Oden vaaliohjelma 1: Ilmastopolitiikassa tositoimiin

Ei pidä pelästyä. En ole ehdokkaana. Irrot­te­len muuten vain huvikseni. Kos­ka olen yhtä vähän ehdokkaana sekä eduskun­ta- että eurovaaleis­sa, en ole niin tark­ka siitä, mis­tä päätetään eduskun­nas­sa ja mis­tä EU-par­la­men­tis­sa. Tässä jut­tusar­jas­sa ole­vat ajatuk­set ovat vapaasti kaikkien käytettävissä. 

Suomen on vähen­net­tävä kasvi­huonepäästöjä radikaal­isti tavoit­teena alen­taa vuo­teen 2030 men­nessä päästöjä 60 pros­en­til­la vuo­den 1990 tasos­ta. Keinok­si tähän val­i­taan hin­tao­h­jaus, kos­ka se toimii kus­tan­nuste­hokkaam­min kuin ylhäältä annetut nor­mit. Suo­mi toimii EU-tasol­la niin, että päästöoikeuk­sien määrää vähen­netään niin, että päästökaup­pasek­torin päästöt vähenevät 60 pros­en­til­la vuo­den 1990 päästötasosta.

Päästökaup­paa laa­jen­netaan käsit­tämään liiken­teen polt­toaineet. Tämä ote­taan huomioon päästöoikeuk­sien määrässä. Suihkukonei­den on ostet­ta­va päästöoikeuk­sia kaksinker­tainen määrä polt­toaineen hiilip­i­toisu­u­teen näh­den, kos­ka yläil­make­hässä lentävien konei­den ilmas­to­vaiku­tus on varsi­naisia päästöjä suurem­pi. Velvol­lisu­us kos­kee kaikkia lento­ja, jot­ka laskeu­tu­vat tai nou­se­vat EU:n alueelta.

Kos­ka hin­tao­h­jaus ja päästökaup­pa sen osana johta­vat tehokkaim­mal­la mah­dol­lisel­la taval­la annet­tuun päämäärään, ohjaus­ta ei ryhdytä sotke­maan eril­lisil­lä määräyk­sil­lä joidenkin moot­tor­ei­den tai polt­toainei­den kiel­loil­la vaan annetaan markki­noiden hoitaa tämäkin. Ehdot­tomat kiel­lot ovat tarpeen vain tek­nol­o­gisen mur­roksen tukemisek­si (hehku­lamp­pukiel­to).

Eril­lis­es­tä sähköveros­ta luovu­taan, kos­ka ener­giasek­torin verot nou­se­vat riit­tävän korkeik­si. Kun päästöjä jo verote­taan voimakkaasti, ei ole mitään perustei­ta verot­taa ener­giaa ylimääräis­es­ti vain sik­si, että se on sähkön muo­dos­sa. Päästöt­tömän sähkön verot­ta­mi­nen on jopa haitallista. Sähköveron pois­t­a­mi­nen helpot­taa koti­talouk­sien aurinkosähkön myymistä ajoit­tain verkkoon.

Hin­tao­h­jaus tarkoit­taa hiiliv­ero­ja muo­dos­sa tai toises­sa. Ne ovat veroina regres­si­ivisiä. Tämän negati­iviset tulon­jako­vaiku­tuk­set kom­pen­soidaan palaut­ta­mal­la osa vero­jen tuo­to­s­ta kaikille mak­set­ta­vana euromääräis­es­ti yhtä suure­na kor­vauk­se­na osana sosi­aal­i­tur­van kokonaisuudistusta.

52 vastausta artikkeliin “Oden vaaliohjelma 1: Ilmastopolitiikassa tositoimiin”

  1. Ehdote­tut päästöi­hin perus­tu­vat verot kohdis­ti­vat vain suo­ma­laisi­in (tai Euroopan tasol­la toteutet­tuna euroop­palaisi­in) yri­tyk­si­in. Yhä use­am­man yri­tyk­sen kan­nat­taa siis siirtää tuotan­ton­sa ulko­maille ja saas­tut­taa siel­lä. Päästet­ty hiilid­iok­si­di pää­tyy kuitenkin samaan ilmake­hään kuin Suomes­sa tai Euroopas­sa päästet­ty hiilid­iok­si­di. Tuot­teet voi toki myy­dä edelleen Suomes­sa ja Euroopas­sa täy­teen hintaan.

    Aikooko Soin­in­vaara siis siirtää hiilid­iok­sidipäästöt ulko­maille vai onko hänel­lä ole­mas­sa lääke, joka tekee tästä toimin­nas­ta kan­nat­tam­a­ton­ta? Mikäli ei, men­nään ojas­ta allikkoon päästö­jen kas­vaes­sa ja Suomen ja Euroopan talouden heiken­tyessä ilman ilmastohyötyä.

    1. R. V.:
      Ehdote­tut päästöi­hin perus­tu­vat verot kohdis­ti­vat vain suo­ma­laisi­in (tai Euroopan tasol­la toteutet­tuna euroop­palaisi­in) yri­tyk­si­in. Yhä use­am­man yri­tyk­sen kan­nat­taa siis siirtää tuotan­ton­sa ulko­maille ja saas­tut­taa siel­lä. Päästet­ty hiilid­iok­si­di pää­tyy kuitenkin samaan ilmake­hään kuin Suomes­sa tai Euroopas­sa päästet­ty hiilid­iok­si­di. Tuot­teet voi toki myy­dä edelleen Suomes­sa ja Euroopas­sa täy­teen hintaan.

      Aikooko Soin­in­vaara siis siirtää hiilid­iok­sidipäästöt ulko­maille vai onko hänel­lä ole­mas­sa lääke, joka tekee tästä toimin­nas­ta kan­nat­tam­a­ton­ta? Mikäli ei, men­nään ojas­ta allikkoon päästö­jen kas­vaes­sa ja Suomen ja Euroopan talouden heiken­tyessä ilman ilmastohyötyä. 

      Näem­mä vaal­i­blo­gi #2 vas­taa tähän kritiikkiin.

  2. Yritin seu­ra­ta viikon kestänyt­tä Hesarin laa­jo­jen jut­tu­jen ilmastokampanjaa. 

    EK:n hal­li­tuk­sen pj Pekka Lund­mark ( HS 16.2.19) : “Ener­giain­ten­si­ivisen teol­lisu­u­den huoli kil­pailukyvys­tä pitää ottaa tosis­saan, mut­ta ila­mas­to­muu­tos on niin val­ta­va ris­ki, että huol­ta ei saa käyt­tää perus­teena sille, että emme aset­taisi kun­ni­an­hi­moisia TAVOITTEITA (allekir­joit­ta­neen suuret kir­jaimet, ei siis tositoimia?).”

    Kuitenkin käsit­tääk­seni vain sitä kaut­ta voidaan ilmas­to­muu­tos­ta hillitä, että ener­giain­ten­si­iviset toimin­nat jäävät häviölle talouden kil­pailus­sa vähem­män ener­giaa tarvit­se­vien kanssa. Kun jos­sain syn­tyy inno­vaa­tioi­ta, jot­ka tarvit­se­vat aikaisem­paa vähem­män ener­giaa ja siitä huoli­mat­ta osoit­tau­tu­vat kil­pailukyky­isik­si, markki­nat pitävät huolen, että ne lev­iävät globaal­isti. Tämä voi toteu­tua, jollei ergian käyt­töä tue­ta, vaik­ka vuorineu­vok­set hiilen­päästön eriva­pauk­sia lobbaavat.

    1. Ener­giaa voi tuot­taa myös päästöttömästi. 

      Ei ole tarvet­ta siir­tyä pois ener­giain­ten­si­ivis­es­tä toimin­nas­ta mikäli ener­gian tuotan­non kus­tan­nuk­set eivät siir­tymässä kas­va. Paukku­ja tulisikin siirtää siihen, että saadaan ener­giantuotan­to, muukin kuin sähkö, puh­taak­si ja hal­vak­si. Eikä vain tekni­ikalla, vaan esimerkik­si lupakäytän­töjä sujuvoittamalla.

  3. Lisäk­si tarvi­taan tar­if­fi CO2 päästöille maista jot­ka eivät ole mukana päästökau­pas­sa. Ilman hiil­i­tar­if­fia Suomen tai EU:n hiiliv­erot johta­vat hiilipäästö­jen vien­ti­in mui­hin mai­hin. Tuomme sit­ten sieltä tuot­teet ilman hiiliv­eroa. Ilmas­ton läm­pen­e­m­i­nen on globaali ongel­ma ja muiden maid­en sub­ven­toin­ti oma­l­la hiiliv­erol­la ilman hiil­i­tar­if­fia tuo­duille päästöille on hul­lun hommaa. 

    Esim. teräk­sen tuotan­nos­sa syn­tyvät hiilipäästöt ovat aika huo­mat­tavia (7 — 9% kaik­ista päästöistä). EU teräk­sen verot­ta­mi­nen hiilipäästöistä ja teräs­tuot­tei­den tuon­ti Kiinas­ta ilman veroa ei ole järkevää. 

    Hiil­i­tar­iffien kanssa pitäisi olla valmis kaup­pa­so­taan. Tar­if­fin laskem­i­nen on yllät­tävän vaikeaa ja tar­if­fi kan­nat­taa pistää yläkant­ti­in nille maille jois­sa hiilipäästöt on vaikea laskea.

  4. Tehokkaim­min hiilid­iok­sipäästöjä vähen­täisi päästön läh­teen muo­dos­ta riip­puma­ton hiiliv­ero. Liiken­teen vero­tuk­sen kiristämiseen keskit­tymi­nen ei ole kovin ratio­naal­ista, kos­ka liiken­teen polt­toaineet ovat jo nyt huo­mat­tavasti raskaam­min verotet­tu­ja kuin muut polt­toaineet. Tulok­sel­lisem­paa olisi ajaa polt­toain­evero­tuk­sen yht­enäistämistä eri polt­toainei­den välil­lä perustuen puh­taasti polt­toaineen hiilen määrään.

    Ener­giantuotan­tosek­tori on vah­vasti kytken­nässä poli­it­tiseen päätök­sen­tekoon. Rohkeaa ilmastopolti­ikkaa olisi kan­nat­taa avoimesti fos­si­il­isia polt­toainei­ta käyt­tävien voimalaitosten kor­vaamista päästöt­tömil­la ener­gia­muodoil­la. Tämän voisi aloit­taa esimerk­si Helsingistä Hanasaaren kor­vaamisel­la ydin­voimal­la tai muul­la päästöt­tömäl­lä energiamuodolla.

    1. Janne Kähkö­nen:
      Tehokkaim­min hiilid­iok­sipäästöjä vähen­täisi päästön läh­teen muo­dos­ta riip­puma­ton hiiliv­ero. Liiken­teen vero­tuk­sen kiristämiseen keskit­tymi­nen ei ole kovin ratio­naal­ista, kos­ka liiken­teen polt­toaineet ovat jo nyt huo­mat­tavasti raskaam­min verotet­tu­ja kuin muut polt­toaineet. Tulok­sel­lisem­paa olisi ajaa polt­toain­evero­tuk­sen yht­enäistämistä eri polt­toainei­den välil­lä perustuen puh­taasti polt­toaineen hiilen määrään.

      Juuri näin!

      Käytän­nössä vain ilmas­ton muu­tok­sen uhka on taan­tunut kep­pi­hevosek­si, jol­la aje­taan häikäilemät­tömästi kaikkia mui­ta mah­dol­lisia asioi­ta, kuten yksi­ty­isautoilun ja ydin­voiman vas­tus­t­a­mi­nen, luo­muvil­je­ly, veg­e­taris­mi, risu­jen polt­to, yhteiskun­nalli­nen oikeu­den­mukaisu­us, uusi­u­tu­vien polt­toainei­den / ener­gialähtei­den tuki­aisautomaatit, antikap­i­tal­is­mi, kolo­nial­is­min “syn­tien” sovit­ta­mi­nen syytämäl­lä rahaa leop­ar­disuikille jne.

      Lop­putu­lok­se­na on seka­sotku, jos­sa rahaa kyl­lä palaa ja ihmis­ten elämä kur­jis­tuu — mut­ta päästöt eivät juuri vähene vaan saat­ta­vat jopa kasvaa.

    2. Janne Kähkö­nen:
      Tehokkaim­min hiilid­iok­sipäästöjä vähen­täisi päästön läh­teen muo­dos­ta riip­puma­ton hiiliv­ero. Liiken­teen vero­tuk­sen kiristämiseen keskit­tymi­nen ei ole kovin ratio­naal­ista, kos­ka liiken­teen polt­toaineet ovat jo nyt huo­mat­tavasti raskaam­min verotet­tu­ja kuin muut polt­toaineet. Tulok­sel­lisem­paa olisi ajaa polt­toain­evero­tuk­sen yht­enäistämistä eri polt­toainei­den välil­lä perustuen puh­taasti polt­toaineen hiilen määrään.

      Lentopetrooli on vero­ton­ta. Kaup­pamerenku­lun polt­toaineet ovat verot­to­mia. Autoilu­un käytet­ty ben­sa ja diesel ovat rajusti verotet­tu­ja suh­teessa CO2 päästöihinsä.

      Lop­putu­lok­se­na on se, että logis­ti­ik­ka ran­nikol­ta sisä­maa­han on suh­teessa kallista, mut­ta lentokoneel­la aasi­aan suh­teessa halvem­paa ja laival­la Sak­saan tai pidem­mällekin myös edullista.

      Lentopetroo­lia voi verot­taa Suomes­sa, kos­ka sitä on pakko tanka­ta joka tapauk­ses­sa, mut­ta laivapolt­toainei­ta huonom­min. Joskin joku pieni CO2 vero on aika kevyt­tä ver­rat­tuna tieli­iken­nepolt­toainei­den verotukseen.

  5. Keskus­tan Mikko Kärnä esit­ti, että kaimansa Alat­a­lo lähtisi uute­na min­is­ter­inä sorateille ajele­maan ja SEO asemille pysähtelemään. Selvit­täisi mitä kansa oikein halu­aa. Voisi tehdä hyvää myös tilastotieteilijälle.
    Hienoin­ta mitä amis­poi­ka tietää, on ajel­la autol­la huvikseen. Mielel­lään isol­la ja tehokkaal­la autol­la. Lukio­tytölle taas matkustelu on se jut­tu, kauas ja usein. Hin­tao­h­jauk­sel­la voidaan tehdä pien­tä säätöä siihen, kuin­ka iso osa nuorisos­ta pystyy näitä halu­jaan toteut­ta­maan. Pitäisi pystyä vaikut­ta­maan nuorten ihanteisi­in ja haaveisi­in samanaikaises­ti kun yhä tarkem­min pro­filoitu­va main­osvi­estin­tä syöt­tää pro­pa­gan­daa. Vart­tuneem­pi väestö on jo menetet­ty kanta.

    1. Yrjö Tuomi­nen: lähtisi uute­na min­is­ter­inä sorateille ajele­maan ja SEO asemille pysähtelemään. Selvit­täisi mitä kansa oikein haluaa. 

      Mitähän kansaa sen Alat­alon pitäisi tavata? 

      Ainakaan “Suomen kansa” ei tänäpäivänä löy­dy soratei­den var­res­ta, sil­lä n. 70% suo­ma­lai­sista asuu kaupunki­maisel­la alueel­la jo vuon­na 2014.

      Tarkem­min:
      http://www.tilastokeskus.fi/tietotrendit/artikkelit/2016/kaupungistuminen-etenee-loytyyko-kaikille-sopiva-asunto/

  6. “(hehku­lamp­pukiel­to)”

    Heh, min­ul­la on tuore kana tämän asia kanssa. Ennen kiel­toa oli toimi­va sys­tee­mi, kun valaisimes­ta paloi lamp­pu, menit kaup­paan, ja ostit uuden.

    Kiel­lon jäl­keen markki­noille tuli LED-valaisimia, joi­hin ei saa varaosia. Ostimme sel­l­aisen n. 5 vuot­ta sit­ten koska­pa san­ot­ti­in että LED­it kestäävät kauan ja mitä vielä.

    Nyt valaisimes­ta kärähti yksi kolmes­ta led-mod­ulista. Siltä fir­mal­ta, joka valaisimes­sa väit­tää ole­vansa valmis­ta­ja, ei saa varaosia, ja se väit­tää, että ei edes ole valmistaja.

    Nyt min­un pitäisi pere­htyä ledi­en elek­tron­i­ikkaan ja viet­tää tun­te­ja alibabas­sa, että löytäisin kor­vaa­vat led­it. Aika ei riitä, vaik­ka kiin­nos­tus­ta voisi ollakin. 

    Käytän­nössä käy niin, että ostamme uuden. Van­ha pan­naan ark­istoon odot­ta­maan sitä het­keä, että aikaa olisi, mut­ta tod­näk seu­raavas­sa muu­tossa se lentää ledei­neen, muun­ta­ji­neen ja muine luon­non­va­roi­neen roskik­seen (no, siis johonkin kierrätykseen).

    Suuri osa myytävistä LED-kat­to­valaisimista on juuri täl­laisia. Olisi muka­va tietää, paljonko niitä menee roskiin.

    Ei siis teknolo­gia­mur­ros näyt­täy­dy kovin onnis­tuneena tääl­lä päin.

    1. Kum­mallista. Minä ostan kat­to­valaisimeeni ihan saman­näköisiä LED-lamp­pu­ja kuin oli­vat nuo hehku­lam­put. Sit­ten kun se vuosien kulut­tua hajoaa, kier­rän sen pois ja ostan uuden. Ihan niin kun sen hehkulampunkin.

      1. Sotket LED valaisi­men ja LED lam­pun (polt­ti­mon) nyt totaalis­es­ti. Led valaisimis­sa on useim­miten kiin­teä val­on­lähde. Ne saataisi­in kyl­lä kestämään (olisi saatu hehku­lamp­pukin) läh­es ikuis­es­ti, mut­ta sil­loin­han kysyn­tä vähenisi. Lede­jä on laitet­tu myös lamp­pui­hin jois­sa on per­in­teinen E‑kanta. Niis­sä on sama jut­tu, ei kestä kovinkaan kauaa.

      2. Pidä hyvää huol­ta siitä valaisimes­ta. Min­ul­ta meni rik­ki jal­ka­lamp­pu, johon pystyi ruu­vaa­maan eri­laisia polt­ti­moi­ta, enkä löytänyt kau­pas­ta enää muu­ta sopi­vaa kor­vaa­jaa kuin valaisi­men, johon led­it on sisäänrakennettu.

      3. Osmo Soin­in­vaara:
        Kum­mallista. Minä ostan kat­to­valaisimeeni ihan saman­näköisiä LED-lamp­pu­ja kuin oli­vat nuo hehku­lam­put. Sit­ten kun se vuosien kulut­tua hajoaa, kier­rän sen pois ja ostan uuden. Ihan niin kun sen hehkulampunkin.

        “Lamp­pu mak­saa siis itsen­sä vuodessa takaisin. Valmis­ta­ja lupaa (ennus­taa) lam­pulle käyt­töikää 25 vuot­ta. Jos tuo pätee, seu­raa­van lam­pun joudun siis osta­maan noin vuon­na 2040.” Osmo Soin­in­vaara, 2015.

        Vieläkö tuo laskel­ma pitää paikkansa ? Miten laskel­ma muut­tuu kun ote­taan led-valaisimien ja lamp­pu­jen elinkaarikus­tan­nuk­set ja ympäristö­vaiku­tuk­set huomioon ? Miten arvote­taaan led-lamp­pu­jen vaar­al­lis­ten ainek­sien kuten elo­ho­pean ympäristöhai­tat ja niiden estäminen ?

      4. Varsinkin ns. ammat­ti­valaisimis­sa kiin­teästi asen­netut led­it ovat enem­män sään­tö kuin poikkeus. Kun diodista halu­taan enem­män teho­ja ja parem­paa ener­giate­hokku­ut­ta irti, diodille tarvi­taan niin tehokas jäähdy­tys, ettei se per­in­teis­ten lam­punkan­to­jen kanssa onnis­tu. Samoin eri­lai­sis­sa ledin pie­neen kokoon perus­tu­vis­sa ratkaisu­is­sa (nauhat, ympyrät, tikut, mata­lat paneel­it, etc) diodit eivät yleen­sä ole vai­hdet­tavis­sa, ainakaan mihinkään hyl­ly­tavarana saatavaan standardituotteseen.

        Van­hoi­hin kier­rekan­tavalaisimi­in uudet led-polt­ti­mot voi vai­h­taa tosi­aan ihan kuten van­hat hehku­lam­putkin. Mut­ta uudet, var­tavas­ten led-teknolo­giaa varten kehite­tyt valaisimet yleen­sä eivät toi­mi samal­la tavalla.

      5. Osmo Soin­in­vaara:
        Kum­mallista. Minä ostan kat­to­valaisimeeni ihan saman­näköisiä LED-lamp­pu­ja kuin oli­vat nuo hehku­lam­put. Sit­ten kun se vuosien kulut­tua hajoaa, kier­rän sen pois ja ostan uuden. Ihan niin kun sen hehkulampunkin.

        Te puhutte nyt kahdes­ta eri asi­as­ta. On ole­mas­sa valaisimia, jois­sa on kiin­teästi asen­netut led­it. Sel­l­ainen valaisin jää käytän­nössä tarpeet­tomak­si, jos led­it lakkaa­vat toimimasta.

        Van­hoi­hin valaisimi­in tietysti saa vai­h­to­lamp­pu­ja monenkinlaisia.

      6. Daniel Fed­er­ley: Te puhutte nyt kahdes­ta eri asi­as­ta. On ole­mas­sa valaisimia, jois­sa on kiin­teästi asen­netut led­it. Sel­l­ainen valaisin jää käytän­nössä tarpeet­tomak­si, jos led­it lakkaa­vat toimimasta.

        Van­hoi­hin valaisimi­in tietysti saa vai­h­to­lamp­pu­ja monenkinlaisia.

        Kylp­pärin kahdes­ta uud­es­ta led­valasimes­ta sam­mui toinen. Oli siis tarvet­ta saa­da saman­lainen rikkoon­tuneen tilalle. Sekin oli ihan “tarpeek­si” kallis, toista sataa euroa. Jos saman­laista ei enää löy­ty­isi, molem­mat meni­sivät vai­h­toon. Taku­uaikaa oli onnek­si jäjl­jel­lä vielä muu­ta­ma päivä. Sik­si pin­nistin irrot­ta­maan valaisi­men katos­ta, kos­ka sieltä löy­tyi sok­eri­palaa muis­tut­ta­va liitän­täosa ja luulen kyseisen toimen­piteen hipo­van vielä sal­li­tun sähkö­työn rajo­ja (tosin vai­he pitää tun­nistaa takaisin kytket­täessä). Kun tutkin valais­in­ta, arvelin, että elek­tron­i­nen ohjausmokku­la saat­toi olla vian syynä, ja se voisi olla jopa vai­hdet­tavis­sa. Kau­pas­sa myyjä ratkaisi asian niin, että min­ulle tilat­ti­in Sak­sas­ta uusi valaisin, ei mitään kor­jaus­toimen­piteitä van­halle valaisimelle. 

        Tule­vaisu­udessa tilanne saat­taa paran­tua EU:ssa siten, että valaisimien osat pitää tehdä vai­hdet­taviksi. Minkähän­lainen sop­pa eri­lais­ten osien yhteenso­vit­tamis­es­ta syntyy? 

        Tarkoituk­seni on ain­oas­taan sanoa, että liian nopea väk­isin ajet­tu tekni­nen kehi­tys tuot­taa myös uuden­laisia ongelmia, joi­ta ratko­taan liian nopeasti läpi­a­je­tu­il­la teknisil­lä ratkaisuil­la, jotka…

      7. Osmo Soin­in­vaara:
        Kum­mallista. Minä ostan kat­to­valaisimeeni ihan saman­näköisiä LED-lamp­pu­ja kuin oli­vat nuo hehku­lam­put. Sit­ten kun se vuosien kulut­tua hajoaa, kier­rän sen pois ja ostan uuden. Ihan niin kun sen hehkulampunkin. 

        Valaisi­men pitää olla van­hanaikaisel­la hehku­lam­pun kan­nal­la varustet­tu, että siihen voi vai­h­taa lam­pun. Uude­naikai­sista LED-valaisimista suuri osa on sel­l­aisia, ettei niihin voi vai­h­taa val­on­lähdet­tä, vaan pitää vai­h­taa koko valaisin. LED-val­on­lähde on ener­gianku­lu­tuk­sen kannal­ta hyvä (varsinkin kun vähitellen markki­noille on tul­lut sel­l­aisia val­on­lähteitä, joiden val­os­sa värit näkyvät oikein…) Huonoa kehi­tys­tä on, että valaisimet ovat ker­takäyt­töisiä. Vaik­ka mate­ri­aalit kier­rätet­täisi­in (kier­to­talous, hienoa!), se ei ole yhtä hyvä asia, kuin jos itse valaisi­men käyt­töikä olisi pidempi.
        Oma aiheen­sa on, että nyky­i­sis­sä val­on­lähteis­sä sinisen val­on osu­us on hyvin voimakas, tämä mm. rappeut­taa näköä. Var­maankin val­on­läh­teet kehit­tyvät myös tässä suh­teessa. Sitä ennen on alet­tu myy­dä silmälase­ja, jot­ka vai­men­ta­vat sin­istä valoa… 😉

      8. Osmo Soin­in­vaara:
        Kum­mallista. Minä ostan kat­to­valaisimeeni ihan saman­näköisiä LED-lamp­pu­ja kuin oli­vat nuo hehku­lam­put. Sit­ten kun se vuosien kulut­tua hajoaa, kier­rän sen pois ja ostan uuden. Ihan niin kun sen hehkulampunkin.

        Min­ul­la hehku­lam­pun tilalle kier­ret­tävät led-lam­put eivät näytä kestävän sen kauem­paa kuin viime aikoina myy­dyt hehku­lam­put, van­hoista puhu­mat­takaan. Kysyjä kyl­lä käsit­tääk­seni tarkoit­ti uusia kokon­aan led­käyt­töön tarkoitet­tu­ja valasimia, jois­sa ei ole mitään kier­ret­täviä osia, vaan kokon­ainen paket­ti. Niistä on min­ul­la men­nyt vir­talähteitä (dri­ver). Ei niitäkään saa Suomes­ta, mut­ta Kiinan verkkokau­pat ovat pystyneet tois­taisek­si aut­ta­maan. Led-val­ois­sa se val­oa tuot­ta­va osa on ilmeis­es­ti hyvin pitkäikäi­nen, mut­ta vir­talähde ei. Suurim­mas­sa osas­sa vir­talähde on valet­tu valaisi­men sisään, joten sitä ei kai voi vaihtaa.

      9. Tim­oT: Min­ul­la hehku­lam­pun tilalle kier­ret­tävät led-lam­put eivät näytä kestävän sen kauem­paa kuin viime aikoina myy­dyt hehku­lam­put, van­hoista puhumattakaan

        Älä osta roskaa. Kun asun­nos­sani oli noin 20 eri­laista hehku­lamp­pua, tun­tui että niitä piti vai­hdel­la koko ajan. Nyt kun tilal­la on ener­gian­säästölam­put ja led­it, vai­h­to­työ on vähen­tynyt rajusti, vaik­ka eiväthän ne tosi­aan luvat­tua kestä. 

        Kestävät silti paljon pidem­pään kuin hehku­lam­put. Osa eniten käyte­ty­istä valaisimista on jo neljä vuot­ta van­ho­ja, ei hehku­lamp­pu kestä mil­lään sel­l­aista käyttöä.

      10. Osas­sa valaisimia on kiin­teät led­it. Niitä kan­nat­taa vält­tää kuin rut­toa sil­lä eivät ne käytössä kestä.

    2. Hehku­lamp­pukiel­to kos­ki ympärisäteile­viä koti­talous­lamp­pu­ja — siis hehkulamppuja.

      Toisaal­ta LED-tekni­ikan kehit­tymi­nen on tehnyt mah­dol­lisek­si valmis­taa täysin uuden­laisia valaisimia. Näis­sä pätevät vas­taa­vat laatukri­teer­it kuin kaikessa muus­sakin sähkölaitekau­pas­sa. Tavaroi­ta ostaes­saan kan­nat­taa kiin­nit­tää huomio­ta laatu­un ja vaa­tia myyjältä pitkää taku­uaikaa. Mut­ta hehku­lamp­pukiel­lon kanssa asi­ay­hteyt­tä ei ole.

  7. . Tämän negati­iviset tulon­jako­vaiku­tuk­set kom­pen­soidaan palaut­ta­mal­la osa vero­jen tuo­to­s­ta kaikille mak­set­ta­vana euromääräis­es­ti yhtä suure­na kor­vauk­se­na osana sosi­aal­i­tur­van kokonaisuudistusta.

    Mik­sei kokon­aan? Itse olen viime aikoina ajatel­lut, että päästö- ja kiin­teistövero­jen tuot­to pitäisi jakaa kansalaisosinkona kokon­aisu­udessaan jol­loin niiden nos­t­a­mi­nen asial­liselle tasolle olisi poli­it­tis­es­ti helpom­paa, samoin kuin per­in­tövero pitäisi mak­saa rahas­toon, jos­ta mak­se­taan van­hus­ten terveydenhoito.

    1. Mik­sei kokon­aan? Itse olen viime aikoina ajatel­lut, että päästö- ja kiin­teistövero­jen tuot­to pitäisi jakaa kansalaisosinkona kokonaisuudessaan

      Kos­ka pien­i­t­u­loiset käyt­tävät ener­giaa absolu­ut­tis­es­ti vähem­män kuin suu­rit­u­loiset. Sik­si tul­n­jaon neu­traloin­ti ei edel­lytä jakamista kokon­aan. Kun sat­un kan­nat­ta­maan perus­tu­loa, ei min­ul­la tietenkään ole sitä vas­taan jateaan kokon­aan, mut­ta se on ylikomensointi.

    2. tcrown: Mik­sei kokon­aan? Itse olen viime aikoina ajatel­lut, että päästö- ja kiin­teistövero­jen tuot­to pitäisi jakaa kansalaisosinkona kokon­aisu­udessaan jol­loin niiden nos­t­a­mi­nen asial­liselle tasolle olisi poli­it­tis­es­ti helpom­paa, samoin kuin per­in­tövero pitäisi mak­saa rahas­toon, jos­ta mak­se­taan van­hus­ten terveydenhoito.

      Helpoten ympäristövero­ja saadaan korotet­tua, kun pyritään neu­traloimaan niiden tulon­jako­vaiku­tuk­set niiltä osin, kuin se on mah­dol­lista. Kansalaisosinko ei ole tulon­jakoneu­traali, kuten ei olisi esimerkik­si tuot­to­jen käyt­tämi­nen ylimpi­en tuloverolu­okkien alentamiseenkaan.

      Mikä tahansa lisä­tavoite tekee ympäristövero­jen säätämis­es­tä vain vaikeampaa.

  8. Miten estet­täisi­in, että kaukolen­not vain siir­ty­i­sivät alka­maan EU/E­TA-alueen ulkop­uolelta? Suo­ma­laiset lentämässä Pietarista Kaukoitään, keskieu­roop­palaiset vai­h­ta­mas­sa lentoa Istab­u­lis­sa. Brex­itin toteutues­sa kovana siir­ty­i­sivät Atlantin ylit­tävät lennot lähtemään brittikentiltä.

    Me tarvit­sisimme liiken­nemuodon myös saar­il­ta ym. Miten irlan­ti­laiset matkus­ta­vat Euroopas­sa, miten islanti­laiset, kyproslaiset, kree­ta­laiset — tai suo­ma­laiset? Laivali­ikenne ei ole lentoli­iken­net­tä puh­taam­paa, ja raideli­ikenne taas on ratkaisuna pois­sul­jet­tu, ainakin kaukaisem­mil­ta saarilta.

    Näyt­tää siltä, että lentoli­iken­teen ongel­man­ratkaisun täy­tyy löy­tyä lentoli­iken­teen puhdis­tamis­es­ta, jol­lakin taval­la. Insinöörit töi­hin, polt­toaineku­lu­tus per kul­jetet­ta­va on ollut laskusu­un­nas­sa pitkään.

    1. ij:

      Näyt­tää siltä, että lentoli­iken­teen ongel­man­ratkaisun täy­tyy löy­tyä lentoli­iken­teen puhdis­tamis­es­ta, jol­lakin taval­la. Insinöörit töi­hin, polt­toaineku­lu­tus per kul­jetet­ta­va on ollut laskusu­un­nas­sa pitkään.

      Käytetään nestemäiset uusi­u­tu­vat polt­toaineet ilmas­sa ja sähköä maas­sa. Tässä mielessä ei ole järkeä polt­taa uusi­u­tu­via polt­toainei­ta maan pin­nal­la. Tilanne kor­jau­tuu riit­tävän korkeal­la hiiliv­erol­la, jol­loin hin­taero sähköau­toilu­un tulee riit­tävän suurek­si. Ja lentämi­nen samal­la jonkin ver­ran kallis­tuu. Toisaal­ta HSY-liiken­teen viimeisim­mäl­lä kier­roksel­la yhdessä paketis­sa voit­ta­va tar­jous sisäl­si jo nyt pelkästään sähköbusse­ja (kiinalaisia), vaik­ka niitä vaa­dit­ti­in ain­oas­taan muu­ta­ma. Kun kalus­to uusi­u­tuu alle 15 vuo­den välein, noin 2035 ei ole enää yhtään diesel­bus­sia ajos­sa jo nykyisel­läkin kehi­tyk­sel­lä. Enää pitäisi ratkaista talo­jen läm­mi­tys. Wärt­silän ehdot­ta­ma tuulivoima & var­al­la kaa­su- ja vety­tur­bi­init on vah­va ehdokas, yhdis­tet­tynä läm­pöakkui­hin. Seu­raa­van hal­li­tuk­sen yksi merkit­tävim­mistä ener­giapoli­it­ti­sista tehtävistä on päästä eroon puo­lus­tusvoimien aikaansaa­mas­ta Suomen­lah­den ran­nikon tuulivoimalakiel­losta. Entä märe­hti­jöi­den metaanivero?

      1. Seu­raa­van hal­li­tuk­sen yksi merkit­tävim­mistä ener­giapoli­it­ti­sista tehtävistä on päästä eroon puo­lus­tusvoimien aikaansaa­mas­ta Suomen­lah­den ran­nikon tuulivoimalakiellosta.

        Oliko tuo huolel­lis­es­ti piilotet­tu esi­tys Nato-jäsenyy­destä? Sil­läghän tuokin ratkeaisi, kun tutkati­eto tulisi satelliiteista.

  9. “Velvol­lisu­us kos­kee kaikkia lento­ja, jot­ka laskeu­tu­vat tai nou­se­vat EU:n alueelta.”

    Brex­i­t­ille vauh­tia ja Oslon lento­ken­tästä Euroopan suosituin?

  10. Suo­mi tekee osansa osana Euroop­paa, joka tekee osansa suh­teessa muuhun maail­maan. Jos tehdään enem­män, niin tehdään taloudelli­nen tulon­si­ir­to muulle maail­malle. On toden­näköistä, että myös saas­tu­mi­nen lisään­tyy. Eija-Riit­ta Korho­la on kir­joit­tanut usei­ta tek­ste­jä aiheesta, mut­ta sama type­r­yys näem­mä jatkuu. EU mokasi niinkin yksinker­taisen asian kuin siir­tymän led­lamp­pui­hin, joka piti kier­rät­tää elo­ho­pealamp­pu­jen kaut­ta. Vae vic­tis, onko se ”yleinen mielipi­de”, joka heit­tää miekkansa väärien pun­nusten päälle, jot­ta järki­ratkaisut hylätään?

  11. Naa­puri on polt­tanut paljon klape­ja sähkön säästämisek­si. Taitaa olla karhun­palvelus luon­nolle ja naa­pu­rus­ton terveydelle.
    Dagens Nyheter patisti urheilu­väkeä ener­gian säästöön. Kuulem­ma lentelevät ympäri­in­sä kaiken­laisi­in kil­pailui­hin ja muu­ta sellaista.

  12. Tuo­ta noin,

    Ei kai kukaan luule etta suuri enem­mis­to ihmi­sista siir­ty­isi ener­giate­hokkaisi­in toim­intoi­hin vapaae­htois­es­ti. Jotain pako­tus­ta tarvi­taan. Sel­l­aista ei ole nakopi­iris­sa. Oil­siko sit­tenkin parem­pi sopeu­tua siihen ikavaan muu­tok­seen? Onhan se paha mut­ta en oikein voi kuvitel­la maail­maa jos­sa se ei tapah­tu­isi. Vai voiko joku min­ua viisaampia kuvitella.

  13. Timo T:“Ei niitäkään saa Suomes­ta, mut­ta Kiinan verkkokau­pat ovat pystyneet tois­taisek­si auttamaan”

    Ener­giasäästölamp­pu­ja perustelti­in ekol­o­gisu­udel­la. Nyt olemme välikädessä lamp­pu­jen elo­ho­pea ym. jät­tei­den kanssa. Lamp­pu­ja tilataan rahtilen­noil­la maail­man ääristä. Pom­min­var­masti nk. uud­is­tus lisäsi ilmas­to­taakkaa ja siir­si pienen kulut­ta­jan rahat veroparatiiseihin.
    Tuskin Philips, Huawei ja mitä näitä onkaan mak­sa­vat veron­sa Suomeen.
    Jos meil­lä olisi edelleen Airamin lamp­pute­hdas Helsin­gin Suu­tar­i­las­sa, niin kaik­ki taseet oli­si­vat parem­mal­la tolalla.

    1. Eemil: Jos meil­lä olisi edelleen Airamin lamp­pute­hdas Helsin­gin Suu­tar­i­las­sa, niin kaik­ki taseet oli­si­vat parem­mal­la tolalla.

      Valmis­ta­jat ovat vii­sai­ta, eivät valmista liian pitkään kestäviä tuot­tei­ta. Airamin lam­putkin kestivät sen mitä kestivät, vaik­ka ne olisi voitu valmis­taa läh­es ikuis­es­ti kestäviksi, jos vain olisi halut­tu. Kestävän kehi­tyk­sen ja talouskasvun välil­lä on perus­ta­va ris­tiri­ita — jos valmis­tet­taisi­in pitkään kestäviä ja käytet­täviä tuot­tei­ta, kysyn­tä olisi varsin vähäistä…

      1. Ville: Valmis­ta­jat ovat vii­sai­ta, eivät valmista liian pitkään kestäviä tuot­tei­ta. Airamin lam­putkin kestivät sen mitä kestivät, vaik­ka ne olisi voitu valmis­taa läh­es ikuis­es­ti kestäviksi, jos vain olisi haluttu. 

        Joo, var­maan olisi — tosin sil­lä kus­tan­nuk­sel­la, että lam­pun kirkkaus olisi pudon­nut murto-osaan.

        Suun­nitel­tu van­hen­e­m­i­nen kuu­lostaa tietysti houkut­tel­e­val­ta seli­tyk­seltä, mut­ta 99% väit­teistä on silkkaa hut­tua. “Suuret Pahat Riis­tokap­i­tal­is­tit” valmis­ta­vat juuri sel­l­aisia tuot­tei­ta, joi­ta asi­akkaat halu­a­vat — kun kukaan ei ole valmis mak­samaan ekstraa lait­teen pitkäikäisyy­destä ja huol­let­tavu­ud­es­ta, niin eipå valmis­ta­jankaan kan­na­ta opti­moi­da muu­ta kuin valmis­tuskus­tan­nuk­sia mah­dol­lisim­man alhaiseksi.

        Tässä yhdey­dessä moni on tietysti alkaa valit­ta­maan, että ostaisi toki kestäviä tuot­tei­ta, jos vain niitä olisi saatavil­la. No, kuin­ka moni olisi oikeasti valmis lait­ta­maan han­ki­taan vähin­tään 2–3x — ehkä jopa 10x sum­man rahaa vrt. nor­maali kulut­ta­jatuot­tei­den hin­ta? Kyl­lä joku ammat­tikäyt­töön tarkoitet­tu “kodinkone” tai työkalu kestää monin ver­roin ver­rat­tuna johonkin hal­pa­hal­li tuot­teeseen, mut­ta kulut­ta­jat jostain kum­man syys­tä val­it­se­vat toisin.

        Moni on iloin­nut EU:n päätök­sistä, että tuot­tei­den pitäisi olla kestäviä ja kor­jat­tavis­sa. Ilmeis­es­ti tämä perus­tuu luu­loon, että ne tämän päivän mar­ket­tuot­teet oli­si­vat huomen­na jotenkin ikään kuin maagis­es­ti kestävämpiä — ja ihan samaan hin­taan. No, kat­so­taanap vain, kun niitä hel­posti kor­jat­tavia tuot­tei­ta alkaa ilmestymään kaup­poi­hin, että mikä on hin­tata­so. Ei tai­da olla vaikea arva­ta, että tästä seu­raa itku ja parku — ja syytetään yri­tyk­siä ahneud­es­ta ja kartelleista.

  14. OS: “Suomen on vähen­net­tävä kasvi­huonepäästöjä radikaal­isti tavoit­teena alen­taa vuo­teen 2030 men­nessä päästöjä 60 pros­en­til­la vuo­den 1990 tasosta.”

    Tavoit­teen voisi määritel­lä järkeväm­min. Kun huomioidaan, että ongel­ma on maa­pal­lon laa­juinen ja että Suo­mi tuot­taa kasvi­huonepäästöistä yhden tuhan­nesosan, niin Suo­mi ei voi ratkaista ongel­maa mil­lään absolu­ut­tisel­la tavoit­teel­la. Sen sijaan kil­pailukyky ja elin­ta­so voidaan huoli­mat­tomasti asete­tul­la tavoit­teel­la romut­taa. Kyl­lä mei­dän on kan­nat­taa kulkea rin­ta­mas­sa muiden maid­en kanssa.

    Mielum­min niin, että ase­tamme omak­si tavoit­teek­semme olla jatku­vasti maail­man­laa­juis­es­ti keskiar­von parem­mal­la puolel­la. Näin eten­emme samas­sa rin­ta­mas­sa ja samaan tahti­in muiden kanssa, mut­ta kuitenkin koko ajan etu­joukon mukana asi­aa edis­tämässä eikä takana roikku­jien mukana vauh­tia hidastamassa.

    1. Mielum­min niin, että ase­tamme omak­si tavoit­teek­semme olla jatku­vasti maail­man­laa­juis­es­ti keskiar­von parem­mal­la puolella.

      Olemme jatku­vastyi keskiar­von huonom­mal­la puolel­la päästöis­sä asukas­ta kohden.

      1. Osmo Soin­in­vaara: Olemme jatku­vastyi keskiar­von huonom­mal­la puolel­la päästöis­sä asukas­ta kohden.

        Brut­topäästöt per asukas on kelvo­ton mit­tari, kos­ka se ei “rankaise” väestönkasvus­ta eikä huomioi hiilin­ielu­ja. Tulisi ver­ra­ta real­is­tisia arvoita siitä, kuin­ka nopeasti val­tio a) saavut­taa nol­lan­et­topäästöt ja b) sitoo myös his­to­ri­al­liset päästön­sä. Näin huomioidaan sekä väestönkasvu että hiilin­ielut — kan­nus­teet kohdallaan.

      2. Aika ajatel­la: Brut­topäästöt per asukas on kelvo­ton mit­tari, kos­ka se ei “rankaise” väestönkasvus­ta eikä huomioi hiilin­ielu­ja. Tulisi ver­ra­ta real­is­tisia arvoita siitä, kuin­ka nopeasti val­tio a) saavut­taa nol­lan­et­topäästöt ja b) sitoo myös his­to­ri­al­liset päästön­sä. Näin huomioidaan sekä väestönkasvu että hiilin­ielut — kan­nus­teet kohdallaan.

        Peukku.

      3. Aika ajatel­la: Brut­topäästöt per asukas on kelvo­ton mit­tari, kos­ka se ei “rankaise” väestönkasvus­ta eikä huomioi hiilin­ielu­ja. Tulisi ver­ra­ta real­is­tisia arvoita siitä, kuin­ka nopeasti val­tio a) saavut­taa nol­lan­et­topäästöt ja b) sitoo myös his­to­ri­al­liset päästön­sä. Näin huomioidaan sekä väestönkasvu että hiilin­ielut — kan­nus­teet kohdallaan.

        Onkos näis­sä päästölaskelmis­sa huomioitu sijain­ti: mil­laisille ilmas­tovyöhykkeille maa sijoit­tuu, onko koko ma ja sen väestö sijoit­tunut samalle ilmas­tovyöhyk­keelle. Ovatko laskelmis­sa mukana läm­mi­tys­tarvelu­vut ja myös niiden vas­tako­h­ta, jäähdy­tys­tarvelu­vut. Voidaanko keskiar­vo­ja yleen­sä ver­tail­la mitenkään järkevästi?

      4. Onkos näis­sä päästölaskelmis­sa huomioitu sijain­ti: mil­laisille ilmas­tovyöhykkeille maa sijoit­tuu, onko koko ma ja sen väestö sijoit­tunut samalle ilmastovyöhykkeelle.

        Tietysti viileälle vyöhyk­keelle sijoit­tuvat maat tarvit­se­vat vähem­män ener­giaa kulut­tavaa ilmas­toin­tia, mut­ta kyl­lä lämpimän vyohyk­keen maille pitää silti aset­taa yhtä kovat vaatimukset

      5. Asiantun­ti­ja minäkin: Onkos näis­sä päästölaskelmis­sa huomioitu sijain­ti: mil­laisille ilmas­tovyöhykkeille maa sijoit­tuu, onko koko ma ja sen väestö sijoit­tunut samalle ilmas­tovyöhyk­keelle. Ovatko laskelmis­sa mukana läm­mi­tys­tarvelu­vut ja myös niiden vas­tako­h­ta, jäähdy­tys­tarvelu­vut. Voidaanko keskiar­vo­ja yleen­sä ver­tail­la mitenkään järkevästi?

        Itse olen kiin­nit­tänyt huomio­ta sel­l­aiseen seikkaan, että läh­es kaikessa kulu­tuse­lek­tron­i­ikas­sa lukee nykyään: “Made in Chi­na”. Aiheutuneet päästöt ilmeis­es­ti kir­jau­tu­vat valmis­tus­maan tilille, vaik­ka tuotet­ta käytetään aivan muual­la. (Toki min­ul­la ei ole tietoa, onko kulu­tuse­lek­tron­i­ikan tuotan­to eri­tyisen paljon hiilid­iok­sidia tuottavaa.)

        Sama tarkastelu voitaisi­in tehdä minkä tahansa vien­ti- tai tuon­ti­tuot­teen kohdal­la. Jonkin maan paik­ka kan­sain­välisessä työn­jaos­sa saat­taisi vain olla huole­htia paljon hiilid­iok­sidia päästävästä tuotannosta.

        Mullis­taisiko­han täl­lainen tarkastelu päästölaskelmien tulokset?

      6. Osmo Soin­in­vaara: Olemme jatku­vastyi keskiar­von huonom­mal­la puolel­la päästöis­sä asukas­ta kohden.

        Kyl­lä, kos­ka olemme väärässä paikas­sa maa­pal­lol­la, mut­ta olemme silti saavut­ta­neet län­si­maisen elin­ta­son. Köy­hyy­den pakot­ta­m­i­na olemme ener­giate­hokku­udessa kehit­tyneet tien­näyt­täjik­si, muis­te­taan nyt vaik­ka sähkön ja läm­mön yhteis­tuotan­to. Enää sekään ei riitä, tarvi­taan uuden­laisia ratkaisu­ja, joi­ta ei ole vielä tun­nis­tet­tu. Osmon ehdot­ta­ma näperte­ly hukkuu kohinaan.

      7. Osmo Soin­in­vaara: Olemme jatku­vastyi keskiar­von huonom­mal­la puolel­la päästöis­sä asukas­ta kohden.

        Jep. Ehkä meistä joskus tulee vas­tu­ullisia ja ympäristöti­etoisia kulut­ta­jia, kuten vaikka­pa haiti­laiset. — Suo­mi nyt vaan sat­tuu ole­maan kylmä pitkien etäisyyk­sien maa. Olemme kuitenkin pitäneet väk­ilu­vun aisois­sa ja sitä kaut­ta kokon­ais­päästöt, ja se on tärkeäm­pää kuin päästöt per nokka.

      8. Tavoit­teen voi aset­taa myös suh­teutet­tuna maail­man­laa­juisi­in päästöi­hin asukas­ta kohden. Tai suh­teutet­tuna use­am­paan sopi­vasti valit­tuun ja pain­otet­tuun mittariin. 

        Idea on kuitenkin edelleen, että men­nään rin­ta­mas­sa, eikä lähde­tä hurskastele­maan yksipuolisel­la päästöistäri­isun­nal­la. Ratkaisun avaimet ilmas­to­muu­tok­seen kun ovat aivan muual­la kuin Suomessa.

  15. Blo­gis­til­ta hyviä ehdo­tuk­sia, tietyin varauksin: 

    1) Päästökaup­paan tulisi saa­da mukaan myös negati­iviset päästöt eli nielut.

    2) Päästökau­pan ulkop­uolelle jäävistä val­tioista tuo­tavi­in tuot­teisi­in on kohdis­tet­ta­va pro­tek­tion­is­tiset hiilitullit. 

    3) Päästövähen­nys­ten tavoit­tei­den ei tule olla paljon muun maail­man tavoit­tei­ta kunniahimoisempia. 

    4) Päästökau­pan tuo­tot tulee käyt­tää ilmas­ton­suo­jelu­un (päästökau­pan piiris­sä ole­vis­sa val­tiois­sa); tulee pyrk­iä siihen, että (hiilen) päästöoikeuk­sia on saman ver­ran kuin on hiilinieluja.

    5) Suomes­sa tulee tulon­si­ir­roin huole­htia siitä, että köy­himpi­enkin elämä on sääl­listä; rahoi­tus­ta ei pidä kytkeä päästökau­pan tuot­toi­hin, päästöveron tuot­toi­hin tms.

  16. Aika ajatel­la :“Brut­topäästöt per asukas on kelvo­ton mit­tari, kos­ka se ei “rankaise” väestönkasvus­ta eikä huomioi hiilinieluja.”

    Tasan noin. Tiuha väestönkasvu ja tiheät kaupun­ki- /slummikeskittymät ovat globaali ongel­ma esim. jät­tei­den kohdal­la. Mis­tä tämä val­tame­rien muovipyör­re­laut­ta on karmea esimerk­ki. Ympäristöa­sioi­ta on tarkastelta­va kokon­aisuute­na, ideaali ei raken­nu yhdestä totuudesta.

  17. Min­un on vaikea pitäy­tyä vuon­na 2019 siinä uskonkap­paleessa, että päästökaup­pa ja hin­tao­h­jaus ovat se tehokkain mah­dolli­nen tapa päästä johonkin päämäärään. Tai san­o­taanko näin, että jos jär­jestelmä koetaan epäreiluk­si — ja eri­tyis­es­ti se koetaan tahal­lisen epäreiluk­si — poli­it­tisen val­lanku­mouk­sen ris­ki kas­vaa merkit­tävästi. Ja sit­ten menetetään taas yksi vuosikym­men viivy­tys­tais­teluis­sa. Jos kiel­to­laeis­sa on jotain hyviä puo­lia, niin ainakin se, että ne koske­vat (melkein) yhtä lail­la niin varakkai­ta kuin pienituloisiakin. 

    Olen poht­in­ut asi­aa myös siltä kan­til­ta, että autoilus­sa on vielä se eri­ty­ispi­irre, että varakkaiden valin­nat vaikut­ta­vat pien­i­t­u­lois­t­en ajoneu­vokan­taan (jol­lain ~10 vuo­den viiveel­lä) — jot­ta hin­tao­h­jaus vaikut­taisi riit­tävästi ja välit­tömästi varakkaiden han­k­in­toi­hin, sen pitäisi olla melko radikaalia.

    Mik­si muuten hehku­lam­puista ledei­hin siir­tymi­nen oli sel­l­ainen teknolo­gia­mur­ros jota piti nopeut­taa käyt­tökiel­lol­la, mut­ta polt­toaineista tai polt­to­moot­tor­eista siir­tymi­nen uusi­in vai­h­toe­htoi­hin ei? 

    Itse en siis kan­na­ta polt­to­moot­torikiel­toa, mut­ta jonkin­laista jous­tavu­us­pakkoa kyl­lä, ja varsin pikaises­tikin — mik­sei voisi vaa­tia, että kaikkien uusien polt­to­moot­to­ri­au­to­jen pitää tukea myös joko vähin­tään 20 km kan­ta­maa sähköl­lä, tai sit­ten biokaa­sul­la ajoa, tai sit­ten jotakin muu­ta päästöt­tömäk­si määritet­tyä vai­h­toe­htoa? Polt­toainei­den hin­noit­telus­sa voi sit­ten har­ras­taa sitä hienoa hintaohjausta…

  18. Yrite­taan viela kerran,

    Tietysti tama sota luon­toar­vo­jen ja ilmas­to­muu­tok­sen vas­taan on havitty.

    Mut­ta voisiko olla etta jotain tas­sa viela saataisi­in aikaan. 

    Itse en usko niin tapahtuvan. 

    Onko ideoita? Siis jotain muu­ta kuin etanolia.

  19. Tuo­ta noin, se on vahan niin, etta ei kan­na­ta teh­da mitaan, aina loy­tyy syy juuri tal­la het­kel­la sanoa ettei kannata.Olet aivan oikessas­sa. Tal­la pelil­la ei mitaan saa­da koskaan muutet­tua. Noin­han se on.

  20. Tämä vaalio­hjel­mat sar­ja. — Lukenut yhden, näh­nyt kaik­ki. — Mielestäni val­it­se­masi for­maat­ti ei ole hyvä.

    Sen sijaan ehdot­taisin kir­joi­tus­sar­jaa, jos­sa nos­tat jokaises­ta puolueesta yhden ehdokkaan, jota perustel­lusti kehut.
    — Lop­pu­pelis­sä kansan men­estyk­sen kannal­ta ei ole merk­i­tys­tä sil­lä, minkä väri­nen ihmi­nen on val­las­sa vaan ain­oas­taan sil­lä, onko val­taan istutet­tu (nimeno­maan istutet­tu, kos­ka kansa on vain todel­lisen val­lan käyt­täjien sub­jek­ti) henkilö hyvä vaiko paha.
    — Hyvä ihmi­nen luo hyvää ympärilleen, paha pahaa.
    — Ahne kerää ympärilleen ahnei­ta, jot­ka äänestävät vain saadak­seen rahaa ja etuuk­sia muiden kustannuksella.

    Omat tietenkin hyökkäävät,
    — että vihol­lis­es­ta ei hyvää sanaa saa sanoa,
    — että kaik­ki kuu­luu meille,
    — että tiedämme oman ohjel­mamme ole­van huono, mut­ta sitä ei saa ker­toa kansalle sanom­al­la, että hyviä ihmisiä voi olla oman poli­it­tisen avaru­utemme ulkopuolella,
    — että viholli­nen ennen pitkää kuitenkin van­gi­taan ja julkises­ti häpäistään
    — ja samal­la menee siinä sin­unkin maineesi.

    Hyvän puhumi­nen kil­pail­i­joista ei lop­pu­pelis­sä saa ketään vai­h­ta­maan puoluet­ta, mut­ta saat­ta­vat aiheut­taa ään­ten siir­tymistä ehdokkaal­ta toiselle tuol­la vihol­lisen leirissä.
    — Se on erään­lainen hybri­di-isku vihollisleiriin.

    Hybridi­vaikut­tamisen yksi sudenkuop­pa on siinä, että luk­i­jat älyävät kuin­ka jätät jonkun puolueen mainit­se­mat­ta tai jonkin asian kertomatta.
    — Sil­loin vaikut­ta­mi­nen voi kään­tyä itseään vastaan.

    Hybridi­vaikut­ta­mi­nen on tule­vaisu­ut­ta eikä sitä voi oppia tai sisäis­es­ti ymmärtää astu­mat­ta itse tais­teluken­tälle; ase kädessä.
    — Kun puhut hyvää toi­sista, joudut lop­pu­pelis­sä pal­jas­ta­maan jotain itsestäsi:
    — oletko itse hyvä vaiko paha.

Vastaa käyttäjälle R. V. Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.