Korjattavaa huono-osaisuutta (3) Tarpeettomuus

Kun hevo­nen1960-luvul­la kor­vau­tui autol­la ja trak­to­ril­la, noin puo­li mil­joo­naa heh­taa­ria pel­toa vapau­tui hevos­ten ruo­kin­nas­ta muu­hun käyt­töön. Syn­tyi mit­ta­va yli­tuo­tan­to-ongel­ma. Vil­ja- ja voi­vuor­ten dump­paa­mi­nen vien­ti­mark­ki­noil­le tuli val­tiol­le todel­la kal­liik­si. Kan­nat­ti ennem­min mak­saa sii­tä, ettei pel­loil­la vil­jel­ty mitään. Sää­det­tiin pel­lon­va­raus­la­ki, jos­sa vil­je­li­jä luo­pui kor­vaus­ta vas­taan pel­to­jen­sa vil­je­lys­tä kol­mek­si vuo­dek­si tai perä­ti met­sit­ti pel­ton­sa, mis­tä mak­set­tiin vie­lä enem­män. Tätä kut­sut­tiin kan­san­omai­ses­ti pel­to­jen pake­toi­mi­sek­si. Pel­to­jen pake­toin­ti syn­nyt­ti val­tai­san rai­von. Se oli mer­kit­tä­vä syy SMP:n murs­ka­voit­toon vuo­den 1970 vaaleissa.

Peri­aat­tees­sa mah­dol­li­suu­den pake­toi­da pel­ton­sa ei pitä­nyt hai­ta­ta ketään, sil­lä kukaan ei kiel­tä­nyt jat­ka­mas­ta vil­je­lyä enti­seen tapaan. Vil­je­li­jät eivät siis menet­tä­neet talou­del­li­ses­ti mitään, mut­ta he menet­ti­vät työn­sä arvos­tuk­sen eikä se ollut miten­kään vähäi­nen asia. Se oli kuin mär­kä rät­ti päin naa­maa. Oli­han moni sodan jäl­keen suu­rin pon­nis­tuk­sin rai­van­nut pel­lot, ja nyt mak­set­tiin nii­den jät­tä­mi­ses­tä kesannolle.

Tämä tuli etsi­mät­tä mie­leen, kun aloin poh­tia, mikä saa niin monen ajat­te­le­maan, että asiat ovat huo­nom­min ja epä­oi­keu­den­mu­kai­sem­min kuin ennen, vaik­ka tilas­to­jen valos­sa näin ei ole. Glo­ba­li­saa­tio ja auto­maa­tio on tuhon­nut pal­jon työ­paik­ko­ja, mut­ta suo­ma­lai­nen hyvin­voin­ti­val­tio on huo­leh­ti­nut tulon­jaos­ta niin, ettei­vät tuloe­rot ole kas­va­neet käy­tän­nös­sä lain­kaan täl­lä vuo­si­tu­han­nel­la. Joi­den­kin ase­ma on hei­ken­ty­nyt mut­ta tois­ten on nous­sut. Kes­ki­mää­rin kaik­ki hyvin. Yhdys­va­lois­sa ja Bri­tan­nias­sa menee huo­nom­min, mut­ta siel­lä onkin sit­ten Trump ja Brexit.

Koko­nai­set ammat­ti­ryh­mät ovat menet­tä­neet ase­man­sa. Vaik­ka talou­del­li­nen mene­tys ei ole suu­ri, itse­tun­non ja ylpey­den mene­tys on. Se mer­kit­see enem­män kuin raha.

Ennen vihat­tiin riis­te­tyk­si jou­tu­mis­ta, nyt kat­ke­roi­du­taan tar­peet­to­muu­des­ta, sitä ettei kel­va­ta riis­tet­tä­väk­si. Se tun­tuu sosi­aa­li­sen eriar­vo­suu­den kasvulta.

Hyl­ky­syr­jät

Kat­ke­ruus monin­ker­tais­tuu, kun sama kos­kee koko­nai­sia aluei­ta. Ihmi­nen on sosi­aa­li­nen eläin. Jos vain itsel­lä menee huo­nos­ti, se masen­taa, mut­ta jos koko jou­kol­la menee, se herät­tää kat­ke­ruut­ta. Trum­pia äänes­tet­tiin siel­lä, mis­sä oltiin jää­ty muu­tok­sen alle, mut­ta yksit­täi­set kel­kas­ta pudon­neet eivät äänes­tä­neet Trum­pia Kali­for­nias­sa tai Itärannikolla.

Suo­mi on jakau­tu­mas­sa alu­eel­li­ses­ti niin, että kas­vu ja menes­tys kes­kit­tyy suu­rim­mal­ta osal­taan vii­den yli­opis­to­kau­pun­gin ympä­ril­le: Hel­sin­kiin, Tam­pe­reel­le, Tur­kuun, Ouluun ja Jyväs­ky­lään. Mel­kein koko muu Suo­mi on taan­tu­va aluetta.

Tämä on ongel­ma­na vihe­liäi­nen. Tek­ni­sel­le kehi­tyk­sel­le emme voi oikein mitään, kos­ka vas­ta­vir­taan uivan käy huo­nos­ti. Pitäi­si pääs­tä eroon ihmis­kun­nan his­to­rias­sa lyhyek­si jää­väs­tä ajas­ta, jol­loin ihmi­set mää­rit­te­le­vät itsen­sä palk­ka­työn kaut­ta. Mut­ta tämä oli­si­kin jo koko­nai­sen kir­jan aihe.

47 vastausta artikkeliin “Korjattavaa huono-osaisuutta (3) Tarpeettomuus”

  1. Osmon esit­tä­mä on tot­ta, ja se täy­tyi­si tun­nus­taa raken­ta­mal­la nopeat junayh­tey­det eri­puo­lil­ta Suo­mea Hel­sin­kiin. Ei siis ainoas­taan Turus­ta ja Tam­pe­reel­ta, vaan myös Itä-Suomesta.

    Tämä mak­saa ja ajan voit­ta­mi­sek­si rahoi­tus pitäi­si hoi­taa poik­keuk­sel­li­ses­ti bud­je­tin ulko­puo­lel­ta esi­mer­kik­si elä­keyh­tiöi­den kautta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Nopeat junayh­tey­det.
      Junien nopeut­ta rajoit­taa myös kovin tiheä lii­ken­ne, rata tulee täy­teen. Vuo­ro­vä­lit lyhe­ne­vät ja pie­net­kin häi­riöt aiheut­ta­vat ongel­mia. Asian­tun­ti­jat, nii­tä­hän riit­tää aina haas­ta­tel­ta­vik­si, voi­si­vat ker­toa tarkemmin.

      Kum­mal­la kei­nol­la saa­daan hal­vem­mal­la aika­tau­lus­sa pysy­vä, nopea ja muka­va junayh­teys Tam­pe­reen ja Hel­sin­gin välil­le, kulut­ta­mal­la 3 mil­jar­dia euroa rahaa rata­töi­hin vai vähen­tä­mäl­lä hie­man lii­ken­net­tä. Tar­vit­see­ko kokous­taa niin hir­veäs­ti Hel­sin­gis­sä? Voi­si­ko ostaa hie­man digi­ta­li­saa­tio­ta vähen­tä­mään tur­hia matkoja?

      Jyväs­ky­lä-Hel­sin­ki mat­ka-ajas­ta saa­daan var­maan 10 minuut­tia pois jos juna ei käy­kään Tam­pe­reen ase­mal­la, rata­pi­hal­la on val­mis rai­de ja sil­ta niin että Tam­pe­re voi­daan unoh­taa. Ollut jo mel­kein sata vuotta.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  2. Olen ongel­man kuvauk­ses­ta samaa miel­tä, mut­ta mel­ko pes­si­mis­ti­nen sen suh­teen, että tar­peet­to­muus oli­si itses­sään korjattavissa.

    Ensin­nä­kin minus­ta on itses­tään­sel­vää, että “kil­pa­juok­su poh­jal­le” eli palk­ka­ta­son alen­ta­mi­nen on täy­sin näen­näi­nen rat­kai­su. Jos jos­ta­kin työs­tä ei olla val­mii­ta mak­sa­maan oike­ta palk­kaa, se ei yksin­ker­tai­ses­ti voi olla kovin tar­peel­lis­ta. Sik­si meil­lä ei ole enää ken­gän­kiil­lo­ta­jia Suo­mes­sa, ja hyvä niin. (Hyvin pal­kat­tu työ­paik­ka­kaan tosin ei ole mikään tae tar­peel­li­suu­des­ta, mitä David Grae­ber on tar­kas­tel­lut ansiok­kaas­ti kir­jas­saan Bulls­hit Jobs.)

    Alu­eel­li­nen eriar­vois­tu­mi­nen on ongel­mal­lis­ta, mut­ta tus­kin on niin­kään, että huo­no-osais­ten aluei­den huo­no-osai­set muut­tu­vat parem­pio­sai­sek­si parem­pio­sai­sel­le alu­eel­le siir­tä­mäl­lä. Jota­kuin­kin kaik­ki, joil­le on aidan vih­reäm­mäl­lä puo­len tar­vet­ta, ovat jo muut­ta­neet sin­ne ilman patis­ta­mis­ta­kin. Kau­pun­gis­tu­mi­nen ei tule rat­kai­se­maan tar­peet­to­muut­ta, vaik­ka sen tahal­li­nen jar­rut­ta­mi­nen ehkä sitä haittaakin.

    Poh­ja­ton usko (uudelleen)koulutuksen voi­maan on myös kat­tee­ton­ta. Jos nuo­ris­ta­kin jo iso osa val­mis­tuu suo­raan kor­tis­toon, niin pal­joa ei voi las­kea aikuis­kou­lu­tuk­sen varaan.

    Sik­si ei rii­tä, että tar­peet­to­mak­si jää­neet ihmi­set luo­pu­vat iden­ti­tee­tis­tään, nie­le­vät ylpey­ten­sä ja suos­tu­vat väki­sin työl­lis­te­tyik­si, vaan yhteis­kun­nan puo­lel­ta pitää olla myös val­mis luo­pu­maan kaik­kia kos­ke­vas­ta palk­ka­työ­vel­voit­tees­ta. Pie­nen pie­ni perus­tu­lo­kaan ei rii­tä, vaan sen pitää mah­dol­lis­taa nor­maa­li kat­ke­roi­tu­mis­ta aiheut­ta­ma­ton elä­mä, jos­sa on myös mah­dol­lis­ta perus­taa per­he jne.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Kat­ke­roi­tu­mis­ta ei aiheu­ta vain mata­la tulo­ta­so, vaan myös tun­ne tar­peet­to­muu­des­ta. Kor­kea perus­tu­lo ei voi tar­jo­ta tun­net­ta tarpeellisuudesta.

      Se sat­tuu syväl­le kun pitäi­si tun­nus­taa itsel­le, ettei minus­ta ole oikeas­ti mitään hyö­tyä kenel­le­kään tai että en osaa mitään mil­lä oli­si arvoa.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  3. Tie­dät var­maan Osmo, että Trump ja Brexit eivät ole seu­raus­ta kat­ke­ruu­des­ta, vihas­ta tai pelos­ta. Jos joku Suo­mes­sa on kat­ke­ra, vihai­nen ja pelo­kas, niin se poruk­ka löy­tyy ilmas­ton­muu­to­sah­dis­tu­jis­ta, vegaa­niak­tiii­veis­ta ja jouk­ko­lii­ken­tee­seen hul­laan­tu­neis­ta downshiftaajista.

    Kuten myös tie­dät, että tul­lak­seen vali­tuk­si, polii­ti­kon kan­nat­taa luva­ta rahaa ja tulon­siir­to­ja. Mitä enem­män ihmi­set ovat riip­pu­vai­sia jul­ki­sis­ta tuis­ta, sen hana­kam­min he äänes­tä­vät sosia­lis­te­ja, jot­ka lupaa­vat sää­tää lain, jol­la toi­sil­ta voi­daan ottaa ilman, että se on rikos. Sehän on — päin­vas­toin — täy­sin laillista!

    Vasem­mis­ton äänes­tä­jät ovat kat­ke­ria (rik­kail­le), vihai­sia (kapi­ta­lis­teil­le) ja kat­ke­ria hyvä­tu­loi­sil­le. Vasem­mis­toa äänes­tä­vät ovat mui­ta useam­min huo­lis­saan kyvys­tään var­mis­taa oma elan­ton­sa, eli ne pelois­saan ole­vat ja kat­ke­rat ihmi­set liik­ku­vat niis­sä pii­reis­sä. On häm­men­tä­vää, että Vih­rei­den joh­to ei tun­nis­ta tätä tosia­si­aa, mut­ta ehkä­pä he eivät lii­ku enää köy­hän kan­san keskuudessa?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Ura­koit­si­ja:
      Tie­dät var­maan Osmo, että Trump ja Brexit eivät ole seu­raus­ta kat­ke­ruu­des­ta, vihas­ta tai pelosta. 

      Bri­tan­nian köy­hyys- ja eriar­voi­suuson­gel­ma ei joh­du Brexi­tis­tä, vaan Brexit joh­tuu köy­hyys- ja eriar­voi­suuson­gel­mas­ta. Popu­lis­tien on help­po kek­siä syn­ti­puk­ke­ja kun asiat on pit­käl­lä aika­vä­lil­lä hoi­det­tu huonosti.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Yama: Bri­tan­nian köy­hyys- ja eriar­voi­suuson­gel­ma ei joh­du Brexi­tis­tä, vaan Brexit joh­tuu köy­hyys- ja eriar­voi­suuson­gel­mas­ta. Popu­lis­tien on help­po kek­siä syn­ti­puk­ke­ja kun asiat on pit­käl­lä aika­vä­lil­lä hoi­det­tu huonosti. 

        Väit­täi­sin Bri­teis­sä pari vuot­ta asu­nee­na, että ongel­man luo sikä­läi­nen eri­koi­nen yhdis­tel­mä yksi­tyis­tä maa­omis­tus­ta ehdot­to­mil­la omis­tusoi­keuk­sil­la ja rank­ka kaavoitustegulaatio.

        Pak­ko­lu­nas­tuk­sia ei voi teh­dä hel­pos­ti infran kehit­tä­mi­sek­si, mut­ta toi­saal­ta jul­ki­nen sek­to­ri voi rajoit­taa rajus­ti maa­no­mis­ta­jien pää­tök­siä raken­ta­mis­ti­hey­des­tä jne.

        Lop­pu­tu­lok­se­na Lon­toon seu­tu on har­vaan asut­tua ja lii­ken­nein­fra on alkeel­lis­ta. Työ­mat­kat ovat ajal­li­ses­ti kar­mei­ta ja asu­mi­nen par­hail­la pai­koil­la mak­saa aivan usko­mat­to­man pal­jon kun tar­jon­taa rajoi­te­taan kaa­voi­tuk­sel­la ja kau­e­ma­paa ei voi tul­la jär­ke­väs­sä ajas­sa kun infra laa­haa perässä.

        Samal­la ulko­maa­lai­set tule­vat kil­pai­le­maan pal­ve­lua­loil­le nos­taen enti­ses­tään kysyn­tää asu­mi­sel­le ja hina­ten asu­mis­kus­tan­nuk­sia aina vaan korkeammalle.

        Jos Lon­toon kaa­voi­tus ja maa­no­mis­tuk­seen, kaa­voi­tuk­seen ja rai­de­lii­ken­tee­seen perus­tu­va poli­tiik­ka kopioi­tai­siin Tokios­ta, niin tilan­ne voi­si olla eri­lai­nen, kun kau­pun­ki­ra­ken­ne oli­si voi­nut rea­goi­da parem­min pal­ve­lua­lo­jen nousuun.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. Siis Lon­toon seu­tu oli nii­tä har­vo­ja aluei­ta Englan­nis­sa, jot­ka äänes­ti­vät EU:hun jää­mi­sen puo­les­ta (Englan­nin ulko­puo­lel­la sen puo­les­ta äänes­tet­tiin sit­ten kovem­min). Mut­ta mitä väliä, jos on hyväl­tä kuu­los­ta­va teo­ria, niin onko sil­lä nyt niin väliä, että se antaa havain­to­jen kans­sa ris­ti­rii­tai­sia ennusteita. 

        Eni­ten Brexi­tin puo­les­ta äänes­tiin juu­ri niil­lä pai­koil­la, jot­ka sopi­vat Osmon alku­pe­räi­seen tee­siin, eli kuih­tu­vil­la enti­sil­lä teol­li­suusa­lueil­la, kuten vaik­ka­pa Sun­der­land, Sto­ke ja Wol­ver­hamp­ton. Näil­lä alueil­la asu­jai­mis­to on reip­paas­ti yli 90%:sti brit­ti­pe­räis­tä, joten ulko­maa­lais­ten mas­sa­mai­nen niil­le tulo ei ole voi­nut olla todel­li­nen vai­kut­ta­ja. Niil­lä kai­kil­la myös väki­lu­ku on las­kusuun­nas­sa, eikä luon­nol­li­ses­ti voi olla pulaa asun­nois­ta. Lon­too on jäl­leen päin­vas­tai­nen ja se siis äänes­ti jäse­nyy­den puolesta. 

        Suun­nil­leen kaik­ki ana­lyy­sis­sä­si Brexit-äänes­tä­jis­tä oli siis fak­tu­aa­li­ses­ti pie­les­sä, mut­ta kuten sanoin, mitä väliä, kun­han teo­ria kuu­los­taa uskottavalta.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    2. Ura­koit­si­ja: Kuten myös tie­dät, että tul­lak­seen vali­tuk­si, polii­ti­kon kan­nat­taa luva­ta rahaa ja tulon­siir­to­ja. Mitä enem­män ihmi­set ovat riip­pu­vai­sia jul­ki­sis­ta tuis­ta, sen hana­kam­min he äänes­tä­vät sosia­lis­te­ja, jot­ka lupaa­vat sää­tää lain, jol­la toi­sil­ta voi­daan ottaa ilman, että se on rikos. Sehän on – päin­vas­toin – täy­sin laillista!

      Heh, eni­ten tulon­siir­to­ja saa­vat keski-jahyvätuloiset.

      https://www.aamulehti.fi/kotimaa/kolumni-rikkaat-saavat-suurimmat-tulonsiirrot-23970964

      Ja yrit­tä­jät, yri­tys­tu­kia mak­set­tiin vähin­tään 4,1 mil­jar­dia ja kun las­ke­taan välil­li­set niin jopa 8 miljardia .

      https://www.aamulehti.fi/kotimaa/valtion-jakamien-yritystukien-summa-riippuu-laskijasta-hurjin-loppusumma-on-kahdeksan-miljardia-24437756

      Noi­hin ver­rat­tu­na köy­hien saa­mat tulon­siir­rot ovat almuja

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Lii­an van­ha: Heh, eni­ten tulon­siir­to­ja saa­vat keski-jahyvätuloiset.

        Noi­hin ver­rat­tu­na köy­hien saa­mat tulon­siir­rot ovat almuja 

        Ker­rop­pas Lii­an van­ha, että kuin­ka pal­jon se alin desii­li mak­saa vero­ja ja pal­jon­ko se saa eurois­sa saa? Ker­ro sen jäl­keen, kuin­ka pal­jon se ylin desii­li mak­saa vero­ja ja pal­jon­ko se saa.

        Minun on mah­do­ton­ta kuvi­tel­la että Soi­nin­vaa­ran blo­gia seu­rai­si joku älyl­li­ses­ti niin epä­re­hel­li­nen, ettei­kö hän ymmär­täi­si sitä, että köy­hät eivät ole net­to­ve­ron­mak­sa­jia. Sii­tä olen täy­sin samaa miel­tä, että esi­mer­kik­si tuu­li­voi­ma­tuet (kak­si mil­jar­dia vuo­des­sa) ja kehi­tys­a­pu (mil­jar­di) ovat erin­omai­sia paik­ko­ja koh­den­taa vero­va­ro­jen käyt­töä van­huk­siin ja sairaisiin.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. Lii­an van­ha: Heh, eni­ten tulon­siir­to­ja saa­vat kes­ki- ja hyvätuloiset.

        Niin­pä, elä­ke­läi­set ovat nykyi­sin kes­ki- ja hyvä­tu­loi­sia. Tois­ta se oli sil­loin kun Lii­an van­ha oli itse eläk­kei­tä mak­sa­mas­sa. Muu­ten tuos­sa Aamu­leh­den jutus­sa Kon­tu­lan Anna on yksin­ker­tai­ses­ti teh­nyt las­ku­vir­hei­tä, Anna ei ole otta­nut huo­mioon sitä, että pie­ni­tu­loi­sim­mak­si arvioi­dus­sa väes­tö­kym­me­nyk­ses­sä on pal­jon enem­män koti­ta­louk­sia kuin suurituloisemmissa.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      3. Pek­ka Pes­si: Niin­pä, elä­ke­läi­set ovat nykyi­sin kes­ki- ja hyvä­tu­loi­sia. Tois­ta se oli sil­loin kun Lii­an van­ha oli itse eläk­kei­tä mak­sa­mas­sa. Muu­ten tuos­sa Aamu­leh­den jutus­sa Kon­tu­lan Anna on yksin­ker­tai­ses­ti teh­nyt las­ku­vir­hei­tä, Anna ei ole otta­nut huo­mioon sitä, että pie­ni­tu­loi­sim­mak­si arvioi­dus­sa väes­tö­kym­me­nyk­ses­sä on pal­jon enem­män koti­ta­louk­sia kuin suurituloisemmissa.

        Minul­le aina­kin jäi epä­sel­väk­si, mihin tilas­toi­hin Kon­tu­la viit­taa. Puhui­ko hän tosi­aan koti­ta­louk­sis­ta? Pie­ni­tu­loi­sin kym­me­nys koti­ta­louk­sis­ta koos­tuu 75%:sti yksi­ne­lä­vis­tä, kun taas suu­ri­tu­loi­sim­mas­sa kym­me­nyk­ses­sä on vain 20% yksi­ne­lä­viä. Aika olen­nai­nen tie­to asian kannalta…

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      4. Pie­ni­tu­loi­sin kym­me­nys ei ole tulon­jaon kan­nal­ta kovin kiin­nos­ta­va jouk­ko, kos­ka se koos­tuu suu­rel­ta osin opis­ke­li­jois­ta, siis tule­vis­ta yli­lää­kä­reis­tä ja muis­ta sel­lai­sis­ta. köy­hät ovat toi­ses­sa desiilissä.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      5. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Pie­ni­tu­loi­sin kym­me­nys ei ole tulon­jaon kan­nal­ta kovin kiin­nos­ta­va jouk­ko, kos­ka se koos­tuu suu­rel­ta osin opis­ke­li­jois­ta, siis tule­vis­ta yli­lää­kä­reis­tä ja muis­ta sel­lai­sis­ta. köy­hät ovat toi­ses­sa desiilissä.

        Miten mää­ri­tel­lään köy­hä? Menee­kö se sen mukaan, mihin koko elä­män yli integroi­dun tulon mukaan sijoit­tuu? Täl­lai­sia har­vem­min näkee, kos­ka tuo luku on saa­ta­vis­sa vain elä­ke­läi­sil­le (tai siis peri­aat­tees­sa heil­lä­kin se on vajaa sen eläk­keen suhteen). 

        Noi­den lää­kis­opis­ke­li­joi­den vas­ta­pai­no­na voi sit­ten olla toi­sin­päin köy­hiä, eli hyväs­sä teol­li­suus­työ­pai­kas­sa ollei­ta, jot­ka sit­ten auto­ma­ti­soin­nin seu­rauk­se­na ovat pudon­neet 55-vuo­ti­aa­na työt­tö­mik­si. Ovat­ko he sit­ten köy­hiä, jos lää­kik­sen opis­ke­li­jat eivät ole? Tiu­koil­le heil­lä­kin elä­mä voi talou­del­li­ses­ti men­nä ansio­sio­don­nai­sen lop­pues­sa, jos entis­tä työ­tä vas­taa­vaa ei vaan mis­tään löy­dy. Moni oli­si toden­nä­köi­ses­ti las­ke­mas­sa täl­lai­sen pit­kä­ai­kais­työt­tö­män “köy­häk­si”, vaik­ka hänel­lä voi olla alla mak­set­tu omis­tusa­sun­to, jol­lai­ses­ta lää­kis­opis­ke­li­ja saa vie­lä vain haaveilla.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  4. Osmo :“Pitäi­si pääs­tä eroon ihmis­kun­nan his­to­rias­sa lyhyek­si jää­väs­tä ajas­ta, jol­loin ihmi­set mää­rit­te­le­vät itsen­sä palk­ka­työn kautta”

    Tämä voi olla mel­ko vai­ke­aa, kos­ka pää­mi­nis­te­rim­me mää­rit­tää ihmi­set palk­ka­työn kaut­ta. Sipi­lä mei­na­si seo­ta täy­del­li­ses­ti, kun alet­tiin kes­kus­tel­la perus­tu­los­ta. Vas­ti­kee­ton tulo on hänel­le sel­keäs­ti täy­sin sie­lun­vi­hol­li­sen juo­nia. Työ­tä ja toi­meen­tu­loa täy­tyi­si alkaa aja­tel­la täy­sin uudel­ta poh­jal­ta, mut­ta se ei onnis­tu ennen kuin kaik­ki Pek­ka­ri­set saa­daa eläkkeelle.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  5. OS: “… monen ajat­te­le­maan, että asiat ovat huo­nom­min ja epä­oi­keu­den­mu­kai­sem­min kuin ennen, vaik­ka tilas­to­jen valos­sa näin ei ole. Glo­ba­li­saa­tio ja auto­maa­tio on tuhon­nut pal­jon työ­paik­ko­ja, mut­ta suo­ma­lai­nen hyvin­voin­ti­val­tio on huo­leh­ti­nut tulon­jaos­ta niin, ettei­vät tuloe­rot ole kas­va­neet käy­tän­nös­sä lain­kaan täl­lä vuo­si­tu­han­nel­la. Joi­den­kin ase­ma on hei­ken­ty­nyt mut­ta tois­ten on nous­sut. Kes­ki­mää­rin kaik­ki hyvin.

    Tämä on ongel­ma­na vihe­liäi­nen. Tek­ni­sel­le kehi­tyk­sel­le emme voi oikein mitään, kos­ka vas­ta­vir­taan uivan käy huo­nos­ti. Pitäi­si pääs­tä eroon ihmis­kun­nan his­to­rias­sa lyhyek­si jää­väs­tä ajas­ta, jol­loin ihmi­set mää­rit­te­le­vät itsen­sä palk­ka­työn kautta.” 

    Kes­ki­mää­rin kaik­ki on hyvin” Teo­rias­sa näin, mut­ta kuten itse­kin tote­sit, niin se ei läm­mi­tä nii­tä, jot­ka häviä­vät. Entä jos suh­tau­tui­sim­me rasis­miin samal­la logii­kal­la? Tum­mai­hoi­sil­le tuli paha mie­li kun hei­dän ihon­vä­ri­ään hal­vek­sut­tiin, mut­ta rasis­teil­la oli haus­kaa, joten “kes­ki­mää­rin kaik­ki on hyvin”. Tämä aja­tus­mal­li ei nyt oikein tun­nu toi­mi­van, kos­ka se on vää­rin. Kui­ten­kin usein se tun­tuu toi­mi­van, kun on itse voit­ta­vas­sa ryh­mäs­sä. Glo­ba­li­saa­tion ongel­ma on sii­nä, että voi­tot ja tap­piot ovat epä­sym­met­ri­siä. Näi­tä on pyrit­ty Suo­mes­sa tasoit­ta­maan, mikä on hyvä asia. Ongel­maa kui­ten­kin kär­jis­tää se, että kaik­ki kuvi­tel­ta­vis­sa ole­va kri­tiik­ki sivuu­te­taan luuse­rien möli­nä­nä. Vähän kuten OS:kin kiteyt­tää Trum­pin voi­ton sii­hen, että kat­ke­roi­tu­neet ihmi­set äänes­ti­vät. Mie­les­tä­ni tämä on ehkä pikem­min­kin pro­jek­tio, kuin ana­lyy­si. Var­si­nai­nen kysy­mys ei ole mik­si Trump voit­ti, vaan mik­si Hila­ry hävi­si. Sil­loin vas­tauk­sek­si ei enää rii­tä, että älyl­li­ses­ti alem­mat ihmi­set äänestivät. 

    Vii­mei­nen kap­pa­le kuu­los­taa vähän epä­toi­voi­sen yhteis­kun­ta­teo­ree­ti­kon has­su­tuk­sel­ta. Mil­loin maa­il­mas­sa ihmi­set eivät ole mitan­neet tekemisensä/suorituksensa arvoa (eli työn­sä arvoa) saa­dun palk­kion perus­teel­la? Jos tar­koi­tat raha­palk­kaa, niin lyhyen aikaa. Mut­ta jos raha­pal­kan sijas­ta ajat­te­lem­me palk­kio­ta — oli se sit­ten vil­jaa, liha­kim­pa­lei­ta, vas­ta­vuo­roi­nen työ­suo­ri­tus tms — niin luu­len ettei ihmis­la­ji ole ehti­nyt muut­tua niin rat­kai­se­vas­ti vii­mei­sen sadan vuo­den aika­na, että evo­luu­tion jat­ku­mo oli­si saa­tu muutettua.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Kes­ki­mää­rin kaik­ki on hyvin” Teo­rias­sa näin, mut­ta kuten itse­kin tote­sit, niin se ei läm­mi­tä nii­tä, jot­ka häviävät. 

      Sitä, ettei etuoi­keu­tet­tu ase­ma kes­tä loput­to­miin, kut­su­taan sosi­aa­li­sek­si liik­ku­vuu­dek­si. Toi­set pitä­vät sosi­aa­lis­ta liik­ku­vuut­ta hyvä­nä, toi­set huo­no­na asia­na. Jos nousi­joi­ta ja las­ki­joi­ta on yhtä pal­jon, koko­nai­suu­te­na eriar­voi­suus ei lisään­ny, mut­ta häviäj­hää tie­tys­ti potuttaa.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Sitä, ettei etuoi­keu­tet­tu ase­ma kes­tä loput­to­miin, kut­su­taan sosi­aa­li­sek­si liikkuvuudeksi. 

        Eikö sosi­aa­li­sel­la liik­ku­vuu­del­la vii­ta­ta lähin­nä yhteis­kun­ta­luo­kan periy­ty­vyy­teen, siis isäl­tä pojal­le ‑tyy­liin? Sen sijaan glo­ba­li­saa­tion ja auto­maa­tion tuo­ma hävi­tys kehit­ty­nei­den mai­den duu­na­ri­töil­le kos­kee usein yksi­löä (*), joka jou­tui­si etsi­mään uuden elin­kei­non, kou­lut­tau­tu­maan uudel­leen, tyy­ty­mään alem­man sta­tuk­sen töi­hin yms. Jos mur­ros hoi­tui­si­kin täy­sin elä­köi­ty­mis­ten kaut­ta, niin ongel­ma oli­si pal­jon vähäisempi.

        (*) Suo­men kal­tai­sis­sa tulon­siir­to­val­tiois­sa raken­ne­muu­tos­ten kit­ka kos­kee myös kan­san­ta­lout­ta, kos­ka työn­sä menet­tä­neel­le koh­den­ne­taan monen­lai­sia vero­va­rois­ta mak­set­ta­via tukia.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  6. Osmo :”Pitäi­si pääs­tä eroon ihmis­kun­nan his­to­rias­sa lyhyek­si jää­väs­tä ajas­ta, jol­loin ihmi­set mää­rit­te­le­vät itsen­sä palk­ka­työn kautta”.

    Tämä oli­si tär­keä asia var­sin­kin pit­kä­ai­kais­työt­tö­mien kan­nal­ta. On ole­mas­sa pal­jon tar­peel­lis­ta ja henkisesti/sosiaalisesti pal­kit­se­vaa työtä/harrastusta, joil­la työt­tö­mien olo­ti­la voi­si huo­mat­ta­vas­ti parantua.

    Täl­lais­ten vaih­toeh­tois­ten teke­mis­ten löy­tä­mi­nen ja sitä mah­dol­li­ses­ti sitä tar­vit­se­vil­le tar­joa­mi­nen ei tai­da kuu­lua min­kään kol­man­nen sek­to­rin toimintakenttään?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  7. > Kun hevo­nen 1960-luvul­la kor­vau­tui autol­la ja
    > traktorilla

    Ihmis­kun­nan hyvin­voin­ti on koko­naan seu­raus­ta uusis­ta kek­sin­nöis­tä. Ei poliit­ti­sis­ta päätöksistä.

    Luo­vuus poli­tii­kas­sa on sitä, miten saa­da kan­sa­lai­set usko­maan, että väis­tä­mä­tön, mikä oli tapah­tu­va, joten­kin joh­tui “mei­dän puo­lu­een” aja­mas­ta poli­tii­kas­ta; että palam­me hel­ve­tin tules­sa, jos jat­kos­sa emme nou­da­ta “mei­dän puo­lu­een” ohjelmaa.

    – Maya kan­sa uskoi, että aurin­ko ei voi nous­ta, kuu pimen­tyä, ilman että polii­ti­kot joka aamu temp­pe­lin har­jal­ta käs­ke­vät sen tapah­tu­maan. Tie­de oli otet­tu poli­tii­kan käyttöön.
    — Meil­lä usko­taan, että kahdeksan­tuntinen työ­päi­vä on seu­raus­ta poliit­ti­sis­ta pää­tök­sis­tä vaik­ka se on koko­naan seu­raus­ta tek­ni­ses­tä kehi­tyk­ses­tä ja työn tuot­ta­vuu­den kasvusta.
    — Jos lakia käyt­täen ei oli­si käs­ket­ty jokais­ta teke­mään kahdeksan­tuntista työ­päi­vää ja vain kahdeksan­tuntista, meil­lä oli­si kui­ten­kin sellainen.
    — Lyhyt työ­päi­vä, mut­ta ei jokai­sel­la. Yksi teki­si lyhyt­tä päi­vää, toi­nen pit­kää päi­vää, mut­ta lyhyt­tä viik­koa. Kol­mas pit­kää viik­koa, mut­ta vain osan vuo­des­ta. Nel­jäs pais­koi­si ran­kas­ti töi­tä nuo­re­na, mut­ta sit­ten van­hem­mi­ten vähän ja kevyesti.
    Kan­sa­lai­nen oli­si vapaa päät­tä­mään työn teke­mi­ses­tä ja hänen kykyyn­sä päät­tää omas­ta elä­mäs­tään luo­tet­tai­siin. Sil­le annet­tai­siin arvo.

    Että kan­san usko polii­tik­koi­hin säi­lyi­si ja kan­sa­lai­set vah­vis­tui­si­vat tuos­sa uskos­sa, tar­vi­taan ins­ti­tuu­tiot.
    — Ammatti­yhdistys­liike, glo­baa­lit usko­muk­set ja monet muut pie­nem­mät kirkko­kunnat ovat tär­keä osa pak­koon perus­tu­van yhteiskunta­järjestyksen yllä­pitämistä. Näi­den hyväksi­käyttäjien onnek­si suu­ri osa kan­saa on hyvin herkkäuskoista.

    Eikä täs­sä kaik­ki. Kun val­ta on saa­tu ja se vakiin­nu­tet­tu ins­ti­tuu­tioi­hin, seu­raa­va vai­he on tot­te­le­vai­suu­den yllä­pi­tä­mi­nen pelot­te­le­mal­la.

    Poli­tii­kas­sa mikään ei ole ilmais­ta. Kan­san on mak­set­ta­va kai­kis­ta näis­tä “pal­ve­luis­ta” veroi­na. Nämä verot aina käy­te­tään hyvään tar­koi­tuk­seen kuten esi­mer­kik­si sen loih­ti­mi­seen, että aurin­ko nousee taas huo­men aamulla.
    — Maya kan­sa oli val­mis uhraa­maan par­haat neit­syen­sä elii­tin käyttöön.
    — Nykyih­mi­nen lähet­tää rahan­sa hal­li­tuk­sel­le, että ilmas­to ei kuu­me­ni­si ja ettem­me kaik­ki palai­si porok­si tai huk­kui­si val­ta­viin tul­viin. Pelk­kä eriä­vä mie­li­pi­de on ter­ro­ris­ti­nen aja­tus ja viha­puhetta ja siten myös anka­ras­ti tuomittavaa.

    Näi­tä legen­do­ja pitä­vät yllä ne, joi­den toimeen­tulo riip­puu kan­san anta­mis­ta uhrilahjoista.
    — Uhri­lah­jo­jen vaa­ti­mi­nen on vain yksi tapa ansai­ta henkilö­kohtainen toi­meen­tu­lo; yksi elä­män selviytymis­strategia monien mui­den joukossa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Todel­la hyvä kom­ment­ti. Olet­ko Osmo eri miel­tä? Mik­si et kom­men­toi näi­tä näke­myk­siä lain­kaan? Onko polii­ti­kon mah­do­ton tun­nus­taa vai tun­nis­taa tuo asia? Jos tun­nus­taa, kyse on moraa­lis­ta. Jos tun­nis­taa, niin älystä.

      Herää vaka­va kysy­mys — ilman sar­via ja ham­pai­ta — ovat­ko joh­ta­jam­me moraa­lit­to­mia tol­lo­ja? Osmo, voi­sit­ko ehkä vaik­ka kir­joit­taa täs­tä blo­gin, ja ker­toa kuin­ka sinä ymmär­rät ala­mai­sen ja päät­tä­jän eron, mitä motii­ve­ja päät­tä­jäl­lä voi olla ja ovat­ko ne ala­mai­sen edun mukaisia.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  8. Kyl­lä vil­je­li­jät tie­tä­vät mer­ki­tyk­sen­sä nyt ja vie­lä parem­min 60-luvul­la. He eivät vain pitä­neet sii­tä, että val­tio tuli osal­li­sek­si pel­to­mark­ki­noil­le. Kyl­lä jokai­nen yrit­tä­jä halu­aa kehit­tää omaa yri­tys­tään, ei tyy­tyä sii­hen, miten on ennen­kin teh­ty. Tänä päi­vä­nä suu­rim­mat yri­tyk­set halua­vat jopa sosia­li­soi­da pie­nem­pien tilo­jen maat omaan käyt­töön­sä (vuo­ri­neu­vos Kar­hi­sen suulla).

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. TimoT:
      Kyl­lä vil­je­li­jät tie­tä­vät mer­ki­tyk­sen­sä nyt ja vie­lä parem­min 60-luvul­la. He eivät vain pitä­neet sii­tä, että val­tio tuli osal­li­sek­si pel­to­mark­ki­noil­le. Kyl­lä jokai­nen yrit­tä­jä halu­aa kehit­tää omaa yri­tys­tään, ei tyy­tyä sii­hen, miten on ennen­kin teh­ty. Tänä päi­vä­nä suu­rim­mat yri­tyk­set halua­vat jopa sosia­li­soi­da pie­nem­pien tilo­jen maat omaan käyt­töön­sä (vuo­ri­neu­vos Kar­hi­sen suulla).

      Nyt puhut suu­ris­ta, sano­taan yli 100 ha:n vil­jel­lyis­tä tiloista.

      Olen elä­nyt tuon ajan, ja Soi­nin­vaa­ran kuvaus on var­si­kin uudis­ti­lal­lis­ten koh­dal­la osu­va. He koki­vat, että hei­dät hui­jat­tiin maa­ta rai­vaa­maan ja vil­je­le­mään, ja nyt se oli arvo­ton­ta. Oli­si­vat voi­neet teh­dä val­lan­ku­mouk­sen tai läh­teä Austra­li­aan. — Hei­dät todel­la­kin hui­jat­tiin uudis­ti­lal­li­sik­si, mut­ta Suo­mi pelas­tet­tiin. Ven­na­mol­le kiitos.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  9. Osat­to­muus on tun­ne. Suo­ma­lai­set ovat osan­neet sitä kokea aina­kin sata vuot­ta, vaik­ka nume­roil­la kuvat­tu kehi­tys on ollut hui­kea. Abso­luut­ti­sil­la teki­jöil­lä ei sii­hen ole ollut suur­ta vai­ku­tus­ta, vasem­mis­to­pro­pa­gan­dal­la sen­kin edestä.

    Olen kas­va­nut paik­ka­kun­nal­la, jos­sa kes­ki­suu­ri saha tai pel­to antoi lei­vän, saha aivan koh­ta­lai­sen. Olin kesä­töis­sä 13-vuo­ti­aas­ta opis­ke­lun aloit­ta­mi­seen asti uitos­sa ja lau­ta­tar­hal­la ja kuun­te­lin kau­naa ja vali­tus­ta. Saha teki sit­ten kon­kurs­sin, kau­na ja vali­tus jat­kui­vat. Tiloi­hin tuli uusi yrit­tä­jä. Kau­na vähe­ni, mut­ta vali­tus jatkui. 

    Sahan kon­kurs­sin jäl­keen pal­jon tut­tu­ja ja puo­li­tut­tu­ja läh­ti Ruot­siin. Vali­tus lop­pui heil­tä kuten veit­sel­lä lei­ka­ten, vaik­ka eli­no­lo­suh­teet eivät olleet aluk­si kak­si­set. Kysy­mys ei ollut pel­käs­tään näy­tön pakos­ta, vaan sii­tä, että he eivät koke­neet ole­van­sa Ruot­sis­sa pah­nan poh­jim­mai­sia. Jugos­laa­vit, assyy­ria­lai­set ja turk­ki­lai­set oli­vat val­miik­si siel­lä. Hal­lit­se­va SAP ei myös­kään mark­ki­noi­nut duu­na­rei­den kurjuutta.

    Muu­ta­mat pit­kään Suo­mes­sa asu­neet ulko­maa­lai­set sano­vat ihai­le­van­sa suo­ma­lais­ta työt­tö­mien ja osa­työ­ky­kyis­ten uudel­leen­kou­lu­tus­ta etc.. Hei­dän koti­mais­saan ihmi­set jää­vät täy­sin oman aktii­vi­suu­ten­sa varaan. Suo­mes­sa on parem­pi mah­dol­li­suus nous­ta pois pah­nan poh­jal­ta. Pro­ses­sis­sa jou­tuu toki usein nie­le­mään ylpeytensä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  10. Pitäi­si pääs­tä eroon ihmis­kun­nan his­to­rias­sa lyhyek­si jää­väs­tä ajas­ta, jol­loin ihmi­set mää­rit­te­le­vät itsen­sä palk­ka­työn kautta.

    Kuten moni muu­kin, minä­kin puu­tun tähän. Uskal­tai­sin olla sitä miel­tä, että ihmi­set ovat mää­ri­tel­let itsen­sä elin­kei­non­sa kaut­ta hyvin pit­kään. Se, että elin­kei­no on palk­ka­työ, on koh­tuul­li­sen uusi ilmiö, mut­ta se, että elin­kei­no mää­rit­te­lee ihmi­sen yhteis­kun­nal­li­sen ase­man eli sää­dyn, on van­haa kuin mikä. Väit­täi­sin­pä jopa, että tämä on suun­nil­leen yhtä van­haa kuin korkeakulttuurit. 

    Ainoa yhteis­kun­ta­tyyp­pi, jos­sa elin­kei­no ei suo­ra­nai­ses­ti mää­rit­te­le ihmis­tä, on sosi­aa­li­ses­ti eriy­ty­mä­tön hei­mo­yh­teis­kun­ta. Täl­löin kaik­ki ihmi­set työs­ken­te­le­vät eriy­ty­mät­tö­mäs­ti päi­vit­täi­sen toi­meen­tu­lon paris­sa, ja niin pop­pa­mie­het, lau­la­jat kuin pääl­li­köt­kin tart­tu­vat yhtä­läi­ses­ti auran­kur­keen ja kei­hää­seen. Sel­lai­ses­sa yhteis­kun­nas­sa ihmi­sen sosi­aa­li­nen iden­ti­teet­ti voi riip­pua har­ras­tuk­seen ver­rat­ta­vas­ta lisä­tai­dos­ta. Muuten
    var­si­nai­se­na iden­ti­teet­ti­nä on lähin­nä “mies”, “vai­mo” tms suku­puo­li- ja ikä­kausis­pe­si­fi­nen ilmaus Kale­va­lan ja saa­go­jen tapaan. 

    Sen sijaan kai­kis­sa kehit­ty­neem­mis­sä yhteis­kun­nis­sa työn­ja­ko on eriy­ty­nyt niin pit­käl­le, että kan­sa­lai­sen ase­ma riip­puu pää­asias­sa hänen ensi­si­jai­ses­ta tulon­han­kin­ta­kei­nos­taan. Jos näin ei ole, yhteis­kun­nas­sa on aika pal­jon meka­nis­me­ja, jot­ka ohjaa­vat ihmi­sen sii­hen, että var­si­nai­sen pää­työn rin­nal­le nouse­vas­ta tois­si­jai­ses­ta elin­kei­nos­ta tulee var­si­nai­nen pää­e­lin­kei­no. (Oikeas­taan ainoa alue, mis­sä ihmi­sen ensi­si­jai­nen iden­ti­teet­ti voi nous­ta vapaa-ajan har­ras­tuk­ses­ta, lie­nee kun­nal­lis­po­li­tiik­ka. Yleen­sä esim. kun­nan­hal­li­tuk­sen puheen­jih­ta­ja miel­le­tään ensi sijas­sa kun­nal­lis­po­lii­ti­kok­si ja vas­ta tois­si­jai­ses­ti vaik­ka­pa opettajaksi.)

    Minua kiin­nos­tai­si — ihan rehel­li­ses­ti, ei vain reto­ri­ses­ti — kuul­la, miten ajat­te­let ihmi­sen iden­ti­tee­tin­muo­dos­tuk­sen tule­vai­suu­des­sa kehittyvän.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  11. Suo­ma­lais­ten alis­ta­mi­nen tar­peet­to­mak­si alkaa jo kou­lu­tuk­ses­sa. Meil­lä tekee pal­ka­ton­ta työ­tä jo 500000 ihmis­tä vuo­des­sa ja täl­lä syö­dään n 250000 palkkatyöpaikkaa

    https://seura.fi/asiat/ajankohtaista/yli-500000-suomalaista-tekee-ilmaista-tyota/

    Kun nuo­rel­le ker­ro­taan, että sinun työ­si on arvo­ton­ta niin nuo­ri osaa pää­tel­lä, että hän on myös hen­ki­lö­nä arvoton

    Sak­sas­sa ja Ruot­sis­sa ja mones­sa muus­sa maas­sa on ymmär­ret­ty, että ihmi­sen teke­mä työ on arvo­kas­ta ja sii­tä kan­nat­taa aina mak­saa palkkaa

    Kun yhteis­kun­ta ei arvos­ta nuor­ten työn­te­koa niin he hake­vat arvos­tus­ta muu­al­ta kuin työelämästä

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Meil­lä tekee pal­ka­ton­ta työ­tä jo 500000 ihmis­tä vuo­des­sa ja täl­lä syö­dään n 250000 palkkatyöpaikkaa

      Ihan kuin uuti­ses­sa oli­si sanot­tu, että nämä työ­har­joit­te­lu­pai­kat ym muo­dos­ty­avat yhteen­säå 82 000 työ­vuot­ta. Miten ne sil­loin voi­vat vie­dä 250 000 työpaikkaa.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Ihan kuin uuti­ses­sa oli­si sanot­tu, että nämä työ­har­joit­te­lu­pai­kat ym muo­dos­ty­avat yhteen­säå 82 000 työ­vuot­ta. Miten ne sil­loin voi­vat vie­dä 250 000 työpaikkaa. 

        Vaik­ka siten, että 250 000 työ­paik­kaa ovat sel­lai­sia, jois­sa voi teh­dä vii­si­päi­väi­sen vii­kon sijaan noin puo­li­tois­ta päi­vää viikossa.

        Kan­nat­taa kat­soa kan­sa­kun­nan teke­miä työ­tun­te­ja ja niis­tä saa­ta­vaa kes­ki­mää­ris­tä tun­ti­palk­kaa. Mitä vähem­män työ­tun­te­ja mitä suu­rem­mal­la kes­ki­mää­räi­sel­lä tun­ti­pal­kal­la teh­dään, sitä parem­min menee.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. On täy­sin nau­ret­ta­vaa väit­tää, että jopa puo­let nois­ta har­joit­te­lu­pai­kois­ta söi­si palkkatöitä. 

        Esi­mer­kik­si ammat­ti­kou­lun har­joit­te­li­joil­le ei kovin moni mak­sai­si oike­aa palk­kaa, har­joit­te­lu­jak­sot jäi­si­vät pitä­mät­tä. Eli työ­paik­ko­ja joi­ta har­joit­te­li­jat täyt­tä­vät, ei oikeas­ti ole ole­mas­sa­kaan. Meil­lä­kin on töis­sä ollut jos­kus pari ilmais­ta työ­har­joit­te­li­jaa, eikä niil­le oli­si juu­ri sil­loin las­ku­tet­ta­vaa työ­tä löy­ty­nyt. He eivät siis vie­neet yhtään työ­paik­kaa, kos­ka ketään ei oli­si kum­min­kaan pal­kat­tu tilalle. 

        Naa­pu­ris­sa on kii­kun-kaa­kun vas­ta-aloit­ta­nut verk­ko­kaup­pa, jos­sa on työ­har­joit­tel­ja. Lii­ke­vaih­dol­la ei mak­sai­si kol­men ihmi­sen palk­ko­ja, joten sii­nä­kään ei mene kenen­kään työ­paik­kaa. Kave­rin LVI- fir­mas­sa on ollut noi­ta ammat­ti­kou­lun har­joit­te­li­joi­ta. Kovin­kaan mon­ta kehu­vaa sanaa työn ladus­ta ei ole kuu­lu­nut eli mel­ko alkeel­li­sel­la tasol­la monel­la ovat tai­dot, kun har­joit­te­luun tullaan.

        On tot­ta että var­sin­kin yksin­ker­tai­sis­sa töis­sä har­joit­te­li­joil­la voi­daan kor­va­ta työn­te­ki­jöi­tä, eten­kin jos har­joit­te­li­jal­la on aikai­sem­paa koke­mus­ta. Mut­ta tur­ha kuvi­tel­la, että tuos­ta mää­räs­tä oli­si TES-pal­koil­la puris­tet­ta­vis­sa mer­kit­tä­vää mää­rää todel­li­sia työpaikkoja. 

        Ja mik­si artik­ke­lis­sa ei puhu­ta mitään sii­tä todel­li­ses­ta pai­kas­ta, jos­sa har­joit­te­li­jat kor­vaa­vat työn­te­ki­jöi­tä? Eli sai­raa­lois­sa. Sai­raan­hoi­ta­jien opin­toi­hin kuu­luu pal­jon työ­har­joit­te­lua ja he pää­se­vät koh­tuul­li­sen nopeas­ti teke­mään oike­aa avus­ta­vaa hoi­to­työ­tä. No, hei­tä käyt­tää­kin jul­ki­nen sek­to­ri, joten kai­pa se on hyvää ilmaistyötä.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      3. Sylt­ty:
        On täy­sin nau­ret­ta­vaa väit­tää, että jopa puo­let nois­ta har­joit­te­lu­pai­kois­ta söi­si palkkatöitä. 

        Esi­mer­kik­si ammat­ti­kou­lun­har­joit­te­li­joil­le ei kovin moni mak­sai­si oike­aa palk­kaa, har­joit­te­lu­jak­sot jäi­si­vät pitä­mät­tä. Eli työ­paik­ko­ja joi­ta har­joit­te­li­jat täyt­tä­vät, ei oikeas­ti ole ole­mas­sa­kaan. Meil­lä­kin on töis­sä ollut jos­kus pari ilmais­ta työ­har­joit­te­li­jaa, eikä niil­le oli­si juu­ri sil­loin las­ku­tet­ta­vaa työ­tä löy­ty­nyt. He eivät siis vie­neet yhtään työ­paik­kaa, kos­ka ketään ei oli­si kum­min­kaan pal­kat­tu tilalle.

        Naa­pu­ris­sa on kii­kun-kaa­kun vas­ta-aloit­ta­nut verk­ko­kaup­pa, jos­sa on työ­har­joit­tel­ja. Lii­ke­vaih­dol­la ei mak­sai­si kol­men ihmi­sen palk­ko­ja, joten sii­nä­kään ei mene kenen­kään työ­paik­kaa. Kave­rin LVI- fir­mas­sa on ollut noi­ta ammat­ti­kou­lun har­joit­te­li­joi­ta. Kovin­kaan mon­ta kehu­vaa sanaa työn ladus­ta ei ole kuu­lu­nut eli mel­ko alkeel­li­sel­la tasol­la monel­la ovat tai­dot, kun har­joit­te­luun tullaan.

        On tot­ta että var­sin­kin yksin­ker­tai­sis­sa töis­sä har­joit­te­li­joil­la voi­daan kor­va­ta työn­te­ki­jöi­tä, eten­kin jos har­joit­te­li­jal­la on aikai­sem­paa koke­mus­ta. Mut­ta tur­ha kuvi­tel­la, että tuos­ta mää­räs­tä oli­si TES-pal­koil­la puris­tet­ta­vis­sa mer­kit­tä­vää mää­rää todel­li­sia työpaikkoja. 

        Ja mik­si artik­ke­lis­sa ei puhu­ta mitään sii­tä todel­li­ses­ta pai­kas­ta, jos­sa har­joit­te­li­jat kor­vaa­vat työn­te­ki­jöi­tä? Eli sai­raa­lois­sa. Sai­raan­hoi­ta­jien opin­toi­hin kuu­luu pal­jon työ­har­joit­te­lua ja he pää­se­vät koh­tuul­li­sen nopeas­ti teke­mään oike­aa avus­ta­vaa hoi­to­työ­tä. No, hei­tä käyt­tää­kin jul­ki­nen sek­to­ri, joten kai­pa se on hyvää ilmaistyötä. 

        Asias­ta toi­seen, onko näyt­töä että armei­ja (tai sivii­li­pal­ve­lus) opet­tai­si poi­kia miten­kään paran­ta­maan työn­te­ko- ja opis­ke­lu­ta­po­ja? Tois­ten mie­les­tä armei­jan käy­neet pojat ovat oma-aloit­tei­sem­piä ja tai­ta­vam­pia kuin sel­lai­set joi­la on se vie­lä suo­rit­ta­mat­ta. Vai onko se vain myyt­ti, lais­kis­tut­taa­ko armeija?

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      4. R.Silfverberg: Asias­ta toi­seen, onko näyt­töä että armei­ja (tai sivii­li­pal­ve­lus) opet­tai­si poi­kia miten­kään paran­ta­maan työn­te­ko- ja opis­ke­lu­ta­po­ja? Tois­ten mie­les­tä armei­jan käy­neet pojat ovat oma-aloit­tei­sem­piä ja tai­ta­vam­pia kuin sel­lai­set joi­la on se vie­lä suo­rit­ta­mat­ta. Vai onko se vain myytti,laiskistuttaako armeija?

        En nyt osaa vas­ta­ta kysy­myk­see­si, mut­ta armei­ja ei tai­da itse syr­jäy­ty­mis­tä pal­joa vähen­tää. Muis­taak­se­ni rei­lu 10% pal­ve­luk­seen saa­pu­neis­ta kes­keyt­tää sen muu­ta­man vii­kon kulues­sa, ja syy­nä ovat useim­mi­ten psy­ko-sosi­aa­li­set syyt. Tuo 10% lie­nee samal­la heh­taa­ril­la vuo­si­luo­kas­ta syr­jäy­vien nuor­ten mies­ten osuu­den kanssa.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      5. Tapio: En nyt osaa vas­ta­ta kysy­myk­see­si, mut­ta armei­ja ei tai­da itse syr­jäy­ty­mis­tä pal­joa vähen­tää. Muis­taak­se­ni rei­lu 10% pal­ve­luk­seen saa­pu­neis­ta kes­keyt­tää sen muu­ta­man vii­kon kulues­sa, ja syy­nä ovat useim­mi­ten psy­ko-sosi­aa­li­set syyt. Tuo 10% lie­nee samal­la heh­taa­ril­la vuo­si­luo­kas­ta syr­jäy­vien nuor­ten mies­ten osuu­den kanssa. 

        Ne jot­ka eivät pär­jää sivii­lis­sä eivät yleen­sä pär­jää armei­jas­sa­kaan. Nyky­ään kun ‘fir­ma’ jou­tuu sääs­tä­mään niin hei­tä ei usein­kaan edes yri­te­tä saa­da pär­jää­mään vaan lai­te­taan suo­raan vapautus.
        Eli jos on ennes­tään ala­huu­li lur­pal­laan ES & sip­si­diee­til­lä elä­vä perä­kam­ma­rin­poi­ka niin har­voin armei­ja, saa­ti siva­ri, sitä muuk­si muuttaa.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      6. R.Silfverberg: Tois­ten mie­les­tä armei­jan käy­neet pojat ovat oma-aloit­tei­sem­piä ja tai­ta­vam­pia kuin sel­lai­set joi­la on se vie­lä suo­rit­ta­mat­ta. Vai onko se vain myyt­ti, lais­kis­tut­taa­ko armeija? 

        Armei­ja lais­kis­tut­taa hen­ki­ses­ti, kun omia aivo­ja ei tar­vit­se (tai saa) käyt­tää. Tai­ta­vuut­ta armei­ja kehit­tää esim. ryn­näk­kö­ki­vää­rin pur­ka­mi­ses­sa ja kasaa­mi­ses­sa, mut­ta useim­mis­sa päi­vä­töis­sä tar­vi­taan toi­sen­lai­sia tai­to­ja. Se, että on ”oma-aloit­tei­ses­ti” innok­kaas­ti val­mis teke­mään jotain — mitä tahan­sa satu­taan pyy­tä­mään — on eri asia kuin että tekee jotain hyödyllistä.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      7. Vil­le: Armei­ja lais­kis­tut­taa hen­ki­ses­ti, kun omia aivo­ja ei tar­vit­se (tai saa) käyt­tää. Tai­ta­vuut­ta armei­ja kehit­tää esim. ryn­näk­kö­ki­vää­rin pur­ka­mi­ses­sa ja kasaa­mi­ses­sa, mut­ta useim­mis­sa päi­vä­töis­sä tar­vi­taan toi­sen­lai­sia tai­to­ja. Se, että on ”oma-aloit­tei­ses­ti” innok­kaas­ti val­mis teke­mään jotain – mitä tahan­sa satu­taan pyy­tä­mään – on eri asia kuin että tekee jotain hyödyllistä. 

        Tämä var­maan riip­puu pal­jon pal­ve­lus­teh­tä­väs­tä. Oma koke­muk­se­ni on toi­nen. Aina­kaan varus­mies­joh­ta­jal­ta, ero­tyi­ses­ti upsee­ri­ko­ke­laal­ta, omien aivo­jen käyt­töä ei kiel­le­tä. RUK:n kou­lu­tus on älyl­li­ses­ti­kin ihan koh­tuul­li­sen vaa­ti­vaa, ja pit­kän koke­la­sa­jan saa pal­vel­la kou­lut­ta­ja­na ja oman sodan ajan jouk­ku­een­sa jouk­ku­een­joh­ta­ja­na. Kyl­lä sii­nä tulee haas­tei­ta, jois­sa saa pyö­ri­tel­lä har­mai­ta aivo­so­lu­jaan ihan tar­peek­si. Ehkä omaa koke­mus­ta vah­vis­ti vie­lä pal­ve­lus tek­ni­ses­sä ase­la­jis­sa, jos­sa upsee­ri­kou­lu­tus oli kovin teoriapitoista.

        Sen sijaan mie­his­tös­sä on mah­dol­lis­ta pal­vel­la niin sano­tus­ti “nol­lat tau­lus­sa” ja tulos on tosi­aan älyl­li­nen lais­kis­tu­mi­nen. Ryh­män­joh­ta­ja­kin voi men­nä saman­ta­pai­sel­la asen­teel­la, mut­ta täl­löin hen­ki­löl­le toden­nä­köi­ses­ti jää pal­ve­lusa­jas­taan paha mie­li, sil­lä sel­lai­sel­la asen­teel­la ryh­män­joh­dos­ta ei tule mitään.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      8. Eras­to­te­nes alek­sandria­lai­nen: Tämä var­maan riip­puu pal­jon pal­ve­lus­teh­tä­väs­tä. Oma koke­muk­se­ni on toi­nen. Aina­kaan varus­mies­joh­ta­jal­ta, ero­tyi­ses­ti upsee­ri­ko­ke­laal­ta, omien aivo­jen käyt­töä ei kiel­le­tä. RUK:n kou­lu­tus on älyl­li­ses­ti­kin ihan koh­tuul­li­sen vaa­ti­vaa, ja pit­kän koke­la­sa­jan saa pal­vel­la kou­lut­ta­ja­na ja oman sodan ajan jouk­ku­een­sa jouk­ku­een­joh­ta­ja­na. Kyl­lä sii­nä tulee haas­tei­ta, jois­sa saa pyö­ri­tel­lä har­mai­ta aivo­so­lu­jaan ihan tarpeeksi. 

        Ehkä maa­il­ma on muut­tu­nut sit­ten oman upsee­ri­ko­ke­la­sai­ka­ni. Ei se kovin älyl­li­ses­ti haas­ta­vaa ollut sil­loin. Eikä var­sin­kaan odo­tet­tu kysee­na­lais­ta­maan kaik­kea, mikä on menes­tyk­sen salai­suus ”vapaas­sa (yritys)maailmassa”. Juu­ri armei­jan aloit­ta­nut nyky­nuo­ri kuvai­li koke­mus­taan van­ki­las­sa olok­si ja sama oli oma koke­muk­se­ni aikoi­naan. Älyk­kääl­le ihmi­sel­le armei­ja tun­tuu sel­lai­sel­ta. Tai siis nykyi­sin van­ki­las­sa tai­taa olla muka­vam­paa ja ehtii enem­män opis­kel­la­kin… No, toi­saal­ta van­ki­las­sa ei yri­te­tä teh­dä pojis­ta mie­hiä vaan yhteis­kun­taan sopeutuvia 😉

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      9. Vil­le: Eikä var­sin­kaan odo­tet­tu kysee­na­lais­ta­maan kaik­kea, mikä on menes­tyk­sen salai­suus ”vapaas­sa (yritys)maailmassa”.

        Mihin tuo väi­te oikein perustuu?

        En ole aina­kaan itse yri­tys­maa­il­mas­sa menes­ty­nyt “kyse­na­lais­ta­mal­la kaik­kea”, vaan
        1) teke­mäl­lä hom­mat hyvin ja
        2) suun­tau­tu­mal­la sin­ne, mis­tä raha tulee helpoiten 

        Tie­ten­kin jos­kus koh­dat 1 ja 2 vaa­ti­vat toi­min­nan muut­ta­mis­ta ja kriit­tis­tä tar­kas­te­lua, mut­ta se ei miten­kään ole näy­tel­män pää­osas­sa. Pik­ku­hil­jaa parem­paan hip­sut­te­lu on tär­keäm­pää kuin satun­nai­nen radi­kaa­li muuttaminen.

        Kai­ken kysee­na­lais­ta­mis­ta tar­vi­ta­na lähin­nä sil­loin kun ollaan jo kurk­kua myö­ten nes­tees­sä ja kan­nat­ta­vuus­krii­sis­sä. Toki voi joh­ta­ja­na suun­tau­tua sanee­raa­jak­si tai yri­tys­ten kun­toon­lait­ta­jak­si, jol­loin tou­hu on var­maan­kin enem­män kai­ken kriit­tis­tä tar­kas­te­lua ja vähem­män rau­hal­lis­ta parantamista.

        Kai­ken kysee­na­lais­ta­mi­nen joh­taa hel­pos­ti muu­tok­seen mutok­sen takia.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      10. Sylt­ty: Mihin tuo väi­te oikein perustuu?
        En ole aina­kaan itse yri­tys­maa­il­mas­sa menes­ty­nyt “kyse­na­lais­ta­mal­la kaik­kea”, vaan
        1) teke­mäl­lä hom­mat hyvin ja
        2) suun­tau­tu­mal­la sin­ne, mis­tä raha tulee helpoiten 

        Olen samaa miel­tä. Armei­jas­sa upsee­riop­pi­lail­le ope­tet­tiin aivan tiet­ty asen­noi­tu­mi­nen maa­il­maan. Perus­tee­na on siis se, että esi­mie­hen käs­kyä ei läh­tö­koh­tai­ses­ti kysee­na­lais­te­ta. Sen sijaan luo­te­taan käs­kyn tar­koi­tuk­sen­mu­kai­suu­teen ja toteu­tet­ta­vuu­teen ja pyri­tään ymmär­tä­mään käs­kyn poh­ja­na ole­va ajat­te­lu. Tämän jäl­keen toteu­te­taan käs­ky oman har­kin­nan mukai­ses­ti taval­la, joka par­hai­ten vas­taa sen anta­jan tah­toa. Eli ei toi­mi­ta sokeas­ti vaan pyri­tään kaik­ki omat ruu­miil­li­set ja hen­ki­set resurs­sit kes­kit­täen toteut­ta­maan annet­tu päämäärä.

        Alai­sil­le saa­tu käs­ky puo­les­taan vies­ti­tään oma­na tah­to­ti­la­na esi­mie­hen mie­li­pi­tee­seen sitou­tuen, vaik­ka itse pitäi­si rat­kai­sua itse­tu­hoi­se­na. Eli jos ylem­pi esi­mies vaik­ka­pa käs­kee jou­kon pitä­mään ase­man­sa omas­ta sel­viy­ty­mi­ses­tä välit­tä­mät­tä, ei alai­sil­le ker­ro­ta, että kysees­sä on itse­mur­ha­teh­tä­vä vaan koros­te­taan vihol­li­sen pidät­te­lyn tär­keyt­tä koko jou­kon teh­tä­vän kan­nal­ta. (Olen itse näh­nyt kak­si­puo­lei­ses­sa KASI-har­joi­tuk­ses­sa, kuin­ka kiin­te­ään puo­lus­tuk­seen ryh­mi­tet­ty jouk­kue tuho­taan yhtä mies­tä lukuu­not­ta­mat­ta, kun vihol­li­nen hyök­kää kuusin­ker­tai­sel­la yli­voi­mal­la. Sil­ti teh­tä­vä oli mie­le­käs, sil­lä jouk­kue pidät­te­li vihol­lis­ta pai­kas­sa, jos­sa sen kimp­puun hyök­käi­si parin tun­nin kulut­tua oma meka­ni­soi­tu tais­te­luo­sas­to. Lisäk­si vihol­li­nen­kin kär­si hyök­käyk­ses­sä noin 50 pro­sen­tin tappiot.)

        Täl­lä lail­la yleis­tet­tyi­nä nämä ajat­te­lu­mal­lit vas­taa­vat hyvin pit­käl­ti nii­tä omi­nai­suuk­sia, jot­ka hyväl­lä kes­ki­ta­son esi­mie­hel­lä myös yri­ty­se­lä­mäs­sä on. Oma menes­ty­mi­nen on ollut ihan muka­vaa, joten en minä­kään uskoi­si yri­tys­maa­il­man edel­lyt­tä­vän “kai­ken kysee­na­lais­ta­mis­ta”. Ylei­ses­ti ottaen se päin­vas­toin edel­lyt­tää nime­no­maan mukau­tu­mis­ta ja lojaa­li­suut­ta. Täl­löin se kysee­na­lais­ta­mi­nen­kin tapah­tuu nime­no­maan orga­ni­saa­tion val­miik­si aset­ta­mis­sa rajois­sa, ei vil­li­nä ja vapaana.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      11. Sylt­ty:

        Ja mik­si artik­ke­lis­sa ei puhu­ta mitään sii­tä todel­li­ses­ta pai­kas­ta, jos­sa har­joit­te­li­jat kor­vaa­vat työn­te­ki­jöi­tä? Eli sai­raa­lois­sa. Sai­raan­hoi­ta­jien opin­toi­hin kuu­luu pal­jon työ­har­joit­te­lua ja he pää­se­vät koh­tuul­li­sen nopeas­ti teke­mään oike­aa avus­ta­vaa hoi­to­työ­tä. No, hei­tä käyt­tää­kin jul­ki­nen sek­to­ri, joten kai­pa se on hyvää ilmaistyötä.

        Älä unoh­da las­ten­tar­ho­ja, las­ten- ja nuor­ten­ko­te­ja, van­hain­ko­te­ja ja mui­ta sosi­aa­lia­lan työ­paik­ko­ja. Se mää­rä “ilmais­ta” työ­tä min­kä kun­nat, kau­pun­git ja val­tio otta­vat itsel­leen opis­ke­li­joil­ta on käsit­tä­mät­tö­män suu­ri, mut­ta sii­tä ei sovi puhua. Insi­nöö­rio­pis­ke­li­ja­na oli suo­raan sanoen härs­kiä seu­ra­ta miten tutut teki­vät pakol­li­sis­sa har­joit­te­luis­sa täs­mäl­leen samo­ja hom­mia kuin muut työn­te­ki­jät ja kaik­ki mitä jäi käteen oli­vat opin­to­pis­teet, kun muil­la tuli palk­kaa­kin tilil­le. Itse taas kun oli kesä­töis­sä niin ei saa­nut ammat­ti­lai­sen palk­kaa, mut­ta tuli kui­ten­kin tilil­le jotain, jol­la mak­saa elä­mis­tä seu­raa­va vuosi.

        Posi­tii­vi­se­na puo­le­na pitää kai tode­ta se, että se osoit­taa miten käy­tän­nöl­li­nen täm­möi­nen yli­mää­räi­nen ja jous­ta­va työ­voi­ma­re­ser­vi on, kun har­joit­te­li­joil­la voi pai­ka­ta kaik­ki sai­ras­tu­mi­set ja teet­tää tyl­sät per­jan­tain ilta­vuo­rot ja vak­ka­rit voi pääs­tää aje­le­maan kesä­mö­keil­leen hyvis­sä ajoin.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  12. ” Pel­to­jen pake­toin­ti syn­nyt­ti val­tai­san rai­von. Se oli mer­kit­tä­vä syy SMP:n murs­ka­voit­toon vuo­den 1970 vaaleissa.
    Peri­aat­tees­sa mah­dol­li­suu­den pake­toi­da pel­ton­sa ei pitä­nyt hai­ta­ta ketään, sil­lä kukaan ei kiel­tä­nyt jat­ka­mas­ta vil­je­lyä enti­seen tapaan. Vil­je­li­jät eivät siis menet­tä­neet talou­del­li­ses­ti mitään, mut­ta he menet­ti­vät työn­sä arvos­tuk­sen eikä se ollut miten­kään vähäi­nen asia. Se oli kuin mär­kä rät­ti päin naamaa.”

    Ei kai meil­lä vaan ole kyte­mäs­sä ilmiön toi­sin­to? Hoi­va­ko­tien hen­ki­lö­kun­ta tekee yli­pit­kiä työ­jak­so­ja lii­an pie­nel­lä hen­ki­lö­mää­räl­lä, usea kut­su­muk­ses­ta. Mikä on ollut palk­ka ja kii­tos? Omais­ten torut ja lai­tos­ten joh­don syyt­te­lyt, että kal­liik­si tulee, teh­kää­pä työ­tä ahke­ram­min. Kun avaa leh­den, purs­kah­taa sil­mil­le omis­ta­jien mil­joo­na­voi­tot ja vie­lä se, että ne eivät jää Suo­meen vaan mene­vät veroparatiiseihin.
    Oli tot­ta tai lii­oit­te­lua, ainek­set on samaan kuin oli SMP:n murs­ka­voi­tol­la. Ei oli­si ihme eikä vää­ryys, jos hoi­to­hen­ki­löt ja hei­tä sym­pa­ti­see­raa­vat tur­hau­tu­vat. Mää­rit­tä­mät­tä on enää kana­va, mitä kaut­ta vaa­leis­sa pai­neet puretaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  13. Osmo osuu tär­ke­ään aihee­seen. Kan­san­ta­lous­tie­tei­li­jät näke­vät kulut­ta­mi­sen ainoa­na teki­jä­nä, joka tuo onnea. Tämä ei ole lii­oit­te­lua. Kan­san­ta­lous­tie­teen teo­ria aina Marxia myö­ten näkee työn lähes yksi­no­maan sinä panok­se­na ja uhrauk­se­na, jol­la ansait­see resurs­sin­sa men­nä mark­ki­noil­le lisää­mään onnel­li­suut­taan. Täs­sä näkö­kul­mas­sa on hyvin help­po miel­tää, että ei se hait­taa jos suo­ma­lai­sen työn arvos­tus ja teke­mi­nen las­kee jos vas­ta­lah­ja­na saa hal­vem­pia tau­lu­telk­ka­rei­ta ja lenkkareita. 

    Donald Trum­pin valin­nan luin aihees­ta erin­omai­sen kitey­tyk­sen Voxis­sa. Lainaus: 

    The divi­de among eco­no­mists on tra­de is dri­ven by the fact that labor eco­no­mists stu­dy the real effects of unemplo­y­ment on real people, whe­re tra­de and mac­roeco­no­mists treat people as just anot­her com­mo­di­ty. (One of the people who bro­ke the con­sen­sus on the effects of tra­de with Chi­na — who high­ligh­ted some of the nega­ti­ve effects — was David Autor, a lea­ding labor economist.)

    I’d phra­se it this way: Are people just like a bar­rel of oil? In the abstract models of tra­de eco­no­mists, com­mo­di­ties like oil will always get sold at some price, they will get to whe­re they need to get to do so, and they’re lar­ge­ly indif­fe­rent on the process. Even when com­mo­di­ty mar­kets are off, oil can sit in tan­kers floa­ting in the ocean wai­ting out price moves, and it makes no dif­fe­rence to the oil.

    Oil doesn’t expe­rience unemplo­y­ment as the most trau­ma­tic thing that can hap­pen to it. Oil moves magical­ly to new oppor­tu­ni­ties, unli­ke people who don’t often move at all. A bar­rel of oil doesn’t beat their kids, abuse drugs, com­mit suici­de, or expe­riencing decli­ning life expec­tancy from being bat­te­red around in the glo­bal mar­ketplace. But people do, and they have, the con­sequences per­sist and last, and now they’ve made their voices heard. It’s the dark side of the poli­tical theo­rist Karl Polanyi’s war­ning against viewing human being as commodities.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Sama ihmis­ten ja hyö­dyk­kei­den samais­tus on sen taus­tal­la, miten eko­no­mis­tit tar­kas­te­le­vat työ­voi­man maa­han­muut­toa käyt­tä­mäl­lä ana­lo­gioi­ta kan­sain­vä­li­seen kaup­paan tai tek­no­lo­gian kehi­tyk­seen (“miten muka hal­van filip­pii­ni­läi­sen sipu­lin­pilk­ko­jan työ­mark­ki­na­vai­ku­tus ero­aa moni­toi­mi­ko­neen keksimisestä?”).

      Hyvin­kou­lu­te­tuil­la ja sisä­siis­teil­lä eko­no­mis­teil­la on suu­ria vai­keuk­sia tar­kas­tel­la val­tioi­ta kan­sa­lais­ten­sa omai­suu­te­na: jonain jon­ka omis­tus­suh­tei­den epä­sel­vyy­des­tä seu­raa vää­ryyt­tä ja tehottomuutta.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  14. OS kir­joit­taa pää­osin aivan oikein: ”Ihmi­nen on sosi­aa­li­nen eläin… Jos vain itsel­lä menee huo­nos­ti, se masen­taa, mut­ta jos koko jou­kol­la menee, se herät­tää katkeruutta.”

    OSn kir­joi­tus hen­kii kui­ten­kin masen­tu­nei­suut­ta, toi­vot­to­muut­ta ja näköalattomuutta.

    OSn toi­vot­to­muu­teen on var­maan­kin syy­nä tämä: Suo­men kurs­sin muu­tok­ses­ta ei näy juu­ri­kaan merk­ke­jä, kun ottaa huo­mioon AY-liik­keen jämäh­tä­mi­nen kivi­kau­del­le, sote-uudis­tuk­sen lopu­ton vei­vaa­mi­nen ja veret pysäyt­tä­vä ryös­tö-vero­tuk­sem­me, sekä polii­tik­ko­jem­me populismi.

    Täs­tä syys­tä par­haat yri­tyk­set ja 5000 osaa­jaa pois­tuu vuo­sit­tain maas­ta heti kun voi­vat. Tätä ei Suo­mi pit­kään kestä!

    Yhdes­sä asias­sa OS on kui­ten­kin vää­räs­sä: ”Tek­ni­sel­le kehi­tyk­sel­le emme voi oikein mitään, kos­ka vas­ta­vir­taan uivan käy huonosti.”

    Kyl­lä me voim­me osal­lis­tua tek­ni­seen kehi­tyk­seen ja onnis­tua­kin, niin kuin aina ennenkin.

    Tämä kui­ten­kin edel­lyt­tää sitä, että kään­ne­tään Suo­mi nopeas­ti 180 astet­ta, myö­tä­vir­taan kul­ke­vak­si maak­si: Suo­mes­ta pitää teh­dä ket­te­räs­ti aikaa seu­raa­va, yri­ty­sys­tä­väl­li­nen ja lah­jak­kuuk­sia suo­si­va maa. Näin saa­daan myös huo­no-osai­suu­den ongel­ma korjattua.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  15. Nykyi­set hal­pa­työ­pai­kat ovat pal­jon hyvä­palk­kai­sem­pia kuin enti­set hyvät työ­pai­kat. Pal­kat ovat nousus­sa, eivät yleen­sä las­kus­sa. Sosi­aa­li­tur­va on kuin pel­to­jen pake­toin­tia: luo tar­peet­to­muu­den tunteen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  16. Minua ihme­tyt­tää, että kaik­kea mah­dol­lis­ta ekstra­po­loi­daan kau­as tule­vai­suu­teen visioi­da visioi­den perään luo­den, mut­ta bio­lo­gia ja lää­ke­tie­de unoh­de­taan, vaik­ka näil­lä tulee ole­maan se rat­kai­se­vin ja mul­lis­ta­vin mer­ki­tys. Ne ovat tule­vai­suu­den Inter­net, jota kukaan ei osan­nut ennus­taa muu­ta­maa vuot­ta aiemmin.

    Kus­to­moi­tu­jen alku­pe­räis­va­rao­sien tuot­ta­mi­nen kan­ta­so­luis­ta on jo todel­li­suut­ta. Van­he­ne­mis­pro­ses­sin pysäyt­tä­mi­ses­tä ja täy­des­tä kuo­le­mat­to­muu­des­ta­kin puhu­taan jo täy­sin rea­lis­ti­si­na tavoitteina.

    Sato­jen vuo­sien mit­tai­nen elä­mä ei vaan ole joka­mie­hel­le lan­kea­va. Aina­kin aluk­si sii­hen tar­vi­taan todel­la pal­jon rahaa. Se toi­mii myös mah­ta­va­na pork­ka­na­na uskol­li­sil­le pal­ve­li­joil­le. Ker­ran­kin oli­gar­keil­la on jotain ainut­laa­tuis­ta tar­jot­ta­vaa työväelleen.

    Ja tuol­loin tulee se tar­peet­to­muu­den ongel­ma. Kuo­le­mat­to­mien kan­nal­ta maa­il­mas­sa nyt vaan on noin kuusi mil­jar­dia ihmis­tä lii­kaa, jot­ka ovat pait­si tar­peet­to­mia, myös uhka. Heil­lä­hän on mene­tet­tä­vä­nä vain elämänsä.

    Arvat­kaas, mitä tei­dän “oikeuk­sil­len­ne” sil­loin tapahtuu?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

Vastaa käyttäjälle Jyrki Patomäki Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.