Korjattavaa huono-osaisuutta (2) Lasten luokkayhteiskunta

Pie­ni­tu­loi­sis­sa per­heis­sä asu­vien las­ten luku­mää­rä on nousut sel­vis­ti vii­me vuo­si­na. Tämä on ikä­vä asia, kos­ka per­heen pie­ni­tu­loi­suus rajaa lap­sia mui­den las­ten suo­si­mien har­ras­tus­ten ulko­puo­lel­le ja lei­maa muutenkin.

Jos meni­sim­me aika­ko­neel­la taak­se­päin 20 vuot­ta ja tote­ai­sim­me, että nyt asiat ovat hyvin, krii­ti­kot sanoi­si­vat, että kyse on tilas­to­har­has­ta, kos­ka lap­si­per­hei­den tulo­ta­so on las­ke­nut. Medi­aa­ni­tu­lo on vain las­ke­nut laman takia vie­lä enemmän.

Kan­sain­vä­li­ses­ti lap­si­per­hei­den pie­ni­tu­loi­suus on vähäis­tä ja vie­lä vähäi­sem­mäk­si se muut­tuu, jos otam­me huo­mioon kol­me ate­ri­aa (köy­hil­le) ilmai­ses­sa päiväkodissa.

Etni­siä tilas­to­ja ei pide­tä hyvä­nä, mut­ta minä haluai­sin lap­si­per­hei­den pie­ni­tu­loi­suu­des­ta tilas­tot myös niin, että maa­han­muut­ta­ja­per­heet on otet­tu niis­tä erik­seen. En sik­si, että vyhät­te­li­sin maa­han­muut­ta­ja­per­hei­den ahdin­koa, vaan näh­däk­se­ni syyn tilas­to­jen heikkenemiseen.

Vaik­ka yllä yri­tän vähän suh­teut­taa huu­toa Suo­men lap­si­per­hei­den köy­hyy­des­tä, tämä on ehdot­to­mas­ti kor­jat­ta­va ongel­ma, kos­ka kai­kil­le lap­sil­le pitää antaa tasa­ver­tai­set läh­tö­koh­dat aikui­suu­teen. Se takaa meil­le kai­kil­le parem­man tulevaisuuden.

Las­ten luok­kayh­teis­kun­nan kan­nal­ta pie­ni­tu­loi­suus ei kui­ten­kaan ole ongel­man ydin. Ongel­man ydin on muus­sa pahoin­voin­nis­sa, joka näkyy huos­taan­ot­to­jen jat­ku­va­na lisään­ty­mi­se­nä. Se kor­re­loi pie­ni­tu­loi­suu­den kans­sa, mut­ta pel­kään pahoin, että lap­si­li­siä nos­ta­mal­la tämä ongel­ma ei korjaannu.

Suo­ma­lai­set lap­set ovat voi­neet vuo­si­kym­men vuo­si­kym­me­nel­tä aina vain parem­min, mut­ta jos­kus 1990-luvul­la käär­me lui­ker­te­li para­tii­siin. Pie­ni, mut­ta kas­va­va jouk­ko lap­sia alkoi voi­da yhä huonommin.

Pes­si­mis­ti minus­sa niput­taa ilmiön yhteen Mic­hael Youn­gin manaa­man dys­to­pian, meri­to­kra­tian, kans­sa. Meri­to­kra­tia on voit­to­puo­li­ses­ti iloi­nen asia, ja Suo­mi on yksi meri­to­kraat­ti­sim­mis­ta val­tiois­ta. Sen var­jo­puo­le­na, että par­haat kyvyt voi­vat syn­ty­pe­rän häi­rit­se­mät­tä koho­ta joh­ta­viin ase­miin, huo­no-osai­suus kasaan­tuu ja tii­vis­tyy saman meka­nis­min mukaan.

Pari­suh­de­mark­ki­noil­la huo­no-osai­set pariu­tu­vat huo­no-osais­ten kans­sa. Lap­sel­le on ikä­vä asia, jos hänen van­hem­mis­taan toi­nen on juop­po tai mie­len­ter­vey­del­tään heik­ko. Tätä pahem­paa on, jos molem­mat tai ainoa van­hem­pi on.

Tämä on ongel­ma, joka ei lap­si­li­siä korot­ta­mal­la para­ne. Tar­vi­taan las­ten­suo­je­luun lisää resurs­se­ja – ja ikä­vä kyl­lä, myös lisää valtuuksia.

Jos oli­sin päät­tä­mäs­sä, yhden vai­kean pää­tök­sen  teki­sin. Jos lap­si jou­du­taan otta­maan huos­taan syn­ny­tys­lai­tok­sel­ta, sen tien pitäi­si joh­taa adop­tioon. On vää­rin roi­kot­taa las­ta koko tämän lap­suu­den tila­päi­sis­sä sijaiskodeissa.

25 vastausta artikkeliin “Korjattavaa huono-osaisuutta (2) Lasten luokkayhteiskunta”

  1. OS kir­joit­taa aivan oikein: “Lap­sel­le on ikä­vä asia, jos hänen van­hem­mis­taan toi­nen on juop­po tai mie­len­ter­vey­del­tään heik­ko. Tätä pahem­paa on, jos molem­mat tai ainoa van­hem­pi on.”

    Oli­si mie­len­kin­tois­ta saa­da sel­lais­ta tie­toa, että mik­si joku rupe­aa juo­pok­si tai mie­len­ter­veys järkkyy.

    Oli­si­ko mer­kit­tä­vä syy se, ettei ihmi­nen saa töi­tä sik­si, että maa­il­man jäy­kim­mät työ­eh­to­so­pi­muk­set, esim. yleis­si­to­vuus, sen estävät?

    Aina­kin itse­kin voi­sin alkaa ryyp­päi­le­mään ja rupe­ai­si rajus­ti vitut­ta­maan, jos en sai­si työ­tä, vaik­ka kuin­ka sitä haluai­sin. On ilmi­sel­vää, että täs­tä lap­set­kin sit­ten kärsisivät!

    Sep­po Korp­poo, juo­pon isän ja “tai­teel­li­sen” äidin poi­ka, joka Suo­men meri­to­kra­tian ansios­ta on menes­ty­nyt yllät­tä­vän­kin hyvin.

    1. Sep­po Korp­poo:

      Oli­si mie­len­kin­tois­ta saa­da sel­lais­ta tie­toa, että mik­si joku rupe­aa juo­pok­si tai mie­len­ter­veys järkkyy.

      Oli­si­ko mer­kit­tä­vä syy se, ettei ihmi­nen saa töi­tä sik­si, että maa­il­man jäy­kim­mät työ­eh­to­so­pi­muk­set, esim. yleis­si­to­vuus, sen estävät?

      Aina­kin itse­kin voi­sin alkaa ryyp­päi­le­mään ja rupe­ai­si rajus­ti vitut­ta­maan, jos en sai­si työ­tä, vaik­ka kuin­ka sitä haluai­sin. On ilmi­sel­vää, että täs­tä lap­set­kin sit­ten kärsisivät!

      Suu­rin osa juo­pois­ta tai­taa kui­ten­kin käy­dä töis­sä, ja veik­kai­sin että työt­tö­mis­tä­kin juo­pois­ta aina­kin iso osa on juop­pou­tu­neet jo töis­sä olles­saan. Voi­sin uskoa jopa, että pit­kä­ai­kais­työt­tö­myyt­tä ylei­sem­pi syy pul­loon tart­tu­mi­sel­le on työ­stres­si. Työ­paik­ka ei takaa onnel­li­suut­ta, ja vie­lä vähem­män sel­lai­set työ­pai­kat, mitä sai­si palk­ko­ja ja työ­eh­to­ja alen­ta­mal­la. Sii­nä­kin on iso ero halu­aa­ko töi­tä vai­ko “mitä tahan­sa töi­tä”. Tätä voi olla vai­kea­ta ymmär­tää, jos on itse hyväs­sä työ­pai­kas­sa ja jou­tu­nut teke­mään hant­ti­hom­mia kor­kein­taan väliai­kai­ses­ti tie­täen, että parem­paa on luvassa.

      1. Heh, suo­ma­lai­sen sosi­aa­li­po­li­tii­kan ikui­nen ja usein ainoa rele­vant­ti kysy­mys on näkö­jään edel­leen: “Mik­si Jep­pe juo?”

      2. the­ta: Voi­sin uskoa jopa, että pit­kä­ai­kais­työt­tö­myyt­tä ylei­sem­pi syy pul­loon tart­tu­mi­sel­le on työstressi

        En todel­la­kaan usko, että alko­ho­lis­min syyt oli­si­vat miten­kään mer­kit­tä­vis­sä mää­rin työelämässä

        Vaik­ka töis­sä ei oli­si­kaan uuvut­ta­vaa, niin kun­non kän­ni-vii­kon­lo­pun jäl­keen ei ole palau­tu­nut ja alku­vii­kon työ­te­ho on mata­la. Mikä­li töi­tä on juu­ri sopi­vas­ti siten, että täy­del­lä tehol­la toi­mies­sa niis­tä sel­viy­tyi­si, eikä nii­tä voi lyk­kiä muil­le tai jät­tää teke­mät­tä (kuten asian­tun­ti­ja­työs­sä usein lai­ta), ei ole mikään ihme että tör­pöt­te­ly joh­taa pik­ku­hil­jaa stres­si­ta­son kasvuun. 

        Aina­kin minä oli­sin stres­saan­tu­nut aika­tau­luis­ta, jos maa­nan­tai meni­si aina hara­koil­le ja tiis­tai­nin puolivaloilla. 

        Eli onko työ­stres­si syy vai seu­raus? Kyl­lä minä väi­tän, että ylei­sem­pi syy juo­pot­te­lul­le on elä­män tyl­syys tai sisäl­löt­tö­myys tai muut hen­ki­lö­koh­tai­set yksi­tyi­sel­mä­män ongel­mat. Kun ei koto­na kek­si­tä mitään mie­le­käs­tä teke­mis­tä, on niin kiva lipit­tää kal­jaa. Sii­nä­hän se aika kuluu muka­vas­ti pik­ku pie­ruis­sa. Asias­ta voi syyt­tää työ­stres­siä, vaik­ka kysees­sä onkin oma vapaa-ajan pako­kei­no. Tai sit­ten alko­ho­li on aina kuu­lu­nut kiin­teäs­ti vapaa-ajan viet­toon nuo­ruu­des­ta asti. Vii­kon­lop­pu­na juo­daan vii­niä ja syö­dään hyvin. Jos­sain vai­hees­sa vii­niä kuluu­kin jo aika paljon.

        Min­kä­lais­ta työ­stres­siä esi­mer­kik­si juo­pot elä­ke­läi­set koke­vat? Meil­lä­hän on ennä­tys­mää­rä alko­ho­li­soi­tu­nei­ta van­huk­sia, kun joil­la­kin suur­ku­lut­ta­jil­la läh­tee eläk­keel­lä lapa­ses­ta, kun ei ole enää työ­tä ryt­mit­tä­mäs­sä arkea ja kat­kai­se­mas­sa juomista.

        .

  2. Las­ten­suo­je­lus­sa­kin on var­mas­ti sama tilan­ne kuin muu­al­la: pie­ni poruk­ka tuot­taa suu­rim­mat hankaluudet.

    Lopul­lis­ta huos­taan­ot­toa ja adop­tio­ta pitäi­si käyt­tää kyl­mäs­ti kel­vot­to­mien van­hem­pien koh­dal­la juu­ri kuten sanoit­kin, heti syn­ny­tys­lai­tok­sel­ta saak­ka. Ja mik­sei myös myö­hem­min? Oli­si tär­keä saa­da kel­vot­to­mil­ta van­hem­mil­ta lap­set lopul­li­ses­ti pois mah­dol­li­sim­man vik­ke­lään, jot­ta he eivät ehdi pilaa­maan las­ten tule­vai­suut­ta. Kun las­ta on ensim­mäi­set pari vuot­ta koh­del­tu kal­toin, ei se sii­tä enää täy­sin tokene.

    Päih­deäi­dit tuli­si myös saa­da pak­ko­hoi­toon ras­kau­den ajak­si pahoin­pi­te­lyn ja vam­man­tuot­ta­mi­sen lopet­ta­mi­sek­si. Ja syn­ny­tyk­sen jäl­keen lap­si pois heti jos retkahtaa.

    1. Sylt­ty:
      Las­ten­suo­je­lus­sa­kin on var­mas­ti sama tilan­ne kuin muu­al­la: pie­ni poruk­ka tuot­taa suu­rim­mat hankaluudet.

      Lopul­lis­ta huos­taan­ot­toa ja adop­tio­ta pitäi­si käyt­tää kyl­mäs­ti kel­vot­to­mien van­hem­pien koh­dal­la juu­ri kuten sanoit­kin, heti syn­ny­tys­lai­tok­sel­ta saak­ka. Ja mik­sei myös myö­hem­min? Oli­si tär­keä saa­da kel­vot­to­mil­ta van­hem­mil­ta lap­set lopul­li­ses­ti pois mah­dol­li­sim­man vik­ke­lään, jot­ta he eivät ehdi pilaa­maan las­ten tule­vai­suut­ta. Kun las­ta on ensim­mäi­set pari vuot­ta koh­del­tu kal­toin, ei se sii­tä enää täy­sin tokene.

      Päih­deäi­dit tuli­si myös saa­da pak­ko­hoi­toon ras­kau­den ajak­si pahoin­pi­te­lyn ja vam­man­tuot­ta­mi­sen lopet­ta­mi­sek­si. Ja syn­ny­tyk­sen jäl­keen lap­si pois heti jos retkahtaa.

      Täs­tä samaa mieltä.

      Oli­si­ko syy­tä poh­tia myös sitä, miten este­tään näi­tä kel­vot­to­mia van­hem­pia hank­ki­mas­ta lap­sia? Joku tes­ti, jos­sa reput­ta­vil­ta nips-naps put­ket poikki?

      ———-

      OS: “Etni­siä tilas­to­ja ei pide­tä hyvä­nä, mut­ta minä haluai­sin lap­si­per­hei­den pie­ni­tu­loi­suu­des­ta tilas­tot myös niin, että maa­han­muut­ta­ja­per­heet on otet­tu niis­tä erik­seen. En sik­si, että väy­hät­te­li­sin maa­han­muut­ta­ja­per­hei­den ahdin­koa vaan näh­däk­se­ni syyn tilas­to­jen heikkenemiseen.”

      Pako­lais­vir­ta on pait­si lisän­nyt pie­ni­tu­lois­ten mää­rää niin myös pie­ni­tu­lois­ten lap­si­per­hei­den mää­rää kun kovin lap­si­rik­kai­ta katu­ku­van perus­teel­la eri­tyi­ses­ti erääs­tä Itä-Afri­kan maas­ta tul­leet per­heet ovat. Jul­ki­suu­des­sa on myös ollut lukui­sia lap­si­rik­kai­ta yksin­huol­ta­ja­äi­te­jä isän karat­tua jon­ne­kin (se monia­vioi­suus). Ja yhteis­kun­tam­me tukee voi­mak­kaas­ti täl­lais­ta kehi­tys­tä kun kai­ke­ti täl­lais­ta kehi­tys­tä pitäi­si torjua.

      ———–

      OS:“Tämä on ikä­vä asia, kos­ka per­heen pie­ni­tu­loi­suus rajaa lap­sia mui­den las­ten suo­si­mien har­ras­tus­ten ulko­puo­lel­le ja lei­maa muutenkin.”

      Ehkä ikä­vä, mut­ta tuloe­ro­ja tar­vi­taan. Sosia­lis­mi ei toi­mi­nut M.O.T.

  3. Lap­sel­le on ikä­vä asia, jos hänen van­hem­mis­taan toi­nen on juop­po tai mie­len­ter­vey­del­tään heik­ko. Tätä pahem­paa on, jos molem­mat tai ainoa van­hem­pi on.

    Tämä on ongel­ma, joka ei lap­si­li­siä korot­ta­mal­la para­ne. Tar­vi­taan las­ten­suo­je­luun lisää resurs­se­ja – ja ikä­vä kyl­lä, myös lisää valtuuksia. 

    Jos perim­mäi­nen ongel­ma on van­hem­man sai­raus, myös sen hoi­toon tar­vi­taan resurs­se­ja; ja myös sii­hen oli­si hyvä olla val­tuuk­sia, että apua voi­daan antaa aktii­vi­ses­ti. Sote-uudis­tuk­sen piti mah­dol­lis­taa per­hei­den sosi­aa­li­sen ja ter­veys­ti­lan­teen otta­mi­nen hal­tuun koko­nai­suu­te­na, mut­ta se ei tai­da onnis­tua. Esim. vah­va tie­to­tur­va ja yksi­tyi­syy­den­suo­ja per­heen­jä­sen­ten tai eri viran­omais­ten välil­lä vai­keut­taa asi­aa. Val­vo­vaa iso­vel­jeä tar­vi­taan (sopi­vas­sa mää­rin). Per­he­lää­kä­ri voi­si olla sellainen.

  4. Mei­dän suo­ma­lais­ten pitää vii­mein­kin aloit­taa kes­kus­te­lu alkiovalinnasta

    Sekven­soin­nin hin­ta las­kee koko ajan. Alkiois­ta voi­daan nyt val­mis­taa sukuso­lu­ja. Kan­sal­li­sel­la ohjel­mal­la ja infra­struk­tuu­ril­la kei­no­he­del­möi­tyk­sen kulut saa­daan radi­kaa­lis­ti laskemaan.

    Jos haluam­me teh­dä lap­sis­ta tasa-arvoi­sia, mei­dän on teh­tä­vä lap­sis­ta tasa-arvoi­sia. Van­hem­mat suku­pol­vet eivät saa olla niin rakas­tu­nei­ta heik­kouk­siin­sa, että kiroai­si­vat lap­sen­sa­kin niillä.

    1. Olli S:
      Kan­sal­li­sel­la ohjel­mal­la ja infra­struk­tuu­ril­la kei­no­he­del­möi­tyk­sen kulut saa­daan radi­kaa­lis­ti laskemaan.

      Jos haluam­me teh­dä lap­sis­ta tasa-arvoi­sia, mei­dän on teh­tä­vä lap­sis­ta tasa-arvoisia. 

      Yhteis­kun­nan etua aja­tel­len tuo­ta aja­tus­ta pitää vie­lä kehit­tää eteen­päin niin, että eri ammat­te­ja ym. tar­pei­ta var­ten vali­koi­daan ja jalos­te­taan yksi­löi­tä, joil­la on par­haat omi­nai­suu­det nii­tä var­ten… 😉 Näin­hän jo nyt teh­dään muu­toin, mut­ta gene­tii­kan kei­not eivät ole vie­lä käytössä.

      1. Vil­le: Yhteis­kun­nan etua aja­tel­len tuo­ta aja­tus­ta pitää vie­lä kehit­tää eteen­päin niin, että eri ammat­te­ja ym. tar­pei­ta var­ten vali­koi­daan ja jalos­te­taan yksi­löi­tä, joil­la on par­haat omi­nai­suu­det nii­tä var­ten… Näin­hän jo nyt teh­dään muu­toin, mut­ta gene­tii­kan kei­not eivät ole vie­lä käytössä.

        ««««««««<

        Vil­le: Yhteis­kun­nan etua aja­tel­len tuo­ta aja­tus­ta pitää vie­lä kehit­tää eteen­päin niin, että eri ammat­te­ja ym. tar­pei­ta var­ten vali­koi­daan ja jalos­te­taan yksi­löi­tä, joil­la on par­haat omi­nai­suu­det nii­tä var­ten… Näin­hän jo nyt teh­dään muu­toin, mut­ta gene­tii­kan kei­not eivät ole vie­lä käytössä.

        Ei tar­vit­se sot­kea tähän uljai­ta maa­il­mo­ja. Taval­li­nen, täy­del­li­sen kes­ki­mää­räi­nen riit­tää. Eli vir­heet koh­ti nollaa.

        Kaik­ki onnel­li­set per­heet ovat samanlaisia.”

  5. Tär­keä aihe. Las­ten hyvin­voin­nis­ta se kaik­ki läh­tee. Perus­kou­lu on erin­omai­nen mah­dol­li­suuk­sien tasa-arvois­ta­ja, mut­ta mui­ta­kin toi­mia tar­vi­taan. (ja perus­kou­lua pitää koko ajan kehittää)
    Hen­rik Dett­mann https://yle.fi/urheilu/3–10592332 on esit­tä­nyt idean kai­kil­le toteu­tet­ta­vas­ta ilta­päi­vä­toi­min­nas­ta. Mie­les­tä­ni tätä kan­nat­tai­si vie­dä eteen­päin. Madol­lis­tai­si kai­kil­le aktii­vis­ta kehit­tä­vää teke­mis­tä tur­val­li­sen (ja täys­päi­sen) aikui­sen seu­ras­sa. Oikein toteu­tet­tu­na ei tuli­si edes kovin kal­liik­si. Yhtei­söl­li­syys kas­vai­si ja yhtei­sil­le peleil­le ja lei­keil­le jäi­si enem­män aikaa. Nykyi­sin lap­set ovat aivan lii­kaa yksin. 

    Toki tämä ei ratai­se tapauk­sia, jos­sa sel­väs­ti tar­vi­taan las­ten­suo­je­lul­ta järei­tä toi­mia, mut­ta monen raja­ta­pauk­sen elä­mä voi­si kään­tyä parem­paan. Siis nii­de, jot­ka eivät vält­tä­mät­tä ole las­ten­suo­je­lun asiak­kai­ta, mut­ta per­hees­sä on kui­ten­kin ongelmia. 

    Toi­nen asia, jon­ka teki­sin oli­si ehdot­to­mas­ti 18 vuo­den ikään ulot­tu­va oppi­vel­vol­li­suus ja aidos­ti mak­su­ton ope­tus oppi­vel­vol­li­suu­den ajan. Tämä voi­tai­siin rahoit­taa mal­til­li­sil­la yli­opis­ton luku­kausi­mak­suil­la. Tämä ei hei­ken­nä ihmis­ten mah­dol­li­suuk­sia, jos samal­la huo­leh­di­taan riit­tä­väs­tä val­tion takaa­mas­ta opin­to­lai­nas­ta. Yli­opis­tos­sa opis­ke­le­vaa aikuis­ta kun ei oikein hyväl­lä tah­dol­la­kaan voi enää pitää vähäosaisena.

  6. Ei ole yllä­tys, että tänä päi­vä­nä lap­sis­ta yhä suu­rem­pi osa on pie­ni­tu­loi­ses­ta per­hees­tä tai muu­ten eri­tyi­sen haa­voit­tu­vas­sa ase­mas­sa. Tämä on suo­raa seu­raus­ta sii­tä, että kor­keam­mis­sa sosi­aa­li­luo­kis­sa saa­daan lap­sia yhä vähem­män. Tämän päi­vän uudet suo­ma­lai­set ovat yhä enen­väs­sä mää­rin alim­pien sosi­aa­li­luok­kien suo­ma­lais­lap­sia taik­ka sit­ten kor­kean syn­ty­vyy­den mais­ta muut­ta­nei­den van­hem­pien tääl­lä syn­ty­viä lapsia.

    Kol­me vuot­ta sit­ten Cati­li­na kir­joit­ti täl­lä blo­gil­la: “Flyn­nin efek­ti on nyt­tem­min tait­tu­nut, ja tyh­mis­tym­me kovaa vauh­tia. Ehkä sik­si, että mitään valin­ta­pai­net­ta ei enää ole, vaan kaik­ki pide­tään hen­gis­sä mak­soi mitä mak­soi, ja las­ten pusaa­mi­nen on kel­lo­käy­rän vasem­mas­sa lai­das­sa eräs lukra­tii­vi­sim­mis­ta elinkeinoista.”

    1. Tämä on suo­raa seu­raus­ta sii­tä, että kor­keam­mis­sa sosi­aa­li­luo­kis­sa saa­daan lap­sia yhä vähemmän. 

      Täs­sä käsi­tyk­ses­sä minä­kin olin. Kou­lu­te­tut nai­set saa­vat lap­sia enem­män kuin kouluttamattomat.

      1. Aika aja­tel­la: Ovat­ko­han isät ja äidit men­neet nyt sekai­sin? Tie­tääk­se­ni kor­kea kou­lu­tus lisää mie­hen ja vähen­tää nai­sen lapsilukua.

        Ehkä tilan­ne on vii­me vuo­si­na muut­tu­nut — aina­kin Tilas­to­kes­kuk­sen vii­me vuon­na jul­kai­se­mis­ta hedel­mäl­li­syys­lu­vuis­ta uuti­soi­tiin näin:

        Kor­kea­kou­lu­te­tut nai­set saa­vat enem­män lap­sia kuin mui­hin kou­lu­tus­ryh­miin kuu­lu­vat nai­set. Toi­sen asteen suo­rit­ta­neet ja perus­kou­lun käy­neet nai­set saa­vat suu­rin piir­tein saman ver­ran lapsia.”

  7. Suo­mes­sa syn­ty­vyys ei pai­no­tus miten­kään eri­tyi­ses­ti alem­piin sosi­aa­li­luok­kiin. Van­hem­pien yhteen­las­ket­tu kou­lu­tus kor­re­loi posi­tii­vi­ses­ti näi­den lap­si­lu­vun kans­sa. Nai­sil­la aina­kin joi­tain vuo­sia sit­ten kor­re­laa­tio oli nol­lan paik­keil­la tai hiu­kan nega­tii­vi­nen mut­ta mie­hil­lä rut­kas­ti positiivinen.

  8. Lähel­tä seu­ran­nee­na — muu­ten en kyl­lä uskoi­si ‚voin tode­ta, että las­ten­suo­je­lus­sa ei ole lii­an vähän resurs­se­ja ja toi­min­ta on täy­sin mie­li­val­tais­ta. Eli ei lisää resurs­se­ja, eikä mis­sään nimes­sä enem­pää val­tuuk­sia. Ainoas­taan resurs­sien oikein kohdentamista.

  9. Tuo­han on tie­det­ty jo pit­kään, että eri sosi­aa­li­ryh­mien asui­na­luei­den sekoit­ta­mi­nen niin, että samas­sa kou­lus­sa on lap­sia eri sosi­aa­li­ryh­mis­tä, on pää­sään­töi­ses­ti huonoidea.

  10. Perus­kou­lu antaa lap­sel­le kuin lap­sel­le, sosi­aa­li­luo­kas­ta riip­pu­mat­ta, aika tasa­ve­roi­set läh­tö­koh­dat elä­mään jos vain halu­aa oppia ja tart­tua mah­dol­li­suu­teen. Tämä ei kui­ten­kaan aina rii­tä vaan myös kan­nus­ta­va koti on tär­keä. Jäl­kim­mäi­nen ei kui­ten­kaan ja mis­sään nimes­sä ole yhteis­kun­nan vika. Isos­sa kuvas­sa­han Suo­mi on erit­täin meri­to­kraat­ti­nen maa, kat­so­kaam­me vain esim. kuin­ka iso osa suu­ry­ri­tys­ten toi­mi­tus­joh­ta­jis­ta tai hal­li­tus­jä­se­nis­tä on ensim­mäi­sen tai kor­kein­taan toi­sen pol­ven yli­op­pi­lai­ta ja vaa­ti­mat­to­mis­ta läh­tö­koh­dis­ta, opis­ke­lua velak­si jne. Puna-vih­reäs­tä pro­pa­gan­das­ta huo­li­mat­ta, eten­kin vaa­lien lähes­tyes­sä, tuloe­rot eivät ole kas­va­neet eivät­kä ne edel­len­kään ole Suo­men suu­ren ongel­ma. Vasem­mis­to vain elää vas­tak­kai­na­set­te­lus­ta, eihän kukaan nii­tä äänes­täi­si jos kaik­ki oli­si­vat vau­rai­ta. Suo­mes­sa pär­jää edel­leen aut­ta­vas­ti sosi­aa­li­tuil­la jos on sen ver­ran itse­ku­ria että pysyy pois­sa alko­ho­lis­ta, tupa­kas­ta ja uhkapeleistä.

    Oman sub­jek­tii­vi­sen koke­muk­se­ni mukaan suu­ret per­heet (esim. 3 las­ta tai enem­män) ovat yleis­ty­neet kor­keim­mis­sa sosi­aa­li­luo­kis­sa, ehkä ennen syn­ty­vyys oli kor­keam­paa ala­luo­kas­sa, nyt ehkä jopa toisinpäin.

    1. Char­les:
      Perus­kou­lu antaa lap­sel­le kuin lap­sel­le, sosi­aa­li­luo­kas­ta riip­pu­mat­ta, aika tasa­ve­roi­set läh­tö­koh­dat elä­mään jos vain halu­aa oppia ja tart­tua mahdollisuuteen…

      Kou­lu kyl­lä, mut­ta per­he ei. Tyh­mien ja kou­lut­ta­mat­to­mien van­hem­pien lap­set saa­vat huo­nom­min tukea kotoa kuin fik­su­jen ja kou­lu­tet­tu­jen. Kave­ri­pii­ri­kin tai­taa vai­kut­taa enem­män kuin kou­lu. Tämän takia ei kan­na­ta raken­taa kou­lu­jär­jes­tel­mää, jos­sa yri­te­tään teh­dä kaik­kien kou­lu­ym­pä­ris­tös­tä yhtä huo­no. Kou­lu­jen pitää kye­tä jo yläasteella/keskikoulussa profiloitumaan.

      1. Kal­le: Kou­lu kyl­lä, mut­ta per­he ei. Tyh­mien ja kou­lut­ta­mat­to­mien van­hem­pien lap­set saa­vat huo­nom­min tukea kotoa kuin fik­su­jen ja kou­lu­tet­tu­jen. Kave­ri­pii­ri­kin tai­taa vai­kut­taa enem­män kuin kou­lu. Tämän takia ei kan­na­ta raken­taa kou­lu­jär­jes­tel­mää, jos­sa yri­te­tään teh­dä kaik­kien kou­lu­ym­pä­ris­tös­tä yhtä huo­no. Kou­lu­jen pitää kye­tä jo yläasteella/keskikoulussa profiloitumaan.

        Kun et Kal­le ole pariin päi­vään lait­ta­nut peru­mis­vies­tiä, ole­tan että olet oikeas­ti tätä mieltä.

        Huoh.

        Sä et var­maan­kaan ole aja­tel­lut, mitä se aiheut­tai­si, jos sun mal­li­si tuli­si yleis­sään­nök­si. Minä olen. Se aiheut­tai­si sen, että nykyis­tä suu­rem­pi osa nuo­ri­soa syr­jäy­tyi­si nopeam­min ja tehokkaammin.

        Olen ylä­kou­lun opet­ta­ja. Kat­se­lin n. 10 vuot­ta sit­ten kevät­kir­kos­sa opet­ta­maa­ni ysi­luok­kaa. Vie­rek­käin istui “kun­non poi­ka” ja “hamp­pa­ri”. He jut­te­li­vat toi­sil­leen, naut­ti­vat sel­väs­ti tilan­tees­ta ja pur­susi­vat elä­mä­ni­loa. Sil­loin ajat­te­lin, että onpa hie­no tämä mei­dän sys­tee­mi, jos­sa nuo pojat ovat tähän asti olleet samal­la luo­kal­la. Nyt hei­dän tien­sä eroa­vat, mut­ta jon­kin­lai­nen ymmär­rys toi­sen maa­il­maan on ole­mas­sa ja se tus­kin koko­naan katkeaa.

        Tuo “hamp­pa­ri” aiheut­ti pal­jon ongel­mia meil­le opet­ta­jil­le ja täy­tyy sanoa, että väliin meni her­mo. Syy käy­tök­seen oli kai­ke­ti lähin­nä huo­nois­sa kotio­lois­sa, mut­ta ei hän muu­ten­kaan mikään ruu­din­kek­si­jä ollut. Saim­me hänet kui­ten­kin käy­mään kou­lun­sa ja sii­tä vie­lä amat­ti­kou­luun­kin. Pää­asias­sa sik­si, että muu luok­ka oli sil­lä tavoin kan­nus­ta­va, että hän­kään ei keh­dan­nut ruve­ta ihan luuseriksi.

        Nyt­tem­min tuo fik­sum­pi kave­ri on lää­kik­ses­sä väi­tel­lyt ja tuo hamp­pa­ri on kyl­mä­koea­sen­ta­ja. Jos noi­den kave­rei­den tiet oli­si ero­tet­tu jo ennen ylä­as­tet­ta, fik­sum­pi oli­si luul­ta­vas­ti edel­leen väi­tel­lyt toh­to­ri, mut­ta tuo toi­nen kave­ri oli­si hyvin suu­rel­la toden­nä­köi­syy­del­lä syr­jäy­ty­nyt sosi­aa­li­pum­mi: kou­lu ja luok­ka­to­ve­rit aut­toi­vat hänet pahim­man mur­ro­siän yli.

        Tämän takia muu­ten olen kaik­kia eri­kois­luok­kia vas­taan: Homo­gee­ni­nen luok­ka kes­tää hyvin myös hei­kom­pia oppi­lai­ta, mut­ta jos poi­mim­me oppi­lais­ta kaik­ki kie­lel­li­ses­ti lah­jak­kaat, mate­maat­ti­ses­ti lah­jak­kaat, musi­kaa­li­ses­ti lah­jak­kaat, lii­kun­nal­li­ses­ti lah­jak­kaat ja muu­ten vain lah­jak­kaat, se jäl­jel­le jää­vä jouk­ko ei enää vält­tä­mät­tä jak­sa kan­na­tel­la posi­tii­vis­ta oppi­mis­vi­ret­tä. Sinun tavoit­tee­si joh­tai­si sii­hen, Kal­le, mut­ta ei minun.

        Tou­ko Mettinen

      2. Tou­ko Met­ti­nen (nimi­merk­ki): Kun et Kal­le ole pariin päi­vään lait­ta­nut peru­mis­vies­tiä, ole­tan että olet oikeas­ti tätä mieltä.

        Huoh.

        Sä et var­maan­kaan ole aja­tel­lut, mitä se aiheut­tai­si, jos sun mal­li­si tuli­si yleissäännöksi.Minä olen.Se aiheut­tai­si sen, että nykyis­tä suu­rem­pi osa nuo­ri­soa syr­jäy­tyi­si nopeam­min jatehokkaammin.

        Olen ylä­kou­lun opet­ta­ja. Kat­se­lin n. 10 vuot­ta sit­ten kevät­kir­kos­sa opet­ta­maa­ni ysiluokkaa.Vierekkäin istui “kun­non poi­ka” ja “hamppari”.He jut­te­li­vat toi­sil­leen, naut­ti­vat sel­väs­ti tilan­tees­ta ja pur­susi­vat elämäniloa.Silloin ajat­te­lin, että onpa hie­no tämä mei­dän sys­tee­mi, jos­sa nuo pojat ovat tähän asti olleet samal­la luokalla.Nyt hei­dän tien­sä eroa­vat, mut­ta jon­kin­lai­nen ymmär­rys toi­sen maa­il­maan on ole­mas­sa ja se tus­kin koko­naan katkeaa.

        Tuo “hamp­pa­ri” aiheut­ti pal­jon ongel­mia meil­le opet­ta­jil­le ja täy­tyy sanoa, että väliin meni her­mo. Syy käy­tök­seen oli kai­ke­ti lähin­nä huo­nois­sa kotio­lois­sa, mut­ta ei hän muu­ten­kaan mikään ruu­din­kek­si­jä ollut.Saimme hänet kui­ten­kin käy­mään kou­lun­sa ja sii­tä vie­lä amattikouluunkin.Pääasiassa sik­si, että muu luok­ka oli sil­lä tavoin kan­nus­ta­va, että hän­kään ei keh­dan­nut ruve­ta ihan luuseriksi.

        Nyt­tem­min tuo fik­sum­pi kave­ri on lää­kik­ses­sä väi­tel­lyt ja tuo hamp­pa­ri on kylmäkoeasentaja.Jos noi­den kave­rei­den tiet oli­si ero­tet­tu jo ennen ylä­as­tet­ta, fik­sum­pi oli­si luul­ta­vas­ti edel­leen väi­tel­lyt toh­to­ri, mut­ta tuo toi­nen kave­ri oli­si hyvin suu­rel­la toden­nä­köi­syy­del­lä syr­jäy­ty­nyt sosi­aa­li­pum­mi: kou­lu ja luok­ka­to­ve­rit aut­toi­vat hänet pahim­man mur­ro­siän yli.

        Tämän takia muu­ten olen kaik­kia eri­kois­luok­kia vas­taan: Homo­gee­ni­nen luok­ka kes­tää hyvin myös hei­kom­pia oppi­lai­ta, mut­ta jos poi­mim­me oppi­lais­ta kaik­ki kie­lel­li­ses­ti lah­jak­kaat, mate­maat­ti­ses­ti lah­jak­kaat, musi­kaa­li­ses­ti lah­jak­kaat, lii­kun­nal­li­ses­ti lah­jak­kaat ja muu­ten vain lah­jak­kaat, se jäl­jel­le jää­vä jouk­ko ei enää vält­tä­mät­tä jak­sa kan­na­tel­la posi­tii­vis­ta oppimisvirettä.Sinun tavoit­tee­si joh­tai­si sii­hen, Kal­le, mut­ta ei minun.

        Tou­ko Mettinen

        Idea­lis­ti­nen puo­li minus­sa on niin samaa miel­tä kans­sa­si, mut­ta inho­rea­lis­ti­nen puo­li kysyy tähän perään: mitäs sit­ten tule­vai­suu­des­sa, kun robo­tit hoi­ta­vat kaik­ki hamp­pa­rin poten­ti­aa­lin rajois­sa ole­vat amma­tit ja edes­sä on elä­mä perus­tu­lon varas­sa teki hän mitä teki? Entä jos sii­nä maa­il­mas­sa perus­tu­lon ja yhteis­kun­nan rahoit­ta­mi­sen tur­vaa­mi­sek­si mei­dän kan­nat­tai­si eriyt­tää mei­dän kou­lu­luo­kat, jot­ta ne kaik­kein kovim­mat teki­jät sai­si­vat par­haat mah­dol­li­set läh­tö­koh­dat kil­pal­les­saan kaik­kien mui­den mai­den kovim­pien teki­jöi­den kanssa?

  11. Las­ten­suo­je­luun tar­vi­taan läpi­nä­ky­vyyt­tä ja seu­ran­taa, sekä tulok­sien mit­taus­ta (suu­rin osa huos­tas­sa olleis­ta nykyi­sin syr­jäy­tyy), ei lisää resursseja.

    Olen tääl­lä hyväl­lä hel­sin­ki­läi­sel­lä asui­na­lu­eel­la näh­nyt lähel­tä, kuin­ka urao­rien­toi­tu­nut yksin­huol­ta­ja­äi­ti toi­mit­ti lap­sen­sa “per­he­ko­tiin”. Se vaa­ti vain päät­tä­väi­syyt­tä ja kovaa luon­net­ta. Lap­si saa olla vii­kon­lo­put koto­na, jos äidin suun­ni­tel­miin sopii. Asias­sa on myös talou­del­li­nen vai­ku­tin, huos­taa­no­te­tun lap­sen kaik­ki kulut, kän­ny­käs­tä ja merk­ki­vaat­teis­ta har­ras­tuk­siin, mak­saa yhteis­kun­ta. Kes­ki­tu­lois­ta yksin­huol­ta­jaa yhteis­kun­ta ei tule lainkaan.

    Toi­saal­ta olen luke­nut mon­ta ker­to­mus­ta sii­tä, kuin­ka sosi­aa­li­toi­mi on mie­li­val­tai­ses­ti otta­nut huos­taan lap­sia, vaik­ka van­hem­mat ovat sitä vas­tus­ta­neet. Lap­sen ja van­hem­man oikeuk­sien pitäi­si kui­ten­kin olla perustavanlaatuisia.

    Val­ta tur­me­lee, ja sosi­aa­li­työn­te­ki­jöil­lä on usko­mat­to­man pal­jon rutii­nin­omais­ta val­taa ihmis­ten itse­mää­ri­mi­soi­keu­teen. Kuka hei­tä val­voo? Arve­li­sin, että käy­tän­nös­sä ei kukaan. Nämä nuor­ten lai­tok­set ovat myös tuot­ta­via bis­nek­siä, jois­sa on usein omis­ta­ji­na enti­siä sosiaalityöntekijöitä.

    Ihmet­te­len, että jos huos­taan­o­ton tulok­set ovat näin sur­keat kuin nykyi­sin, mik­sei läh­de­tä sel­vit­tä­mään mis­tä se joh­tuu? Las­ten­suo­je­luun käy­te­tään kui­ten­kin noin mil­jar­di vuosittain.

    Suo­mes­sa lai­tok­sis­sa on pal­jon — tai­taa olla kak­si ker­taa — enem­män lap­sia kuin muis­sa Pohjoismaissa.

    Joh­tuu­ko­han se, että las­ten­suo­je­lua ei arvioi­da kriit­ti­ses­ti sii­tä, että sil­lä on ideo­lo­gi­set puo­lus­ta­jan­sa, esim. Heik­ki Hii­la­mo ja vasem­mis­to­lai­set pii­rit ylei­sem­min­kin, ja toi­saal­ta on vai­ku­tus­val­tai­sia ihmi­siä, joil­la on asi­aan talou­del­li­nen int­res­si, esim. Paa­vo Väy­ry­nen omis­taa näi­tä “per­he­ko­te­ja” tms.

    1. FM:
      Toi­saal­ta olen luke­nut mon­ta ker­to­mus­ta sii­tä, kuin­ka sosi­aa­li­toi­mi on mie­li­val­tai­ses­ti otta­nut huos­taan lap­sia, vaik­ka van­hem­mat ovat sitä vastustaneet. 

      Olen luke­nut, että van­ki­lat ovat täyn­nä syyt­tö­miä tai vähin­tään­kin koh­tuut­to­man suu­ren tuo­mion kolt­to­sis­taan saaneita.

  12. Lap­set ovat kaik­kien sydän­tä lähel­lä, sik­si tähän­kin kes­kus­te­luun saa­tiin lyhyes­sä ajas­sa mukaan euge­niik­ka ja lisään­ty­mi­sen otta­mi­nen val­tion mono­po­lik­si kei­no­he­del­möi­tyk­sel­lä. Voi­tai­siin saman tien käy­dä Ruot­sis­ta kopioi­mas­sa ja päi­vit­tä­mäs­sä Sta­tens Ins­ti­tut för Rasbiologi:n politiikkapaperit.

    Toi­ses­ta talous­tie­teel­li­ses­tä näkö­kul­mas­ta näh­ty­nä lap­set ovat äärim­mäi­nen kulu­tus­hyö­dy­ke (sikiön kas­vat­ta­mi­nen omil­laan pär­jää­väk­si mak­saa Suo­mes­sa­kin kuusi­nu­me­roi­sen sum­man) jol­la on mer­kit­tä­vä sig­na­loin­ti­vai­ku­tus. Mikään pur­je­ve­ne tai urhei­luau­to ei kom­mu­ni­koi samal­la lail­la hyvin­voin­tia kuin vii­si jää­kiek­koa pelaa­vaa pel­la­va­päis­tä poi­kaa tai nel­jä ryt­mi­sen kil­pa­voi­mis­te­lun edus­tus­jouk­ku­ees­sa ole­vaa tyt­töä. Käsit­tääk­se­ni lap­si­lu­vun kas­vu tuloas­tei­kon (ikä­kor­ja­tus­sa) ylä­pääs­sä on kan­sain­vä­li­nen ilmiö. 

    Täs­sä­kin syn­tyy kak­si­huip­pui­nen jakau­ma, eli toi­ses­sa pääs­sä lap­sia tulee pal­jon vaan vahin­gos­sa, tai jot­ta saa­daan sisäl­töä elä­mään, ja toi­ses­sa pääs­sä taas suun­ni­tel­mal­li­ses­ti. Kes­kel­lä ei tule, kos­ka ne tule­vat lii­an kal­liik­si ja kos­ka osa­taan suun­ni­tel­la vähän elämää.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.