Korjattavaa huono-osaisuutta (2) Lasten luokkayhteiskunta

Pien­i­t­u­loi­sis­sa per­heis­sä asu­vien las­ten lukumäärä on nousut selvisti viime vuosi­na. Tämä on ikävä asia, kos­ka per­heen pien­i­t­u­loisu­us rajaa lap­sia muiden las­ten suosimien har­ras­tusten ulkop­uolelle ja leimaa muutenkin.

Jos menisimme aikakoneel­la taak­sepäin 20 vuot­ta ja toteaisimme, että nyt asi­at ovat hyvin, kri­itikot sanois­i­vat, että kyse on tilas­to­harhas­ta, kos­ka lap­siper­hei­den tulota­so on laskenut. Medi­aan­i­t­u­lo on vain laskenut laman takia vielä enemmän.

Kan­sain­välis­es­ti lap­siper­hei­den pien­i­t­u­loisu­us on vähäistä ja vielä vähäisem­mäk­si se muut­tuu, jos otamme huomioon kolme ate­ri­aa (köy­hille) ilmaises­sa päiväkodissa.

Etnisiä tilas­to­ja ei pide­tä hyvänä, mut­ta minä halu­aisin lap­siper­hei­den pien­i­t­u­loisu­ud­es­ta tilas­tot myös niin, että maa­han­muut­ta­japer­heet on otet­tu niistä erik­seen. En sik­si, että vyhät­telisin maa­han­muut­ta­japer­hei­den ahdinkoa, vaan nähdäk­seni syyn tilas­to­jen heikkenemiseen.

Vaik­ka yllä yritän vähän suh­teut­taa huu­toa Suomen lap­siper­hei­den köy­hyy­destä, tämä on ehdot­tomasti kor­jat­ta­va ongel­ma, kos­ka kaikille lap­sille pitää antaa tasaver­taiset lähtöko­h­dat aikuisu­u­teen. Se takaa meille kaikille parem­man tulevaisuuden.

Las­ten luokkay­hteiskun­nan kannal­ta pien­i­t­u­loisu­us ei kuitenkaan ole ongel­man ydin. Ongel­man ydin on muus­sa pahoin­voin­nis­sa, joka näkyy huostaan­ot­to­jen jatku­vana lisään­tymisenä. Se kor­reloi pien­i­t­u­loisu­u­den kanssa, mut­ta pelkään pahoin, että lap­sil­isiä nos­ta­mal­la tämä ongel­ma ei korjaannu.

Suo­ma­laiset lapset ovat voineet vuosikym­men vuosikymmeneltä aina vain parem­min, mut­ta joskus 1990-luvul­la käärme luik­erteli parati­isi­in. Pieni, mut­ta kas­va­va joukko lap­sia alkoi voi­da yhä huonommin.

Pes­simisti minus­sa niput­taa ilmiön yhteen Michael Youn­gin man­aa­man dystopi­an, mer­i­tokra­t­ian, kanssa. Mer­i­tokra­tia on voit­top­uolis­es­ti iloinen asia, ja Suo­mi on yksi mer­i­tokraat­tisim­mista val­tioista. Sen var­jop­uole­na, että parhaat kyvyt voivat syn­type­r­än häir­it­semät­tä koho­ta johtavi­in asemi­in, huono-osaisu­us kasaan­tuu ja tiivistyy saman mekanis­min mukaan.

Parisuhde­markki­noil­la huono-osaiset par­i­u­tu­vat huono-osais­ten kanssa. Lapselle on ikävä asia, jos hänen van­hem­mis­taan toinen on juop­po tai mie­len­ter­vey­deltään heikko. Tätä pahempaa on, jos molem­mat tai ain­oa van­hempi on.

Tämä on ongel­ma, joka ei lap­sil­isiä korot­ta­mal­la parane. Tarvi­taan las­ten­suo­jelu­un lisää resursse­ja – ja ikävä kyl­lä, myös lisää valtuuksia.

Jos olisin päät­tämässä, yhden vaikean päätök­sen  tek­isin. Jos lap­si joudu­taan otta­maan huostaan syn­ny­tys­laitok­selta, sen tien pitäisi johtaa adop­tioon. On väärin roikot­taa las­ta koko tämän lap­su­u­den tilapäi­sis­sä sijaiskodeissa.

25 vastausta artikkeliin “Korjattavaa huono-osaisuutta (2) Lasten luokkayhteiskunta”

  1. OS kir­joit­taa aivan oikein: “Lapselle on ikävä asia, jos hänen van­hem­mis­taan toinen on juop­po tai mie­len­ter­vey­deltään heikko. Tätä pahempaa on, jos molem­mat tai ain­oa van­hempi on.”

    Olisi mie­lenk­in­toista saa­da sel­l­aista tietoa, että mik­si joku rupeaa juopok­si tai mie­len­ter­veys järkkyy.

    Olisiko merkit­tävä syy se, ettei ihmi­nen saa töitä sik­si, että maail­man jäykim­mät työe­htosopimuk­set, esim. yleis­si­tovu­us, sen estävät?

    Ainakin itsekin voisin alkaa ryyp­päilemään ja rupeaisi rajusti vitut­ta­maan, jos en saisi työtä, vaik­ka kuin­ka sitä halu­aisin. On ilmi­selvää, että tästä lapsetkin sit­ten kärsisivät!

    Sep­po Korp­poo, juo­pon isän ja “taiteel­lisen” äidin poi­ka, joka Suomen mer­i­tokra­t­ian ansios­ta on men­estynyt yllät­tävänkin hyvin.

    1. Sep­po Korp­poo:

      Olisi mie­lenk­in­toista saa­da sel­l­aista tietoa, että mik­si joku rupeaa juopok­si tai mie­len­ter­veys järkkyy.

      Olisiko merkit­tävä syy se, ettei ihmi­nen saa töitä sik­si, että maail­man jäykim­mät työe­htosopimuk­set, esim. yleis­si­tovu­us, sen estävät?

      Ainakin itsekin voisin alkaa ryyp­päilemään ja rupeaisi rajusti vitut­ta­maan, jos en saisi työtä, vaik­ka kuin­ka sitä halu­aisin. On ilmi­selvää, että tästä lapsetkin sit­ten kärsisivät!

      Suurin osa juopoista taitaa kuitenkin käy­dä töis­sä, ja veikkaisin että työt­tömistäkin juopoista ainakin iso osa on juop­poutuneet jo töis­sä ollessaan. Voisin uskoa jopa, että pitkäaikaistyöt­tömyyt­tä yleisem­pi syy pul­loon tart­tumiselle on työstres­si. Työ­paik­ka ei takaa onnel­lisu­ut­ta, ja vielä vähem­män sel­l­aiset työ­paikat, mitä saisi palkko­ja ja työe­hto­ja alen­ta­mal­la. Siinäkin on iso ero halu­aako töitä vaiko “mitä tahansa töitä”. Tätä voi olla vaikea­ta ymmärtää, jos on itse hyvässä työ­paikas­sa ja joutunut tekemään hant­ti­hom­mia korkein­taan väli­aikaises­ti tietäen, että parem­paa on luvassa.

      1. Heh, suo­ma­laisen sosi­aalipoli­ti­ikan ikuinen ja usein ain­oa rel­e­vant­ti kysymys on näköjään edelleen: “Mik­si Jeppe juo?”

      2. theta: Voisin uskoa jopa, että pitkäaikaistyöt­tömyyt­tä yleisem­pi syy pul­loon tart­tumiselle on työstressi

        En todel­lakaan usko, että alko­holis­min syyt oli­si­vat mitenkään merkit­tävis­sä määrin työelämässä

        Vaik­ka töis­sä ei olisikaan uuvut­tavaa, niin kun­non kän­ni-viikon­lop­un jäl­keen ei ole palau­tunut ja alku­vi­ikon työte­ho on mata­la. Mikäli töitä on juuri sopi­vasti siten, että täy­del­lä tehol­la toimies­sa niistä selviy­ty­isi, eikä niitä voi lykkiä muille tai jät­tää tekemät­tä (kuten asiantun­ti­jatyössä usein lai­ta), ei ole mikään ihme että tör­pöt­te­ly johtaa pikkuhil­jaa stres­si­ta­son kasvuun. 

        Ainakin minä olisin stres­saan­tunut aikatauluista, jos maanan­tai menisi aina harakoille ja tiis­tain­in puolivaloilla. 

        Eli onko työstres­si syy vai seu­raus? Kyl­lä minä väitän, että yleisem­pi syy juopot­telulle on elämän tyl­syys tai sisäl­löt­tömyys tai muut henkilöko­htaiset yksi­tyiselmämän ongel­mat. Kun ei kotona kek­sitä mitään mielekästä tekemistä, on niin kiva lipit­tää kal­jaa. Siinähän se aika kuluu mukavasti pikku pieruis­sa. Asi­as­ta voi syyt­tää työstres­siä, vaik­ka kyseessä onkin oma vapaa-ajan pakokeino. Tai sit­ten alko­holi on aina kuu­lunut kiin­teästi vapaa-ajan viet­toon nuoru­ud­es­ta asti. Viikon­lop­puna juo­daan viiniä ja syödään hyvin. Jos­sain vai­heessa viiniä kuluukin jo aika paljon.

        Minkälaista työstres­siä esimerkik­si juopot eläkeläiset koke­vat? Meil­lähän on ennä­tys­määrä alko­holisoitunei­ta van­huk­sia, kun joil­lakin suurku­lut­ta­jil­la läh­tee eläk­keel­lä lapas­es­ta, kun ei ole enää työtä ryt­mit­tämässä arkea ja katkaise­mas­sa juomista.

        .

  2. Las­ten­suo­jelus­sakin on var­masti sama tilanne kuin muual­la: pieni poruk­ka tuot­taa suurim­mat hankaluudet.

    Lop­ullista huostaan­ot­toa ja adop­tio­ta pitäisi käyt­tää kylmästi kelvot­tomien van­hempi­en kohdal­la juuri kuten sanoitkin, heti syn­ny­tys­laitok­selta saak­ka. Ja mik­sei myös myöhem­min? Olisi tärkeä saa­da kelvot­tomil­ta van­hem­mil­ta lapset lop­ullis­es­ti pois mah­dol­lisim­man vikkelään, jot­ta he eivät ehdi pilaa­maan las­ten tule­vaisu­ut­ta. Kun las­ta on ensim­mäiset pari vuot­ta kohdel­tu kaltoin, ei se siitä enää täysin tokene.

    Päi­hdeäid­it tulisi myös saa­da pakko­hoitoon raskau­den ajak­si pahoin­pite­lyn ja vam­man­tuot­tamisen lopet­tamisek­si. Ja syn­ny­tyk­sen jäl­keen lap­si pois heti jos retkahtaa.

    1. Sylt­ty:
      Las­ten­suo­jelus­sakin on var­masti sama tilanne kuin muual­la: pieni poruk­ka tuot­taa suurim­mat hankaluudet.

      Lop­ullista huostaan­ot­toa ja adop­tio­ta pitäisi käyt­tää kylmästi kelvot­tomien van­hempi­en kohdal­la juuri kuten sanoitkin, heti syn­ny­tys­laitok­selta saak­ka. Ja mik­sei myös myöhem­min? Olisi tärkeä saa­da kelvot­tomil­ta van­hem­mil­ta lapset lop­ullis­es­ti pois mah­dol­lisim­man vikkelään, jot­ta he eivät ehdi pilaa­maan las­ten tule­vaisu­ut­ta. Kun las­ta on ensim­mäiset pari vuot­ta kohdel­tu kaltoin, ei se siitä enää täysin tokene.

      Päi­hdeäid­it tulisi myös saa­da pakko­hoitoon raskau­den ajak­si pahoin­pite­lyn ja vam­man­tuot­tamisen lopet­tamisek­si. Ja syn­ny­tyk­sen jäl­keen lap­si pois heti jos retkahtaa.

      Tästä samaa mieltä.

      Olisiko syytä pohtia myös sitä, miten estetään näitä kelvot­to­mia van­hempia han­kki­mas­ta lap­sia? Joku testi, jos­sa reput­tavil­ta nips-naps putket poikki?

      ———-

      OS: “Etnisiä tilas­to­ja ei pide­tä hyvänä, mut­ta minä halu­aisin lap­siper­hei­den pien­i­t­u­loisu­ud­es­ta tilas­tot myös niin, että maa­han­muut­ta­japer­heet on otet­tu niistä erik­seen. En sik­si, että väy­hät­telisin maa­han­muut­ta­japer­hei­den ahdinkoa vaan nähdäk­seni syyn tilas­to­jen heikkenemiseen.”

      Pako­laisvir­ta on pait­si lisän­nyt pien­i­t­u­lois­t­en määrää niin myös pien­i­t­u­lois­t­en lap­siper­hei­den määrää kun kovin lap­sirikkai­ta katuku­van perus­teel­la eri­tyis­es­ti eräästä Itä-Afrikan maas­ta tulleet per­heet ovat. Julk­isu­udessa on myös ollut lukuisia lap­sirikkai­ta yksin­huolta­jaäite­jä isän karat­tua jon­nekin (se moni­avioisu­us). Ja yhteiskun­tamme tukee voimakkaasti täl­laista kehi­tys­tä kun kaiketi täl­laista kehi­tys­tä pitäisi torjua.

      ———–

      OS:“Tämä on ikävä asia, kos­ka per­heen pien­i­t­u­loisu­us rajaa lap­sia muiden las­ten suosimien har­ras­tusten ulkop­uolelle ja leimaa muutenkin.”

      Ehkä ikävä, mut­ta tulo­ero­ja tarvi­taan. Sosial­is­mi ei toimin­ut M.O.T.

  3. Lapselle on ikävä asia, jos hänen van­hem­mis­taan toinen on juop­po tai mie­len­ter­vey­deltään heikko. Tätä pahempaa on, jos molem­mat tai ain­oa van­hempi on.

    Tämä on ongel­ma, joka ei lap­sil­isiä korot­ta­mal­la parane. Tarvi­taan las­ten­suo­jelu­un lisää resursse­ja – ja ikävä kyl­lä, myös lisää valtuuksia. 

    Jos per­im­mäi­nen ongel­ma on van­hem­man sairaus, myös sen hoitoon tarvi­taan resursse­ja; ja myös siihen olisi hyvä olla val­tuuk­sia, että apua voidaan antaa akti­ivis­es­ti. Sote-uud­is­tuk­sen piti mah­dol­lis­taa per­hei­den sosi­aalisen ja ter­veysti­lanteen otta­mi­nen hal­tu­un kokon­aisuute­na, mut­ta se ei tai­da onnis­tua. Esim. vah­va tieto­tur­va ja yksi­ty­isyy­den­suo­ja per­heen­jäsen­ten tai eri vira­nomais­ten välil­lä vaikeut­taa asi­aa. Valvo­vaa isovel­jeä tarvi­taan (sopi­vas­sa määrin). Per­helääkäri voisi olla sellainen.

  4. Mei­dän suo­ma­lais­ten pitää viimeinkin aloit­taa keskustelu alkiovalinnasta

    Sekven­soin­nin hin­ta las­kee koko ajan. Alkioista voidaan nyt valmis­taa suku­solu­ja. Kansal­lisel­la ohjel­mal­la ja infra­struk­tu­uril­la keino­hedelmöi­tyk­sen kulut saadaan radikaal­isti laskemaan.

    Jos halu­amme tehdä lap­sista tasa-arvoisia, mei­dän on tehtävä lap­sista tasa-arvoisia. Van­hem­mat sukupol­vet eivät saa olla niin rakas­tunei­ta heikkouk­si­in­sa, että kiroaisi­vat lapsen­sakin niillä.

    1. Olli S:
      Kansal­lisel­la ohjel­mal­la ja infra­struk­tu­uril­la keino­hedelmöi­tyk­sen kulut saadaan radikaal­isti laskemaan.

      Jos halu­amme tehdä lap­sista tasa-arvoisia, mei­dän on tehtävä lap­sista tasa-arvoisia. 

      Yhteiskun­nan etua ajatellen tuo­ta aja­tus­ta pitää vielä kehit­tää eteen­päin niin, että eri ammat­te­ja ym. tarpei­ta varten valikoidaan ja jaloste­taan yksilöitä, joil­la on parhaat omi­naisu­udet niitä varten… 😉 Näin­hän jo nyt tehdään muu­toin, mut­ta geneti­ikan keinot eivät ole vielä käytössä.

      1. Ville: Yhteiskun­nan etua ajatellen tuo­ta aja­tus­ta pitää vielä kehit­tää eteen­päin niin, että eri ammat­te­ja ym. tarpei­ta varten valikoidaan ja jaloste­taan yksilöitä, joil­la on parhaat omi­naisu­udet niitä varten… Näin­hän jo nyt tehdään muu­toin, mut­ta geneti­ikan keinot eivät ole vielä käytössä.

        ««««««««<

        Ville: Yhteiskun­nan etua ajatellen tuo­ta aja­tus­ta pitää vielä kehit­tää eteen­päin niin, että eri ammat­te­ja ym. tarpei­ta varten valikoidaan ja jaloste­taan yksilöitä, joil­la on parhaat omi­naisu­udet niitä varten… Näin­hän jo nyt tehdään muu­toin, mut­ta geneti­ikan keinot eivät ole vielä käytössä.

        Ei tarvitse sotkea tähän uljai­ta maail­mo­ja. Tavalli­nen, täy­del­lisen keskimääräi­nen riit­tää. Eli virheet kohti nollaa.

        “Kaik­ki onnel­liset per­heet ovat samanlaisia.”

  5. Tärkeä aihe. Las­ten hyv­in­voin­nista se kaik­ki läh­tee. Perusk­oulu on eri­no­mainen mah­dol­lisuuk­sien tasa-arvois­ta­ja, mut­ta muitakin toimia tarvi­taan. (ja perusk­oulua pitää koko ajan kehittää)
    Hen­rik Dettmann https://yle.fi/urheilu/3–10592332 on esit­tänyt idean kaikille toteutet­tavas­ta iltapäivä­toimin­nas­ta. Mielestäni tätä kan­nat­taisi viedä eteen­päin. Madol­lis­taisi kaikille akti­ivista kehit­tävää tekemistä tur­val­lisen (ja täyspäisen) aikuisen seuras­sa. Oikein toteutet­tuna ei tulisi edes kovin kalli­ik­si. Yhteisöl­lisyys kas­vaisi ja yhteisille peleille ja leikeille jäisi enem­män aikaa. Nyky­isin lapset ovat aivan liikaa yksin. 

    Toki tämä ei rataise tapauk­sia, jos­sa selvästi tarvi­taan las­ten­suo­jelul­ta järe­itä toimia, mut­ta mon­en rajat­a­pauk­sen elämä voisi kään­tyä parem­paan. Siis niide, jot­ka eivät vält­tämät­tä ole las­ten­suo­jelun asi­akkai­ta, mut­ta per­heessä on kuitenkin ongelmia. 

    Toinen asia, jon­ka tek­isin olisi ehdot­tomasti 18 vuo­den ikään ulot­tu­va oppivelvol­lisu­us ja aidosti mak­su­ton ope­tus oppivelvol­lisu­u­den ajan. Tämä voitaisi­in rahoit­taa maltil­lisil­la yliopis­ton lukukausi­mak­suil­la. Tämä ei heiken­nä ihmis­ten mah­dol­lisuuk­sia, jos samal­la huole­hdi­taan riit­tävästä val­tion takaa­mas­ta opin­to­lainas­ta. Yliopis­tossa opiskel­e­vaa aikuista kun ei oikein hyväl­lä tah­dol­lakaan voi enää pitää vähäosaisena.

  6. Ei ole yllä­tys, että tänä päivänä lap­sista yhä suurem­pi osa on pien­i­t­u­lois­es­ta per­heestä tai muuten eri­tyisen haavoit­tuvas­sa ase­mas­sa. Tämä on suo­raa seu­raus­ta siitä, että korkeam­mis­sa sosi­aalilu­okissa saadaan lap­sia yhä vähem­män. Tämän päivän uudet suo­ma­laiset ovat yhä enen­vässä määrin alimpi­en sosi­aalilu­okkien suo­ma­lais­lap­sia taik­ka sit­ten korkean syn­tyvyy­den maista muut­tanei­den van­hempi­en tääl­lä syn­tyviä lapsia.

    Kolme vuot­ta sit­ten Catili­na kir­joit­ti täl­lä blogilla: “Fly­n­nin efek­ti on nyt­tem­min tait­tunut, ja tyh­mistymme kovaa vauh­tia. Ehkä sik­si, että mitään val­in­ta­painet­ta ei enää ole, vaan kaik­ki pide­tään hengis­sä mak­soi mitä mak­soi, ja las­ten pusaami­nen on kel­lokäyrän vasem­mas­sa laidas­sa eräs lukrati­ivisim­mista elinkeinoista.”

    1. Tämä on suo­raa seu­raus­ta siitä, että korkeam­mis­sa sosi­aalilu­okissa saadaan lap­sia yhä vähemmän. 

      Tässä käsi­tyk­sessä minäkin olin. Koulute­tut naiset saa­vat lap­sia enem­män kuin kouluttamattomat.

      1. Aika ajatel­la: Ovatko­han isät ja äid­it men­neet nyt sekaisin? Tietääk­seni korkea koulu­tus lisää miehen ja vähen­tää naisen lapsilukua.

        Ehkä tilanne on viime vuosi­na muut­tunut — ainakin Tilas­tokeskuk­sen viime vuon­na julkaisemista hedelmäl­lisyys­lu­vuista uuti­soiti­in näin:

        “Korkeak­oulute­tut naiset saa­vat enem­män lap­sia kuin mui­hin koulu­tus­ryh­mi­in kuu­lu­vat naiset. Toisen asteen suorit­ta­neet ja perusk­oulun käyneet naiset saa­vat suurin piirtein saman ver­ran lapsia.”

  7. Suomes­sa syn­tyvyys ei pain­o­tus mitenkään eri­tyis­es­ti alem­pi­in sosi­aalilu­okki­in. Van­hempi­en yhteen­las­ket­tu koulu­tus kor­reloi posi­ti­ivis­es­ti näi­den lap­silu­vun kanssa. Naisil­la ainakin joitain vuosia sit­ten kor­re­laa­tio oli nol­lan paikkeil­la tai hiukan negati­ivi­nen mut­ta miehillä rutkasti positiivinen.

  8. Läheltä seu­ran­neena — muuten en kyl­lä uskoisi ‚voin tode­ta, että las­ten­suo­jelus­sa ei ole liian vähän resursse­ja ja toim­inta on täysin mieli­v­al­taista. Eli ei lisää resursse­ja, eikä mis­sään nimessä enem­pää val­tuuk­sia. Ain­oas­taan resurssien oikein kohdentamista.

  9. Tuo­han on tiedet­ty jo pitkään, että eri sosi­aaliryh­mien asuinaluei­den sekoit­ta­mi­nen niin, että samas­sa koulus­sa on lap­sia eri sosi­aaliryh­mistä, on pääsään­töis­es­ti huonoidea.

  10. Perusk­oulu antaa lapselle kuin lapselle, sosi­aalilu­okas­ta riip­pumat­ta, aika tasaveroiset lähtöko­h­dat elämään jos vain halu­aa oppia ja tart­tua mah­dol­lisu­u­teen. Tämä ei kuitenkaan aina riitä vaan myös kan­nus­ta­va koti on tärkeä. Jälkim­mäi­nen ei kuitenkaan ja mis­sään nimessä ole yhteiskun­nan vika. Isos­sa kuvas­sa­han Suo­mi on erit­täin mer­i­tokraat­ti­nen maa, kat­sokaamme vain esim. kuin­ka iso osa suuryri­tys­ten toim­i­tusjo­hta­jista tai hal­li­tusjäsenistä on ensim­mäisen tai korkein­taan toisen pol­ven yliop­pi­lai­ta ja vaa­ti­mat­tomista lähtöko­hdista, opiskelua velak­si jne. Puna-vihreästä pro­pa­gan­das­ta huoli­mat­ta, etenkin vaalien läh­estyessä, tulo­erot eivät ole kas­va­neet eivätkä ne edel­lenkään ole Suomen suuren ongel­ma. Vasem­mis­to vain elää vas­takkainaset­telus­ta, eihän kukaan niitä äänestäisi jos kaik­ki oli­si­vat vau­rai­ta. Suomes­sa pär­jää edelleen aut­tavasti sosi­aal­i­tu­il­la jos on sen ver­ran itsekuria että pysyy pois­sa alko­holista, tupakas­ta ja uhkapeleistä.

    Oman sub­jek­ti­ivisen koke­muk­seni mukaan suuret per­heet (esim. 3 las­ta tai enem­män) ovat yleistyneet korkeim­mis­sa sosi­aalilu­okissa, ehkä ennen syn­tyvyys oli korkeam­paa alalu­okas­sa, nyt ehkä jopa toisinpäin.

    1. Charles:
      Perusk­oulu antaa lapselle kuin lapselle, sosi­aalilu­okas­ta riip­pumat­ta, aika tasaveroiset lähtöko­h­dat elämään jos vain halu­aa oppia ja tart­tua mahdollisuuteen…

      Koulu kyl­lä, mut­ta per­he ei. Tyh­mien ja koulut­ta­mat­tomien van­hempi­en lapset saa­vat huonom­min tukea kotoa kuin fik­su­jen ja koulutet­tu­jen. Kaveripi­irikin taitaa vaikut­taa enem­män kuin koulu. Tämän takia ei kan­na­ta rak­en­taa koulu­jär­jestelmää, jos­sa yritetään tehdä kaikkien kouluym­päristöstä yhtä huono. Koulu­jen pitää kyetä jo yläasteella/keskikoulussa profiloitumaan.

      1. Kalle: Koulu kyl­lä, mut­ta per­he ei. Tyh­mien ja koulut­ta­mat­tomien van­hempi­en lapset saa­vat huonom­min tukea kotoa kuin fik­su­jen ja koulutet­tu­jen. Kaveripi­irikin taitaa vaikut­taa enem­män kuin koulu. Tämän takia ei kan­na­ta rak­en­taa koulu­jär­jestelmää, jos­sa yritetään tehdä kaikkien kouluym­päristöstä yhtä huono. Koulu­jen pitää kyetä jo yläasteella/keskikoulussa profiloitumaan.

        Kun et Kalle ole pari­in päivään lait­tanut peru­misvi­estiä, ole­tan että olet oikeasti tätä mieltä.

        Huoh.

        Sä et var­maankaan ole ajatel­lut, mitä se aiheut­taisi, jos sun mallisi tulisi yleis­sään­nök­si. Minä olen. Se aiheut­taisi sen, että nyky­istä suurem­pi osa nuorisoa syr­jäy­ty­isi nopeam­min ja tehokkaammin.

        Olen yläk­oulun opet­ta­ja. Kat­selin n. 10 vuot­ta sit­ten kevätkirkos­sa opet­ta­maani ysilu­okkaa. Vierekkäin istui “kun­non poi­ka” ja “hamp­pari”. He jut­te­liv­at toisilleen, naut­ti­vat selvästi tilanteesta ja pur­su­si­vat elämäniloa. Sil­loin ajat­telin, että onpa hieno tämä mei­dän sys­tee­mi, jos­sa nuo pojat ovat tähän asti olleet samal­la luokalla. Nyt hei­dän tien­sä eroa­vat, mut­ta jonkin­lainen ymmär­rys toisen maail­maan on ole­mas­sa ja se tuskin kokon­aan katkeaa.

        Tuo “hamp­pari” aiheut­ti paljon ongelmia meille opet­ta­jille ja täy­tyy sanoa, että väli­in meni her­mo. Syy käytök­seen oli kaiketi lähin­nä huonois­sa koti­olois­sa, mut­ta ei hän muutenkaan mikään ruudinkek­si­jä ollut. Saimme hänet kuitenkin käymään koulun­sa ja siitä vielä amat­tik­oulu­unkin. Pääasi­as­sa sik­si, että muu luok­ka oli sil­lä tavoin kan­nus­ta­va, että hänkään ei kehdan­nut ruve­ta ihan luuseriksi.

        Nyt­tem­min tuo fik­sumpi kaveri on lääkik­sessä väitel­lyt ja tuo hamp­pari on kylmäkoeasen­ta­ja. Jos noiden kaverei­den tiet olisi erotet­tu jo ennen yläastet­ta, fik­sumpi olisi luul­tavasti edelleen väitel­lyt tohtori, mut­ta tuo toinen kaveri olisi hyvin suurel­la toden­näköisyy­del­lä syr­jäy­tynyt sosi­aalipum­mi: koulu ja luokka­tover­it aut­toi­vat hänet pahim­man mur­rosiän yli.

        Tämän takia muuten olen kaikkia erikois­lu­okkia vas­taan: Homogeeni­nen luok­ka kestää hyvin myös heikom­pia oppi­lai­ta, mut­ta jos poim­imme oppi­laista kaik­ki kielel­lis­es­ti lah­jakkaat, matemaat­tis­es­ti lah­jakkaat, musikaalis­es­ti lah­jakkaat, liikun­nal­lis­es­ti lah­jakkaat ja muuten vain lah­jakkaat, se jäl­jelle jäävä joukko ei enää vält­tämät­tä jak­sa kan­natel­la posi­ti­ivista oppimisviret­tä. Sin­un tavoit­teesi johtaisi siihen, Kalle, mut­ta ei minun.

        Touko Met­ti­nen

      2. Touko Met­ti­nen (nim­imerk­ki): Kun et Kalle ole pari­in päivään lait­tanut peru­misvi­estiä, ole­tan että olet oikeasti tätä mieltä.

        Huoh.

        Sä et var­maankaan ole ajatel­lut, mitä se aiheut­taisi, jos sun mallisi tulisi yleissäännöksi.Minä olen.Se aiheut­taisi sen, että nyky­istä suurem­pi osa nuorisoa syr­jäy­ty­isi nopeam­min jatehokkaammin.

        Olen yläk­oulun opet­ta­ja. Kat­selin n. 10 vuot­ta sit­ten kevätkirkos­sa opet­ta­maani ysiluokkaa.Vierekkäin istui “kun­non poi­ka” ja “hamppari”.He jut­te­liv­at toisilleen, naut­ti­vat selvästi tilanteesta ja pur­su­si­vat elämäniloa.Silloin ajat­telin, että onpa hieno tämä mei­dän sys­tee­mi, jos­sa nuo pojat ovat tähän asti olleet samal­la luokalla.Nyt hei­dän tien­sä eroa­vat, mut­ta jonkin­lainen ymmär­rys toisen maail­maan on ole­mas­sa ja se tuskin kokon­aan katkeaa.

        Tuo “hamp­pari” aiheut­ti paljon ongelmia meille opet­ta­jille ja täy­tyy sanoa, että väli­in meni her­mo. Syy käytök­seen oli kaiketi lähin­nä huonois­sa koti­olois­sa, mut­ta ei hän muutenkaan mikään ruudinkek­si­jä ollut.Saimme hänet kuitenkin käymään koulun­sa ja siitä vielä amattikouluunkin.Pääasiassa sik­si, että muu luok­ka oli sil­lä tavoin kan­nus­ta­va, että hänkään ei kehdan­nut ruve­ta ihan luuseriksi.

        Nyt­tem­min tuo fik­sumpi kaveri on lääkik­sessä väitel­lyt ja tuo hamp­pari on kylmäkoeasentaja.Jos noiden kaverei­den tiet olisi erotet­tu jo ennen yläastet­ta, fik­sumpi olisi luul­tavasti edelleen väitel­lyt tohtori, mut­ta tuo toinen kaveri olisi hyvin suurel­la toden­näköisyy­del­lä syr­jäy­tynyt sosi­aalipum­mi: koulu ja luokka­tover­it aut­toi­vat hänet pahim­man mur­rosiän yli.

        Tämän takia muuten olen kaikkia erikois­lu­okkia vas­taan: Homogeeni­nen luok­ka kestää hyvin myös heikom­pia oppi­lai­ta, mut­ta jos poim­imme oppi­laista kaik­ki kielel­lis­es­ti lah­jakkaat, matemaat­tis­es­ti lah­jakkaat, musikaalis­es­ti lah­jakkaat, liikun­nal­lis­es­ti lah­jakkaat ja muuten vain lah­jakkaat, se jäl­jelle jäävä joukko ei enää vält­tämät­tä jak­sa kan­natel­la posi­ti­ivista oppimisvirettä.Sinun tavoit­teesi johtaisi siihen, Kalle, mut­ta ei minun.

        Touko Met­ti­nen

        Ide­al­isti­nen puoli minus­sa on niin samaa mieltä kanssasi, mut­ta inho­re­al­isti­nen puoli kysyy tähän perään: mitäs sit­ten tule­vaisu­udessa, kun robot­it hoita­vat kaik­ki hamp­parin poten­ti­aalin rajois­sa ole­vat ammatit ja edessä on elämä perus­tu­lon varas­sa teki hän mitä teki? Entä jos siinä maail­mas­sa perus­tu­lon ja yhteiskun­nan rahoit­tamisen tur­vaamisek­si mei­dän kan­nat­taisi eriyt­tää mei­dän koul­u­lu­okat, jot­ta ne kaikkein kovim­mat tek­i­jät saisi­vat parhaat mah­dol­liset lähtöko­h­dat kil­pal­lessaan kaikkien muiden maid­en kovimpi­en tek­i­jöi­den kanssa?

  11. Las­ten­suo­jelu­un tarvi­taan läpinäkyvyyt­tä ja seu­ran­taa, sekä tulok­sien mit­taus­ta (suurin osa huostas­sa olleista nyky­isin syr­jäy­tyy), ei lisää resursseja.

    Olen tääl­lä hyväl­lä helsinkiläisel­lä asuinalueel­la näh­nyt läheltä, kuin­ka ura­ori­en­toitunut yksin­huolta­jaäi­ti toimit­ti lapsen­sa “per­hekoti­in”. Se vaati vain päät­täväisyyt­tä ja kovaa luon­net­ta. Lap­si saa olla viikon­lop­ut kotona, jos äidin suun­nitelmi­in sopii. Asi­as­sa on myös taloudelli­nen vaikutin, huostaan­ote­tun lapsen kaik­ki kulut, kän­nykästä ja merkki­vaat­teista har­ras­tuk­si­in, mak­saa yhteiskun­ta. Keski­t­u­loista yksin­huolta­jaa yhteiskun­ta ei tule lainkaan.

    Toisaal­ta olen lukenut mon­ta ker­to­mus­ta siitä, kuin­ka sosi­aal­i­toi­mi on mieli­v­al­tais­es­ti ottanut huostaan lap­sia, vaik­ka van­hem­mat ovat sitä vas­tus­ta­neet. Lapsen ja van­hem­man oikeuk­sien pitäisi kuitenkin olla perustavanlaatuisia.

    Val­ta turmelee, ja sosi­aal­i­työn­tek­i­jöil­lä on usko­mat­toman paljon ruti­ini­no­maista val­taa ihmis­ten itsemäärim­isoikeu­teen. Kuka heitä valvoo? Arvelisin, että käytän­nössä ei kukaan. Nämä nuorten laitok­set ovat myös tuot­tavia bis­nek­siä, jois­sa on usein omis­ta­ji­na entisiä sosiaalityöntekijöitä.

    Ihmette­len, että jos huostaan­oton tulok­set ovat näin surkeat kuin nyky­isin, mik­sei lähde­tä selvit­tämään mis­tä se johtuu? Las­ten­suo­jelu­un käytetään kuitenkin noin mil­jar­di vuosittain.

    Suomes­sa laitok­sis­sa on paljon — taitaa olla kak­si ker­taa — enem­män lap­sia kuin muis­sa Pohjoismaissa.

    Johtuuko­han se, että las­ten­suo­jelua ei arvioi­da kri­it­tis­es­ti siitä, että sil­lä on ide­ol­o­giset puo­lus­ta­jansa, esim. Heik­ki Hiil­amo ja vasem­mis­to­laiset piir­it yleisem­minkin, ja toisaal­ta on vaiku­tus­val­taisia ihmisiä, joil­la on asi­aan taloudelli­nen intres­si, esim. Paa­vo Väyry­nen omis­taa näitä “per­hekote­ja” tms.

    1. FM:
      Toisaal­ta olen lukenut mon­ta ker­to­mus­ta siitä, kuin­ka sosi­aal­i­toi­mi on mieli­v­al­tais­es­ti ottanut huostaan lap­sia, vaik­ka van­hem­mat ovat sitä vastustaneet. 

      Olen lukenut, että vanki­lat ovat täyn­nä syyt­tömiä tai vähin­täänkin kohtu­ut­toman suuren tuomion kolt­to­sis­taan saaneita.

  12. Lapset ovat kaikkien sydän­tä lähel­lä, sik­si tähänkin keskustelu­un saati­in lyhyessä ajas­sa mukaan eugeni­ik­ka ja lisään­tymisen otta­mi­nen val­tion monop­o­lik­si keino­hedelmöi­tyk­sel­lä. Voitaisi­in saman tien käy­dä Ruot­sista kopi­oimas­sa ja päivit­tämässä Statens Insti­tut för Rasbiologi:n politiikkapaperit.

    Tois­es­ta talousti­eteel­lis­es­tä näkökul­mas­ta nähtynä lapset ovat äärim­mäi­nen kulu­tushyödyke (sik­iön kas­vat­ta­mi­nen omil­laan pär­jääväk­si mak­saa Suomes­sakin kuus­inu­meroisen sum­man) jol­la on merkit­tävä sig­naloin­ti­vaiku­tus. Mikään pur­jevene tai urheilu­au­to ei kom­mu­nikoi samal­la lail­la hyv­in­voin­tia kuin viisi jääkiekkoa pelaavaa pellavapäistä poikaa tai neljä ryt­misen kil­pavoimis­telun edus­tusjoukkueessa ole­vaa tyt­töä. Käsit­tääk­seni lap­silu­vun kasvu tuloast­eikon (ikäko­r­ja­tus­sa) yläpäässä on kan­sain­vä­li­nen ilmiö. 

    Tässäkin syn­tyy kak­si­huip­puinen jakau­ma, eli toises­sa päässä lap­sia tulee paljon vaan vahin­gos­sa, tai jot­ta saadaan sisältöä elämään, ja toises­sa päässä taas suun­nitel­mallis­es­ti. Keskel­lä ei tule, kos­ka ne tule­vat liian kalli­ik­si ja kos­ka osa­taan suun­nitel­la vähän elämää.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.