Korjattavaa huono-osaisuutta (1): nuoret työttömät miehet

Herä­tin viik­ko sit­ten kum­mas­te­lua kysy­mäl­lä, onko eriar­voi­suus Suo­mes­sa todel­la nous­sut vai onko sitä muu­ten vain lii­kaa. Olen edel­leen sitä miel­tä, että se, että jotain on lii­kaa, ei tar­koi­ta, että sitä oli­si enem­män kuin ennen. Jos kul­ki­sim­me aika­ko­neel­la taak­se­päin, luu­len, että jok­seen­kin samat ihmi­set, jot­ka nyt sano­vat eriar­voi­suu­den lisään­ty­neen, sanoi­si­vat silloinkin.

Jot­kut asiat ovat myös huo­non­tu­neet samal­la kun toi­set ovat paran­tu­neet. Ajat­te­lin käy­dä läpi muu­ta­man yhteis­kun­nal­li­sen epä­koh­dan, joi­hin mie­les­tä­ni pitäi­si kiin­nit­tää huo­mio­ta. Aloi­tan nuo­ris­ta mie­his­tä, joi­den jou­kos­sa on aiem­paa enem­män kel­kas­ta putoamista

Pie­ni­tu­loi­suus on nuor­ten mies­ten kes­kuu­des­sa nous­sut nopeas­ti ja se on sel­väs­ti ylei­sem­pää kuin saman ikäis­ten nais­ten kes­kuu­des­sa. Tähän liit­tyy aina­kin kol­mea seikkaa:

  1. Huo­no kou­lu­me­nes­tys kos­kee poi­kia useam­min kuin tyttöjä
  2. Kou­lut­ta­mat­to­man mie­hen on aiem­paa vai­keam­paa pääs­tä töihin.
  3. Kou­lut­ta­mat­to­man ja työt­tö­män mie­hen on vai­kea löy­tää itsel­leen nais­ta tai ei tämä nai­nen aina­kaan halua las­ta hänen kanssaan.

Vaih­doim­me jokin viik­ko sit­ten Mart­ti Hete­mäen kans­sa aja­tuk­sia syn­ty­vyy­den las­kun syis­tä. Hän lähet­ti minul­le ohei­sen kuvan. Pie­ne­nä varoi­tuk­se­na, että en pys­ty­nyt tilas­to­jen poh­jal­ta piir­tä­mään aivan näin raflaa­vaa kuvaa. Pie­ni­tu­loi­suus on koko kan­san kes­kuu­des­sa vähen­ty­nyt, mut­ta nuor­ten aikuis­ten mies­ten kes­kuu­des­sa lisääntynyt.

Jos­tain syys­tä nykyi­nen kou­lu­lai­tos ei sovi pojil­le. On parem­pi, etten sano peda­go­gi­sis­ta mene­tel­mis­tä mitään kuin, että tytöil­le ja pojil­le sopii eri­lai­nen tapa opet­taa. Jos­kus aina­kin sanot­tiin, että mate­ma­tiik­kaa ja luon­non­tie­tei­tä ope­te­taan taval­la, joka ei sovi tytöil­le. En tie­dä, onko meto­de­ja kor­jat­tu, mut­ta tyt­tö­jen tulok­set aina­kin ovat parantuneet.

Yksi bio­lo­gi­nen seik­ka aina­kin on kiis­ta­ton. Pojat kehit­ty­vät tyt­tö­jä hitaam­min ja saa­vut­ta­vat esi­mer­kik­si mur­ro­siän tyt­tö­jä myö­hem­min, juu­ri lukioon pyr­ki­mi­sen kynnyksellä.

Oli­si perus­te­lua eriyt­tää kou­lun aloit­ta­mi­sai­kaa aina­kin puo­lel­la vuo­del­la. Siis, kun poi­kien ikä­luok­ka pan­naan poik­ki jou­lu­kuus­ta, tyt­tö­jen ikä­luok­ka pan­tai­siin poik­ki jo kesä­kuus­ta. Näin tytöt meni­si­vät kou­luun kes­ki­mää­rin puo­li vuot­ta nuo­rem­pi­na. Voi­tai­siin tämä tie­tys­ti teh­dä niin­kin päin, että pojat meni­si­vät kou­luun van­hem­pi­na, mut­ta aika kor­kea­han meil­lä kou­lun aloit­ta­mi­si­kä jo nyt on.

Toi­set kehit­ty­vät vie­lä hitaam­min kuin toi­set. Sik­si hei­dän pitäi­si saa­da ede­tä kou­lus­sa hitaam­min. Kos­ka yksi­löl­li­seen ope­tuk­seen ei ole varaa edes näin vaa­lien alla, pitäi­si oppi­las voi­da jät­tää luo­kal­le, kun kehi­tys ei edel­ly­tä seu­raa­val­le luo­kal­le siirtämistä.

Eräs hel­sin­ki­läi­nen apu­lais­kau­pun­gin­joh­ta­ja ker­toi minul­le 1990-luvul­la, että hän tupla­si aika­naan kak­si ker­taa. Ihan hyvin sil­ti menes­tyi elä­mäs­sään. Miten oli­si menes­ty­nyt, jos oli­si pääs­tet­ty eteen­päin armovitosilla?

Ketään ei pitäi­si pääs­tää ulos oppi­vel­vol­li­suu­des­ta ennen kuin on suo­rit­ta­nut perus­kou­lun kun­nol­la, ei aina­kaan ennen kuin on täyt­tä­nyt 20 vuot­ta. Se on vie­lä ehdot­to­mam­pi asia kuin se, että kai­kil­le pitäi­si taa­ta toi­sen asteen koulutus.

Miten työ­mark­ki­nat saa­tai­siin taas ime­mään vähän kou­lu­tet­tu­ja tai muu­ten vain mata­la­tuot­toi­sia työn­te­ki­jöi­tä? Vas­tuu­ta talou­del­li­ses­ta oikeu­den­mu­kai­suu­des­ta pitäi­si siir­tää työ­mark­ki­na­jär­jes­töil­tä enem­män val­tiol­le. Tar­vit­tai­siin palk­ka­tu­ki­työ­paik­ko­ja ja pie­niä palk­ko­ja täy­den­tä­viä tulon­siir­to­ja. Tämä on vähän isom­pi asia, enkä kir­joi­ta sii­tä nyt tässä.

Ja sit­ten vie­lä se menes­tys pari­suh­de­mark­ki­noil­ta? Tämä saat­taa olla ongel­mis­ta tär­kein, mut­ta sor­ry, ihan kaik­kea ei hyvin­voin­tiyh­teis­kun­ta­kaan voi kan­sa­lai­sil­leen taata.

58 vastausta artikkeliin “Korjattavaa huono-osaisuutta (1): nuoret työttömät miehet”

  1. Kun kou­lu­lai­tos­ta kehit­tä­vät kil­tit kym­pin tytöt ja OKL:ään pää­se­vät kil­tit kym­pin tytöt, niin mitä muu­ta voi­si odot­taa? Osmo esit­te­lee toi­sen puo­len ongel­mas­ta. Toi­nen puo­li on, ettei niis­tä kym­pin kil­teis­tä tytöis­tä ole lähes­kään aina kovaan työ­elä­mään. Eli kou­lu­te­taan ihmi­siä, jois­ta ei lähes­kään aina ole hyö­tyä yhteiskunnalle.

    1. Kal­le:
      Kun kou­lu­lai­tos­ta kehit­tä­vät kil­tit kym­pin tytöt ja OKL:ään pää­se­vät kil­tit kym­pin tytöt, niin mitä muu­ta voi­si odot­taa? Osmo esit­te­lee toi­sen puo­len ongel­mas­ta. Toi­nen puo­li on, ettei niis­tä kym­pin kil­teis­tä tytöis­tä ole lähes­kään aina kovaan työ­elä­mään. Eli kou­lu­te­taan ihmi­siä, jois­ta ei lähes­kään aina ole hyö­tyä yhteiskunnalle.

      Olen sinän­sä samaa miel­tä sii­tä, että kou­luun tar­vit­tai­siin lisää mies­puo­li­sia opet­ta­jia. Mut­ta mihin perus­tuu käsi­tys “kym­pin tytöis­tä, jois­ta ei ole lähes­kään aina kovaan työ­elä­mään”? Onko jotain oike­aa tilas­to­tie­toa sii­tä, että täl­lai­sia kym­pin tyt­tö­jä oli­si mer­kit­tä­vä mää­rä työ­elä­män ulkopuolella?

      Itsel­lä­ni ei ole tilas­to­ja, vain koke­mus sii­tä, mitä tuli oman maa­lais­lu­kio­ni abi­luo­kan kym­pin tytöis­tä. Yhdes­tä tuli lää­ke­tie­teen toh­to­ri, ja hän toi­mii täl­lä het­kel­lä yli­lää­kä­ri­nä. Toi­ses­ta tuli eläin­lää­kä­ri, ja hän työs­ken­te­lee ko. amma­tis­sa. Kol­man­nes­ta tuli tek­nii­kan toh­to­ri, joka on töis­sä yli­opis­ton­leh­to­ri­na. Yhden lukion yksi vuo­si­ker­ta ei tie­ten­kään vie­lä rii­tä todisteeksi.

    2. Kal­le:
      Kun kou­lu­lai­tos­ta kehit­tä­vät kil­tit kym­pin tytöt ja OKL:ään pää­se­vät kil­tit kym­pin tytöt, niin mitä muu­ta voi­si odottaa? 

      Usein väi­te­tään, että opet­ta­jak­si opis­ke­le­maan läh­te­vät ovat kym­pin tyt­tö­jä, mut­ta pitää­kö tämä oikeas­ti paik­kan­sa? Kun mie­tin omia lukio­ai­ko­ja­ni, niin tyy­pil­li­ses­ti kym­pin tytöt läh­ti­vät opis­ke­le­maan joko ihmis‑, ham­mas- tai eläin­lää­kä­rik­si. OKL:ään läh­te­neet oli­vat ysin tai kasin tyttöjä.

  2. Luo­kan tuplaa­mi­nen kah­des­ti on nyky­ai­ka­na pait­si erit­täin har­vi­nais­ta, myös käy­tän­nös­sä usein mah­do­ton­ta. Oppi­vel­vol­li­suus päät­tyy, kun kou­lua on käy­ty kym­me­nen vuot­ta, jol­lei perus­kou­lu (eli perus­o­pe­tuk­sen oppi­mää­rä) ole sii­hen men­nes­sä suo­ri­tet­tu­na. Tämä tar­koit­taa käy­tän­nös­sä sitä, että kah­des­ti luo­kal­le jää­neen oppi­laan oppi­vel­vol­li­suus päät­tyy kah­dek­san­teen luok­kaan ja kol­mes­ti tuplann­neen oppi­vel­vol­li­suus lop­puu seit­se­män­teen. Tähän päät­tyy myös sub­jek­tii­vi­nen oikeus saa­da perus­o­pe­tus­ta. Sen jäl­keen kaik­ki riip­puu kun­nas­ta. Peri­aat­tees­sa kun­nal­la ei ole mitään vel­vol­li­suut­ta antaa mah­dol­li­suut­ta kou­lun lop­puun saattamiseen.

    Monet kun­nat siir­tä­vät täl­lai­sen kah­des­ti tuplan­neen aikuis­pe­rus­kou­lun puo­lel­le oppi­laan mie­li­pi­tees­tä riip­pu­mat­ta. Tämä on luon­nol­li­ses­ti oppi­mis­vai­keuk­sis­ta kär­si­väl­le usein aika huo­no rat­kai­su. Ensin­nä­kin se tar­koit­taa siir­ty­mis­tä nor­maa­lis­ta ylei­so­pe­tuk­sen luo­kas­ta eri­tyis­ryh­mään, jos­sa kai­kil­la on jokin paha ongel­ma (muu­ten­han perus­kou­lu ei oli­si kes­ken). Toi­sek­si se tar­koit­taa luo­pu­mis­ta omas­ta tutus­ta kou­lus­ta ja opet­ta­jis­ta ja siir­ty­mis­tä iltao­pis­ke­luun, mikä ei ole mil­lään tavoin hyväk­si muu­ten­kin ongel­mai­sel­le nuo­rel­le. Jos­kus tätä perus­tel­laan las­ten­suo­je­lul­la eli ylei­so­pe­tuk­sen luo­kan oppi­lait­ten suo­jaa­mi­sel­la yli-ikäi­sel­tä luok­ka­to­ve­ril­ta. Perus­te­lu on ihan jär­ke­vä, mut­ta en usko, että 18-vuo­tias ysi­luok­ka­lai­nen oli­si kva­li­ta­tii­vi­ses­ti sen vaa­ral­li­sem­pi luok­ka­to­ve­reil­leen kuin 17-vuo­tias kah­dek­sas­luok­ka­lai­nen. Ja toi­saal­ta laki ei sal­li olla otta­mat­ta päi­vä­lu­kioon oppi­laak­si vaik­ka 50-vuo­tias­ta 16-vuo­tiai­den luok­ka­ka­ve­rik­si, jos tämä sin­ne oppi­laak­si hakeu­tui­si, joten­kin voi­si elä­mi­sen­sä rahoit­taa ja kes­kiar­vo­ra­jat täyt­täi­si. Kun tar­kis­tin opin­to­po­lus­ta, niin ei nuo­ri­sol­le tar­koi­te­tus­sa lukio-ope­tuk­ses­sa näyt­täi­si käy­tet­tä­vän oppi­laak­si oton ikä­ra­jo­ja, vaik­ka laki peri­aat­tees­sa voi­si nämä sallia.

    Perus­kou­lun päät­tö­ar­vos­te­lu on myös mones­ti epä­oi­keu­den­mu­kais­ta juu­ri mur­ro­siäs­tä kär­si­vil­le, kos­ka kurs­si­muo­toi­ses­ti toteu­te­tus­sa ope­tuk­ses­sa kaik­ki ylä­kou­lun arvo­sa­nat vai­kut­ta­vat tas­a­puo­li­ses­ti päät­tö­ar­vo­sa­naan. Näin ollen ryh­dis­täy­ty­mi­nen ja tar­mo­kas opis­ke­lu yhdek­sän­nel­lä luo­kal­la (jol­loin moni poi­ka on pääs­syt kuo­hun­ta­vai­heen ohi) ei enää vai­ku­ta. Jos taka­na on kak­si vuot­ta vii­to­sia ja yhdek­sän­nel­lä arvo­sa­nat nousi­si­vat kymp­piin, jää pääs­tö­to­dis­tuk­seen mak­si­mis­saan seis­ko­ja. Peri­aat­tees­sa tämä on nykyi­ses­sä OPS:ssa kiel­let­ty, mut­ta vali­tet­ta­vas­ti sitä­kin esiintyy.

    Eli jos poi­kien ase­maa halut­tai­siin paran­taa, tulisi:
    *luo­pua armo­vii­to­sis­ta ja jät­tää hei­kot oppi­laat armot­ta luokalle
    *pitää oppi­vel­vol­li­suus pää­sään­töi­ses­ti perus­o­pe­tuk­sen mit­tai­se­na ja useam­ma­kin ker­ran luo­kal­le jää­neet ylei­so­pe­tuk­ses­sa, sikä­li kuin tämä ei aiheu­ta koh­tuut­to­mia järjestyshäiriöitä
    *luo­pua ylä­kou­lu­jen päät­tö­ar­vos­te­lun kurs­si­muo­toi­ses­ta las­ken­nas­ta ja perus­taa arvo­sa­na puh­taas­ti yhdek­sän­nen luo­kan osaamistasoon

    Täl­löin voi­si alkaa pikem­min puhua armo­ne­lo­ses­ta. Sehän oli­si täl­löin lähin­nä kei­no antaa mur­ro­si­käi­sel­le mah­dol­li­suus pääs­tä het­kel­li­sen elä­män­vai­heen karik­ko­jen ohi sen sijaan, että 14-vuo­ti­aan räkä­no­kan pöl­jäi­lyt lei­mai­si­vat koko loppuelämän.

    1. Kaik­kein paras­ta oli­si jos arvo­sa­nat annet­tai­siin val­ta­kun­nal­li­sis­ten kokei­den perus­teel­la. Täs­sä pois­tui­si suo­raan yksi suu­ris­ta ongel­mis­ta eli se, ettei­vät arvo­sa­nat ole kovin­kaan ver­tai­lu­kel­poi­sia eri kou­lu­jen kesken.

      Lisäk­si, jos kokeet suo­ri­tet­tai­siin tie­to­ko­neel­la ja arvos­te­lu suo­ri­tet­tai­siin auto­maat­ti­ses­ti / ano­nyy­mis­ti, niin kor­jat­tai­siin sekin ongel­ma, että opet­ta­jat tup­paa­vat anta­maan tytöil­le samal­la osaa­mi­sel­la nume­roa parem­pia arvo­sa­no­ja kuin pojille.

      1. ksee:
        Kaik­kein paras­ta oli­si jos arvo­sa­nat annet­tai­siin val­ta­kun­nal­li­sis­ten kokei­den perus­teel­la. Täs­sä pois­tui­si suo­raan yksi suu­ris­ta ongel­mis­ta eli se, ettei­vät arvo­sa­nat ole kovin­kaan ver­tai­lu­kel­poi­sia eri kou­lu­jen kesken.

        Lisäk­si, jos kokeet suo­ri­tet­tai­siin tie­to­ko­neel­la ja arvos­te­lu suo­ri­tet­tai­siin auto­maat­ti­ses­ti / ano­nyy­mis­ti, niin kor­jat­tai­siin sekin ongel­ma, että opet­ta­jat tup­paa­vat anta­maan tytöil­le samal­la osaa­mi­sel­la nume­roa parem­pia arvo­sa­no­ja kuin pojille.

        Itse teki­sin vie­lä­kin radi­kaa­lim­man uudis­tuk­sen, eli luo­pui­sin isois­ta kokeis­ta koko­naan, ja kor­vai­sin ne netis­sä teh­tä­vil­lä huo­mat­ta­van pal­jon hie­no­ja­koi­sem­mil­la “kokeil­la”, joi­ta voi­si teh­dä jat­ku­vas­ti koti­teh­tä­vi­nä. Teh­tä­vät oli­si­vat val­ta­kun­nal­li­sia, ja ne oli­si­vat jao­tel­tu ope­tus­suun­ni­tel­man tavoit­tei­den mukai­ses­ti siten, että oppi­las (ja opet­ta­ja ja van­hem­pI) hel­pos­ti näki­si yksi­löl­li­sen osaa­mis­ta­son­sa suh­tees­sa koko perus­kou­lun (ja mik­sei lukion­kin) oppi­mis­ta­voit­tei­siin, ja näki­si myös heti mis­sä koh­das­sa suu­rim­mat puut­teet ilmenee.

        Täl­lai­sel­la mal­lil­la oli­si mah­dol­lis­ta pääs­tä myös yksi­löl­li­sem­pään ope­tuk­seen, kun har­joi­tus­teh­tä­vät voi­si jakaa oppi­lail­le juu­ri hei­dän oman tason­sa mukai­ses­ti. Mal­li mah­dol­lis­tai­si myös ete­ne­mi­sen mui­ta nopeam­min, mikä on nyky­jär­jes­tel­mäs­sä hankalaa.

        Isot, perin­tei­set val­ta­kun­nal­li­set kokeet ovat huo­noin mah­dol­li­nen tapa mita­ta osaa­mis­ta. Nii­den tuot­ta­ma tie­to on infor­maa­tio­ar­vol­taan heik­koa, ja ne tuot­ta­vat vää­ris­ty­nei­tä kan­nus­ti­mia oppimiselle.

      2. ksee:
        Kaik­kein paras­ta oli­si jos arvo­sa­nat annet­tai­siin val­ta­kun­nal­li­sis­ten kokei­den perus­teel­la. Täs­sä pois­tui­si suo­raan yksi suu­ris­ta ongel­mis­ta eli se, ettei­vät arvo­sa­nat ole kovin­kaan ver­tai­lu­kel­poi­sia eri kou­lu­jen kesken.

        Tai edes samas­sa kou­lus­sa. Itse muis­tan, kun sain ysin enkus­ta omal­la ylä­as­teel­la niin opet­ta­ja tun­nus­ti suo­raan hänel­tä kysyes­sä­ni, että jol­lain rin­nak­kais­luo­kal­la (olin mate­maat­tis-luon­non­tie­de­pai­not­tei­sel­la luo­kal­la) oli­sin saa­nut samal­la suo­ri­tuk­sel­la kym­pin. Hänen perus­te­lun­sa oli, että hän ei voi antaa puo­lel­le luo­kas­ta kymp­piä, mut­ta se ei pal­jon loh­dut­ta­nut, kun lukio­va­lin­nat lähes­tyi­vät ja kui­ten­kin arvo­sa­no­jen kes­kiar­vol­la suu­rim­paan osaan pääs­tään tai ollaan pää­se­mät­tä. Val­ta­kun­nal­li­set stan­dar­dit ja kokeet vaan ja mitä nopeam­min sen parem­pi. Opet­ta­ja­kun­ta valit­taa var­mas­ti, että nyt kou­lu­lai­tos muut­tuu sem­moi­sek­si, että se täh­tää vaan koe­me­nes­tyk­seen, mut­ta aina­kin lukion osal­ta­han tilan­ne on jo val­miik­si se, kos­ka kaik­ki opin­not täh­tää­vät yli­op­pi­las­kir­joi­tuk­sis­sa menestymiseen.

      3. Meil­lä oli vähän sama. Kaik­kien arvo­sa­nat nousi­vat pääs­tö­to­dis­tuk­ses­sa, kos­ka lau­da­tu­rin kir­joit­ta­neel­le ei oikein voi­nut antaa seiskaa

      4. ksee:
        Kaik­kein paras­ta oli­si jos arvo­sa­nat annet­tai­siin val­ta­kun­nal­li­sis­ten kokei­den perus­teel­la. Täs­sä pois­tui­si suo­raan yksi suu­ris­ta ongel­mis­ta eli se, ettei­vät arvo­sa­nat ole kovin­kaan ver­tai­lu­kel­poi­sia eri kou­lu­jen kesken.

        Lisäk­si, jos kokeet suo­ri­tet­tai­siin tie­to­ko­neel­la ja arvos­te­lu suo­ri­tet­tai­siin auto­maat­ti­ses­ti / ano­nyy­mis­ti, niin kor­jat­tai­siin sekin ongel­ma, että opet­ta­jat tup­paa­vat anta­maan tytöil­le samal­la osaa­mi­sel­la nume­roa parem­pia arvo­sa­no­ja kuin pojille. 

        Val­ta­kun­nal­lis­ten kokei­den ongel­ma­na on se, että saat tasan tark­kaan sitä, mitä mit­taat. Perus­kou­lun hyvä­nä puo­le­na on se, että se ei ole val­ta­kun­nal­li­seen kokee­seen val­mis­ta­va lai­tos, toi­sin kuin lukio, tuo kol­men vuo­den mit­tai­nen yo-kokeen preppauskurssi. 

        Toi­sek­si auto­maat­ti­nen arvos­te­lu on kar­mea aja­tus. Meil­lä on onnek­si Suo­mes­sa val­lal­la essee­vas­taus­ten kult­tuu­ri. Tämä antaa mah­dol­li­suu­den ker­toa osaa­mi­ses­taan pal­jon laa­jem­min kuin moni­va­lin­ta­teh­tä­vät ja on lisäk­si arme­li­aam­pi pik­ku­vir­heil­le. Lisäk­si arvos­te­lu­kult­tuu­ri on yhte­näi­nen: kah­den eri puo­lisl­ta maa­ta ole­van opet­ta­jan arvos­te­lu samas­ta yo-teh­tä­väs­tä on ilman YTL:n sen­so­ria­kin aika samanlainen. 

        Ano­nyy­mi arvos­te­lu sen sijaan on hyvä aja­tus, mut­ta se ei toi­mi nor­maa­leis­sa kokeis­sa. Opet­ta­ja tun­nis­taa kyl­lä oppi­laan­sa käsia­las­ta ja tyylistä.

      5. Eras­to­te­nes alek­sandria­lai­nen: Val­ta­kun­nal­lis­ten kokei­den ongel­ma­na on se, että saat tasan tark­kaan sitä, mitä mit­taat. Perus­kou­lun hyvä­nä puo­le­na on se, että se ei ole val­ta­kun­nal­li­seen kokee­seen val­mis­ta­va lai­tos, toi­sin kuin lukio, tuo kol­men vuo­den mit­tai­nen yo-kokeen preppauskurssi. 

        Toi­sek­si auto­maat­ti­nen arvos­te­lu on kar­mea aja­tus. Meil­lä on onnek­si Suo­mes­sa val­lal­la essee­vas­taus­ten kult­tuu­ri. Tämä antaa mah­dol­li­suu­den ker­toa osaa­mi­ses­taan pal­jon laa­jem­min kuin moni­va­lin­ta­teh­tä­vät ja on lisäk­si arme­li­aam­pi pik­ku­vir­heil­le. Lisäk­si arvos­te­lu­kult­tuu­ri on yhte­näi­nen: kah­den eri puo­lisl­ta maa­ta ole­van opet­ta­jan arvos­te­lu samas­ta yo-teh­tä­väs­tä on ilman YTL:n sen­so­ria­kin aika samanlainen. 

        Ano­nyy­mi arvos­te­lu sen sijaan on hyvä aja­tus, mut­ta se ei toi­mi nor­maa­leis­sa kokeis­sa. Opet­ta­ja tun­nis­taa kyl­lä oppi­laan­sa käsia­las­ta ja tyylistä.

        Onko täs­tä saman­kal­tai­suu­des­ta jotain tut­ki­mus­tu­lok­sia? Itse kun sain lukios­sa kuul­la opet­ta­jil­ta, että val­ta­kun­nal­li­sia ero­ja on jopa yo-kir­joi­tus­ten hyväk­sy­tyis­sä apu­vä­li­neis­sä eriä­vien tul­kin­to­jen takia (kuu­lem­ma län­si­ran­ni­kol­la sal­lit­tiin sym­bo­lis­ten las­kin­ten käyt­tö, kun mei­dän pää­kau­pun­ki­seu­dul­la piti tyy­tyä graa­fis­ten las­kin­ten käyt­töön). Muu­ten­kin vähän mie­ti­tyt­tää, että miten meil­lä voi saman­ai­kai­ses­ti olla opet­ta­jil­la suu­ri vapaus vai­kut­taa sii­hen mitä ja miten opet­ta­vat ja kui­ten­kin hui­kea yhte­näi­syys sii­nä, että mitä oppi­laat oppi­vat. Vai­kut­ta­vat minun mie­leen aika ris­ti­rii­tai­sil­ta tavoitteilta.

  3. Luu­len, että esim. puo­len vuo­den lyk­käys ei olen­nai­ses­ti poi­kia auta. 

    Niil­le pojil­le (ja tytöil­le) joi­ta sivis­ty­sai­neet eivät kiin­nos­ta tuli­si olla mah­dol­li­suus jo ylä­as­teiäs­sä vali­ta käy­tän­nön ainei­ta (mopon värk­käys­tä, tiet­sik­kaa jne.). Eli siir­ret­täi­siin ammat­ti­kou­lu­tus­ta esim. yhden vuo­den ver­ran alka­maan jo ylä­as­teel­la liit­täen sii­hen työ­har­joit­te­lut, oppi­so­pi­mus­kou­lu­tus­ta ym. Ja vas­taa­vas­ti tin­git­täi­siin jois­ta­kin yleis­si­vis­tä­vis­tä (näil­le tur­his­ta) aineista.

    Täl­lai­ses­sa uudis­tuk­ses­sa voit­ta­jia oli­si­vat myös ne oppi­laat jot­ka jäi­si­vät yleis­si­vis­tä­väl­le, esim. lukioon joh­ta­val­le lin­jal­le kun työ­rau­ha, ope­tuk­sen ja oppi­mi­sen taso kohen­tui­si­vat kaikilla.

    1. vk:
      Niil­le pojil­le (ja tytöil­le) joi­ta sivis­ty­sai­neet eivät kiin­nos­ta tuli­si olla mah­dol­li­suus jo ylä­as­teiäs­sä vali­ta käy­tän­nön ainei­ta (mopon värk­käys­tä, tiet­sik­kaa jne.). Eli siir­ret­täi­siin ammat­ti­kou­lu­tus­ta esim. yhden vuo­den ver­ran alka­maan jo ylä­as­teel­la liit­täen sii­hen työ­har­joit­te­lut, oppi­so­pi­mus­kou­lu­tus­ta ym. Ja vas­taa­vas­ti tin­git­täi­siin jois­ta­kin yleis­si­vis­tä­vis­tä (näil­le tur­his­ta) aineista.

      Täl­lai­ses­sa uudis­tuk­ses­sa voit­ta­jia oli­si­vat myös ne oppi­laat jot­ka jäi­si­vät yleis­si­vis­tä­väl­le, esim. lukioon joh­ta­val­le lin­jal­le kun työ­rau­ha, ope­tuk­sen ja oppi­mi­sen taso kohen­tui­si­vat kaikilla. 

      Tie­to­tek­niik­ka on, tai aina­kin sen pitäi­si olla, teo­reet­ti­nen lukuai­ne. Ei se ole eri­tyi­sen käy­tän­nön­lä­heis­tä. Sen sijaan olen­nais­ta on, että kou­lus­sa on riit­tä­väs­ti mah­dol­li­suuk­sia vali­ta tai­toai­nei­ta valin­nai­si­na. Nykyi­sel­lään­kin perus­kou­lun kah­des­ta vii­mei­ses­tä vuo­des­ta noin kol­man­nes on valinnaista.

      Lin­ja­ja­koa en sen sijaan suo­sit­te­le. Sen ongel­ma on sama kuin van­has­sa rin­nak­kais­kou­lu­jär­jes­tel­mäs­sä. Van­hem­pien ase­ma mää­rit­tää lii­ak­si nuo­ren valin­to­ja, eivät omat lah­jat. Lin­ja­ja­ko vaa­ti­si, jot­ta se oli­si oikeu­den­mu­kai­nen, että opet­ta­ja­kun­ta mää­räi­si nuo­ren lin­jan. Tätä kokeil­tiin perus­kou­lun alkuai­koi­na. Kävi niin kuin koi­ra­leu­at oli­vat ennus­ta­neet. Lin­ja­ja­ko pois­tui perus­kou­lus­ta vuo­si sen jäl­keen, kun Munk­ki­nie­men ylä­as­teel­le perus­tet­tiin alin, vain ammat­ti­kou­luun val­mis­ta­va linja. 

      Nykyi­sen jär­jes­tel­mäm­me suu­ri vah­vuus on se, että sii­nä ei ole umpi­ku­jia. Perus­kou­lus­ta pää­see lukioon, vaik­ka se oli­si men­nyt pen­kin alle, vaik­ka arvo­sa­no­ja pitää ehkä paran­taa. Ammat­ti­kou­lu­poh­jal­ta ja jopa näyt­tö­tut­kin­to­na suo­ri­te­tul­la ammat­ti­tut­kin­nol­la pää­see yli­opis­toon, jos jak­saa lukea pää­sy­ko­kei­siin. Ihmi­nen ei ole sidot­tu sii­hen, että hän­tä kiin­nos­ti 14-vuo­ti­aa­na lii­kaa mopon rassaus.

      1. Lin­ja­ja­koa en sen sijaan suosittele. 

        Hyväk­syt­kö eri­tyi­so­pe­tuk­sen musi­kaa­li­ses­ti lah­jak­kail­le tai urheilijoille?

      2. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Hyväk­syt­kö eri­tyi­so­pe­tuk­sen musi­kaa­li­ses­ti lah­jak­kail­le tai urheilijoille? 

        Musiik­ki- ja urhei­lu­lin­jo­jen eri­tyi­so­pe­tuk­ses­sa on kyse oikeas­taan val­ta­kun­nan kun­nias­ta, ei yksi­lös­tä. On aika sel­vää, että huip­pu­ky­ky­jen kas­vat­ta­mi­nen urhei­luun tai musiik­kiin vaa­tii syvää sitou­tu­mis­ta jo lap­se­na. Toi­saal­ta on maan etu, että Suo­mes­ta tulee meil­le kan­sain­vä­lis­tä näky­vyyt­tä anta­via urhei­li­joi­ta ja tai­tei­li­joi­ta. Tämän vuok­si on perus­tel­tua antaa näil­lä aloil­la eri­tyi­so­pe­tus­ta, vaik­ka se rapaut­taa­kin perus­o­pe­tuk­sen tasa-arvois­ta raken­net­ta. Ja tulok­set ovat olleet hyviä. Kevyen­kin musii­kin puo­lel­la mer­kit­tä­vä osa nimek­käis­tä tai­tei­li­jois­ta on klas­si­sen musii­kin kou­lu­tus­jär­jes­tel­män kasvatteja.
        On myös aivan eri asia, että lap­si valit­see (van­hem­pien­sa vai­ku­tuk­ses­ta ja suos­tu­muk­sel­la) esi­mer­kik­si musiik­ki­luo­kan kuin van­han kan­sa­lais­kou­lun. Musiik­ki­luo­kal­le meno ei sul­je lap­sel­ta myö­hem­piä kou­lu­tys­va­lin­to­ja. Pai­no­tuk­set ovat sel­lai­sia, että lukios­sa voi edel­leen vali­ta vaik­ka­pa pit­kän mate­ma­tii­kan eivät­kä ammat­ti­kou­lun­kaan ovet sul­keu­du. Sen sijaan vk:n perään­kuu­lut­ta­ma mopon­ras­saus­lin­ja tar­koit­tai­si sitä, että nuo­ri rajaa itsen­sä pysy­väs­ti alaluokkaan.

        Eriyt­tä­vää ope­tus­ta voi käyt­tää ihan taval­li­sil­la­kin luo­kil­la. Eli oppi­lai­ta voi sijoit­taa ope­tus­ryh­miin osoi­te­tun tai­don mukaan. Olen­nais­ta on se, ettei tämä saa vai­kut­taa jatko-opintokelpoisuuteen.

      3. Eras­to­te­nes alek­sandria­lai­nen: Musiik­ki- ja urhei­lu­lin­jo­jen eri­tyi­so­pe­tuk­ses­sa on kyse oikeas­taan val­ta­kun­nan kun­nias­ta, ei yksi­lös­tä. On aika sel­vää, että huip­pu­ky­ky­jen kas­vat­ta­mi­nen urhei­luun tai musiik­kiin vaa­tii syvää sitou­tu­mis­ta jo lap­se­na. Toi­saal­ta on maan etu, että Suo­mes­ta tulee meil­le kan­sain­vä­lis­tä näky­vyyt­tä anta­via urhei­li­joi­ta ja taiteilijoita.

        Vetää kyl­lä aika sanat­to­mak­si… “val­ta­kun­nan kun­nia”… Oltiin­kos me nyt 1930-luvul­la vai miten se oli.

        Sinän­sä lie­nee mah­do­ton­ta kek­siä type­räm­pää perus­te­lua musii­kin ja urhei­lun suo­si­mi­sel­le, joten point­sit siitä.

        Toi­saal­ta — voi­si­han sitä esim. mate­maat­tis-luon­non­tie­teel­lis­ten ainei­den suo­si­mis­ta vaa­tia vaik­ka Val­ta­ku­nan Mah­ta­vuu­den perus­teel­la. Kun saa­daan hyviä insi­nöö­re­jä työs­ken­te­le­mään teräs­ko­bi­naat­tei­hin ja pans­sa­ri­vau­nu­teh­tai­siin, niin kyl­lä sii­nä mah­ta­vuus kas­vaa. Ja ilman muu­ta pitää kou­lut­taa riii­tä­väs­ti fyy­si­koi­ta ja raket­ti-insi­nöö­re­jä, jot­ta saa­daan oma ydin­a­se- ja ohjus­oh­jel­ma ripeäs­ti käyntiin.

      4. ksee: Vetää kyl­lä aika sanat­to­mak­si… “val­ta­kun­nan kun­nia”… Oltiin­kos me nyt 1930-luvul­la vai miten se oli.

        Sinän­sä lie­nee mah­do­ton­ta kek­siä type­räm­pää perus­te­lua musii­kin ja urhei­lun suo­si­mi­sel­le, joten point­sit siitä. 

        Valit­sin tie­toi­ses­ti arkaa­isen ter­min. Asial­li­ses­ti se tar­koit­taa samaa kuin “kan­sain­vä­li­nen tun­net­tuus”, “hyvä maa­ku­va” ym. Urhei­lu ja tai­de edis­tä­vät näi­tä. Jos aja­tel­laan perus­o­pe­tus­jär­jes­tel­män logiik­kaa, en oikein näe mitään muu­ta syy­tä musii­kin ja urhei­lun eri­tyi­so­pe­tuk­seen. Ja tämän syyn ongel­mal­li­suu­den käyt­tä­mä­ni ter­mi tuo erin­omai­ses­ti esil­le. Suo­men erin­omai­sen musiik­ki-ja urhei­lu­kou­lu­tuk­sen tär­kein perus­te on nime­no­maan kan­sal­li­nen kun­nian­hi­mo, ei rak­kaus tai­tee­seen tai lajiin. 

        Ja “val­ta­kun­nan mah­ti” oli­si — iro­nias­ta­si huo­li­mat­ta — myös ihan käy­pä argu­ment­ti. Nyky­ai­ka­na ter­mi­no­lo­gia oli­si tosin “uskot­ta­va puo­lus­tus”, “toi­mi­va yhteis­kun­ta” jne, mut­ta asial­li­ses­ti kyse on samas­ta asias­ta: maam­me itse­näi­syyt­tä takaa­vas­ta talou­del­li­ses­ta, hal­lin­nol­li­ses­ta ja soti­laal­li­ses­ta suo­ri­tus­ky­vys­tä. En meni­si kui­ten­kaan käyt­tä­mään sitä kou­lu­tus­po­liit­ti­se­na argu­ment­ti­na. Meil­lä on aivan riit­tä­väs­ti insi­nöö­re­jä nykyi­sel­lään­kin maam­me puo­lus­tusa­lan teol­li­suu­den tar­pei­siin. Hei­dän mää­rän­sä ei ole rajoit­ta­va tuo­tan­non­te­ki­jä. Sama kos­kee fyy­sik­ko­ja. Jos halua­sim­me raken­taa vaik­ka­pa ydin­a­seen tai kuu­ra­ke­tin (mitä — sel­vyy­den vuok­si — en todel­la­kaan kan­na­ta), nämä oli­si­vat tek­ni­ses­ti ja talou­del­li­ses­ti mah­dol­li­sia jo nyky­re­surs­sein. Ei nii­den vuok­si tar­vit­si­si läh­teä kou­lu­tus­po­li­tiik­kaa muokkaamaan.

      5. Eras­to­te­nes alek­sandria­lai­nen: Sen sijaan vk:n perään­kuu­lut­ta­ma mopon­ras­saus­lin­ja tar­koit­tai­si sitä, että nuo­ri rajaa itsen­sä pysy­väs­ti alaluokkaan.

        Ei suin­kaan. Ensin­nä­kin ei kyse oli­si mis­tään mopon­ras­saus­lin­jas­ta. Parem­min­kin ajan hen­ges­sä voi­si kut­sua robot­tie­noh­jel­moin­ti- ja ras­saus­lin­jak­si. Tai raken­nusa­laa, logis­tiik­kaa, kiin­teis­tön­hoi­toa. Tai vaik­ka hoi­toa­la­lin­jak­si. Työ­voi­maen­nus­tei­den perus­teel­la pai­no­tet­tai­siin eri suun­tia. Kun­nial­li­sia ja arvos­tet­ta­via ammat­te­ja ja osaamista.

        Amma­til­li­sis­ta opin­nois­ta voi jat­kaa kor­keam­piin opin­toi­hin eikä se port­ti sul­keu­tui­si. Käden­tai­to­ja voi­si lisä­tä esim. 8- ja 9‑luokalla ja siten valin­ta teh­täi­siin 7‑luokan jäl­keen. Empi­ria­ni perus­teel­la tuos­sa vai­hees­sa useim­mil­la on jo tie­dos­sa (=kir­ja­vii­saus ei kiin­nos­ta) suun­tan­sa. Ja jos ei ole niin jat­kai­si yleis­lin­jal­la ja teki­si valin­nan vas­ta 9‑luokalla kuten nykyään.

        On pal­jon näyt­töä sii­tä, että ammat­ti­kou­lu­poh­jal­ta on edet­ty minis­te­ri­ta­sol­le saak­ka ja tämä väy­lä täy­tyy säi­lyt­tää. Kyse ei ole min­kään ala­luo­kan syn­nyt­tä­mi­ses­tä vaan yksi­löl­li­set erot ja moti­vaa­tion parem­min huo­mioi­vas­ta ope­tus­jär­jes­tel­mäs­tä ja sur­kean tasa­päis­tä­mis­vir­heen kor­jaa­mi­ses­ta. Ja kuten jo tote­sin täl­lai­ses­ta uudis­tuk­ses­ta hyö­tyi­si­vät kaik­ki oppi­las­ryh­mät. Kes­ki-Euroo­pan kou­lusys­tee­mei­hin kan­nat­taa perehtyä.

        Suo­mi elää pisa-har­has­sa. Kou­lu­tus­jär­jes­tel­män onnis­tu­mis­ta pitäi­si ennem­min mita­ta sil­lä miten hyvin työl­lis­ty­mi­nen ja elä­mäs­sä eteen­päin mene­mi­nen ylei­ses­ti onnis­tuu. Nyt­hän jär­jes­tel­mä on kadot­ta­nut kym­me­niä tuhan­sia nuo­ria mie­hiä sekä kou­lu­tus­jär­jes­tel­män että työ­elä­män ulko­puo­lel­le ja tämä syr­jäy­ty­mi­nen kaik­ki­ne ongel­mi­neen tulee erit­täin kal­liik­si yhteiskunnalle.

      6. Eras­to­te­nes alek­sandria­lai­nen: Musiik­ki­luo­kal­le meno ei sul­je lap­sel­ta myö­hem­piä kou­lu­tys­va­lin­to­ja. Pai­no­tuk­set ovat sel­lai­sia, että lukios­sa voi edel­leen vali­ta vaik­ka­pa pit­kän mate­ma­tii­kan eivät­kä ammat­ti­kou­lun­kaan ovet sul­keu­du. Sen sijaan vk:n perään­kuu­lut­ta­ma mopon­ras­saus­lin­ja tar­koit­tai­si sitä, että nuo­ri rajaa itsen­sä pysy­väs­ti alaluokkaan.

        Tai sit­ten se mopon­ras­saus­lin­ja joh­taa sii­hen, että Eina­ri mur­ro­siäs­tä sel­vit­ty­ään ja vähän hant­ti­hom­mia teh­ty­ään kehit­tää mui­ta parem­man met­sä­ko­neen ja sen poh­jal­ta kan­sain­vä­li­ses­ti toi­mi­van yhtiön, joka pys­tyy sit­ten palk­kaa­maan yli­opis­to­kou­lu­tet­tu­ja koo­da­rei­ta teke­mään ohjel­mis­to­ja puu­mas­san las­ke­mi­seen. Esimerkiksi.

        Pois­lu­kien huu­meet ja lii­man­hais­te­lu, ei nuo­ri mene pilal­le har­ras­taes­saan ja teh­des­sään moni­puo­li­sia jut­tu­ja. Se nime­no­maan pitää nii­tä opin­to­pol­ku­ja auki, jos kou­lus­ta putoa­mi­sen sijaan käy siel­lä ras­saa­mas­sa mopo­ja tai vaik­ka vain lii­kun­ta­tun­neil­la. Toki mate­ma­tiik­ka on jos­sain vai­hees­sa ope­tel­ta­va, jos sen oppia halu­aa, mut­ta kyl­lä sen ehtii myö­hem­min­kin, jos kapa­si­teet­ti riit­tää. Ja jos ei rii­tä, niin ala­luok­kaan se tie vei­si sii­tä huo­li­mat­ta, että oli­si yrit­tä­nyt kou­lus­sa pän­tä­tä ham­paat irvessä.

      7. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Hyväk­syt­kö eri­tyi­so­pe­tuk­sen musi­kaa­li­ses­ti lah­jak­kail­le tai urheilijoille?

        Nyky­ään kun Perus­tus­la­ki­va­lio­kun­ta tyr­mää kai­ken­lai­sia epäyh­den­ver­tai­suut­ta mah­dol­lis­ta­via raken­tei­ta, niin erit­täin hyvä kysymys.

        Aika­naan olleet ylä­as­teen taso­ryh­mät kie­lis­sä ja mate­ma­tii­kas­sa lope­tet­tiin. Joten nyt samas­sa ryh­mäs­sä on nii­tä jot­ka eivät käy­tän­nös­sä osaa lukea ja nii­tä joil­la oli­si mah­dol­lis­ta ede­tä rei­lus­ti kes­ki­mää­räis­tä pidem­mäl­le, jos heil­le tar­jo­taan haasteita.

        Musii­kin Pyhä ase­ma yhteis­kun­nas­sa kul­kee musiik­ki­leik­ki­kou­lus­ta oop­pe­raan. Jos jat­kos­sa kai­kil­le lap­sil­le luva­taan edes yksi mie­lei­nen har­ras­tus niin pitäi­si­kö epä­musi­kaa­li­sel­le lap­sel­le tar­jo­ta mah­dol­li­suus vaik­ka ratsastukseen?
        Hönt­sä­säh­ly tai puis­sa kii­pei­ly oli­si aivan yhtä kehit­tä­vää, mut­ta kustannus/lapsi on murto-osa.
        “Eliitti“musiikin edun­val­von­ta on kadeh­dit­ta­van hyvin hoidettua.

      8. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Hyväk­syt­kö eri­tyi­so­pe­tuk­sen musi­kaa­li­ses­ti lah­jak­kail­le tai urheilijoille?

        Taso­ryh­mät eivät ole ihan yksin­ker­tai­nen jut­tu. Kuu­lun itse nii­hin, jot­ka hyö­tyi­vät perus­kou­lun ylä­as­teen taso­kurs­seis­ta. Itse asias­sa mate­ma­tii­kan kokeet muut­tui­vat ker­ta­luok­kaa hel­pom­mik­si, kun siir­ryin ylä­as­teen laa­jan kurs­sin ryh­mäs­tä lukion pit­kään mate­ma­tiik­kaan. Lap­se­ni ovat puo­les­taan hyö­ty­neet ylä­as­teen matematiikkaluokista.

        Mate­ma­tii­kas­sa hyvät oppi­laat kyl­lä hyö­ty­vät sel­väs­ti sii­tä, jos he saa­vat opis­kel­la mate­ma­tiik­kaa jos­sain eri­tyis­luo­kas­sa tai ‑ryh­mäs­sä (aina­kin ne, jot­ka eivät ole ko. ryh­män hei­koim­pia — heil­lä muun ryh­män parem­muus saat­taa hei­ken­tää kuvaa omas­ta osaa­mi­ses­taan). Mut­ta jos tilan­net­ta kat­so­taan kou­lun saman ikä­luo­kan mui­den ope­tus­ryh­mien kan­nal­ta, niin niil­le ei ole vält­tä­mät­tä eduk­si se, että ryh­mäs­tä puut­tuu kaik­kein par­haim­mat ja moti­voi­tu­neim­mat oppi­laat. Var­sin­kin, jos perus­te­taan eril­li­nen mate­ma­tiik­ka­luok­ka, niin sii­hen hakeu­tu­vis­ta oppi­lais­ta suu­rin osa on kou­lun par­haim­pia muis­sa­kin lukuai­neis­sa. Täl­löin kai­kis­sa muis­sa ryh­mis­sä on sel­väs­ti vähem­män moti­voi­tu­nei­ta ja hyviä oppi­lai­ta kuin mitä siel­lä muu­ten olisi.

        Var­maan sama jut­tu on myös musii­kin ja lii­kun­nan ope­tuk­sen suh­teen sil­loin, jos kou­lus­sa on eril­li­nen lii­kun­ta- tai musiik­ki­luok­ka. Oppi­lai­den tule­vai­suu­den kan­nal­ta on kui­ten­kin pal­jon pie­nem­pi vahin­ko se, että musii­kin tai lii­kun­nan tun­nil­la asiat mene­vät huo­nom­min sik­si, että innok­kaim­mat oppi­laat ovat toi­ses­sa ryh­mäs­sä, kuin se että lukuai­nei­den tun­nil­la ope­tus ei toi­mi hyvin sik­si, että moti­voi­tu­neim­mat oppi­laat puuttuvat.

        Ja sanon tämän sii­tä huo­li­mat­ta, että omis­ta lap­sis­ta­ni kak­si on hyö­ty­nyt val­ta­vas­ti sii­tä, että he pää­si­vät ylä­kou­lun mate­ma­tiik­ka­luo­kal­le. Kysy­mys ei ollut vain mate­ma­tii­kan ope­tuk­ses­ta vaan sii­tä, että kai­kis­sa muis­sa­kin lukuai­neis­sa oppi­mis­ko­ke­mus oli pal­jon parem­pi, kun lähes kaik­ki luo­kan oppi­laat oli­vat suh­teel­li­sen moti­voi­tu­nei­ta ja nopeas­ti oppi­via. Jos ajat­te­len puh­taas­ti omaa ja las­te­ni etua, niin kan­na­tan ehdot­to­mas­ti eri­tyi­so­pe­tus­ta mate­ma­tii­kas­sa lah­jak­kail­le. Jos ajat­te­len yleis­tä etua, en ole enää lähes­kään niin varma.

      9. Kepa: Jos ajat­te­len puh­taas­ti omaa ja las­te­ni etua, niin kan­na­tan ehdot­to­mas­ti eri­tyi­so­pe­tus­ta mate­ma­tii­kas­sa lah­jak­kail­le. Jos ajat­te­len yleis­tä etua, en ole enää lähes­kään niin varma.

        Vie­tin lukion mate­ma­tii­kan­tun­nit puo­la­lai­sen luok­ka­to­ve­ri­ni kans­sa jutel­len. Puo­la­lai­nen oli käy­nyt itä­blo­kin kou­lua ja oli mate­ma­tii­kas­sa sel­väs­ti mei­kä­läi­siä edel­lä. Tämän mei­dän oma­te­koi­sen opin­to­pii­rim­me seu­raus oli hie­man kär­jis­täen se, että minä en oppi­nut koko lukion aika­na mitään ja puo­la­lai­nen oli edel­leen noin yli­opis­ton 3. vuo­si­kurs­sin tasol­la matematiikassa. 

        Tämän koke­muk­sen vii­sas­ta­ma­na olen ehdot­to­mas­ti sitä miel­tä, että hei­kom­pien oppi­lai­den on saa­ta­va opis­kel­la omal­la tasol­laan. Lah­jak­kaam­pien oppi­lai­den tulo samaan luok­kaan on ihan samal­la taval­la häi­riö­te­ki­jä mate­ma­tii­kas­sa kuin se on vaik­ka­pa lii­kun­ta­tun­nil­la. Ei junio­rien SM-sar­jaa HIFK:issä pelaa­va luok­ka­to­ve­ri ole mikään posi­tii­vi­nen jut­tu kun oli­si tar­koi­tus vähän hönt­sä­tä hädin tus­kin luis­te­lu­tai­tois­ten kesken.

    2. vk: Niil­le pojil­le (ja tytöil­le) joi­ta sivis­ty­sai­neet eivät kiin­nos­ta tuli­si olla mah­dol­li­suus jo ylä­as­teiäs­sä vali­ta käy­tän­nön ainei­ta (mopon värk­käys­tä, tiet­sik­kaa jne.). 

      Onhan se, mut­ta nyky­ään on pel­kän tek­ni­sen työn sijas­ta tasa-arvoi­ses­ti käsi­työ, joka sisäl­tää teks­tii­li­töi­tä. Eli pelk­kää tek­nis­tä työ­tä ei enää ole (aina­kin leh­ti­tie­to­jen mukaan näin, en ole itse tutus­tu­nut asiaan). 

      Lop­pu­tu­lok­sen arvaa: valin­nai­sai­neen suo­sio ylä­kou­lu­lais­ten poi­kien kes­kuu­des­sa romah­ti. Aina­kin omas­sa nuo­ruu­des­sa­ni amis­lin­jal­le mene­vät pojat otti­vat lähes jär­jes­tään tek­ni­sen työn ja sitä oli pal­jon, tuplas­ti tai triplas­ti enem­män (en muis­ta), mitä mui­ta valinnaisia.

      1. Sylt­ty: Onhan se, mut­ta nyky­ään on pel­kän tek­ni­sen työn sijas­ta tasa-arvoi­ses­ti käsi­työ, joka sisäl­tää teks­tii­li­töi­tä. Eli pelk­kää tek­nis­tä työ­tä ei enää ole (aina­kin leh­ti­tie­to­jen mukaan näin, en ole itse tutus­tu­nut asiaan). 

        Lop­pu­tu­lok­sen arvaa: valin­nai­sai­neen suo­sio ylä­kou­lu­lais­ten poi­kien kes­kuu­des­sa romah­ti. Aina­kin omas­sa nuo­ruu­des­sa­ni amis­lin­jal­le mene­vät pojat otti­vat lähes jär­jes­tään tek­ni­sen työn ja sitä oli pal­jon, tuplas­ti tai triplas­ti enem­män (en muis­ta), mitä mui­ta valinnaisia.

        Kai­kil­le pakol­li­seen käsi­työn­ope­tuk­seen kuu­luu sekä teks­tii­li­työ että tek­ni­nen työ (mikä on minus­ta hyvä asia, sil­lä kaik­ki tar­vit­se­vat perus­tai­to­ja molem­mis­ta), mut­ta valin­nai­sai­neek­si perus­kou­lun 8. ja 9. luo­kal­le voi edel­leen vali­ta vain toi­sen. Näin aina­kin sii­nä kou­lus­sa, jota omat lap­se­ni kävi­vät. En tie­dä, onko täs­sä jotain kou­lu­koh­tai­sia eroja.

      2. Kau­an­ko sii­tä on aikaa, kun lap­se­si kävi­vät perus­kou­lua? Tuohsn oli tilan­ne jo 80-luvul­la, seis­kal­la oli myös teks­tii­li­työ­tä, mut­ta valin­nai­nen aine oli joko tek­nis­tä- tai teks­tii­li­tyl­tä, ei mikään sekametelisoppa.

        Mut­ta tämä tek­ni­sen työn uudis­tus on kyl­lä aika yli­ve­to. Yhdel­lä tem­pul­la ollaan aikai­sem­min niin suo­sit­tu valin­nai­sai­ne saa­tu tapet­tua lähes koko­naan, ope­tus­ryh­miä ei perus­te­ta, kun kukaan ei valit­se ainet­ta. Amik­seen mene­vil­tä pojil­ta pila­taan tasa-arvon nimis­sä suo­sik­kiai­ne, onpa kyl­lä hem­me­tin hyvä idea.

        Mikä mei­dän kou­lusys­tee­miä vai­vaa? Näi­tä äly­va­pai­ta ideoi­ta puk­kaa tasai­sin välia­join jul­ki­suu­teen. Ei ole kau­aa, kun seis­kas­ta puut­tui se väli­vii­va, ihan jär­je­tön uudis­tus (nykyi­sin kor­jat­tu). Sit­ten on tämä tek­ni­sen työn pilaa­mi­nen. Ja kir­sik­ka­na kakus­sa avo­kont­to­rei­den esit­te­le­mi­nen kou­lu­maa­il­maan eli muun­nel­ta­vat moni­toi­mi­ti­lat. Vai­mon ala­kou­lu­lai­sen vel­jen­po­jan sanoin ”onhan ne huo­no­ja, hir­veä mete­li koko ajan”. 

        Eikö kenel­lä­kään käy­nyt mie­les­sä, että jos kou­lu­lai­set jou­tu­vat käyt­tä­mään lähin­nä raken­nuk­sil­ta ja teh­da­sym­pä­ris­tös­tä tut­tu­ja hen­ki­lö­suo­jai­mia kou­lu­päi­vän aika­na, jokin on pahas­ti pielessä?

        Mis­tä tämä äly­va­paa höp­sis­mi oikein puk­kaa kou­lu­maa­il­maan? Näi­tä näyt­tää esiin­ty­vän ihan ope­tus­mi­nis­te­rin puo­lue­kan­nas­ta riip­pu­mat­ta. Ilmiö­poh­jai­nen oppi­mi­nen, no sekin on van­ha jut­tu, nousee aina tasai­sin välia­join hau­das­ta kuin zom­bi. Nyt lie­nee itse­näi­sen Suo­men nel­jäs tai vii­des ilmiö­poh­jai­suu­den aalto.

        Ja sii­tä tek­ni­ses­tä työstä: 
        ”Käsi­töi­den ope­tus on muut­tu­nut vii­me vuo­si­na. Kai­kil­le oppi­lail­le on halut­tu taa­ta tas­a­puo­li­nen ope­tus yhdis­tä­mäl­lä tek­ni­set työt ja teks­tii­li­työt yhden oppiai­neen alle. Kaik­ki oppi­laat osal­lis­tu­vat nyky­ään niin sanot­tui­hin koviin ja peh­mei­siin käsitöihin.”

        https://yle.fi/uutiset/3–10507741

        ”Käsi­työ oli aiem­min suo­sit­tu valin­nai­sai­ne, jopa suo­si­tuin. Kou­luis­ta ympä­ri Suo­men kan­tau­tuu nyt vies­ti, että sen valin­nat 8. ja 9. luo­kil­le ovat suo­ras­taan romahtaneet.”

        ”Ope­tuk­sen uusis­sa nor­meis­sa tek­ni­nen työ ja teks­tii­li­työ on yhdis­tet­ty koko­naan yhdek­si oppiai­neek­si, käsi­työk­si. Tätä ide­aa kut­su­taan ”moni­ma­te­ri­aa­li­sek­si käsi­työk­si”. Sii­nä on ihan­tee­na, että jokai­ses­sa tuot­tees­sa käy­te­tään tek­ni­sen työn ja teks­tii­li­työn mate­ri­aa­le­ja ja tekniikoita.”

        ”Ope­tus­hal­li­tuk­sen ohjeis­tuk­sen mukaan oppi­laal­la ei ole oikeut­ta teh­dä valin­taa käsi­työn sisäl­tö­aluei­den (tek­ni­nen työ ja teks­tii­li­työ) välillä.”

        https://www.tekninenopettaja.net/docs/Teknisen_tyon_alasajo_tiivistelma.pdf

      3. Sylt­ty:
        Kau­an­ko sii­tä on aikaa, kun lap­se­si kävi­vät peruskoulua? 

        Vii­si vuot­ta. Las­te­ni kou­lun koti­si­vul­la ole­van valin­nai­sai­ne­kurs­siop­paan ja ‑lomak­keen mukaan kou­lus­sa voi edel­leen vali­ta 8. ja 9. luo­kal­le valin­nai­sai­neek­si tek­ni­sen työn tai teks­tii­li­työn. Ei siis tar­vit­se ottaa jotain yleis­tä käsityötä. 

        Sitä alem­mil­la luo­kil­la käsi­töi­tä kyl­lä ope­te­taan yhtei­se­nä oppiai­nee­na. Minus­ta se on vain hyvä asia. Muis­tan itse, kuin­ka minua kou­luai­ka­na har­mit­ti, että en voi­nut opis­kel­la tek­ni­siä töi­tä, kos­ka en halun­nut luo­pua lem­piai­nees­ta­ni teks­tii­li­töis­tä. Lisäk­si kou­lus­sa­ni estet­tiin monia nii­tä­kin tyt­tö­jä, jot­ka oli­si­vat halun­neet vali­ta tek­ni­sen työn teks­tii­li­työn sijaan valit­se­mas­ta tek­nis­tä työ­tä mitä ihmeel­li­sim­mil­lä perusteilla.

      4. Vai­kea sanoa mikä on mei­nin­ki kun ei ole omia lap­sia ylä­kou­lus­sa. Leh­ti­tie­to­jen mukaan kui­ten­kin jokin sii­nä nyt mättää.

  4. Kii­tos blo­gis­til­le erit­täin tär­keän ongel­man esiin nostamisesta! 

    Pel­kään sil­ti pahoin, ettei täl­le ongel­mal­le tul­la teke­mään yhtään mitään. Yksi­kään puo­lue ei ole otta­nut nime­no­maan nuor­ten mies­ten asi­aa vaaliteemakseen. 

    Syy tähän on tilas­to­ma­te­maat­ti­nen ja ker­too yhteis­kun­ta­kes­kus­te­lun luon­tees­ta. Useis­sa tut­ki­muk­sis­sa on havait­tu, että mies­ten kes­kuu­des­sa val­lit­see suu­rem­pi hajon­ta oppi­mis­tu­lok­sis­sa kuin nais­ten — molem­pien jakau­mat ovat siis nor­maa­li­ja­kau­mia, mut­ta mies­ten kel­lo­käy­rä on leveäm­pi. Kos­ka val­tao­sal­la mie­his­tä menee hyvin, ja tulo­ta­son osal­ta mies­ten menes­tys on kes­ki­mää­rin parem­paa kuin nai­sil­la, täs­tä teh­dään se joh­to­pää­tös, että yhteis­kun­nas­sa nime­no­maan nai­sia on tuet­ta­va, ei mie­hiä. Näin toi­mi­taan, vaik­ka tuo kel­lo­käy­rän vasen lai­ta — ne mie­het, joil­la menee huo­nos­ti — on itse asias­sa suu­rem­pi jouk­ko kuin ne nai­set, joil­la menee huonosti.

    Eli suo­mek­si: kos­ka nai­sen euron usko­taan ole­van edel­leen jotain 82 sent­tiä, täs­tä teh­dään se joh­to­pää­tös, että aina ja kaik­kial­la on tuet­ta­va nai­sia, ei miehiä.

    1. Pet­ri: Eli suo­mek­si: kos­ka nai­sen euron usko­taan ole­van edel­leen jotain 82 sent­tiä, täs­tä teh­dään se joh­to­pää­tös, että aina ja kaik­kial­la on tuet­ta­va nai­sia, ei miehiä.

      Kukaan ei kos­kaan mai­nos­ta nai­sen van­ki­la­vuot­ta. Se on nimit­täin noin 27 päivää.

    2. Pet­ri:

      Syy tähän on tilas­to­ma­te­maat­ti­nen ja ker­too yhteis­kun­ta­kes­kus­te­lun luon­tees­ta. Useis­sa tut­ki­muk­sis­sa on havait­tu, että mies­ten kes­kuu­des­sa val­lit­see suu­rem­pi hajon­ta oppi­mis­tu­lok­sis­sa kuin nais­ten – molem­pien jakau­mat ovat siis nor­maa­li­ja­kau­mia, mut­ta mies­ten kel­lo­käy­rä on leveäm­pi. Kos­ka val­tao­sal­la mie­his­tä menee hyvin, ja tulo­ta­son osal­ta mies­ten menes­tys on kes­ki­mää­rin parem­paa kuin nai­sil­la, täs­tä teh­dään se joh­to­pää­tös, että yhteis­kun­nas­sa nime­no­maan nai­sia on tuet­ta­va, ei mie­hiä. Näin toi­mi­taan, vaik­ka tuo kel­lo­käy­rän vasen lai­ta – ne mie­het, joil­la menee huo­nos­ti – on itse asias­sa suu­rem­pi jouk­ko kuin ne nai­set, joil­la menee huonosti.

      Tämä ei kui­ten­kaan seli­tä sitä, mik­si ero tyt­tö­jen ja poi­kien kou­lu­me­nes­tyk­ses­sä on Suo­mes­sa suu­rem­pi kuin mones­sa muus­sa maas­sa. Kun puhuin asias­ta rans­ka­lai­sen työ­ka­ve­rin kans­sa, niin hänen mukaan­sa Rans­kas­sa ei ole vas­taa­vaa ongel­maa (voi toki olla, että työ­ka­ve­ri­ni ei ole tar­peek­si hyvin peril­lä Rans­kan nykyi­ses­tä tilan­tees­ta). Mikä on eri taval­la niis­sä mais­sa, jois­sa poi­kien kou­lu­me­nes­tys on tyt­tö­jen menes­tyk­seen ver­rat­tu­na parem­pi kuin Suo­mes­sa? Mik­si juu­ri suo­ma­lai­nen kou­lu näyt­tää sopi­van pojil­le huonosti?

  5. Oppi­mis­ta­po­jen eri­lai­suu­des­sa, kyp­sy­mis­tah­dis­sa, kes­kit­ty­mis­ky­vys­sä ja muus­sa sel­lai­ses­sa on ero­ja suku­puol­ten välil­lä. Mut­ta eivät kai nämä erot ole het­kes­sä muut­tu­neet niin radi­kaa­lis­ti, että voi­si­vat selit­tää tuon jyr­kän erka­ne­mi­sen esit­tä­mis­sä­si kuvaajissa?

    Mikä on isoin muu­tos nuor­ten elä­mään v. 2000 alkaen koh­dis­tuen ensim­mäi­se­nä juu­ri tuo­hon nyt 25–34v ikäluokkaan? 

    WWW.

    En tie­dä min­kä ver­ran aihees­ta on dataa, mut­ta voi­sin lyö­dä vetoa että pojil­la on mas­sii­vi­nen ylie­dus­tus niis­sä, jot­ka yöunis­ta tin­kien pai­na­vat 12h ses­sioi­ta Fort­ni­tea yms. kou­lun jäl­keen ener­gia­juo­man voi­mal­la. Juu­ri­han oli hesa­ris­sa jut­tua sii­tä, kuin­ka jopa huip­pu­ta­son 15–16v lät­kä­jun­nut­kin tule­vat aamut­ree­nei­hin zom­biei­na 3h yöunien jäl­keen. Jos urhei­li­joil­la näin niin miten­kö­hän nör­tim­mil­lä? Okei, Fort­ni­tea ei ollu vie­lä jokin aika sit­ten mut­ta sama ilmiö lie­nee ollut näh­tä­vis­sä 2000-luvun alus­ta alkaen. Ihme jos ei vai­kut­tai­si mil­lään taval­la eroi­hin suku­puol­ten koulutuloksissa.

  6. Jo 20 vuot­ta sit­ten las­tenp­sy­kiat­ri tote­si, että perus­kou­lu on sovi­tet­tu tyt­tö­jen kehi­tys­kul­kuun. Hitaam­min kehit­ty­vät pojat eivät sil­loin pysy muka­na. Ero iäs­sä voi olla 1–1,5 vuot­ta. Sil­loi­nen kou­lu­hal­li­tuk­sen pää­joh­ta­ja (nai­nen) suh­tau­tui tähän oudos­ti. Ei pitä­nyt sitä pahana.

    Muis­tan kun todel­la hyvä perus­kou­lun­opet­ta­ja ker­toi suu­ris­ta erois­ta las­ten kehit­ty­mi­ses­tä ala-asteella.
    Oma­na lyseoai­ka­na moni poi­ka jäi luo­kal­le. Myös kak­si kave­rus­ta, jois­ta toi­ses­ta tuli lää­kä­ri ja toi­ses­ta ekonomi.

    Kos­ka syr­jäy­ty­mi­nen tulee kal­liik­si yhteis­kun­nal­le ja on nuo­ren omal­le elä­mäl­le tuhoi­saa, pitäi­si tähän ongel­maan paneu­tua kun­nol­la. Monel­la syr­jäy­ty­väl­lä kotio­lot ovat sur­keat, alko­ho­lis­mia, huu­mei­ta, sai­raut­ta, työt­tö­myyt­tä, heik­ko­ja elä­mä­na­sen­tei­ta. Nuo­ri tar­vit­see jon­kun, joka luot­taa, kan­nus­taa, tukee ja roh­kai­see. Tähän tar­vit­tai­siin lisää resurs­se­ja, mah­dol­li­suus hyviin har­ras­tuk­siin, lii­kun­taan tms.

    Pitää ryh­tyä puheis­ta kon­kreet­ti­siin toi­miin. Ikä­vä kyl­lä puo­lu­eet vaa­li­lu­pauk­sis­saan ovat syy­tä­mäs­sä varo­ja aivan muualle.

  7. Useis­sa tut­ki­muk­sis­sa on havait­tu, että mies­ten kes­kuu­des­sa val­lit­see suu­rem­pi hajon­ta oppi­mis­tu­lok­sis­sa kuin nais­ten – molem­pien jakau­mat ovat siis nor­maa­li­ja­kau­mia, mut­ta mies­ten kel­lo­käy­rä on leveämpi.

    Poh­din muu­ta­ma blo­gi­pos­taus sit­ten havain­toa, että nai­sia ei juu­ri­kaan ole it-alan tek­ni­sis­sä ja mate­maat­ti­sis­sa työ­teh­tä­vis­sä. Olen saa­nut sato­ja tek­ni­siä työ­ha­ke­muk­sia mie­hil­tä, mut­ta en yhtään naiselta.

    Tätä ei var­maan ole poliit­ti­ses­ti kor­rek­tia sanoa, mut­ta 10 vuo­den ihmet­te­lyn tulok­se­na olen hil­jai­ses­ti sitä miel­tä että nai­sil­la on kes­ki­mää­rin hei­kom­mat psy­ko­fyy­si­set omi­nai­suu­det suo­riu­tua työ­elä­mäs­sä mate­maat­ti­sil­la ja kil­pail­luil­la aloil­la. Poik­keuk­sia toki on.

    Uskon että tuo näkyy glo­baa­lis­ti­kin tilas­tois­sa, mut­ta sii­tä ei halu­ta keskustella.

    1. TL: Poh­din muu­ta­ma blo­gi­pos­taus sit­ten havain­toa, että nai­sia ei juu­ri­kaan ole it-alan tek­ni­sis­sä ja mate­maat­ti­sis­sa työ­teh­tä­vis­sä. Olen saa­nut sato­ja tek­ni­siä työ­ha­ke­muk­sia mie­hil­tä, mut­ta en yhtään naiselta.

      Tätä ei var­maan ole poliit­ti­ses­ti kor­rek­tia sanoa, mut­ta 10 vuo­den ihmet­te­lyn tulok­se­na olen hil­jai­ses­ti sitä miel­tä että nai­sil­la on kes­ki­mää­rin hei­kom­mat psy­ko­fyy­si­set omi­nai­suu­det suo­riu­tua työ­elä­mäs­sä mate­maat­ti­sil­la ja kil­pail­luil­la aloil­la. Poik­keuk­sia toki on.

      Uskon että tuo näkyy glo­baa­lis­ti­kin tilas­tois­sa, mut­ta sii­tä ei halu­ta keskustella.

      Olen teh­nyt saman havain­non, mut­ta toi­saal­ta omas­ta lähi­pii­ris­tä anek­doot­tis­ta tut­ki­mus­ta teke­mäl­lä olen pää­ty­nyt usko­maan, että tuo ero on pit­käl­ti kasvatuksellista.

      Ohjel­moin­ti, mate­ma­tiik­ka, yms. on vai­ke­aa kai­kil­le suku­puo­les­ta riip­pu­mat­ta, kos­ka ihmi­sai­vot yleen­sä­kin tai­pu­vat loo­gi­seen ajat­te­luun hyvin huo­nos­ti. Tytöt kas­va­te­taan “peh­meäm­min” ajat­te­le­maan, että he saa­vat teh­dä elä­mäs­sä mitä halua­vat ja mikään ei ole pakol­lis­ta; niin­pä tytöt pää­ty­vät vält­tä­mään näi­tä vai­kei­ta ainei­ta. Pojat kas­va­te­taan usko­maan, että hei­dän tun­te­muk­sil­laan ei ole mitään väliä, vaan on teh­tä­vä mitä on teh­tä­vä kai­kes­ta huo­li­mat­ta; niin­pä pojat pää­ty­vät opis­ke­le­maan mate­maat­ti­sia ainei­ta, vaik­ka ne eivät niin kivo­ja ole­kaan, kun­han ne vain ovat hyödyllisiä.

      Tuo aja­tus, että elä­män­työk­si vali­taan jotain, mikä on aivan per­sees­tä, mut­ta mis­tä saa hyvin töi­tä ja palk­kaa, on joten­kin “mie­hi­nen” aja­tus ja se on sitä sik­si kos­ka yhteis­kun­ta on teh­nyt sii­tä sel­lai­sen. “Kes­tä se kuin mies”, yms. sanon­nat ker­to­vat samas­ta ajattelusta.

      1. Anon: Olen teh­nyt saman havain­non, mut­ta toi­saal­ta omas­ta lähi­pii­ris­tä anek­doot­tis­ta tut­ki­mus­ta teke­mäl­lä olen pää­ty­nyt usko­maan, että tuo ero on pit­käl­ti kasvatuksellista.

        Ohjel­moin­ti, mate­ma­tiik­ka, yms. on vai­ke­aa kai­kil­le suku­puo­les­ta riip­pu­mat­ta, kos­ka ihmi­sai­vot yleen­sä­kin tai­pu­vat loo­gi­seen ajat­te­luun hyvin huo­nos­ti. Tytöt kas­va­te­taan “peh­meäm­min” ajat­te­le­maan, että he saa­vat teh­dä elä­mäs­sä mitä halua­vat ja mikään ei ole pakol­lis­ta; niin­pä tytöt pää­ty­vät vält­tä­mään näi­tä vai­kei­ta ainei­ta. Pojat kas­va­te­taan usko­maan, että hei­dän tun­te­muk­sil­laan ei ole mitään väliä, vaan on teh­tä­vä mitä on teh­tä­vä kai­kes­ta huo­li­mat­ta; niin­pä pojat pää­ty­vät opis­ke­le­maan mate­maat­ti­sia ainei­ta, vaik­ka ne eivät niin kivo­ja ole­kaan, kun­han ne vain ovat hyödyllisiä.

        Ei mate­ma­tiik­ka ole kai­kil­le vai­ke­aa aina­kaan vie­lä kou­lus­sa. Minus­ta pit­kä mate­ma­tiik­ka oli lukios­sa yli­voi­mai­ses­ti hel­poin aine musii­kin jäl­keen. Oman käsi­tyk­se­ni mukaan pit­kän mate­ma­tii­kan ryh­mäs­sä­ni maa­lais­lu­kios­sa oli aina­kin kak­si muu­ta, joi­den mie­les­tä mate­ma­tiik­ka oli todel­la help­poa. Vai­keak­si mate­ma­tiik­ka muut­tui vas­ta sit­ten, kun menin TKK:lle opis­ke­le­maan. Sen sijaan ohjel­moin­ti kolah­ti TKK:lla heti ja tun­tui tosi selvältä.

        Uskon itse, että ero tyt­tö­jen ja poi­kien välil­lä joh­tuu pal­jol­ti sii­tä, että tytöt hakeu­tu­vat usein aloil­le, jois­sa ollaan teke­mi­ses­sä ihmis­ten kans­sa, kun taas pojat hakeu­tu­vat pal­jon aloil­le, jois­sa ollaan teke­mi­sis­sä konei­den ja lait­tei­den kans­sa. Sitä en sit­ten osaa var­mas­ti sanoa, joh­tuu­ko tämä bio­lo­gi­sis­ta erois­ta vai enem­män kas­va­tuk­ses­ta ja kave­ri­pii­rin vai­ku­tuk­ses­ta. Epäi­len kui­ten­kin, että kah­den vii­mei­sen teki­jän vai­ku­tus ei ole miten­kään mer­ki­tyk­se­tön. Esi­mer­kik­si lukios­sa moni tyt­tö jät­tää valit­se­mat­ta pit­kän mate­ma­tii­kan ja fysii­kan, kos­ka halu­aa luku­jär­jes­tyk­seen tilaa useam­mal­le vie­raal­le kie­lel­le tai joil­le­kin ihmis­lä­hei­si­nä pide­tyil­le reaa­liai­neil­le, kuten psy­ko­lo­gial­le. Toden­nä­köi­ses­ti tyt­tö­jä saa­tai­siin hou­ku­tel­tua enem­män tek­nii­kan ja tie­to­tek­nii­kan aloil­le, jos mai­nos­tet­tai­siin enem­män sitä, mil­lai­sia ihmis­ten elä­mää paran­ta­via jut­tu­ja näi­den alo­jen amma­teis­sa voi teh­dä ja kehittää.

  8. Pahoin pel­kään, että run­saam­pi kou­lut­ta­mi­nen ei rat­kai­se tätä ongel­maa. Kou­lut­ta­mi­sen anta­ma etu on pal­jol­ti näkö­har­ha. Jos Osmon­kaan ei annet­tai­si blo­ga­ta muu­toin kuin ser­ti­fioi­dun insi­nöö­rin vuo­sit­tain tar­kas­ta­mal­la tie­to­ko­neel­la, niin taas tilas­tot näyt­täi­si­vät, että insi­nöö­rin kou­lu­tus tuo työ­tä ja tulo­ja, mut­ta tulon­li­sä ei perus­tui­si osaa­mi­seen vaan insi­nöö­rien onnis­tu­nee­seen kil­pai­lun­ra­joi­tus­toi­min­taan. Täl­läis­tä meil­lä on aivan val­ta­vas­ti: teke­mä­tön­tä työ­tä ei voi teh­dä eri­lais­ten lisen­sioi­tien tms ansios­ta. Emme opis­ke­le pal­joa­kaan arvok­kaan ja työs­sä hyö­dyl­li­sen hen­ki­sen pää­oman kart­tu­mi­sen takia vaan “lupa­li­sens­sin” takia. Osa täs­tä on inhi­mil­lis­tä: insi­nöö­ri palk­kaa insi­nöö­rin, eko­no­mis­ti eko­no­mis­tin, jne… Ennen­van­haan asiat oli toi­sin, kun muu­ta­mil­la kehit­ty­neil­lä mail­la kuten suo­mel­la oli kor­kean kou­lu­tuk­sen “mono­po­li”. Sil­loin kou­lu­tus­pa­nos­tuk­sel­le sai kor­kean tuo­ton. Nykyi­sin se on nol­la­sum­mais­ta. Intian kou­lu­tus­pa­nos­tus on pois meil­tä, valitettavasti.

  9. Oppi­so­pi­mus­jär­jes­tel­män kehit­tä­mi­nen ja kor­kea­kou­lu­tus­pal­von­nan lopet­ta­mi­nen oli­si­vat toden­nä­köi­ses­ti ne par­haat askeleet.

    Esim. Sak­sas­sa ja Sveit­sis­sä oppi­so­pi­mus­jär­jes­tel­mät mah­dol­lis­ta­vat kou­lut­tau­tu­mi­sen mais­te­ri-tasol­le saak­ka samal­la töi­tä teh­den. Työ­elä­mä­läh­töi­nen kou­lut­tau­tu­mi­nen ja oppi­mi­sen kar­tut­ta­mi­nen sopii todel­la monel­le parem­min kuin teo­reet­ti­nen kou­lu­kir­jo­jen pänttääminen.

    Tuo tie­tys­ti vähen­tää teo­reet­ti­sen opis­ke­lun mää­rää, mut­ta har­va oikeas­ti tar­vit­see kovin syväl­lis­tä teo­reet­tis­ta osaa­mis­ta työelämässä.

  10. Kil­te­rin ylä­kou­lun opet­ta­ja Mai­ja Lep­pä­nen lausui asias­ta vii­saas­ti (HS 12.1.19):“Lopputtoman opis­ke­luun ja oppi­mi­seen liit­ty­vän tuen ja ymmär­ryk­sen sijaan oppi­lail­le pitäi­si opet­taa kou­lun­käyn­nin alku­tai­pa­leel­ta läh­tien opis­ke­lu­tai­to­ja, sin­nik­kyyt­tä, läk­sy­jen teke­mi­sen mer­ki­tys­tä, ryh­mäs­sä toi­mi­mis­ta ja hyviä käy­tös­ta­po­ja. … Oppi­laat pas­si­voi­tu­vat, jos he ymmär­tä­vät, että kai­ken­lais­ta oppi­mi­seen liit­ty­vää tukea on aina tar­jol­la ja “armo­vi­to­nen” sääs­tää luo­kal­le jäämiseltä.”

    Omien koke­mus­te­ni mukaan ‑puhun myös itses­tä­ni- nime­no­maan pojil­la ja nuo­ril­la mie­hil­lä on tai­pu­mus lyö­dä han­ka­lal­ta tun­tu­vat asiat lös­sik­si ja hakea mah­dol­li­sim­man help­po tie eteen­päin. Eli jat­ku­vaa ymmär­tä­mis­tä pitäi­si vähen­tää ja alhai­sin­ta vaa­ti­mus­ta­soa nostaa.

  11. Mal­lia Viros­ta, siel­lä kou­lu­put­ki on yhtä­jak­soi­ses­ti 12 vuot­ta, eli toi­nen aste on samaan sys­syyn ensim­mäi­sen kans­sa. Jut­te­lin Jõh­vin kou­lun reh­to­rin kans­sa, joka ker­toi, että oppi­laa­noh­jauk­seen sat­sa­taan huo­mat­ta­vas­ti enem­män kuin Suo­mes­sa. Jokai­nen oppi­las käy ker­ran vuo­des­sa kes­kus­te­lun kou­lun opet­ta­jien kans­sa sii­tä, min­kä­lai­nen oppi­ja hän on ja mikä käsi­tys hänel­lä on itses­tään oppi­ja­na ja kou­lun opet­ta­jis­ta. Vuo­ro­vai­ku­tus on työ­läs­tä kou­luil­le, mut­ta se tuot­taa tulosta. 

    Myös tyt­tö­jen ja poi­kien kou­lun aloit­ta­mi­sen por­ras­ta­mi­nen on hyvä idea. 

    Ennen kaik­kea kou­lu­jen opet­ta­jien työ­tä pitäi­si tukea. Opet­ta­jien ammat­ti­tai­to on ällis­tyt­tä­vä, mut­ta aikui­sia on kou­luis­sa vain lii­an vähän. Oppi­mi­nen on yksi­löl­lis­tä, eten­kin niil­lä han­ka­lil­la pojil­la. Meil­lä on toi­mi­via resep­te­jä tilan­teen kor­jaa­mi­seen, mut­ta se vaa­tii satsauksia.

  12. Sanoi­sin että työt­tö­myys on lähin­nä raken­teel­lis­ta. Kyl­lä työ­tä saa mut­ta aina ei niin hyvä­palk­kais­ta kuin mitä kou­lu­tus antai­si ymmärtä.
    Kun käy esim ruo­ka­kau­pas­sa, niin ennen van­haan kaik­ki kas­sat oli­vat nai­sia. Nyt ei ole enää. Eli typil­li­set nais­ten mata­la­palk­ka­työt ovat alka­neet kel­va­ta nuo­ril­le mie­hil­le­kin. Vas­taa­vas­ti nai­sia on nyky­ään esim auto­me­kaa­nik­koi­na. Onko mah­dol­li­ses­ti muu­al­la Suo­mes­sa eri mei­nin­ki, että se oli­si noloa jos mies oli­si kau­pan kas­sa­na tai lähi­hoi­ta­ja­na esim Pohjanmaalla?
    Niin kau­an kuin Suo­meen ei syn­ny uut­ta noki­aa on tur­ha haa­veil­la että kakil­le nuo­ril­le mie­hil­le tai nai­sil­le löy­tyi­si tasai­sen hyvä­palk­kai­sia töitä.

  13. Suo­ma­lai­ses­sa kou­lus­sa tasa-arvo on PISAn mukaan huo­nom­mal­la tolal­la kuin mis­sään muus­sa noin 90 tut­ki­tus­sa maas­sa. Tuos­ta voi kai aika luot­ta­vai­ses­ti yleis­tää, että Suo­men kou­lu kuu­luu maa­il­man epätasa-arvoisimpiin. 

    Sil­ti tus­kin kukaan tun­tuu tie­tä­vän, että näin on — tai vaik­ka tie­tää ei ei viit­si tai uskal­la asias­ta puhua. Voi vain kuvi­tel­la, min­kä­lai­nen kan­sal­li­nen ja kan­sain­vä­li­ne­ni­kin hätä­ti­la val­lit­si­si­si, jos moi­sen syr­jin­nän koh­tee­na Suo­mes­sa oli­si tytöt.

    Puhu­ma­to­muu­des­ta ja siis tosi­asioi­den kiel­tä­mi­ses­tä joh­tuu, että asial­le ei ole pal­jon mitään teh­ty eikä tul­la kai teke­mään­kään. Tosi­asiat on niin pahas­ti ris­ti­rii­das­sa Suo­men Suu­ren Tari­nan kans­sa, siis sen, jos­sa tasa-arvo on joh­to­täh­te­nä vaik­ka nai­set kai­ken­lais­ta sor­toa ja syr­jin­tää vie­lä kohtaavatkin. 

    Tosin nyt kun syn­ty­vyys­kin las­kee ja luul­ta­vas­ti hyvin­voin­ti­kaan ei enää aina­kaan pal­joa kas­va — mer­kit­tä­väl­tä osin juu­ri suu­ren tasa-arvo­kui­lun takia — on mie­len­kiin­tois­ta kat­soa, sor­tuu­ko Suo­mi mie­luum­min kuin kat­soo totuut­ta silmiin.

    Suo­mi on by the way myös muu­ten kuin kou­lu­tuk­sen osal­ta poik­keuk­sel­li­sen epä­ta­sa-arvoi­o­nen, mer­kit­tä­vil­lä mit­ta­reil­la kaik­kein epä­ta­sa-arvoi­sin vau­rais­ta mais­ta (sivun ala­lai­das­sa on ranking):
    https://journals.plos.org/plosone/article?id=10.1371%2Fjournal.pone.0205349&fbclid=IwAR0cG1PaZwItIPjbCWWSb23imZnDuRTehNXlQQSpz2cNqNcEmKwW9zOsTsM#pone-0205349-g001

    Hiu­kan parem­min menee kuin Bangla­des­hil­lä mut­ta Kuwait ja Roma­nia mene­vät ohi.

    Hiu­kan kat­ta­vam­pi OECD:n ver­tai­lu (Bet­ter Life Index) sijoit­taa Suo­men viho­vii­mei­sek­si OECD-maaksi. 

    Mut­ta eihän näis­tä­kään kukaan mitään tie­dä tai ole tietävinään.

    Onhan tää tra­gi­koo­mis­ta, kun ver­taa fak­to­ja puhei­siin. Ana­kin niil­le, jot­ka eivät jak­sa enää sur­ra tään maan koh­ta­loa. Sure­vil­le tää voi­si olla traa­gis­ta, jos siis joku heil­le ker­toi­si. Tai sit­ten ei. Empa­tia­kui­lu on aika ammottava.

    1. En kyl­lä jaa käsi­tys­tä sii­tä, että täs­tä aihees­ta oli­si vai­et­tu. Minä olen aina­kin näh­nyt vii­mei­sen vii­den vuo­den aika­na pel­käs­tään Hesa­ris­sa usei­ta jut­tu­ja, jois­sa on kau­his­tel­tu poi­kien huo­no­ja oppi­mis­tu­lok­sia tyt­töi­hin ver­rat­tu­na. Nyt pitäi­si vain saa­da joku tut­ki­maan, mis­tä nämä erot joh­tu­vat ja mitä asial­le voi­si teh­dä. Mitä kou­lus­sa teh­dään toi­sin niis­sä mais­sa, jois­sa erot ovat sel­väs­ti pie­nem­mät? Luu­li­si, että luo­kan­opet­ta­jak­si opis­ke­le­vat teke­vät vuo­sit­tain niin suu­ren mää­rän gra­du­ja, että tähän­kin löy­tyi­si tutkijoita.

  14. 1. Jous­ta­va ja kuri­na­lai­nen kou­lu. Perus­kou­lun oppi­mää­rä täy­si­val­tai­sen kan­sa­lai­suu­den edel­ly­tyk­sek­si; joka ei ole täy­si­val­tai­nen, on hol­hot­ta­va ja eri­tyis­koh­te­lun pii­ris­sä monel­la elä­män osa-alu­eel­la (esim. ei auto­maat­tis­ta perus­tu­loa). Raja­ton mak­su­ton perus­o­pe­tus. Taso- ja tark­kai­lu­ryh­mät. Val­ta­kun­nal­li­set kokeet ja objek­tii­vi­nen arvioin­ti. Tie­to­tek­nii­kal­la yksi­löl­li­sem­pää ope­tus­ta. Kokeet mitat­koot sitä, mitä halu­taan saa­da (s.o. oppia). 

    2. Duu­na­ri­töi­tä takai­sin. Hal­lit­se­mat­to­mas­ta glo­ba­li­saa­tios­ta ter­vee­seen pro­tek­tio­nis­miin ja loka­li­saa­tioon. Tek­no­lo­gian käyt­töö­no­tos­sa­kin kan­san­ta­lou­del­li­nen etu opti­moi­ta­vak­si yksit­täi­sen yri­tyk­sen edun opti­moin­nin sijaan (vrt. robot­ti syr­jäyt­tää mel­kein yhtä tuot­ta­van duu­na­rin työt­tö­mäk­si). Ei mark­ki­noi­ta vää­ris­tä­vää palk­ka­tu­kea vaan perus­tu­lo ja mata­la­palk­ka­töi­tä run­saas­ti tarjolle. 

    3. Pari­suh­de­mark­ki­noi­den enti­söin­ti. Tuo­te­taan vähem­män mais­te­rin­tut­kin­to­ja ja lope­te­taan suur­kau­pun­gis­ta­mi­nen. Kan­nus­te­taan nai­sia pariu­tu­maan alle 25-vuo­tiai­na (valis­tuk­sel­la, pork­ka­nal­la ja kepil­lä); suo­sit­ta­koon suh­tei­ta pää­asias­sa “kun­nol­lis­ten isä­kan­di­daat­tien” kans­sa. Pojil­le ker­ro­taan, min­kä­lai­sia mie­hiä nuo­ret nai­set halua­vat kumppaneikseen.

  15. 1. “Pojat kehit­ty­vät tyt­tö­jä hitaam­min ja.…”. Näin sano­taan puheis­sa ja leh­ti­kir­joi­tuk­sis­sa, tut­ki­muk­sis­sa ja blo­geis­sa. Vaik­ka asia oli­si tosi, kan­nat­tai­si kek­siä uusi sanon­ta­ta­pa. Ver­tai­lu “tyt­tö­jä hitaam­min” on kiel­tei­nen, jat­ku­vas­ti kuul­tu­na monen mie­les­tä hal­ven­ta­va. Ei kah­ta eri­lais­ta saa mie­les­tä­ni ver­ra­ta niin että tois­ta kuva­taan huo­nom­mak­si, se on vain erilainen.

    2. Olen vuo­sia sit­ten kuul­lut väit­teen joka oli aivan uskot­ta­va. Sen mukaan kun­kin aineen arvo­sa­na­ja­kau­ma piti väki­sin sovit­taa nor­maa­li­ja­kau­maan. Ei kou­lu­pii­rin tai lää­nin tasol­la eikä kou­lun vaan mie­lui­ten luo­kan sisällä.
    Onko näin ollut ja onko näin edel­leen. Et voi saa­da Pent­ti edes kuu­tos­ta kos­ka Min­na ja Mal­lu sai­vat kympin.

  16. Poi­kein ja tyt­tö­jen välil­lä on kyp­syy­se­ro­ja, tytöt kehit­ty­vät nopeam­min. Mut­ta ero­ja on poi­kien­kin välil­lä .Hyvä esi­merk­ki on koto­na, minul­la on kak­si poi­kaa, ikäe­roa n 1,5 vuot­ta. Van­hem­pi aloit­ti kou­lun­sa 7 vuot­ta 6 kk ja nuo­rem­pi 6 vuot­ta ja 9 kk ikäisenä.

    Van­hem­mal­le kou­lu oli vasem­man käden jut­tu , nuo­rem­pi sai teh­dä tosis­saan pääs­täk­seen samal­le tasol­la eli 10-oppilaaksi

    Pojat hyö­tyi­si­vät pal­jon, jos he voi­si­vat aloit­taa kou­lun vuot­ta myö­hem­min tyt­tö­jen kanssa

    Toi­nen havain­to oli, että kou­lu osa­si hyö­dyn­tää tasoe­ro­ja, eri­tyi­ses­ti mate­ma­tii­kas­sa eli oppi­laat istui­vat nel­jän ryh­mis­sä ja teki­vät töi­tä ryhmänä.Valintaperusteena oli, että joka ryh­mäs­sä on yksi hyvä, pari kes­kin­ker­tais­ta ja yksi hei­koh­ko. Hyvä rat­kai­si jutun nopeim­min ja hänel­lä jäi aikaa selos­taa jut­tua muil­le ja lopus­sa kol­me opet­ti sen hei­koim­man­kin ymmär­tä­mään jutun

    Lah­jak­kuut­ta­kin lii­oi­tel­laan, usein kysy­mys on vain kehi­ty­se­rois­ta., jot­ka tasaan­tu­vat kou­lun aika­na eli ala­kou­lun neros­ta tulee lopul­ta tavis. Hen­ki­lön mie­les­tä kou­lu lannisti

    Oikei­ta lah­jak­kuuk­sia on n 1–2 % jou­kos­ta eli n 450000 perus­kou­lu­lai­sen jou­kos­sa hei­tä on vain alta 10000 eli 3000 kou­lus­sa n 3 per kou­lu. Aika vai­kea teh­dä nero­pat­ti­luok­kaa mihin­kään kouluun. 

    Suu­rin ongel­ma on tun­nis­taa todel­li­nen lah­jak­kuus. Opet­ta­jal­le se on vai­ke­aa, sil­lä sii­hen oppi­lai­ta on lii­an pal­jon . Monen isin ja äidin mie­les­tä taas oma ainik­ki on Sibe­liuk­sen tasoa ja hänen pitää pääs­tä musiik­ki­kou­luun teke­mään uut­ta Finlandiaa.Useimmat pää­ty­vät kui­ten­kin johon­kin perä­ky­län bän­diin kita­raa rämpyttämään.

    Ei urhei­lu­kou­lun tai musiik­ki­kou­lun valin­ta tar­koi­ta lah­jak­kuut­ta veen kiin­nos­tus­ta aiheeseen.Mikä sinän­sä on hyvä

  17. Huo­noim­pien jät­tä­mi­nen on yksi vaihtoehto.Nyt näyt­tää käy­vän sil­lä taval­la, että perus­kou­lu alkaa syr­jäyt­tää jo alaluokilta.Monella jää luku-ja kir­joi­tus­tai­to lii­an hei­kok­si, jot­ta sel­viäi­si maa­il­mas­sa. Mata­ma­tiik­ka­kaan ei avau­du ellei osaa lukea kunnolla

    Nyky­ään kou­lu on anka­ra eikä luo­kal­le jäte­tä, viral­li­ses­ti tar­jo­taan tukea niin pal­jon, että lap­si oppii ja pysyy matkassa.Tosiasiassa näin ei ole.

    Yksi vaih­toeh­to on pysyä esi­kou­lus­sa kun­nes val­miu­det ovat kas­va­neet kou­lun vaatimustasolle

  18. Syn­ty­vyy­den las­kuun on mui­ta­kin syi­tä kuin syr­jäy­ty­neet pojat. 

    Asun­to­jen hin­ta on nous­sut niin kor­keak­si, että lap­sen kas­va­tuk­seen ei jää enää rahaa.
    Samoin asun­to­jen koko on pie­nen­ty­nyt eikä per­hea­sun­toon ole varaa

    Kun tähän yhdis­te­tään työ­elä­män epä­var­muus niin kuka hul­lu lisää ris­kiä teke­mäl­lä lapsia ?

    Ja se mitä tar­jo­taan on entis­tä suu­rem­pia ris­ke­jä ja epävarmuuksia.

    Osmon esi­tyk­set­kin ovat pää­asias­sa nuor­ten ris­kien lisäämistä

    1. Asun­to­jen hin­ta on nous­sut niin kor­keak­si, että lap­sen kas­va­tuk­seen ei jää enää rahaa.
      Samoin asun­to­jen koko on pie­nen­ty­nyt eikä per­hea­sun­toon ole varaa

      Jos tuo oli­si seli­tys, syn­ty­vyys oli­si löas­ke­nut lähin­nä vain Hel­sin­gis­sä. Suu­rim­mas­sa osas­sa maa­ta asun­to­jen hin­nat ovat laskeneet.

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Jos tuo oli­si seli­tys, syn­ty­vyys oli­si löas­ke­nut lähin­nä vain Hel­sin­gis­sä. Suu­rim­mas­sa osas­sa maa­ta asun­to­jen hin­nat ovat laskeneet. 

        Kyl­lä minä olen ymmär­tä­nyt että (kan­ta­suo­ma­lais­ten) syn­ty­vyys on las­ke­nut juu­ri pk-seu­dul­la enem­män kuin muu­al­la, tai sitä on esiin­ty­nyt pidem­pään siellä.

      2. Syn­ty­vyys ei ole las­ke­nut pää­kau­pun­ki­seu­dul­la enem­män kuin muu­al­la, kos­ka se on van­has­taan ollut mata­lal­la. Alle nol­lan ei voi las­kea. Abso­luut­ti­sil­la luvuil­la syn­ty­vyys on las­ke­nut eni­ten lestadiolaisalueilla.

      3. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Jos tuo oli­si seli­tys, syn­ty­vyys oli­si löas­ke­nut lähin­nä vain Hel­sin­gis­sä. Suu­rim­mas­sa osas­sa maa­ta asun­to­jen hin­nat ovat laskeneet.

        Suu­rim­mas­sa osas­sa maa­ta las­ten­saan­ti-ikäi­set ihmi­set ovat häi­py­neet kas­vu­kes­kuk­siin ja niis­sä taas hin­nat ovat nous­seet, joten ihan noin hel­pol­la tuo­ta väi­tet­tä ei mie­les­tä­ni debunkata.

        Olet itse argu­men­toi­nut, että ihmi­set halua­vat asua urbaa­nim­min. Se tar­koit­taa, että asun­not ovat pie­nem­piä kuin nur­mi­jär­vil­lä, nii­hin ei siis miten­kään mah­du samaa lap­si­kat­ras­ta kuin kau­em­pa­na kes­kusa­lueis­ta ole­vis­sa asun­nois­sa. Lisäk­si urbaa­nis­sa asu­mi­ses­sa las­ten hoi­to on (kes­ki­mää­rin) han­ka­lam­paa*, kun nii­tä ei voi huo­let­ta pääs­tää etuo­ves­ta pihal­le leik­ki­mään, samal­la kun jää itse sisäl­le. Tätä ei muu­ta­mas­sa har­vas­sa kort­te­lis­sa hyvin jär­jes­tet­ty sisä­pi­haa korjaa. 

        Ker­ros­ta­los­sa ja rivi­ta­los­sa ongel­ma­na on pihan lii­ken­ne ja näky­vyys leik­ki­pai­kal­le ja ainoas­taan oma­ko­ti­ta­los­sa on tyy­pil­li­ses­ti sel­lai­nen tilan­ne, että ihan pie­net­kin lap­set voi pääs­tää rau­has­sa pihal­le leik­ki­mään ja seu­rail­la tou­hu­ja sivusil­mäl­lä ikkunasta.

        Mut­ta itse veik­kai­sin että ihan toi­vei­den muu­tos on suu­rin vai­ku­te. Vaik­ka moni jää tah­to­mat­taan lap­set­to­mak­si, niin toi­saal­ta nyky­ään ei halu­ta enää niin moni­lap­si­sia per­hei­tä kuin aiemmin.

        *) oma­ko­ti­ta­los­sa tulee pal­jon yli­mää­räis­tä hom­maa jota ker­ros­ta­los­sa ei tar­vit­se teh­dä, mut­ta tämä ei kom­pen­soi han­ka­luuk­sia. Urbaa­nin asu­mi­sen edut näky­vät sit­ten kun lap­set ovat jo sen ver­ran van­ho­ja, että voi­vat liik­kua itse­näi­ses­ti kaupungilla.

  19. Hyvä artik­ke­li ja kes­kus­te­lu­na­vaus. Pari kommenttia:

    1. Huo­no kou­lu­me­nes­tys kos­kee poi­kia useam­min kuin tyttöjä

    Läh­tö­koh­dat ja sitä kaut­ta elä­män­po­lun ennus­te ei vali­tet­ta­vas­ti tun­ne käsi­tet­tä tasa-arvo. Hyvät eväät saa­neet pojat pär­jää­vät kyl­lä nykyi­ses­sä kou­lus­sa. Samaan aikaan kaik­kein vai­keim­mas­sa tilan­tees­sa ole­vien ongel­mat ovat yhteen kie­tou­tu­nei­ta ja laa­ja-alai­sia, neu­rop­sy­ko­lo­gi­sis­ta puu­tok­sis­ta van­hem­pien elä­män­hal­lin­nan ongel­miin ja ala­kult­tuu­ri­siin teki­jöi­hin. Näi­tä ris­ki­te­ki­jöi­tä ei kukaan opet­ta­ja voi työl­lään koko­naan pois­taa, mut­ta inklusii­vi­sen ope­tuk­sen mal­lis­sa kou­lu­re­surs­sit mene­vät usein suh­teet­to­man suu­res­sa mää­rin juu­ri­kin heille.

    Niin surul­lis­ta kuin se onkin, tämän poru­kan ennus­te lie­nee joka tapauk­ses­sa heik­ko. Kes­kit­täi­sin itse panok­set kii­kun-kaa­kun ‑tilan­tees­sa ole­viin poi­kiin, ja mah­dol­li­sim­man var­hain: posi­tii­vi­nen palau­te, roh­kai­su syven­ty­mään kiin­nos­ta­vaan ainee­seen vaik­ka per­he­taus­ta ei mois­ta tue, jär­jes­tel­mäl­li­nen kou­lusuo­riu­tu­mi­sen seu­ran­ta ja tar­vit­taes­sa tukio­pe­tus. Mata­lan kyn­nyk­sen nopeas­ti rea­goi­vat mie­len­ter­veys­pal­ve­lut ovat olen­nai­nen osa.

    Jokai­sel­le kou­lu­lai­sel­le per­he­lää­kä­ri­tyyp­pi­nen ”kum­mi”, joka seu­raa koko­nais­ti­lan­net­ta koko kou­lu­po­lun ajan, riip­pu­mat­ta muu­tois­ta ja kou­lun­vaih­dois­ta. Mil­lään mää­räl­lä tukea jokai­nen ei ole oman onnen­sa sep­pä, mut­ta laa­duk­kaan ohjauk­sen ja tuen avul­la jokai­nen oppii pelaa­maan parem­min niil­lä kor­teil­la, mitä on elä­män arpa­jai­sis­sa sat­tu­nut saamaan.

    2. Kou­lut­ta­mat­to­man mie­hen on aiem­paa vai­keam­paa pääs­tä töihin.

    Val­tion kan­nat­taa tukea mata­lan osaa­mis- ja tuot­to­ta­son töi­tä. Mitä nämä sit­ten oli­si­vat? En ole työ­asioi­hin pereh­ty­nyt, mut­ta esi­mer­kik­si kun ikku­nas­ta ulos kat­soo, lumen luon­ti ei kor­kea­kou­lu­tus­ta vaa­di. Väes­tön ikään­tyes­sä van­hus­ten huol­los­ta tulee mas­sii­vi­nen työ­sar­ka, joka sisäl­tää myös mui­ta kuin ter­vey­den­hoi­don toi­men­pi­tei­tä: kau­pas­sa käyn­ti, pala­neen lam­pun vaih­to, wlan-ver­kon asen­nus, päi­vit­täi­sis­tä asiois­ta jutustelu.

    Lie­nee rea­lis­mia hyväk­syä, että kaik­kien työ­pa­nos ei nyky­maa­il­mas­sa ja tule­vai­suu­des­sa rii­tä mark­ki­naeh­toi­seen työl­lis­ty­mi­seen. Työ­elä­mään osal­lis­tu­mi­sel­la on kui­ten­kin niin suu­ret posi­tii­vi­set ker­ran­nais­vai­ku­tuk­set koko­nais­hy­vin­voin­tiin, että sitä kan­nat­taa tukea. Huo­mat­ta­vas­ti mie­luum­min kuin soh­val­la makaa­mis­ta, höpön­lö­pö­kurs­se­ja ja teho­ton­ta byro­kra­tia­sim­pu­tus­ta. Monen koh­dal­la työt­tö­myys joh­taa tar­koi­tuk­set­to­muu­teen ja tar­koi­tuk­set­to­muus kär­si­myk­seen. Jos moni yhteis­kun­nan jäsen kär­sii, koko yhteis­kun­ta kärsii.

    3. Kou­lut­ta­mat­to­man ja työt­tö­män mie­hen on vai­kea löy­tää itsel­leen nais­ta tai ei tämä nai­nen aina­kaan halua las­ta hänen kanssaan.

    Tämä on mie­les­tä­ni seu­ran­nais­vai­ku­tus enem­män kuin ongel­ma. Kou­lut­ta­ma­ton ja työ­tön mies ei useim­mi­ten itse arvos­ta itse­ään, joten ei hän myös­kään oikein osaa näh­dä itse­ään toi­sen sil­mis­sä tavoit­te­le­mi­sen arvoi­se­na, joten hän syr­jäyt­tää itse itsen­sä pari­suh­de­mark­ki­noil­ta. Tie­ten­kin ihan bio­lo­gi­sel­ta kan­nal­ta on tot­ta myös, että täl­lai­sel­la hen­ki­löl­lä on tar­jo­ta var­sin niu­kas­ti resurs­se­ja jäl­ke­läi­sen kas­va­tuk­seen. Toi­saal­ta, itse­tun­to ja resurs­sit para­ne­vat, jos työn syr­jään pää­see kiin­ni – tämä pariu­tu­mi­sas­pek­ti on itse asias­sa erit­täin vah­va motivaattori.

    1. un arc­hos:

      Lie­nee rea­lis­mia hyväk­syä, että kaik­kien työ­pa­nos ei nyky­maa­il­mas­sa ja tule­vai­suu­des­sa rii­tä mark­ki­naeh­toi­seen työllistymiseen. 

      Kysee­na­lais­tai­sin tämän (jos sanas­ta kaik­kien hie­man lie­ven­ne­tään) . Pal­jon­ko lumen­luon­nis­ta pitäi­si mak­saa tun­nil­ta (tai vas­taa­val­ta ura­kal­ta), jot­ta pelk­kää perus­tu­loa naut­ti­va nuo­ri mies tart­tui­si työ­hön? Voim­me olet­taa, että perus­tu­lol­la saa jo lei­vän ja voi­ta­kin sen pääl­le, mut­ta juus­toa tai kink­kua ei. 

      Oli­si­ko vika sit­ten­kin byro­kra­tias­sa, yleis­si­to­vis­sa työ­eh­to­so­pi­muk­sis­sa ja sen sellaisessa?

      1. Aika aja­tel­la: Kysee­na­lais­tai­sin tämän (jos sanas­ta kaik­kien hie­man lie­ven­ne­tään) . Pal­jon­ko lumen­luon­nis­ta pitäi­si mak­saa tun­nil­ta (tai vas­taa­val­ta ura­kal­ta), jot­ta pelk­kää perus­tu­loa naut­ti­va nuo­ri mies tart­tui­si työ­hön? Voim­me olet­taa, että perus­tu­lol­la saa jo lei­vän ja voi­ta­kin sen pääl­le, mut­ta juus­toa tai kink­kua ei.
        Oli­si­ko vika sit­ten­kin byro­kra­tias­sa, yleis­si­to­vis­sa työ­eh­to­so­pi­muk­sis­sa ja sen sellaisessa? 

        Lumen­luon­ti on seson­ki­työ­tä, ei sal­lai­sel­la pel­käs­tään elä­tä itse­ään. Sik­si kau­pun­kien lumen­luo­jat teke­vät sil­loin kun lun­ta ei ole, muu­ta kadun- tai puis­to­ra­ken­nus­työ­tä. Mut­ta hei­tä­kin tar­vi­taan vain rajat­tu mää­rä ja mitoi­tus teh­dään nor­maa­li­lu­mis­ten tal­vien mukaan. 

        Ongel­ma on sii­nä että nyky-yhteis­kun­nas­sa ei ole tar­peek­si työ­paik­ko­ja aina­kaan ympä­ri­vuo­ti­ses­ti ja jat­ku­vas­ti mie­hil­le joil­la ei ole kou­lu­tus­ta mut­ta kui­ten­kin raa­kaa voi­maa. Ennen hei­tä tar­vit­tiin lai­vo­jen pur­ka­mi­ses­sa ym mut­ta nyt nekin työt vaa­tii ter­mi­naa­lit­ruk­ki­kus­kin tut­kin­non ja paik­ko­ja on raja­tus­ti. Raken­nus­työt taas vaa­tii sekin tut­kin­non jos halu­aa teh­dä parem­pi­palk­kai­sia töi­tä kuin mitä siir­to­lai­set tekevät. 

        Sel­lai­sia töi­tä joi­ta sekä nai­set että mie­het voi­vat teh­dä on tar­jol­la kau­pan alal­la ja pal­ve­lua­loil­la vaik­ka kuin­ka, mut­ta palk­kaus on sitt­ten sitä luok­kaa että kovin leveäs­ti ei elel­lä ellei van­hem­mat kus­tan­na tai on nai­mi­sis­sa sel­lai­sen kans­sa joka tie­naa paremmin.

        Itse kuvit­te­li­sin että pel­käl­lä perus­tu­lol­la elää pk-seu­dul­la ja ruu­ka-Suo­mes­sa lähin­nä sel­lai­sia nuo­ria kou­lut­ta­mat­to­mia mie­hiä joil­la on niin paha päih­deon­gel­ma tai sel­lai­sia sai­rauk­sia että eivät sel­viäi­si hant­ti­hom­mis­ta. Muu­al­la Suo­mes­sa voi olla toi­nen tilan­ne, siel­lä ei ole ker­ta­kaik­ki­aan riit­tä­väs­ti töitä.

  20. Jos­tain syys­tä nykyi­nen kou­lu­lai­tos ei sovi pojil­le. On parem­pi, etten sano peda­go­gi­sis­ta mene­tel­mis­tä mitään kuin että tytöil­le ja pojil­le sopii eri­lai­nen tapa opet­taa. Jos­kus aina­kin sanot­tiin, että mate­ma­tiik­ka ja luon­non­tie­tei­tä ope­te­taan taval­la, joka ei sovi tytöil­le. En tie­dä, onko meto­de­ja kor­jat­tu, mut­ta tyt­tö­jen tulok­set aina­kin ovat parantuneet.”

    Ope­tus­me­ne­tel­mät eivät ole syy eikä rat­kai­su. Tämä aja­tus eril­li­sis­tä “pojil­le” ja “tytöil­le” sopi­vis­ta ope­tus­men­tel­mis­tä on jos­tain syys­tä kovin suo­sit­tu, mut­ta en ole iki­nä kuul­lut mitään tukea täl­le. Yhtä vähän tukea tie­dän väit­teel­le, että mie­so­pet­ta­jat oli­si­vat joten­kin nai­so­pet­ta­jia parem­pia opet­ta­maan poikia.

    Minun on tot­ta puhuen vai­kea­ta edes kek­siä mik­si näin saat­tai­si olla. Mut­ta jos niin oli­si­kin, niin olen aika vakuut­tu­nut, ettei kukaan opet­ta­ja osaa täl­lais­ta peda­go­gis­ta suku­puo­li­sen­si­tii­vi­syyt­tä kään­tää parem­mik­si oppimistuloksiksi.

    Aivan toi­nen asia taas on se, että opet­ta­jien ja eten­kin oppi­lai­den omat käsi­tyk­set vai­kut­ta­vat oppi­mis­tu­lok­siin. Lon­kal­ta heit­täi­sin, että tyt­tö­jen “minä­pys­ty­vyys” on mate­ma­tii­kas­sa nous­sut. Tämä­kään tus­kin liit­tyy ope­tus­me­ne­tel­miin sinäänsä.

    Kou­lun aloit­ta­mi­siäl­lä­kin on ymmär­tääk­se­ni var­sin vähän käy­tän­nön mer­ki­tys­tä, vaik­ka jokin pie­ni tilas­tol­li­ses­ti mer­kit­tä­vä ero voi­si löy­tyä­kin. Iki­nä en ole kuul­lut kenen­kään opet­ta­jan toden­neen, että lop­pu­vuo­des­ta syn­ty­neet oli­si taval­li­ses­ti joten­kin huonompia.

    Täs­sä ensim­mäi­se­nä eteen tul­leen pape­rin konkluusiois­sa (https://www.nber.org/papers/w13969.pdf) on juu­ri tähän tilan­tee­seen sopien jopa mai­nit­tu, että “for men, the­re appear to be no long-term effects on educa­tion or ear­nings, and the effects on mili­ta­ry test sco­res are very small when one allows for age-at-test effects.” Vaik­ka ikä­luo­kan­ja­ko­temp­pusi on mate­maat­ti­ses­ti ihan haus­ka, niin en usko sen rat­kai­se­van mitään sen enem­pää peda­go­gis­ta kuin yhteis­kun­nal­lis­ta todel­lis­ta ongelmaa.

    Yli­pää­tään rat­kai­sua kan­nat­tai­si minus­ta etsiä muu­al­ta­kin kuin kou­lus­ta, viet­tä­vät­hän pojat suu­rim­man osan ajas­tan­sa kou­lun ulkopuolella.

    Ja sit­ten vie­lä se menes­tys pari­suh­de­mark­ki­noil­ta? Tämä saat­taa olla ongel­mis­ta tär­kein, mut­ta sor­ry, ihan kaik­kea ei hyvin­voin­tiyh­teis­kun­ta­kaan voi kan­sa­lai­sil­leen taata.”
    Ehkä voi­kin, mut­ta eri asia on että pitää­kö. Pari­suh­de­mark­ki­noi­den epä­ta­sa­pai­noa sai­si kor­jat­tua esim. hou­kut­te­le­mal­la Suo­meen mata­las­ti kou­lu­tet­tu­ja sink­ku­ja ja per­heet­tö­miä nais­maa­han­muut­ta­jia. Poliit­ti­ses­ti sitä ei var­maan voi teh­dä ihan näin läpi­nä­ky­väs­ti, mut­ta voi­han sitä vedo­ta vaik­ka “hoi­ta­ja­pu­laan”.

    1. Pojat samas­tu­vat mie­so­pet­ta­jiin, otta­vat heis­tä mal­lia. Sik­si mie­so­pe­ta­jat oli­si­vat tär­kei­tä eten­kin nyky­maa­il­mas­sa, jos­sa monel­la pojal­la ei ole ole mitään opis­ke­luun myön­tei­ses­ti suh­tau­tu­vaa mies­puo­lis­ta esi­ku­vaa lähi­pii­ris­sä. T’ää on ihan tut­kit­tu jut­tua, joka kui­ten­kin ohi­te­taan kyl­mäs­ti. Jos ongel­ma kos­ki­si tyt­tö­jä, asia oli­si kor­jat­tu aiko­ja sitten.

      Mie­sop­pet­ta­jat myös syr­ji­vät poi­kia kes­ki­mää­rin vähem­män kuin nai­so­pet­ta­jat. Mie­so­pet­ta­jil­la riit­tää myös kek­si­mää­rin parem­min ymmär­rys­tä poi­kien ongel­ma­käyt­täy­ty­mi­seen ja kei­no­ja rea­goi­da siihen.

      Ope­tus­me­to­dit tie­tys­ti ovat myös ihan kes­kei­siä. Suo­ma­lais­ten päät­tä­jien pitäi­si ottaa nöy­räs­ti hat­tu käteen ja tse­ka­ta, miten muu­al­la maa­il­mas­sa lap­sia ope­te­taan niin että pojat­kin pär­jää­vät. Esi­mer­kik­si USA:sta tai Sakas­ta löy­tyi­si pal­jon opis­kel­ta­vaa. Näin ei tie­ten­kään tul­la teke­mään mut­ta pitäisi.

      1. Ei rii­tä, että on “tär­ke­ää”. Mis­sä on tut­ki­muk­set, jot­ka osoit­ta­vat poi­kien pär­jää­vän parem­min mie­so­pet­ta­jien kuin nai­so­pet­ta­jien oppi­laa­na? Mikä tämä mie­so­pet­ta­juu­den aikaan­saa­ma efek­ti­ko­ko kon­kreet­ti­ses­ti on poi­kaop­pi­lail­le? Entä tyt­tö­op­pi­lail­le, onko se 0 vai negatiivinen?

        Suku­puol­ten osaa­mi­se­ro­jen mini­moin­ti ei voi olla minus­ta pääl­lim­mäi­nen kri­tee­ri ope­tus­me­ne­tel­mien valin­nas­sa. Ennen kaik­kea ei ole tar­koi­tuk­sen­mu­kais­ta hei­ken­tää sekä tyt­tö­jen että poi­kien oppi­mis­tu­lok­sia vain sik­si, että osaa­mi­se­ro kave­ni­si. Toi­sek­seen pitäi­si tun­nus­taa, ettei oppi­mis­tu­lok­siin vai­ku­ta ainoas­taan se, mil­lai­sia peda­go­gi­sia temp­pu­ja teh­dään. Oppi­mis­tu­lok­siin vai­kut­taa hyvin suu­ris­sa mää­rin asiat, joil­le kou­lus­ta käsin ei ole mah­dol­lis­ta teh­dä yhtään mitään, vaik­ka kuin­ka vaa­dit­tai­siin. Vas­tuu­ta nuo­ris­ta ei voi lykä­tä koko­naan kou­lul­le, kos­ka kou­lul­la ei ole mitään mah­dol­li­suuk­sia sel­vi­tä sii­tä sen lisäk­si, että se tar­joai­si laa­du­kas­ta opetusta.

  21. Sen sijaan vk:n perään­kuu­lut­ta­ma mopon­ras­saus­lin­ja tar­koit­tai­si sitä, että nuo­ri rajaa itsen­sä pysy­väs­ti alaluokkaan.”

    Mopn ras­saa­mi­nen on nyky­ään yhä parem­pi valin­ta, kos­ka­pa ene­ne­vis­sä mää­rin nämä juh­li­tut, ja niin itse­ään täyn­nä ole­vat “Chat­te­ring clas­ses” eivät osaa pait­si omia mopo­jaan, eivät myös­kään auto­jaan, ruo­hon­leik­ku­rei­taan eivät­kä perä­moot­to­rei­taan ras­sa­ta. Lam­pun vaih­ta­mi­nen­kin on heil­le lähes mah­dot­to­muus. He ovat täy­sin riip­pu­vai­sia toi­sis­ta, ja täy­sin hyödyttömiä.

    Minä aina­kin _haluan_ kuu­lua tähän ala­luok­kaan, jos­sa haa­la­rit hai­se­vat ben­sal­le ja öljyl­le, ja jota ima­go­joh­ta­jat ja kon­sul­tit jos­tain syys­tä ensin _vaativat_ kor­jaa­maan ymmär­ryk­sen­sä yli men­neet hila­vit­kut­ti­met ja pur­ka­maan uhkaa­vat katastrofit.

    Yleen­sä vas­ta kol­man­nel­la yrit­tä­mäl­lä saa­daan se pyy­tä­vä sävy: “Voi­sit­ko miten­kään…? Viitsisitkö…?”
    Sii­hen asti se on: “Minul­le pitäi­si nyt saada.…Hᴏᴍʙᴏᴍʙᴏᴍ… Ette­kö Te _tiedä_, kuka minä olen?”

    Ja jos ker­mai­nen per­see­si ei miua miel­ly­tä, niin en viitsi.Minulla on nyt valinnanvapaus.

  22. Nuor­ten työt­tö­mien mies­ten mää­rä näyt­täi­si las­ke­neen voimakkaasti:

    Syr­jäy­ty­nei­tä suo­ma­lai­sia nuo­ria on aiem­paa vähem­män – Eten­kin mies­ten tilan­ne on parantunut

    Tilas­to­kes­kuk­sen vuo­si­kes­kiar­voon perus­tu­vien luku­jen mukaan NEET-nuor­ten (ei työs­sä tai kou­lu­tuk­ses­sa eikä ase­vel­vol­li­suut­ta suo­rit­ta­mas­sa ole­vien nuor­ten) osuus 20–24-vuotiaista oli vuon­na 2015 noin 15 pro­sent­tia. Vuon­na 2018 osuus oli las­ke­nut 11,8 prosenttiin.

    NEET-kate­go­rian 20–24-vuotiaiden mää­rä oli las­ke­nut minis­te­riön mukaan vuo­des­ta 2015 noin 14 000 hen­gel­lä. Vii­me vuon­na hei­tä oli 38 000 eli 27 pro­sent­tia vähem­män kuin vuon­na 2015.

    Eri­tyi­ses­ti mies­ten tilan­ne on paran­tu­nut vuo­des­ta 2015, jol­loin mie­his­tä oli 16,6 pro­sent­tia työn ja kou­lu­tuk­sen ulko­puo­lel­la. Täl­lä het­kel­lä luku on 11,7 prosenttia.

    Tie­tys­ti syr­jäy­ty­mi­sen syi­hin — kuten vaik­ka­pa kou­lu­tuk­sen syr­ji­vyy­teen — kan­nat­taa toki puut­tua, mut­ta kun tilan­ne on nousu­kau­den myö­tä taas näin sel­väs­ti paran­tu­nut, niin oli­si­ko aika suu­ri osuus ongel­miin kui­ten­kin työ­mark­ki­noi­den jäyk­kyyk­sis­sä — ja mah­dol­li­ses­ti sosi­aa­li­tur­van kan­nus­ta­mat­to­muu­des­sa / tulo­lou­kuis­sa. Vai­kut­tai­si vähän sil­tä, että siir­ty­mis­tä van­hem­pien nur­kis­ta pleik­ka­ria räplää­mäs­tä työ­elä­mään hait­tai­si aika­moi­nen kitka.

Vastaa käyttäjälle Atomisti Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.