Kaupunkiympäristölautakunnan lista 29.1.2019

Kaupunkiym­päristön toimi­alan ympäristöohjelma

Pöy­dältä

En saa tästä edelleenkään otet­ta. Tässä on kaik­ki ajateltavis­sa ole­vat hyvät asi­at. Sovelt­a­mi­nen ratkaisee.

Koirasaar­en­tien ja Ilomäen­tien asemakaava

Kru­unuratikoi­ta ajatellen tehdään Laa­jasa­los­sa tiivistämiskaavaa. Se tuo Laa­jasa­loon 1400 uut­ta asukas­ta. Läheisen pien­talon asukkaat ovat pölämystyneet siitä, että naa­puri­in tulee ker­rostalo­ja. Se paran­taa myös olen­nais­es­ti alueen­palvelu­ja. Ei voi myöskään toivoa ratikkaa, jos ei hyväksy lisää rak­en­tamista. Mut­ta toki rak­en­tamisen tyyliä voi sovitel­la ympäristöön. Parem­pia nämä tule­vat kuitenkin ole­maan, kuin 1970-luvun betoni­bru­tal­is­min aikaansaan­nok­set Laajasalossa.

Liikenne ja muut infrakus­tan­nuk­set ovat 35 M€, eli vähän yli 500 €/k‑m2. Samaa luokkaa kuin Malmin lento­ken­tän alueel­la. Kaupun­ki uskoo saa­vansa ton­tin­lu­ovu­tus­tu­loina ja kaavoitus­mak­suina omansa pois.

Ton­tin­lu­ovu­tuk­sen periaatteet

kir­joitin tästä eril­lisen postauksen.

Ton­tin varaami­nen puuk­er­rostaloa varten raken­nus­li­ike Reposelle

Kil­pailu tehti­in kauneuskil­pailu­na, siis paras suun­nitel­ma voit­ti. Täy­tyneekin kysyä, miten tämä on jatkos­sa mah­dol­lista vai onko. Tässä yhtey­dessä ei puhuta vielä mitään ton­tin vuokras­ta. Kyse on vapaara­hoit­tei­sista asun­noista. Alun­perin poiti olla Hitas-asun­to­ja, mut­ta sit­ten todet­ti­in, ettei noin kaukana keskus­tas­ta sil­lä ole merkitystä.

Asuinker­rostalo­jen ullakko­rak­en­tamista koske­va alueelli­nen poikkeaminen 

Ullakko­rak­en­t­a­mi­nen sal­li­taan nyt alueel­lisel­la poikkeamis­lu­val­la tietyin ehdoin. Ehtoi­hin kuu­luu muun muas­sa asukkaiden  kel­lar­i­tilo­jen muut­ta­mi­nen autopaikoik­si, ellei se tuo­ta suur­ta haittaa.

3 vastausta artikkeliin “Kaupunkiympäristölautakunnan lista 29.1.2019”

  1. Jol­laslaise­na tun­tuu erikoiselta, että ratikkaa ei vede­tä hert­toniemeen asti. Tämä tuk­isi paljon parem­min ihmis­ten liikku­mista myös mui­hin suun­ti­in kuin ydinkeskustaan.

    Lin­jaus voisi mah­dol­lis­taa varikon sijoit­tamisen fik­sumpaan paikkaan esim. Roi­hipel­toon mis­sä jo bus­si ja metrovarikko.

    Vastaa

  2. Ker­rosta­lo- ja omakoti­taloaluei­den sekoit­ta­mi­nen ei ole järkevää. Kumpikaan ei toi­mi. Sitä­pait­si Laa­jasa­lo on niin kaukana Helsingistä, ettei mis­sään muual­la maail­mas­sa noin kauas tehtäisi ker­rostalo­ja kuin Suomes­sa ja Neuvostoliitossa.

    Tiivis­tet­tävää on var­masti, mut­ta se voidaan toteut­taa myös pien­taloina. Lon­too, Pari­isi jne ovat hyviä esimerkke­jä siitä, että kaupun­ki kas­vaa ter­veesti vyöhykkeit­täin. Lon­toos­sa­han kokeilti­in ker­rostalo­ja keskus­tan ulkop­uolel­la, mut­ta niitä pure­taan täl­lä hetkellä.

    Sinän­sä olisi kiva tietää, mitä tämä neu­vos­toli­it­to­lainen tapa tehdä ker­rostalo­ja taa­jamien ulkop­uolle on tul­lut Suomeen? Var­maan syyl­liset olisi mah­dol­lisu­us löytää tutkimuksella.

    Vastaa

    1. Sitä­pait­si Laa­jasa­lo on niin kaukana Helsingistä, ettei mis­sään muual­la maail­mas­sa noin kauas tehtäisi ker­rostalo­ja kuin Suomes­sa ja Neuvostoliitossa.

      Lähempänä se on kuin Tapi­o­la tai Munkkinie­mi. Kuun­te­len tässä juuri esitelmää Tukhol­man kaavoituk­ses­ta. Kyl­lä kdr­rostaloalue siel­lä ulot­tuu paljon kauemmas.

      Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.