Eriarvoisuuden lisääntyminen, onko sitä?

Jos teki­sim­me katu­gal­lu­pin väki­val­ta­ri­kol­li­suu­den kas­vus­ta, var­maan­kin moni sanoi­si, että väki­val­ta­ri­kos­ten mää­rä on lisään­ty­nyt, vaik­ka se on vähen­ty­nyt ja jopa aika pal­jon. Kun jotain on mie­les­täm­me lii­kaa, sanom­me her­käs­ti, että sitä on enem­män kuin aikai­sem­min, vaik­ka nämä ovat kak­si eri asiaa.

Minä­kin toi­voi­sin, että maas­sa oli­si vähem­män eriar­voi­suut­ta. Oli­si sil­ti kiva kuul­la dema­reil­ta, mitä he tar­koit­ta­vat sil­lä, että eriar­voi­suus on maas­sa lisään­ty­nyt. Heil­lä on var­maan käy­tet­tä­vis­sään täs­tä jokin tilastoluku.

Jos kat­som­me ylei­sin­tä tulon­ja­ko­mit­ta­ria, gini-ker­roin­ta, ei sii­nä ole mitään var­si­nais­ta tren­diä. Vuon­na 2017 mit­ta­ri kään­tyi ylös­päin niin kuin aina nousu­kau­den aika­na, kos­ka nousu­kausi nos­taa pää­oma­tu­lo­ja välit­tö­mäs­ti ja palk­ka­tu­lo­ja viipeellä.

Voi tie­tys­ti olla, että gini­ker­toi­men sisäl­lä on tapah­tu­nut muu­tos­ta ryh­mien välil­lä. Tie­däm­me, että elä­ke­läis­köy­hyys on vähen­ty­nyt, kos­ka suu­rim­mal­la osal­la elä­ke­läi­sis­tä alkaa olla täy­si työ­elä­ke. Raja kul­kee jos­sain 79 vuo­tiais­sa. Elä­ke­läis­köy­hyy­den vähe­ne­mi­nen tie­tys­ti alen­taa gini-ker­roin­ta, joten mui­den väes­tö­ryh­mien sisäl­lä tuloe­rot ovat voi­neet kas­vaa­kin. Tämä pitäi­si saa­da elä­ke­läi­sis­tä puh­dis­tet­tu­na, niin tietäisimme.

Jos tämä on se seli­tys dema­rien esit­tä­mäl­le eriar­voi­suu­den kas­vul­le, se oli­si hyvä ker­toa, jot­ta minä­kin ymmär­täi­sin. Samal­la pitäi­si ker­toa, miten tätä ongel­maa kor­ja­taan siir­tä­mäl­lä 700 mil­joo­naa euroa noil­ta muil­ta väes­tö­ryh­mil­tä eläkeläisille.

Tie­tys­ti on niin, että koko ajan tapah­tuu muu­tok­sia, jois­sa joi­den­kin hyvä­osais­ten ase­ma heik­ke­nee ja heis­tä tulee huo­no-osai­sia ja tois­ten huo­no-osais­ten ase­ma para­nee. Häviä­väs­tä osa­puo­les­ta tämä tun­tuu ikä­väl­tä, mut­ta koko­nai­suut­ta aja­tel­len sil­loin ei ole kyse eriar­voi­suu­den kas­vus­ta, vaan pikem­min­kin vuo­rot­te­lus­ta. Häviä­väl­lä puo­lel­la on dema­rien ydin­kan­nat­ta­ja­jouk­koa, ammat­ti­duu­na­rei­ta, joil­ta auto­maa­tio ja glo­ba­li­saa­tio on vie­nyt työt. Hei­dän lap­sen­sa taas kuu­lu­vat voit­ta­vaan jouk­koon, joi­den ansio­ta­soa glo­ba­li­saa­tio nostaa.

Jos huo­no-osai­suu­den kas­vua ale­taan etsiä, hel­poi­ten sitä löy­tyy nuo­ris­ta vähän kou­lu­te­tuis­ta mie­his­tä. Pie­ni­tu­loi­suus on nous­sut sel­vim­min mies­ten ikä­luo­kas­sa 25–34 vuotta.

Toi­nen ryh­mä ovat lap­set. Lap­si­köy­hyys tai tark­kaan ottaen lap­si­per­hei­den pie­ni­tu­loi­suus (alle 60 % medi­aa­ni­tu­lois­ta) on kas­va­nut. Tosin täs­sä­kin tär­kein teki­jä on medi­aa­ni­tu­lo­jen kas­vu eikä lap­si­per­hei­den tulo­jen alentuminen.

Aluei­den väli­nen eriar­voi­suus on myös kas­va­nut, mut­ta en usko dema­rei­den tätä tarkoittavan.

Eriar­vois­tu­mi­nen on kuu­lem­ma tapah­tu­nut tilas­to­jen taka­na. Siis vähän niin kuin se väki­val­ta­ri­kol­li­suu­den kas­vu­kin? Jos sil­lä tar­koi­te­taan­kin elä­mä­nus­koa, jota toi­sil­la on ja joka on toi­sil­ta men­nyt, voi­daan olla totuu­den äärel­lä, mut­ta sil­loin puhu­taan ihan muus­ta asiasta.

Yllä ole­van vuok­si minul­le ei rii­tä tavoit­teek­si eriar­voi­suu­den kas­vun pysäyt­tä­mi­nen. Minä haluan vähen­tää eriarvoisuutta.

73 vastausta artikkeliin “Eriarvoisuuden lisääntyminen, onko sitä?”

  1. Tai­taa olla niin, että on tut­kit­tu mis­tä ihmi­set ovat huo­lis­saan ja mai­nos­toi­mis­to on suun­ni­tel­lut sii­hen sopi­vat slo­ga­nit. Fak­toil­la ei ole niin mer­ki­tys­tä, jos tun­tei­siin vetoa­mi­nen onnis­tuu. Eikä Oden hyviin kysy­myk­siin ole tulos­sa asia­poh­jai­sia vas­tauk­sia aina­kaan ennen vaaleja.

    Köy­hyys ja osat­to­muus ovat todel­li­sia ongel­mia. Vaik­ka ne kai­kil­la mit­ta­reil­la kos­ket­tai­si­vat har­vem­pia ihmi­siä kuin ennen, se ei nii­tä har­vo­ja ymmär­ret­tä­väs­ti loh­du­ta. Sur­kei­ta yksit­täi­sis­tä ihmi­sis­tä ker­to­via tari­noi­ta on aina löy­ty­nyt ja tulee löy­ty­mään myös jat­kos­sa, oli val­las­sa mikä puo­lue tahan­sa. Hyvä asia on, että nii­tä on tut­ki­tus­ti vähemmän.

  2. Ongel­ma on pal­jon yksin­ker­tai­sem­pi kuin esit­tä­mä­si näkö­kul­mat. Eriar­vois­tu­mi­sen krii­si on sii­nä, että köy­hyys periy­tyy. Eli että sosi­aa­lis­ta nousua tapah­tuu vähem­män kuin ennen ja siis että sos­su­per­hei­den lap­sis­ta kas­vaa sos­su­per­hei­den van­hem­pia. Se syn­nyt­tää pola­ri­saa­tio­ke­hi­tyk­sen, joka näkyy eri­lai­sis­sa satis­tii­kois­sa eri tavoin. Esim PISA-las­kun ydin on sii­nä, että ne lap­set, jot­ka hyö­tyi­si­vät luku­tai­dos­ta eni­ten, osaa­vat huo­noi­ten ja saa­vat lii­an vähän tuki­toi­mia oppi­mi­seen ja heil­lä on per­heo­lo­suh­tei­den takia vie­lä taka­mat­kaa toi­siin lap­siin ver­rat­tu­na. Ongel­ma on kaksinkertainen.

    1. Sii­tä­kään ei oikein ole näyt­töä, että sosi­aa­li­nen liik­ku­vuus oli­si hidas­tu­nut. Se on joka tapauk­ses­sa maa­il­man nopeim­pia Suo­mes­sa. Köy­hyys periy­tyy, mutt­ta ei enem­pää kuin ennen.

      1. THL:n pit­kään jat­ku­nut tut­ki­mus 1987-ikä­luo­kas­ta on mun mie­les­tä uskot­ta­va näyt­tö sosi­aa­li­sen liik­ku­vuu­den hidas­tu­mi­ses­ta lyhyen tikun vetä­nei­den osalta:
        https://www.turkulainen.fi/artikkeli/129426-tutkimus-suomalaisperheiden-koyhyys-periytyy

        Oli­ko tuo todis­tus liik­ku­vuu­den hie­das­tu­mi­ses­ta vai köy­hyy­den periy­ty­vyy­des­tä. Minus­ta tuo vai­kut­ti poik­ki­leik­kaus­ku­val­ta, jol­loin se ei voi­nut mita­ta muutosta.

      2. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Oli­ko tuo todis­tus liik­ku­vuu­den hie­das­tu­mi­ses­ta vai köy­hyy­den periy­ty­vyy­des­tä. Minus­ta tuo vai­kut­ti poik­ki­leik­kaus­ku­val­ta, jol­loin se ei voi­nut mita­ta muutosta.

        Niin, tämä on han­ka­la aihe, en ole var­ma, jos jutus­sa var­si­nai­ses­ti vii­tat­tiin tähän THL:n julkaisuun: 

        https://www.nuorisotutkimusseura.fi/images/julkaisuja/suomi_nuorten_kasvuymparistona.pdf

        mut­ta muu­ta­kaan en löy­tä­nyt. Edel­li­nen vas­taa­va oli vuo­del­ta 2012. 

        Ongel­ma on, että kum­pi­kaan raport­ti tai edes ne yhdes­sä ei pys­ty valai­se­maan kysy­mys­tä onko jokin muut­tu­nut ylei­ses­ti. Ne ker­to­vat tuon ikä­ko­hor­tin tilan­net­ta, mut­ta se ei ker­ro mitään miten eri ikä­ko­hort­tien kes­ki­näi­nen suh­de menee, para­nee­ko tilan­ne vuo­si­ker­to­jen myö­tä vai­ko eikö. 

        Se on eri asia kuin että para­nee­ko tai huo­no­nee­ko jon­kun ikä­ko­hor­tin sisäi­nen tilan­ne. Sii­hen kun vai­kut­taa niin monet asiat. 

        Emme voi arvioi­da luku­tai­don yleis­tä kehi­tys­tä maas­sa sen perus­teel­la että jokin ikä­ko­hort­ti oppii vuo­sien myö­tä luke­maan yhä paremmin. 

        En tie­dä, meni­kä tämän ihna näin, mut­ta näin sen itse nyt ymmär­sin… tai sit­ten en löy­tä­nyt sitä oike­aa raporttia.

      3. Hie­noa , että tilas­to­jen mukaan ihmi­sil­lä menee parem­min. Sil­lä­hän ei ole väliä mil­tä ihmi­ses­tä tai ihmi­sis­tä tun­tuu. Jos tilas­tot sano­vat, että sinul­la menee hyvin niin sit­ten sinul­la tai heil­lä on men­tä­vä hyvin, kos­ka tilas­tot niin sanoo. Jän­nä, että aika iso ryh­mä ei osaa tai ymmär­rä lukea tilas­to­ja ja olla onnel­li­nen. Oli­ko Juha­na Var­tiai­nen mah­dol­li­ses­ti opis­ke­lu­to­ve­rei­ta­si, kos­ka hän­kin poh­jaa poli­tiik­kan­sa tilas­toi­hin, sitä ymmär­tääk­se­ni myös opis­kel­lee­na, ja viis vei­saa asian inhi­mi­lis­tä puolta.
        Kiva, että vih­rei­den “inhi­mil­li­nen” poli­tiik­ka on löy­tä­mäs­sä kodin Kokoo­muk­sen luota.
        Aika kau­as olet tul­lut sii­tä, mis­tä lähdit.

  3. Täyt­tä asi­aa Osmo! Itseä­ni on muu­ten­kin aina hämän­nyt eriar­voi­suus-ter­min vil­je­ly suo­ma­lai­ses­sa poli­tii­kas­sa. Meil­lä jokai­nen kun on ihmi­sar­vol­taan tasa-arvoi­nen toi­sin kuin esim. kas­ti­ja­koa yllä­pi­tä­väs­sä Intias­sa. Jokai­sel­la on mah­dol­li­suus jul­ki­ses­ti mak­set­tuun kou­lu­tuk­seen ja ter­vey­den­huol­toon ken­ties pien­tä oma­vas­tuu­osuut­ta lukuu­not­ta­mat­ta. Pie­ni­palk­kai­set tai pal­kat­to­mat saa­vat tulon­siir­to­ja, joil­la heil­le tur­va­taan koh­tuul­li­nen elä­mä perus­tar­pei­neen. Kukaan ei myös­kään ole pysy­väs­ti “eriar­voi­nen”, vaan taus­tois­ta riip­pu­mat­ta yksi­lön omil­la valin­noil­la on mah­dol­li­suus paran­taa omaa tilan­net­taan. Parem­pi­tu­loi­set tai jopa rik­kaat ovat aina voi­neet hank­kia enem­män pal­ve­lui­ta ja mate­ri­aa kuin kes­ki­mää­räis­tä köy­hem­mät, ja näin tulee aina ole­maan­kin. Tämä ei kui­ten­kaan ole mie­les­tä­ni eriar­voi­suut­ta vaan nor­maa­lia elämää.

  4. Ennen­kuin edes poh­di­taan eriar­voi­suu­den kas­vua, pitäi­si mää­ri­tel­lä itse eriar­voi­suus. Pel­käs­tään se, että on tulo- ja varal­li­suuse­ro­ja, ei ole eriar­voi­suut­ta: kyl­lä ison pörs­siyh­tiön pää­joh­ta­jal­le yleen­sä kan­nat­taa mak­saa enem­män palk­kaa kuin kau­pan kas­sal­le. Suo­mes­sa on lisäk­si vii­me vuo­si­kym­me­net koko ajan lisät­ty tulon­siir­to­ja, joil­la on pyrit­ty vähen­tä­mään eriar­voi­suut­ta, mut­ta sil­ti se kokoa­jan kas­vaa. Jokin täs­sä nyt ei täsmää.

    1. Set­te­bel­lo: Suo­mes­sa on lisäk­si vii­me vuo­si­kym­me­net koko ajan lisät­ty tulon­siir­to­ja, joil­la on pyrit­ty vähen­tä­mään eriar­voi­suut­ta, mut­ta sil­ti se kokoa­jan kas­vaa. Jokin täs­sä nyt ei täsmää.

      Mikä tuos­sa ei täs­mää? Jos samaan aikaan erot brut­to­tu­lois­sa ovat kas­va­neet nopeam­min kuin tulon­siir­rot, niin eriar­voi­suus on voi­nut sil­ti kasvaa. 

      En tie­dä, mitä luvut ovat Suo­mes­sa, mut­ta USA:ssa kar­keas­ti ottaen muu­tos on ollut se, että 1970-luvul­la toi­mi­tus­joh­ta­jan palk­ka oli 30-ker­tai­nen duu­na­rin palk­kaan ver­rat­tu­na ja nyt se on 300-ker­tai­nen. Tämä lisää eriar­voi­suut­ta kes­ki- ja ylä­luo­kan välil­lä, vaik­ka tulon­siir­rot oli­si­vat kas­va­neet ja nos­ta­neet ala­luok­kaa lähem­mäs kes­ki­luok­kaa. Näin on käsit­tääk­se­ni tapah­tu­nut myös glo­baa­lis­ti. Vii­me vuo­si­kym­me­ni­nä maa­il­man köy­him­mät ja rik­kaim­mat ovat rikas­tu­neet ja län­si­mai­den kes­ki­luok­ka on ollut häviä­jä­nä. Täl­lai­nen muu­tos ei toden­nä­köi­ses­ti näy gini-ker­toi­mes­sa. Lop­pu­tu­los on kui­ten­kin se, että ylä­luok­ka repii hui­kean kau­lan kaik­kiin mui­hin, jot­ka sit­ten ovat yhdes­sä kasas­sa suht tasai­si­ne tuloineen.

  5. Jaan Osmon näke­myk­sen. Ensin­nä­kin koko­nai­suu­des­sa tilan­ne on Suo­mes­sa koko ajan men­nyt parem­paan päin. Toi­sek­si kor­kea­suh­dan­ne antaa hie­man vinon kuvan tilan­tees­ta. No entä­pä esi­tet­ty yksi lää­ke: oppi­vel­vol­li­suu­den jat­ka­mi­nen? Minun on vai­kea näh­dä, että kaa­ta­mal­la rahaa koko ikä­luok­kaan onnis­tui­sim­me tämän ongel­man rat­kai­sus­sa yhtä hyvin kuin pyr­kies­säm­me etsi­mään vaa­ras­sa ole­vat lapset/nuoret ja koh­dis­ta­mal­la toi­met heihin.

    1. Heik­ki Päl­ve:
      No entä­pä esi­tet­ty yksi lää­ke: oppi­vel­vol­li­suu­den jatkaminen? 

      Oppi­vel­vol­li­suut­ta voi­si piden­tää vali­koi­vas­ti lisää­mäl­lä 10-luok­kia ja käyt­tä­mäl­lä luo­kal­le jät­tä­mis­tä sekä mää­rit­te­le­mäl­lä, että perus­kou­lu on läpäis­tä­vä, ennen kuin vel­vol­li­suus on suo­ri­tet­tu. Näin se kos­ki­si vain nii­tä, joi­ta noil­la uudis­tuk­sil­la tavoitellaan.

    2. Heik­ki Päl­ve: Minun on vai­kea näh­dä, että kaa­ta­mal­la rahaa koko ikä­luok­kaan onnis­tui­sim­me tämän ongel­man rat­kai­sus­sa yhtä hyvin kuin pyr­kies­säm­me etsi­mään vaa­ras­sa ole­vat lapset/nuoret ja koh­dis­ta­mal­la toi­met heihin.

      Samaa miel­tä. Osal­la nuo­ris­ta, var­sin­kin pojil­la, on vai­keuk­sia nykyi­sen­kin oppi­vel­vol­li­suu­den täyt­tä­mi­ses­sä. Miten 2…3 vuo­den pak­ko-opis­ke­lu hei­dän opis­ke­lu­mo­ti­vaa­tio­taan lisäisi?

    3. Heik­ki Päl­ve:
      Jaan Osmon näke­myk­sen. Ensin­nä­kin koko­nai­suu­des­sa tilan­ne on Suo­mes­sa koko ajan men­nyt parem­paan päin. Toi­sek­si kor­kea­suh­dan­ne antaa hie­man vinon kuvan tilan­tees­ta. No entä­pä esi­tet­ty yksi lää­ke: oppi­vel­vol­li­suu­den jat­ka­mi­nen? Minun on vai­kea näh­dä, että kaa­ta­mal­la rahaa koko ikä­luok­kaan onnis­tui­sim­me tämän ongel­man rat­kai­sus­sa yhtä hyvin kuin pyr­kies­säm­me etsi­mään vaa­ras­sa ole­vat lapset/nuoret ja koh­dis­ta­mal­la toimetheihin.

      Tätä voi­si aja­tel­la myös luo­vas­ti… Jos oli­si oppi­vel­vol­li­suus vaik­ka 25 vuo­ti­aak­si asti, niin sen voi­si toteut­taa myös esim. laa­ja­na oppi­so­pi­mus­jär­jes­tel­mä­nä. Poru­koi­den oli­si pak­ko men­nä joko kou­luun tai töi­hin oppi­maan. Pelk­kä yksi­puo­li­nen kou­lun­pen­kin kulut­ta­mi­nen ei tie­ten­kään auta mitään. En tie­dä, mik­si tämä ei toi­mi Suo­mes­sa jo nyt, ilman pak­koa, kun se toi­mii eri puo­lil­la maailmaa..

      Kes­kei­nen ongel­ma on juu­ri­kin syr­jäy­ty­mi­nen. Ennen syr­jäy­ty­mi­nen estyi sil­lä kun kaik­kien oli pak­ko teh­dä töi­tä, jot­ta edes pysyi hen­gis­sä ja tar­jol­la oli pal­jon töi­tä, joi­hin ryh­ty­mi­nen oli mata­lan kyn­nyk­sen taka­na. Nyt ei ole pak­ko ja kyn­nys on usein tar­peet­to­man kor­kea. Molem­piin pitäi­si löy­tää lääkkeitä.

    4. On esi­tet­ty panos­ta­mis­ta var­hais­kas­va­tuk­seen (Juha­na Var­tiai­nen), kos­ka sil­loin oppi­mis­ky­vyt ovat mak­si­mis­saan ja oppi­vel­vol­li­suu­den piden­tä­mi­seen (dema­rit), kos­ka siten saa­daan enem­män kun­nan­vir­ko­ja lai­tok­siin, mut­ta syr­jäy­ty­vä hajon­ta kas­vaa ala­kou­lun jäl­keen ennen lukio­ta, mikä näkyy lukion suku­puo­li­ja­kau­mas­sa. Kou­lu tus­kin suo­sii tyt­tö­jä, mut­ta kyl­lä­kin käyt­täy­ty­mis­tä, mikä on tyy­pil­li­sem­pää tytöil­le. Tämä on ollut pit­kään tie­dos­sa kuni van­hus­ten vajaaravitsemus.

      Ole­tan, että kou­lun ope­tus­me­ne­tel­mis­sä ja olo­suh­teis­sa on syy, mik­si oppi­mi­nen ja osal­lis­tu­mi­nen eriy­ty­vät ala­kou­lun jäl­keen. Perus­kou­lu siis eriar­vois­taa aktii­vi­ses­ti päin­vas­toin kuin ehkä aiem­min. Ope­tuk­ses­sa on tapah­tu­nut muu­tok­sia, joi­ta en tun­ne, mut­ta vas­tauk­sen tuli­si löy­tyä niis­tä sadois­ta gra­duis­ta, joi­ta vuo­sit­tain val­mis­tuu opet­ta­jan­val­mis­tus­lai­tok­sis­ta kopioi­mat­ta­kin hil­jan kou­lun­sa käy­nei­den toimesta.

      Pääs­täm­me­kö mur­ro­si­käi­set lap­set lii­an hel­pol­la ver­kos­ta sil­loin kun saa­lis on juu­ri kyp­sy­mäs­sä? Nuo­ri tar­vit­see mie­lek­käi­tä haas­tei­ta ja onnis­tu­mi­sia ja lie­vää ohjaa­vaa pak­koa. Panos­tuk­set koh­dis­tet­ta­va ala- ja ylä­kou­lun tait­tee­seen siten että var­mis­te­taan ala­kou­lus­sa opit­ta­vien tai­to­jen peril­le­me­no ja uudis­te­taan mur­ro­si­käi­sen koh­taa­mi­nen. On myös kes­tet­tä­vä ope­tus­tu­los­ten seu­raa­mi­nen mittaamalla.

  6. Jos tulon­ja­ko­mit­ta­rin poh­ja­tie­dois­ta puut­tuu yli 10 mil­ja­din pää­oma­tu­lot (vero­va­paat myyn­ti­voi­tot, osa­ke­huo­neis­to­jen myyn­ti­voi­tot, lii­keo­sak­kei­den myyn­ti­voi­tot, oman asun­non myyn­ti­voi­tot, vero­kik­kai­lul­la tilas­tois­ta pois­jä­te­tyt pää­oma­tu­lot). Vero.fi-tilaston tar­kan tie­don mukaan työt­tö­mät sai­vat vuo­den 2017 aika­na 51m€:n myyn­ti­voi­tot, saa­jia 9432.

  7. Eriar­voi­suus on huo­no ter­mi, lii­an abstrak­ti. Pitäi­si puhua sii­tä, tule­vat­ko ihmi­set arjes­sa toi­meen. Köy­hyys­tut­ki­ja Maria Ohi­sa­lo on puhu­nut sii­tä, että sel­lais­ten ihmis­ten mää­rä kas­vaa, joi­ta tuet eivät tavoi­ta tai jot­ka eivät pär­jää tuil­laan. Esi­mer­kik­si mie­len­ter­veys­työn taso on nyky­ään hol­ti­ton. Apua ei yksin­ker­tai­ses­ti saa, ei edes ihmi­nen, joka menee päi­vys­tyk­seen ja uhkaa tap­paa itsensä.

    Tilas­tol­li­nen tar­kas­te­lu on huo­no tapa tavoit­taa ihmi­set, joil­la on todel­li­nen hätä. 

    Liki 400 tuhan­nel­la suo­ma­lai­sel­la on maksuhäiriömerkintä. 

    Myös­kään kai­kil­la nuo­ril­la ei mene hyvin. Kur­juus periytyy.

    https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/suomalaisnuorista-jattitutkimus-vuonna-1997-syntyneista-pojista-lahes-joka-viidennella-on-rikostuomio-tai-rangaistusmaarays-nama-ovat-yleisimmat-syyt/7160810

    https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/nuorten-mielenterveysongelmat-yleistyneet-tytoilla-mielialahairioita-pojilla-oppimisvaikeuksia/7160414

    https://yle.fi/uutiset/3–10496132

    Tär­ke­ää oli­si löy­tää tilas­to­ko­hi­nan jou­kos­ta oikeas­ti hädä­na­lai­set. Mie­len­ter­vey­son­gel­miin pitäi­si sat­sa­ta val­ta­vas­ti lisää. Vaik­ka ylei­nen kehi­tys ei eri­tyi­sen huo­no oli­si­kaan, niin sen var­jol­la ei saa hylä­tä todel­li­ses­sa hädäs­sä olevia.

    1. Junt­ti­pul­la Savos­ta:
      Eriar­voi­suus on huo­no ter­mi, lii­an abstrak­ti. Pitäi­si puhua sii­tä, tule­vat­ko ihmi­set arjes­sa toi­meen. Köy­hyys­tut­ki­ja Maria Ohi­sa­lo on puhu­nut sii­tä, että sel­lais­ten ihmis­ten mää­rä kas­vaa, joi­ta tuet eivät tavoi­ta tai jot­ka eivät pär­jää tuillaan. 

      Mis­tä ihmees­tä Ohi­sa­lo voi tie­tää, onko hädäs­sä ole­vien mää­rä kas­va­nut vai las­ke­nut, jos tilas­toi­hin ei voi luot­taa? Mutulla? 

      Kun kyse­lyi­den mukaan hei­kos­ti toi­meen­tu­le­vien talou­del­li­set pus­ku­rit ovat kas­va­neet, toi­sin sanoen aikai­sem­paa useam­pi köy­hä kyke­nee sel­viy­ty­mään yllät­tä­vis­tä menois­ta eli talou­del­li­ses­ti on nenä pin­nan yläpuolella.

      Tilas­tol­li­nen tar­kas­te­lu on huo­no tapa tavoit­taa ihmi­set, joil­la on todel­li­nen hätä. 

      Hatus­ta­ko luku­ja sit­ten pitäi­si vetää? 

      Tilas­to­kes­kuk­sen mukaan kaik­ki käy­rät osoit­ta­vat alaspäin:
      Köy­hyys- ja syr­jäy­ty­mis­ris­kis­sä ole­vien mää­rä on vähen­ty­nyt. Pie­ni­tu­lois­ten mää­rä on vähen­ty­nyt, vajaa­työl­lis­ten mää­rä on vähen­ty­nyt ovat vähen­ty­nyt, vaka­vaa aineel­lis­ta puu­tet­ta kär­si­vien mää­rä on vähentynyt.

      Link­ki:
      https://www.stat.fi/til/tjt/2016/04/tjt_2016_04_2018-05–24_kat_001_fi.html

      Nyt kun nousu­kausi on paran­ta­nut työl­li­syyt­tä, niin voi kyläl olla tot­ta, että kun kat­so­taan köy­hiä, tode­taan että hehän ovat vaik­ka­pa sai­raam­pia kuin kak­si vuot­ta sit­ten. Mut­ta työt­tö­mien jouk­ko ei ole sama kuin kuin pari vuot­ta sit­ten, vaan jäl­jel­lä on ne, jot­ka eivät syys­tä tai toi­ses­ta oikein pää­se työ­elä­mään eli käy­tän­nös­sä sai­raim­mat ja onnet­to­mim­mat ja syr­jäy­ty­neim­mät. Pari vuot­ta sit­ten jou­kos­sa oli vie­lä pal­jon ihmi­siä, joil­la oli kaik­ki muut asiat hyvin mut­ta ei töi­tä. Nyt he ovat työllistyneet. 

      Jos Suo­men työt­tö­myys oli­si tipah­ta­nut yhteen hen­ki­löön ja hän oli­si kodi­ton, vasem­mis­tos­sa todet­tai­siin vain että “por­va­ri­hal­li­tuk­sen aika­na suo­ma­lais­ten työt­tö­mien ase­ma on romah­ta­nut sil­lä kaik­ki työt­tö­mät ovat kodittomia”

    2. Hyvä kir­joi­tus Osmol­ta, mut­ta komp­paan myös kri­tiik­kiä: avain­sa­na on pola­ri­soi­tu­mi­nen — niil­lä, joil­la menee huo­nos­ti, menee entis­tä huo­nom­min. Samaan aikaan suu­rel­la osal­la asiat on kun­nos­sa ja näis­tä osal­la jopa erit­täin hyvin. Kes­kiar­voi­ses­ti asiat siis pysy­vät ennal­laan, mut­ta pola­ri­soi­tu­mi­nen näkyy esi­mer­kik­si las­ten­suo­je­luil­moi­tus­ten ja kii­reel­lis­ten huos­taan­ot­to­jen lisään­ty­mi­se­nä 15 pro­sen­til­la vuon­na 2017 (link­ki).

    3. Kuin­ka pit­käl­le yhteis­kun­nan on tuet­ta­va ihmi­siä, jot­ka eivät osaa, pys­ty tai viit­si ottaa vas­tuu­ta omas­ta elämästään?

      Suo­mes­sa tulon­siir­rot ja vero­tus tasaa­vat ennä­tyk­sel­li­ses­ti tuloe­ro­ja, eri­lai­set tulon­siir­rot muo­dos­ta­vat suu­rim­man osan alem­pien tulo­luok­kien tulois­ta ja juu­ri uuti­soi­tiin miten meil­lä ainoa­na län­si­maa­na asunn­ot­to­muus vähe­nee. Kai­kes­ta huo­li­mat­ta osal­la menee — aina­kin mie­li­ku­vien mukaan — entis­tä huonommin.

      Joten­kin tun­tuu, että pelk­kien kai­na­lo­sau­vo­jen tar­joa­mi­nen (lisää tukia ja pal­ve­lui­ta) ei oli­si oikea rat­kai­su vaan että se tie oli­si kul­jet­tu lop­puun. Jos ihmi­siä ei halu­ta sysä­tä oma­non­nen­sa nojaan, niin mitä sit­ten — pitää­kö “res­su­koil­le” mää­rä­tä hen­ki­lö­koh­tai­nen vir­ka­hol­hoo­ja vai koo­ta kaik­ki uudel­leen­kou­lu­tus­lei­reil­le riit­tä­vän pit­käl­le elämänhallintakurssille?

      Ehkä täs­sä suh­tees­sa on mene­tet­ty jo useam­pi suku­pol­vi, mut­ta nyt alkai­si ole­maan hyvä aika opet­taa kan­sa­lai­sia esi­kou­lus­ta alkaen oma­toi­mi­suu­teen — eikä fleg­maat­ti­seen pas­sii­vi­suu­teen, jos­sa vika on aina jos­sain muus­sa — yleen­sä yhteis­kun­nas­sa. Tie­tys­ti koko yhteis­kun­ta aina sosi­aa­li­tur­vas­ta pitäi­si uudis­taa kan­nus­ta­vak­si hol­houk­sen sijaan.

      Kuvaa­va­na anek­doot­ti­na joku on toden­nut, että samal­la kun muu­al­la yhteis­kun­ta­tie­don tun­neil­la ope­te­taan talou­den toi­min­taa ja sijoit­ta­mis­ta, meil­lä oppi­laat väsää­vä ban­de­rol­le­ja miekkareihin…

  8. Kat­soin uuden Brexit-elo­ku­van. Hie­no kuvaus sii­tä, miten vaa­lit voi­te­taan mie­li­ku­vil­la, ei fak­toil­la. Hans Ros­ling puo­les­taan anly­soi kir­jas­saan “Fak­to­jen maa­il­ma”, mik­si mie­li­ku­vat ovat uskot­ta­vam­pia kuin tosiasiat.

    Odo­tan mie­len­kiin­nol­la, mitä mie­li­ku­via muut puo­lu­eet kek­si­vät “tilas­to­jen takaa”.

  9. Vasem­mis­to on ongel­mis­sa kun Suo­mes­sa 99%:lla menee noin kan­sain­vä­li­ses­ti ver­tail­len talou­del­li­ses­ti hyvin. Ei Suo­mes­sa ole oikeas­ti köy­hiä kuin ihan mitä­tön mää­rä. Tulon­siir­rot ilmai­si­ne asun­toi­neen ja kou­lu­tuk­si­neen on hävit­tä­nyt oikean köy­hyy­den. Niin­pä vasem­mis­to on keksinyt
    suh­teel­li­sen köy­hyy­den eriar­voi­suu­den mit­ta­rik­si ja vali­tet­ta­vas­ti Osmo­kin alus­tuk­ses­saan tuo­hon sor­tuu. Ihan type­rä mit­ta­ri. Jos kai­kil­le suo­ma­lai­sil­le annat­tai­siin vaik­ka 5000 euroa/kk niin suh­teel­li­nen köy­hyys ei pie­nen­tyi­si lain­kaan. Joka iki­nen suo­ma­lai­nen köy­hä on maa­il­man köy­hiin ver­rat­tu­na hyvä­osai­nen. Luu­len­pa että Hans Ros­ling oli­si täs­tä samaa mieltä.

    Köy­hyy­den osal­ta pitää puhua vain abso­luut­ti­ses­ta köy­hyy­des­tä. Sil­le lie­nee hyviä kan­sain­vä­li­siä mittareita. 

    Eli ei Suo­mi ole eriar­voi­nen maa. Tääl­lä tar­jo­taan kai­kil­le ilmai­nen mah­dol­li­suus sosi­aa­li­seen nousuun ihan vaik­ka yhteis­kun­nan hui­pul­le ja tämä on erit­täin tär­ke­ää. Menes­ty­mi­nen on kiin­ni omis­ta valin­nois­ta ja jo lap­se­na kan­nat­taa kat­soa mis­sä poru­kois­sa liik­kuu ja menee­kö osta­ril­le räki­mään vai tekee­kö läk­syt. Vasem­mis­to valit­taa ihan tur­has­ta, mut­ta jos ne sen tun­nus­tai­si­vat niin samal­la voi­si­vat lopet­taa toimintansa.

    1. vk: Köy­hyy­den osal­ta pitää puhua vain abso­luut­ti­ses­ta köy­hyy­des­tä. Sil­le lie­nee hyviä kan­sain­vä­li­siä mittareita.

      Mik­si, kun tut­ki­mus­ten mukaan juu­ri suh­teel­li­nen köy­hyys on se, mikä rik­kais­sa län­si­mais­sa on se, joka vai­kut­taa ihmis­ten onnel­li­suu­teen (siis sil­tä osin, mitä onnel­li­suus riip­puu talou­del­li­ses­ta hyvin­voin­nis­ta)? Köy­hät kehi­tys­maat ovat toki ihan eri asia. 

      Vai puhum­me­ko jos­tain muus­ta lajis­ta kuin homo sapiensista?

      1. Kum­paa­kin mit­ta­ria pitää seu­ra­ta ja lisäk­si pidem­mäl­lä aika­vä­lil­lä, mie­lui­ten yli elinkaaren. 

        (tie­ten­kin jokai­sen vuo­den tulo­jen pitäi­si ylit­tää hengissäpysymiskynnys)

        Mut­ta abso­luut­tis­ta pitäi­si pai­not­taa nykyis­tä enem­män eli jos anne­taan rahaa työt­tö­mil­le, on äly­tön­tä että suu­rin osa sii­tä menee par­haim­mas­sa ase­mas­sa ole­vil­le ansio­si­don­nais­ta saaville.

  10. Eriar­voi­suu­den­vas­tai­nen tais­te­lu on dema­reil­le pysy­vä asiain­ti­la (ei pro­jek­ti, joka lop­puu sii­hen, että eriar­voi­suus on pois­tu­nut). Tur­han tark­ka eriar­voi­suu­den mää­rit­te­le­mi­nen ei oikein sovi tähän kehyk­seen. Ehkä tätä voi­si myös kut­sua populismiksi.

    1. Ros­mo:
      Eriar­voi­suu­den­vas­tai­nen tais­te­lu on dema­reil­le pysy­vä asiain­ti­la (ei pro­jek­ti, joka lop­puu sii­hen, että eriar­voi­suus on pois­tu­nut). Tur­han tark­ka eriar­voi­suu­den mää­rit­te­le­mi­nen ei oikein sovi tähän kehyk­seen. Ehkä tätä voi­si myös kut­sua populismiksi.

      Jat­ku­van vas­tak­kai­na­set­te­lun ruok­ki­mi­nen on tämän aate­his­to­rian perusprinsiippejä.

      Mis­sä poli­tiik­ka­toi­mis­sa tämä eriar­voi­suu­den vähen­tä­mi­nen on jär­ke­vää olla mää­rää­vä teki­jä? Li Anders­son esit­ti myös ilmas­to­po­li­tii­kan tavoit­tee­na ole­van eriar­voi­suu­den vähentäminen.

      Kakun jaka­mi­nen on hel­pom­paa kuin sekoit­taa eriar­voi­suu­den vähen­tä­mi­nen kaik­kiin kakun kas­vat­ta­mis­ta edis­tä­viin toimiin.

      Asu­mis­tuen saa­jien mää­rä alkaa olla niin suu­ri, että kokee ole­van­sa eriar­voi­nen tai aina­kin poik­kea­va jos ei saa asumistukea.

  11. Yllä ole­van vuok­si minul­le ei rii­tä tavoit­teek­si eriar­voi­suu­den kas­vun pysäyt­tä­mi­nen. Minä haluan vähen­tää eriarvoisuutta.”

    Ker­to­kaa nyt joku her­ran aika ensin, mitä se eriar­voi­suus tar­koit­taa, jot­ta voi­sim­me tie­tää, mil­loin se on vähen­ty­nyt ja mil­loin kasvanut?

    terv,
    jukka

    1. juk­ka:

      Ker­to­kaa nyt joku her­ran aika ensin, mitä se eriar­voi­suus tar­koit­taa, jot­ta voi­sim­me tie­tää, mil­loin se on vähen­ty­nyt ja mil­loin kasvanut?

      Eriar­voi­suus tar­koit­ta­nee (kysees­sä ole­vas­sa kon­tek­tis­sa) sitä, että ihmi­sen “menes­ty­mi­nen” riip­puu osin sii­tä, (1) min­kä­lai­ses­sa ympä­ris­tös­sä hän kas­vaa ja elää, (2) mikä on hänen geneet­ti­nen peri­män­sä ja (3) min­kä­lai­nen tuu­ri hänel­lä käy. Eriar­voi­suu­den mää­rää tai suu­ruut­ta mita­taan riip­pu­vuu­den suu­ruu­del­la, kul­le­kin menes­ty­mi­nen ulot­tu­vuu­del­le erik­seen. Ihan­teel­li­ses­ti mitat­tai­siin kausaa­lis­ta riip­pu­vuut­ta, mut­ta käy­tän­nös­sä voi­daan jou­tua tyy­ty­mään tilas­tol­li­seen riip­pu­vuu­teen, kor­re­laa­tioon. Eriar­voi­suut­ta ei ole, jos menes­ty­mi­nen ei rii­pu lain­kaan teki­jöis­tä 1–3.

      1. Kii­tos paljon!

        Tämä on mie­len­kiin­toi­nen näkö­kul­ma. Kos­ka geneet­ti­nen peri­mä ei ole kos­kaan kah­del­la yksi­löl­lä täs­mäl­leen sama, niin täs­tä seu­raa, että mikä­li yksi­lön gee­nit mää­rit­tä­vät mil­lään tapaa hänen “menes­tyk­seen­sä”, niin eriar­voi­suus on oikeas­taan bio­lo­gi­nen seik­ka, jos­ta emme kos­kaan pää­se eroon. Sii­tä huo­li­mat­ta, tämä on kiel­tä­mät­tä hyvin att­rak­tii­vi­nen läh­tö­koh­ta keskustelulle.

        Jos esi­mer­kik­si kori­pal­los­sa menes­ty­mi­nen las­ke­taan menes­ty­mi­sek­si, ja tie­däm­me että kori­pal­los­sa menes­ty­mi­sen ja pituu­den välil­lä on kor­re­laa­tio, ja tie­däm­me että pituus on mer­kit­tä­vis­sä mää­rin geneet­ti­nen omi­nai­suus, niin totea­mus on, että täl­tä osin olem­me jumis­sa eriar­voi­suu­des­sa, kun­nes muu­tam­me kori­pal­loa niin, että pituus ei enää kor­re­loi kori­pal­lo­me­nes­tyk­sen kanssa.

        Esi­mer­kin kaut­ta haluai­sin vie­lä yhteen asi­aan täs­men­nyk­sen: kos­ka eriar­voi­suu­den suu­ruus on riip­pu­vai­nen pait­si näis­tä taus­ta­te­ki­jöis­tä, myös menes­ty­mi­sen ulot­tu­vuuk­sis­ta, niin kai­ke­ti nyt pitäi­si jon­kun ker­toa, mitä nämä menes­ty­mi­sen ulot­tu­vuu­det ovat, ja mil­lä perus­teel­la ne on valittu?

        terv,
        jukka

    2. Ros­mo:
      Eriar­voi­suu­den­vas­tai­nen tais­te­lu on dema­reil­le pysy­vä asiain­ti­la (ei pro­jek­ti, joka lop­puu sii­hen, että eriar­voi­suus on pois­tu­nut). Tur­han tark­ka eriar­voi­suu­den mää­rit­te­le­mi­nen ei oikein sovi tähän kehyk­seen. Ehkä tätä voi­si myös kut­sua populismiksi.

      juk­ka:
      “Yllä ole­van vuok­si minul­le ei rii­tä tavoit­teek­si eriar­voi­suu­den kas­vun pysäyt­tä­mi­nen. Minä haluan vähen­tää eriarvoisuutta.”

      Ker­to­kaa nyt joku her­ran aika ensin, mitä se eriar­voi­suus tar­koit­taa, jot­ta voi­sim­me tie­tää, mil­loin se on vähen­ty­nyt ja mil­loin kasvanut?

      terv,
      jukka

      Täs­mäl­leen näin. Kysy­mys on mie­li­ku­vas­ta, ei nume­rois­ta. Väi­tet­tä on aivan tur­ha läh­teä fak­toil­la kysee­na­lais­ta­maan. Pitäi­si kek­siä joku tun­tei­siin vetoa­va, toi­saal­le joh­ta­va argu­ment­ti, jon­ka taka­na on riit­tä­väs­ti faktoja. 

      Bri­tan­nias­sa brexi­tin vas­tus­ta­jat yrit­ti­vät fak­toil­la kumo­ta brexi­tee­rien ydin­sa­no­man: Take BACK cont­rol! Tulos tiedetään.

    3. No ilmei­ses­ti täs­sä sitä mitat­tiin gini ker­toi­mel­la, joka ker­too kuin­ka tasai­ses­ti tulot jakau­tu­vat kan­sa­lais­ten kes­ken. Mut­ta mikä on tavoi­tel­tu gini ker­roin ja tulo­jen jakau­tu­mi­sen tasai­suus? Täy­del­li­ses­sä tasa­jaos­sa gini ker­roin on 0 ja kai­kil­la samat tulot. Onko tämä Osmon tavoi­te vai mikä? Mie­les­tä­ni eriar­voi­suus on muu­ten­kin huo­no ter­mi. Olen itse kuu­lu­nut kaik­kiin tulo­luok­kiin elä­mä­ni aika­na, ihan saman arvoi­nen olen koko ajan ollut.

  12. Tot­ta kai puo­lue­ko­neis­to etsii vetä­vim­mät tee­mat, ei totuut­ta, vaan pal­jon ääniä. Eriar­voi­suu­den pois­ta­mi­nen on var­ma ääni­ha­ra­va ja mitä paras­ta se sisäl­tää kai­ken ja ei mitään. Vaa­leis­sa pal­jon ääniä, hal­li­tus­neu­vot­te­lut (ne mei­dän perim­mäi­set aja­tuk­set), val­tio­va­rain­mi­nis­te­riön vir­ka­mie­het ker­to­mas­sa mihin on oikeas­ti varaa ja sit­ten nel­jän vuo­den put­ki: poli­tiik­ka se jat­kuu vaan. Mer­kil­lis­tä vain, että täs­sä kaik­kien puo­luei­den popu­lis­mis­sa kan­san popu­lis­mi nos­taa päätään.

  13. Tai­ta­va kom­men­taa­ri Soi­nin­vaa­ral­ta. “Yhteis­kun­nan eriar­voi­suu­den kas­vu” on nor­ma­tii­vi­nen väi­te. Eriar­voi­suut­ta ja sen muu­tos­ta voi­daan tar­kas­tel­la uskot­ta­vas­ti popu­laa­tios­ta rajat­tu­jen osajouk­ko­jen kes­ken (esim. työ­voi­maan kuu­lu­vat työl­li­set vs. työt­tö­mät vs. elä­ke­läi­set). Vie­lä uskot­ta­vam­min eriar­voi­suut­ta voi­daan havain­noi­da binää­ris­ten ryh­mien välil­lä (mie­het ja nai­set). Eriar­voi­suut­ta vähen­ne­tään paran­ta­mal­la yhden tai hei­ken­tä­mäl­lä toi­sen asemaa.

    Oli­si­kin kiin­nos­ta­vaa kuul­la, kei­den eriar­voi­suu­des­ta dema­rit ovat eri­tyi­ses­ti huo­lis­saan. Jos huo­li koh­dis­tuu elä­ke­läi­siin, oli­si rehel­lis­tä luva­ta elä­ke­läis­ten ase­man paran­ta­mis­ta kaik­kien mui­den kus­tan­nuk­sel­la. Jos työt­tö­miin, pitäi­si luva­ta työt­tö­myy­se­tuuk­sien nos­ta­mis­ta ja pal­kan­saa­jien toi­meen­tu­lon heikentämistä.

    Ongel­ma­na täl­lai­sis­sa lupauk­sis­sa on se, että ne tah­to­vat kar­kot­taa äänes­tä­jiä. Toi­vot­ta­vas­ti vaa­li­kan­sa ymmär­tää kysyä, kei­den ase­maa aio­taan hei­ken­tää, kun jon­kin ryh­män ase­maa aio­taan parantaa.

    1. Tut­ki­ja Puna­vuo­res­ta:
      […] kei­den ase­maa aio­taan hei­ken­tää, kun jon­kin ryh­män ase­maa aio­taan parantaa.

      Ei kai tämä vält­tä­mät­tä ole nol­la­sum­ma­pe­li. Voi­han olla, että suu­rem­pi eriar­voi­suus tuot­taa yhteen­sä suu­rem­man kakun jaet­ta­vak­si — tai toi­sin­päin. Vai onko sit­ten­kin nol­la­sum­ma­pe­li, jos tar­kas­tel­laan nime­no­maan suh­teel­lis­ta eriarvoisuutta?

      1. Aika aja­tel­la: Ei kai tämä vält­tä­mät­tä ole nol­la­sum­ma­pe­li. Voi­han olla, että suu­rem­pi eriar­voi­suus tuot­taa yhteen­sä suu­rem­man kakun jaet­ta­vak­si — tai toi­sin­päin. Vai onko sit­ten­kin nol­la­sum­ma­pe­li, jos tar­kas­tel­laan nime­no­maan suh­teel­lis­ta eriarvoisuutta?

        Suh­teel­li­ses­ta eriar­voi­suu­des­ta­han täs­sä­pää­osin puhu­taan. Joil­la­kin sai­rail­la kyllä,voi olla myös abso­luut­tis­ta köy­hyyt­tä eli pitää tin­kiä vaik­ka lääk­keis­tä. Jos suh­teel­li­nen eriar­voi­suus ei kiin­nos­ta, hyvä­tu­lois­ten rikas­tu­mi­nen ei harmita.

        Vasem­mal­la tah­do­taan käyt­tää vero­tus­ta nimen­omai­ses­ti suh­teel­lis­ten tulo- ja varal­li­suuse­ro­jen tasoit­ta­mi­seen ja ehkä sit­ten vähem­män abso­luut­ti­ses­ti köy­hien ase­man paran­ta­mi­seen. Puhu­taan myös sii­tä, että varak­kail­la on rahan ja vai­ku­tus­val­lan takia enem­män vai­ku­tus­ta poli­tiik­kaan ja tämä on huo­no asia. Ja sit­ten kun joku raha­ri­kas vaik­ka­pa vero­jen takia muut­taa muu­al­le, on milea­rä­ni omi­tuis­ta suut­tua sii­tä. Vero­tus­han on täl­löin tasan­nut kovas­ti suh­teel­li­sia tuloe­ro­ja, kos­ka rik­kaan muut­to ulko­mail­le las­kee Suo­men sisäi­siä varal­li­sus, ‑tulo ja ennen­kai­kea vaikutusvaltaeroja.

        Jos suh­teel­li­set wha­te­ver-erot ovat huo­no asia, rik­kai­den exo­dus on sil­loin hyväk­si, kos­ka erot tasoittuvat.

        SDP on muu­ten var­maan siir­ty­nyt puhu­maan eriar­voi­suu­des­ta yksin­ker­tai­ses­ti sik­si, että se on sopi­vas­ti veny­vä käsi­te ja sitä on vai­keam­pi mita­ta. Ja tie­ten­kin kos­ka tuloe­roil­le ei ole tapah­tu­mut mitään, tai­si köy­hin kym­me­nys saa­da enem­män kuin muut.

  14. Suo­mes­sa on kyl­lä ihan oikeas­ti aika vajaat tilas­tot sekä ihmis­ten tulois­ta että varois­ta. Vas­ta nyt vuon­na 2019 Suo­meen tulee ensim­mäis­tä ker­taa tulo­re­kis­te­rin ansios­ta läh­de, jos­ta tulo­tie­to­ja alkaa saa­da sel­vil­le kat­ta­vam­min, kun­han huo­mioi mm. tulo­re­kis­te­ris­sä ole­vat vähen­ny­soi­keu­det pois. Muun muas­sa koti­mais­ten pank­kien kor­ko­tu­lot puut­tu­vat sii­tä­kin rekis­te­ris­tä, eikä se rekis­te­ri tai­da kat­taa kovin hyvin moni­kan­sal­li­ses­ti han­kit­tu­ja tulo­ja­kaan, mut­ta rekis­te­ri sisäl­tää pal­jon sel­lais­ta tulo­tie­toa, jota aiem­min ei ole ollut tilas­to­ja var­ten saa­ta­vil­la yksi­lö­ta­sol­la. Kun sen yhdis­tää Kelan nii­hin etuus­tie­toi­hin, jot­ka eivät tulo­re­kis­te­riin tule, ollaan jo aika pit­käl­lä tulo­jen tilas­toin­nis­sa ver­rat­tu­na sii­hen, miten tulo­tie­to­ja on aiem­min tilas­to­jen teke­mis­tä var­ten arvail­tu. Varal­li­suut­ta kos­ke­via luo­tet­ta­via tilas­to­ja, jot­ka voi­tai­siin yhdis­tää näi­hin tulo­tie­toi­hin yksit­täis­ten ihmis­ten tasol­la, ei tosin löy­dy jat­kos­sa­kaan mistään.

  15. Onko­han tuos­sa gini-ker­toi­men las­ke­mi­ses­sa otet­tu huo­mioon joi­den­kin saa­mat tuet, kuten esim. suu­ren jou­kon saa­mat asu­mis­tuet? Mie­les­tä­ni ne ovat tuloi­hin kun ovat jatkuvia…

    Toi­saal­ta var­sin­kin kovaa ris­kiä otta­vien star­tup­pien omis­ta­jien osin­ko­tu­lot pitäi­si jakaa useil­le vuosille…

    Yleen­sä­kin ottaen koko gini-ker­roin kes­kus­te­lu on popu­lis­tien pro­pa­gan­daa; Suo­mes­sa tuloe­rot ovat sel­väs­ti alle EUn keskiarvon.

    Talous­kes­kus­te­lun pitäi­si läh­teä liik­keel­le ris­ki­no­tos­ta, jota ilman mitään gini-ker­roin­ta ei edes ole olemassa. 

    Pitäi­si siis innos­taa ihmi­siä rajuun­kin ris­kin­ot­toon ja antaa har­voil­le onnis­tu­jil­le sii­tä kun­non kor­vaus. Täs­tä sit­ten pää­se­vät hyö­ty­mään kaik­ki ja saa­daan varo­ja vähä­osai­sis­ta huolehtimiseen.

    Jos näin ei teh­dä, kiih­tyy par­hait­ten osaa­jam­me vir­ta ulko­mail­le enti­ses­tään. Täl­lai­seen sosia­lis­ti­seen poli­tiik­kaan meil­lä ei todel­la­kaan ole varaa! Se tie on Venezue­lan tie…

  16. Osmo unoh­taa kan­sa­ne­lä­ket­tä saa­vat mm vam­mai­set, hei­dän eläk­keen­sä eivät ole nous­seet, kii­tos indeksijäädytyksien.

    On kysee­na­lais­ta ver­ra­ta kes­kian­sio­elä­ket­tä saa­via kan­sa­ne­lä­ket­tä saa­viin, sama vir­he tois­tuu kun ver­ran­taan ansio­tu­lo­ja. Sii­nä­kin suu­ri­tu­loi­set nos­ta­vat medi­aa­nia, itse en tie­dä mon­taa joka sai­si brut­to­na 3000 euroa kuus­sa, pal­ve­lua­loil­la kes­ki­tu­lo lie­nee n 1800 euroa/kk.

    Tilas­to­ja voi­daan vem­pu­loi­da mie­lei­sek­si, kuten käyt­tä­mäl­lä giniä, joka on van­hen­tu­nut mittari.

    Ja kaik­ken tär­kein on oma koke­mus ja tie­to sii­tä onko köy­hyys lisään­ty­nyt, mm oma koke­mus on että lei­pä­jo­nois­sa on yhä enem­män poruk­kaa, ja yhä useam­pi pal­kan­saa­ja­kin jou­tuut tur­vau­tu­maan sosiaalitukiin.

    Sik­si tilas­tot pitää hylä­tä ja alkaa puhu­maan koke­muk­sis­ta. Soi­nin­vaa­ra edus­taa eli­tis­miä jol­ta put­tuu taval­li­sen ihmi­sen, mm vam­mais­ten koko­ke­mus elämästä.

    1. Veli-Pek­ka:
      On kysee­na­lais­ta ver­ra­ta kes­kian­sio­elä­ket­tä saa­via kan­sa­ne­lä­ket­tä saa­viin, sama vir­he tois­tuu kun ver­ran­taan ansio­tu­lo­ja. Sii­nä­kin suu­ri­tu­loi­set nos­ta­vat medi­aa­nia, itse en tie­dä mon­taa joka sai­si brut­to­na 3000 euroa kuus­sa, pal­ve­lua­loil­la kes­ki­tu­lo lie­nee n 1800 euroa/kk.

      Lii­kut köy­his­sä piireissä.

      Esi­mer­kik­si omal­la työ­pai­kal­la­ni puo­let tie­naa enem­män kuin tuon (eli kaik­ki jot­ka eivät ole vas­ta-alka­jia, meil­lä on nuor­ta väkeä töis­sä). Myös lap­suu­den­ka­ve­reis­ta­ni suu­rin osa tie­naa enemmän.

      Itsel­lä­ni ei tosi­aan tai­da olla kuin yksi kave­ri, joka ei noi­hin tuloi­hin yllä. Ja vai­mo tiet­ty, mut­ta minä­hän ne rahat pää­osin kotiin kannan 😉

  17. Ensik­si pitäi­si sopia yhtei­ses­ti, mitä eriar­voi­suu­del­la tarkoitetaan.
    Onko kyse vain tulois­ta ver­rat­tu­na muihin?
    Miten las­ke­taan meri­to­kra­tian leviä­mi­nen opis­ke­lus­sa ja sii­tä joh­tu­vas­sa työ­paik­ko­jen jaossa?
    Tai ter­vey­den­huol­lon ja vapaa-ajan laadussa?
    Asuin­pai­kan viihtyvyydessä?

  18. Tuloe­ro­kes­kus­te­lu sivuut­taa kak­si seikkaa:
    1. Vuo­sit­tai­set tuloe­rot =/= elä­män­mit­tai­set tuloe­rot. Onko nykyi­ses­sä alhai­ses­sa syn­ty­vyy­des­sä se hyvä puo­li, että 20 vuo­den pääs­tä pie­ni­tu­loi­sia opis­ke­li­joi­ta on var­maan nykyis­tä vähem­män tuloe­ro­ja kasvattamassa?
    2. Mik­si kes­kus­te­lu kes­kit­tyy pelk­kiin val­tion­si­säi­siin eroi­hin, eikä esi­mer­kik­si maa­il­man­laa­jui­siin tai paik­ka­kun­nan- tai per­heen­si­säi­siin eroi­hin? Onko kukaan edes väit­tä­nyt, että juu­ri ensim­mäi­seen kes­kit­ty­mi­nen on olen­nai­sin­ta? Miten Sak­san elä­män­me­noon on vai­kut­ta­nut se, että vuo­den 1990 yhdis­ty­mi­nen tai­si kas­vat­taa aika pahas­ti tuloeroja?

  19. Eriar­voi­suu­del­la voi­si aja­tel­la ole­van myös ei-rahal­li­sia ulot­tu­vuuk­sia. Työ­mark­ki­na­tu­ki on osto­voi­mal­taan pie­nen­ty­nyt vain vähän, mut­ta jos nyky­ään monet jou­tu­vat sen vas­ti­neek­si istu­maan 08–16 alen­ta­vil­la höpö­hö­pö­kurs­seil­la tai teke­mään samo­ja töi­tä, mitä toi­set teke­vät nor­maa­li­pal­kal­la, mie­les­tä­ni tämä on eriar­voi­suu­den kasvua. 

    Piden­ty­neet lei­pä­jo­not indi­koi­vat kans­sa jon­kin­nä­köis­tä eriar­voi­suu­den, tai aina­kin huo­no-osai­suu­den, kas­vua. Tus­kin jono­jen kas­vu selit­tyy pel­käs­tään ruo­ka-avun lisään­ty­mi­sel­lä tai sosi­aa­li­sen stig­man vähenemisellä.

    Jos kai­kil­le suo­ma­lai­sil­le annat­tai­siin vaik­ka 5000 euroa/kk niin suh­teel­li­nen köy­hyys ei pie­nen­tyi­si lain­kaan. ” Suh­teel­li­nen köy­hyys tipah­tai­si tasan nol­laan, olet­taen että nykyi­nen medi­aa­ni­tu­lo on pie­nem­pi kuin 3333,33 euroa/kk.

    1. Jos kai­kil­le suo­ma­lai­sil­le annat­tai­siin vaik­ka 5000 euroa/kk niin suh­teel­li­nen köy­hyys ei pie­nen­tyi­si lain­kaan. ” Suh­teel­li­nen köy­hyys tipah­tai­si tasan nol­laan, olet­taen että nykyi­nen medi­aa­ni­tu­lo on pie­nem­pi kuin 3333,33 euroa/kk.

      Höp­sis. Tuo medi­aa­ni­tu­lo­han tie­tys­ti nousi­si jos kai­kil­le anne­taan lisää rahaa. Medi­aa­nin nousun seu­rauk­se­na osa poru­kas­ta jäi­si sen ala­puo­lel­le vaik­ka tulot oli­si­vat­kin kan­san­edus­ta­ja­ta­soa. Näin­hän itse asias­sa koko ajan tapah­tuu kun medi­aa­ni­tu­lo on vaik­ka­pa vii­mei­sen 20 vuo­den aika­na nous­sut ja myös nii­den pie­ni­tu­lois­ten tulot ovat nous­seet. Suh­teel­li­nen köy­hyys jo mää­ri­tel­mäl­li­ses­ti pitää sisäl­lään sen, että aina osa poru­kas­ta on suh­teel­li­ses­ti köy­hiä vaik­ka elin­ta­son (asu­mi­nen, ter­vey­den­hoi­to, ravin­to, kou­lu­tus…) osa­te­ki­jät oli­si­vat kunnossa. 

      Sik­si tulee tar­kas­tel­la abso­luut­tis­ta köyhyyttä.

      1. Jos kaik­ki saa­vat 5000 €/kk Bill Gate­sin sää­tiö­tä, medi­aa­ni­tu­lon alla on yhtä pal­jon kuin aikai­sem­min, mut­ta poruk­ka alle 60 & medi­aa­ni­tu­lus­ta katoai­si koko­naan, eikä siis kukaan oli­si köyhä.

      2. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Jos kaik­ki saa­vat 5000 €/kk Bill Gate­sin sää­tiö­tä, medi­aa­ni­tu­lon alla on yhtä pal­jon kuin aikai­sem­min, mut­ta poruk­ka alle 60 & medi­aa­ni­tu­lus­ta katoai­si koko­naan, eikä siis kukaan oli­si köyhä.

        Olet oikeas­sa. Tuo 5000€ on öve­rin huo­nos­ti valit­tu jo pel­käs­tään täy­del­li­sen epä­rea­lis­ti­suu­ten­sa vuok­si. Bil­lin varat­kaan eivät riit­täi­si kuin muu­ta­mak­si kuukaudeksi.

        Muu­toin pidän edel­leen kiin­ni näke­myk­ses­tä­ni, että oikea mit­ta­ri köy­hyy­den arvioin­nis­sa on abso­luut­ti­sen tar­kas­te­lu, ei suh­teel­li­sen. Veik­kaan­pa, että tulos­sa ole­vas­sa sotu-uudis­tuk­ses­sa asi­aan tör­mä­tään jot­ta rahat saa­daan riit­tä­mään ja esim. kan­nus­ti­non­gel­mat poistettua.

  20. Tie­dän koke­muk­ses­ta mitä köy­hyys on. Se on sitä kun pelaa ja juo kaik­ki tuken­sa. Jos sen jät­tää teke­mät­tä, tuet riit­tä­vät erin­omai­ses­ti hyvä­ta­soi­seen elämään.

    Dema­rei­den lääk­keil­lä, eli vero­tuk­sen kiris­tä­mi­sel­lä ja tulon­siir­to­jen lisää­mi­sel­lä ei pois­te­ta köy­hyyt­tä. Sil­loin kun join ja pela­sin, oli­sin tuhon­nut hel­pos­ti samas­sa ajas­sa, eli yhdes­sä illas­sa, vaik­ka kym­men­ker­tai­set tuet.

    Näin se vaan menee. Köy­hyy­den syyt löy­ty­vät aina pei­lis­tä. Tulo­ta­so nos­taa kenet tahan­sa tääl­lä maa­il­man öky­tu­loi­siin. Toki täl­lä tosia­sial­la ei voi­ta ainut­ta­kaan vaa­lia, sil­lä ihmi­sel­le on vai­ke­aa tun­nus­taa vikaa itsessään.

  21. Poh­din­pa vain KiKyn, aktii­vi­mal­lin ja orja­työn lisään­ty­mis­tä teki­jä­nä eriar­voi­suu­den kasvussa.

    *Jos työt­tö­mät lai­te­taan entis­tä ahtaam­mal­le mah­dot­to­mien vaa­ti­mus­ten kera eivät­kö he ole eriar­voi­ses­sa ase­mas­sa mui­hin ihmis­ryh­miin nähden?

    * Orja­työ­tä tee­te­tään 9€/pvä ja sil­lä kor­va­taan palk­ka­töi­tä sääs­tö­jen ja voit­to­jen toi­vos­sa. Täs­tä “työs­tä” kiel­täy­ty­mi­nen tie­tää sank­tioi­ta mm. karens­sien muo­dos­sa. Tähän “kun­tout­ta­vaan työ­toi­min­taan” lai­te­taan myös ihmi­siä joi­den ei sii­hen pitäi­si jou­tua. Osa jou­tuu tämän takia vuo­sien kuri­muk­seen ja kil­pai­lu vää­ris­tyy. Tämä tren­di on kas­va­maan päin.
    Ovat­ko nämä ihmi­set eriar­voi­sia mui­hin nähden?

  22. Suo­mes­sa on edel­leen eri­lai­sia kuop­pia ja louk­ku­ja joi­hin voi tip­pua vaik­ka oli­si kuin­ka kou­lu­tet­tu ja fiksu:

    - Sairastumis‑, tapa­tur­ma- ja työ­ky­vyt­tö­myys­vaa­ra. Min­kä takia paran­tu­mat­to­mas­ti sai­rai­ta pide­tään “työt­tö­mi­nä” eikä pääs­te­tä työ­ky­vyt­tö­my­se­läk­keel­le? Mik­si meil­lä on erik­seen vakuu­tus­lää­kä­rei­tä sim­put­ta­mas­sa jot­ka eivät edes näe hen­ki­löi­tä joi­den hake­muk­sia käsittelevät?
    — Asun­to vää­räs­sä pai­kas­sa. Jos töi­tä ei saa syr­jä­ky­lil­lä, niin miten saa sit­ten myy­tyä asun­ton­sa että pää­si­si muut­ta­maan työn perään? Voi­si­ko maa­seu­dun talo­ja pis­tää “pake­tiin” kuten pel­to­ja 1960-luvulla?
    — Koti­hoi­to/­hoi­va­ko­ti-/van­hain­ko­ti ‑proble­ma­tiik­ka. Mis­tä van­hus joka ei pär­jää koto­na yksin saa asian­mu­kais­ta hoi­toa? Pitää­kö aikuis­ten työ­elä­mäs­sä ole­vien las­ten luo­pua työs­tään että voi ryh­tyä omaishoitajiksi?
    — Vää­rä kump­pa­ni­va­lin­ta: Miten pääs­tä eroon väki­val­tai­ses­ta tai päih­tei­tä käyt­tä­väs­tä tai uhka­pe­le­jä har­ras­ta­vas­ta tai muu­ten vaan epä­luot­tet­ta­vas­ta elä­män­kump­pa­nis­ta tur­val­li­ses­ti ja ilman mit­ta­via talou­del­li­sia uhrautumisia?
    — Rikos­ten tai hui­jauk­sen koh­teek­si jou­tu­mi­nen. Ammat­ti- ja tapa­ri­kol­li­set voi­vat aiheut­taa suur­ta vahin­koa ja tuho­ta elä­män­työn. Pie­ny­rit­tä­jät ja kaup­pi­aat ja yksi­näi­sis­sä pai­kois­sa asu­vat riskiryhmässä.
    — Luon­non oikuis­ta joh­tu­vat epä­on­nis­tu­neet sadot ja kotie­läin­ten eläin­sai­rau­det maa­ta­lous­yrit­tä­jien riesana
    — Työ­pai­kal­la syr­jin­tä, pitä­mi­nen töis­sä huo­nom­mal­la pal­kal­la kuin mitä ansait­si­si, pelol­la johtaminen
    — Home­ta­lo-louk­ku. Kal­liil­la ostet­tu asun­to muut­tuu asuinkelvottomaksi.
    — Mielenterveysongelmat
    jne.….

    Tilas­tois­sa ne eivät pis­tä sil­miin niin sel­väs­ti kuten pit­kä­ai­kais­työt­tö­mät tai pel­käl­lä kan­sa­neäk­keel­lä elä­vät van­huk­set tai nuo­ret jot­ka eivät ole pääss­seet opis­ke­le­maan tai perus­ta­maan per­het­tä tai monen lap­sen yksin­huol­ta­jat, tai maa­han­muut­ta­jat joi­den kotout­ta­mi­nen epä­on­nis­tu­nut, mut­ta mai­nit­se­ma­ni esi­mer­kit ovat kuin “pom­me­ja” , jot­ka voi­vat lau­e­ta jol­le­kin kun taas joku sääs­tyy nip­pa nap­pa. Niil­le joil­le se lau­ke­aa menee elä­män- ja rahan­hal­lin­ta mel­ko var­mas­ti kural­le. Näi­den ehkäi­sy ei ole miten­kään vain yhden puo­lu­een asia vaan koko yhteis­kun­nan asia on ehkäis­tä eriar­vois­tu­mis­ta täl­lais­ten vahin­ko­jen ja epä­on­nen takia.

  23. Kom­men­teis­sa on suu­ri jouk­ko hyviä huo­mau­tuk­sia sii­tä, kuin­ka suur­ta eriar­voi­suus Suo­mes­sa on ja että se ei kaik­ki näy tilas­tois­sa. Yksi niis­tä kui­ten­kin puut­tuu ja sen muka­na kaik­ki. Yhdes­sä­kään ei osoi­te­ta, että eriar­voi­suus oli­si aiem­min olut vähäi­sem­pää. Kyse oli sii­tä, onko eriar­voi­suus lisään­ty­nyt, ei sii­tä, onko se lii­an suurta.

    1. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
      Yhdes­sä­kään ei osoi­te­ta, että eriar­voi­suus oli­si aiem­min olut vähäisempää. 

      Veli-Pek­ka yllä viit­ta­si lei­pä­jo­no­jen piden­ty­mi­seen. Ilta­leh­den uuti­ses­ta jou­lu­kuul­ta 2016:
      - Koko ajan on kas­vua. Kym­me­nen vuot­ta sit­ten tar­vit­si­joi­ta oli 300. Pari vuot­ta sit­ten hei­tä oli 2 600 ja nyt kol­men tuhan­nen paik­keil­la, Hurs­ti kertoo.

      Eikö täl­lais­ta koke­mus­pe­räis­tä tie­toa kel­puu­te­ta? Lei­pä­jo­no­jen pituut­ta ei tai­de­ta tilas­toi­da virallisesti.

    2. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
      Kom­men­teis­sa on suu­ri jouk­ko hyviä huo­mau­tuk­sia sii­tä, kuin­ka suur­ta eriar­voi­suus Suo­mes­sa on ja että se ei kaik­ki näy tilas­tois­sa. Yksi niis­tä kui­ten­kin puut­tuu ja sen muka­na kaik­ki. Yhdes­sä­kään ei osoi­te­ta, että eriar­voi­suus oli­si aiem­min olut vähäi­sem­pää. Kyse oli sii­tä, onko eriar­voi­suus lisään­ty­nyt, ei sii­tä, onko se lii­an suurta.

      No, Samu­li Saa­rel­ma sen­tään esit­tää joi­tain luku­ja muu­tok­ses­ta: “… USA:ssa kar­keas­ti ottaen muu­tos on ollut se, että 1970-luvul­la toi­mi­tus­joh­ta­jan palk­ka oli 30-ker­tai­nen duu­na­rin palk­kaan ver­rat­tu­na ja nyt se on 300-ker­tai­nen.” … ja osuu jat­kos­sa­kin asian yti­meen: ” Tämä lisää eriar­voi­suut­ta kes­ki- ja ylä­luo­kan välil­lä, vaik­ka tulon­siir­rot oli­si­vat kas­va­neet ja nos­ta­neet ala­luok­kaa lähem­mäs kes­ki­luok­kaa. .… Vii­me vuo­si­kym­me­ni­nä maa­il­man köy­him­mät ja rik­kaim­mat ovat rikas­tu­neet ja län­si­mai­den kes­ki­luok­ka on ollut häviäjänä. ”

      Eli koe­tus­sa eriar­vois­tu­mi­ses­sa on lop­pu­jen lopuk­si kysy­mys rik­kai­den rikas­tu­mi­ses­ta, ei köy­hien köyh­ty­mi­ses­tä. Eivät sii­nä Syl­tyn tai Ros­lin­gin refe­roi­mat viral­li­set tilas­tot köy­hyy­den vähe­ne­mi­ses­tä Suo­mes­sa ja maa­il­mal­la pal­joa paina.

    3. Mikä­li eriar­voi­suus , huo­no-osai­suus ja pahoin­voin­ti ei ole lisään­tyn­tyt, mikä selit­tää kii­reel­lis­ten sijoi­tus­ten kak­sin­ker­tais­tu­mi­sen kym­me­nes­sä vuo­des­sa? Syy­nä eivät aina­kaan ole laki­muuu­tok­set, tilas­toin­ti­pe­rus­teet tai vapai­den sijoi­tus­paik­ko­jen lisään­ty­nyt tarjonta.

      Väes­tö­ta­sol­la eriar­voi­suu­den kas­vus­ta ei lie­ne sel­ke­ää näyt­töä, mut­ta tie­tyis­sä eri­tyis­ryh­mis­sä vai­kut­taa kyl­lä mene­vän entis­tä huonommin.

    4. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
      Kom­men­teis­sa on suu­ri jouk­ko hyviä huo­mau­tuk­sia sii­tä, kuin­ka suur­ta eriar­voi­suus Suo­mes­sa on ja että se ei kaik­ki näy tilas­tois­sa. Yksi niis­tä kui­ten­kin puut­tuu ja sen muka­na kaik­ki. Yhdes­sä­kään ei osoi­te­ta, että eriar­voi­suus oli­si aiem­min olut vähäi­sem­pää. Kyse oli sii­tä, onko eriar­voi­suus lisään­ty­nyt, ei sii­tä, onko se lii­an suurta.

      Jos eriar­voi­suus ei ole lisään­ty­nyt, niin miten se vai­kut­taa mihin­kään muu­hun kuin dema­rei­den hauk­ku­mi­seen “vää­räs­tä todistuksesta”?

      Eikö eriar­voi­suu­den vähen­tä­mi­nen ole (vih­reäs­sä) agen­das­sa riip­pu­mat­ta sii­tä, miten se on vii­me vuo­si­na heilahdellut?

      Pitäi­si­kö mei­dän pys­tyä joten­kin las­ke­maan, mikä on optim­ma­li­nen mää­rä eriar­voi­suut­ta (=kan­nus­ta­vuut­ta) ja pyr­kiä sitä koh­ti ja varoa, ettei eriar­voi­suus vähe­ne liikaa?

      1. toke: Jos eriar­voi­suus ei ole lisään­ty­nyt, niin miten se vai­kut­taa mihin­kään muu­hun kuin dema­rei­den hauk­ku­mi­seen “vää­räs­tä todistuksesta”?

        Eikö eriar­voi­suu­den vähen­tä­mi­nen ole (vih­reäs­sä) agen­das­sa riip­pu­mat­ta sii­tä, miten se on vii­me vuo­si­na heilahdellut?

        Pitäi­si­kö mei­dän pys­tyä joten­kin las­ke­maan, mikä on optim­ma­li­nen mää­rä eriar­voi­suut­ta (=kan­nus­ta­vuut­ta) ja pyr­kiä sitä koh­ti ja varoa, ettei eriar­voi­suus vähe­ne liikaa?

        Tätä­hän monet tääl­lä perään­kuu­lut­ta­vat. Jos gini-indek­si on kai­ken­kat­ta­va nume­ro, joka ker­too kai­ken oleel­li­sen eriar­voi­suu­des­ta Suo­mes­sa, niin mikä on sem­moi­nen nume­ro, johon vasem­mis­to oli­si tyy­ty­väi­nen? Suo­mel­la on yksi maa­il­man pie­nim­mis­tä gini-indek­seis­tä, mut­ta sii­tä huo­li­mat­ta vasem­mal­ta lai­dal­ta kuu­luu jat­ku­vaa vali­tus­ta tuloe­ro­jen kas­vus­ta (mitä ei aina­kaan kysei­sen indek­sin mukaan juu­ri­kaan ole tapah­tu­nut) ja eriar­voi­suu­den kas­vus­ta (mitä ilmei­ses­ti kysei­nen indek­si ei sit­ten mit­taa­kaan). Mikä sit­ten oli­si sopi­va mit­ta­ri, jos ker­ta ihmis­ten tuloe­rot eivät ole­kaan sopi­va mit­ta­ri eriarvoisuudelle?

      2. Juk­kis: Tätä­hän monet tääl­lä perään­kuu­lut­ta­vat. Jos gini-indek­si on kai­ken­kat­ta­va nume­ro, joka ker­too kai­ken oleel­li­sen eriar­voi­suu­des­ta Suo­mes­sa, niin mikä on sem­moi­nen nume­ro, johon vasem­mis­to oli­si tyy­ty­väi­nen? Suo­mel­la on yksi maa­il­man pie­nim­mis­tä gini-indek­seis­tä, mut­ta sii­tä huo­li­mat­ta vasem­mal­ta lai­dal­ta kuu­luu jat­ku­vaa vali­tus­ta tuloe­ro­jen kas­vus­ta (mitä ei aina­kaan kysei­sen indek­sin mukaan juu­ri­kaan ole tapah­tu­nut) ja eriar­voi­suu­den kas­vus­ta (mitä ilmei­ses­ti kysei­nen indek­si ei sit­ten mit­taa­kaan). Mikä sit­ten oli­si sopi­va mit­ta­ri, jos ker­ta ihmis­ten tuloe­rot eivät ole­kaan sopi­va mit­ta­ri eriarvoisuudelle?

        Yksi gini-nume­ro ei edes ker­ro oikein mitään kat­ta­vaa tuloe­rois­ta eri desii­lien välillä.
        Vie­lä vähem­män se ker­too sii­tä, että yksi­tyi­nen hoi­va­fir­ma las­kut­taa hoi­va­pal­ve­lus­taan vaik­ka 5k€/kk/muistisairas, eikä sil­lä­kään saa inhi­mil­lis­tä kohtelua.

      3. Toke: Yksi gini-nume­ro ei edes ker­ro oikein mitään kat­ta­vaa tuloe­rois­ta eri desii­lien välillä.
        Vie­lä vähem­män se ker­too sii­tä, että yksi­tyi­nen hoi­va­fir­ma las­kut­taa hoi­va­pal­ve­lus­taan vaik­ka 5k€/kk/muistisairas, eikä sil­lä­kään saa inhi­mil­lis­tä kohtelua.

        Eli eriar­voi­suu­den lisään­ty­mi­nen on sitä, että mak­suis­ta huo­li­mat­ta täs­sä yhteis­kun­nas­sa ei saa inhi­mil­lis­tä koh­te­lua yksi­tyi­sil­tä yri­tyk­sil­tä? Mie­len­kiin­toi­nen tul­kin­ta ja voi kyl­lä hyvin­kin joh­taa eriar­voi­suu­den koke­muk­sen lisään­ty­mi­seen. En kyl­lä­kään tie­dä mil­lä tuo­hon voi vai­kut­taa muul­la kuin sil­lä, että asiak­kaat pys­tyi­si­vät vapaam­min valit­se­maan pal­ve­lun­tar­joa­jan­sa / kaik­ki pal­ve­lut kes­ki­tet­täi­siin takai­sin kun­nil­le / kau­pun­geil­le ja joten­kin pako­tet­tai­siin ne var­mis­ta­maan kor­kea pal­ve­lui­den laa­tu. Mitä enem­män mie­tin niin sitä parem­mal­ta ideal­ta tämä kuu­los­taa, mut­ta joten­kin minus­ta tun­tuu, että dema­rei­den puhu­ma eriar­voi­suus ei vält­tä­mät­tä vas­taa sinun ajatteluasi.

  24. Eriar­voi­suu­den kes­ki­mää­räi­nen vähe­ne­mi­nen joh­tuu aineel­lis­ten hyö­dyk­kei­den hal­pe­ne­mi­ses­ta ja se taas joh­tuu tek­no­lo­gian kehit­ty­mi­ses­tä ja mas­sa­tuo­tan­nos­ta hal­van työ­voi­man mais­sa. Jot­kut toi­set tär­keät hyö­dyk­keet taas ovat kal­lis­tu­neet tai saa­ta­vuus huo­non­tu­nut. Esim asun­to hyväl­lä pai­kal­la kal­liim­pi, kou­lun­käyn­tiä ja opis­ke­lua ja ter­vey­den­hoi­toa ovat ravis­tel­leet poliit­ti­set pää­tök­set jois­sa aina joku tip­puu verk­ko­jen läpi. Työ­voi­man pitäi­si olla liik­ku­vaa mut­ta se ei sitä aina ole.

    1. R.Silfverberg:
      Eriar­voi­suu­den kes­ki­mää­räi­nen vähe­ne­mi­nen joh­tuu aineel­lis­ten hyö­dyk­kei­den hal­pe­ne­mi­ses­ta ja se taas joh­tuu tek­no­lo­gian kehit­ty­mi­ses­tä ja mas­sa­tuo­tan­nos­ta hal­van työ­voi­man mais­sa. Jot­kut toi­set tär­keät­hyö­dyk­keet taas ovat kal­lis­tu­neet tai saa­ta­vuus huo­non­tu­nut. Esim asun­to hyväl­lä pai­kal­la kal­liim­pi, kou­lun­käyn­tiä ja opis­ke­lua ja ter­vey­den­hoi­toa ovat ravis­tel­leet poliit­ti­set pää­tök­set jois­sa aina joku tip­puu verk­ko­jen läpi. Työ­voi­man pitäi­si olla liik­ku­vaa mut­ta se ei sitä aina ole.

      Työ­voi­ma liik­kuu kyl­lä hyvin sil­loin kun tar­vi­taan väkeä raken­ta­maan ydin­voi­ma­laa tai lai­vo­ja 3€/h‑palkalla.

  25. Kom­men­tit, jois­sa vedo­taan yksi­lön vas­tuuseen, ovat tie­teen­vas­tai­sia, kos­ka tie­de ei ole pys­ty­nyt osoit­ta­maan, että ihmi­sel­lä oli­si tah­to. Tah­don koke­mus kyl­lä on, mut­ta ei tahtoa.

    Tah­toon ja valin­taan vetoa­mi­nen edus­taa uskon­nol­lis­ta maa­il­maa. Mitä pitem­mäl­le aivo­ja opi­taan ymmär­tä­mään, sitä enem­män myös pys­ty­tään osoit­ta­maan muut­tu­jia, jot­ka ohjaa­vat ihmi­sen käy­tös­tä. Muut­tu­jat eivät ole tah­don pii­ris­sä, kos­ka vai­kut­teis­ta irral­laan ole­vaa tah­toa ei ole edes olemassa.

    Jos kovas­ti luot­taa tie­tee­seen, voi kuvi­tel­la kau­kai­sen maa­il­man, jos­sa ihmi­nen mani­pu­loi­daan jo lap­ses­ta saak­ka menes­ty­jäk­si. Tähän saak­ka kei­not ovat olleet vaja­vai­sia, mut­ta esi­mer­kik­si vähän­kin rau­hat­to­mien ame­rik­ka­lais­las­ten lää­kit­se­mi­nen rau­hal­li­sik­si on esi­merk­ki kehi­tyk­ses­tä, jos­sa ihmi­sen bio­lo­gi­aan eli perus­tem­pe­ra­ment­tiin puu­tu­taan kemial­li­ses­ti ja sitä ohja­taan menes­ty­mis­tä tuke­vaan suuntaan.

    Joku uskoo Juma­laan, toi­nen uskoo yksi­lön valin­toi­hin, mut­ta kum­pi­kin usko on irra­tio­naa­lis­ta ja har­hais­ta. Kun uskoil­le ruve­taan penää­mään ratio­naa­li­sia perus­tei­ta, nii­tä ei löy­dy. Yksi­lön vas­tuuseen usko­mi­ses­ta pitäi­si luo­pua. Se ei kuu­lu tie­teel­li­sen ajat­te­lun piiriin.

    Koi­ra­kin tekee monen­lai­sia valin­to­ja, mut­ta sil­ti emme ole­ta, että sil­lä oli­si var­si­nai­nen tah­to. Sen kou­lu­tuk­ses­sa kes­ki­ty­tään ehdol­lis­ta­mi­seen. Sil­le syö­te­tään käyt­täy­ty­mis­mal­le­ja sen sijaan että odo­tet­tai­siin, että se mää­rit­tää käy­tök­sen­sä itse.

    Jus­si Vii­ta­la kir­joit­taa kir­jas­san “Inhi­mil­li­nen eläin, eläi­mel­li­nen ihmi­nen”, että ihmis­ten ja eläin­ten käy­tö­se­rot ovat mää­räl­läi­siä eivät­kä laa­dul­li­sia. Mekin olem­me vain yksi laji mui­den jou­kos­sa. Ympä­ris­tö ja bio­lo­gia teke­vät valin­tam­me puo­les­tam­me aivan niin kuin muil­la­kin eläimillä.

    1. Tut­ki­mus­ten mukaan omat valin­nat vai­kut­ta­vat aina­kin onnellisuuteen:

      Long-run­ning Ger­man panel sur­vey shows that per­so­nal and eco­no­mic choices, not just genes, mat­ter for happiness

      Fol­lowing lines of inqui­ry favo­red by eco­no­mists and posi­ti­ve psyc­ho­lo­gists, we have shown that life goals, reli­gion, and per­so­nal choices mat­ter for hap­pi­ness. Key choices rela­te to one’s part­ner, the tra­deoff between work and lei­su­re, social par­tici­pa­tion, and healt­hy lifes­ty­le. Life goals and choices have as much or more impact on life satis­fac­tion than variables rou­ti­ne­ly desc­ri­bed as impor­tant in pre­vious research, inclu­ding ext­ro­ver­sion and being mar­ried or partnered.

      Att­ri­bu­ting outco­mes to indi­vi­dual pre­fe­rences and choices is often regar­ded as proble­ma­tic in the social sciences, alt­hough less so in eco­no­mics. Obvious­ly, choices may be more or less con­strai­ned. On the face of it, howe­ver, choices rela­ting to part­ner per­so­na­li­ty traits, life goals/priorities, the work-lei­su­re tra­deoff, social par­tici­pa­tion, and healt­hy lifes­ty­le appear rela­ti­ve­ly unconstrained.

    2. Junt­ti­pul­la Savos­ta:
      Kom­men­tit, jois­sa vedo­taan yksi­lön vas­tuuseen, ovat tie­teen­vas­tai­sia, kos­ka tie­de ei ole pys­ty­nyt osoit­ta­maan, että ihmi­sel­lä oli­si tah­to. Tah­don koke­mus kyl­lä on, mut­ta ei tahtoa.

      Tah­toon ja valin­taan vetoa­mi­nen edus­taa uskon­nol­lis­ta maa­il­maa. Mitä pitem­mäl­le aivo­ja opi­taan ymmär­tä­mään, sitä enem­män myös pys­ty­tään osoit­ta­maan muut­tu­jia, jot­ka ohjaa­vat ihmi­sen käy­tös­tä. Muut­tu­jat eivät ole tah­don pii­ris­sä, kos­ka vai­kut­teis­ta irral­laan ole­vaa tah­toa ei ole edes olemassa.

      Jos kovas­ti luot­taa tie­tee­seen, voi kuvi­tel­la kau­kai­sen maa­il­man, jos­sa ihmi­nen mani­pu­loi­daan jo lap­ses­ta saak­ka menes­ty­jäk­si. Tähän saak­ka kei­not ovat olleet vaja­vai­sia, mut­ta esi­mer­kik­si vähän­kin rau­hat­to­mien ame­rik­ka­lais­las­ten lää­kit­se­mi­nen rau­hal­li­sik­si on esi­merk­ki kehi­tyk­ses­tä, jos­sa ihmi­sen bio­lo­gi­aan eli perus­tem­pe­ra­ment­tiin puu­tu­taan kemial­li­ses­ti ja sitä ohja­taan menes­ty­mis­tä tuke­vaan suuntaan.

      Joku uskoo Juma­laan, toi­nen uskoo yksi­lön valin­toi­hin, mut­ta kum­pi­kin usko on irra­tio­naa­lis­ta ja har­hais­ta. Kun uskoil­le ruve­taan penää­mään ratio­naa­li­sia perus­tei­ta, nii­tä ei löy­dy. Yksi­lön vas­tuuseen usko­mi­ses­ta pitäi­si luo­pua. Se ei kuu­lu tie­teel­li­sen ajat­te­lun piiriin.

      Koi­ra­kin tekee monen­lai­sia valin­to­ja, mut­ta sil­ti emme ole­ta, että sil­lä oli­si var­si­nai­nen tah­to. Sen kou­lu­tuk­ses­sa kes­ki­ty­tään ehdol­lis­ta­mi­seen. Sil­le syö­te­tään käyt­täy­ty­mis­mal­le­ja sen sijaan että odo­tet­tai­siin, että se mää­rit­tää käy­tök­sen­sä itse.

      Jus­si Vii­ta­la kir­joit­taa kir­jas­san “Inhi­mil­li­nen eläin, eläi­mel­li­nen ihmi­nen”, että ihmis­ten ja eläin­ten käy­tö­se­rot ovat mää­räl­läi­siä eivät­kä laa­dul­li­sia. Mekin olem­me vain yksi laji mui­den jou­kos­sa. Ympä­ris­tö ja bio­lo­gia teke­vät valin­tam­me puo­les­tam­me aivan niin kuin muil­la­kin eläimillä.

      Miten tämä muut­tuu, jos yksi­lön tah­don sijaan tulee jou­kon tah­to ? Jos yksi­löil­lä ei ole tah­toa, kuin­ka se voi­si olla jou­kol­la ? Jos yksi­lö­ta­sol­la ei voi vedo­ta tie­tee­seen, mil­lä perus­teel­la sii­hen voi­si vedo­ta jou­kon tasol­la ? Vai olis­ko parem­pi olla koko­naan vetoa­mat­ta tie­tee­seen, tai mihin­kään. Näin syn­tyy anar­kia, jos­sa vah­vem­man tah­to (uskoi sen ole­mas­sa oloon tai ei) tulee voittamaan.

    1. Tapio:
      Täs­sä­pä lisää aiheesta: 

      https://www.slideshare.net/THLfi/suomalaisten-hyvinvointi-2018

      Jul­kai­sus­sa on mer­kit­tä­viä ero­ja Syl­tyn refe­roi­maan Tilas­to­kes­kuk­sen jul­kai­suun nähden:

      https://www.stat.fi/til/tjt/2016/04/tjt_2016_04_2018-05–24_kat_001_fi.html

      Todel­la erin­omai­sia esi­tyk­siä, kum­pai­nen­kin. En näh­nyt kovin iso­ja ero­ja, jos ollenkaan..

      Oleel­lis­ta kui­ten­kin eten­kin ensim­mäi­ses­sä kel­muse­tis­sä on, että köy­hyys ei ole muut­tu­nut min­ne­kään, ken­ties vähen­ty­nyt hie­man. Ja että suu­rin syy köy­hyy­teen on työt­tö­myys (En osan­nut lukea kuu­lui­ko työ­ky­vyt­tö­myys samaan vai ei). 

      Toi­sek­seen oleel­lis­ta on, että köy­hyyt­tä ja kur­juut­ta on kui­ten­kin ole­mas­sa. Sil­le on teh­tä­vä jotain. Mut­ta sil­loin ei ole tar­peel­lis­ta koros­taa eriar­voi­suut­ta tai eten­kään eriar­voi­suu­den lisään­ty­mis­tä, kos­ka näin vain ohi­te­taan se oikea tavoi­te. Pitää puhua köy­hyy­des­tä työt­tö­myy­des­tä, osat­to­muu­des­ta ja sii­tä miten nii­hin saa­daan hel­po­tus­ta. Pitää saa­da ihmi­set töi­hin ja vähin­tään osal­li­sik­si toi­mi­maan mui­den ihmis­ten kanssa.

  26. Kan­nat­tai­si­ko eriar­voi­suut­ta lähes­tyä ter­vey­se­ro­jen kaut­ta? Stres­si, yksi­näi­syys ja sosi­aa­lis­ten ver­kos­to­jen sekä lii­kun­nan puu­te ovat kes­kei­sim­piä ter­veyt­tä uhkaa­via teki­jöi­tä, jot­ka liit­ty­vät yhtä lail­la eriar­voi­suu­teen. THL:n sel­vi­tyk­sen perus­teel­la yhä har­vem­pi suo­ma­lai­nen kokee ter­vey­den­ti­lan­sa huo­nok­si, mut­ta alin tulo­vii­den­nes ei ole pääs­syt mukaan tähän kehi­tyk­seen (kuvio 2): http://www.julkari.fi/handle/10024/135167. Tämä viit­taa sii­hen että eriar­voi­suus on kasvanut.

  27. Eriar­voi­suus ei var­mas­ti ole kas­va­nut. Mut­ta ei sen vähen­tä­mi­nen enää täl­lä sosia­lis­min tiel­lä onnis­tu. Jos pelk­kä asu­mis­tu­ki syö 2 mil­jar­dia eli liki 500€ nok­ka. Jo nyt suo­men vero­tus on jär­jet­tö­män koval­la tasol­la. Ja val­tao­san vero­ja mak­saa var­sin­pie­ni osa tulon­saa­jis­ta ja hei­dän­kään vero­tus­ta voi pal­jon uyli 100% kasvattaa.

    Suo­ma­lai­nen tukien här­del­li pas­si­voi ihmi­siä. Ja joku perus­tu­lo pas­si­vois jos mah­dol­lis­ta vie­lä enemmän

    1. xyzzy:
      Suo­ma­lai­nen tukien här­del­li pas­si­voi ihmi­siä. Ja joku perus­tu­lo pas­si­vois jos mah­dol­lis­ta vie­lä enemmän

      Niin, 7 köy­hin­tä tulo­de­sii­liä saa tulon­siir­to­ja enem­män kuin mitä mak­saa. Kol­man­nek­si par­hai­ten ansait­se­va desii­li saa yhtä pal­jon kuin mak­saa ja sit­ten ne 2 eni­ten tie­naa­vaa mak­saa enem­män kuin saa.
      Täs­tä on vai­kea pääs­tä eroon. Pitäi­si­kö kou­lu­tus ter­vey­den­huol­to ja sosi­aa­li­tur­va mak­saa niil­le, jot­ka sii­tä pys­tyi­si­vät mak­sa­maan? Vai että kai­kil­le jul­ki­set pal­ve­lut yhtä ilmaisia?

  28. Isos­sa kuvas­sa eriar­voi­suus ei ole Suo­men suu­rin ongel­ma. Työ­tä teke­vien pie­ni mää­rä on Suo­men todel­li­nen ongel­ma, joka taas joh­tuu huo­nos­ti toi­mi­vis­ta työ­mark­ki­nois­ta. Hyvin­voin­ti­val­tion rahoi­tus lepää kor­kean työl­li­syy­sas­teen varas­sa. Tot­ta­han toki sosia­lis­tit papu­kai­jan tavoin tois­ta­vat samaa levyä eriar­voi­suu­den kas­vus­ta, ilman sen kum­mem­paa evi­dens­siä ja eten­kin vaa­lien alla. Ehkä joku jopa sii­hen uskoo­kin. Sil­lä kuka­han punai­sia enää äänes­täi­si jos kaik­ki oli­si­vat vau­rai­ta ja Vol­vo sei­soo pihas­sa. Huip­pu­ki­reäl­lä vero­tuk­sel­la pide­tään huo­li ettei kukaan pää­se rikas­tu­maan. Kun kaik­ki ovat yhtä köy­hiä niin tasa-arvo on toteu­tu­nut. Suo­ma­lai­set on trol­lat­tu usko­maan että talous on nol­la­sum­ma­pe­liä. Mut­ta jos on varaa lait­taa asu­mis­tu­kiin suu­ruus­luok­kaa 2 mil­jar­dia vuo­si­ta­sol­la, niin täy­ty­nee tode­ta että Suo­mi on vie­lä rikas maa kun varaa yllä­pi­tää moi­sia tuki­au­to­maat­te­ja. Suo­raa tulon­siir­toa jul­ki­sel­ta vuokranantajille.

  29. Eriar­voi­suus ei ole vain raha­ky­sy­mys. Ja nois­sa raha­ky­sy­my­sis­sä­kin on tul­kin­nan­va­raa , eivät ne tulot vaan mys kulut vai­kut­ta­vat , samoin kei­not vai­kut­taa oloi­hi­na esim ennen köy­hä­kin asui oma­ko­ti­ta­los­sa, kos­ka raken­si sen itse ja tal­koo­voi­min .Nyky­ään se ei ole mah­dol­lis­ta .Ja kun ton­til­la oli tilaa niin sii­tä sai perus­e­lin­tar­vik­kei­ta niin köy­hä­kin saat­toi elää parem­paa elä­mää kuin tulot osoittivat

    Yhteis­kun­nan suh­tau­tu­mi­nen­kin on muut­tu­nut, kes­ki-ja hyvä­tu­loi­set tar­vi­se­vat kan­nus­ti­mia , mut­ta köy­hää on kyy­ky­tet­tä­vä , sim­pu­tet­ta­va ja alistettava.Kannustinta ei tar­vi­ta , vain ruoskaa

    Köy­hät ovat myös syr­jäy­ty­neet pää­tök­sen­teos­ta , päät­tä­jien kesian­sio on monin­ker­tai­nen ver­rat­tu­na köy­hiin eikä Edus­kun­nas­sa ole mon­taa­kaan duu­na­ri­taus­tais­ta. SAmoin vir­ka­mie­his­tä on kar­sit­tu kaik­ki alim­man kas­tin taus­tai­set ja Kokoo­mus on val­lan­nut val­tao­san virois­ta piilokokoomuslaisilla

  30. Täs­sä Suo­men talous­ti­lan­ne päh­ki­nän­kuo­res­sa: Maas­sam­me on mil­jo­nää­re­jä 50 000, yli 100 00 ansait­se­via noin 80 000 ja kan­sa­lai­sen net­to­va­ral­li­suus kes­ki­mää­rin 25 000 euroa.

    Jot­ta pys­tym­me yllä­pi­tä­mään hyvin­voin­tim­me, on vaka­va ongel­ma: Meil­lä on lii­an vähän rik­kai­ta, osaa­jat ja fir­mat pake­ne­vat hir­mu­ve­ro­tus­tam­me maas­ta, suu­ryh­tiöm­me ovat jo aiko­ja sit­ten siir­ty­neet vero­pa­ra­tii­sei­hin. Lisäk­si kan­sain­vä­li­set suu­ryh­tiöt kil­pai­le­vat Suo­mes­sa hoito‑, verk­ko­kaup­pa, ym. aloil­la matal­la veroasteella.

    Nyt yri­tys­vi­ha­mie­li­nen ja popu­lis­ti­nen viher-vasem­mis­to näyt­tää voit­ta­van seu­raa­vat vaa­lit vetoa­mal­la vir­heel­li­sin perus­tein gini-ker­toi­meen, van­hus­ten­hoi­don “kaa­me­aan” yksi­tyis­tä­mi­seen ja rik­kait­ten ris­ki-sijoi­tuk­sis­ta saa­miin koh­tuut­to­miin pääomatuloihin.

    Mie­les­tä­ni ongel­mam­me voi­daan rat­kais­ta näin: Pitää oleel­li­ses­ti las­kea kaik­kien palk­ka­ve­ro­tus­ta, refor­moi­daan maa­il­man jäy­kin työ­voi­ma­lain­sää­dän­töm­me niin, että aina kan­nat­taa ottaa työ­tä vas­taan, sekä teh­dään Suo­mes­ta yri­ty­sys­tä­väl­li­nen maa, jos­sa kan­nat­taa yrit­tää, ottaa ris­kiä, työl­lis­tää ja sitä kaut­ta vaurastua.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.