Hiilivero ja ilmasto-oikeudenmukaisuus

Sak­sa­lai­sen AUE-sää­tien ilmas­to­se­mi­naa­ris­sa tie­tei­den talol­la 24.1. Pro­fes­so­ri Peter Lund oppo­noi alus­ta­jan Caio Koch-Wese­rin näke­mys­tä, että tar­vit­sem­me kovem­pia hin­to­ja fos­sii­li­sil­le polt­toai­neil­le eli, hiiliveroa.

Lun­din mukaan tämä pakot­tai­si köy­hät sopeu­tu­maan kun taas rik­kaat voi­si­vat pors­kut­taa van­haan mal­liin. En nyt puu­tu Lun­din puheen­vuo­ron sisäi­seen ole­tuk­seen, että rik­kai­den kulu­tuk­ses­sa hii­li­pääs­tö­jen hin­ta­jous­to oli­si nol­la vaan poh­din rat­kai­sua ilmas­to-oikeu­den­mu­kai­suu­den kannalta.

Kuvi­tel­kaam­me, että  hii­li­ve­ron (tai pääs­tö­kau­pan) sijas­ta aset­tai­sim­me jokai­sel­le hen­ki­lö­koh­tai­sen pääs­tö­kiin­tiön, olkoon se C tonnia/vuosi. Tämä nyt aina­kaan ei sor­tai­si köy­hiä. En nyt puu­tu sii­hen, miten tämä käy­tän­nös­sä tapah­tui­si, kos­ka aion osoit­taa, ettei sitä kan­na­ta teh­dä näin.

Sai­si­ko myy­dä pääs­tö­kiin­tiös­tään myy­dä toi­sel­le, jos ei itse tar­vit­se sitä niin pal­jon kuin tar­vit­see rahaa ja toi­nen taas ajai­si isol­la autol­la ja mat­kus­tai­si välil­lä ulko­mail­le?  Sii­nä­hän ei kukaan häviäi­si, kos­ka koko­nais­pääs­töt eivät kas­vai­si. Molem­pien hyvin­voin­ti para­ni­si. Eivät­hän he muu­ten oli­si tuo­hon kaup­paan ryhtyneet.

Jos hyväk­sym­me, että hen­ki­lö­koh­tai­sen pääs­tö­kiin­tiön­sä saa myy­dä koko­naan tai osit­tain, pys­ty­täm­me pörs­sin, jos­sa pääs­tö­jä voi ostaa ja myy­dä. Pörs­sis­sä pääs­tö­ton­nil­le tulee jokin hin­ta. Olkoon se p €/tonni.

Tämän jäl­keen jokai­nen voi­si vali­ta tar­kan pääs­tön C tai jon­kin toi­sen mää­rän. Olkoon tuo toi­nen mää­rä X tonnia/vuosi. Jos X > C, jou­tuu mak­sa­maan pääs­tö­oi­keuk­sis­ta ja jos X<C on saa­ma­puo­lel­la. Niin­pä pääs­tö­jen vai­ku­tus tuloi­hin on

(C‑X)p €

Pie­nel­lä las­ku­toi­mi­tuk­sel­la huo­maam­me, ettei sitä kan­na­ta näin teh­dä, sillä

(C‑X)p €  = Cp€ — Xp €

Pää­sem­me täs­mäl­leen samaan tulok­seen jaka­mal­la ensin kai­kil­le rahaa Cp € ja verot­to­mal­la sen jäl­keen pääs­tö­jä hion­taan p €/tonni.

Hen­ki­lö­koh­tai­nen kau­pat­ta­va hii­li­ve­ro on siis toteu­tet­ta­vis­sa käy­tän­nös­sä yksin­ker­tai­sim­min verot­ta­mal­la pääs­tö­jä niin kor­keal­la verol­la, että koko­nais­pääs­töt aset­tu­vat toi­vo­tul­le tasol­le ja jaka­mal­la veron tuot­to kaik­kien kes­ken tasan. Täs­sä ei ote­ta kan­taa sii­hen, tapah­tuu­ko tämä yhden maan sisäl­lä vai glo­baa­lis­ti. Peri­aa­te on sama.  Veron­si­jas­ta voi­daan käyt­tää päästökauppaa.

40 vastausta artikkeliin “Hiilivero ja ilmasto-oikeudenmukaisuus”

  1. Ihan hyvää jär­kei­lyä ja olen itse suun­nil­leen samal­la kannalla. 

    Olen kui­ten­kin vii­me­ai­koi­na alka­nut hiu­kan hor­ju­maan aja­tuk­sis­sa­ni, kos­ka tämä voi kui­ten­kin aiheut­taa saman­lai­sia kan­nus­ti­non­gel­mia kuin perus­tu­lo voi aiheut­taa koto­na asu­vil­le nuo­ril­le. Hen­ki­lö, joka on sopeu­tu­nut elä­mään hyvin hii­li­niu­kas­ti, voi heit­täy­tyä hii­li­tu­lo­jen varaan. Esi­mer­kik­si jos nuo­ri saa kaik­ki ruo­at ja asu­mi­sen van­hem­mil­ta plus aje­lee kau­pan pääl­le van­hem­pien autol­la (sil­loin kun sitä tar­vit­see), hän ei luon­nol­li­ses­ti­kaan mak­sa hii­li­ve­ro­ja, vaan saa hii­li­tu­lot puh­taa­na käteen. 

    Pel­kään että pääs­tö­jä pitää verot­taa aika pal­jon, jol­loin sitä jaet­ta­vaa­kin oli­si aika pal­jon ja sii­tä siis suo­raan mah­dol­li­set kan­nus­ti­no­nel­mat ole­mas­sa, ihan saman­lai­set kuin perus­tu­lon kans­sa­kin. Nuor­ten koh­dal­la tämä tar­koit­tai­si lähin­nä kes­ki- ja parem­pi­tu­lois­ten lap­sia, kos­ka köy­hil­lä nyt ei edel­leen­kään oli­si varaa mak­saa las­ten elämistä. 

    Kaik­ki edel­li­nen riip­puu puh­taas­ti sii­tä, tuli­si­ko hii­li­ra­haa esi­mer­kik­si sato­ja euro­ja kuu­kau­des­sa perus­tu­lon muo­dos­sa, jos ain kymp­pe­nä niin mitään kovin suur­ta vai­ku­tus­ta ei tie­ten­kään ole. No ei sitä var­maan sato­ja euro­ja voi­si tul­la kuu­kau­des­sa, se kuu­los­taa aika suu­rel­ta mää­räl­tä, ellei mer­kit­tä­vää osaa nykyi­ses­tä sosi­aa­li­tur­vas­ta käy­tän­nös­sä muu­tet­tai­si toi­mi­maan “hii­li­pe­rus­tei­ses­ti”.

    Jotain tupak­ka-askin kyl­keen teh­tä­vää ker­ta­luok­ka­las­kel­maa tämä kyl­lä kaipaisi.

    1. Jos lete­taan, että 100 €/tonni riit­tää, tuot­to oli­si noin 5 G€ joka kai­kil­le jaet­tu­na oli­sin noin 80 €/kk. Ei sil­lä val­ta­van leveäs­ti eläisi.

      1. Nyki­sel­lään tuo hin­ta kyl­lä riittäisi.

        Aika hel­pol­la siis pää­si­si. Mut­ta meil­lä­hän on ymmär­tääk­se­ni sekä jo säh­kös­sä että auto­jen polt­toai­neis­sa ja öljy­läm­mi­tyk­ses­sä­kin tuo­ta kor­keam­mat verot, joi­ta on perus­tel­tu päästöillä. 

        Nämä tuli­si ilmei­ses­ti vie­kä noi­den vero­jen pääl­le, vähän kuin hait­ta­ve­ro­jen pääl­le vie­lä toi­nen lisä­hait­ta­ve­ro? Kos­ka muu­ten­han ne rahat uppoa­vat val­tion kassaan.

        Aina­kin omas­ta mie­les­tä­ni pitäi­si pyr­kiä verot­ta­maan kaik­kea samal­la verol­la. Eli öljy­läm­mi­tyk­sel­lä ja säh­köl­lä on jo vero, jos se jää alle niin ok nos­te­taan, jos yli niin las­ke­taan. Säh­kö­ve­ro kan­nat­tai­si lak­kaut­taa, kos­ka ilman oli­si pääs­tö­kaup­pa — hii­li­ve­ro ja vie­lä säh­kö­ve­ro sii­hen pääl­le. Kol­min­ker­tai­ses­ti siis mak­se­taan hai­tas­ta. Ja oikeas­taan säh­köl­le ja kai­kel­le pääs­tö­kau­pan pii­ris­sä ole­val­le ei pitäi­si lait­taa hii­li­ve­roa ollen­kaan tai vaih­toeh­toi­ses­ti sit­ten val­tion pitää ostaa vero­tuo­tol­la ne pääs­tö­kiin­tiöt, jot­ta väl­tet­täi­siin tuplamaksut.

        Säh­kö­ve­ros­ta nyt pitäi­si muu­ten­kin luo­pua, se kun kan­nus­taa pien­polt­toon. Kla­pien kulu­tus on kas­va­nut 20% 2000-luvul­la ja kyl­lä lai­tan sii­tä aika suu­ren osan säh­kö- ja öljy­ve­ro­jen koro­tus­ten piik­kiin. Kos­ka kaa­pe­lit kai­ve­taan kal­liil­la maa­han, tulee polt­to lisään­ty­mään enti­ses­tään, pääs­tö­kau­pan alai­nen pääs­tö siir­tyy siis pääs­tö­kau­pan ulko­puo­lel­le. Huo­no juttu.

        Tosin reaa­li­po­liit­ti­ses­ti tuo kiin­tiö saat­tai­si olla hel­pom­pi toteut­taa, kos­ka ihmi­set eivät ymmär­rä talout­ta ja puo­let puo­lueis­ta on samaa miel­tä. Mer­kit­tä­vä osa puo­lueis­ta on kui­ten­kin sitä miel­tä, että polii­ti­kot osaa­vat päät­tää hii­li­kiin­tiöis­tä, joten arvaam­pa että nii­tä las­ket­tai­siin asuin­pai­kan, lap­si­lu­vun, tulo­jen ja kaik­kin mui­den mui­den asioi­den suhteen.

        PS Joko sanoin että säh­kö­ve­ro tuli­si lakkauttaa?

      2. Sylt­ty: Tosin reaa­li­po­liit­ti­ses­ti tuo kiin­tiö saat­tai­si olla hel­pom­pi toteut­taa, kos­ka ihmi­set eivät ymmär­rä talout­ta ja puo­let puo­lueis­ta on samaa mieltä.

        Veik­kaan hen­ki­lö­koh­tai­sen hii­li­kiin­tiön ole­van hal­lin­nol­li­ses­ti lii­an vai­kea. Sitä pait­si, miten se toi­mi­si ylit­tyes­sä tai yli­tyk­sen olles­sa lähellä?

  2. Noin yleis­täen tai­taa olla niin, ettei vero­jen ja mui­den mak­su­jen epä­suo­ran oikeu­den­mu­kai­suu­den tar­kas­te­lu ole mie­le­käs­tä. Jos jon­kun mie­les­tä köy­hät ovat lii­an köy­hiä, kan­nat­taa köy­hyyt­tä tor­jua suo­ril­la tulon­siir­roil­la eikä esi­mer­kik­si sub­ven­toi­mal­la pysä­köin­ti­paik­ko­ja, mak­sa­mal­la maa­ta­lous­tu­kia tai alen­ta­mal­la kaik­kia kos­ke­via veroja.

  3. Nyt puu­ha­taan uusil­le raken­nuk­sil­le hii­li­bud­jet­tia. Sii­tä ei ole aja­tuk­sell­li­ses­ti pit­kä mat­ka sii­hen, että jokai­sel­le kan­sa­lai­sel­le anne­taan käy­tet­tä­väk­si ikään suh­teu­tet­tu hii­li­ja­lan­jäl­ki­ti­li, jon­ka puit­teis­sa pitäi­si elää. Täs­tä ei puo­les­taan ole pit­kä mat­ka sii­hen, kun mah­dol­li­nen “eko­fa­sis­ti­nen” hal­li­tus rupe­ai­si lis­ti­mään lii­an ison hii­li­ja­lan­jäl­jen ihmisiä.

    1. JoE­lä­ke­läi­nen: Täs­tä ei puo­les­taan ole pit­kä mat­ka sii­hen, kun mah­dol­li­nen “eko­fa­sis­ti­nen” hal­li­tus rupe­ai­si lis­ti­mään lii­an ison hii­li­ja­lan­jäl­jen ihmisiä.

      Tuo on vähin­tään yhtä epä­to­den­nä­köi­nen ske­naa­rio, kuin että mis­tä muus­ta tahan­sa vel­voit­teen lai­min­lyön­nis­tä alet­tai­siin lis­ti­mään ihmi­siä. Esim “maan­puo­lus­tus­fa­sis­ti­nen” hal­li­tus saat­tai­si lis­tiä aseis­ta­kiel­täy­ty­jät tai “vero­fa­sis­ti­nen” hal­li­tus vero­pe­tok­sen teki­jät (ml. vahin­gos­sa sen tehneet).

    2. JoE­lä­ke­läi­nen:
      Nyt puu­ha­taan uusil­le raken­nuk­sil­le hii­li­bud­jet­tia. Sii­tä ei ole aja­tuk­sell­li­ses­ti pit­kä mat­ka sii­hen, että jokai­sel­le kan­sa­lai­sel­le anne­taan käy­tet­tä­väk­si ikään suh­teu­tet­tu hii­li­ja­lan­jäl­ki­ti­li, jon­ka puit­teis­sa pitäi­si elää. Täs­tä ei puo­les­taan ole pit­kä mat­ka sii­hen, kun mah­dol­li­nen “eko­fa­sis­ti­nen” hal­li­tus rupe­ai­si lis­ti­mään lii­an ison hii­li­ja­lan­jäl­jen ihmisiä.

      Hui! Kuu­los­taa pelot­ta­val­ta ja ennen kaik­kea rea­lis­ti­sel­ta skenaariolta.

  4. Hii­li­pääs­tö­jen hin­nan tuli­si mää­räy­tyä niin suu­rek­si, että sil­lä saa ostet­tua vas­taa­van mää­rän hii­li­nie­lua, mihin hii­li­mak­sut tuli­si­kin ohja­ta. Pääs­tö­kau­pan, jos sil­lä men­nään, tuli­si­kin toi­mia niin, että pääs­tö­oi­keuk­sia on yhteen­sä vain jota­kuin­kin sen ver­ran, kuin nie­lu­ja on kaupattavana. 

    Köyhiin(kin) koh­dis­tu­vat tasa­ve­ro­mai­set vai­ku­tuk­set eli elin­kus­tan­nus­ten kas­vu tulee huo­mioi­da, mut­ta ei nii­tä vält­tä­mät­tä koko­naan tar­vit­se korvata.

  5. Meil­lä on jo vero, jota mak­sat sitä enem­män mitä enem­män kulu­tat ener­gi­aa ja tuo­tat pääs­tö­jä. Mik­si kek­siä uusia himmeleitä?

    Sitä kut­su­taan polttoaineveroksi.

    1. Polt­toai­ne­ve­roa ei mak­se­ta esi­mer­kik­si semen­tin val­mis­tuk­ses­sa syn­ty­väs­tä hii­li­diok­si­dis­ta eikä tur­peen poltosta.

      1. Tur­peen pol­tos­ta mak­se­taan sym­bo­lis­ta veroa. Se on ener­gia­si­säl­töä koh­den yhdek­säs osa sitä vähem­män saas­tut­ta­van kivi­hii­len veros­ta ja kym­me­nes­osa, jos suh­teu­te­taan hii­li­diok­si­di­pääs­töi­hin. Käy­tän­nös­sä nol­la. Onnek­si pääs­tö­oi­keuk­sien hin­ta nousee ja lopet­taa tuon nuo­ren rus­ko­hii­len polttamisen.

      2. O.S:“verottamalla pääs­tö­jä niin kor­keal­la verol­la, että koko­nais­pääs­töt aset­tu­vat toi­vo­tul­le tasol­le ja jaka­mal­la veron tuot­to kaik­kien kes­ken tasan.”
        O.S. unoh­taa las­kel­mis­saan hii­len sito­jat, nimit­täin met­sä­no­mis­ta­jat ja ruu­an tuot­ta­jat. Eikö oli­si oikeu­den­mu­kais­ta , jos sito­mi­ses­ta mak­set­tai­siin veron­ko­ro­tuk­siin suh­teu­tet­tu­na myös­kin koro­tet­tu­ja korvauksia ?
        Onhan se dema­rien ja vih­rei­den päi­vä­uni, kun pää­see verot­ta­maan met­sän ja pel­lon omis­ta­jia kiin­teis­tö­ve­roil­la ja hii­len­si­to­mis­kor­vaus­ten veroil­la. Met­sän- ja pel­lo­no­mis­ta­jat mak­sa­vat tie­tys­ti myös pääs­tö­jen koro­te­tut verot, mut­ta tuot­to jae­taan kai­kil­le kan­sa­lai­sil­le tasan. Veik­kaan, että met­sä­no­mis­ta­jil­le ja ruu­an­tuot­ta­jil­le jää taas mus­tan pekan kort­ti käteen. Vai pitää­kö nykyi­sin ilmais­ta, väril­li­sen pekan kortti ?
        Niin, ja vie­lä lisää vero­tus­koh­tei­ta: Kun met­sä­no­mis­ta­ja ottaa omas­ta met­säs­tään run­ko­puu­vär­kit kone­hal­liin­sa, niin sii­tä puu­ta­va­ras­ta tulee mak­saa vero. Tule­vai­suu­des­sa sii­hen on sit­ten vie­lä lisät­tä­vis­sä mak­su hii­len­si­don­nan pie­nen­ty­mi­ses­tä , aaah miten dema­rin­ruusui­sia visioita.

        Osmo Soi­nin­vaa­ra: Se on ener­gia­si­säl­töä koh­den yhdek­säs osa sitä vähem­män saas­tut­ta­van kivi­hii­len veros­ta ja kym­me­nes­osa, jos suh­teu­te­taan hiilidioksidipäästöihin

        Ei pidä paik­kaan­sa, IPCC , poliit­ti­nen elin, äänes­ti tur­peen uusiu­tu­mat­to­mak­si polt­toai­neeek­si. Täl­lä poliit­ti­sel­la pää­tök­sel­lä vah­vis­tet­tiin , että tur­ve ei kas­va 1–2- mm vuo­des­sa. Pääs­tö­las­ken­ta ei siis huo­mioi tur­peen vuo­si­kas­vua mitenkään.

        Ps. pal­jon­ko kiloon kivi­hiil­tä on sitou­tu­nut hiilidioksidia ?

      3. Eemil: Ps. pal­jon­ko kiloon kivi­hiil­tä on sitou­tu­nut hiilidioksidia ?

        3.6 kiloa .

      4. Mik­ko Kivi­ran­ta: 3.6 kiloa . 

        Sito­mi­nen on tapah­tu­nut kivi­hii­li­kau­del­la 300 mil­joo­naa vuot­ta sit­ten. Vaik­ka van­ha tapah­tu­ma onkin, ei sitä CO2:ta sil­ti pidä takai­sin ilma­ke­hään pääs­tää, ihan samaa tava­raa se on kuin mitä tur­pees­ta­kin lähtee.

      5. Eemil: Pääs­tö­las­ken­ta ei siis huo­mioi tur­peen vuo­si­kas­vua mitenkään.

        Ei pääs­tö­las­ken­nas­sa pidä­kään huo­mioi­da aina­kaan sitä osaa tur­peen vuo­si­kas­vua, joka tapah­tuu joka tapauk­ses­sa. Kor­kein­taan, jos saat joten­kin lisät­tyä tur­peen vuo­si­kas­vua, pitäi­si se lisäys huomioida.

      6. Ossi Sare­so­ja: Ei pääs­tö­las­ken­nas­sa pidä­kään huo­mioi­da aina­kaan sitä osaa tur­peen vuo­si­kas­vua, joka tapah­tuu joka tapauksessa. 

        Eli siis, jos met­sä kas­vaa, niin kas­vua ei saa huo­mioi­da hii­li­ta­se­las­kel­mas­sa miten­kään. Vain ainoas­taan kas­vun lisäys ver­rat­tu­na nor­maa­li­kas­vuun. Nyt ei Sare­so­jan logiik­ka avaudu .
        IPCC teki poliit­ti­sen pää­tök­sen, jol­la tur­vat­tiin kivi­hii­len kil­pai­lu­ky­ky esim. pää­kau­pun­ki­seu­dun läm­mi­tys­rat­kai­suis­sa. IPCC on Kes­ki-Euroo­pan kivi­hii­li­mark­ki­noi­den edunvalvoja.
        Kivi­ran­ta:” ihan samaa tava­raa se on kuin mitä tur­pees­ta­kin lähtee.”
        Muu­ten , mut­ta kivi­hii­les­sä vapau­tuu hii­li­diok­si­dia enem­män, kuin mitä las­kel­mat osoit­ta­vat. Kivi­hii­li ei uusiu­du yhtä nopeas­ti kuin turve.

      7. Eemil. Kyl­lä met­sän kas­vu on muka­na hii­li­ta­so­las­kel­mas­sa. Läh­tö­koh­ta­na on, ettei­vät pääs­töt saa nous­ta eikä nie­lu hei­ken­tyä tai jos nie­lu hei­ken­tyy, pitää pääs­tö­jen alen­tua vastaavasti.

      8. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Eemil. Kyl­lä met­sän kas­vu on muka­na hii­li­ta­so­las­kel­mas­sa. Läh­tö­koh­ta­na on, ettei­vät pääs­töt saa nous­ta eikä nie­lu hei­ken­tyä tai jos nie­lu hei­ken­tyy, pitää pääs­tö­jen alen­tua vastaavasti.

        Tie­dän kyl­lä tämän, mut­ta Sare­so­jan logii­kan mukaan ei sai­si olla. Eihän tur­vet­ta ja met­siä saa koh­del­la eri taval­la. Nyt näin on käy­nyt , kos­ka IPCC teki talous­po­liit­ti­sen pää­tök­sen tur­peen uusiutumattomuudesta.

      9. IPCC teki aivan oikean pää­tök­sen tur­peen uusiu­tu­mat­to­muu­des­ta. Jos met­sä pol­te­taan, se kas­vaa uudes­taan. Jos sitä ei pol­te­ta, sen kas­vu tyreh­tyy, joten met­sän­kor­juu AIHEUTAA nie­lun. Jos turet­ta ei polt­de­ta, tur­peen kas­vu jat­kuu, joten tur­peen polt­to ei aiheu­ta nie­lua. Nor­ja­kaan ei voi väit­tää, että hei­dän meren poh­jas­ta pump­paa­man­sa öljy on uusiu­tu­vaa, kos­ka meri on nielu.

      10. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Jos turet­ta ei polt­de­ta, tur­peen kas­vu jat­kuu, joten tur­peen polt­to ei aiheu­ta nie­lua. Nor­ja­kaan ei voi väit­tää, että hei­dän meren poh­jas­ta pump­paa­man­sa öljy on uusiu­tu­vaa, kos­ka meri on nielu.

        Täs­sä on nyt käsi­te­se­kaan­nus, joka joh­tuu sii­tä, että on alet­tu uskoa tur­peen ole­van uusiu­tu­ma­ton­ta. Kun tur­ve­tuon­tan­toa­lue pois­tuu käy­tös­tä, niin sen hii­len­si­don­ta läh­tee uudel­leen käyn­tiin kas­vi- puu­tuo­tan­non kaut­ta tai ennal­lis­ta­mal­la alue .
        Näin ei tapah­du kivi­hii­len lou­hin­nan eikä öljyn­tuo­tan­non tapauksissa.
        Sil­ti tur­ve luo­ki­tel­laan suu­rem­pi­pääs­töi­sek­si kuin kivihiili.
        Ei ote­ta huo­mioon uusiu­tu­mis­ta muul­la suo­a­lueil­la, ei tuo­tan­non lop­pu­mi­sen jäl­keis­tä hii­len­si­don­taa ja lisäk­si kivi­hii­len pääs­tö­las­ken­ta ei huo­mioi alku­pe­räi­ses­ti sido­tun hii­li­diok­si­si­din määrää.

      11. Eemil: Kun tur­ve­tuon­tan­toa­lue pois­tuu käy­tös­tä, niin sen hii­len­si­don­ta läh­tee uudel­leen käyn­tiin kas­vi- puu­tuo­tan­non kaut­ta tai ennal­lis­ta­mal­la alue .

        Mut­ta hii­len­si­don­ta on ollut jo val­miik­si käyn­nis­sä ennen tur­peen nos­toa. Niin­pä sitä ei voi las­kea vähen­tä­mään tur­peen hii­li­taak­kaa, jos hii­len­si­don­ta ei kas­va. (Lisäk­si, jos tilal­le tulee met­sää eikä tur­ve­suo­ta, se ei enää sido­kaan hiil­tä jat­ku­vas­ti vaan satu­roi­tuu ennen pitkää.)

        Aivan yhtä rele­van­tis­ti voi­sit sanoa, että kivi­hii­len lou­hin­ta tai öljyn­po­raus ei estä tur­ve­soi­ta sito­mas­ta hiil­tä (kos­ka se tapah­tuu aivan muu­al­la), mut­ta sitä ei tie­ten­kään pidä las­kea vähen­tä­mään hii­len tai öljyn pääs­tö­jä, kos­ka tur­ve­suo sitoo hiil­tä, vaik­ket lou­hi­si kivi­hiil­tä tai porai­si öljyä (tai vaik­ket nos­tai­si turvetta).

        Eemil: lisäk­si kivi­hii­len pääs­tö­las­ken­ta ei huo­mioi alku­pe­räi­ses­ti sido­tun hii­li­diok­si­si­din määrää

        En ymmär­rä, mitä tar­koi­tat täl­lä sanoa.

      12. Eemil: Tie­dän kyl­lä tämän, mut­ta Sare­so­jan logii­kan mukaan ei sai­si olla. Eihän tur­vet­ta ja met­siä saa koh­del­la eri tavalla.

        Osmo sanoi­kin jo olen­nai­sen, mut­ta tois­te­taan­pa vie­lä. Met­sä ei kas­va loput­to­miin vaan satu­roi­tuu jos­sain vai­hees­sa, jos sitä ei kaa­de­ta, eikä sik­si ime hii­li­diok­si­dia loput­to­miin. Luon­non­ti­lai­nen tur­ve­suo sen sijaa imee jat­ku­vas­ti hiil­tä satu­roi­tu­mat­ta. Tätä jat­ku­vaa imua ei tule huo­mioi­da tur­peen hii­li­si­säl­lös­sä, kos­ka se tapah­tuu, vaik­kei tur­vet­ta nos­ta­kaan. Ainoas­taan, jos tur­peen nos­to joten­kin lisää hii­len imua, voi sen lisä­osuu­den huo­mioi­da tur­peen net­to­pääs­töis­sä. En tie­dä käy­kö noin.

        Olen­nais­ta on ver­ra­ta tilan­tei­ta, jos­sa polt­toai­ne kerä­tään ja pol­te­taan, tilan­tee­seen, jos­sa kum­paa­kaan ei teh­dä. Tämä pitää teh­dä sekä pääs­tö­jen että nie­lu­jen osal­ta. Nie­lu­jen osal­ta olen­nais­ta on siis ero näi­den kah­den tilan­teen välil­lä eikä nie­lun abso­luut­ti­nen suuruus.

  6. Pii­rus­tus­pöy­däl­lä tai exce­lis­sä nämä kak­si ske­naa­rio­ta voi­vat joh­taa samaan lop­pu­tu­lok­seen: 1. Vero­te­taan ja jae­taan tasai­ses­ti kai­kil­le. 2. Anne­taan kiin­tiöt joi­ta voi vapaas­ti myydä.

    Elä­väs­sä elä­mäs­sä nämä joh­ta­vat eri lop­pu­tu­lok­seen, kos­ka vaih­toeh­don 1 tuot­ta­ma tulo­vir­ta pää­tyy allo­koi­ta­vak­si poliit­ti­ses­sa pro­ses­sis­sa ja lop­pu­tu­los on 100% var­muu­del­la jotain muu­ta kuin tasa­ja­ko kai­kil­le. Pys­tyy­kö kukaan esit­tä­mään yhtään vas­tae­si­merk­kiä? Alas­kan sys­tee­mi ei kel­paa, kos­ka kysy­myk­ses­sä ei ole hal­lin­non kaut­ta kier­rä­tet­tä­vä vero.

    Vaih­toeh­to 2 taas tuot­taa ongel­mia heti, kun hin­nat vaih­te­le­vat voi­mak­kaas­ti, jol­loin syn­tyy voit­ta­jia ja häviä­jiä ja tämä taas syn­nyt­tää poliit­tis­ta pai­net­ta sään­tö­jen muut­ta­mi­seen kes­ken pelin ja sen jäl­keen odo­tuk­sen sii­tä että sään­tö­jä muu­te­taan vas­ta­kin, eli oppi­kir­ja­mai­seen moral hazard tilanteeseen.

  7. Saresoja:“Tätä jat­ku­vaa imua ei tule huo­mioi­da tur­peen hii­li­si­säl­lös­sä, kos­ka se tapah­tuu, vaik­kei tur­vet­ta nostakaan. ”

    Et nyt halua ymmär­tää. Tur­peen polt­ta­mi­nen vapaut­taa hiil­tä, ja se huo­mioi­daan pääs­tö­ker­roin­ta las­ket­taes­sa. Tämä las­ken­ta teh­dään pii­pun pääs­tä aivan kuten kivi­hii­len­kin koh­dal­la. Ero on kui­ten­kin sii­nä, että tur­ve uusiu­tuu koko ajan, mut­ta kivi­hii­li ei lai­sin­kaan. Sil­ti tur­peen pääs­tö­ker­toi­mes­sa ei huo­mioi­da uusiu­tu­mis­ta miten­kään. Tur­peen pääs­tö­ker­roin ei siis ole totuut­ta vastaava.

    Suo­men tur­ve­mais­ta on tur­ve­tuo­tan­toa­luei­ta kaik­ki­aan noin 68 000 heh­taa­ria (YM). Vuon­na 2016 ener­gia­tur­peen tuo­tan­nos­sa oli 45 000 heh­taa­ria ja ympä­ris­tö­tur­pei­den tuo­tan­nos­sa 5 000 heh­taa­ria tur­ve­maa­ta. Yhteen­sä soi­ta on hie­man alle yhdek­sän mil­joo­naa heh­taa­ria, joka vas­taa 20 % Suo­men koko­nais­pin­ta-alas­ta ja 28 % maa-alas­ta. Tur­vet­ta pol­te­taan 68 000 ha:n alal­ta ja tur­ve uusiu­tuu 9 mil­joo­nan heh­taa­rin alalla.
    IPCC:n pää­tök­sel­lä näin ei tapahdu.

    1. Eemil: Et nyt halua ymmärtää.

      Tun­tuu pikem­min­kin sil­tä, että sinä et halua ymmär­tää. Jos tur­ve uusiu­tuu joka tapauk­ses­sa, se ei ole miten­kään yhtey­des­sä tur­peen nos­ta­mi­seen ja polt­ta­mi­seen. Niin­pä sitä ei pidä las­kea vähen­tä­mään tur­peen polt­ta­mi­sen pääs­tö­jä, kos­ka se ei lii­ty tur­peen polttamiseen.

      1. Ossi Sare­so­ja: Jos tur­ve uusiu­tuu joka tapauk­ses­sa, se ei ole miten­kään yhtey­des­sä tur­peen nos­ta­mi­seen ja polt­ta­mi­seen. Niin­pä sitä ei pidä las­kea vähen­tä­mään tur­peen polt­ta­mi­sen pääs­tö­jä, kos­ka se ei lii­ty tur­peen polttamiseen.

        Onhan se yhtey­des­sä tur­peen polt­ta­mi­seen. Polt­ta­mi­nen tuot­taa ilmaan hii­li­diok­si­dia. Se toi­mii yhteyt­tä­mi­sen raa­ka-ainee­na, jon­ka kas­vit otta­vat ilmas­ta, veden alla ole­vat kas­vit vedes­tä. Hii­li­diok­si­dis­ta kas­vit saa­vat kai­ken orgaa­ni­siin ainei­siin tar­vit­ta­van hii­len. Suol­la maa­tu­vat kas­vi­jät­teet lisää­vät tur­ve­mas­saa 1 — 2mm jokai­ki­nen vuosi.
        Miten voit väit­tää mui­den vih­rei­den tapaan, että nämä kak­si ilmiö­tä eivät lii­ty toi­siin­sa. Suo imee tur­peen­pol­ton hii­li­pääs­tö­jä ja se tulee huo­mioi­da sekä tasees­sa, että päästökertoimessa.

        Mil­lä las­ku­toi­mi­tuk­sel­la todis­tat tämän kaa­van ole­van epätosi ?

        6H2O + 6CO2 + valon foto­nit → C6H12O6 (glu­koo­si) + 6O2

        Lupaan puol­taa Nobe­lin pal­kin­toa tuos­ta läpimurrosta.

      2. Voi­sim­me aja­tel­le, että tur­ve­suon omis­ta­ja sai­si kor­vau­yk­sen sito­mas­taan hii­les­tä ja mak­sai­si vas­taa­vas­ti, kun tur­vet­ta kor­ja­taan. Hänen ei kan­nat­tai­si tur­vet­ta kor­ja­ta, kos­ka sidon­ta ei lisään­ny vaik­ka van­haa tur­vet­ta poltetaan.
        Sen sijaan met­sä­no­mis­ta­jan koh­dal­la sidon­ta lop­puu, kun met­sä on “val­mis”. Sil­loin hänen kan­nat­taa kor­ja­ta met­sää, mak­saa sii­tä takai­sin se pääs­tö­mak­su, kos­ka met­sä alkaa sitoa uudestaan.
        Näin sen pitäi­si olla, mut­ta täs­sä on eräi­tä siir­ty­mä­vai­heen ongelmia.Jos tähän siir­ryt­täi­siin vuon­na 2020, moni met­sä­no­mis­ta­ja jousui­si mak­sa­maan puu kor­juus­ta, vaik­ka ei ole saa­nut sito­mi­ses­ta mitään kor­vaus­ta. Siir­ty­mä­vai­het­ta kes­täi­si 70 vuotta.
        Eemi tyie­tys­ti kysyy, mik­si met5sänomistaja mak­saa niis­tä pääs­töi­sä, miki ei puun osta­ja. Lop­pu­tu­los on aivan sama. Puu osta­ja vain mak­saa puus­ta vas­taa­vas­ti vähemmän.

      3. Ossi Sare­so­ja: Tun­tuu pikem­min­kin sil­tä, että sinä et halua ymmär­tää. Jos tur­ve uusiu­tuu joka tapauk­ses­sa, se ei ole miten­kään yhtey­des­sä tur­peen nos­ta­mi­seen ja polt­ta­mi­seen. Niin­pä sitä ei pidä las­kea vähen­tä­mään tur­peen polt­ta­mi­sen pääs­tö­jä, kos­ka se ei lii­ty tur­peen polttamiseen. 

        Täs­sä on nyt sel­väs­ti kak­si eri­lais­ta ajat­te­lu­mal­lia ristiriidassa.

        Ensim­mäi­sen poh­ja­na on se, että kaik­ki ilmas­ta pois­tet­tu hii­li­diok­si­di on hyvä asia. Täl­löin tur­ve­suon omis­ta­jan tulee saa­da vuo­sit­tain kor­vaus jokai­ses­ta hii­li­diok­si­di­gram­mas­ta, joka imey­tyy tur­ve­suo­hon. Aivan kuten jokai­sen met­sä­no­mis­ta­jan tulee saa­da kor­vaus jokai­ses­ta hii­li­diok­si­di­gram­mas­ta, joka imey­tyy met­sään. Kun jom­pi kum­pi pol­te­taan, tulee kum­mal­le­kin antaa las­ku, joka yhtä suu­ri kuin vapau­te­tun hii­li­diok­si­din ilma­ke­häs­tä pois­ta­mi­ses­ta on maksettu.

        Toi­sen ajat­te­lu­mal­lin poh­ja­na on se, että nyky­ti­la oikein. Täl­löin tur­ve­suon omis­ta­ja hyvää hyvyyt­tään pois­taa hiil­tä ilma­ke­häs­tä eikä ansait­se sii­tä min­kään­lais­ta kor­vaus­ta. Sen sijaan met­sä­no­mis­ta­ja ei lopul­ta pois­tai­si yhtään hiil­tä ilma­ke­häs­tä, kos­ka satu­roi­tu­nut met­sä ei enää kas­vai­si. Täl­löin met­sä­no­mis­ta­ja­kaan ei saa ansait­se mitään kor­vaus­ta. Met­sä­no­mis­ta­ja ansait­see kui­ten­kin kor­vauk­sen heti kun hak­kaa met­sän pois, kos­ka täl­löin uusi met­sä alkaa pois­taa hii­li­diok­si­dia ilmakehästä.

        Mut­ta miten ihmees­sä jäl­kim­mäi­ses­sä ajat­te­lu­mal­lis­sa ran­gais­taan sitä, joka pääs­tää ilma­ke­hään hiilidioksidia?

      4. R. V.: Ensim­mäi­sen poh­ja­na on se, että kaik­ki ilmas­ta pois­tet­tu hii­li­diok­si­di on hyvä asia. Täl­löin tur­ve­suon omis­ta­jan tulee saa­da vuo­sit­tain kor­vaus jokai­ses­ta hii­li­diok­si­di­gram­mas­ta, joka imey­tyy tur­ve­suo­hon. Aivan kuten jokai­sen met­sä­no­mis­ta­jan tulee saa­da kor­vaus jokai­ses­ta hii­li­diok­si­di­gram­mas­ta, joka imey­tyy met­sään. Kun jom­pi kum­pi pol­te­taan, tulee kum­mal­le­kin antaa las­ku, joka yhtä suu­ri kuin vapau­te­tun hii­li­diok­si­din ilma­ke­häs­tä pois­ta­mi­ses­ta on maksettu.

        Olen samaa miel­tä, että tuol­lai­nen sys­tee­mi, jos­sa mak­se­taan veroa kai­kes­ta hii­li­pääs­tös­tä ja kor­vaus­ta kai­kes­ta hii­len sidon­nas­ta antai­si (aina­kin teo­rias­sa) ilmas­ton kan­nal­ta oikeat kan­nus­teet. Olen­nai­nen osa tuos­ta on se, että tur­peen pol­tos­ta pitää mak­saa koko hiilisisällöstä.

        Täs­sä ei kui­ten­kaan saa oikoa niin, ettei mak­set­tai­si tur­ve­suon omis­ta­jal­le eril­lis­tä kor­vaus­ta, mut­ta vähen­net­täi­siin se sit­ten tur­peen polt­ta­mi­sen veros­ta. Se vas­tai­si tilan­net­ta, jos­sa tur­peen hii­len­si­don­nas­ta mak­set­tai­siin kor­vaus­ta ainoas­taan, jos tur­ve pol­te­taan. Se toi­si tur­peen polt­ta­mi­sel­le parem­mat kan­nus­teet kuin sil­lä ilmas­ton kan­nal­ta pitäi­si olla. Niin­pä tur­peen polt­ta­mi­ses­ta pitäi­si mak­saa veroa koko vapau­tu­vas­ta hii­li­si­säl­lös­tä myös sii­nä tapauk­ses­sa, ettei jos­tain syys­tä halut­tai­si mak­saa suon omis­ta­jal­le hiilensidontakorvausta.

        Met­sän tapauk­ses­sa tuol­lai­nen “oiko­mi­nen” ei ole niin paha, kos­ka met­sän hak­kaa­mi­nen saat­taa oikeas­ti lisä­tä hii­len sidon­taa. Sil­ti tuo hii­len­si­don­ta­kor­vaus + täy­si­mää­räi­nen vero hii­len vapaut­ta­mi­ses­ta oli­si aina­kin teo­rias­sa parempi

  8. R.V:” Kun jom­pi kum­pi pol­te­taan, tulee kum­mal­le­kin antaa las­ku, joka yhtä suu­ri kuin vapau­te­tun hii­li­diok­si­din ilma­ke­häs­tä pois­ta­mi­ses­ta on maksettu.”

    Nyt­hän tilan­ne on juu­ri täl­lai­nen. Tur­peen polt­ta­mi­ses­ta sako­te­taan vää­rän pääs­tö­ker­toi­men ja vero­tuk­sen avul­la. Tur­peen vero­tus­ta kiris­te­tään bud­je­tis­sa kym­me­nen mil­joo­naa euroa eli lähes 60 pro­sent­tia, hal­li­tuk­sen bud­jet­ti­rii­hes­sä pää­tet­tiin. Nykyi­sin vero on 1,9 euroa megawat­ti­tun­nil­ta ja se nousee noin kol­meen euroon. Tule­val­le hal­li­tuk­sel­le tämä­kään ei vie­lä riitä.

    Läh­tö­koh­ta on siis se, että tur­peen hii­len sidon­ta on yhteis­kun­nan omai­suut­ta. Kulut­ta­jat saa­vat met­sän — ja tur­ve­soi­den omis­ta­jien kus­tan­nuk­sel­la tuot­taa hii­li­diok­si­dia ilmaan mie­lin­mää­rin. Vih­reät halua­vat tule­val­la hal­li­tus­kau­del­laan lisä­tä hait­ta­ve­ro­ja . Se sisäl­tää pom­min­var­mas­ti tur­peen kiris­tys­ve­ro­tuk­sen sekä kan­sa­lai­sil­le lisää vero­ja hii­len vapaut­ta­mi­ses­ta. Kan­sa­lai­sil­ta kerä­tyn pääs­tö­ve­ro­tuk­sen tuo­ton vih­reät ohjaa­vat val­tion poh­jat­to­maan kas­saan. Hii­len sito­jil­le, met­sän ja soi­den omis­ta­jil­le, sitä ei tie­ten­kään makseta.
    Tuo­tan­to­vä­li­neet kuu­lu­vat kansalle.

    1. Tur­ve, jota pitäi­si kut­sua suo­hii­lek­si tai nuo­rek­si rus­ko­hii­lek­si, on täy­sin ali­ve­ro­tet­tua. Tuo 30 euroa on 10 % mui­den fos­sii­lis­ten polt­toai­nei­den verosta.

      1. O.S:“miksi met5sänomistaja mak­saa niis­tä pääs­töi­sä, miki ei puun ostaja”
        Tuos­sa tulee taas näky­viin kie­rou­tu­nut suh­tau­tu­mi­nen alku­tuot­ta­jan panos­tuk­seen. Tur­peen ja puun koh­dal­la on kyse pit­käl­le jalos­teus­ta tuot­tees­ta. Jalos­tus on alka­nut bio­lo­gi­ses­ta pro­ses­sis­ta, jos­sa teol­li­sen elä­män­ta­van tuot­ta­ma hii­li­vuo­to sido­taan biomassaan.
        Kolo­ni­saa­tio-opin mukai­ses­ti tuot­ta­jil­le (alku­pe­räis­kan­sa) ei mak­se­ta luon­non­va­rois­ta mitään ja sii­tä­kin vähäs­tä mitä mak­se­taan peri­tään päästö‑, myyn­ti- pää­oma ja al-veroa. Ei tule päät­tä­jil­lä pie­neen mie­leen­kään kus­tan­nus­ra­ken­ne, jos­sa alku­tuot­ta­jal­le mak­se­taan kor­vaus hii­len sidon­nas­ta ja kulut­ta­jil­le tuot­teen hin­taan lisät­ty hii­li­vuo­don kustannuslisä.
        Hii­li­ka­don aiheut­ta­ja on siis kulut­ta­ja , ei tuot­ta­ja, joka uusiut­taa hii­len sidonnan.

        Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Tur­ve, jota pitäi­si kut­sua suo­hii­lek­si tai nuo­rek­si rus­ko­hii­lek­si, on täy­sin ali­ve­ro­tet­tua. Tuo 30 euroa on 10 % mui­den fos­sii­lis­ten polt­toai­nei­den verosta.

        Vero­tus on oikean suun­tai­nen, kos­ka tur­ve on uusiu­tu­va, kivi­hii­li ei. Lisäk­si tur­peen tuo­tan­non loput­tua alue muu­te­taan vil­je­ly­toi­min uudek­si hii­li­nie­luk­si. Hii­li­kai­vos ei niinkään.

    2. Eemil: Läh­tö­koh­ta on siis se, että tur­peen hii­len sidon­ta on yhteis­kun­nan omaisuutta.

      Mus­ta oli­si ihan OK, jos tur­ve­suon omis­ta­jal­le mak­set­tai­siin hii­len sidon­nas­ta kor­vaus­ta ja sit­ten vero­tet­tai­siin täy­si­mää­räi­ses­ti tur­peen polt­ta­mis­ta vapau­tu­van hii­li­si­säl­lön mukaan. Täs­sä ei sai­si kui­ten­kaan oikoa siten, että ei mak­se­ta suon omis­ta­jal­le eril­lis­tä kor­vaus­ta mut­ta vähen­ne­tään se sit­ten tur­peen veros­ta. Tämä vas­tai­si tilan­net­ta, jos­sa kor­vauk­sen hii­len­si­don­nas­ta sai­si vain sil­loin, kuin tur­peen polt­taa. Se antaa tur­peen polt­ta­mi­seen parem­mat kan­nus­ti­met kuin sil­lä pitäi­si olla.

      Edel­leen­kään, tur­peen uusiu­tu­mis­ta ei pidä las­kea, kun mää­rä­tään veroa tur­peen polt­ta­mi­sel­le, kos­ka se ei rii­pu sii­tä pol­te­taan­ko tur­vet­ta vai ei.

  9. Ante­ro Ollila:“Useat asian­tun­ti­jat ovat arvioi­neet, että CO2-pitoi­suu­den nousu esi­teol­li­ses­ta 1700-luvun arvos­ta 280 ppm nyky­ta­sol­le 400 ppm, on nos­ta­nut vil­ja­kas­vien satoi­suut­ta 10–15 %. Kun samaan aikaan läm­pö­ti­la on nous­sut n. 0,7 – 0,8 astet­ta, niin olem­me pääs­seet läm­pö­ti­lan puo­les­ta ilmas­to-opti­min olosuhteisiin.”

    Saresoja:“Edelleenkään, tur­peen uusiu­tu­mis­ta ei pidä las­kea, kun mää­rä­tään veroa tur­peen polt­ta­mi­sel­le, kos­ka se ei rii­pu sii­tä pol­te­taan­ko tur­vet­ta vai ei.”

    Ei tar­kal­leen noin. Tur­peen polt­ta­mi­nen lisää ilman hiil­tä ja samal­la kiih­dyt­tää kas­vien kas­vua. Siten tur­vet­ta muo­dos­ta­vien kas­vien kas­vu kiih­tyy ja maa­tu­mis­mas­sa lisään­tyy. Tot­ta­kai ilmas­sa hiil­tä on lii­kaa­kin, mut­ta bio­lo­gi­set pro­ses­sit eivät ole mus­ta­val­koi­sia , kuten vih­reät halua­vat kan­sal­le (äänes­tä­jil­le) esittää.

    Vih­rei­den tuli­si tutus­tua pro­fes­so­ri Olli­lan tut­ki­muk­siin, jot­ta fak­tat oikeen­tui­si­vat. Samal­la voi­si tur­peen veron ja pääs­tö­ker­toi­men koh­dal­la teh­dä bio­lo­gi­sen pro­ses­sin mukai­sia pää­tök­siä. Nyt pää­tök­set poh­jau­tu­vat poliit­ti­siin tar­koi­tus­pe­riin. Met­sän osal­ta vih­rei­den aja­tus­mal­lit ovat pii­run ver­ran bio­lo­gis­tu­neet, jos­ta plussaa.

    1. Eemil: Ei tar­kal­leen noin. Tur­peen polt­ta­mi­nen lisää ilman hiil­tä ja samal­la kiih­dyt­tää kas­vien kas­vua. Siten tur­vet­ta muo­dos­ta­vien kas­vien kas­vu kiih­tyy ja maa­tu­mis­mas­sa lisääntyy.

      Täl­lä ei ole tämän kan­nal­ta väliä, kos­ka tuo pätee (sii­nä mää­rin kuin pätee) kaik­kiin hii­li­diok­si­din läh­tei­siin eikä vain tur­pee­seen. Ongel­ma­han oli se, että tur­vet­ta vero­te­taan perus­teet­to­mas­ti sel­väs­ti kevyem­min kuin esim kivihiiltä.

      Se perus­te­lu tuol­le erol­le, että tur­ve­suo uusiu­tuu ja imee hiil­tä, ei myös­kään tosi­aan päde, kos­ka se hii­li-imu ei lii­ty tur­peen polttamiseen.

      1. Ossi Sare­so­ja: kos­ka se hii­li-imu ei lii­ty tur­peen polttamiseen

        Liit­tyy sit­ten­kin, ei pel­käl­lä int­tä­mi­sel­lä voi muut­taa bio­lo­gis­ta jär­jes­tel­mää. IPCC on poliit­ti­sel­la pää­tök­sel­lä muut­ta­nut tur­peen fos­sii­li­sek­si polt­toai­neek­si ja se näyt­tää mene­vän läpi 100 nolla.
        Odo­tan vie­lä­kin sitä yhteyt­tä­mi­sen kaa­van kumoa­mis­ta, jos­sa hii­li­diok­si­dia käy­te­tään kas­vien kas­vuun. Tur­peen polt­to tuot­taa hiil­tä ja kas­vit käyt­tä­vät sitä hiil­tä kas­vuun. Tämä bio­lo­gi­nen pro­ses­si ei lak­kaa ole­mas­ta, vaik­ka muut­kin läh­teet tuot­ta­vat hii­li­diok­si­dia ja muut­kin kas­vit yhteyttävät.
        Sit­ten vähän suh­teel­li­suus­käy­tän­töä; Suo­men suo­pin­ta-ala on yli 9 milj. heh­taa­ria, sii­tä tuo­tan­nos­sa on 62 000 ha ja suo­jel­tua 1,2 milj. ha. Indo­ne­sian suo­a­la on 12 milj. heh­taa­ria ja v. 2015 sii­tä paloi n. 2 milj. heh­taa­ria savu­na ilmaan. Lisäk­si maan met­siä ja tur­ve­soi­ta kas­ke­taan ja hyö­dyn­ne­tään pal­mu­öl­jyn ja maan­vil­je­lys­maan tuot­ta­mi­sek­si. “Indo­ne­sian met­sien tilan­ne on kriit­ti­nen. Vuo­des­ta 1990 Indo­ne­sian met­sis­tä on hakat­tu 310 000 neliö­ki­lo­met­riä, mikä vas­taa lähes Suo­men pin­ta-alaa. Met­sä­ka­to kiih­dyt­tää ilmas­ton­muu­tos­ta ja uhkaa alu­een laje­ja, kuten oran­ke­ja. Tänä vuon­na jul­kais­tu tut­ki­mus osoit­taa, että Bor­neon ja Sumat­ran oran­ki­kan­nat ovat pie­nen­ty­neet huo­mat­ta­vas­ti. Eli­nym­pä­ris­tön tuhou­tu­mi­nen on tär­kein syy oran­kien häviä­mi­seen. “( Greenpeace)

        Meil­lä tuos­ta mur­to-osan mää­räs­tä pitää kitis­tä ja verot­taa ala kuo­li­aak­si. Sii­tä­kin huo­li­mat­ta, että käy­tös­sä ovat kehit­ty­neet tuo­tan­to­me­ne­tel­mät ja tuo­tan­toa­luei­den jat­ko­käyt­tö ilmastoneutraalia.
        Poli­ti­koin­ti estää arki­jär­jen käytön

  10. Nämä tek­no­kraat­ti­set las­kel­mat käsit­te­le­vät vain sitä, miten pääs­tö­jen kaup­pa par­hai­ten jär­jes­tet­täi­siin. Oli­sin toi­vo­nut Osmon käsit­te­le­vän perin­poh­jai­ses­ti alus­sa esi­tet­tyä kiis­ta­na­lais­ta kysy­mys­tä sii­tä, kuu­luu­ko näi­tä kau­pa­ta ensin­kään — onko se oikeu­den­mu­kais­ta, ja joh­taa­ko se hyvään yhteiskuntaan. 

    Ei sään­nös­te­lyn aika­na osto­kort­te­ja tar­vik­keil­le voi yleen­sä noin vaan kau­pa­ta, kos­ka on ymmär­ret­ty täl­lä ole­van hyvin epä­toi­vot­tu­ja yhteis­kun­nal­li­sia seu­rauk­sia. Sama kos­kee pääs­tö­kiin­tiöi­den kauppaa. 

    Osmo esit­ti yksin­ker­tai­se­na totea­muk­se­na, että kukaan ei häviäi­si jos sääs­te­li­ääs­ti elä­vä myy yli­mää­rä­kiin­tiön­sä sitä tar­vit­se­val­le. Yksi­lön koh­dal­la yksit­täis­ta­pauk­ses­sa näin on, mut­ta tätä ole­tus­ta kuu­luu tar­kas­tel­la kriit­ti­ses­ti laa­jem­pien yhteis­kun­nal­lis­ten vai­ku­tus­ten osal­ta. Laa­jem­min täl­lai­nen kaup­pa minun näh­däk­se­ni joh­taa juu­ri Lun­din esit­tä­män “tämä pakot­tai­si köy­hät sopeu­tu­maan kun taas rik­kaat voi­si­vat pors­kut­taa van­haan mal­liin” ‑ongel­maan, mitä ei voi pitää oikeu­den­mu­kai­se­na. (Todet­ta­koon, että rik­kaat pors­kut­tai­si­vat vähän vähem­män kun se mak­sai­si pal­jon, mut­ta perus­a­se­tel­maa tämä ei muuta.)

    Oli­si mie­len­kiin­tois­ta lukea Osmon aja­tuk­sia täs­tä asias­ta enem­män, paneu­tuen tasa-arvon ja oikeu­den­mu­kai­suu­den ongel­maan ja mitä rajo­ja on käyt­täy­ty­mi­sen ohjai­lus­sa rahan avulla.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.