Perussuomalaiset ja Trump ovat oikeassa. Oman maan ilmastotoimet eivät kannata yhdellekään maailman maalle.

Twit­te­ris­sä perus­suo­ma­lai­set todis­ta­vat taas, ettei Suo­mes­sa kan­na­ta teh­dä ilmas­ton hyväk­si yhti­käs mitään, kos­ka osuu­tem­me pääs­töis­tä on niin pie­ni, että muut maat rat­kai­se­vat. Trump on sano­nut ame­rik­ka­lai­sis­ta saman. Hei­dän­kin osuu­ten­sa maa­il­man­pääs­töis­tä on niin pie­ni, ettei hei­dän kan­na­ta teh­dä asian eteen mitään.

Molem­mat ovat yhtä oikeas­sa. Itse asias­sa kaik­ki ne ovat oikeas­sa, jot­ka sano­vat, ettei hei­dän maan­sa kan­na­ta teh­dä ilmas­ton­muu­tok­sen estä­mi­sek­si mitään.

Ilmiö on niin glo­baa­li, ettei yhden­kään maan ilmas­to­po­li­tiik­ka vai­ku­ta sen maan omaan tilan­tee­seen niin pal­jon, että toi­met näin las­ket­tui­na oli­si­vat kan­nat­ta­via. Hyö­ty Suo­men toi­mis­ta jakau­tuu maa­il­man kaik­kien mai­den hyväk­si. Vaik­ka nämä yhdes­sä hyö­ty­vät Suo­men toi­mis­ta niin pal­jon, että maam­me toi­met ilmas­ton muu­tok­sen estä­mi­sek­si tuot­ta­vat enem­män hyö­tyä kuin mak­sa­vat, tuos­ta hyö­dys­tä tulee Suo­meen häviä­vän pie­ni osa. Sama kos­kee USA:n toimia.

Juu­ri täs­tä syys­tä kaik­kien on olta­va muka­na, kos­ka muu­ten kukaan ei ole muka­na. Kun kaik­ki ovat muka­na, kaik­ki hyö­ty­vät. Kun me teem­me osuu­tem­me ja muut teke­vät osuu­ten­sa, mei­dän hyö­tym­me on suu­rem­pi kuin omat ponnistelumme.

Ymmär­täi­si­vät­kö perus­suo­ma­lai­set ana­lo­gian ase­vel­vol­li­suu­teen? Jokai­nen voi sanoa, ettei Suo­men itse­näi­syys ole kiin­ni hänen panok­ses­taan, joten sik­si hän ei kan­na­ta käy­dä int­tiä. Kenen­kään ei kan­na­ta, kun ajat­te­lee asi­aa vain itsen­sä kannalta.

128 vastausta artikkeliin “Perussuomalaiset ja Trump ovat oikeassa. Oman maan ilmastotoimet eivät kannata yhdellekään maailman maalle.”

  1. Jokai­nen voi sanoa, ettei Suo­men itse­näi­syys ole kiin­ni hänen panok­ses­taan, joten mik­si hän ei kan­na­ta käy­dä inttiä.”

    Mul­le on tul­lut mie­leen sama ana­lo­gia. Oli­si kiin­toi­saa tie­tää, miten perus­suo­ma­lai­set vas­tai­si­vat tuohon.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Yhteis­re­surs­sion­gel­mat ovat saman­lai­sia. On sit­ten kyse lau­maim­mu­ni­tee­tis­ta, isän­maan puo­lus­tuk­ses­ta tai ilmas­tos­ta. Sik­si ne jot­ka selit­tä­vät mene­vän­sä siva­riin, kos­ka eivät halua tap­paa, ovat ihan saman­lai­sia veneen kei­nut­ta­jia kuin ilmas­ton­muu­tos-tal­kois­ta valit­ta­vat per­sut tai ne jot­ka selit­tä­vät että eivät halua myr­kyt­tää roko­tuk­sil­la lapsiaan.

      Ongel­ma kui­ten­kin on, että ilmas­to­tal­koi­ta ei ole oikeas­taan edes aloi­tet­tu. Jos USA ja Kii­na vetäy­ty­vät vas­tuus­ta, onko pie­nel­lä­kään maal­la jär­keä kont­ri­buoi­da. Ilmas­to voi­daan pelas­taa vain jos USA ja Kii­na sopi­vat asian, ryh­ty­vät toi­miin ja kaup­pa­saar­rol­la pakot­ta­vat muut maat mukaan.

      En ole var­ma. Täs­tä kan­nat­tai­si aidos­ti keskustella?

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  2. Jokai­nen voi sanoa, ettei Suo­men itse­näi­syys ole kiin­ni hänen panok­ses­taan, joten mik­si hän ei kan­na­ta käy­dä inttiä.”

    Täs­sä ana­lo­gias­sa on yksi pik­ku-pie­ni puu­te: tark­ka ana­lo­gia ker­toi­si vie­lä että intis­tä kiel­täy­ty­jiä ovat jo edel­tä­kä­sin kaik­ki Oulun ete­lä­puo­lel­la asu­vat asevelvollisuusikäiset.

    Monet ilmas­ton­muu­tok­sen tor­jun­nas­sa tär­keim­mät val­tiot­han (Kii­na, Intia, USA) ovat ilmoit­ta­neet, että ne eivät ota osaa tähän tor­jun­taan, aina­kaan muu­ta­maan kym­me­neen vuo­teen. Eivät­kä ole sitou­tu­neet sen­kään jäl­keen mihinkään.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Joku Toi­nen:
      “Jokai­nen voi sanoa, ettei Suo­men itse­näi­syys ole kiin­ni hänen panok­ses­taan, joten mik­si hän ei kan­na­ta käy­dä inttiä.”

      Täs­sä ana­lo­gias­sa on yksi pik­ku-pie­ni puu­te: tark­ka ana­lo­gia ker­toi­si vie­lä että intis­tä kiel­täy­ty­jiä ovat jo edel­tä­kä­sin kaik­ki Oulun ete­lä­puo­lel­la asu­vat asevelvollisuusikäiset.

      Monet ilmas­ton­muu­tok­sen tor­jun­nas­sa tär­keim­mät val­tiot­han (Kii­na, Intia, USA) ovat ilmoit­ta­neet, että ne eivät ota osaa tähän tor­jun­taan, aina­kaan muu­ta­maan kym­me­neen vuo­teen. Eivät­kä ole sitou­tu­neet sen­kään jäl­keen mihinkään.

      Int­tia­na­lo­gia­han on ihan lois­ta­va, kos­ka sii­nä on rat­kais­tu vapaa­mat­kus­ta­mi­sen ongel­ma: ilmoit­ta­jat istu­vat 6kk lin­nas­sa. Eli ase­vel­vol­li­suu­den van­gin dilem­ma on rat­kais­tu ran­kai­se­mal­la lais­ta­jia, jat­ko­so­dan aika­na hei­tä jopa teloitettiin.

      EUn (jäsen­val­tioi­den) tuli­si käyt­tää enem­män rahaa ran­kai­su­toi­miin ja vähem­män tuu­li­myl­lyi­hin. Eli hii­li­tul­le­ja ja mui­ta sank­tioi­ta saas­tut­ta­jil­le, esi­mer­kik­si pääs­tö­vaa­ti­muk­sia autoil­le ja muil­le härveleille.

      Tur­ha tääl­lä on suun­na­ta val­ta­via varo­ja vähen­nys­toi­men­pi­tei­siin, jos ei mui­ta saa­da mukaan. Ne rahat pitää­kin käyt­tää isoon kep­piin, jol­la kan­nus­te­taan kaup­pa­kump­pa­nei­tam­me oikeal­le tielle.

      Sil­lä kaup­pa­so­dat­han ovat help­po voittaa! 😉

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Sylt­ty: Int­tia­na­lo­gia­han on ihan lois­ta­va, kos­ka sii­nä on rat­kais­tu vapaa­mat­kus­ta­mi­sen ongel­ma: ilmoit­ta­jat istu­vat 6kk lin­nas­sa. Eli ase­vel­vol­li­suu­den van­gin dilem­ma on rat­kais­tu ran­kai­se­mal­la lais­ta­jia, jat­ko­so­dan aika­na hei­tä jopa teloitettiin.

        Totaa­li­kiel­täy­ty­mi­nen on nyky­ään ihan ok eikä sii­tä ran­gais­ta. Ja se on hyvä asia.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  3. Ase­vel­vol­li­suu­des­ta lais­ta­mi­se­si­merk­ki ei pomp­paa sil­mil­le heti huo­men­na, toivottavasti.

    Voi­si vaik­ka kon­kre­ti­soi­da myös näin: ei sen nyt niin väliä jos Minä hei­tän pie­nen ros­kan kadul­le. Eikä sen niin väliä jos Minä etui­len jonossa.

    Mut­ta kun mil­jar­di ihmis­tä ajat­te­lee näin — saa­daan Intia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  4. Ongel­ma tilan­tees­sa on koke­mus epä­ta­sa-arvos­ta, joka perus­tuu luottamuspulaan. 

    Aamu­leh­des­sä oli jut­tu, kuin­ka epä­rei­lua on vaa­tia köy­him­piä osal­lis­tu­maan ilmas­ton­muu­tok­sen­vas­tai­seen tais­te­luun, kos­ka kulu­tus­ta ohjaa­vat tasa­ve­rot kurit­ta­vat hei­tä koh­tuut­to­mas­ti, vaik­ka hei­dän kulu­tus­ta­son­sa on jo val­miik­si mata­la ja jalan­jäl­ken­sä pieni.

    En näe rea­lis­tis­ta tas­a­puo­lis­ta kei­noa jakaa vas­tuu­ta. Ainoa sel­lai­nen oli­si kiin­tiöi­dä pääs­töt tai yleen­sä kuor­mi­tus yksi­lö­koh­tai­ses­ti. Kukin yksi­lö sit­ten sai­si käyt­tää kiin­tiön­sä niin kuin halu­aa. Kiin­ti­öön pitäi­si las­kea mukaan myös hen­ki­lö­koh­tai­sen työn aiheut­ta­mat päästöt.

    Tuol­lai­nen mal­li kui­ten­kin romah­dut­tai­si rahan arvon, joten ei sitä tul­la otta­maan käyt­töön. Kes­ki­luok­ka ja varak­kaat tah­to­vat edel­leen huvin­sa. Jos len­to­ve­ro tulee, niin se mitoi­te­taan niin, ettei se vau­raam­man kan­san­osan kuk­ka­roa lii­em­min kuri­ta. Sama kos­kee muu­ta­kin poliit­tis­ta ohjaus­ta. Se mitoi­te­taan niin, että köy­hien on ihan oikeas­ti pak­ko teh­dä valin­to­ja, mut­ta kes­ki­luok­ka jat­kaa kulut­ta­mis­taan enti­seen malliin.

    Ihmis­ten väli­nen luot­ta­mus voi toteu­tua pie­nis­sä yhtei­sös­sä, mut­ta sii­tä ei ole nyky­ään enää edes kan­sal­li­sek­si voi­ma­va­rak­si, saa­ti glo­baa­lik­si. Nuo­rem­mat suku­pol­vet ovat kas­va­neet maa­il­maan, jos­sa hei­tä on kan­nus­tet­tu mak­si­moi­maan oma etun­sa ja pär­jää­mään kil­pai­lus­sa. Nuo­ri tie­tää, että kan­nat­taa mie­luum­min opis­kel­la ympä­ris­tön tuhoa kiih­dyt­tä­väk­si insi­nöö­rik­si kuin jää­dä ympä­ris­töys­tä­väl­li­sek­si sossuloiseksi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  5. Oli­si­han se kivaa, jos vaa­dit­tai­siin kai­kil­ta samaa. Nyt kui­ten­kin anne­taan Kii­nan kas­vat­taa pääs­tö­jään jul­me­tul­la vauh­dil­la. Ilmei­ses­ti Kii­nas­sa tuo­tet­tu hii­li­diok­si­di­pääs­tö on puh­taam­paa kuin pahas­sa lännessä?

    Väes­tön­kas­vus­ta kehi­tys­mais­sa ei edel­leen­kään puhu­ta ilmas­ton näkö­kul­mas­ta. Mik­si ei?

    Ilmas­to­kes­kus­te­lus­sa täy­tyi­si myös muis­taa, että Suo­mes­sa vih­reät ovat olleet se puo­lue, joka on perin­tei­ses­ti ja joh­don­mu­kai­ses­ti tor­ju­nut pääs­töt­tö­män ja tehok­kaan ener­gian­tuo­tan­non. Kan­taa­ko se vas­tuun sii­tä? Uusiu­tu­vat ok ja hyvä, mut­ta sil­ti ihmetyttää.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Pro­met­heus:
      Oli­si­han se kivaa, jos vaa­dit­tai­siin kai­kil­ta samaa. Nyt kui­ten­kin anne­taan Kii­nan kas­vat­taa pääs­tö­jään jul­me­tul­la vauh­dil­la. Ilmei­ses­ti Kii­nas­sa tuo­tet­tu hii­li­diok­si­di­pääs­tö on puh­taam­paa kuin pahas­sa lännessä?

      Väes­tön­kas­vus­ta kehi­tys­mais­sa ei edel­leen­kään puhu­ta ilmas­ton näkö­kul­mas­ta. Mik­si ei?

      Ilmas­to­kes­kus­te­lus­sa täy­tyi­si myös muis­taa, että Suo­mes­sa vih­reät ovat olleet se puo­lue, joka on perin­tei­ses­ti ja joh­don­mu­kai­ses­ti tor­ju­nut pääs­töt­tö­män ja tehok­kaan ener­gian­tuo­tan­non. Kan­taa­ko se vas­tuun sii­tä? Uusiu­tu­vat ok ja hyvä, mut­ta sil­ti ihmetyttää.

      Aivan, nämä kak­si kysy­mys­tä ovat kes­kiös­sä ilma­mas­ton­muu­tok­ses­sa. Väki­mää­rä ja tuo­te­tun hii­li­diok­si­din koko­nais­mää­rä, ja ne kul­ke­vat tiu­kas­ti käsikynkkää.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Väes­tön­kas­vu kehi­tys­mais­sa on ilmas­ton­muu­tok­sel­le yhden­te­ke­vää, kos­ka elin­ta­so näis­sä mais­sa on niin mata­la, että siel­lä ei syn­ny pääs­tö­jä lähel­le­kään sii­nä mitas­sa kuin meil­lä rik­kail­la esi­mer­kik­si Poh­jois-Euroo­pas­sa. Me nii­tä pääs­tö­jä tuo­tam­me, eivät hök­ke­li­ky­lien asuk­kaat. Siel­lä on toki kes­ki­luok­kais­tu­mi­nen käyn­nis­sä ihan hyvin ja ter­veys ja elin­ta­so para­nee vähi­tel­len. Sen myö­tä syn­ty­vyys las­kee, ihan samal­la taval­la kuin kävi Suo­mes­sa. Enää ei ole yhdek­sän­lap­si­sia per­hei­tä, kun lap­set pysy­vät elossa.
        Olen täs­sä lues­kel­lut Hans Ros­lin­gin Fak­to­jen maa­il­ma ‑kir­jaa, suo­sit­te­len muil­le­kin, jot­ka kuvit­te­le­vat että eläm­me vie­lä 1970-lukua.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. Grön:
        Väes­tön­kas­vu kehi­tys­mais­sa on ilmas­ton­muu­tok­sel­le yhden­te­ke­vää, kos­ka elin­ta­so näis­sä mais­sa on niin mata­la, että siel­lä ei syn­ny pääs­tö­jä lähel­le­kään sii­nä mitas­sa kuin meil­lä rik­kail­la esi­mer­kik­si Poh­jois-Euroo­pas­sa. Me nii­tä pääs­tö­jä tuo­tam­me, eivät hök­ke­li­ky­lien asuk­kaat. Siel­lä on toki kes­ki­luok­kais­tu­mi­nen käyn­nis­sä ihan hyvin ja ter­veys ja elin­ta­so para­nee vähi­tel­len. Sen myö­tä syn­ty­vyys las­kee, ihan samal­la taval­la kuin kävi Suo­mes­sa. Enää ei ole yhdek­sän­lap­si­sia per­hei­tä, kun lap­set pysy­vät elossa.
        Olen täs­sä lues­kel­lut Hans Ros­lin­gin Fak­to­jen maa­il­ma ‑kir­jaa, suo­sit­te­len muil­le­kin, jot­ka kuvit­te­le­vat että eläm­me vie­lä 1970-lukua.

        Jo nyt 60 % pääs­töis­tä syn­tyy kehit­ty­vis­sä mais­sa. Siel­lä myös pääs­töt kasvavat.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      3. Onpas naii­vi näke­mys sii­tä, kuin­ka kaik­ki on taas meis­tä länk­kä­rei­tä kiin­ni ja kehi­tys­maa­lai­sil­ta ei voi vaa­tia mitään.

        Mut­ta kun kehi­tys­maat kehit­ty­vät. Täl­lä het­kel­lä esi­mer­kik­si Kii­nan CO2-pääs­töt hen­keä koh­den ovat suu­rem­mat mitä EUs­sa kes­ki­mää­rin. Kii­na ja Intia voi­vat kum­mat­kin yksi­nään pot­kais­ta maa­pal­lon yli 2 asteen rajan, vaik­ka län­si­maat lopet­tai­si­vat hii­li­diok­si­di­pääs­töt kokonaan. 

        Se on sit­ten eri asia, miten väes­tön­kas­vu Afri­kas­sa saa­tai­siin jär­ke­väs­ti tai­tet­tua, mut­ta sii­hen kan­nat­tai­si kiin­nit­tää huo­mio­ta jo sen­kin takia että lii­al­li­sel­la kas­vul­la on mui­ta­kin ikä­viä sivu­vai­ku­tuk­sia kuin hii­li­diok­si­di­pääs­töt. Lii­kaa ihmi­siä tar­koit­taa aina levot­to­muuk­sia, mah­dol­li­ses­ti jopa sotaa ja aina­kin suur­ta kur­juut­ta. Ja tie­ten­kin sen jäl­keen kun on saa­tu kur­juus voi­tet­tua, tupla­mää­rä ihmi­siä tar­koit­taa tupla­mää­rää ympä­ris­tö­kuor­mi­tus­ta. Sik­si­hän Intia ja Kii­na tuot­ta­vat niin pal­jon hii­li­diok­si­dia, kun niis­sä asuu niin taju­ton mää­rä ihmi­siä. Kii­na­kin tuot­taa enem­män mitä EU ja USA yhdes­sä. Intia tuot­taa täl­lä het­kel­lä vähem­män, mut­ta nyky­tah­dil­la sekin muuttuu.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      4. Syl­ty: Onpas naii­vi näke­mys sii­tä, kuin­ka kaik­ki on taas meis­tä länk­kä­rei­tä kiin­ni ja kehi­tys­maa­lai­sil­ta ei voi vaa­tia mitään.

        Mut­ta kun kehi­tys­maat kehit­ty­vät. Täl­lä het­kel­lä esi­mer­kik­si Kii­nan CO2-pääs­töt hen­keä koh­den ovat suu­rem­mat mitä EUs­sa kes­ki­mää­rin. Kii­na ja Intia voi­vat kum­mat­kin yksi­nään pot­kais­ta maa­pal­lon yli 2 asteen rajan, vaik­ka län­si­maat lopet­tai­si­vat hii­li­diok­si­di­pääs­töt kokonaan.

        No, jos­pa teh­dään niin, että rajoi­te­taan pääs­tö­jä oma-aloit­tei­ses­ti vähin­tään sii­hen asti, että suo­ma­lais­ten kes­ki­pääs­töt ovat vaik­ka pii­run ver­ran kii­na­lais­ten tai intia­lais­ten kes­ki­pääs­tö­jen ala­puo­lel­la. Sit­ten voi alkaa pon­te­vam­min vaa­tia nii­tä­kin mukaan ennen omia lisätoimia.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      5. Ossi Sare­so­ja: No, jos­pa teh­dään niin, että rajoi­te­taan pääs­tö­jä oma-aloit­tei­ses­ti vähin­tään sii­hen asti, että suo­ma­lais­ten kes­ki­pääs­töt ovat vaik­ka pii­run ver­ran kii­na­lais­ten tai intia­lais­ten kes­ki­pääs­tö­jen alapuolella. 

        Eikö me teh­dä juu­ri noin? Suo­men pääs­töt mene­vät alas­päin, Intian ja Kii­nan ylöspäin. 

        Kii­na vain on niin suu­ri, että ilmas­ton­muu­tos­ta *ei* voi tor­jua ilman hei­dän täy­si­pai­nois­ta osal­lis­tu­mis­ta päästövähennyksiin.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      6. Sylt­ty: Eikö me teh­dä juu­ri noin? Suo­men pääs­töt mene­vät alas­päin, Intian ja Kii­nan ylöspäin.

        Ehkä (en ole tar­kis­ta­nut), mut­ta aina­kin tois­tai­sek­si ollaan per capi­ta ‑pääs­töis­sä vie­lä Kii­nan (saa­ti sit­ten Intian) ylä­puo­lel­la, joten aina­kaan täl­lä het­kel­lä ei Kii­nan tai Intian käy­tös anna syy­tä olla vähen­tä­mät­tä Suo­ma­lais­ten pääs­tö­jä lisää. Kat­so­taan sit­ten uudes­taan, jos Kii­na tai Intia menee jos­kus ohi.

        (Tämä ei toki tar­koi­ta, ettei­kö Kii­naa tai Inti­aa voi­si pai­nos­taa pääs­tö­ra­joi­tuk­siin jo nyt­kin. Kun­han ei vain lai­min­lyö­dä Suo­men pääs­tö­vä­hen­nyk­siä vie­lä, teke­vät Kii­na ja Intia sit­ten mitä hyvänsä.)

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      7. Ossi Sare­so­ja: Ehkä (en ole tar­kis­ta­nut), mut­ta aina­kin tois­tai­sek­si ollaan per capi­ta ‑pääs­töis­sä vie­lä Kii­nan (saa­ti sit­ten Intian) ylä­puo­lel­la, joten aina­kaan täl­lä het­kel­lä ei Kii­nan tai Intian käy­tös anna syy­tä olla vähen­tä­mät­tä Suo­ma­lais­ten pääs­tö­jä lisää. Kat­so­taan sit­ten uudes­taan, jos Kii­na tai Intia menee jos­kus ohi.

        (Tämä ei toki tar­koi­ta, ettei­kö Kii­naa tai Inti­aa voi­si pai­nos­taa pääs­tö­ra­joi­tuk­siin jo nyt­kin. Kun­han ei vain lai­min­lyö­dä Suo­men pääs­tö­vä­hen­nyk­siä vie­lä, teke­vät Kii­na ja Intia sit­ten mitä hyvänsä.)

        Ossi Sare­so­ja, näki­sit­kö, että sii­nä väit­tees­sä on perää, jon­ka mukaan pääs­tö­jen vähen­tä­mi­nen suo­ma­lai­ses­sa teol­li­suu­des­sa joh­taa tuot­tei­den kal­lis­tu­mi­seen, mikä kil­pai­lu­ky­vyn hei­ken­tyes­sä puo­les­taan joh­taa tuo­tan­non siir­ty­mi­seen hal­vem­piin mai­hin, mikä puo­les­taan joh­taa pääs­tö­jen kas­vuun, kun toi­saal­ta siel­lä hal­vem­mas­sa maas­sa ei ole niin jus­tiin­sa nii­den pääs­tö­jen kans­sa ja sit­ten toi­saal­ta se lop­pu­tuo­te pitää vie­lä useim­mis­sa tapauk­sis­sa lai­va­ta jon­ne­kin kau­as myyntiin?

        Minä en oikeas­ti tie­dä näis­tä pääs­tö­asiois­ta juu­ri mitään, mut­ta tuo kuu­los­taa kor­vaa­ni kovas­ti uskottavalta.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      8. Daniel Feder­ley: Ossi Sare­so­ja, näki­sit­kö, että sii­nä väit­tees­sä on perää, jon­ka mukaan pääs­tö­jen vähen­tä­mi­nen suo­ma­lai­ses­sa teol­li­suu­des­sa joh­taa tuot­tei­den kal­lis­tu­mi­seen, mikä kil­pai­lu­ky­vyn hei­ken­tyes­sä puo­les­taan joh­taa tuo­tan­non siir­ty­mi­seen hal­vem­piin mai­hin, mikä puo­les­taan joh­taa pääs­tö­jen kas­vuun, kun toi­saal­ta siel­lä hal­vem­mas­sa maas­sa ei ole niin jus­tiin­sa nii­den pääs­tö­jen kans­sa ja sit­ten toi­saal­ta se lop­pu­tuo­te pitää vie­lä useim­mis­sa tapauk­sis­sa lai­va­ta jon­ne­kin kau­as myyntiin?

        Peri­aat­tees­sa esim ener­gian kal­lis­tu­mi­nen voi vie­dä ener­giain­ten­sii­vi­sem­pää tuo­tan­toa muu­al­le (ja sit­ten vas­taa­vas­ti tuo­da vähem­män ener­gia­nin­ten­sii­vis­tä tuo­tan­toa Suo­meen). Ei ole mul­le ihan sel­vää, että siel­lä muu­al­la (vaik­ka Kii­nas­sa) tuli­si vält­tä­mät­tä sitä kaut­ta enem­mä kas­vi­huo­ne­pääs­tö­jä per tuo­tan­to­yk­sik­kö. Riip­puu myös tilan­tees­ta, onko Suo­mi lähem­pä­nä vai kau­em­pa­na asiak­kai­ta ja joka tapauk­ses­sa lai­vaus on käsit­tääk­se­ni yleen­sä mel­ko pie­ni osa tuo­tan­non koko­nais­pääs­tö­jä. Peri­aat­tees­sa tilan­net­ta voi­si paran­taa ilmastotulleilla.

        Lisäk­si jot­kut tavat vähen­tää pääs­tö­jä ovat sel­lai­sia, ettei nii­tä voi vie­dä ulko­mail­le. Esim aina­kin maan­si­säi­sis­sä len­nois­sa, ja mie­lui­ten myös EU:n sisäi­sis­sä len­nois­sa, pitäi­si verot­taa len­to­ko­nei­den polttoainetta.

        Niin tai näin, vähen­ne­tään nyt kui­ten­kin pääs­tö­jä aina­kin niin kau­an, että men­nään Kii­nan tai Intian ohi.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      9. Ossi Sare­so­ja:
        Niin tai näin, vähen­ne­tään nyt kui­ten­kin pääs­tö­jä aina­kin niin kau­an, että men­nään Kii­nan tai Intian ohi.

        Ethän tar­koi­ta nup­pi­koh­tai­sia (netto)päästöjä? Nii­den opti­moin­ti­han ei opti­moi kokonais(netto)päästöjä vaan saat­taa jopa kan­nus­taa väes­tön kasvattamiseen.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      10. Aika aja­tel­la: Ethän tar­koi­ta nup­pi­koh­tai­sia (netto)päästöjä? Nii­den opti­moin­ti­han ei opti­moi kokonais(netto)päästöjä vaan saat­taa jopa kan­nus­taa väes­tön kasvattamiseen.

        Joten­kin pitää suh­tees­sa maan kokoon (väes­tön eikä pin­ta-alan mie­les­sä) pääs­töt las­kea. En usko, että kan­nus­tin väes­tön suh­teen oli­si havait­ta­van suu­ri, mut­ta jos se oli­si, niin voi­daan sit­ten vaik­ka las­kea jon­kin kiin­teän vali­tun vuo­den väes­tön mukaan tms.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      11. Ossi Sare­so­ja: voi­daan sit­ten vaik­ka las­kea jon­kin kiin­teän vali­tun vuo­den väes­tön mukaan tms.

        Jos vaa­di­taan hii­li­neut­raa­li­suut­ta eli nol­la­net­to­pääs­tö­jä, niin sil­loin ei tar­vit­se suh­teut­taa maan kokoon. Voi­daan mita­ta esim. sitä, kuin­ka nopeas­ti neut­raa­li­suus saavutetaan. 

        Aja­tus, jon­ka mukaan jokai­sel­la maa­il­man ihmi­sel­lä oli­si oikeus yhtä suu­riin pääs­töi­hin, on kes­tä­mä­tön. Oikeas­ti jokai­sel­la on varaa eli oikeut­ta resurs­sien­sa mukaan. Näin aja­tel­len kan­nus­teet ovat koh­dal­laan: joka val­tios­sa ele­tään val­tion resurs­sien mukai­ses­ti; jos tuplaa väes­tön mää­rän, niin luul­ta­vas­ti jou­tuu jota­kuin­kin puo­lit­ta­maan nup­pi­koh­tai­set päästöt. 

        Jos kui­ten­kin jon­kin vuo­den haluat, niin kel­pai­si­ko vuo­si 1980? Sen jäl­keen Intia on tuplan­nut väes­tön­sä ja Kii­nan­kin väes­tö on kas­va­nut 50 %.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      12. Mik­si 1980? Kun ver­taam­me tilan­net­ta esi­teol­li­seen aikaan, mik­si ei siis möv väki­lu­kua. Eikö sil­loin vuo­si 1800 oli­si hyvä ver­taus­koh­de? Sil­loin huo­mam­me, että Suo­men väki­lu­ku on nous­sut samaan tah­tiin maa­il­man väki­lu­vun kans­sa, yli kuusinkertaistunut.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      13. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Mik­si 1980? Kun ver­taam­me tilan­net­ta esi­teol­li­seen aikaan, mik­si ei siis möv väki­lu­kua. Eikö sil­loin vuo­si 1800 oli­si hyvä ver­taus­koh­de? Sil­loin huo­mam­me, että Suo­men väki­lu­ku on nous­sut samaan tah­tiin maa­il­man väki­lu­vun kans­sa, yli kuusinkertaistunut.

        Sik­si kos­ka se oli tar­koi­tet­tu vain esi­mer­kik­si. Oikeas­ti en kan­na­ta min­kään refe­rens­si­vuo­den kiin­nit­tä­mis­tä. Vuo­si 1800 oli­si eri­tyi­sen huo­no mm. sik­si, että sil­loin maa­il­ma oli jakau­tu­nut kovin eri tavoin itse­näi­sik­si val­tioik­si kuin nyt, mikä sekoit­taa vas­tuu­ky­sy­myk­siä. Eikä meil­lä tai­da olla edes hyvää käsi­tys­tä jokai­sen maan sil­loi­ses­ta väki­lu­vus­ta, esi­merk­ki­nä vaik­ka­pa Nigeria?

        Kan­na­tan sitä, että jokai­sel­ta val­tiol­ta vaa­di­taan nol­la­net­to­pääs­töi­hin pää­se­mis­tä tiet­tyyn samaan vuo­teen men­nes­sä, ken­ties voi­daan vaa­tia myös tuo­hon vuo­teen men­nes­sä ker­ty­nei­den “his­to­rial­lis­ten” pääs­tö­jen täy­si­mää­räis­tä kom­pen­soin­tia eli nielemistä.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      14. Aika aja­tel­la: Jos vaa­di­taan hii­li­neut­raa­li­suut­ta eli nol­la­net­to­pääs­tö­jä, niin sil­loin ei tar­vit­se suh­teut­taa maan kokoon.

        Tot­ta, mut­ta sii­hen ei vie­lä niin hel­pos­ti pää­se. Minun argu­ment­ti­ni­han oli sitä argu­ment­tia vas­taan, ettei mei­dän pitäi­si rajoit­taa pääs­tö­jä, kun Kii­na tai Intia­kaan ei rajoi­ta. Vas­ta­sin, että men­nään nyt aina­kin ensin nii­den alle (per nup­pi). En sano, että se oli­si vält­tä­mät­tä riit­tä­vä pääs­tö­ra­joi­tus, vaan ainoas­taan, ettei ennen sitä tuo “kun Kiinakaan/Intiakaan ei rajoi­ta” ‑argu­ment­ti ei päde.

        Aika aja­tel­la: Aja­tus, jon­ka mukaan jokai­sel­la maa­il­man ihmi­sel­lä oli­si oikeus yhtä suu­riin pääs­töi­hin, on kes­tä­mä­tön. Oikeas­ti jokai­sel­la on varaa eli oikeut­ta resurs­sien­sa mukaan.

        Miten­kö­hän sit­ten tark­kaan ottaen las­ket nuo resurs­sit ja nii­den poh­jal­ta oikeu­den pääs­töi­hin. Ei var­maan suo­ma­lai­sil­la oli­si sil­tä kan­nal­ta oikeut­ta suu­rem­piin pääs­töi­hin per nup­pi kuin intialaisilla?

        Aika aja­tel­la: Jos kui­ten­kin jon­kin vuo­den haluat, niin kel­pai­si­ko vuo­si 1980? 

        En ehkä oli­si itse valin­nut noin kau­ka­na men­nei­syy­des­sä ole­vaa ajan­koh­taa, mut­ta sil­lä ei nyt täl­lä het­kel­lä ole kau­heas­ti väliä. Intia­lais­ten pääs­töt per nup­pi nyky­väes­töl­lä luok­kaa vii­des­osan suo­ma­lais­ten pääs­töis­tä. Jos haluat huo­mioi­da, että Intian väes­tön suh­de Suo­men väes­töön on vuo­des­ta 1980 kas­va­nut noin 66%, pitäi­si suo­ma­lais­ten pääs­tö­jen sil­ti pudo­ta kol­mas­osaan (tai intia­lais­ten vas­taa­vas­ti kas­vaa) ennen kuin pää­si­sim­me heis­tä ohi. Vie­lä on mat­kaa rajoit­taa suo­ma­lais­ten pääs­tö­jä, ennen kuin voi jär­ke­väs­ti antaa argu­ment­tia, ettei mei­dän pitäi­si niin teh­dä, kun Intia­kaan ei tee (tar­peek­si).

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      15. Ossi Sare­so­ja: Vie­lä on mat­kaa rajoit­taa suo­ma­lais­ten pääs­tö­jä, ennen kuin voi jär­ke­väs­ti antaa argu­ment­tia, ettei mei­dän pitäi­si niin teh­dä, kun Intia­kaan ei tee (tar­peek­si).

        Kos­ka Kiina/Intiakaan ei” on aivan kel­po argu­ment­ti. Suo­men kan­nat­taa vähen­tää pääs­tö­jä vain, jos asias­sa mer­kit­tä­vät val­tiot teke­vät samoin, tai on aina­kin vah­va luot­to sii­hen, että ne koh­ta alka­vat teh­dä peräs­sä samoin. Nup­pi­koh­tai­sil­la luvuil­la ei ole täs­sä merkitystä. 

        Jos pääs­tö­oi­keuk­sia yli­pää­tään on, glo­baa­lis­sa mark­ki­na­ta­lou­des­sa eni­ten mak­sa­va saa. Luu­li­sin suo­ma­lai­sel­le tule­van sik­si pääs­tö­oi­keut­ta enem­män per nup­pi kuin intialaiselle.

        Tar­koi­tuk­se­ni ei oikeas­taan ollut väit­tää, että oli­si hyvä tar­kas­tel­la pääs­tö­jä per nup­pi vuo­den 1980 väki­lu­vun mukaan. Tar­koi­tuk­se­ni oli alle­vii­va­ta sitä, että jois­sa­kin mais­sa väes­tö on kas­va­nut nopeas­ti ja kas­vaa edel­leen­kin, min­kä vuok­si nup­pi­koh­tais­ten pääs­tö­jen tar­kas­te­le­mi­nen on harhaanjohtavaa. 

        Suo­ma­lai­set oli­si­vat voi­neet lii­ka­kan­soit­taa maan­sa ja haka­ta met­sän­sä. Mut­ta onnek­si he päät­ti­vät hoi­taa lei­vis­kän­sä parem­min, mis­tä heil­le itsel­leen kuu­luu hyö­ty täysimääräisesti.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      16. Aika aja­tel­la: Suo­men kan­nat­taa vähen­tää pääs­tö­jä vain, jos asias­sa mer­kit­tä­vät val­tiot teke­vät samoin, tai on aina­kin vah­va luot­to sii­hen, että ne koh­ta alka­vat teh­dä peräs­sä samoin. Nup­pi­koh­tai­sil­la luvuil­la ei ole täs­sä merkitystä. 

        Nup­pi­koh­tai­sil­la luvuil­la on mer­ki­tys­tä. Suo­ma­lais­ten pitää teh­dä enem­män, kos­ka suo­ma­lais­ten pääs­töt ovat suu­rem­mat. Monil­le tää argu­ment­ti näyt­tää mene­vän, että suo­ma­lai­sil­ta on epä­rei­lua vaa­tia mitään, kun Intia ei tee tar­peek­si. Mut­ta, jos argu­ment­ti on Intia, voi mie­les­tä­ni suo­ma­lai­sia vaa­tia vähen­tä­mään pääs­tön­sä vähin­tään intia­lais­ten tasol­le. Sil­loin myös intia­lais­ten saa­mi­nen tal­koi­siin mukaan onnis­tuu var­maan hel­pom­min, kun mekin ollaan teh­ty jotain. Muu­ten Intias­sa voi­tai­siin sanoa, ettei hei­dän kan­na­ta teh­dä mitään, kun vaik­ka EU:kaan ei tee ja päin­vas­toin. Jon­kun pitää vähin­tään aloit­taa ja koit­taa saa­da muut mukaan ja kor­keam­pien pääs­tö­jen (per nup­pi) maat ovat aloit­ta­jiin luon­tai­sia kandidaatteja.

        Aika aja­tel­la: Jos pääs­tö­oi­keuk­sia yli­pää­tään on, glo­baa­lis­sa mark­ki­na­ta­lou­des­sa eni­ten mak­sa­va saa. Luu­li­sin suo­ma­lai­sel­le tule­van sik­si pääs­tö­oi­keut­ta enem­män per nup­pi kuin intialaiselle.

        Joo, sit­ten var­maan on suo­ma­lai­sil­la oikeus pääs­tel­lä, kun he oikeas­ti mak­sa­vat pääs­töis­tään tar­peek­si, mut­tei sitä ennen.

        Aika aja­tel­la: Tar­koi­tuk­se­ni oli alle­vii­va­ta sitä, että jois­sa­kin mais­sa väes­tö on kas­va­nut nopeas­ti ja kas­vaa edel­leen­kin, min­kä vuok­si nup­pi­koh­tais­ten pääs­tö­jen tar­kas­te­le­mi­nen on harhaanjohtavaa.

        Suo­ma­lai­set oli­si­vat voi­neet lii­ka­kan­soit­taa maan­sa ja haka­ta met­sän­sä. Mut­ta onnek­si he päät­ti­vät hoi­taa lei­vis­kän­sä parem­min, mis­tä heil­le itsel­leen kuu­luu hyö­ty täysimääräisesti.

        No, Intian väes­tön­kas­vu on käsit­tääk­se­ni las­ke­nut, joten täs­sä hei­dän voi sanoa teke­vän osan­sa. Ja vaik­ka ottai­sit Intian nopeam­man väes­tön­kas­vun huo­mioon las­kus­sa, pitää suo­ma­lais­ten sil­ti vähen­tää pääs­tö­jään hyvin pal­jon, ennen kuin men­nään Intias­ta ohi, joten täl­lä het­kel­lä tuo seik­ka ei vie­lä muu­ta argumenttia.

        Lisäk­si kan­nat­ta huo­mioi­da, että Suo­men alhai­sem­pi väes­tön­ti­heys joh­tuu lähin­nä sii­tä, ettei tämä ole ollut his­to­rial­li­ses­ti niin hyvää maa­ta­lous­maa­ta kuin vaik­ka Kii­na tai Intia. Ei Intian väes­tö ole pit­käs­sä juok­sus­sa kas­va­nut muu­ta maa­il­maa juu­ri nopeam­min. Siel­lä vain teol­lis­tu­mi­sen myö­tä tul­lut nopeam­pi väes­tön kas­vu on pysäh­ty­mäs­sä Euroop­paa myö­hem­min. Suu­res­sa mit­ta­kaa­vas­sa tihe­ään asut­tu­ja mai­ta ovat nyky­ään eni­ten ne, jot­ka ovat sitä olleet menneisyydessäkin

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      17. Ossi Sare­so­ja: Nup­pi­koh­tai­sil­la luvuil­la on mer­ki­tys­tä. Suo­ma­lais­ten pitää teh­dä enem­män, kos­ka suo­ma­lais­ten pääs­töt ovat suu­rem­mat. Monil­le tää argu­ment­ti näyt­tää mene­vän, että suo­ma­lai­sil­ta on epä­rei­lua vaa­tia mitään, kun Intia ei tee tar­peek­si. Mut­ta, jos argu­ment­ti on Intia, voi mie­les­tä­ni suo­ma­lai­sia vaa­tia vähen­tä­mään pääs­tön­sä vähin­tään intia­lais­ten tasol­le. Sil­loin myös intia­lais­ten saa­mi­nen tal­koi­siin mukaan onnis­tuu var­maan hel­pom­min, kun mekin ollaan teh­ty jotain. 

        Ilmas­ton­muu­tos voi­daan tor­jua vain, jos Intia saa­vut­taa mel­ko pian nol­la­net­to­pääs­töt. Mie­les­tä­ni on rei­lua vaa­tia, että Suo­mi­kin saa­vut­taa nol­la­net­to­pääs­töt vähin­tään yhtä nopeas­ti. Sen pitää teh­dä nyt enem­män, kum­pi tämän het­ken tren­dil­lä saa­vut­tai­si hii­li­neut­raa­li­suu­den myö­hem­min. Nup­pi­koh­tai­sil­la luvuil­la ei ole mer­ki­tys­tä, vaik­ka voi­han nii­tä­kin viih­teen vuok­si tar­kas­tel­la ja ver­tail­la­kin. Jos Intian net­to­pääs­töt ovat kas­va­val­la ural­la, on kysee­na­lais­ta, kan­nat­taa­ko Suo­men pie­nen­tää net­to­pääs­tö­jään — ei ole luot­ta­mus­ta sii­hen, että Intia seu­raa peräs­sä. Imu­vai­ku­tus syn­tyy, kun ollaan vain yksi askel edellä.

        Väes­tön­kas­vun hids­tu­mi­nen ei tar­koi­ta väes­tön­kas­vun loppumista.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      18. Aika aja­tel­la: Nup­pi­koh­tai­sil­la luvuil­la ei ole mer­ki­tys­tä, vaik­ka voi­han nii­tä­kin viih­teen vuok­si tar­kas­tel­la ja ver­tail­la­kin. Jos Intian net­to­pääs­töt ovat kas­va­val­la ural­la, on kysee­na­lais­ta, kan­nat­taa­ko Suo­men pie­nen­tää net­to­pääs­tö­jään — ei ole luot­ta­mus­ta sii­hen, että Intia seu­raa peräs­sä. Imu­vai­ku­tus syn­tyy, kun ollaan vain yksi askel edellä.

        No nyt­hän vie­lä ollaan aika mon­ta askel­ta Inti­aa jäl­jes­sä. Toki tämä joh­tuu enem­män Intian köy­hyy­des­tä kuin tie­toi­ses­ta pääs­tö­jen­vä­hen­nys­po­li­tii­kas­ta, mut­ta se ei muu­ta sitä tosia­si­aa, että kes­ki­mää­rin intia­lai­set vai­kut­ta­vat suo­ma­lai­sia vähem­män ilmas­toon. Minus­ta aina­kin vai­kut­taa aika fals­kil­ta, jos suo­ma­lai­set anta­vat Intian syyk­si olla teke­mät­tä mitään, vaik­ka suo­ma­lai­set pääs­tä­vät kes­ki­mää­rin monin­ker­tai­set kasvihuonepäästöt.

        Jos Intian mer­ki­tys on niin suu­ri, niin mitäs jos seu­ra­taan vaik­kai Intian uraa pääs­töis­sä? Vie­lä tois­tai­sek­si se tar­koit­taa sel­viä pääs­tö­vä­hen­nyk­siä suo­ma­lai­sil­le, vaik­ka jos­sain välis­sä voi­kin sil­lä poli­tii­kal­la tul­la pis­tee­seen, jos­sa ei enää pääs­tö­jä vähen­ne­tä, jos Inti­aa ei saa­da mukaan.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      19. Aika aja­tel­la: Jota­kuin­kin yhtä hyvin kuin per BKT ‑pääs­tö­jä.

        Olen eri miel­tä sii­tä, että tuo oli­si hyvä mit­ta­ri. Jos sitä kui­ten­kin halu­aa käyt­tää, niin sit­ten voi huo­ma­ta, että Intial­le kasvihuonepäästöt/BKT ‑mit­ta­rin tren­di on las­ke­va aina­kin sit­ten vuo­den 1990 (jos­ta alkaen löy­sin nopeas­ti dataa). Lisäk­si Suo­men ja Intian tren­dit näyt­tä­vät aika samal­ta (vaik­ka Suo­men taso onkin alempi).

        https://data.worldbank.org/indicator/EN.ATM.CO2E.PP.GD?locations=IN-FI

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      20. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Vii­me vuon­na muu­ten joka kol­mas maa­il­mas­sa myy­ty säh­kö­au­to ja ladat­ta­va hybri­di myy­tiin Kiinassa.

        Kii­na ero­aa mones­ta muus­ta maas­ta sii­nä, että auto­kan­ta on hyvin uut­ta eli ei ole saman­lais­ta käy­tet­ty­jen auto­jen kan­taa. Siis vie­lä kii­na­lai­nen jou­tuu osta­maan uuden auton ja tämä koros­taa eroa. Auto­kan­ta van­hen­tuu Euroo­pas­sa ja USAs­sa, kos­ka auto­ja har­voin aje­taan lopuun ja sit­ten vas­ta oste­taan uusi. Näin kävi jos­kus kau­an sit­ten muu­al­la. USAs­sa ja Suo­mes­sa on muu­ten suun­nil­leen sama auto­jen kes­ki-ikä. Ja se kas­vaa, kos­ka autot ovat niin pal­jon parem­pia kuin ennen. Jos­kus 7 vuot­ta ja 100.000 km oli sama kuin morjens.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      21. Ossi Sare­so­ja: Olen eri miel­tä sii­tä, että tuo oli­si hyvä mittari. 

        Oikeas­taan tar­koi­tin­kin, että per capi­ta ‑mit­ta­ri on yhtä huo­no kuin per BKT ‑mit­ta­ri. Kii­tok­sia käy­ris­tä — vali­tet­ta­vas­ti ne kui­ten­kin tai­ta­vat näyt­tää brut­to­pääs­tö­jä, kun kiin­nos­tus oli­si net­to­pääs­töis­sä (eli nie­lut vähennettynä).

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      22. Aika aja­tel­la: Oikeas­taan tar­koi­tin­kin, että per capi­ta ‑mit­ta­ri on yhtä huo­no kuin per BKT ‑mit­ta­ri. Kii­tok­sia käy­ris­tä — vali­tet­ta­vas­ti ne kui­ten­kin tai­ta­vat näyt­tää brut­to­pääs­tö­jä, kun kiin­nos­tus oli­si net­to­pääs­töis­sä (eli nie­lut vähennettynä).

        Kyl­lä tuo per BKT mit­ta­ri on kar­kei­den mit­ta­rien parhaimmistoa. 

        Jok­seen­kin kaik­ki jär­jes­täy­ty­neet maat pyr­ki­vät kas­vat­ta­maan asuk­kait­ten­sa elin­ta­soa, mikä näkyy BKT:n nousu­na. Oikein hyvä, jos CO2-pääs­töt eivät kas­va ihan samaan tah­tiin. Aikai­sem­min ne muis­taak­se­ni kas­voi­vat jopa BKT:n kas­vua nopeammin.

        Toki oli­si parem­pi, että kuvat­tai­siin net­to­pääs­tö­jä, mut­ta sii­hen tai­taa men­nä aikaa.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      23. En ole var­ma nois­ta net­to­pääs­töis­tä­kään. Onko ran­ta­val­tioil­la oikeus las­kea mukaan val­ta­mer­ten hii­li­nie­lut ja jos on, kuin­ka leveäl­tä vyö­hyk­keel­tä? Mik­si on tär­keäm­pää las­kea pääs­tö­jä Luxem­bur­gis­sa kuin Ranskassa?

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      24. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        En ole var­ma nois­ta net­to­pääs­töis­tä­kään. Onko ran­ta­val­tioil­la oikeus las­kea mukaan val­ta­mer­ten hii­li­nie­lut ja jos on, kuin­ka leveäl­tä vyöhykkeeltä? 

        Jokai­sel­la val­tiol­la on oikeus (ja vel­vol­li­suus) las­kea mukaan kaik­ki toi­min­ta val­las­saan ole­val­la alu­eel­la, siis vähin­tään alue­ve­sil­lään (22,2 km ran­nas­ta) mut­ta ehkä­pä jopa koko talous­vyö­hyk­keel­lään (370 km ran­nas­ta, jos ei muu­ta ole sovittu).

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      25. Aika aja­tel­la: Jokai­sel­la val­tiol­la on oikeus (ja vel­vol­li­suus) las­kea mukaan kaik­ki toi­min­ta val­las­saan ole­val­la alu­eel­la, siis vähin­tään alue­ve­sil­lään (22,2 km ran­nas­ta) mut­ta ehkä­pä jopa koko talousvyöhykkeellään(370 km ran­nas­ta, jos ei muu­ta ole sovittu).

        Ahneh­ti­mi­ses­ta kan­nat­taa olla tark­ka­na, sil­lä veden läm­me­tes­sä hii­li­diok­si­din liu­koi­suus sii­hen pie­ne­nee. Meri saat­taa siis aina­kin teo­rias­sa toi­mia myös CO2 lähteenä.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      26. Tapio: Ahneh­ti­mi­ses­ta kan­nat­taa olla tark­ka­na, sil­lä veden läm­me­tes­sä hii­li­diok­si­din liu­koi­suus sii­hen pie­ne­nee. Meri saat­taa siis aina­kin teo­rias­sa toi­mia myös CO2 lähteenä.

        Ja, vaik­ka meret ovat­kin niel­leet arviol­ta nel­jän­nek­sen ihmi­sen tuot­ta­mis­ta hii­li­pääs­töis­tä, niin puhee­na ole­vien ran­ta­ve­sien osuus täs­tä lie­nee mur­to-osa. Ver­tai­lun vuok­si: Suo­mes­sa met­säm­me nie­le­vät pääs­töis­täm­me noin puolet.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      27. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        En ole var­ma nois­ta net­to­pääs­töis­tä­kään. Onko ran­ta­val­tioil­la oikeus las­kea mukaan val­ta­mer­ten hii­li­nie­lut ja jos on, kuin­ka leveäl­tä vyö­hyk­keel­tä? Mik­si on tär­keäm­pää las­kea pääs­tö­jä Luxem­bur­gis­sa kuin Ranskassa?

        Nie­lu­jen suu­ruus on syy­tä huo­mioi­da, jos maa voi nii­hin vai­kut­taa. Se mah­dol­lis­taa nie­lu­jen muu­tos­ten pal­kit­se­mi­sen ja sanktioinnin.

        Ran­ta­val­tio tus­kin voi kovin suu­res­ti avo­me­ren nie­lui­hin vai­kut­taa, joten kovin leve­ää mer­kais­ta­let­ta ei ole jär­ke­vää las­kea mukaan. Val­ta­po­liit­ti­set pää­tök­set ovat sit­ten asia erikseen.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      28. Ossi Sare­so­ja:
        Jos Intian mer­ki­tys on niin suu­ri, niin mitäs jos seu­ra­taan vaik­kai Intian uraa päästöissä? 

        Seu­raa­mi­nen tar­koit­tai­si sitä, että valit­sem­me net­to­pääs­tö­jen vähen­nys­no­peu­den niin, että saa­vu­tam­me sil­lä nol­la­pääs­töt yhtä nopeas­ti kuin Intia saa­vut­taa nol­la­net­to­pääs­töt nykyi­sel­lä vähen­nys-/kas­vut­ren­dil­lään. Minä vuon­na Intia saa­vut­taa nol­la­net­to­pääs­töt nykytrendillään?

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      29. Aika aja­tel­la: Seu­raa­mi­nen tar­koit­tai­si sitä, että valit­sem­me net­to­pääs­tö­jen vähen­nys­no­peu­den niin, että saa­vu­tam­me sil­lä nol­la­pääs­töt yhtä nopeas­ti kuin Intia saa­vut­taa nol­la­net­to­pääs­töt nykyi­sel­lä vähen­nys-/kas­vut­ren­dil­lään.

        Ei seu­raa­mi­nen vält­tä­mät­tä tuo­ta tar­koi­ta, vaan nykyi­nen läh­tö­ta­so on hyvä ottaa huo­mioon. Ekstra­po­laa­tio juu­ri tämän­het­ki­ses­tä tren­dis­tä ei mones­ta­kin syys­tä ole jär­ke­vää. Sii­nä olen­nai­ses­ti tuli­si aset­ta­neek­si intia­lai­sil­le olen­nai­ses­ti ras­kaam­man taa­kan, jot­ta sai­si itse teko­syyn olla teke­mät­tä mitään.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      30. Ossi Sare­so­ja: Ei seu­raa­mi­nen vält­tä­mät­tä tuo­ta tar­koi­ta, vaan nykyi­nen läh­tö­ta­so on hyvä ottaa huo­mioon. Ekstra­po­laa­tio juu­ri tämän­het­ki­ses­tä tren­dis­tä ei mones­ta­kin syys­tä ole jär­ke­vää. Sii­nä olen­nai­ses­ti tuli­si aset­ta­neek­si intia­lai­sil­le olen­nai­ses­ti ras­kaam­man taa­kan, jot­ta sai­si itse teko­syyn olla teke­mät­tä mitään.

        No, itse tar­koi­tin seu­raa­mi­sel­la tuo­ta: vähen­nys­tah­din valit­se­mis­ta niin, että neut­raa­li­suus saa­vu­te­taan yhtä aikai­sin. Mik­si mie­les­tä­si intia­lais­ten taak­ka tuos­sa oli­si ras­kaam­pi, kun sii­nä heil­le kui­ten­kin riit­tää pienempi/hitaampi vähen­nys per nup­pi, mata­lam­man läh­tä­ta­son ansiosta?

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      31. Aika aja­tel­la: No, itse tar­koi­tin seu­raa­mi­sel­la tuo­ta: vähen­nys­tah­din valit­se­mis­ta niin, että neut­raa­li­suus saa­vu­te­taan yhtä aikai­sin. Mik­si mie­les­tä­si intia­lais­ten taak­ka tuos­sa oli­si ras­kaam­pi, kun sii­nä heil­le kui­ten­kin riit­tää pienempi/hitaampi vähen­nys per nup­pi, mata­lam­man läh­tä­ta­son ansiosta?

        Taak­ka oli­si sii­nä intia­lai­sil­le ras­kaam­pi, kos­ka heil­tä vaa­dit­tai­siin jokai­se­na ajan­het­ke­nä alhai­sem­paan pääs­tö­jen tasoa (per nup­pi) vain, kos­ka suo­ma­lai­set aloit­ta­vat kor­keam­mil­la pääs­töil­lä. Mik­si suo­ma­lais­ten pitäi­si saa­da pääs­tel­lä enem­män (jon­kin aikaa) vain sik­si, että ovat men­nei­syy­des­sä­kin niin tehneet?

        Jos vaik­ka (esi­mer­kin vuok­si) intia­lais­ten pääs­töt per nup­pi ensin nouse­vat tai aina­kin las­ke­vat suo­ma­lai­sia hitaam­min kun­nes sit­ten suo­ma­lais­ten pääs­töt saa­vu­tet­tu­aan seu­raa­vat­kin tark­kaan suo­ma­lais­ten pääs­tö­jä, saa­vut­ta­vat molem­mat maat nol­la­pääs­töt yhtä aikai­sin, juu­ri kuten toi­voit­kin. Ei voi toki vie­lä var­muu­del­la tie­tää, käy­kö juu­ri noin, mut­ta aina­kaan sii­tä ske­naa­rios­ta ei vie­lä ole poikettu.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      32. Ossi Sare­so­ja: Taak­ka oli­si sii­nä intia­lai­sil­le ras­kaam­pi, kos­ka heil­tä vaa­dit­tai­siin jokai­se­na ajan­het­ke­nä alhai­sem­paan pääs­tö­jen tasoa (per nup­pi) vain, kos­ka suo­ma­lai­set aloit­ta­vat kor­keam­mil­la pääs­töil­lä. Mik­si suo­ma­lais­ten pitäi­si saa­da pääs­tel­lä enem­män (jon­kin aikaa) vain sik­si, että ovat men­nei­syy­des­sä­kin niin tehneet?

        Jos vaik­ka (esi­mer­kin vuok­si) intia­lais­ten pääs­töt per nup­pi ensin nouse­vat tai aina­kin las­ke­vat suo­ma­lai­sia hitaam­min kun­nes sit­ten suo­ma­lais­ten pääs­töt saa­vu­tet­tu­aan seu­raa­vat­kin tark­kaan suo­ma­lais­ten pääs­tö­jä, saa­vut­ta­vat molem­mat maat nol­la­pääs­töt yhtä aikai­sin, juu­ri kuten toi­voit­kin. Ei voi toki vie­lä var­muu­del­la tie­tää, käy­kö juu­ri noin, mut­ta aina­kaan sii­tä ske­naa­rios­ta ei vie­lä ole poikettu.

        Koh­dis­tin huo­mion neut­raa­li­suu­den saa­vut­ta­mi­seen yksin­ker­tai­suu­den vuok­si. Tark­kaan ottaen pidän oikea­na ja rei­lu­na, että jokai­nen val­tio pait­si lopet­taa sot­ke­mi­sen, myös sii­vo­aa sot­kun­sa, siis nie­lee myös his­to­rial­li­set pääs­tön­sä. Täs­sä yhtä­lös­sä ei ole epä­rei­lua se, jos Suo­mi ensin pääs­tää jokai­se­na ajan­het­ke­nä enem­män (per nup­pi), kun se kui­ten­kin jou­tuu sen jäl­keen nie­le­mään jokai­se­na ajan­het­ke­nä enem­män (per nuppi). 

        Peri­aat­tees­sa sekin mie­les­tä­ni sopi­si, että Intia ensin saa­vut­tai­si Suo­men tason (jol­la­kin mit­ta­ril­la) ja sit­ten teki­si samoin kuin Suo­mi. Mut­ta kyse on uskot­ta­vuu­des­ta ja luot­ta­muk­ses­ta. Ja per capi­ta ‑tar­kas­te­lu sopii huo­nos­ti uskot­ta­vuu­den ja luot­ta­muk­sen raken­ta­mi­seen, kos­ka se ei “ran­kai­se” väes­tön kas­vus­ta (vrt. esim. Nige­rian kehitys).

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      33. Aika aja­tel­la: Tark­kaan ottaen pidän oikea­na ja rei­lu­na, että jokai­nen val­tio pait­si lopet­taa sot­ke­mi­sen, myös sii­vo­aa sot­kun­sa, siis nie­lee myös his­to­rial­li­set pääs­tön­sä. Täs­sä yhtä­lös­sä ei ole epä­rei­lua se, jos Suo­mi ensin pääs­tää jokai­se­na ajan­het­ke­nä enem­män (per nup­pi), kun se kui­ten­kin jou­tuu sen jäl­keen nie­le­mään jokai­se­na ajan­het­ke­nä enem­män (per nuppi).

        Eihän tuo niin epä­rei­lul­ta kuu­los­ta. Kom­men­toin­ti­ni oli lähin­nä reak­tio­ta sii­hen, että vas­tus­te­taan pääs­tö­vä­hen­nyk­siä Suo­mes­sa käyt­täen Inti­aa teko­syy­nä (vaik­ka en väi­tä vält­tä­mät­tä sinun käyt­tä­neen tätä argu­ment­tia, mut­ta jot­kut sitä kyl­lä käyt­tä­vät). Vähin­tään sel­lai­nen argu­ment­ti ei toi­mi, niin kau­an kuin Intia on per capi­ta ‑pääs­töis­sä sel­väs­ti Suo­men ala­puo­lel­la. En vaa­di, että Suo­men pitäi­si huo­mi­seen men­nes­sä pudot­taa pääs­töt Intian tasolle.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      34. Ossi Sare­so­ja: Ehkä (en ole tar­kis­ta­nut), mut­ta aina­kin tois­tai­sek­si ollaan per capi­ta ‑pääs­töis­sä vie­lä Kii­nan (saa­ti sit­ten Intian) ylä­puo­lel­la, joten aina­kaan täl­lä het­kel­lä ei Kii­nan tai Intian käy­tös anna syy­tä olla vähen­tä­mät­tä Suo­ma­lais­ten pääs­tö­jä lisää. Kat­so­taan sit­ten uudes­taan, jos Kii­na tai Intia menee jos­kus ohi.

        Kan­nat­tai­si ehkä tar­kis­taa. Vuon­na 2016 Kii­nas­sa pääs­töt oli­vat 7,45 ton­nia CO2 per nup­pi ja Suo­mes­sa 9,31 http://edgar.jrc.ec.europa.eu/overview.php?v=CO2andGHG1970-2016&dst=CO2pc

        Tämän jäl­keen kehi­tys on Kii­nan suh­teen ollut +1,4% (2017) ja +4,7% (2018). Suo­men osal­ta ei pikai­sel­la haul­la löy­ty­nyt luvut kuin vuo­del­le 2017, jol­loin muu­tos oli ‑5%. Ero ei siis enää miten­kään kovin suu­ri ja jos sama vauh­ti jat­kuu, niin osat vaih­tu­ne­vat parin vuo­den sisään.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      35. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Huo­mat­ta­koon, että Kii­nan talous­kas­vu oli sel­väs­ti pääs­tö­jen kas­vua suu­rem­pi, eli päästöt/BKT ale­ni­vat roi­mas­ti. Ale­ni­vat­ko Suo­mes­sa? Meil­lä kai vuo­den 2018 tie­to­ja ei vie­lä ole.

        Eli het­ki­nen, pääs­tö­jen kas­vu on ok, kun­han BKT kas­vaa nopeam­min? Kun luen vih­rei­den vaa­li­tee­mo­ja, Suo­men BKT:n raju kas­vat­ta­mi­nen ei siel­lä ihan ensim­mäi­se­nä sil­miin nouse, mut­ta vir­kis­tä­vää kuul­la tämän­suun­tais­ta ajattelua 😉

        Vaka­vis­saan niin kyl­lä se kyl­mä tosia­sia on, että Kii­nan ja Intian on toi­mit­ta­va, jos jotain halu­taan ilmas­ton­muu­tok­sel­le teh­dä (samoin jenk­kien ja mui­den iso­jen talouk­sien tie­ten­kin). Tot­ta­kai mei­dän­kin pitää oma osam­me teh­dä, mut­ta vähän pel­kään, että meil­lä yliar­vioi­daan miten suu­ri vai­ku­tus Suo­men kal­tai­sel­la pik­ku­val­tiol­la voi olla glo­baa­li­na suun­nan­näyt­tä­jä­nä ja esimerkkitapauksena.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      36. Eli het­ki­nen, pääs­tö­jen kas­vu on ok, kun­han BKT kas­vaa nopeammin?

        Tämä on loo­gi­nen seu­raus sii­tä aja­tuk­ses­ta, että Suo­mel­la on suu­rem­pi oikeus perca­pi­ta­pääs­töi­hin kuin Intial­la, kos­ka Suo­mes­sa BKT/capita on isom­pi. Kii­nan osal­ta tama on perus­tel­tua myös sikä­li, että olem­me ulkois­ta­neet teol­li­suus­tuo­tan­non Kii­naan. Sil­loin Kii­nan pääs­tö­jä on loo­gis­ta ver­ra­ta teollisuustuotantoon.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      37. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Huo­mat­ta­koon, että Kii­nan talous­kas­vu oli sel­väs­ti pääs­tö­jen kas­vua suu­rem­pi, eli päästöt/BKT ale­ni­vat roi­mas­ti. Ale­ni­vat­ko Suo­mes­sa? Meil­lä kai vuo­den 2018 tie­to­ja ei vie­lä ole.

        Kuka oikeas­ti tie­tää kuin­ka suur­ta Kii­nan talous­kas­vu on vii­me vuo­si­na ollut? Tilan­ne voi aivan hyvin olla se, että kas­vu on ollut samal­la tasol­la pääs­tö­jen kas­vun kans­sa — tai jopa heikompi.

        Chi­ne­se Pro­fes­sor Cen­so­red After Admit­ting Real GDP Growth Is Below 2%

        But in an well-timed remin­der, the Financial Times has publis­hed a sto­ry citing a pre­sen­ta­tion by a cont­ro­ver­sial yet wide­ly recog­nizable Chi­ne­se eco­no­mist and others who argue that Chi­na’s GDP growth could be much wea­ker than the official data — which showed the Chi­ne­se eco­no­my grew at an annua­lized rate of 6.7% through the third quar­ter — reflect.

        To the cons­ter­na­tion of Chi­ne­se cen­sors, a pre­sen­ta­tion deli­ve­red by an eco­no­mics pro­fes­sor at Ren­min Uni­ver­si­ty in Bei­jing spar­ked a cont­ro­ver­sy last month when the pro­fes­sor clai­med that a sec­ret govern­ment research group had esti­ma­ted China’s growth in gross domes­tic pro­duct could be as low as 1.67% in 2018, far below the official rate.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      38. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Huo­mat­ta­koon, että Kii­nan talous­kas­vu oli sel­väs­ti pääs­tö­jen kas­vua suu­rem­pi, eli päästöt/BKT ale­ni­vat roi­mas­ti. Ale­ni­vat­ko Suo­mes­sa? Meil­lä kai vuo­den 2018 tie­to­ja ei vie­lä ole.

        Jo vuo­sia on tie­det­ty, että Kii­nan val­tion jul­kis­ta­mat BKT-luvut ovat hatus­ta hei­tet­ty­jä ja täy­sin poliit­ti­ses­ti pää­tet­ty­jä. Aika ihme maa jos pys­tyi­si ilmoit­ta­maan oikeat BKT-luvut rei­lun mil­jar­din ihmi­sen maas­sa jo parin vii­kon kulut­tua kuu­kau­den pää­tyt­tyä. Esim. 2018 BKT jul­kis­tet­tiin 20.1.2019. Suo­mes­sa tai­de­taan vie­lä­kin odottaa.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      39. vk: Jo vuo­sia on tie­det­ty, että Kii­nan val­tion jul­kis­ta­mat BKT-luvut ovat hatus­ta hei­tet­ty­jä ja täy­sin poliit­ti­ses­ti päätettyjä.

        Ilmoi­te­tut BKT-kas­vu­lu­vut eivät hir­veän pit­kään mer­kit­tä­väs­ti poi­ke­ta todel­li­suu­des­ta (yhteen suun­taan), kos­ka ennen pit­kää ilmoi­te­tun BKT:n tason ero todel­li­suu­teen kävi­si täy­sin päivänselväksi.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      40. Ossi Sare­so­ja: Ilmoi­te­tut BKT-kas­vu­lu­vut eivät hir­veän pit­kään mer­kit­tä­väs­ti poi­ke­ta todel­li­suu­des­ta (yhteen suun­taan), kos­ka ennen pit­kää ilmoi­te­tun BKT:n tason ero todel­li­suu­teen kävi­si täy­sin päivänselväksi.

        Ossi Sare­so­ja: Ilmoi­te­tut BKT-kas­vu­lu­vut eivät hir­veän pit­kään mer­kit­tä­väs­ti poi­ke­ta todel­li­suu­des­ta (yhteen suun­taan), kos­ka ennen pit­kää ilmoi­te­tun BKT:n tason ero todel­li­suu­teen kävi­si täy­sin päivänselväksi.

        Niin, miten se Kii­nan koh­dal­la kävi­si päi­vän­sel­väk­si? Kuka ja miten sel­vit­tää todel­li­sen BKT:n edes län­si­mai­sel­la tarkkuudella?

        Todel­li­sen BKT:n sel­vit­tä­mi­sek­si on (hal­lin­non ulko­puo­lel­la) seu­rat­tu mm. säh­kön kulu­tus­ta, rah­ti­ti­las­to­ja ja pank­ki­lai­na­ti­las­to­ja, kun hal­lin­non anta­mat luvut ovat hanu­ris­ta. Vaka­vas­ti otet­ta­vat tahot ovat esim. vii­me vuo­den todel­li­sek­si kas­vuk­si arvioi­neet 2–3%, kun hal­lin­to ilmoit­ti 6,6%.

        Vaka­vak­si vää­ris­te­lyn tekee mm. se, että myös esim. pank­ki­jär­jes­tel­män ter­vey­den­ti­lan mit­ta­rei­ta vää­ris­tel­lään. Viral­li­sen pank­ki­jär­jes­tel­män ulko­puo­lel­la on laa­ja (hal­lin­non kont­rol­loi­ma) var­jo­pank­ki­jär­jes­tel­mä ja ylei­ses­ti epäil­lään, että rahoi­tus­jär­jes­tel­mäs­sä on val­ta­va huo­no­jen luot­to­jen kupla, ja joka kyt­key­tyy BKT-luku­jen vää­ris­te­lyyn. Tämän luot­to­kuplan puh­kea­mi­nen saat­tai­si kaa­taa suu­ren osan Kii­nan pank­ki­jär­jes­tel­mäs­tä. Mins­ky moment, joka väis­tä­mät­tä vai­kut­taa rajus­ti koko maa­il­man talouteen.

        Pank­ki­kort­ti­ta­lon romah­ta­mi­nen voi­si olla se het­ki kun esim. BKT-tilas­ton vää­ris­te­ly pal­jas­tuu. Suh­tau­tui­sin epä­luu­lol­la myös Kii­nan päästötilastoihin.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      41. Ossi Sare­so­ja: Ilmoi­te­tut BKT-kas­vu­lu­vut eivät hir­veän pit­kään mer­kit­tä­väs­ti poi­ke­ta todel­li­suu­des­ta (yhteen suun­taan), kos­ka ennen pit­kää ilmoi­te­tun BKT:n tason ero todel­li­suu­teen kävi­si täy­sin päivänselväksi.

        Teo­rias­sa joo, mut­ta mil­lä sinä tai minä osa­taan sanoa yhtään mitään Kii­nan sisä­mark­ki­nois­ta ja nii­den tuo­tan­nos­ta / sen kehi­tyk­ses­tä? Kii­nan sisä­maas­sa on lukui­sia teh­tai­ta val­mis­ta­mas­sa hyö­dyk­kei­tä Kii­nan koti­mark­ki­noil­le, jois­ta emme ole iki­nä kuul­leet ja meil­lä tai kan­sain­vä­li­sel­lä yhtei­söl­lä ei oikeas­ti ole mitään kei­noa tai takei­ta arvioi­da miten näil­lä teh­tail­la menee tai ei mene. Siel­lä voi olla käyn­nis­sä hui­kea inves­toin­ti­buu­mi tai kon­kurs­si­aal­to ja se ei näy meil­le mil­lään lail­la. Näh­däk­se­ni tilan­ne Kii­nan suh­teen on aika sama kuin Neu­vos­to­lii­ton­kin kans­sa: ulko­mail­ta tule­va näkee vain Mos­ko­van ja Mos­ko­van kun­non perus­teel­la on mah­do­ton arvioi­da miten muul­la maal­la menee (pait­si sit­ten juu­ri ennen romah­dus­ta, joka lie­nee kui­ten­kin aika kau­ka­na Kiinassa).

        Jon­kin­lai­nen merk­ki Kii­nan oirei­lus­ta on hei­dän kes­ki­luok­kan­sa vähäi­nen lap­si­mää­rä sii­tä huo­li­mat­ta, että Kii­na on lopet­ta­nut yhden lap­sen poli­tiik­kan­sa. Kai­kis­ta yri­tyk­sis­tä huo­li­mat­ta kes­ki­luo­kas­sa ei koe­ta, että oli­si talou­del­li­ses­ti mah­dol­lis­ta saa­da useam­pia lap­sia (kuu­los­taa muu­ten kovin tutul­ta, kun seu­raa kes­kus­te­lua Suo­men lap­si­mää­rän vähäi­syy­des­tä), vaik­ka Pekin­gis­sä kuin­ka kai­vat­tai­siin lap­si­mää­rän kas­vua. Ohes­sa CNN:n artik­ke­li aiheesta:

        https://edition.cnn.com/2019/02/12/asia/china-second-child-economy-intl/index.html

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      42. Good news everyone!

        https://www.goodnewsnetwork.org/nasa-says-earth-is-greener-than-ever-thanks-to-china-and-india/?fbclid=IwAR2bSnL1crOu9sr1raAgveC5plt3_KZWxcEMlmS6-zWXvDxRItZYMVv3z_E

        Täs­sä kun on kes­kus­te­lu pysy­nyt aktii­vi­se­na BKT-pääs­tö­jen ja capi­ta-pääs­tö­jen osal­ta, sekä sii­tä onko mil­lään muul­la mer­ki­tys­tä, niin kan­nat­ta­nee tar­kas­tel­la myös näi­tä tulok­sia. En puhu mitään nie­luis­ta, kos­ka Intian maan­vil­je­lys ei sitä ole, mut­ta tehok­kuus heil­lä on kiis­tat­ta kas­va­nut. Mitä esim. EU:lta pitäi­si vaa­tia veh­rey­den säi­lyt­tä­mi­sen puolesta?

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      43. Gabriel:
        En puhu mitään nie­luis­ta, kos­ka Intian maan­vil­je­lys ei sitä ole, mut­ta tehok­kuus heil­lä on kiis­tat­ta kas­va­nut. Mitä esim. EU:lta pitäi­si vaa­tia veh­rey­den säi­lyt­tä­mi­sen puolesta?

        Met­siä ovat istut­ta­neet ja hoi­ta­neet, mikä on erin­omai­nen uuti­nen. Nie­lut pitäi­si ottaa mukaan täy­si­mää­räi­ses­ti Kii­nan ja Intian­kin pääs­tö­las­kel­mis­sa. EU-mai­den tuli­si myös hoi­taa met­si­ään, ja kul­le­kin maal­le sen nie­lut tuli­si huo­mioi­da täy­si­mää­räi­ses­ti. EU-par­la­ment­ti tai­si kui­ten­kin pyr­kiä sosia­li­soi­maan Suo­men nie­lut päät­tä­mäl­lä höl­mös­ti, että nie­lu­jen koko tulee pitää sama­na kuin valit­tu­na ver­tai­lu­vuon­na tai muu­toin jou­tuu mak­sa­maan sak­koa — täl­lais­ta kel­vo­ton­ta EU-sää­te­lyä ei ker­ta­kaik­ki­aan tarvita.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  6. Trum­pis­sa ja monis­sa perus­suo­ma­lai­sis­sa on myös sel­lai­nen yhtei­nen piir­re, että he kaik­ki kyke­ne­vät kiis­tä­mään ilmas­ton­muu­tok­sen kat­so­mal­la ikku­nas­ta ulos tammikuussa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Kale­vi:
      Trum­pis­sa ja monis­sa perus­suo­ma­lai­sis­sa on myös sel­lai­nen yhtei­nen piir­re, että he kaik­ki kyke­ne­vät kiis­tä­mään ilmas­ton­muu­tok­sen kat­so­mal­la ikku­nas­ta ulos tammikuussa.

      Muis­te­taan tämä myös seu­raa­van ker­ran kun joku kylä­hul­lu päät­tää läh­teä hiih­tä­mään lumet­to­mal­le Alek­san­te­rin­ka­dul­le. Itseä­ni ärsyt­tää suun­nat­to­mas­ti, että kaik­ki sää­il­miöt uuti­soi­daan ilmas­ton­muu­tok­se­na. Tämä ei siis todel­la­kaan kos­ke pel­käs­tään Trum­pia ja per­su­ja, vaan on ihan ylei­nen stan­dar­di kaut­ta lin­jan. Tie­det­tä on ihan hyvä popu­la­ri­soi­da, mut­ta se ei sai­si tapah­tua kaik­kein tyh­mim­pien ehdoilla.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Sit­ten pitää vain teh­dä työ­tä meka­nis­mi­ni aikaan saa­mi­sek­si sekä vähen­tää omia pääs­tö­jä, kos­ka muu­ten meka­nis­min aikaan­saa­mi­nen vain vai­keu­tuu. Yksi asia, jota voi­tai­siin teh­dä, on hiilitullit.

      Ana­lo­gian osal­ta voi myös huo­maut­taa, että täl­lä het­kel­lä ei ole myös­kään meka­nis­mia, jol­la kaik­ki saa­tai­siin ase­pal­ve­luk­seen, kun totaa­li­kiel­täy­ty­jä­kään ei saa enää ran­gais­tus­ta. Sik­si voi sama­ten sanoa, että yksit­täi­sen nuo­ren mie­hen ei ole kan­nat­ta­vaa men­nä inttiin.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Ura­koit­si­ja:
      Ver­tai­lu ase­pal­ve­luk­seen on huo­no, kos­ka ase­pal­ve­luk­ses­ta on itsel­le ja val­tiol­le suo­raa hyö­tyä. Ilmas­to­pu­li­vei­vauk­ses­ta ei kummallekaan.

      Itse en aina­kaan koke­nut, että ase­pal­ve­luk­ses­ta oli­si ollut minul­le hyö­tyä. Oli­si­ko OK, jos kaik­ki näin koke­vat voi­si­vat halu­tes­saan jät­tää ase­pal­ve­luk­sen väliin ilman seu­rau­muk­sia eikä sitä pidet­täi­si miten­kään huonona?

      Ase­pal­ve­luk­ses­ta saat­taa olla hyö­tyä koko val­tiol­le niin kuin pääs­tö­jen rajoit­ta­mi­ses­ta­kin on koko ihmis­kun­nal­le. Sehän on tämän ana­lo­gian pointti.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Hyö­dyn tavoit­te­lun voi jakaa sub­jek­tii­vi­siin tun­te­muk­siin ja objek­tii­vi­siin havain­toi­hin. Maan­puo­lus­tus muo­dos­taa Suo­men alu­eel­le Euroo­pas­sa ainut­laa­tui­sen soti­laal­li­sen vakau­den ilman ydin­a­sei­ta. Sinä olet omal­la pie­nel­lä panok­sel­la­si varus­mie­he­nä ollut yllä­pi­tä­mäs­sä tätä tilannetta.

        Se, että et sub­jek­tii­vi­ses­ti koe saa­nee­si hyö­tyä, on mah­dol­lis­ta haas­taa muil­la arvo­väit­tä­mil­lä kuten sil­lä, että olet suo­rit­ta­nut ase­pal­ve­luk­sen, vaik­ka et ole sii­tä pitä­nyt. Olet siis osoit­ta­nut kyke­ne­vä­si kan­ta­maan vas­tuu­ta oman elä­mä­si ulko­puo­lel­la ole­vis­ta ihmi­sis­tä omal­la työ­pa­nok­sel­la­si. Se on jo itses­sään mer­kit­tä­vä suo­ri­tus, jos­ta kuka tahan­sa alt­ruis­ti nos­taa hat­tua. Epäit­se­käs­tä toi­min­taa, joka suo­ri­te­taan omal­la työl­lä eikä tois­ten (vero)varoilla.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  7. Nykyi­sel­lä menol­la on ihan sama teke­vät­kö län­si­maat kaik­ken­sa vai heit­tä­vät­kö koko hom­man lekkeriksi:

    Satel­li­te ima­ges show ‘runaway’ expan­sion of coal power in China

    Satel­li­te pho­tos taken in 2018 of loca­tions in Chi­na reveal coo­ling towers and new buil­dings that were not pre­sent a year ear­lier at plants that were meant to stop ope­ra­tions or be post­po­ned by orders from Beijing.

    The pro­jects are part of an “approac­hing tsu­na­mi” of coal plants that would boost China’s exis­ting coal capaci­ty by 25%, accor­ding to the research group Coalswarm.

    The total capaci­ty of the plan­ned coal power sta­tions is about 259GW, big­ger than the Ame­rican coal fleet and “wild­ly out of line” with the Paris cli­ma­te agree­ment, the group said in a new report.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  8. Fak­ta lie­nee se, että Suo­men pääs­tö­jen nol­laa­mi­nen ei pysäy­tä eikä oikeas­taan mitat­ta­vas­ti edes hil­lit­se ilmas­ton­muu­tos­ta. Noin peli­teo­reet­ti­ses­ti voi­si kai aja­tel­la, että Suo­men kan­nat­tai­si käyt­tää ilmas­ton­muu­tok­sen tor­jun­nan resurs­sin­sa (talou­del­li­set ja hen­ki­set) rat­kai­se­vas­sa ase­mas­sa ole­vien mai­den (USA, Kii­na, Intia…) kään­nyt­tä­mi­seen ilmas­to­tal­koi­siin mukaan, eikä saar­naa­mi­seen tai pääs­tö­jen vähen­nyk­siin Suo­mes­sa. Täl­lä tak­tii­kal­la niu­kat resurs­sim­me oli­si­vat mah­dol­li­sim­man tehok­kaas­sa käy­tös­sä ja tais­te­lu ilmas­ton­muu­tos­ta vas­taan voi­si onnis­tua­kin. Ilman noi­den iso­jen saas­tut­ta­jien muka­nao­loa tais­te­lu hävitään.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. vk:
      Noin peli­teo­reet­ti­ses­ti voi­si kai aja­tel­la, että Suo­men kan­nat­tai­si käyt­tää ilmas­ton­muu­tok­sen tor­jun­nan resurs­sin­sa (talou­del­li­set ja henkiset)ratkaisevassa ase­mas­sa ole­vien mai­den (USA, Kii­na, Intia…)käännyttämiseen ilmas­to­tal­koi­siin mukaan, eikä saar­naa­mi­seen tai pääs­tö­jen vähen­nyk­siin Suomessa. 

      Olen täy­sin samaa miel­tä. Luu­li­si että tuu­li­myl­lyi­hin käy­te­tyl­lä 200 mil­joo­nal­la sai­si jo jon­kin­lais­ta mai­nos­kam­pan­jaa aikai­sek­si. EU:n tasol­la pitäi­si mie­lum­min käyt­tää kaup­pa­po­li­tiik­kaa kep­pi­nä, esi­mer­kik­si Kii­nal­le pitäi­si lät­kiä koko ajan kas­va­via hii­li­tul­le­ja pal­jon pääs­tö­jä aiheut­ta­vil­le tuot­teil­le, kos­ka siel­lä men­nään pääs­töis­sä aivan vää­rään suuntaan.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    2. vk: Noin peli­teo­reet­ti­ses­ti voi­si kai aja­tel­la, että Suo­men kan­nat­tai­si käyt­tää ilmas­ton­muu­tok­sen tor­jun­nan resurs­sin­sa (talou­del­li­set ja hen­ki­set) rat­kai­se­vas­sa ase­mas­sa ole­vien mai­den (USA, Kii­na, Intia…) kään­nyt­tä­mi­seen ilmas­to­tal­koi­siin mukaan, eikä saar­naa­mi­seen tai pääs­tö­jen vähen­nyk­siin Suomessa. 

      Sanoi­sin kui­ten­kin, että tuo­hon kään­nyt­tä­mi­seen omat pääs­tö­vä­hen­nyk­set nimeo­maan ovat olen­nai­sia. Kään­ny­tys­yri­tys ilman omia pääs­tö­vä­hen­nyk­siä vai­kut­tai­si teko­py­häl­tä eikä sik­si var­maan toimisi.

      Olen samaa miel­tä Syl­tyn kans­sa sii­tä, että hii­li­tul­le­ja voi­si koh­dis­taa nii­hin mai­hin, jot­ka eivät suos­tu pääs­tö­jään vähentämään.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  9. Trum­pin ja Perus­suo­ma­lais­ten muki­loin­ti voi tuo­da lyhy­tai­kais­ta mie­li­hy­vää, mut­ta he eivät mis­sään nimes­sä edus­ta mitään var­si­nais­ta ongel­maa. Trump on val­las­sa vain muu­ta­man vuo­den. Per­sut eivät tule ole­maan muka­na seu­raa­vas­sa hal­li­tuk­ses­sa, eivät­kä sitä seuraavassakaan.

    Todel­li­set ongel­mat ovat Aasias­sa ja Afri­kas­sa. Aasia­lai­nen elä­män filo­so­fia on eri­lai­nen kuin tääl­lä poh­jois­mais­sa, ei siel­lä ole tie­toa­kaan mis­tään ilmas­toah­dis­tuk­ses­ta. Pidem­mäl­lä aika­vä­lil­lä Afri­kan ennus­tet­tu väes­tö­rä­jäh­dys yhdis­tet­ty­nä pie­neen­kin elin­ta­son nousuun voi olla ilmas­tol­le kaik­kein tuhoi­sin uhka. 

    Vih­reät voi­si­vat­kin Pek­ka Haa­vis­ton asian­tun­te­muk­sel­la laa­tia jon­kin­lai­sen Afrik­ka sta­te­gian ja unoh­taa säh­kö­au­tou­to­piat edes het­kek­si. Jokai­nen euro Afrik­ka­lais­ten nais­ten ja las­ten kou­lu­tuk­seen tuot­taa parem­man tulok­sen kuin koti­mai­nen ilmastoveivaus.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  10. Soi­nin­vaa­ra on täs­sä täy­sin oikeas­sa. Vie­lä tar­vi­taan mene­tel­mä, jol­la var­mis­te­taan, että kaik­ki — tai aina­kin riit­tä­vän iso enem­mis­tö mais­ta — ovat todel­la­kin mukana.

    Nii­den, jot­ka eivät tule mukaan, sii­vel­lä elä­mis­hyö­ty pitää pois­taa joten­kin. Tähän on ehdo­tet­tu eri­lai­sia tul­li­jär­jes­te­ly­jä, joil­la kysei­set mai­den saas­tut­ta­mi­ses­ta joh­tu­va kil­pai­lue­tu poistettaisiin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  11. Tot­ta kai mei­dän tulee toi­mia. Kui­ten­kin voi kysyä, ovat­ko toi­mem­me jär­ke­viä jos nii­den vai­kut­ta­vuus on pie­ni ja hait­ta meil­le suuri.

    Suo­mes­sa esi­mer­kik­si pii­per­rel­lään säh­kö­au­to­jen kans­sa, kun samaan aikaan 15 suu­rin­ta rah­ti­lai­van saas­tut­taa enem­män kuin kaik­ki maa­il­man autot yhteensä.

    Säh­kö­au­to­höp­sö­tyk­sen sijas­ta mei­dän kan­nat­tai­si mak­saa näi­den rah­ti­lai­vo­jen tek­nii­kan uusi­mi­nen ja laa­duk­kaam­pi polt­toai­ne nii­hin. Mak­sai­si mur­to-osan ja vai­ku­tus oli­si monin­ker­tai­nen ilman, että suo­ma­lai­sil­le tuo­te­taan suur­ta haittaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Suo­mes­sa esi­mer­kik­si pii­per­rel­lään säh­kö­au­to­jen kans­sa, kun samaan aikaan 15 suu­rin­ta rah­ti­lai­van saas­tut­taa enem­män kuin kaik­ki maa­il­man autot yhteensä.

      Miten tämä täy sin absur­di väi­te pomp­paa ilmoil­le aina vain, vaik­ka se kumo­taan kuin­ka? Jos puhum­me ilmas­ton­muu­tok­ses­ta, tämä nyt ei todel­la­kaan pidä paik­kaan­sa, ei siis lain­kaan. Jos puhum­me rik­ki­pääs­töis­tä, se voi­si­kin pitää, kos­ka autois­ta ei juu­ri­kaan tule rikkipäästöjä.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Ilmaan, ilmas­toon ja ympä­ris­töön kuu­luu muu­ta­kin kuin muu­tos. Sekin kan­nat­taa pitää mielessä.

        Lai­vo­jen tuot­ta­mat rik­ki- ja typ­pi­pääs­töt aiheut­ta­vat vuo­sit­tain lähem­mäs 100 000 kuo­le­maa. Tot­ta kai ver­tai­lu autoi­hin tuot­taa ison luke­man, kos­ka näi­den pääs­tö­jen eteen on auto­tek­nii­kas­sa panos­tet­tu jo vuo­si­kym­me­niä. Se ei kai tar­koi­ta, ettei­kö Suo­men kan­nat­tai­si olla edel­lä­kä­vi­jä saman teke­mi­sel­le laivaliikenteelle?

        Yksi ris­tei­ly­alus tuot­taa näi­tä pääs­tö­jä Itä­me­rel­le lähes mil­joo­nan hen­ki­lö­au­ton ver­ran. Sen sijaan, että kes­ki­ty­tään han­ka­loit­ta­maan vält­tä­mä­tön­tä hen­ki­lö­au­toi­lua kan­nat­tai­si ehkä rajoit­taa ei niin vält­tä­mä­tön­tä hupiristeilyä.

        Yli­pää­tään ihmet­te­len puhet­ta säh­kö­au­tois­ta. Eihän sel­lai­sia ole: Säh­kö on vain ener­gia siir­to­ta­pa. Pääs­töt­tö­miä­kään säh­köä ener­gian­siir­toon käyt­tä­vät autot eivät ole; Ne tuot­ta­vat pääs­töi­nä mm ydin­jä­tet­tä. Ilmei­ses­ti se on Vih­rei­den mie­les­tä pal­ve­lus tule­vil­le sukupolville.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. Jon­ne: Ne tuot­ta­vat pääs­töi­nä mm ydin­jä­tet­tä. Ilmei­ses­ti se on Vih­rei­den mie­les­tä pal­ve­lus tule­vil­le sukupolville.

        Ydin­jä­te ei ole mikään iso ongel­ma. Mie­lum­min sitä kuin kasvihuonepäästöjä.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      3. Jon­ne:
        Ilmaan, ilmas­toon ja ympä­ris­töön kuu­luu muu­ta­kin kuin muu­tos. Sekin kan­nat­taa pitää mielessä.

        Lai­vo­jen tuot­ta­mat rik­ki- ja typ­pi­pääs­töt aiheut­ta­vat vuo­sit­tain­lä­hem­mäs 100 000 kuo­le­maa. Tot­ta kai ver­tai­lu autoi­hin tuot­taa ison luke­man, kos­ka näi­den pääs­tö­jen eteen on auto­tek­nii­kas­sa panos­tet­tu jo vuo­si­kym­me­niä. Se ei kai tar­koi­ta, ettei­kö Suo­men kan­nat­tai­si olla edel­lä­kä­vi­jä saman teke­mi­sel­le laivaliikenteelle?

        Yksi ris­tei­ly­alus tuot­taa näi­tä pääs­tö­jä Itä­me­rel­le lähes mil­joo­nan hen­ki­lö­au­ton ver­ran. Sen sijaan, että kes­ki­ty­tään han­ka­loit­ta­maan vält­tä­mä­tön­tä hen­ki­lö­au­toi­lua kan­nat­tai­si ehkä rajoit­taa ei niin vält­tä­mä­tön­tä hupiristeilyä.

        Yli­pää­tään ihmet­te­len puhet­ta säh­kö­au­tois­ta. Eihän sel­lai­sia ole: Säh­kö on vain ener­gia siir­to­ta­pa. Pääs­töt­tö­miä­kään säh­köä ener­gian­siir­toon käyt­tä­vät autot eivät ole; Ne tuot­ta­vat pääs­töi­nä mm ydin­jä­tet­tä. Ilmei­ses­ti se on Vih­rei­den mie­les­tä pal­ve­lus tule­vil­le sukupolville. 

        Isoi­hin rah­ti­lai­voi­hin­kin voi asen­ta ydin­reak­to­ri pää­voi­man­läh­tek­si. Tois­tai­sek­si nii­tä on ollut vain sota-aluk­sis­sa ja jään­mur­ta­jis­sa mut­ta jon­kun 1000 kont­tia vetä­vän lai­van aja­mi­nen dieselillä/polttoöljyllö vai­kut­ta aika höl­möl­tä touhulta.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    2. Jon­ne:
      Tot­ta kai mei­dän tulee toi­mia. Kui­ten­kin voi kysyä, ovat­ko toi­mem­me jär­ke­viä jos nii­den vai­kut­ta­vuus on pie­ni ja hait­ta meil­le suuri.

      Tuo­ta kut­su­taan kus­tan­nus­te­hok­kuus­jär­jes­tyk­sek­si. Aiem­min tämä hyvin­kin pal­jon käy­tet­ty ter­mi tun­tuu unoh­tu­neen nykyi­sin koko­naan. Oikeam­pi kysy­mys kuu­lui­si­kin: “Onko toi­mi kus­tan­nus­te­hok­kuus­jär­jes­tyk­ses­sä riit­tä­vän kor­keal­la.” Pie­nil­lä­kin tehok­kail­la toi­mil­la on mer­ki­tys­tä. Tehot­to­mil­la toi­mil­la vain pahen­ne­taan tilannetta.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  12. Yli­mal­kai­nen ja yksioi­koi­nen kir­joi­tus Osmo Soi­nin­vaa­ral­ta. Luu­li­si blo­gis­til­la ole­van enem­män sanot­ta­vaa näin laa­jas­ta asias­ta. Tar­koi­tus lie­nee saa­da sanoa jotain hal­ven­ta­vaa, mikä sinäl­lään on ihan tätä päivää…

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  13. Mut­ta kun mil­jar­di ihmis­tä ajat­te­lee näin – saa­daan Intia.”

    Ilmei­ses­ti pitää olla vähin­tään per­su tul­lak­seen aja­tel­leek­si, että myös intia­lais­ten pitää olla heit­te­le­mät­tä ros­kia kadulle…

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  14. Mon­ta­ko kym­men­tä tuhat­ta mil­jar­dia vuo­des­sa puto­aa glo­baa­lin tason GDP jos yrit­täi­sim­me kol­lek­tii­vi­ses­ti lei­ka­ta pääs­tö­jä niin pal­jon, että sil­lä on vaikutusta?

    Se on aika mon­ta asi­aa pois maa­il­man ihmi­sil­tä. Vähem­män lää­ke­tie­teel­lis­tä tut­ki­mus­ta, vähem­män kou­lu­tus­ta, vähem­män van­hus­ten­hoi­toa, vähem­män vammaispalveluita.

    Minus­ta pitäi­si olla todel­la var­ma inves­toin­nin kan­nat­ta­vuu­des­ta jos aio­taan upot­taa sii­hen esim 20 000 mil­jar­dia vuo­des­sa hamaan tule­vai­suu­teen saakka.

    Mis­tä ne ilmas­ton­muu­tok­sen kus­tan­nuk­set edes muo­dos­tu­vat? Euroo­pas­sa merien pin­nat nouse­vat 1.5–3cm vuosisadassa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Sepi: Minus­ta pitäi­si olla todel­la var­ma inves­toin­nin kan­nat­ta­vuu­des­ta jos aio­taan upot­taa sii­hen esim 20 000 mil­jar­dia vuo­des­sa hamaan tule­vai­suu­teen saakka.

      Maa­il­man koko­nai­se­ner­gian­ku­lu­tus on Wiki­pe­dian mukaan noin 100 000 terawat­ti­tun­tia vuo­des­sa. Lap­peen­ran­nan tek­nil­li­sen yli­opis­ton mukaan uuden ydin­voi­man tuo­tan­to­kus­tan­nus on 55€/MWh; tuu­li ja aurin­ko ovat jo nyt edul­li­sem­pia, ja nii­den osal­ta tren­di on laskeva.

      Olet­taen pääs­töt­tö­män ener­gian hin­nak­si 50€/MWh, 100 000 terawat­ti­tun­tia mak­sai­si 5 000 mil­jar­dia vuo­des­sa. Aika paljon.

      Mut­ta, jos tuo kaik­ki 100 000 terawat­ti­tun­tia tuo­tet­tai­siin pääs­töt­tö­mäs­ti, voi­tai­siin fos­sii­li­ses­ta ener­gias­ta vas­taa­vas­ti luo­pua. Ja fos­sii­li­nen ener­gia on nykyi­sil­lä polt­toai­neen hin­noil­la yhtä kal­lis­ta tai kal­liim­paa kuin puh­das­kin. Eli net­to­kus­tan­nus on pit­käl­lä aika­vä­lil­lä uusiu­tu­vil­la voi­mak­kaan posi­tii­vi­nen, siis vaik­ka ulkois­vai­ku­tuk­sia ilmas­tol­le ei otet­tai­si huomioon.

      Nyt kun pik­ku­hil­jaa jen­gi on saa­tu usko­maan että ilmas­ton­muu­tos on tot­ta, niin seu­raa­vak­si pitäi­si saa­da taot­tua kaa­liin että ilmas­ton­muu­tok­sen tor­jun­ta ei oikeas­ti ole miten­kään tör­keän kal­lis­ta. Radi­kaa­leim­mat­kin ehdo­tuk­set mak­sa­vat vain joi­tain pro­sent­te­ja BKT:sta, kun­nes inves­toin­nit alka­vat mak­sa­maan itsen­sä takaisin.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Pal­jon­ko lisää kus­tan­nuk­sia se, että glo­baa­li säh­kö­verk­ko raken­ne­taan tasol­le, jos­sa tuu­li­voi­maa on oikeas­ti tar­jol­la siel­lä mis­sä sil­le on kysyntää.

        Suo­men luke­mat täs­sä vii­kon­lo­pun yhdel­tä hetkeltä:
        Kulu­tus 13 108 MW
        Tuo­tan­to 9 061 MW
        Tuonti/vienti (net­to) −4 040 MW 

        VESIVOIMA 1 159 MW
        YDINVOIMA 2 800 MW
        YHTEISTUOTANTO (KAUKOLÄMPÖ) 2 924 MW
        YHTEISTUOTANTO (TEOLLISUUS) 1 604 MW
        TUULIVOIMA 123 MW
        AURINKOVOIMA 11 MW
        MUU TUOTANTO 470 MW
        TEHORESERVIMW

        Riip­pu­mat­ta Suo­meen raken­ne­tun tuu­li­voi­man mää­räs­tä, sitä ei mis­sään ske­naa­rios­sa voi olla niin pal­jon, että se kat­tai­si kulu­tuk­sen, kun meil­lä ei yksin­ker­tai­ses­ti yleen­sä tuu­le sil­loin kun on säh­köl­le eni­ten käyttöä.

        En uskal­la edes arva­ta pal­jon­ko glo­baa­lin säh­kö­ver­kon raken­ta­mi­nen sil­le tasol­le mak­sai­si, että tuu­li­voi­man voi­si jakaa ympä­ri pla­nee­tan. Niin pal­jon joka tapauk­ses­sa, että tuo 55e/MWh ei päde alkuunkaan.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  15. Tuo­hon “ei Suo­men kan­na­ta teh­dä mitään” yri­tin juu­ri hil­jat­tain vas­ta­ta ystä­väl­le­ni, enkä kun­nol­la osan­nut. Joten kii­tos täs­tä, lai­toin lin­kin kolum­nis­ta­si ystävälleni!

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  16. Ja toi­sin päin: Suo­mi ei tee ilmas­ton eteen enem­pää kuin muut­kaan. Jos rau­ha on pysy­vä olo­ti­la, niin tar­vi­ta armei­jaa­kaan, eikö totta?
    Soi­nin­vaa­ral­ta, ja viher­va­sem­mis­tol­ta yleen­sä, jää huo­maa­mat­ta, että näil­lä asioil­la teh­dään poli­tiik­kaa, raa­dol­lis­ta talous­si­don­nais­ta poli­tiik­kaa. Jos men­nään vaa­lei­hin, ”ilmas­to­ko­kouk­siin”, sopi­muk­siin ilman posi­tio­ta tyy­liin: me pelas­tam­me maa­il­man, niin voi yllät­tyä kun huo­maa, että vaik­ka­pa bel­gia­lai­set ovat val­mii­ta aja­maan suo­ma­lai­sen met­sä­teol­li­suu­den alas suo­jel­lak­seen suo­ma­lai­sia met­siä Euroo­pan keuhkoina.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  17. Täs­sä sor­ru­taan nyt samaan eri miel­tä ole­vien pitä­mi­seen ääliöi­nä, joka on vali­tet­ta­van yleis­tä maam­me parem­mis­sa piireissä. 

    Oikeas­ti­han tyh­mä kan­sa ajat­te­lee niin, että pik­ki­riik­ki­sen Suo­men ei kan­na­ta ryn­niä rin­ta rot­tin­gil­la etu­jou­kos­sa ampu­mas­sa kil­paa omaan jal­kaan­sa, kun ker­ran val­tao­sa oikeis­ta isois­ta saas­tut­ta­jis­ta ei tee yhtään mitään. 

    Sen sijaan mei­dän on vii­sas­ta kul­kea mui­den EU-mai­den muka­na, mie­lel­lään jos­sa­kin kes­ki­vai­heil­la. Ja pitää mete­liä vaik­ka sii­tä, että tuo­reen tut­ki­muk­sen mukaan olem­me jo nyt maa­il­mal­le eni­ten hyö­tyä tuot­ta­va kansa!

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  18. Ero ilmas­ton­muu­tos- ja ase­vel­vol­li­suus­kan­to­jen välil­lä juu­ri osoit­taa, mis­tä natio­na­lis­mis­sa on kyse: yhteis­vas­tuun rajoit­ta­mi­ses­ta omaan kan­saan. Kuten ismeil­lä usein on tapa­na, jär­keä täs­sä ei juu­ri ole, kun kan­sa­kin on hyvin epä­mää­räi­nen termi.

    Muis­tan, kuin­ka perus­kou­lun his­to­rias­sa natio­na­lis­mi mää­ri­tel­tiin aat­teek­si, jon­ka mukaan jokai­sel­la kan­sal­la on olta­va oma maa ja että kan­san muo­dos­ta­vat yhtei­nen kie­li, kult­tuu­ri ja his­to­ria. Eikö täl­lä mää­ri­tel­mäl­lä natio­na­lis­tien pitäi­si kan­nat­taa ruot­sin­kie­lis­ten ja saa­me­lai­se­nem­mis­töis­ten aluei­den itse­näi­syyt­tä tai aina­kin vas­tus­taa hei­dän ase­vel­vol­li­suut­taan? Tai jopa kan­nat­taa Suo­men jaka­mis­ta kah­tia Päh­ki­nä­saa­ren rau­han rajalta?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. fdsj­kar­rekj:
      Ero ilmas­ton­muu­tos- ja ase­vel­vol­li­suus­kan­to­jen välil­lä juu­ri osoit­taa, mis­tä natio­na­lis­mis­sa on kyse: yhteis­vas­tuun rajoit­ta­mi­ses­ta omaan kan­saan. Kuten ismeil­lä usein on tapa­na, jär­keä täs­sä ei juu­ri ole, kun kan­sa­kin on hyvin epä­mää­räi­nen termi.

      Mutoi­li­sin mie­luum­min näin: jokai­sel­la kan­sal­la on oikeus omaan val­tioon. Puo­lus­tan ter­vet­tä natio­na­lis­mia ja, kyl­lä, mie­les­tä­ni saa­me­lais­väes­tön pitäi­si halu­tes­saan saa­da oma val­tio, siis maa-alue ja siel­lä itsemääräämisoikeus.

      Suo­ma­lai­set eivät voi ulot­taa yhteis­vas­tuu­ta Suo­men ulko­puo­lel­le, ei yhteis­vas­tuu­ta ase­vel­vol­li­suu­des­ta eikä ilmas­ton­muu­tok­sen tor­jun­nas­ta. Kuten moni kom­men­toi­ja on tääl­lä jo osu­vas­ti toden­nut, täl­lä het­kel­lä puut­tuu meka­nis­mi, jol­la kaik­ki val­tiot saa­tai­siin mukaan ilmas­to­toi­miin. Sen sijaan kan­sal­lis­ta ase­vel­vol­li­suut­tam­me kos­kien meka­nis­mi on olemassa.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Ossi Sare­so­ja: Mut­ta nyt ei enää ole, kun totaa­li­kiel­täy­ty­jä ei saa rangaistusta. 

        Läh­tö­koh­tai­ses­ti totaa­li­kiel­täy­ty­jää ran­gais­taan jol­lain taval­la. Jos ei muu­ten niin tulee mer­kin­tä rikos­re­kis­te­riin ja se voi vai­keut­taa työ­pai­kan tai pank­ki­lai­nan tms saantia.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. R.Silfverberg: Jos ei muu­ten niin tulee mer­kin­tä rikos­re­kis­te­riin ja se voi vai­keut­taa työ­pai­kan tai pank­ki­lai­nan tms saantia.

        On sitä tul­lut kom­ment­tia­kin, ettei hait­taa ole ollut. Aina­kin Otso Kive­käs tai­taa olla totaa­li­kiel­täy­ty­jä ja jos­sain asi­aa käsit­te­le­väs­sä ohjel­mas­sa muis­taak­se­ni ker­toi, ettei hänel­le ollut tul­lut hait­taa. Moni voi­si muu­ten­kin pitää hait­taa pie­nem­pä­nä kuin ajan mene­tys­tä intissä.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  19. Juu­ri täs­tä syys­tä kaik­kien on olta­va muka­na, kos­ka muu­ten kukaan ei ole muka­na. Kun kaik­ki ovat muka­na, kaik­ki hyö­ty­vät.” Kun? Vih­re­ää popu­lis­mia. Enkä äänes­tä persuja.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Fidel:
      “Juu­ri täs­tä syys­tä kaik­kien on olta­va muka­na, kos­ka muu­ten kukaan ei ole muka­na. Kun kaik­ki ovat muka­na, kaik­ki hyö­ty­vät.” Kun? Vih­re­ää popu­lis­mia. Enkä äänes­tä persuja.

      Saa äänes­tää vaik­ka kiel­täi­si­kin. Suo­mes­sa on hyvä vaalisalaisuus.

      Kom­men­tit läm­mit­tä­vät miel­tä. Asias­sa on 20 vuo­des­sa sel­väs­ti­kin men­ty eteenpäin.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  20. Perus­suo­ma­lai­sia voi minus­ta näl­viä myös älyk­kääs­ti. Nyt näl­vi­tään suo­raan sanoen älyt­tö­mäs­ti, sil­lä eihän tuo int­tia­na­lo­gia toi­mi ollenkaan.

    Intin käy­mi­nen on täy­sin vapaa­eh­tois­ta, ja täl­lä het­kel­lä totaa­li­kiel­täy­ty­mi­ses­tä ei itse asias­sa seu­raa min­kään­lais­ta ran­gais­tus­ta. Vapau­tuk­sen­kin saa mel­ko hel­pos­ti, jos tekee mie­li. Siis­pä ne, jot­ka ajat­te­le­vat kuten Osmo olet­taa, toi­mi­vat sen mukai­ses­ti nyt jo.

    Sil­ti, vapaa­eh­toi­suu­des­ta huo­li­mat­ta, täs­sä­kin kuus­sa astui pal­ve­luk­seen aika­moi­nen jouk­ko kaik­kia suku­puo­lia edus­ta­via varus­mie­hiä, vaik­ka se ei ”kan­na­ta”. Kas kun jär­jes­tel­mä perus­tuu luot­ta­muk­seen. Luot­ta­muk­seen sii­tä, että riit­tä­vän moni tah­too armei­jan käy­dä ja on sen jäl­keen myös val­mis maa­taan puolustamaan.

    Saman­lais­ta suu­ren mit­ta­kaa­van vapaa­eh­toi­suut­ta ja luot­ta­mus­ta sen sijaan ei ole näh­tä­vis­sä ilmas­to­asiois­sa. Ne vaa­ti­vat yksi­lö­ta­sol­la sen ver­ran suu­ria talou­del­li­sia ja muka­vuu­del­li­sia uhrauk­sia, että on help­po ymmär­tää, mik­sei­vät yksi­löt nii­hin lähde.

    Minä pahoin pel­kään, että median aloit­ta­ma jat­ku­va ilmas­to­paa­saus ja yri­tys luo­da huo­noa omaa­tun­toa kään­tyy pikem­min­kin itse­ään vas­taan. Kun lii­kaa tupu­te­taan, se alkaa vai­kut­taa jo aivo­pe­sul­ta tai kään­nyt­tä­mi­sel­tä, ja sil­loin suo­ma­lai­nen on mie­luum­min tot­te­le­ma­ton, jo ihan periaatteesta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Daniel Feder­ley: Perus­suo­ma­lai­sia voi minus­ta näl­viä myös älyk­kääs­ti. Nyt näl­vi­tään suo­raan sanoen älyt­tö­mäs­ti, sil­lä eihän tuo int­tia­na­lo­gia toi­mi ollenkaan.

      Minus­ta nuo mai­nit­se­ma­si asiat nime­no­maan osoit­ta­vat ana­lo­gian toi­mi­van oikein hyvin. Aina­kin tähän asti maat ovat voi­neet hel­pos­ti olla rajoit­ta­mat­ta pääs­tö­jään ilman, että sii­tä mää­rät­täi­siin min­kään­lais­ta ran­gais­tus­ta. Sil­ti aina­kin jot­kin maa­ta (ja myös esim jot­kin USA:n osa­val­tiot!) ovat enim­mäk­seen vapaa­eh­toi­ses­ti rajoit­ta­neet pääs­tö­jään aina­kin jon­kin ver­ran vähän niin kuin monet mene­vät vapaa­eh­toi­ses­ti inttiin.

      Mut­ta, vaik­ka nuo asiat eivät edes oli­si noin, toi­mi­si ana­lo­gian olen­nai­nen osa sil­ti. Argu­ment­ti­han oli, ettei itsek­kään ihmisen/valtion kan­na­ta men­nä inttiin/rajoittaa pääs­tö­jään (riip­pu­mat­ta sii­tä, onko sii­tä mää­rät­ty ran­gais­tus­ta tai teke­vät­kö niin vapaaehtoisesti).

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  21. Suvun pii­ris­sä tuli kiis­taa vegaa­nin kans­sa yllät­tä­väs­ti jou­lun alla. Hän olet­ti Suo­men ole­van kulu­tuk­sen ja pääs­tö­jen mal­li­maa ja kii­na­lais­ten saas­tut­ta­vam­pia. (Hän myös jos­kus len­to­mat­kai­li ja luot­ti lii­kaa yhtiöi­den CO2-las­ku­rei­hin mut­ta se olkoon nyt toi­nen juttu).
    Näy­tin IS:n 9.10.2018 ‑leh­ti­lei­ket­tä lei­ke­pi­nos­ta­ni ja sii­nä ole­vaa taulukkoa:
    —————
    Kas­vi­huo­ne­kaa­su­jen pöös­tö vuon­na 2012
    Hen­keä koh­den (ton CO2 eq)
    EU___ ***** **** 9.05
    Kii­na ***** **** 8.80
    USA__***** ***** ***** ***** 19,56
    Intia_ *** 2,50
    Tans­ka***** ***** 10,16
    Suo­mi ***** ***** ***** 14,64
    —————-
    Täs­sä tau­lu­kos­sa suo­ma­lai­nen ihmi­nen on 2. saas­tut­ta­vin. Kii­na­lai­nen ja intia­lai­nen saas­tut­ta­vat vähem­män kuin suo­ma­lai­nen. YKSI­LÖn vas­tuu täs­sä painaa:
    Pal­jon­ko SINÄ saas­tu­tat ilmaa ja ros­kaat ympäristöä?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Mrr­KAT:
      Suvun pii­ris­sä tuli kiis­taa vegaa­nin kans­sa yllät­tä­väs­ti jou­lun alla.Hän olet­ti Suo­men ole­van kulu­tuk­sen ja pääs­tö­jen mal­li­maa ja kii­na­lais­ten saas­tut­ta­vam­pia. (Hän myös jos­kus len­to­mat­kai­li ja luot­ti lii­kaa yhtiöi­den CO2-las­ku­rei­hin mut­ta se olkoon nyt toi­nen juttu).
      Näy­tin IS:n 9.10.2018 ‑leh­ti­lei­ket­tä lei­ke­pi­nos­ta­ni ja sii­nä ole­vaa taulukkoa:
      —————
      Kas­vi­huo­ne­kaa­su­jen pöös­tö vuon­na 2012
      Hen­keä koh­den (ton CO2 eq)
      EU___ ***** **** 9.05
      Kii­na ***** **** 8.80
      USA__***** ***** ***** ***** 19,56
      Intia_ *** 2,50
      Tans­ka***** ***** 10,16
      Suo­mi ***** ***** ***** 14,64
      —————-
      Täs­sä tau­lu­kos­sa suo­ma­lai­nen ihmi­nen on 2. saastuttavin.Kiinalainen ja intia­lai­nen saas­tut­ta­vat vähem­män kuin suo­ma­lai­nen. YKSI­LÖn vas­tuu täs­sä painaa:
      Pal­jon­ko SINÄ­saas­tu­tat ilmaa ja ros­kaat ympäristöä?

      Ilmas­ton­muu­tos­ky­sy­myk­ses­sä yksi­lön teoil­la ei vali­tet­ta­vas­ti ole mitään mer­ki­tys­tä. Kyse on sii­tä, että mei­tä on vähem­män kuin yhden kes­ki­suu­ren kii­na­lai­sen kau­pun­gin väki­lu­ku on. Tasa-arvo kulu­tus­lu­ke­mis­sa tar­koit­tai­si lopul­ta tasa-arvoa elin­ta­sos­sa. Se ei ole miten­kään toivottavaa.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Ver­tai­sin tuo­ta “yksi­lön.. ei.. mer­ki­tys­tä” itsek­kää­seen maan­tie­a­ja­jaan, joka vis­kaa ros­kia auton­sa ikku­nas­ta tien­var­sil­le, että hänen pääs­tön­sä on pie­nem­mät kuin koko­nai­sen kylän puhu­mat­ta­kaan kau­pun­gis­ta kuten Monacos­ta tai Lah­des­ta, “joten mitä välii.. ((kohinaa)viuh viuh..kilin..(kohinaa)..räpsis)”.
        (Perus­suo­ma­lai­sil­le tai muil­le änky­röil­le tuos­ta voi­si teh­dä pila­piir­rok­sen tai sket­si­ver­sion jos­sa suo­ma­lais­tu­nut tum­ma jenk­ki vis­kaa ros­kia “hum­me­ris­taan”
        ulos maan­tiel­le ja sanoo — yllät­tä­väs­ti — kan­nat­ta­van­sa per­su­ja kos­ka hei­dän aja­tuk­sen­sa sopii hänen ideo­lo­gi­aan­sa jos­sa on “sopi­vas­ti oikeis­to­lais­ta itsek­kyyt­tä ja suh­teel­li­suu­den­ta­jua yksi­löi­tä syyl­lis­tä­vää viher­hömp­pää vas­taan”. ;D )

        Täs­tä videon alta näkyy Ros­lin­gin kir­jas­ta tut­tu kaa­va­ku­va (“CO2 Emis­sions by Income”):
        https://www.gapminder.org/topics/co2-emissions-on-different-income/
        CO2 Emis­sions by Income”.
        Me kuu­lum­me tuo­hon rik­kaim­paan tasoon, Level 4:ään, jot­ka pääs­tää eni­ten ja Suo­mi on aiem­man mukai­ses­ti aika kär­jes­sä jos se piirrettäisiin.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. Mrr­KAT:
        Ver­tai­sin tuo­ta “yksi­lön.. ei.. mer­ki­tys­tä” itsek­kää­seen maan­tie­a­ja­jaan, joka vis­kaa ros­kia auton­sa ikku­nas­ta tien­var­sil­le, että hänen pääs­tön­sä on pie­nem­mät kuin koko­nai­sen kylän puhu­mat­ta­kaan kau­pun­gis­ta kuten Monacos­ta tai Lah­des­ta, “joten mitä välii.. ((kohinaa)viuh viuh..kilin..(kohinaa)..räpsis)”.
        (Perus­suo­ma­lai­sil­le tai muil­le änky­röil­le tuos­ta voi­si teh­dä pila­piir­rok­sen tai sket­si­ver­sion jos­sa suo­ma­lais­tu­nut tum­ma jenk­ki vis­kaa ros­kia “hum­me­ris­taan”
        ulos maan­tiel­le ja sanoo – yllät­tä­väs­ti – kan­nat­ta­van­sa per­su­ja kos­ka hei­dän aja­tuk­sen­sa sopii hänen ideo­lo­gi­aans­ajos­sa on “sopi­vas­ti oikeis­to­lais­ta itsek­kyyt­tä ja suh­teel­li­suu­den­ta­juayk­si­löi­tä syyl­lis­tä­vää viher­hömp­pää vastaan”.;D )

        Täs­tä videon alta näkyy Ros­lin­gin kir­jas­ta tut­tu kaa­va­ku­va (“CO2 Emis­sions by Income”):
        https://www.gapminder.org/topics/co2-emissions-on-different-income/
        CO2 Emis­sions by Income”.
        Me kuu­lum­me tuo­hon rik­kaim­paan tasoon, Level 4:ään, jot­ka pääs­tää eni­ten ja Suo­mi on aiem­man mukai­ses­ti aika kär­jes­sä jos se piirrettäisiin.

        Ros­kien heit­to ei ole hyvä ver­taus kos­ka se ros­ka näkyy ihan kon­kreet­ti­ses­ti siel­lä pien­ta­reel­la. Tai oikeas­taan ros­ka­ver­taus­ta­kin voi käyt­tää, mut­ta sil­loin se pitää aset­taa oike­aan mit­ta­suh­tee­seen. Kuvi­tel­laan, että meil­lä on autoi­li­ja, joka syö irto­kark­kia ja sit­ten puhal­taa sor­men­pääs­tään yhden soke­ri­hiuk­ka­sen ikku­nas­ta ulos ja sanoo samal­la, että mitä väliä kun Monacos­sa ros­ka­taan enemmän. 

        Ja sit­ten sen lisäk­si meil­lä oli­si fir­ma, joka luvan kans­sa ajai­si kuor­ma-auto­las­teit­tain ros­kia sin­ne mota­rin pien­ta­reel­le ja sil­lä oli­si lupa kas­vat­taa ros­ka­mää­rään­sä vuo­sit­tain hamaan tule­vai­suu­teen. Täs­sä tilan­tees­sa voi­si suo­raan sanoen antaa sen per­sun puhal­taa sen soke­ri­hiuk­ka­sen­sa auton ikku­nas­ta ulos ja men­nä mie­luum­min vaik­ka neu­vot­te­le­maan jos­ko ensi vuon­na lisät­täi­siin ros­ka-auto­kiin­tiö­tä vain vii­del­lä­tois­ta kuor­ma-autol­li­sel­la aio­tun kah­den­kym­me­nen sijaan.

        On tie­ten­kin hie­no asia, että yksi­löt teke­vät omia rat­kai­su­jaan ja pyr­ki­vät elä­mään hyvin ja eet­ti­ses­ti. Maa­il­man ongel­mia me emme kui­ten­kaan Suo­mes­sa pys­ty ratkaisemaan.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      3. On tie­ten­kin hie­no asia, että yksi­löt teke­vät omia rat­kai­su­jaan ja pyr­ki­vät elä­mään hyvin ja eet­ti­ses­ti. Maa­il­man ongel­mia me emme kui­ten­kaan Suo­mes­sa pys­ty ratkaisemaan. 

        Kyl­lä me pys­tym­me, Itse asias­sa maa­il­ma ramp­paa kylään joka oves­ta ja ikku­nas­ta kysy­mään neu­voa. Me olem­me mones­sa asias­sa esikuva!
        Parem­pi sit­ten, että monen 10:n oppi­las ei oli­si hiilen‑, puun- ja tur­peen­sa­vun­mus­ta­na noes­ta syn­nis­sä elävä.

        Ja siten mei­dän vai­ku­tus­val­tam­me on nyt eri­tyi­sen suu­ri. Ja vas­tuu pai­naa voimallisemmin.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    2. Mrr­KAT:
      Suvun pii­ris­sä tuli kiis­taa vegaa­nin kans­sa yllät­tä­väs­ti jou­lun alla.Hän olet­ti Suo­men ole­van kulu­tuk­sen ja pääs­tö­jen mal­li­maa ja kii­na­lais­ten saas­tut­ta­vam­pia. (Hän myös jos­kus len­to­mat­kai­li ja luot­ti lii­kaa yhtiöi­den CO2-las­ku­rei­hin mut­ta se olkoon nyt toi­nen juttu).
      Näy­tin IS:n 9.10.2018 ‑leh­ti­lei­ket­tä lei­ke­pi­nos­ta­ni ja sii­nä ole­vaa taulukkoa:
      —————
      Kas­vi­huo­ne­kaa­su­jen pöös­tö vuon­na 2012
      Hen­keä koh­den (ton CO2 eq)
      EU___ ***** **** 9.05
      Kii­na ***** **** 8.80
      USA__***** ***** ***** ***** 19,56
      Intia_ *** 2,50
      Tans­ka***** ***** 10,16
      Suo­mi ***** ***** ***** 14,64
      —————-
      Täs­sä tau­lu­kos­sa suo­ma­lai­nen ihmi­nen on 2. saastuttavin.Kiinalainen ja intia­lai­nen saas­tut­ta­vat vähem­män kuin suo­ma­lai­nen. YKSI­LÖn vas­tuu täs­sä painaa:
      Pal­jon­ko SINÄ­saas­tu­tat ilmaa ja ros­kaat ympäristöä?

      Vas­taa­vas­ti Suo­mi ei ole tupa­ten täyn­nä ihmi­siä. Ilmas­ton kan­nal­ta oleel­lis­ta ei ole pääs­töt per nok­ka vaan pääs­töt koko­nai­suu­des­saan.. mut­ta tie­ten­kin luon­non­va­ro­ja ja ener­gi­aa pitää sääs­tää aina kun se on mahdollista.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  22. Pro­met­heus:
    Oli­si­han se kivaa, jos vaa­dit­tai­siin kai­kil­ta samaa. Nyt kui­ten­kin anne­taan Kii­nan kas­vat­taa pääs­tö­jään jul­me­tul­la vauhdilla.

    Mis­tä tuo tie­to “jul­me­tun kas­vu­vauh­dis­ta” on peräi­sin? Aina­kin maailma.net ‑sivus­ton mukaan Kii­nan ilmas­to­pääs­tö­jen kas­vu oli­si pysäh­ty­mäs­sä noin kym­me­nen vuo­den sisäl­lä, Pekin­gin parin vuo­den sisäl­lä. Kivi­hii­len käyt­tö on ilmei­ses­ti jo nyt vähe­ne­mäs­sä. Joka tapauk­ses­sa suo­ma­lai­sen pääs­töt ovat sel­keäs­ti isom­mat kuin kii­na­lai­sen ja monin­ker­tai­set intia­lai­seen verrattuna. 

    Olet­ko sitä miel­tä, että jos sinun per­hee­si (4 henk) tuot­taa hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jä esim. 36 000 kg, vie­rei­nen rivi­ta­lo (8 henk) 50 000 kg ja lähei­nen ker­ros­ta­lo (40 henk) 80 000 kg, niin
    ker­ros­ta­loa­suk­kai­den pitäi­si puo­lit­taa pääs­töt, rivi­ta­lo­lais­ten ehkä kol­man­nes ja oma per­hee­si voi­si jat­kaa enti­seen mal­liin. Tas­a­puo­li­suu­den ja rei­lu­jen vuoksi?

    Kii­nas­sa on muu­ten jul­met­tu mää­rä aurinkokennoja

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Tee­Jii: Mis­tä tuo tie­to “jul­me­tun kas­vu­vauh­dis­ta” on peräi­sin? Aina­kin maailma.net ‑sivus­ton mukaan Kii­nan ilmas­to­pääs­tö­jen kas­vu oli­si pysäh­ty­mäs­sä noin kym­me­nen vuo­den sisäl­lä, Pekin­gin parin vuo­den sisäl­lä. Kivi­hii­len käyt­tö on ilmei­ses­ti jo nyt vähe­ne­mäs­sä. Joka tapauk­ses­sa suo­ma­lai­sen pääs­töt ovat sel­keäs­ti isom­mat kuin kii­na­lai­sen ja monin­ker­tai­set intia­lai­seen verrattuna. 

      oli­si pysäh­ty­mäs­sä” — tilas­tot vain näyt­tä­vät jotain ihan muuta:

      Chi­na’s Coal Use Climbs Des­pi­te Pol­lu­tion Plans

      Chi­na’s coal con­sump­tion appears to be rising at a rapid rate in 2018, era­sing seve­ral years of low growth and envi­ron­men­tal restraint.

      In the first five months of the year, Chi­na used 870 mil­lion met­ric tons of “ther­mal” coal, a 12-percent inc­rea­se from a year ear­lier, the govern­ment’s top plan­ning agency said on June 21.

      Tus­kin­pa mitään hidas­tu­mis­ta tul­laan jat­kos­sa­kaan näke­mään, kos­ka — kuten jo aiem­min kom­men­toin — uusia kivi­hii­li­voi­ma­loi­ta raken­ne­taan täyt­tä häkää kai­kes­sa hil­jai­suu­des­sa — ja suu­ruus­luo­kas­ta ker­too jotain se, että raken­teil­la on enem­män kapa­si­teet­tia kuin koko USAs­sa on täl­lä het­kel­lä käytössä.

      Chi­na coal power buil­ding boom sparks cli­ma­te warning

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Lisää kii­na­lais­ten “pääs­tö­vä­hen­nyk­sis­tä”: Chi­na not ‘wal­king the walk’ on met­ha­ne emissions

        Alt­hough the goal sta­ted in Chi­na’s 12th Five Year Plan was to remo­ve or con­vert 5.6 mil­lion met­ric tons (5.6 tera­grams) of met­ha­ne from coal mines by 2015, the team found that met­ha­ne emis­sions ins­tead rose by about 1.1 mil­lion met­ric tons (1.1 tera­grams) per year between 2010 and 2015. This is in line with the nation’s annual inc­rea­ses met­ha­ne emis­sions going back to 2000.

        Ove­rall, Chi­ne­se met­ha­ne emis­sions inc­rea­sed by 50 percent from 2000 to 2015. This could account for as much as 24 percent of the total glo­bal inc­rea­se in met­ha­ne emis­sions over the same period.

        Fak­tois­ta huo­li­mat­ta EU-joh­ta­jat (ja monet vih­reät) jak­sa­vat ylis­tää Kii­naa tär­keim­pä­nä kump­pa­ni­na ilmas­ton­muu­tok­sen torjunnassa…

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  23. Varoi­tus: Seu­raa­va voi lou­ka­ta alkio­lai­sia ja Pape­ri­lii­ton jäseniä.

    Vaik­ka Trump ei saa jat­ko­kaut­ta ja vaik­ka Perus­suo­ma­lai­set eivät pää­se seu­raa­vaan hal­li­tuk­seen, niin hei­dän kan­nat­ta­jan­sa eivät katoa mihin­kään. Suo­mes­sa ilmas­ton­muu­tos­ta kysee­na­lais­ta­vat myös monet kes­kus­tan, kokoo­muk­sen ja dema­rei­den äänestäjät.

    Kyse on jota­kuin­kin sii­tä että kun omia Duud­son-elin­ta­po­ja ei halu­ta muut­taa niin vas­tuu maa­il­man­pa­ran­ta­mi­sen mak­sa­mi­ses­ta siir­re­tään kehä­kol­mo­sen sisä­puo­len viherkommareille.

    Vie­lä 10–30 vuot­ta sit­ten suo­ma­lai­nen unel­ma oli hyvin­pal­kat­tu työ pää­kau­pun­gis­sa tai yli­opis­to­kau­pun­gis­sa per­heen molem­mil­le van­hem­mil­le, nyky­ai­kai­nen asian­mu­kai­nen asun­to kes­kus­tan ulko­puo­lel­la hyvien jou­ko­lii­ken­neyh­teyk­sien var­rel­la tai vaih­toeh­toi­ses­ti enti­söi­ty arvoa­sun­to kes­kus­tan van­has­sa talos­sa, auto­na kes­ki­ver­to per­heau­to joka vetää 6 lit­raa lyi­jy­tön­tä ben­saa sata­sel­la, ja lap­set oppi­mas­sa sosi­aa­lis­ta elä­mää päi­vä­ko­dis­ta yli­opis­toon. Har­ras­tuk­se­na pääl­lim­mäi­se­nä kult­tuu­rie­lä­myk­set ja ruu­an­lait­to sekä sosi­aa­li­nen elä­mä kau­pun­gin ravin­to­lois­sa ja ehkä joku mat­ka Euroop­paan ker­ran vuo­des­sa, mut­ta ei aina len­täen vaan usein myös lai­val­la ja junal­la. Mitä paras­ta: Täl­lai­sen unel­man pys­tyi ja pys­tyy vei­lä­kin jopa toteut­ta­maan. Auton­kin voi vaih­taa säh­köl­lä kul­ke­vak­si mil­loin vaan.

    Täl­lais­ta elä­män­tyy­liä pitä­vät Duud­son-poruk­ka akka­mai­se­na ja tyl­sä­nä, suo­ma­lai­nen unel­ma muut­ti ensin 2000-luvul­la Nur­mi­jär­vel­le, sit­tem­min koko­naan pois ete­läs­tä johon­kin här­mä­lan­di­aan, iso­ja city­maas­tu­rei­ta, mön­ki­jöi­tä ja trak­to­rei­ta pitää olla talos­sa yhtä mon­ta kuin maa­jus­seil­la on tapa­na ollut leh­miä, lähin naa­pu­ri yli huu­toe­täi­syy­den, työ on 50 km pääs­sä mut­ta joka per­jan­tai on tie­ten­kin etä­työ­päi­vä. Kou­lut­tau­tu­mi­nen on akko­jen hom­maa, vaik­ka he sit­ten jää­vät kotiin lap­sia hoi­ta­maan, kou­lu­tuk­sen he hank­ki­vat lähin­nä avio­eron tur­vak­si. Kou­luun evät lap­set pää­se muul­la kuin van­hem­pien kus­kaa­mi­na, tei­neil­lä mopoau­tot ja koh­ta ”kevy­tau­tot”. Thai­maas­sa tai Male­dii­veil­la tai Dubais­sa käy­dään joka vuo­si, Barce­lo­nat ja Kra­ko­vat ja vas­taa­vat kah­la­taan läpi usei­ta ker­to­ja vuo­des­sa, ja Venä­jäl­lä tank­kaa­mas­sa autot. Oma len­to­ko­ne­kin oli­si hyvä olla, että pää­see Mal­mil­le ja siel­tä käte­väs­ti vil­li­si­ka­met­säl­le Viroon, vaik­ka viher­kom­ma­rit ken­tän kovas­ti yrit­tä­vät sul­kea. Ihmis­ten tapaa­mi­sen kau­pun­gil­la ovat kor­van­neet sosi­aa­li­nen media ja kult­tuu­rie­lä­myk­set koti­teat­te­ri. Täl­lai­sen unel­ma­ko­ko­nai­suu­den raken­ta­mi­nen onnis­tuu tie­ten­kin vain kaik­kein yrit­tel­jäim­mil­le ellei osa sii­tä tule perin­tö­nä tai voi­ta lotossa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Älä puhu soo­paa. Tuom­moi­nen urbaa­ni “unel­ma” ei ole ollut unel­ma­na juu­ri kel­lään suo­ma­lai­sel­la. Kyl­lä sii­hen unel­maan on aina kuu­lu­nut oma­ko­ti­ta­lo omas­sa rau­has­sa ja auto. Jos suo­ma­lai­set ovat Euroo­pan ame­rik­ka­lai­sin kan­sa, niin se on Tek­sa­sin ame­rik­ka­lai­suut­ta, ei New Yor­kin lipilaarisontaa.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  24. Kun polt­ta­mis­ta vähen­ne­tään suu­rin hyö­ty on pai­kal­li­sen ilman­laa­dun para­ne­mi­nen, ilmas­to­hyö­ty on vas­ta tois­si­jai­nen. Eli kau­ko­läm­mön tuot­ta­mi­nen ydin­voi­mal­la tai säh­kö­au­to­jen yleis­ty­mi­nen ovat kyl­lä kan­na­tet­ta­via vaik­ka muut maat eivät teki­si mitään.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Daniel Feder­ley:
      Aika voi­mak­kaas­ti sii­nä väi­te­tään, että mei­kä­läi­nen ilmas­to­po­li­tiik­ka on lil­lu­kan­var­sia, nii­den­kin toi­mes­ta jot­ka sil­lä ratsastavat.

      Kor­ho­la lie­nee monel­ta osin oikeas­sa. Pääs­töis­sä kiin­ni­te­tään nyt huo­mio­ta vaan osaan pääs­töis­tä, ja toi­set pääs­töt on sel­lai­sia, ettei nii­hin edes halu­ta puut­tua. Pääs­töil­le pitäi­si saa­da hin­ta kai­kil­le toi­mia­loil­le hen­ki­lö­au­tois­ta armei­joi­hin, len­to­lii­ken­tee­seen, lai­voi­hin, juniin, jäte­ve­den­puh­dis­ta­moil­le, maa­ti­loil­le ja kaa­to­pai­koil­le. Nyt huo­mio­ta kiin­ni­te­tään vain osaan pääs­töis­tä, teh­dään nii­hin kal­lii­ta leik­kauk­sia, ja toi­sil­ta ummis­te­taan sil­mät. Eli vaik­ka­pa vähen­ne­tään öljyn käyt­töä jos­sain, mut­ta anne­taan lisä­tä sitä vapaas­ti veroit­ta ja mak­suit­ta toi­saal­la niin, ettei glo­baa­li öljyn koko­nais­ku­lu­tus jat­kaa yhä jopa kasvua.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    2. Jos tavoi­te oli­si tor­jua ilmas­ton­muu­tos­ta vähen­tä­mäl­lä CO2-pääs­tö­jä, niin luu­li­si, että fokus oli­si sii­nä kuin­ka tehok­kaas­ti eri toi­met vai­kut­ta­vat ja pal­jon­ko ne mak­sa­vat. Mut­ta ei — tär­kein­tä näyt­tää ole­van se, ettei vähen­nyk­siä saa teh­dä “vää­räl­lä” taval­la (ydin­voi­ma), EUs­sa vähen­nyk­set pil­ko­taan maa­koh­tai­siin kiin­tiöi­hin kus­tan­nus- ja vai­ku­tus­seu­rauk­sis­ta piit­taa­mat­ta ja vähen­nyk­set pil­ko­taan vie­lä sek­to­rei­hin ilman, että uhrat­tai­siin aja­tus­ta­kaan vähen­nys­ten kus­tan­nus­te­hok­kuu­del­le eri sektoreilla.

      Täs­sä tulee hel­pos­ti mie­leen, että ilmas­ton­muu­tos on jää­nyt kep­pi­he­vo­sek­si, jol­la rat­sas­te­taan koh­ti jotain auto­ton­ta aurin­ko- ja tuu­lie­ner­gial­la pyö­ri­vää vihe­ru­to­pi­aa koh­den. Todel­li­suu­des­sa mm. Sak­san “ener­gia­kään­ne” on ollut pelk­kä kal­lis epäonnistuminen.

      Yksi suo­sit­tu lil­lu­kan­var­si suo­ma­lais­ten­kin polii­tik­ko­jen jou­kos­sa on ollut ajaa luo­mu­vil­je­lyä val­lit­se­vak­si tuo­ta­to­ta­vak­si “kos­ka ilmas­ton­muu­tos” — oikeas­ti luo­mu on pahas­ta (myös) ilmas­tol­le: The incon­ve­nient truth about the envi­ron­men­tal impact of orga­nic far­ming. En kui­ten­kaan epäi­le eht­keä­kään, ettei­kö täs­sä­kin tapauk­ses­sa fak­tat sivuu­tu sil­män­rä­päyk­ses­sä aat­teel­li­sen luo­mu­tuk­sen jat­kues­sa kuin mitään ei oli­si tapahtunut.

      Mitä tulee johon­kin Parii­sin sopi­muk­seen, niin sehän oli ilmas­ton kan­nal­ta silk­ka flop­pi: Paris cli­ma­te pro­mi­ses will reduce tem­pe­ra­tu­res by just 0.05°C in 2100 — tär­kein­tä näyt­ti­kin olleen, että EU-joh­ta­jat yhdes­sä Oba­man kans­sa saat­toi­vat näy­tel­lä pelas­ta­neen­sa kas­von­sa juok­se­mal­la kasaan edes jon­ki­lai­sen sopimuksen.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  25. Yksi asia on var­maa: Vaik­ka ilmas­to­muu­tos oli­si pup­pua niin öljy tulee lop­pu­maan ja sen saa­ta­vuus heik­ke­nee ajan mit­taan. Suo­mi suo­ma­lais­ten omis­ta valin­nois­ta joh­tuen, on lii­an riip­pu­vai­nen öljys­tä, ja kos­ka Suo­mi on niin pis­kui­nen että ei ole poliit­ti­sia eikä kau­pal­li­sia mus­ke­lei­ta maa­il­man­laa­jui­ses­ti teh­dä asial­le mitään, niin jos kulu­tus jat­kuu nykyi­sel­lä tasol­la, tän­ne ei tul­la saa­maan riit­tä­väs­ti kor­vi­ke-bio­polt­toai­net­ta joil­la tan­kat­tai­siin autot ja len­to­ko­neet ja laivat. 

    Ilmastonmuutos–päätökset sisäl­tä­vät kui­ten­kin varau­tu­mis­ta sekä ilmas­to­muu­tok­seen että nes­te­mäis­ten polt­toai­nei­den saa­ta­vuu­den heik­ke­ne­mi­seen, ne kul­kee käsi kädessä. 

    Jos Suo­mi kiel­täy­tyi­si esim EU:n yhtei­sis­tä tavoit­teis­ta voi EU myös ran­gais­ta Suo­mea. fak­ta on että tääl­lä Euroo­pas­sa ei ole öljyä riitt­väs­ti omiin tar­pei­siin vaan osa jou­du­taan tuo­maan. Täs­tä öljy­riip­pu­vuu­des­ta on koko EU:Ssa pääs­täs­tä­vä eroon, Sak­sas­sa tai Rans­kas­sa ei kau­an kat­so­ta suo­ma­lai­sia jot­ka rel­les­tä­vät enti­seen tapaan sit­ten kun öljyn­saan­ti vähe­nee. Vetoa­mi­nen sii­hen että USA tai Kii­na tekee niin tai näin ei auta kos­ka Suo­mea ei voi siir­tää Kau­koi­tään tai Amerikkaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  26. ark­ki­teh­ti: Maa­il­man koko­nai­se­ner­gian­ku­lu­tus on Wiki­pe­dian mukaan noin 100 000 terawat­ti­tun­tia vuo­des­sa. Lap­peen­ran­nan tek­nil­li­sen yli­opis­ton mukaan uuden ydin­voi­man tuo­tan­to­kus­tan­nus on 55€/MWh; tuu­li ja aurin­ko ovat jo nyt edul­li­sem­pia, ja nii­den osal­ta tren­di on laskeva.

    Olet­taen pääs­töt­tö­män ener­gian hin­nak­si 50€/MWh, 100 000 terawat­ti­tun­tia mak­sai­si 5 000 mil­jar­dia vuo­des­sa. Aika paljon.

    Mut­ta, jos tuo kaik­ki 100 000 terawat­ti­tun­tia tuo­tet­tai­siin pääs­töt­tö­mäs­ti, voi­tai­siin fos­sii­li­ses­ta ener­gias­ta vas­taa­vas­ti luo­pua. Ja fos­sii­li­nen ener­gia on nykyi­sil­lä polt­toai­neen hin­noil­la yhtä kal­lis­ta tai kal­liim­paa kuin puh­das­kin. Eli net­to­kus­tan­nus on pit­käl­lä aika­vä­lil­lä uusiu­tu­vil­la voi­mak­kaan posi­tii­vi­nen, siis vaik­ka ulkois­vai­ku­tuk­sia ilmas­tol­le ei otet­tai­si huomioon.

    Nyt kun pik­ku­hil­jaa jen­gi on saa­tu usko­maan että ilmas­ton­muu­tos on tot­ta, niin seu­raa­vak­si pitäi­si saa­da taot­tua kaa­liin että ilmas­ton­muu­tok­sen tor­jun­ta ei oikeas­ti ole miten­kään tör­keän kal­lis­ta. Radi­kaa­leim­mat­kin ehdo­tuk­set mak­sa­vat vain joi­tain pro­sent­te­ja BKT:sta, kun­nes inves­toin­nit alka­vat mak­sa­maan itsen­sä takaisin.

    Tuu­li ja aurin­ko ovat lähes mitä­tön­tä piper­te­lyä kun puhu­taan pri­mää­rie­ner­gias­ta (eikä esim het­kit­täi­ses­tä säh­kö­te­hos­ta). Glo­baa­lis­ti <2%, on aivan käsit­tä­mä­tön­tä puu­päi­syyt­tä yrit­tää väit­tää että ihan hel­pos­ti ja aika hal­val­la täs­tä nous­taan 100% muu­ta­mas­sa vuosikymmenessä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  27. Suu­rin osa ilmas­ton­muu­tok­sen tor­jun­nan toi­men­pi­teis­tä kan­nat­taa teh­dä joka­ta­pauk­ses­sa. Niis­tä on pal­jon muu­ta, pai­kal­lis­ta hyö­tyä pääs­tö­vä­hen­nys­ten lisäk­si. Autoi­lun vähen­tä­mi­nen, kas­vis­ruo­ka, lähi­ruo­ka, koti­maan mat­kai­lu, öljy­riip­pu­vuu­den vähen­tä­mi­nen, mate­ri­aa­li­vii­saus, kier­to­ta­lous… win win win win

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  28. Jat­ku­vas­ti kysee­na­lais­te­taan tar­ve vähen­tää Suo­mes­sa CO-2-pääs­tö­jä, kun tuo­tam­me vain 0,1% maa­il­man pääs­töis­tä. Kyl­lä kan­nat­taa. Kun 10–20 vuo­den kulut­tua kui­vuu­den takia Afri­kas­ta läh­tee 500 mil­joo­naa ihmis­tä liik­keel­le Euroop­paan ja heis­tä vaik­ka­pa 10 mil­joo­naa tai enem­män­kin tulee Venä­jäl­tä Kar­ja­lan Kan­nak­sen kaut­ta koh­ti Suo­mea, jotain on teh­tä­vä. Eihän hei­tä voi tän­ne pääs­tää, kos­ka sii­hen lop­puu jär­jes­täy­ty­nyt yhteis­kun­ta ja ruu­an­tuo­tan­to Suo­mes­sa. On taa­tus­ti parem­pi pitää raja kiin­ni ja ruok­kia poruk­kaa yli­tuo­tan­nol­lam­me rajan yli. Jos olem­me lei­kan­neet pääs­töm­me nol­laan, nukum­me yöt parem­min, vaik­ka oli­sim­me jou­tu­neet käyt­tä­mään armeijaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  29. Eivät­kö oman maan ilmas­to­toi­met paran­na hen­gi­tet­tä­vää ilmaa? Esim. Peking, ym. suu­ret kau­pun­git, jois­sa rajoi­te­taan autoi­lua ja teol­li­suut­ta, kun ilma alkaa lii­an sakeaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  30. Eikö kui­ten­kin ole niin että jos vaik­ka­pa p% mais­ta tekee jotain niin lop­pu­jen insen­tii­vi olla teke­mät­tä mitään kasvaa? 

    Kos­ka ilmas­ton läm­mit­tä­jä mail­le syn­tyy kan­sain­vä­li­ses­sä talou­des­sa oma nic­he — saas­tut­ta­van teol­li­suu­den har­joit­ta­mi­sen nic­he. Jos he alka­vat sit­ten hait­ta­ve­rot­taa tätä teol­li­suut­ta niin hait­ta on näil­le mail­le val­ta­va, kos­ka he ovat eri­kois­tu­neet ilmas­toa läm­mit­tä­vään teollisuuteen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Juk­ka Aaku­la:
      Eikö kui­ten­kin ole niin että jos vaik­ka­pa p% mais­ta tekee jotain niin lop­pu­jen insen­tii­vi olla teke­mät­tä mitään kasvaa? 

      Eli ensin­nä­kin kenen­kään yksit­täi­sen maan ei kan­na­ta vähen­tää omia pääs­tö­jään ja lisäk­si pätee tuo ‚että yhden pääs­tö­vä­hen­nys kas­vat­taa toi­sen insen­tii­viä olla vähen­tä­mät­tä. Tämä Aaku­lan teo­ree­ma selit­tää sen että mer­kit­tä­vä mää­rä pau­kuis­ta lai­te­taan sii­hen, että taivutellaan/huijataan mui­ta vähen­tä­mään pääs­tö­jään. Esi­mer­kik­si meil­lä Suo­mes­sa pol­te­taan enem­män kivi­hiil­tä per capi­ta kuin Sak­sas­sa, mut­ta tun­tuu, että pon­nis­te­lem­me sil­ti enem­män Sak­san kivi­hii­len käyt­töä vas­taan kuin omaamme.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Sak­sas­sa ei juu­ri­kaan käy­te­tä kivi­hiil­tä vaan rus­ko­hiil­tä, joka on kivi­hiil­tä pahem­pi, lähes tur­peen luokkaa. 

        Ok. Myön­nän vir­hee­ni tuol­ta osin. Nipu­tin rus­ko- ja kivi­hii­let yhteen. Sei­son kui­ten­kin alku­pe­räi­sen kom­ment­ti­ni taka­na: Sak­saa arvos­tel­laan koh­tuut­to­mas­ti ja vir­heel­li­ses­ti. Siel­lä on ajet­tu ydin­voi­maa alas eikä sitä ole juu­ri kor­vat­tu min­kään­lai­sel­la hii­lel­lä vaan onnis­tu­nees­ti kaa­sul­la, tuu­lel­la ja aurin­gol­la. Hiil­tä pol­te­taan suo­mes­sa enem­män per capi­ta kuin sak­sas­sa. Pääs­tö­oi­keuk­sia anne­taan lii­kaa ja taval­la, joka on tois­tai­sek­si lähin­nä pal­kin­nut saas­tut­ta­jia hei­dän aikai­sem­mas­ta saas­tut­ta­mi­ses­ta. Sen pitäi­si ran­gais­ta saas­tut­ta­jia hei­dän nykyi­ses­tä saastuttamisesta.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. Las­kin sen näin.
        Suo­mi: kivi­hii­li­ka­pa­si­teet­ti 4586MW, popu­la 5.5milj -> 834W per capita.
        Sak­sa rus­ko­hii­li 21200MW, kivi­hii­li 24200MW, popu­la 82.8milj -> 548W per capita.
        Otin sak­san luvut täs­tä: https://www.cleanenergywire.org/sites/default/files/styles/paragraph_text_image/public/fig1_installed_net_power_generation_capacity_in_germany_2002_2018.png?itok=dpkm8Ja9
        Suo­men ole­tin näin: Hana­saa­ri 640, Kymi­jär­vi 304, Mar­tin­laak­so 525, Meri-Pori 565, Naan­ta­li 686, Pie­tar­saa­ri 79, Sal­mi­saa­ri 432, Suo­me­no­ja 950, Vaskiluoto2 405

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      3. Ällä las­ke kapa­si­teet­tia, las­ke ener­gi­aa ja polt­toai­neen käyt­töä. Meri-Pori esi­mer­kik­si on vain huol­to­var­muut­ta varten.Lisäksi olet las­ke­nut yhteen kau­ko­läm­mön ja säh­kön niin kuin oli­si joten­kin parem­pi ajaa lauh­de­läm­pö mereen, kuten Sak­sas­sa pal­jon teh­dään (tai siis ilmaan). Lisäk­si Hana­saa­res­sa ja Sal­mi­saa­res­sa käy­te­tään seos­polt­toai­net­ta, jos­sa on jou­kos­sa pellettejä.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      4. Las­kin myös sak­san osal­ta kapa­si­tee­tin. Sii­nä mie­les­sä yhteis­mi­tal­li­ses­ti. Sak­sa on muka­na samas­sa pääs­tö­oi­keus­kau­pas­sa, joten siel­lä­kään hii­li ei ole miten­kään suo­sit­tu vaih­toeh­to, jos tilan­ne sal­lii valin­nan­va­raa. Ties vaik­ka nois­sa sak­san­kin luvuis­sa oli­si huol­to­var­muus-/huip­pu­kuor­ma­lai­tok­sia. Sal­mi­saa­ren osal­ta vähen­sin pel­le­tit kuten piti. Hana­saa­ren osal­ta oli wiki­pe­dias­sa vää­rä luku. Nuo käyt­tä­mä­si 2016 säh­kön­käyt­tö­lu­vut eivät nekään ole ihan ongel­mat­to­mia. Eikö­hän sak­sas­sa­kin läm­pöä hyö­dyn­ne­tä, joten säh­kön lisäk­si muun ener­gian mukaan las­ke­mi­nen on perusteltua.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      5. Las­ki­sit nyt kui­ten­kin ener­gian etkä kapa­si­teet­tia, kun ker­ran puhut hii­len käytöstä/capita. Sak­sas­sa hii­li­voi­ma­loi­ta var­maan­kin jopa käy­te­tään, kos­ka nii­tä raken­ne­taan myös uusia. Toi­saal­ta Suo­mes­sa tur­ve on las­ket­ta­va mukaan osak­si hii­len käyttöä. 

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      6. Löy­sin tie­dot vuo­del­ta 2016. Sak­sas­sa kivi- ja rus­ko­hii­len osuus säh­kön tuo­tan­nos­ta oli 40 % ja Suo­mes­sa kivi­hii­li 10,4 % ja rus­ko­hii­leen rin­nas­tet­ta­va tur­ve 4,4 % eli yhteen­sä 14,8 %. Väit­tee­si, että hiil­tä käy­te­tään Suo­mes­sa enem­män kuin Sak­sas­sa ei oikein vai­ku­ta uskottavalta.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      7. Ros­mo: Sak­saa arvos­tel­laan koh­tuut­to­mas­ti ja vir­heel­li­ses­ti. Siel­lä on ajet­tu ydin­voi­maa alas eikä sitä ole juu­ri kor­vat­tu min­kään­lai­sel­la hii­lel­lä vaan onnis­tu­nees­ti kaa­sul­la, tuu­lel­la ja auringolla. 

        Höpö höpö sentään.

        Ensin­nä­kin, kuten Ode jo osoit­ti, Sak­sas­sa pol­te­taan hiil­tä pal­jon enem­män kuin täällä.

        Toi­sek­si, kun Sak­sa on kor­van­nyt hii­li­voi­man sijas­ta CO2-vapaa­ta ydin­voi­maa kaa­sul­la, tuu­lel­la ja aurin­gol­la, niin ener­gian­tuo­tan­non CO2-pääs­töt eivät ole las­ke­neet, vaan kasvaneet. 

        Jos Sak­sa oli­si pitä­nyt ydin­voi­ma­lai­tok­set pääl­lä ja kor­van­nut hii­li­voi­maa kaa­sul­la, tuu­lel­la ja aurin­gol­la, luvut oli­si­vat aika lail­la erilaisia.

        Jos käy­te­tään tol­kut­to­mas­ti rahaa ja pääs­töt eivät las­ke, mis­sä näkyy poli­tii­kan jär­ke­vyys? Sak­san ilmas­to­po­li­tiik­ka on idioot­ti­mais­ta, se on kal­lis­ta eikä tulos­ta tule mis­sään jäl­jel­li­ses­sä suh­tees­sa käy­tet­tyi­hin panok­siin ja kulu­tet­tuun aikaan nähden.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      8. Sitä pel­kä­sin­kin, että oli­sin tuos­sa oikeassa

        Ros­mo: … mer­kit­tä­vä mää­rä pau­kuis­ta lai­te­taan sii­hen, että taivutellaan/huijataan mui­ta vähen­tä­mään pääs­tö­jään. Esi­mer­kik­si meil­lä Suo­mes­sa pol­te­taan enem­män kivi­hiil­tä per capi­ta kuin Sak­sas­sa, mut­ta tun­tuu, että pon­nis­te­lem­me sil­ti enem­män Sak­san kivi­hii­len käyt­töä vas­taan kuin omaamme. 

        Jean Tiro­le — talous­tie­teen nobe­lis­ti — kri­ti­soi kir­jas­saan Sak­saa eri­tyi­ses­ti sii­tä että rahaa leik­kauk­siin on kyl­lä käy­tet­ty kun­nioi­tet­ta­vas­ti mut­ta tulok­set ovat olleet laihoja: 

        Sta­tes some­ti­mes spend as much as a thousand dol­lars per ton of car­bon avoi­ded (this used to be the case par­ticu­lar­ly in Ger­ma­ny, a count­ry that does not have a lot of suns­hi­ne but ins­tal­led first-gene­ra­tion solar power sys­tems) when other mea­su­res to reduce emis­sions would cost just ten dol­lars per ton. This is a policy desc­ri­bed as green by the vast majo­ri­ty of obser­vers, but it is not: for the same cost, emis­sions could have been reduced by one hundred tons rat­her than a single ton!””

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.