Autoilun hinnoittelu kaupungissa 2/2: pysäköinti

Kal­lii­den auto­paik­ko­jen pak­ko­myyn­ti kyt­ky­kaup­pa­na haas­kaa kym­me­niä mil­joo­nia euro­ja vuodessa.

Kaa­voi­tus­mää­räys­ten mukaan jokai­seen taloon tar­vit­see raken­taa ton­til­le tar­peel­li­nen mää­rä pysä­köin­ti­paik­ko­ja. Tar­ve tulee suun­nit­te­li­jan hihas­ta, ei mark­ki­noil­ta. Sii­hen vai­kut­taa jouk­ko­lii­ken­teen pal­ve­lu­ta­so, mut­ta funk­tios­sa ei ole muka­na hin­taa lain­kaan, vaik­ka auto­pai­kan hin­ta vaih­te­lee muu­ta­mas­ta sata­ses­ta (har­vaan asut­tu met­sä­lä­hiö) 70 000 euroon.

Tavan­omai­nen hin­ta kau­pun­ki­mai­ses­sa ympä­ris­tös­sä on 30 000– 50 000 euroa, kun auto­pai­kat raken­ne­taan maan alle. Pysä­köin­ti­ta­loon raken­net­taes­sa hin­ta on 20 000 – 60 000 euroa riip­puen sii­tä, veloi­te­taan­ko ton­tis­ta sama hin­ta kuin asuin­ra­ken­nuk­sen ton­tis­ta vai saa­ko ton­tin ilmaiseksi. 

Kal­lein vaih­toeh­to on toteut­taa pysä­köin­ti maan­va­rai­se­na, kos­ka sil­loin mene­te­tään raken­nusoi­keu­den arvo. Maan­va­rai­nen pysöä­köin­ti mah­dol­lis­taa kor­kein­taan 0,8:n tont­ti­te­hok­kuu­den, kun kau­pun­ki­mai­ses­sa raken­ta­mi­ses­sa pyri­tään noin tehok­kuu­teen 2 . (Siis tuhan­nen neliön ton­til­le 2 000k‑m2:n raken­nusoi­keus)

Tuuk­ka Saa­ri­maa on usein kysy­nyt, mik­si Jät­kä­saa­ri on kaa­voi­tet­tu niin väl­jäs­ti. Syy on auto­pai­kois­sa. Nor­min mukais­ta auto­paik­ka­mää­rää ei oli­si mah­tu­nut kuin aivan jär­jet­tö­mil­lä kus­tan­nuk­sil­la. Kun ei voi­da taa­ta asun­toa auto­pai­kan kans­sa, on parem­pi jää­dä ilman asun­toa, vaik­ka niil­le yli­mää­räi­sil­le asun­noil­le oli­si kyl­lä ollut tuli­joi­ta kau­pun­gis­sa ‚jos­sa yli puo­let koti­ta­louk­sis­ta on autottomia. 🙁

Esi­mer­kik­si Ara­bian­ran­nas­sa vali­te­taan, että kaa­voit­ta­ja on kaa­voit­ta­nut auto­paik­ko­ja lii­an vähän. Ensin­nä­kin ei ole, kos­ka kaa­vas­sa on vain auto­paik­ko­jen mini­mi­mää­rä. Ton­til­le saa raken­taa auto­paik­ko­ja niin pal­jon kuin halu­aa, mut­ta kukaan ei halua raken­taa nii­tä enem­pää. Lisäk­si alu­eel­ta löy­tyy kau­pal­li­sia pysä­köin­ti­paik­ko­ja, jot­ka ovat hal­vem­pia kuin nuo ton­til­le raken­net­ta­vat, mut­ta autoi­li­jat pitä­vät nii­tä kal­liim­pi­na, kos­ka asuin­ta­lon auto­pai­kan käy­tös­tä ei veloi­te­ta käy­tän­nös­sä kuin siivouskulut.

Aivan nor­maa­lin mark­ki­na­ta­lou­den aja­tuk­sen mukaan auto­pai­kois­ta pitäi­si mak­saa täy­den hin­nan mukaan sen, joka nii­tä käyt­tää. Jär­ke­vin­tä oli­si myy­dä ne osak­kei­na niin kuin asun­not­kin. Näin ei teh­dä, kos­ka nor­min vaa­ti­ma mää­rä ei mene kau­pak­si. No ei mene, kos­ka har­va tar­vit­see autoa niin kipeäs­ti, että oli­si val­mis mak­sa­maan auto­pai­kas­ta tuplas­ti sen mitä on mak­sa­nut autosta.

Nyt auto­pai­kat myy­dään kyt­ky­kaup­pa­na asun­non kans­sa. Kun ostaa asun­non, on ostet­ta­va myös auto­paik­ka, vaik­ka ei omis­tai­si­kaan autoa. Tai on ostet­ta­va 2/3 auto­paik­ka, kos­ka paik­ko­ja on vähän vähem­män kuin asun­to­ja. Joka kol­mas siis mak­saa tyhjästä. 

Type­rin argu­ment­ti tätä vas­taan on, että duu­na­ril­la ei oli­si varaa autoon, jos auto­pai­kas­ta jou­tui­si mak­sa­maan sen oikean hin­nan. Jos vaih­toeh­to­na on asun­to 200 000 € ja auto­paik­ka 50 000 € tai asun­to ja auto­paik­ka toi­siin­sa sidot­tui­na 250 000 €, miten tämä jäl­kim­mäi­nen voi olla duu­na­ril­le edullisempi?

Väi­te, että ben­saa vero­te­taan niin pal­jon, että on oikein vaa­tia naa­pu­ria mak­sa­maan hänen pysä­köin­tin­sä, ei oikein peli­tä. Pitää ostaa 70 000 lit­raa ben­saa, että ben­sa­ve­ro oli­si 50 000 €.

Ongel­ma­na täs­sä ei kui­ten­kaan ole se, miten mak­su jakau­tuu eri taho­jen kes­ken (kuka auto­pai­kas­ta lopul­ta mak­saa ei ole aivan yksin­ker­tai­nen kysy­mys), vaan se hyvin­voin­ti­tap­pio, joka syn­tyy, että noi­ta kal­lii­ta paik­ko­ja raken­ne­taan liikaa.

Talous­tie­tees­sä ei puhu­ta tar­pees­ta vaan kysyn­näs­tä. Oikea mää­rä auto­paik­ko­ja on se mää­rä, joka menee kau­pak­si tuo­tan­to­kus­tan­nuk­sia vas­taa­val­la hin­nal­la. Jos auto­paik­ka mak­saa 50 000 euroa, pal­jon­ko nii­tä oste­taan – tai jos ne pan­naan vuo­kral­le, pal­jon­ko nii­tä vuo­kra­taan noin 250 euron kuukausivuokralla.

Jos sinut pako­te­taan osta­maan vii­del­lä­kym­pil­lä tuo­te, jota pidät vito­sen arvoi­se­na, sinul­le koi­tuu täs­tä 45 euron tap­pio. Sii­tä, että auto­paik­ko­ja pako­te­taan raken­ta­maan enem­män kuin on mak­su­ha­lu­kas­ta kysyn­tää, syn­tyy hyvin­voin­ti­tap­pio­ta, joka on yhtä kon­kreet­tis­ta haas­kaus­ta kuin on mai­don kaa­ta­mi­nen maahan.

Sum­mat eivät ole aivan pie­niä. Auto­paik­ko­ja pak­ko­ra­ken­ne­taan Hel­sin­gis­sä sadal­la mil­joo­nal­la eurol­la. Hyvä arvaus on, että täs­tä aiheu­tuu 50 M€:n hyvin­voin­ti­tap­pio vuo­des­sa. Aika iso raha.

Jos auto­pai­kois­ta pitäi­si mak­saa nii­den oikea hin­ta, ei enää ostet­tai­si 500 euron kesä­kär­ryä juhan­nus­reis­sua var­ten ja sei­so­tet­tai­si sitä kal­liil­la auto­pai­kal­la vuo­si odot­ta­mas­sa seu­raa­vaa juhan­nus­ta. 250 eurol­la kuus­sa ajaa jo aika pal­jon tak­sil­la tai yhteiskäyttöautolla.

Joku voi sanoa, että hänen on pak­ko käyt­tää autoa, eikä hänel­lä ole varaa mak­saa auto­pai­kas­ta noin pal­jon. Ei ehkä kan­na­ta tul­la asu­maan Jät­kä­saa­reen. Met­sä­lä­hiöis­tä auto­pai­kan oikea hin­ta on muu­ta­ma pro­sent­ti sii­tä, mitä se on Jät­kä­saa­res­sa tai tulee ole­maan Her­ne­saa­res­sa. Suh­teel­li­sen edun peri­aa­te ohjai­si autoi­li­joi­ta sin­ne, mis­sä pysä­köin­ti on hal­paa. Hin­ta­me­ka­nis­mi toi­mii noin yleen­sä­kin näin.

Auto­paik­ka­nor­mis­ta saa lie­ven­nys­tä, jos käy­te­tään yhteis­käyt­tö­au­to­ja. Yksi yhteis­käyt­tö­au­to antaa anteek­si kak­si auto­paik­kaa. Raken­nus­liik­keet ovat­kin kek­si­neet, että nii­den kan­nat­taa ostaa talo­yh­tiöl­le auto. Sii­nä sääs­tää pit­kän pen­nin. Näin on pää­dyt­ty sii­hen, että ajo­kor­ti­ton jou­tuu asun­non hin­nas­sa mak­sa­maan autos­ta, jota ei saa ajaa. Se on kui­ten­kin pie­nem­pi paha.

Hernesaareen pysäköintipaikkoja vain kysyntää vastaava määrä 

Her­ne­saa­reen on tulos­sa 7 000 asu­kas­ta ja run­saat 2 000 auto­paik­kaa. Nii­den yhteis­hin­ta on siis jotain sata mil­joo­naa euroa. Siel­lä kan­nat­tai­si tes­ta­ta mark­ki­naeh­tois­ta pysä­köin­tiä. Auto­paik­ko­ja raken­ne­taan vain kysyn­nän mukaan. Itse asias­sa kau­pun­gin kan­nat­tai­si pan­na sin­ne ton­tin hin­taan auto­paik­ka­mak­su, kos­ka 2000 autoa Her­ne­saa­res­sa on aivan lii­kaa. Se on sel­lai­nen lii­ken­teel­li­nen pus­sin­pe­rä, ettei­vät nuo 2000 autoa pää­se siel­tä pois ilman pit­kää jono­tus­ta. Pysä­köin­ti­pa­kal­la Her­ne­saa­res­sa on nega­tii­vi­nen ulkoisvaikutus.

Kos­ka tule­vaa kysyn­tää ei kun­nol­la tie­de­tä, raken­net­ta­koon maan alle puo­let nor­min mukai­sis­ta pai­kois­ta. Jätet­tä­köön pari tont­tia maan pääl­le pysä­köin­ti­ta­loa var­ten. Jos nii­tä ei tar­vi­ta, ne on help­po kaa­voit­taa asunnoiksi. 

Asukaspysäköintitunnukselle markkinahinta

Jos raken­taa talon Töö­löön, on sijoi­tet­ta­va auto­pai­kat ton­til­le, mikä voi mak­saa pal­jon enem­män kuin 70 000 euroa/paikka. Jos asut­te van­has­sa talos­sa Töö­lös­sä, tei­dän ei tar­vit­se mak­saa täl­lai­sia sum­mia pysä­köin­nis­tä, vaan saat­te asu­kas­py­sä­köin­ti­tun­nuk­sen, joka oikeut­taa säi­lyt­tä­mään autoa kadun­var­res­sa käy­tän­nös­sä ilmai­sek­si. Hin­ta on 260 euroa vuo­des­sa eli noin 10 sent­tiä tun­nil­ta, kun muil­ta pysä­köin­ti kadun­var­res­sa mak­saa 4 euroa tunnilta.

Töö­lö­läi­set sano­vat, ettei asu­kas­py­sä­köin­nis­tä pidä enem­pää mak­saa­kaan, kos­ka pysä­köin­ti­tun­nus ei takaa, että auto­pai­kan saa.

Ei takaa­kaan, kos­ka tun­nuk­sia on myy­ty pal­jon enem­män kuin on paik­ko­ja. Asu­kas­py­sä­köin­ti­tun­nuk­set pitäi­si huu­to­kau­pa­ta niin, että tun­nuk­sia myy­täi­siin vain 90 % kadun­var­si­paik­ko­jen mää­räs­tä. Alle sata, kos­ka oli­si ihan tar­koi­tuk­sen­mu­kais­ta, että kadun­var­res­sa oli­si paik­ko­ja myös asioin­tia varten.

Huu­to­kaup­pa var­maan­kin nos­tai­si tun­nuk­sen hin­taa Töölössä,mutta toi­saal­ta tun­nuk­sel­la myös sai­si auto­pai­kan. Monel­la muul­la alu­eel­la tun­nuk­sen­hin­ta laskisi.

Aina sil­loin täl­löin tulee esil­le, että joku haluai­si vuo­kra­ta kadun­var­si­ti­laa vaik­ka­pa teras­sia var­ten. Oikea vuo­kra oli­si sil­loin sen mene­te­tyn pysä­köin­ti­pa­kan mark­ki­na­hin­ta tai pik­kui­sen yli. 

Kun asu­kas­py­sä­köin­ti­tun­nuk­sen hin­taa on varo­vai­ses­ti nos­tet­tu, nii­den kysyn­tä on las­ke­nut reip­paas­ti. Monel­la on siis tuo tun­nus aika tur­haan, mut­ta hekin vie­vät nii­tä har­vo­ja pysä­köin­ti­paik­ko­ja. On esi­mer­kik­si mak­sul­li­nen paik­ka vähän han­ka­las­sa pai­kas­sa ja pysä­köi­vät oven eteen, jos sii­nä on tilaa.

Töö­lös­sä on nyt tar­peek­si pysä­köin­ti­paik­ko­ja, kun Hes­pe­ria-hotel­lin alle val­mis­tui suu­ri pysä­köin­ti­luo­la. Niin, mut­ta se on tie­tys­ti mak­sul­li­nen. Jos asu­kas­py­sä­köin­ti­tun­nus mak­sai­si enem­män, useam­pi siir­täi­si auton­sa luolaan. 

69 vastausta artikkeliin “Autoilun hinnoittelu kaupungissa 2/2: pysäköinti”

  1. Erään­lai­nen huu­to­kaup­pa­han on jo käyn­nis­sä kun asu­kas­py­sä­köin­nin hin­ta nousee 24€/vuosi. Jonain vuon­na ovat markkinahintaisia.

  2. Osmon jär­kei­lyä on vai­kea vas­tus­taa jos käy kaik­ki koh­dat läpi. Osmo kir­joit­taa samas­ta asias­ta noin ker­ran vuo­des­sa, kir­joi­tuk­sen pituus vain kas­vaa kun käy­dään läpi kaik­ki vastaväitteet. 

    Perus­syy asian­ti­lan muut­tu­mat­to­muu­teen ei ole pel­käs­tään huo­nos­ti perus­tel­lut mie­li­pi­teet, vaan puh­das etu­po­li­tiik­ka. Auto­no­mis­ta­ja kau­pun­gis­sa ei halua muu­tos­ta tilaan vaik­ka on asiois­ta samaa miel­tä Osmon kans­sa. 30 000– 50 000 euroa on iso raha. 

    Kos­ka yli puo­let talouk­sis­ta on autot­to­mia Hel­sin­gis­sä, asi­aa kan­nat­taa ajaa pel­käs­tään etu­po­li­tii­kan kei­noin ja vedo­ta autot­to­mien etuun argu­men­toin­nis­sa. Autot­to­mat­kin voi­vat itsek­kääs­ti ajaa kaik­kien autot­to­muu­des­ta hyö­ty­vien etua. Tar­vi­taan lob­baus­ta joka ylit­tää puo­lue­ra­jat. 30 000– 50 000 euroa on iso raha jos se on pois kotitalouksilta. 

    Miten menee autot­to­muus äänes­tä­jien ja puo­luei­den väil­lä? Ole­tan että muu­tos tapah­tuu vas­ta kun 1) autot­to­mat koti­ta­lou­det tie­dos­ta­vat mak­sa­van­sa park­ki­paik­ko­jen hin­nan 2) nämä koti­ta­lou­det muo­dos­ta­vat enem­mis­tön puo­lueis­sa joil­la on riit­tä­vä ääni­mää­rä asian muuttamiseen.

    1. N/A:
      Osmon jär­kei­lyä on vai­kea vas­tus­taa jos käy kaik­ki koh­dat läpi.Osmo kir­joit­taa samas­ta asias­ta noin ker­ran vuo­des­sa, kir­joi­tuk­sen pituus vain kas­vaa kun käy­dään läpi kaik­ki vastaväitteet. 

      Perus­syy asian­ti­lan muut­tu­mat­to­muu­teen ei ole pel­käs­tään huo­nos­ti perus­tel­lut mie­li­pi­teet, vaan­puh­das etu­po­li­tiik­ka. Auto­no­mis­ta­ja kau­pun­gis­sa eiha­lua muu­tos­ta tilaan vaik­ka on asiois­ta samaa miel­tä Osmon kanssa.30 000– 50 000 euroa on iso raha.

      Kos­ka yli­puo­let talouk­sis­ta on autot­to­mia Hel­sin­gis­sä, asi­aa kan­nat­taaa­jaa pel­käs­tään etu­po­li­tii­kan kei­noin ja vedo­ta autot­to­mien etuun argumentoinnissa.Autottomatkin voi­vat itsek­kääs­ti ajaa kaik­kien autot­to­muu­des­ta hyö­ty­vien etua.Tarvitaan lob­baus­ta joka ylit­tää puoluerajat.30 000– 50 000 euroa on iso raha jos se on pois kotitalouksilta.

      Miten menee autot­to­muus äänes­tä­jien ja puo­luei­den väil­lä? Ole­tan että muu­tos tapah­tuu vas­ta kun 1) autot­to­mat koti­ta­lou­det tie­dos­ta­vat mak­sa­van­sa park­ki­paik­ko­jen hin­nan 2) nämä koti­ta­lou­det muo­dos­ta­vat enem­mis­tön puo­lueis­sa joil­la on riit­tä­vä ääni­mää­rä asian muuttamiseen. 

      Ei se auton omis­ta­ja sääs­tä sitä auto­pai­kan hin­taa aina­kaan koko­naan nykytilanteessa.

      Pal­jon­ko auto­paik­ka­nor­mi leik­kaa jät­kän­saa­ren asun­to­mää­rää? Aina­kin paril­la tuhan­nel­la asunnolla? 

      Tuo toteu­tu­ma­ton tar­jon­ta nos­taa kaik­kien kes­kus­ta-asun­to­jen hin­to­ja ja vuo­kria, mis­tä tiet­ty auto­jen omis­ta­jat­kin kärsivät.

      Suu­rin ongel­ma on minus­ta edus­tuk­sel­li­nen demo­kra­tia ja puo­luei­den yhdis­tel­mä. Ääni Osmol­le on ääni ket­tu­tyt­töi­lyl­le ja ydin­voi­man vas­tus­ta­mi­sel­le, ääni Lepo­mäel­le tai Var­tiai­sel­le on ääni kave­ri­kor­po­ra­tis­min ja idioot­ti­mai­sen kau­pun­ki­po­li­tii­kan puolesta.

      Ja tämä sama kai­kil­la edus­tuk­sel­li­sen demo­kra­tian tasoil­la. Kun­nas­sa, Val­tios­sa ja EU:ssa.

      1. Sepi, jos aiko­muk­se­si on äänes­tää ket­tu­tyt­tö­jä, kan­nat­taa äänes­tää vasem­mis­to­liit­toa. Jos haluat äänes­tää ydin­voi­man kan­nat­ta­jaa, äänes­tä Atte Har­jan­net­ta (vihr) .

      2. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Sepi, jos aiko­muk­se­si on äänes­tää ket­tu­tyt­tö­jä, kan­nat­taa äänes­tää vasem­mis­to­liit­toa. Jos haluat äänes­tää ydin­voi­man kan­nat­ta­jaa, äänes­tä Atte Har­jan­net­ta (vihr) .

        Ja sit­ten toi­vot, että se ääne­si rat­kai­se­vas­ti nos­taa Aten ääni­kyn­nyk­sen yli, mut­ta ei auta ketään muu­ta ydin­voi­man ideo­lo­gis­ta vas­tus­ta­jaa vih­reis­sä, joi­ta aina­kin mai­neen ja ulos­tu­lo­jen perus­teel­la on sel­keä enem­mis­tö? Vali­tet­ta­vas­ti mei­kä­läi­sen ääni menee muualle.

      3. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Sepi, jos aiko­muk­se­si on äänes­tää ket­tu­tyt­tö­jä, kan­nat­taa äänes­tää vasem­mis­to­liit­toa. Jos haluat äänes­tää ydin­voi­man kan­nat­ta­jaa, äänes­tä Atte Har­jan­net­ta (vihr) .

        Täl­löin ääni menee kui­ten­kin ensi­si­jai­ses­ti vih­reäl­le puo­lu­eel­le, joka pis­tää puo­lue­ku­ril­la myös Atte Har­jan­teen äänes­tä­mään ydin­voi­maa vas­taan, mikä­li hän vain kan­san­edus­ta­jak­si pääsee.

        Suo­mes­sa on noin 20 mie­li­pi­det­tä (=puo­luet­ta), jois­ta täl­lä het­kel­lä 9:ää kuun­nel­laan edus­kun­nas­sa. Sii­tä sit­ten valit­se­maan taas vaa­leis­sa, jois­sa hei­koim­pia sor­re­taan äänikynnyksellä.

      4. Sepi: Ei se auton omis­ta­ja sääs­tä sitä auto­pai­kan hin­taa aina­kaan koko­naan nykytilanteessa.

        Hyvä point­ti. Aautol­li­nen mak­saa yli­hin­taa asun­nos­ta kuten auto­ton. Jos autol­li­sia on puo­let ja auto­paik­kaa mak­saa 50000, autol­li­nen mak­saa pai­kas­ta 25000 asun­non hin­nas­sa ja auto­ton mak­saa toi­sen puolen.

      5. Hyvä point­ti. Aautol­li­nen mak­saa yli­hin­taa asun­nos­ta kuten auto­ton. Jos autol­li­sia on puo­let ja auto­paik­kaa mak­saa 50000, autol­li­nen mak­saa pai­kas­ta 25000 asun­non hin­nas­sa ja auto­ton mak­saa toi­sen puolen.

        Näin­kin sen voi las­kea, mut­ta sil­loin samaa las­ku­ta­paa pitää käyt­tää myös autoi­luun koh­dis­tu­viin eri­tyis­ve­roi­hin. Niis­tä­kin suu­rin osa tulee autoi­li­joi­den hyvk­si, kos­ka mui­ta vero­ja peri­tään vas­taa­vas­ti vähemmän.

      6. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Näin­kin sen voi las­kea, mut­ta sil­loin samaa las­ku­ta­paa pitää käyt­tää myös autoi­luun koh­dis­tu­viin eri­tyis­ve­roi­hin. Niis­tä­kin suu­rin osa tulee autoi­li­joi­den hyvk­si, kos­ka mui­ta vero­ja peri­tään vas­taa­vas­ti vähemmän.

        Autoi­li­joil­ta kerä­tyis­tä 8mrd euros­ta 1mrd palaa takai­sin tieinfrastruktuuriin.

        Osmon arvioi­ma 50 M euron pysä­köin­nis­tä aiheu­tu­va “hyvin­voin­ti­tap­pio” on 0,6% tuos­ta summasta.

        Autoi­li­jat sub­ven­toi­vat ras­kaas­ti autot­to­mia ja hei­dän pal­ve­lui­taan (ml. jouk­ko­lii­ken­ne). Siis myös kaupungeissa.

        Jos ymmär­täi­sit­te, niin auto­vi­han­ne muut­tui­si häpeäksi.

      7. Mak­su­mies: Autoi­li­joil­ta kerä­tyis­tä 8mrd euros­ta 1mrd palaa takai­sin tieinfrastruktuuriin.

        Osmon point­ti tai­si olla se, että, jos autoi­luun liit­ty­viä vero­ja (auto­ve­ro, ajo­neu­vo­ve­ro, polt­toai­ne­ve­ro) ei kerät­täi­si, täy­tyi­si sama sum­ma kerä­tä mui­na veroi­na (kuten esim tulo­ve­ro­na), joi­ta myös autoi­li­jat mak­sa­vat. Näin ollen autoi­lun verot palaa­vat autoi­li­joil­le­kin osit­tain alem­pi­na tulo­ve­roi­na ym. (ihan riip­pu­mat­ta sii­tä pal­jon­ko tiein­fraan käytetään).

  3. Mik­si ei asu­kas­py­sä­köin­ti­tun­nuk­sen (ja yri­tys­py­sä­köin­ti­tun­nuk­sen) hin­taa nos­te­ta kun­nol­la, kuka tätä vas­tus­taa? Kadun­var­rel­la säi­ly­te­tään val­ta­va mää­rä auto­ja jot­ka eivät ole päi­vit­täi­ses­sä liikenteessä.

  4. Ton­til­le saa raken­taa auto­paik­ko­ja niin pal­jon kuin haluaa”
    Onko tämä tot­ta? Entä tar­vit­see­ko kui­ten­kin hank­kia raken­nus­lu­pa noil­le pai­koil­le? Saa­ko pakol­li­sen maton­tamp­paus­te­li­neen ja las­ten hiek­ka­laa­ti­kon tilal­le raken­taa parkkipaikan?
    Koke­muk­se­ni mukaan kaa­voi­hin ja raken­nus­mää­räyk­siin liit­ty­vis­sä asiois­sa ei kukaan saa teh­dä niin­kuin itse haluaa.

    1. Entä tar­vit­see­ko kui­ten­kin hank­kia raken­nus­lu­pa noil­le pai­koil­le? Saa­ko pakol­li­sen maton­tamp­paus­te­li­neen ja las­ten hiek­ka­laa­ti­kon tilal­le raken­taa parkkipaikan?

      Talon alle voit raken­taa niin syväl­le kuin haluat. Talon alla ne kaa­van mää­rää­mät pai­kat­kin ovat.

  5. Asi­aa koko kir­joi­tus. Mark­ki­na­ta­lous hoi­taa hom­man, kun sen anne­taan toi­mia. Kokoo­mus on hyvä veli ‑puo­lue, jol­la mark­ki­na­ta­lous on kuol­lut kir­jain puolueohjelmassa.

    1. Rea­lis­ti:
      Asi­aa koko kir­joi­tus. Mark­ki­na­ta­lous hoi­taa hom­man, kun sen anne­taan toi­mia. Kokoo­mus on hyvä veli ‑puo­lue, jol­la mark­ki­na­ta­lous on kuol­lut kir­jain puolueohjelmassa. 

      Kokoo­muk­sen “Arvot ja peri­aa­teoh­jel­ma” sivul­ta löy­tyy seu­raa­va väite:
      “Sään­te­lyl­lä on puu­tut­ta­va mark­ki­noi­den toi­min­taan, kun sään­te­lys­tä on sel­väs­ti enem­män hyö­tyä kuin hait­taa, esi­mer­kik­si ympä­ris­tö­hait­to­jen estämiseksi.”

      Veik­kaan, että pysä­köin­ti­po­li­tiik­kas­sa eivät aina­kaan pys­ty todis­ta­maan regu­loin­nin koko­nais­val­tai­sia hyötyjä.

  6. Auto­no­mis­ta­jat tie­naa­vat kes­ki­mää­rin enem­män kuin autoa omis­ta­mat­to­mat. Mak­sa­vat siis enem­män kun­nal­lis- ym. vero­ja ja sil­lä tavoin tuke­vat myös autot­to­mia talouksia.

    Hel­sin­gin kan­nat­tai­si pysyä hou­kut­te­le­va­na myös auto­no­mis­ta­jil­le. Jos siis nuo­ret hyvä­tu­loi­set aikui­set kiin­nos­ta­vat Hel­sin­kiä. On tääl­lä mui­ta­kin kuntia.

    Elä­ke­läi­set, opis­ke­li­jat, työt­tö­mät ja pako­lai­set jou­ta­vat kul­kea jul­ki­sil­la tai pyö­räl­lä. Kir­jai­mel­li­ses­ti. Ja vaik­ka vähän kau­em­paa­kin. Niin itse­kin kul­jin opiskelijana.

    Nuo­ril­la aikui­sil­la, jot­ka miet­ti­vät per­heen perus­ta­mis­ta ja työ­elä­män yhteen­so­vit­ta­mis­ta mei­naa sen sijaan lop­pua päi­väs­sä tun­nit kes­ken. Auto tar­vi­taan, kos­ka monil­la se sääs­tää päi­väs­sä esi­mer­kik­si rat­kai­se­vat 45 minuut­tia ver­rat­tu­na jul­ki­siin ja tuo kii­rei­seen arkeen arvo­kas­ta joustavuutta.

    Toi­voi­sin tämän­kin sei­kan pysy­vän mie­les­sä kai­ken autoi­lun vihaa­mi­sen keskellä.

    Kir­joi­tuk­ses­sa­si oli pal­jon hyviä point­te­ja joi­ta osaa itse­kin varauk­sel­la kan­na­tan. Mut­ta autoi­lu ei ole niin yksi­se­lit­tei­ses­ti paha asia kuin vih­reät sen ymmärtävät. 

    Jos autoi­lus­ta teh­dään lii­an kal­lis­ta tai vai­ke­aa, niin Hel­sin­gis­tä hävi­ää hyvät veronmaksajat.

    1. Ei ole aivan yksi­se­lit­teis­tä, että auto­no­mis­ta­jat mak­sa­vat enem­män kun­nal­lis­ve­roa kuin autoa omis­ta­mat­to­mat. Vähin­ten auto­no­mis­taj­hia on sel­lai­sis­sa kau­pun­gi­no­sis­sa kuin Jugend-Kata­ja­nok­ka, Kruu­nun­ha­ka, Puna­vuo­ri ja Töä­lä ja tie­tys­ti Kal­lio. Eni­ten beto­ri­bru­ta­lis­mia edus­ta­vis­sa lähiöissä.

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Ei ole aivan yksi­se­lit­teis­tä, että auto­no­mis­ta­jat mak­sa­vat enem­män kun­nal­lis­ve­roa kuin autoa omis­ta­mat­to­mat. Vähin­ten auto­no­mis­taj­hia on sel­lai­sis­sa kau­pun­gi­no­sis­sa kuin Jugend-Kata­ja­nok­ka, Kruu­nun­ha­ka, Puna­vuo­ri ja Töä­lä ja tie­tys­ti Kal­lio. Eni­ten beto­ri­bru­ta­lis­mia edus­ta­vis­sa lähiöissä.

        Tosin eni­ten autol­la liik­ku­via lie­nee Leh­ti­saa­res­sa, Kuusi­saa­res­sa ja Kulos­aa­res­sa sekä myös Kai­vo­puis­tos­sa. Tosin tilas­tois­sa­han ei ilmei­ses­ti näy nämä yri­tys­ten nimis­sä ole­vat työ­suh­deau­tot joil­la näi­hin köy­hä­lis­tö­kau­pun­gi­no­siin ajetaan.

      2. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Ei ole aivan yksi­se­lit­teis­tä, että auto­no­mis­ta­jat mak­sa­vat enem­män kun­nal­lis­ve­roa kuin autoa omis­ta­mat­to­mat. Vähin­ten auto­no­mis­taj­hia on sel­lai­sis­sa kau­pun­gi­no­sis­sa kuin Jugend-Kata­ja­nok­ka, Kruu­nun­ha­ka, Puna­vuo­ri ja Töä­lä ja tie­tys­ti Kal­lio. Eni­ten beto­ri­bru­ta­lis­mia edus­ta­vis­sa lähiöissä.

        Noil­la alueil­la asuu 10% Hel­sin­gin asukkaista.

        Epäi­le­mät­tä auton­käyt­tö­tar­ve on noil­la alueil­la poik­kea­vaa mones­ta­kin syys­tä. Voi­sin itse­kin har­ki­ta autos­ta luo­pu­mis­ta jos peri­sin per­hea­sun­non Kruununhaasta.

        Kal­lios­sa kes­ki­mää­räi­nen ansio on muu­ten 25 k€/v. Se on 10k vähem­män kuin koko Hel­sin­gis­sä. 15k vähem­män kuin Espoossa.

        Että sel­lai­set veron­mak­sa­jat sul­la siellä.

    2. Epäi­len, että nyky­ään menee pal­jon niin päin, että huo­nom­pi­tu­loi­set jou­tu­vat osta­maan auton, kos­ka heil­lä ei ole varaa per­hea­sun­toon hyvien yhteyk­sien ja pal­ve­lu­jen var­rel­ta. Itse kuu­lun nii­hin hyvä­osai­siin, jot­ka ovat vapau­tu­neet autos­ta hyvän asuin­pai­kan ansios­ta. En siis aivan usko että auton omis­ta­mi­nen oli­si yhtey­des­sä parem­piin tuloihin.

    3. Mak­su­mies: Jos autoi­lus­ta teh­dään lii­an kal­lis­ta tai vai­ke­aa, niin Hel­sin­gis­tä hävi­ää hyvät veronmaksajat.

      Hyvis­tä veron­mak­sa­jis­ta kil­pai­lu on lähin­nä nol­la­sum­ma­pe­liä kun­tien välil­lä eikä sik­si ole aitoa hyö­tyä. Sen sijaan pysä­köin­ti­paik­ko­jen ylial­lo­koin­ti ihan oikeas­ti tuho­aa hyvin­voin­tia tehottomuuteen.

      1. Ossi Sare­so­ja: Hyvis­tä veron­mak­sa­jis­ta kil­pai­lu on lähin­nä nol­la­sum­ma­pe­liä kun­tien välil­lä eikä sik­si ole aitoa hyö­tyä. Sen sijaan pysä­köin­ti­paik­ko­jen ylial­lo­koin­ti ihan oikeas­ti tuho­aa hyvin­voin­tia tehottomuuteen.

        Kil­pai­lu lisää tehokkuutta.

        Osmon­kin kir­joi­tuk­ses­sa ansio­kas­ta oli nime­no­maan poin­tit pysä­köin­nin tehos­ta­mi­ses­ta lisää­mäl­lä markkinaehtoisuutta.

        Aivan vas­taa­vas­ti han­ka­la saa­vu­tet­ta­vuus (jos­sa pysä­köin­ti osa­te­ki­jä) vähen­tää alu­een veto­voi­mai­suut­ta ja hei­ken­tää sen kil­pai­lue­tua suh­tees­sa hel­pom­min saa­vu­tet­ta­viin alueisiin.

        Riip­pu­mat­ta siis kuntarajoista. 

        Veron­mak­su­ky­kyis­ten asu­mispre­fe­rens­sit on vain yksi kon­kreet­ti­nen mit­ta­ri, jon­ka luu­li­si kiin­nos­ta­van kuntapäättäjiä.

      2. Mak­su­mies: Kil­pai­lu lisää tehokkuutta.

        Ei suin­kaan vält­tä­mät­tä. Tämän muo­toi­nen kil­pai­lu on lähin­nä nol­la­sum­ma­pe­liä ja oli­si koko­nai­suu­den kan­nal­ta parem­pi, jos sii­hen ei ryhdyttäisi.

        Mak­su­mies: Aivan vas­taa­vas­ti han­ka­la saa­vu­tet­ta­vuus (jos­sa pysä­köin­ti osa­te­ki­jä) vähen­tää alu­een veto­voi­mai­suut­ta ja hei­ken­tää sen kil­pai­lue­tua suh­tees­sa hel­pom­min saa­vu­tet­ta­viin alueisiin.

        Se on pie­ni hin­ta mak­saa sii­tä, ettei arvo­kas­ta kau­pun­ki­maa­ta käy­tet­täi­si park­ki­paik­koi­hin, kun sitä voi­si käyt­tää myös asun­toi­hin. Jos park­ki­paik­ka­nor­min pur­ka­mi­nen vie­lä lisäk­si aut­tai­si mui­ta aluei­ta (lisää­mäl­lä nii­den veto­voi­maa suh­tees­sa Hel­sin­kiin), niin sehän kuu­los­ta vie­lä entis­tä parem­mal­ta win-win tilan­teel­ta enkä oli­si (hel­sin­ki­läi­se­nä) ollen­kaan pahoil­la­ni näi­den mui­den aluei­den aut­ta­mi­ses­ta täl­lä tavalla.

  7. Jos uudel­le asui­na­lu­eel­le muut­ta­va auto­ton on nyt val­mis mak­sa­maan 250 000 € asun­nos­ta uudel­la asui­na­lu­eel­la ilman auto­paik­kaa, mikä kan­nus­tai­si raken­nus­lii­ket­tä myy­mään asun­non yhtään hal­vem­mal­la vaik­ka raken­nus­liik­keel­tä pois­tui­si vel­voi­te raken­taa se 50 000 € auto­paik­ka talon alle?

    1. Jos uudel­le asui­na­lu­eel­le muut­ta­va auto­ton on nyt val­mis mak­sa­maan 250 000 € asun­nos­ta uudel­la asui­na­lu­eel­la ilman auto­paik­kaa, mikä kan­nus­tai­si raken­nus­lii­ket­tä myy­mään asun­non yhtään hal­vem­mal­la vaik­ka raken­nus­liik­keel­tä pois­tui­si vel­voi­te raken­taa se 50 000 € auto­paik­ka talon alle?

      Tulit täs­sä sano­neek­si, että asuk­kaat pitä­vät auto­paik­kaa arvot­to­ma­na. Mik­si se pitäi­si siis rakentaa?

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Tulit täs­sä sano­neek­si, että asuk­kaat pitä­vät auto­paik­kaa arvot­to­ma­na. Mik­si se pitäi­si siis rakentaa?

        En hake­nut takaa tätä, vaan jos jo nyt osa asuk­kais­ta mak­saa (asun­non hin­taan jyvi­tet­ty­nä) auto­pai­kas­ta jota ei käy­tä tai saa käyt­töön­sä, miten este­tään ettei raken­ta­mat­to­man auto­pai­kan tuo­ma kus­tan­nus­sääs­tö valu suo­raan raken­nus­liik­keen katteeeseen.

      2. En hake­nut takaa tätä, vaan jos jo nyt osa asuk­kais­ta mak­saa (asun­non hin­taan jyvi­tet­ty­nä) auto­pai­kas­ta jota ei käy­tä tai saa käyt­töön­sä, miten este­tään ettei raken­ta­mat­to­man auto­pai­kan tuo­ma kus­tan­nus­sääs­tö valu suo­raan raken­nus­liik­keen katteeeseen.

        Täs­sä tulem­me­kin sii­hen kysy­myk­seen, kuka auto­pai­kan todel­li­suu­des­sa maksaa.
        Hel­sin­gis­sä on pal­jon himn­ta sään­nel­tyä tuo­tan­toa. Hitas-asun­nois­sa auto­paik­ka siir­tyy kus­tan­nus­vas­taa­vuu­den vuok­si asun­non hin­taan. Jos auto­paik­ko­ja on vähän, asun­to on myy­tä­vä hal­vem­mal­la. Tämä auto­paik­ka­kus­tan­nus muu­ten selit­tää, mik­si Jät­kä­saa­res­sa Hitas-asun­not ovat niin kal­lii­ta. Niis­sä on 500 €/m2 autopaikkaa.
        Sama kos­kee ARA-asun­to­ja mut­ta niin, että Jät­kä­saa­ren auto­paik­ka­kus­tan­nus­ta eivät mak­sa Jät­kä­saa­res­sa asu­vat, vaan se siir­tyy vuo­krien tasauk­sen kaut­ta mui­den ARA-asuk­kai­den maksettavaksi.
        Kovan­ra­han ton­tit kau­pun­ki huu­to­kaup­paa. Jos kaa­va on kal­lis toteut­taa, huu­to­kaup­pa­hin­ta jää matalk­si. Näin siis kau­pun­gin veron­mak­sa­jat rahoit­ta­vat kovan rahan auto­pai­kat. Sekin on siis “van­hus­ten vai­pois­ta pois”.

      3. Erno P: En hake­nut takaa tätä, vaan jos jo nyt osa asuk­kais­ta mak­saa (asun­non hin­taan jyvi­tet­ty­nä) auto­pai­kas­ta jota ei käy­tä tai saa käyt­töön­sä, miten este­tään ettei raken­ta­mat­to­man auto­pai­kan tuo­ma kus­tan­nus­sääs­tö valu suo­raan raken­nus­liik­keen katteeeseen.

        Osmo jo vas­ta­si, mää­räyk­set joi­den­ka kus­tan­nuk­sia ei voi siir­tää hin­toi­hin kapi­ta­li­soi­tu­vat maan hin­taan eli sen mak­saa ton­ti­no­mis­ta­ja, Hel­sin­gis­sä siis yleen­sä kau­pun­ki itse. Mut­ta ihan noin ylei­ses­ti minua askar­rut­taa, että mikä sii­nä on niin kama­laa että raken­nus­lii­ke tekee tulos­ta? Minul­le ei nimit­täin ihan heti tule mie­leen yhtään muu­ta lii­ke­toi­min­nan alaa, jos­sa pidet­täi­siin joten­kin ylei­ses­ti ilmei­sen huo­no­na asia­na että yri­tys saa kate­ta myy­des­sään tuotteitaan.

    2. Erno P:
      Jos uudel­le asui­na­lu­eel­le muut­ta­va auto­ton on nyt val­mis mak­sa­maan 250 000 € asun­nos­ta uudel­la asui­na­lu­eel­la ilman auto­paik­kaa, mikä kan­nus­tai­si raken­nus­lii­ket­tä myy­mään asun­non yhtään hal­vem­mal­la vaik­ka raken­nus­liik­keel­tä pois­tui­si vel­voi­te raken­taa se 50 000 € auto­paik­ka talon alle?

      Ode tuo­ta jo kom­men­toi­kin, mut­ta mie­tip­pä kysy­mys­tä­si het­ki itse.

      Jos auto­ton osta­ja on val­mis mak­sa­maan 250 000 € asun­nos­ta, oli­pa muka­na auto­paik­ka tai ei ja autol­li­set ovat val­mii­ta mak­sa­maan sii­tä yhtä pal­jon, mut­ta eivät yhtään enem­pää, mitä se ker­too arvostuksista? 

      Kuin­ka pal­jon autol­li­set arvos­ta­vat auto­paik­kaa, jos eivät ole suos­tu sii­tä mitään mak­sa­maan? Näyt­tää sil­tä ettei­vät he las­ke pai­kal­le min­kään­lais­ta arvoa. Täl­löin auto­paik­ka on arvoton.

  8. Hel­sin­gis­sä on joku­nen vuo­si sit­ten yli­tet­ty kul­mi­naa­tio­pis­te, jos­sa autoa tar­vit­se­van ei kan­na­ta hakeu­tua kes­kus­taan asu­maan tai edes asioi­maan jos pitää pysä­köi­dä useam­mak­si tun­nik­si. Kes­kus­te­lus­sa pitäi­si­kin siir­tyä poh­ti­maan sitä onko enää hyväk­syt­tä­vää raken­taa mitään yhteis­kun­nan ran­kas­ti sub­ven­toi­mia pal­ve­lu­ja kes­kus­ta-alu­eel­le, joka on noin huo­nos­ti saa­vu­tet­ta­vis­sa. Vii­mei­nen jär­je­tön han­ke oli kes­kus­ta­kir­ja­son raken­ta­mi­nen, jota myös me Hel­sin­gin reu­na-alueil­la asu­vat rahoi­tim­me rajus­ti. Tus­kin tulen kos­kaan sitä­kään pal­ve­lua käyttämään.

    1. Bör­je Uimo­nen:
      Hel­sin­gis­sä on joku­nen vuo­si sit­ten yli­tet­ty kul­mi­naa­tio­pis­te, jos­sa autoa tar­vit­se­van ei kan­na­ta hakeu­tua kes­kus­taan asu­maan tai edes asioi­maan jos pitää pysä­köi­dä useam­mak­si tun­nik­si. Kes­kus­te­lus­sa pitäi­si­kin siir­tyä poh­ti­maan sitä onko enää hyväk­syt­tä­vää raken­taa mitään yhteis­kun­nan ran­kas­ti sub­ven­toi­mia pal­ve­lu­ja kes­kus­ta-alu­eel­le, joka on noin huo­nos­ti saa­vu­tet­ta­vis­sa. Vii­mei­nen jär­je­tön han­ke oli kes­kus­ta­kir­ja­son raken­ta­mi­nen, jota myös me Hel­sin­gin reu­na-alueil­la asu­vat rahoi­tim­me rajus­ti. Tus­kin tulen kos­kaan sitä­kään pal­ve­lua käyttämään. 

      Väit­täi­sin, että kes­kus­ta­kir­jas­tol­la on enem­män käyt­tä­jiä nykyi­sel­lä pai­kal­la kuin, jos se oli­si raken­net­tu autol­la hel­pos­ti saa­vu­tet­ta­vaan paik­kaan, vaik­ka­pa jon­ne­kin kehä­kol­mo­sen var­rel­le. Vaa­ti­mat­to­ma­na mie­li­pi­tee­nä­ni esit­täi­sin, että ei oli­si kovin fik­sua, jos autot­to­mien, joi­ta on kui­ten­kin val­tao­sa hel­sin­ki­läi­sis­tä, pitäi­si läh­teä etsi­mään pal­ve­lui­taan jos­tain tak­si­mat­kan pääs­tä. Toki­han kes­kus­ta­kir­jas­tol­le tuli hin­taa — samal­la rahal­la oli­si saa­nut paran­net­tua autoi­li­ja­par­ko­jen sur­ke­aa tilan­net­ta vaik­ka­pa uudis­ta­mal­la jos­sa­kin lähiös­sä yhden moot­to­ri­tien liittymän…

      1. MSL: Väit­täi­sin, että kes­kus­ta­kir­jas­tol­la on enem­män käyt­tä­jiä nykyi­sel­lä pai­kal­la kuin, jos se oli­si raken­net­tu autol­la hel­pos­ti saa­vu­tet­ta­vaan paik­kaan, vaik­ka­pa jon­ne­kin kehä­kol­mo­sen var­rel­le. Vaa­ti­mat­to­ma­na mie­li­pi­tee­nä­ni esit­täi­sin, että ei oli­si kovin fik­sua, jos autot­to­mien, joi­ta on kui­ten­kin val­tao­sa hel­sin­ki­läi­sis­tä, pitäi­si läh­teä etsi­mään pal­ve­lui­taan jos­tain tak­si­mat­kan pääs­tä. Toki­han kes­kus­ta­kir­jas­tol­le tuli hin­taa – samal­la rahal­la oli­si saa­nut paran­net­tua autoi­li­ja­par­ko­jen sur­ke­aa tilan­net­ta vaik­ka­pa uudis­ta­mal­la jos­sa­kin lähiös­sä yhden moot­to­ri­tien liittymän…

        Älä väi­tä jos sul­la ei ole faktoja.

        Kal­lion kir­jas­ton vuo­sit­tai­nen kävi­jä­mää­rä 500 000. 

        Espoon Ison Ome­nan kir­jas­to 1 250 000.

        Kehä 3 on var­mas­ti epä­op­ti­maa­li­nen etäi­syys. Aivan kuin ydin­kes­kus­ta­kin on epä­op­ti­maa­li­nen. Jos siis on tar­koi­tus pal­vel­la koko pääkaupunkiseutua.

        Vih­rei­den sym­pa­tiat on sel­väs­ti näi­den Jugend-lin­nois­sa asu­vien puolella.

        Ei taval­lis­ten pääkaupunkilaisten.

      2. Oodis­sa on ollut ensim­mäi­sen kuu­kau­den aika­na 350 000 kävi­jää, vaik­ka se sijait­see epä­op­ti­maa­li­ses­ti aivan keskustassa.

      3. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Oodis­sa on ollut ensim­mäi­sen kuu­kau­den aika­na 350 000 kävi­jää, vaik­ka se sijait­see epä­op­ti­maa­li­ses­ti aivan keskustassa.

        Amos Rex oli­si pitä­nyt sijoit­taa vie­lä epä­op­ti­maa­li­sem­min, että jono­tus vei­si vähem­män aikaa kuin itse “koke­mus”.

      4. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Oodis­sa on ollut ensim­mäi­sen kuu­kau­den aika­na 350 000 kävi­jää, vaik­ka se sijait­see epä­op­ti­maa­li­ses­ti aivan keskustassa.

        Ison Ome­nan kir­jas­to mak­soi 16 mil­joo­naa. Yli 100 000 kävi­jää kuukaudessa.

        Oodi mak­soi 100 mil­joo­naa. Alku­huu­mas­sa 350 000 kävi­jää kuukaudessa.

        Kir­jas­to­pal­ve­lun hyö­ty­suh­de (käyntikerrat/kustannus) on siis kes­kus­tas­sa vain puo­let mitä se on Kehä 1 tai 2‑etäisyydellä.

        Sitä pait­si Ison Ome­nan kir­jas­ton raken­ta­mi­sen rahoit­ti­vat NCC ja Citycon osa­na kaup­pa­kes­kus­ta. Ei veronmaksajat.

      5. Mak­su­mies: Älä väi­tä jos sul­la ei ole faktoja.

        Kal­lion kir­jas­ton vuo­sit­tai­nen kävi­jä­mää­rä 500 000. 

        Espoon Ison Ome­nan kir­jas­to 1 250 000.

        Kehä 3 on var­mas­ti epä­op­ti­maa­li­nen etäi­syys. Aivan kuin ydin­kes­kus­ta­kin on epä­op­ti­maa­li­nen. Jos siis on tar­koi­tus pal­vel­la koko pääkaupunkiseutua.

        Vih­rei­den sym­pa­tiat on sel­väs­ti näi­den Jugend-lin­nois­sa asu­vien puolella.

        Ei taval­lis­ten pääkaupunkilaisten.

        Mitä ihmet­tä? Suu­rim­man osan elä­mää­ni lähiös­sä asu­nee­na kan­na­tan mitä läm­pi­mim­min hyviä pal­ve­lui­ta lähiöi­hin. En tosin tie­dä miten kes­kus­ta­kir­jas­ton raken­ta­mi­nen on las­ke­nut lähiöi­den asuk­kai­den elämänlaatua.

        Bör­je Uimo­sen kir­joi­tuk­ses­sa minua häi­rit­si aja­tus, että kau­pun­kia tuli­si kehit­tää vain autoi­li­joi­den ehdoil­la. Ison Ome­nan kir­jas­to on Matin­ky­läs­sä. Hyvien jul­kis­ten yhteyk­sien tavoi­tet­ta­vis­sa. Met­roa­se­man vie­res­sä. Matin­ky­lä on yksi Espoon alue­kes­kuk­sis­ta. Sehän on mitä mai­nioin paik­ka kirjastolle!

    2. Bör­je Uimo­nen:kes­kus­ta-alu­eel­le, joka on noin huo­nos­ti saavutettavissa.

      Ihan mie­len­kiin­nos­ta kysyn, että osaat­ko antaa esi­mer­kin alu­ees­ta, joka on parem­min saa­vu­tet­ta­vis­sa kuin Hel­sin­gin keskusta?

      Kun et tar­ken­ta­nut, että min­kä­lai­ses­ta saa­vu­tet­ta­vuu­des­ta mah­dol­li­ses­ti on kyse, niin parem­muus täy­ty­nee alus­ta­vas­ti mää­ri­tel­lä siten, että mon­ta­ko ihmis­tä sin­ne kysei­sel­le alu­eel­le saa­daan siir­ret­tyä ja mis­sä ajassa.

  9. Asu­kas­py­sä­köin­ti­tun­nuk­set pitäi­si huu­to­kau­pa­ta niin, että tun­nuk­sia myy­täi­siin vain 90 % kadun­var­si­paik­ko­jen määrästä.”
    Eikö park­ki­pai­kan löy­ty­mi­sen ris­kin pitäi­si olla park­kee­raa­jan valit­ta­vis­sa? Jos esim. puo­let pai­kois­ta oli­si täl­lai­sia kal­liim­pia 90%:n pre­mium-paik­ko­ja ja toi­set puo­let hal­vem­pia yli 100%:n paik­ko­ja, niin molem­mil­le löy­tyi­si var­mas­ti kysyn­tää. Jos nämä park­ki­pai­kat oli­si yri­tyk­sen omis­ta­mia, niin täl­lai­set pla­ti­na/­kul­ta/­ho­pea-pysä­köin­ti­tun­nuk­set voi­si olla ihan hyvä lii­ke­stra­te­gia sen sijaan, että oli­si vain yksi mark­ki­na­hin­tai­nen pysäköintilupa.

    Se, että auton jou­tuu jät­tä­mään jos­kus vähän kau­em­mas on monil­le täy­sin kel­vol­li­nen rat­kai­su, kun­han voi asua siel­lä Töö­lös­sä. Se on myös kel­vol­li­nen rat­kai­su sil­le naa­pu­ril­le, jon­ka pai­kan töö­lö­lai­nen vei, ja sil­le, jon­ka pai­kan tämä naa­pu­ri vei jne.

    1. the­ta
      Nii­tä paik­ko­ja halu­taan jät­täää tyh­jik­si sitä var­ten että satun­nai­set asi­joi­jat, vaik­ka espoo­lai­set, voi­vat käy­dä kaupassa.
      Jos auto­pai­koil­la oli­si vaih­te­le­vat hin­nat sijain­nin mukaan, se, joka on osta­nut 500 euron kär­ryn juhan­nus­mat­kaa var­ten ja sei­sot­taa sitä kadun­var­res­sa seu­raa­vaa juhan­nus­ta odot­ta­mas­sa, valit­si­si var­maan­kin hal­vem­man ja syr­jäi­sem­män pai­kan ja se, joka käyt­tää autoa päi­vit­täin, vähän lähem­pää. Nyt par­haat pai­kat mene­vät noil­le Juhan­nus­kär­ryn omis­ta­jil­le. Kata­ja­no­kal­la las­kin pari tal­vea sit­ten, että joka vii­det­tä autoa ei ollut lii­ku­tet­tu koko tal­ven aika­na ker­taa­kaan. Lumen auraa­jat liput­ti­vat nämä jot­ta kau­ha­kuor­maa­ja ei luu­li­si autoa lumikasaksi.

    2. the­ta:
      “Asu­kas­py­sä­köin­ti­tun­nuk­set pitäi­si huu­to­kau­pa­ta niin, että tun­nuk­sia myy­täi­siin vain 90 % kadun­var­si­paik­ko­jen määrästä.”
      Eikö park­ki­pai­kan löy­ty­mi­sen ris­kin pitäi­si olla park­kee­raa­jan valit­ta­vis­sa? Jos esim. puo­let pai­kois­ta oli­si täl­lai­sia kal­liim­pia 90%:n pre­mium-paik­ko­ja ja toi­set puo­let hal­vem­pia yli 100%:n paik­ko­ja, niin molem­mil­le löy­tyi­si var­mas­ti kysyn­tää. Jos nämä park­ki­pai­kat oli­si yri­tyk­sen omis­ta­mia, niin täl­lai­set pla­ti­na/­kul­ta/­ho­pea-pysä­köin­ti­tun­nuk­set voi­si olla ihan hyvä lii­ke­stra­te­gia sen sijaan, että oli­si vain yksi mark­ki­na­hin­tai­nen pysäköintilupa.

      Se, että auton jou­tuu jät­tä­mään jos­kus vähän kau­em­mas on monil­le täy­sin kel­vol­li­nen rat­kai­su, kun­han voi asua siel­lä Töö­lös­sä. Se on myös kel­vol­li­nen rat­kai­su sil­le naa­pu­ril­le, jon­ka pai­kan töö­lö­lai­nen vei, ja sil­le, jon­ka pai­kan tämä naa­pu­ri vei jne.

      Monel­le kan­ta­kau­pun­ki­lai­sel­le, joka tar­vii autoa joka toi­nen vii­kon­lop­pu ja ker­ran kuus­sa jol­le­kin mök­ki­reis­sul­le (min­kä takia omis­ta­mi­nen on yhä pal­jon hal­vem­paa kuin auton­ja­ko­pal­ve­lut) oli­si pas­se­li rat­kai­su, jos vaik­ka Ilma­las­sa oli­si pari heh­taa­ri kame­ra­val­vot­tua park­ki­paik­kaa. Kapun­ki ei halu­ta täl­lais­ta tar­jo­ta ja siten nämä mel­kein-juhan­nusau­tot vie pai­kat tar­vit­se­vil­ta. Tolkkua?

      1. oli­si pas­se­li rat­kai­su, jos vaik­ka Ilma­las­sa oli­si pari heh­taa­ri kame­ra­val­vot­tua parkkipaikkaa.

        Mik­si kau­pun­gin pitää tar­jo­ta tuo auto­pai­koi­tus? Vaa­deit­ko kau­pun­kia toteut­ta­maan myös kah­vi­lat nii­tä tar­vit­sev­bil­le. Eivät­kö nuo puysöä­köin­ti­pai­kat voi­si toteu­tua kau­pal­li­ses­ti? Autoi­li­jat ovat kuin kepu­lai­sia, joi­den mie­les­tä aina pitää val­tion tul­la apuun. Sinän­sä hyvä aja­tus, että kerrt5an vuo­des­sa tar­vit­ta­van auton ei tar­vit­se sei­soa paraa­ti­pai­kal­la, mut­ta jot­ta näin ei tapah­tui­si, sen paraa­ti­pai­kan pitää mak­saa niin pal­jon, ettei sitä halu­ta sei­sot­taa siinä,

      2. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Mik­si kau­pun­gin pitää tar­jo­ta tuo auto­pai­koi­tus? Autoi­li­jat ovat kuin kepu­lai­sia, joi­den mie­les­tä aina pitää val­tion tul­la apuun. 

        Mik­si ras­kaan jouk­ko­lii­ken­teen ase­mien yhtey­des­sä on lähes ilmai­sia lii­tyn­tä­py­sä­köin­ti­paik­ko­ja. Nekin ton­tit voi­si käyt­tää pal­jon teho­kaam­min raken­ta­mal­la asun­to­ja ja toi­mis­to­ja tai sit­ten pysä­köi­jil­tä periä mak­sua mene­te­tyn raken­nusoi­keu­den arvon ver­ran. Kau­pun­ki­lais­ten rahaa huka­taan täs­sä­kin turhaan.

      3. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Mik­si kau­pun­gin pitää tar­jo­ta tuo auto­pai­koi­tus? Vaa­deit­ko kau­pun­kia toteut­ta­maan myös kah­vi­lat nii­tä tar­vit­sev­bil­le. Eivät­kö nuo puysöä­köin­ti­pai­kat voi­si toteu­tua kau­pal­li­ses­ti? Autoi­li­jat ovat kuin kepu­lai­sia, joi­den mie­les­tä aina pitää val­tion tul­la apuun. Sinän­sä hyvä aja­tus, että kerrt5an vuo­des­sa tar­vit­ta­van auton ei tar­vit­se sei­soa paraa­ti­pai­kal­la, mut­ta jot­ta näin ei tapah­tui­si, sen paraa­ti­pai­kan pitää mak­saa niin pal­jon, ettei sitä halu­ta sei­sot­taa siinä, 

        Mun mie­les­tä­ni lii­ken­ne- ja ympä­ris­tö­po­li­tii­kan pitäi­si täh­dä­tä sii­hen että autoi­lun km-suo­ri­tet­ta rajoi­te­taan, eikä kiel­le­tä auton omis­ta­miss­ta itsessään.

        Jos kan­ta-hel­sin­ki­läi­nen halu­aa omis­taa auton, niin hän saa mie­lel­lään omis­taa sel­lai­sen, mut­ta jokai­ki­sen mat­kan teke­mis­tä autol­la, kun on tar­jol­la hyvä jouk­ko­lii­ken­ne ja käve­ly­mat­kat lyhyet, on perus­tee­ton­ta ja pitää joten­kin kan­nus­taa käyt­tä­mään jul­ki­sia tai kävellä.
        Eivät kaik­ki espoo­lai­set­kaan aja kaik­kia mat­ko­jaan autol­la vaik­ka omis­ta­vat sel­lai­sen. Auton pitä­mi­nen tyy­pil­li­se­sä van­hem­mas­sa lähiös­sä jos­sa talo­yh­tiöl­lä on lähes ilmai­nen park­ki­paik­ka asuk­kai­den autoil­le vaan on pal­jon hal­vem­paa kuin uudes­sa umpi­kort­te­li­kau­pun­gin­osas­sa jos­sa jou­tuu osta­maan hallipaikan.
        Mitä uusiin asun­toi­hin tulee niin eivät ne ole muu­ten­kaan mikään inves­toin­ti kel­le­kään muul­le kuin kiin­teis­tö­si­joit­ta­jil­le jot­ka osta­vat asun­to­ja gryn­de­reil­tä nipuis­sa ja saa­vat ne hal­vem­mal­la, makuut­ta­vat niis­sä (autot­to­mia?) vuo­kra­lai­sia 10 vuot­ta kun­nes myy­vät ne pois voit­to toiveena.
        Vas­ta 10 vuo­den pääs­tä näh­dään mil­lai­sek­si Jät­kä­saa­ren, Kala­sa­ta­man ym uusien kau­pun­gi­no­sien asun­to­jen todel­li­nen hin­ta­ta­so muo­dos­tuu muu­hun Hel­sin­gin seu­tuun verrattuna.

  10. Mik­si ihmees­sä Suo­mes­sa pitää park­ki­hal­lit raken­taa kal­liil­la maan alle? Uuteen ruu­tu­kaa­va-kau­pun­gin­osaan saa hal­vam­mal­la auto­paik­ko­ja jos talot raken­ne­taan sel­lai­sik­si että esim 4 alin­ta ker­ros­ta (katu­ta­sos­ta alkaen) on pysä­köin­ti­hal­lia ja 6 ylin­tä asuin­ker­rok­sia. Este­tiik­ka pik­ka­sen kär­sii joi­den­kin mie­les­tä mut­ta saa­vat­pa asuk­kaat sit­ten riit­tä­väs­ti paik­ko­ja pel­ti­leh­mil­leen. Jät­kä­saa­reen oli­si voi­tu myös har­ki­ta tuo­da ran­taan eril­li­siä autoproomuja. 

    Se on tot­ta että asu­ka­py­sä­köin­ti Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gis­sa vai­kut­taa perin hal­val­ta, mut­ta espoo­lai­se­na ei mul­la ole mitän sano­mis­ta siihen.

    1. R.Silfenberg. Las­ke­taan­ta mitä tuo sinun vaih­toeh­to­si mak­saa. Olet siis sitä miel­töä, että kym­men­ker­ro­ki­set talot ovat tuos­sa pai­kas­sa hyviä. Tämän jäl­keen vaih­toejh­to­na on raken­taa kym­me­nen asuin­ker­ros­tya tai nel­jä park­ki­ker­ros­ta ja kuusi asuin­ker­ros­ta. Huo­maat, että park­ki­ker­rok­set syr­jäyt­ti­vät nel­jä asuin­ker­ros­ta. Park­ki­ker­rok­sis­sa ei toki ole keit­tiöi­tä eikä par­ket­te­ja, joten ole­te­taan, että ne ovat 1500 €/m2 hal­vem­pia. Jos asun­not tuol­la alu­eel­la mak­sa­vat 6000 €/m2, auto­paik­ka­ker­ros­ten hin­ta on siis 4500 €/m2. Yksi auto­paik­ka ramp­pei­neen vie 30 m², joten auto­pai­kan hin­nak­si tulee 140 000 €.

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        R.Silfenberg. Las­ke­taan­ta mitä tuo sinun vaih­toeh­to­si mak­saa. Olet siis sitä miel­töä, että kym­men­ker­ro­ki­set talot ovat tuos­sa pai­kas­sa hyviä. Tämän jäl­keen vaih­toejh­to­na on raken­taa kym­me­nen asuin­ker­ros­tya tai nel­jä park­ki­ker­ros­ta ja kuusi asuin­ker­ros­ta. Huo­maat, että park­ki­ker­rok­set syr­jäyt­ti­vät nel­jä asuin­ker­ros­ta. Park­ki­ker­rok­sis­sa ei toki ole keit­tiöi­tä eikä par­ket­te­ja, joten ole­te­taan, että ne ovat 1500 €/m2 hal­vem­pia. Jos asun­not tuol­la alu­eel­la mak­sa­vat 6000 €/m2, auto­paik­ka­ker­ros­ten hin­ta on siis 4500 €/m2. Yksi auto­paik­ka ramp­pei­neen vie 30 m², joten auto­pai­kan hin­nak­si tulee 140 000 €. 

        Tar­koi­tin että yksin­ker­tai­suu­den vuok­si ker­ros­mää­rä kas­vai­si alku­pe­räi­ses­tä auto­paik­ka­ker­ros­ten ver­ran, ja että maan alle ei tuli­si autopaikkoja.
        Auto­paik­ka­ker­ros­ten raken­nus­kus­tan­nuk­set eivät oli­si 6000–1500 vaan ehkä 4000–1500/m2 kos­ka raken­nus­kus­tan­nus ei ole sama kuin mark­ki­na­hin­ta. Ja ale­nee se mark­ki­na­hin­ta myös jos talos­sa ei oli­si riit­tä­väs­ti autopaikkoja.

      2. R.Silfenberg.
        Ker­ros­lu­kua rajoit­taa se, ettei halu­ta teh­dä pime­ää ja var­jois­ta kau­pun­kia. Jos ollaan val­miit korot­ta­maan ker­ros­mää­rää auto­paik­ko­jen takia, voi­daan nii­tä korot­taa myös asun­to­jen takia. Kyl­lä se auto­ker­ros kil­pai­lee aina raken­nusoi­keu­des­ta asun­to­jen kanssa.

      3. Tämä menee hiu­kan ohi aiheen, mut­ta tuli mie­leen täl­lai­nen kysy­mys. Kaa­voi­tus tai­taa jois­sain pai­kois­sa rajoit­taa raken­nus­ten kor­keut­ta alle sen, mitä löy­tyi­si kysyn­tää asun­noil­le (osit­tain var­mas­ti perus­tel­lus­ti­kin mm. valoi­suu­den ym. joh­dos­ta). Voi­si­ko tätä kier­tää raken­ta­mal­la asun­to­ja myös maa­na­lai­siin ker­rok­siin? Näis­tä ei var­maan oltai­si val­mii­ta mak­sa­maan yhtä pal­jon kuin maan­pää­li­sis­tä ker­rok­sis­ta, mut­ta ehkä sil­ti voi­si jää­dä voi­ton puo­lel­le? Vai kiel­tää­kö jokin sään­te­ly sen?

      4. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        R.Silfenberg. Las­ke­taan­ta mitä tuo sinun vaih­toeh­to­si mak­saa. Olet siis sitä miel­töä, että kym­men­ker­ro­ki­set talot ovat tuos­sa pai­kas­sa hyviä. Tämän jäl­keen vaih­toejh­to­na on raken­taa kym­me­nen asuin­ker­ros­tya tai nel­jä park­ki­ker­ros­ta ja kuusi asuin­ker­ros­ta. Huo­maat, että park­ki­ker­rok­set syr­jäyt­ti­vät nel­jä asuin­ker­ros­ta. Park­ki­ker­rok­sis­sa ei toki ole keit­tiöi­tä eikä par­ket­te­ja, joten ole­te­taan, että ne ovat 1500 €/m2 hal­vem­pia. Jos asun­not tuol­la alu­eel­la mak­sa­vat 6000 €/m2, auto­paik­ka­ker­ros­ten hin­ta on siis 4500 €/m2. Yksi auto­paik­ka ramp­pei­neen vie 30 m², joten auto­pai­kan hin­nak­si tulee 140 000 €.

        Tuo­ta noin, haluat­ko park­ki­hal­liin myös ikku­nat, väli­sei­nät, välio­vet ja kylpyhuoneet?
        Mikä­li et halua, niin hin­nan pitäi­si olla ennem­min­kin 4500€/m2 halvempi.

        Ote­taans mie­len­kiin­toi­sin kysy­myk­sen aset­te­lu: 8 asuin­ker­ros­ta on kan­nat­ta­vin asuin­ker­ros­ta­lon kor­keus, kos­ka sen jäl­keen men­nään kal­lii­siin tur­val­li­suus­rat­kai­sui­hin. Eli mitä jos lai­tet­tai­siin vaik­ka 2 ker­ros­ta autoa ja 8 ker­ros­ta asun­to­ja? Sil­loin autot eivät syö mitään asunnoilta.

        Jos auto­pai­kat halut­tai­siin teh­dä hal­vim­mal­la taval­la, niin ne lai­tet­tai­siin poh­ja­ker­rok­seen, kuten 50- ja 60-luvun talois­sa. Tämä ei tie­ten­kään rii­tä yksi­nään, mut­ta se, ettei sitä käy­te­tä lain­kaan on merk­ki sii­tä, ettei hal­paa vaih­toeh­toa suun­nit­te­le­va / raken­ta­va taho halua. Poh­ja­ker­rok­ses­sa ei tar­vi­ta ramp­pe­ja, joten tehok­kuus on tuplas­ti tai triplas­ti parempi.
        Nor­maa­lis­ti poh­ja­ker­rok­ses­sa ole­vat talo­tek­ni­set ja varas­to­ti­lat voi­tai­siin sit­ten lait­taa sin­ne maan alle.
        Osaa­ko raa­ti ker­toa, mik­si näin ei tehdä?

        Sit­ten vie­lä nois­ta pysä­köin­ti­paik­ko­jen hinnoista.
        YIT raken­si Espoon Kes­kuk­seen Suvi­nii­tyn pysä­köin­ti­lai­tok­sen, jota kai hal­lin­noi Tapio­lan läm­pö. 240 auto­paik­kaa ja väes­tön­suo­ja­ti­lat 1100:lle mak­soi kai noin 8M€. Jos vas­taa­va toteu­te­taan asuin­ta­lon ala­ker­taan, ei tule eril­li­siä perus­tus­kus­tan­nuk­sia ja jos jäte­tään väes­tön­suo­ja­kin pois, niin hin­ta saa­daan var­mas­ti pai­net­tua alle 20k€ per auto­paik­ka. Tohon sit­ten lisä­tään ton­tin hin­taa sen ver­ran kun sijain­ti ja myy­jän halu edellyttää.

        Joku voi­si liit­tää tähän kes­kus­te­luun myös ihan fak­ta­tie­toa mitä mak­saa kel­la­ri­park­ki asuin­ta­loon. Se kun ei miten­kään voi mak­saa noi­den park­ki­luo­lien verran.

        Kos­ka Suo­mes­sa ei raken­ta­mi­sen laa­tu tun­nu riit­tä­vän vesi­ra­jan ala­puo­lel­la ole­vil­le auto­kel­la­reil­le (olen ite pie­nel­lä sii­vul­la osak­kaa­na yhdes­sä homen­tu­vas­sa 2010 val­mis­tu­nees­sa), niin toi Le Cor­busier ‑mal­li vois olla aina­kin rakennus/suunnitteluvirheistä vapaa.

      5. Tuo­ta noin, haluat­ko park­ki­hal­liin myös ikku­nat, väli­sei­nät, välio­vet ja kylpyhuoneet?
        Mikä­li et halua, niin hin­nan pitäi­si olla ennem­min­kin 4500€/m2 halvempi.

        Ker­ros­ta­lon raken­ta­mi­nen mak­saa 3000 €/m2. Eivät ne auto­ker­rok­set voi olla siis 4500 € halvempia. 

        8 asuin­ker­ros­ta on kan­nat­ta­vin asuin­ker­ros­ta­lon kor­keus, kos­ka sen jäl­keen men­nään kal­lii­siin tur­val­li­suus­rat­kai­sui­hin. Eli mitä jos lai­tet­tai­siin vaik­ka 2 ker­ros­ta autoa ja 8 ker­ros­ta asun­to­ja? Sil­loin autot eivät syö mitään asunnoilta.

        Tuo 8 ker­ros­ta tulee talon kor­keu­des­ta, siitä,m kuin­ka kor­keal­ta pelas­tus­lai­tos pys­tyy pelas­ta­maan ihmi­siä ikku­nois­ta. Jos nois­ta kah­dek­sass­ta ker­rok­ses­ta kak­si on auto­ker­rok­sia, jäl­jel­le jää kuusi asuinkerrosta.
        Ver­tai­lim­me auto­paik­ko­jen kus­tan­nuk­sia tans­ka­lais­ten kans­sa. Hei­dän arvion­sa oli vie­lä kor­keam­pi. Hel­sin­gis­sä auto­pai­kat jou­du­taan raken­ta­maan usein poh­ja­ve­den ala­puo­lel­le, mikä nos­taa kus­tan­nuk­sia enti­ses­tään. 45 000 € /paikka on vain 1500 €/neliö. Kyl­lä se ala­so­päin raken­ta­mi­nen­kin onm kallista.
        Kun olet niin cvar­ma, että pys­tyt toteut­ta­maan auto­pai­kat pal­jon hal­vem­mal­la, sinun kan­nat­tai­si perus­taa raken­nus­lii­ke ja myy­dä paikoitustiloja. 

      6. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Ker­ros­ta­lon raken­ta­mi­nen mak­saa 3000 €/m2.

        Seu­raa­va ei tai­da olla rele­vant­tia esil­lä ole­van asian kan­nal­ta, mut­ta ker­ros­ta­lon raken­ta­mi­nen ei yleen­sä ottaen mak­sa 3000 €/m2, …siis raken­ta­mi­nen voittoineen. 

        Esi­mer­kik­si Oulun kes­kus­tas­ta noin 10 km pääs­sä ole­vil­la uudis­ra­ken­nusa­lueil­la vela­ton noin 50 m²:n luh­ti­ta­lo-osa­ke mak­saa n. 2500 €/m2 ja vas­taa­va 4‑kerroksisen ker­ros­ta­lo-osa­ke n. 2700 €/m2.

      7. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Ker­ros­ta­lon raken­ta­mi­nen mak­saa 3000 €/m2. Eivät ne auto­ker­rok­set voi olla siis 4500 € halvempia. 

        Tuo 8 ker­ros­ta tulee talon kor­keu­des­ta, siitä,m kuin­ka kor­keal­ta pelas­tus­lai­tos pys­tyy pelas­ta­maan ihmi­siä ikku­nois­ta. Jos nois­ta kah­dek­sass­ta ker­rok­ses­ta kak­si on auto­ker­rok­sia, jäl­jel­le jää kuusi asuinkerrosta.
        Ver­tai­lim­me auto­paik­ko­jen kus­tan­nuk­sia tans­ka­lais­ten kans­sa. Hei­dän arvion­sa oli vie­lä kor­keam­pi. Hel­sin­gis­sä auto­pai­kat jou­du­taan raken­ta­maan usein poh­ja­ve­den ala­puo­lel­le, mikä nos­taa kus­tan­nuk­sia enti­ses­tään. 45 000 € /paikka on vain 1500 €/neliö. Kyl­lä se ala­so­päin raken­ta­mi­nen­kin onm kallista.
        Kun olet niin cvar­ma, että pys­tyt toteut­ta­maan auto­pai­kat pal­jon hal­vem­mal­la, sinun kan­nat­tai­si perus­taa raken­nus­lii­ke ja myy­dä paikoitustiloja. 

        Tai­taa olla, ettei tans­ka­lai­set­kaan halua raken­taa hal­po­ja parkkipaikkoja?
        Vai olte­ko jos­kus kuul­lut jon­kun esit­tä­vän vaih­toeh­tois­ta park­ki­paik­ka­jär­jes­te­lyä Hel­sin­gis­sä sik­si, että se oli­si halvempi?
        Eikö­hän täs­sä ole sel­vää, että park­ki­paik­ko­jen kal­leu­des­ta hyö­tyy 2 osapuolta:
        1) ne, jot­ka halua­vat park­ki­paik­ka­sään­nös­te­lyn muut­ta­mis­ta (jos­ta tosin hyö­tyy kaikki)
        2) ne, jot­ka halua­vat nii­tä raken­taa ja myy­dä eteen­päin hyväl­lä kateprosentilla

        Toi Suvi­nii­tyn park­ki­lai­tok­sen hin­nas­ta 2/3 tais upo­ta park­ki­paik­koi­hin. Vois arva­ta, että 1/3 kiin­teis­tön perus­in­fraan, joka olis asuin­ker­ros­ta­los­sa jo valmiina.

        Ja siis, jos sul­la on tie­toa sii­tä, että ker­ros­ta­lon run­koon (johon ei siis kuu­lu edes ulko­sei­niä) kuluu yli 3k€/km2, niin lai­ta­pa vii­te­tie­toa. Kuten sanot­tu, niin ihan asun­to­ja raken­ne­taan ker­ros­ta­loi­hin hal­vem­mal­la kuin 3k€/km2.

        Hel­sin­gis­sä park­ki­pai­kat voi­daan myös raken­taa park­ki­ta­loon ja var­sin­kin nyt kun on raken­net­tu kan­ta­kau­pun­gin lie­peil­le käy­tän­nös­sä puh­taal­le täyt­tö­mal­le, myös maan­pin­nan kor­keus oli­si ollut sää­det­tä­vis­sä ihan mihin halu­taan. Eli se sii­tä pakos­ta raken­taa meren­pin­nan ala­puo­lel­le. Ei se ole pak­ko, se on valin­ta. Aivan kuten kau­pun­gin myy­män maan hinta.
        Se kyl­lä on huo­mat­tu, ettei ark­ki­teh­ti tai insi­nöö­ri halua suun­ni­tel­la ja raken­taa hal­paa, vaan hie­no­ja, uusia ja moder­ne­ja rat­kai­su­ja. Jot­ka sit­ten mak­sa­vat paljon.

        Mut­ta takai­sin tuo­hon 8‑kerroksisuuteen. Onkos se raja siis pohjakerros+8?
        Eli jos kuvi­tel­laan, että maa­na­lai­sen ker­rok­sen auto­paik­ka mak­saa 30k€ ja poh­ja­ker­rok­sen 10k€, niin täl­lä yhdis­tel­mäl­lä kes­ki­hin­ta olis 20k€. Ihan har­kit­se­mi­sen arvoi­nen vaih­toeh­to, sit­ten jos joku halui­si jos­sain vai­hees­sa raken­taa auto­paik­ko­ja mahd. halvalla.

        Oot ennen­kin ehdot­ta­nu, et mun pitäs nii­tä auto­paik­ko­ja raken­taa. Ajat­te­lin teh­dä myös muu­ta­man val­ta­me­ri­lai­van ja kuu­ase­man. Suos­tun vas­taa­not­ta­maan rahoi­tus­ta kaik­kiin näi­hin. Jät­tä­kää yhteys­tie­dot Odel­le, joka voi välit­tää ne mun sähköpostiosoitteeseen.

      8. Park­ki­ta­lon raken­ta­mis­kus­tan­nus on noin 20 000 €/paika. Tämän pääl­le tyulee ton­tin hin­ta, joka on tie­tys­ti saman­lais­ta maa­ta kluin vie­rei­nen asuin­ta­lon hin­ta eli siis yhtä arvo­kas. Jos asuin­ta­los­ta raken­nusoi­keu­den hin­ta on 2000 €. Jos park­ki­ta­lo on nelio­ker­rok­si­nen, tulee täs­tä sel­lai­set 15000 € lisääm kus­tan­nusr­ta, eli ruma pysä­köin­ti­ta­lo mak­saa noin 35 000 €/paikka.

      9. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Park­ki­ta­lon raken­ta­mis­kus­tan­nus on noin 20 000 €/paika. Tämän pääl­le tyulee ton­tin hin­ta, joka on tie­tys­ti saman­lais­ta maa­ta kluin vie­rei­nen asuin­ta­lon hin­ta eli siis yhtä arvo­kas. Jos asuin­ta­los­ta raken­nusoi­keu­den hin­ta on 2000 €. Jos park­ki­ta­lo on nelio­ker­rok­si­nen, tulee täs­tä sel­lai­set 15000 € lisääm kus­tan­nusr­ta, eli ruma pysä­köin­ti­ta­lo mak­saa noin 35 000 €/paikka.

        Kun­nes sit­ten seu­raa­vak­si joku halu­aa etsiä park­ki­ta­lon, jos­sa auto­paik­ka mak­saa 10k€. Täm­mo­nen tai­taa muu­ten olla jo tie­dos­sa: Mes­su­kes­kuk­sen parkkitalo.

        joka tapauk­ses­sa olis fik­sua, kun vuo­des­ta toi­seen kes­kus­tel­laan park­ki­pai­kois­ta, niin oikeas­ti sel­vit­tää, mitä eri vaih­toeh­dot todel­li­suu­des­sa kustantaa.

        Sit­ten miten se park­ki­ta­lo syö sitä rakennusoikeutta?
        Ei miten­kään, jos se lai­na­taan naa­pu­ri­ta­loil­le. Ote­taan 10 kpl 2000 m² tont­tia, joil­la rak.oikeuskerroin 2. Raken­ne­taan 9 tont­tia, joi­hin jokai­seen 4444 km² ja sit­ten näi­den kes­kel­le se park­ki­hal­li. Jos­ta teh­dään kau­niim­pi kuin yhdes­tä­kään talos­ta. Ja jota voi­daan käyt­tää muu­hun jos auto­ja ei riitä.

        Vie­lä yks esim. tosi­maa­il­mas­ta. Vuo­si­kym­men sit­ten alkuun pol­kas­tu hitas-ker­ros­ta­lo kehä1:n sisä­puo­lel­la: 95 m²-per­hea­sun­to mak­soi 2950€/m2, vaik­ka park­ki­pai­kois­ta on 74% on maanalla.
        Jos se park­ki­kel­la­ri oli­si mak­sa­nut 45k€/paikka, niin sen hin­nak­si tuli sit­ten 1 935 000 €. Joka tekee 380€/asuinneliö. Mitään mah­dol­li­suut­ta tar­kas­taa sen oike­aa kus­tan­nus­ta ei ole.
        Nyt sit­ten samas­sa kau­pun­gin­osas­sa on myyn­nis­sä vas­taa­via, jos­kin hie­man “hulp­peam­pia” hitas-asun­to­ja hin­taan 6400€/m2. Näis­sä sit­ten on “sääs­tet­ty” sil­lä, että auto­tal­lit ovat­kin maan­pin­nal­la eli pohjakerroksessa.

        Kun sit­ten ver­tai­lee näi­den auto­tal­lien hin­to­jen vai­ku­tus­ta asun­non hin­taan, niin tulee mie­leen, että ihan joku muu mer­kit­see pal­jon enem­män kuin autotalli.
        Jon­ka jäl­keen taas ymmär­tää, mik­si niin monet eivät jak­sa täs­tä auto­paik­ka-asias­ta niin kovas­ti innostua.

        Samaan aikaan pitä havai­ta, että kun tuon kau­pun­gin­osan hitas-asun­to­jen hin­ta on tuplaan­tu­nut, niin omat tulo­ni eivät ole nous­seet yhtään, mut­ta tal­koo­hen­ges­sä vah­vas­ti ollaan!

      10. Hitas­ta­lo­si ei mak­sa­nut mitään sii­tä ton­tis­ta, jol­la se park­ki­ta­lo raken­net­tiin. Sik­si se oli “ilmai­nen”. Meni siis kau­pun­gin piik­kiin. Miten se on niin vai­kea ymmär­tää, että jos ton­til­le raken­ne­taan park­ki­ta­lo, sii­hen ei raken­ne­ta asuin­ta­loa ja sil­loin mene­te­tään asuin­ta­lon raken­nusoi­keu­den arvo. Tuo­sa mai­nit­se­mas­sa­si tapauk­ses­sa mene­tet­täi­siin yhden asuin­ton­tin raken­nusoi­keu­den arvo, kos­ka oli­si­han sii­hen voi­tu kaik­kil­le kym­me­nel­le ton­til­le raken­taa samal­la tehokkuudella.

      11. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Hitas­ta­lo­si ei mak­sa­nut mitään sii­tä ton­tis­ta, jol­la se park­ki­ta­lo raken­net­tiin. Sik­si se oli “ilmai­nen”. Meni siis kau­pun­gin piik­kiin. Miten se on niin vai­kea ymmär­tää, että jos ton­til­le raken­ne­taan park­ki­ta­lo, sii­hen ei raken­ne­ta asuin­ta­loa ja sil­loin mene­te­tään asuin­ta­lon raken­nusoi­keu­den arvo. Tuo­sa mai­nit­se­mas­sa­si tapauk­ses­sa mene­tet­täi­siin yhden asuin­ton­tin raken­nusoi­keu­den arvo, kos­ka oli­si­han sii­hen voi­tu kaik­kil­le kym­me­nel­le ton­til­le raken­taa samal­la tehokkuudella.

        Tuo­ta noin, “hitas­ta­lo­ni” mak­saa ton­tis­taan vuo­kraa koko ajan. Piha­kan­nen alla ole­va park­ki­kel­la­ri on samal­la ton­til­la talon kanssa.

        Ja vie­lä ker­ran, parr­ki­ta­lo­ton­tin raken­nusoi­keus voi­daan jakaa sitä käyt­tä­vil­le ympä­röi­vil­le tonteille.

  11. Mitä vikaa on ber­lii­ni­tyyp­pi­ses­sä kadun­var­si­poi­kit­tais­py­sä­köin­nis­sä eli mik­sei sitä voi sovel­taa Helsinkiin? 

    Tii­viit ruu­tu­kaa­va­kort­te­lit esi­mer­kik­si Prenz­lau­er Ber­gis­sä on raken­net­tu umpeen ja nii­den väliin jää tar­peek­si tilaa leveil­le jal­ka­käy­tä­vil­le, puu­ri­vis­töil­le ja myös auto­jen poi­kit­tais­py­sä­köin­nil­le. Läpia­jo­lii­ken­teel­le ei ole kau­heas­ti tilaa ja nopeu­det eivät nouse kos­ka joku voi peruut­taa park­ki­pai­kal­ta eteen. 

    Kadut ovat leveäm­mät kuin vaik­ka Kruu­nun­haas­sa mut­ta Kruu­nun­haan kal­tais­ta kau­pun­kia ei muu­ten­kaan saa enää teh­dä valo­kul­mien vuok­si. Auto­jen vie­mää tilaa ei voi käyt­tää muu­hun raken­ta­mi­seen kos­ka talo­jen väliin on joka tapauk­ses­sa muu­ten­kin jätet­tä­vä tar­peek­si tilaa ilmal­le ja valolle. 

    Kun aika­naan autoi­lu vähe­nee, ei ole teh­ty sato­jen mil­joo­nien tur­haa inves­toin­tia park­ki­ta­loi­hin tai luo­liin, vaan pai­kat voi­daan ottaa muu­hun käyt­töön puis­tok­si tai ravin­to­la­te­ras­sik­si lähes ilmai­sek­si. Park­ki­paik­ko­jen vie­mä alan voi pitää kau­pun­gin omis­tuk­ses­sa ja joko vuo­kra­ta nimi­koi­dus­ti tai asukastunnustyyppisesti.

    Ber­lii­nin asu­mis­ti­heys on käsit­tääk­se­ni tar­peek­si eko­lo­gis­ta jot­ta asuk­kaat voi­vat käyt­tää lähi­pal­ve­lui­ta ja jouk­ko­lii­ken­net­tä. Ja mitä ilmei­sim­min esi­mer­kik­si tuon Prenz­lau­er Ber­gin asuk­kaat ovat myös koh­ta­lai­sen tyy­ty­väi­siä asumiseensa. 

    Mikä täs­sä ei kel­paa vih­reil­le? Mikä täs­sä ei kel­paa kokoo­muk­sel­le? Jos jol­lain muul­la on sano­mis­ta, eri­lai­sia kaa­va­nor­me­ja voi­daan niin halut­taes­sa muut­taa vih­rei­den ja kokoo­muk­sen voi­min. Raken­nut­ta­jat teke­vät sitä mitä nii­den anne­taan teh­dä. Osta­jien­kin luu­li­si halua­van mie­luum­min ber­liii­niä kuin jakomäkeä.

    1. Jos meil­lä on 100 m x 100 m kort­te­li alue­te­hok­kuu­del­la 2, sii­nä on 20 000 sii­nä pitää olla 150 auto­paik­kaa. Kadun­vart­ta on 4 x 95 m eli 380 met­riä. Jos port­tiäy­tä­viä on kol­me /sivu, ja yksi bus­si­py­säk­ki, jälj­hel­le jää ehkä 250 met­riä pysä­kön­ti­ti­laa. Ei mah­du 150 auto­paik­kaa. Ei edes poi­kit­tais­pu­ysä­köin­ti­nä. Lisäk­si kadun­var­si­paik­ko­ja on olta­va tila­päis­tä pysä­köin­tia var­ten ja jake­lu­lii­ke­net­tä var­ten ja niin edelleen.

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Jos meil­lä on 100 m x 100 m kort­te­li alue­te­hok­kuu­del­la 2, sii­nä on 20 000 sii­nä pitää olla 150 auto­paik­kaa. Kadun­vart­ta on 4 x 95 m eli 380 metriä.

        Miten oli­si hie­man pie­nem­pi kort­te­li, esim. 75 m x 75 m, jol­loin kadun­vart­ta tulee (rei­lus­ti) enem­män suh­tees­sa pinta-alaan.

      2. Jos teem­me pie­net kot­te­lit ja nii­den väliin leveät kadut, saam­me aikaan toi­saal­ta har­van kau­pun­ki­ra­ken­teen ja mene­täm­me kort­te­lien sisäpihat.

      3. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Jos teem­me pie­net kot­te­lit ja nii­den väliin leveät kadut, saam­me aikaan toi­saal­ta har­van kau­pun­ki­ra­ken­teen ja mene­täm­me kort­te­lien sisäpihat.

        Mut­ta onko 75 m x 75 m pie­ni? Muu­ta­man vuo­den takai­ses­sa Hel­sin­gin kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­vi­ras­ton teet­tä­mäs­sä sel­vi­tyk­ses­sä tar­kas­tel­lut (s. 10) kort­te­li­koot ovat 50 m x 100 m ja 75 m x 75 m. Molem­mis­sa kadun reu­naa tulee siis noin 280, kun kort­te­lin pin­ta-ala on 5000 tai 5625 neliömetriä.

    2. Opti­maa­li­ses­ta asu­kas­ti­hey­des­tä käy­dään kovas­ti debat­tia esim. LKH-facebook-ryhmässä.
      Monet pitää raja­na 20k asu­kas­ta / km2, mun mie­les­tä 10k riit­täis val­lan mainiosti.
      Ja kos­ka kan­ta­kau­pun­gis­sa on niin pal­jon kau­pun­gi­no­sia, jois­sa jää­dääv täs­tä pal­jon jäl­keen, pitäi­si raken­nus­kan­nan tii­vis­tys aloit­taa esim. Töö­lös­tä. Toi­saal­ta kau­pun­gi­no­sien asu­kas­ti­heyt­tä pitäi­si tasa­pai­not­taa las­ke­mal­la aina kaik­ki naa­pu­rit mukaan ja kat­so­mal­la tätä rypäs­tä kokonaisuutena.
      Har­val­le tulee mie­leen, että esim. Pik­ku-Huo­pa­lah­ti on pal­jon tehok­kaam­paa kau­pun­kia asu­mis­ti­hey­den suh­teen kuin vaik­ka Katajannokka.

    3. Kes­ki-ikäi­nen tren­di­hips­te­ri: Mitä vikaa on ber­lii­ni­tyyp­pi­ses­sä kadun­var­si­poi­kit­tais­py­sä­köin­nis­sä eli mik­sei sitä voi sovel­taa Helsinkiin? 

      Töö­lös­sä nyt aina­kin on tuon tapais­ta pysä­köin­tiä jär­jes­tet­ty kadun­var­teen. Ei sil­lä tie­ten­kään nyky­ajan pysä­köin­ti­nor­miin pääs­tä, mut­ta ei ole tar­peen­kaan. Jos­tain syy­tä Ber­lii­nis­sä jär­jes­te­ly näyt­tää ihan kival­ta, mut­ta Suo­mes­sa ankeal­ta. Ehkä syy­nä, että Ber­lii­nis­sä on pui­ta katu­jen var­sil­la ja kive­tyt kadut — ei tule ensim­mäi­se­nä pysä­köin­ti­kent­tä mieleen 😉

  12. Hyviä aja­tuk­sia. En ole aina ihan vakuut­tu­nut sii­tä miten pysä­köin­ti­pai­kan hin­ta pitää las­kea ja onko se oikeas­ti ihan niin kal­lis (kos­ka ilman pysä­köin­tiä ei ole mitään muu­ta­kaan), mut­ta se on sel­vä että kal­liim­paa on kuin mitä nyky­ään maksetaan. 

    Itse olen jonot­ta­nut läm­mi­tys­tol­pal­lis­ta paik­kaa jo 3 tal­vea. Pai­kat eivät mene kier­toon kos­ka ne ovat niin nau­ret­ta­van hal­po­ja. Moni on luo­pu­nut autos­taan, mut­ta ei luo­vu pai­kas­ta var­muu­den vuok­si. Vähän sama jut­tu kuin nii­den asu­kas­py­sä­köi­jien koh­dal­la, jot­ka käyt­tä­vät auto­aan vain vii­kon­lop­pui­sin, mut­ta halua­vat sil­ti sei­sot­taa sitä oven edes­sä kun ker­ran sii­hen on mah­dol­li­suus käy­tän­nös­sä ilmaiseksi.

    Mini­mi­vaa­ti­mus pysä­köin­ti­pai­kan hin­nal­le pitäi­si olla se, että se kar­kot­tai­si kaik­ki sel­lai­set autoi­li­jat, jot­ka eivät oikeas­ti tar­vit­si­si paik­kaa. Pit­kä­ai­kais­säi­ly­tyk­sel­le ja vie­ras­pai­koik­si on jär­jes­tet­tä­vä tilat erikseen.

    1. Peter:

      Mini­mi­vaa­ti­mus pysä­köin­ti­pai­kan hin­nal­le pitäi­si olla se, että se kar­kot­tai­si kaik­ki sel­lai­set autoi­li­jat, jot­ka eivät oikeas­ti tar­vit­si­si paik­kaa. Pit­kä­ai­kais­säi­ly­tyk­sel­le ja vie­ras­pai­koik­si on jär­jes­tet­tä­vä tilat erikseen.

      Muu­ten hyvä, mut­ta kuvai­le­ma­si kokoi­nen hin­ta on hyvin eri eri rahal­li­ses­sa tilan­tees­sa ole­vil­le ihmi­sil­le. Itsel­lä­ni on auto park­ki­hal­lis­sa talon alla ja mak­san sii­tä pai­kas­ta 50 euroa kuus­sa. Ei tun­nu mis­sään kah­den diplo­mi-insi­nöö­rin lap­set­to­mas­sa talou­des­sa. Jon­kun toi­sen talou­des­sa tämä­kin ver­rat­tain vaa­ti­ma­ton hin­ta voi olla kovin pal­jon puhu­mat­ta­kaan sit­ten sii­tä, jos se hin­ta nos­tet­tai­siin jon­ne­kin muu­ta­man sadan euron koko­luok­kaan, kun taas jol­le­kin varak­kaal­le, ker­ran kuus­sa auto­aan käyt­tä­väl­le elä­ke­läi­sel­le moko­ma sum­ma on täy­sin merkityksetön.

      Suu­rin tar­ve autol­le tun­tuu ole­van ruuh­ka­vuo­si­aan viet­tä­vil­le per­heil­le, kun on päi­vä­ko­dit, kou­lut, har­ras­tuk­set ja ruo­kaos­tok­set ja ne eivät kaik­ki ole aina miten­kään jär­ke­väs­ti logis­ti­ses­ti hal­lin­noi­ta­vis­sa ilman auton tar­joa­maa mah­dol­li­suut­ta liik­kua auto­no­mi­ses­ti (puhu­mat­ta­kaan sii­tä, että asun­to­jen hin­to­jen olles­sa mitä on asun­non logis­ti­nen sijain­ti suh­tees­sa työ­paik­kaan, las­ten päi­vä­ko­tiin ja ruo­ka­kaup­paan voi olla nii­tä paik­ko­ja mis­tä tin­gi­tään ensim­mäi­se­nä). Ruuh­ka­vuo­si­aan viet­tä­vät per­heet tup­paa­vat myös ole­maan nii­tä, jois­sa jokai­nen yli­mää­räi­nen mak­su tai kus­tan­nus on kaik­kein isoin ongel­ma, kun on kaik­ki lap­sis­ta aiheu­tu­vat kulut, töis­tä saa­ta­vat ansiot ovat vie­lä ver­rat­tain mata­lat ja asun­to- ja auto­lai­nat on maksussa.

      1. Juk­kis: Muu­ten hyvä, mut­ta kuvai­le­ma­si kokoi­nen hin­ta on hyvin eri eri rahal­li­ses­sa tilan­tees­sa ole­vil­le ihmi­sil­le. Itsel­lä­ni on auto park­ki­hal­lis­sa talon alla ja mak­san sii­tä pai­kas­ta 50 euroa kuus­sa. Ei tun­nu mis­sään kah­den diplo­mi-insi­nöö­rin lap­set­to­mas­sa talou­des­sa. Jon­kun toi­sen talou­des­sa tämä­kin ver­rat­tain vaa­ti­ma­ton hin­ta voi olla kovin pal­jon puhu­mat­ta­kaan sit­ten sii­tä, jos se hin­ta nos­tet­tai­siin jon­ne­kin muu­ta­man sadan euron koko­luok­kaan, kun taas jol­le­kin varak­kaal­le, ker­ran kuus­sa auto­aan käyt­tä­väl­le elä­ke­läi­sel­le moko­ma sum­ma on täy­sin merkityksetön. 

        Näin­hän se on, mut­ta se kuu­luu elä­mään. Mak­su­ky­kyi­sil­lä on yleen­sä enem­män vaih­toeh­to­ja. Jos ale­taan aja­tel­la aina sen kaik­kein köy­him­män ehdoil­la, ei voi­da kan­nat­taa ruuh­ka­mak­su­ja kun ne estä­vät liik­ku­mi­sen lähiöis­tä yti­meen ja pitää vaa­tia ilmais­ta park­ki­ti­laa kos­ka muu­ten ei pää­se köy­hä asioi­maan. Tai sit­ten vaih­toeh­toi­ses­ti on todet­ta­va köy­häl­le, että jos ei kes­kus­ta-autoi­luun ole varaa, ei var­maan kan­na­ta autoil­la kes­kus­tas­sa. Se kun ei ole ihmi­soi­keus sen enem­pää kuin hal­pa pysäköintikään.

        Lähiöis­sä pysä­köin­ti on har­vem­min ongel­ma. Tila lop­puu ruu­tu­kaa­va-alu­eel­la ja siel­lä mark­ki­na­ta­lou­den ehto­jen mukaan pysä­köin­nin hin­nan pitäi­si nous­ta. Asu­kas­py­sä­köin­ti on hyvä esi­merk­ki. Niin kau­an kuin ihmis­ten ei tar­vit­se edes het­kek­si pysäh­tyä miet­ti­mään kan­nat­taa­ko auto­aan sei­sot­taa pit­kä­ai­kais­par­kis­sa kadun var­res­sa, pysä­köi­mi­nen on lii­an hal­paa. En ole eli­tis­ti, mut­ta on se vähän vää­rin, että 1000 euroa kat­sas­tet­tu­na mak­sa­va auto vie Hel­sin­gin kal­leim­mil­la alueil­la puo­li­py­sy­väs­ti 12 m² tilaa ja hait­taa mer­kit­tä­väs­ti katu­jen tal­vi­hoi­toa. Oli­si edes joku puo­len mil­joo­nan Bent­ley, jos­ta on mak­set­tu kes­kus­ta­kak­sion ver­ran vero­ja ennen kadul­le hylkäämistä.

  13. Var­sin hyviä argu­ment­te­ja koot­tu yhteen. Kii­tos Osmo. 

    Miten kokoo­mus voi yllä­pi­tää tätä pysä­köin­ti­nor­mi­vää­ryyt­tä? Val­tuus­tos­sa on 85 paik­kaa, jois­ta 24 on Kokoomuksella. 

    Asun Kal­lios­sa ja sisä­pi­hal­la on vii­si auto­paik­kaa. Ne mak­sa­vat 25 euroa/kk. Ehdo­tet­tiin jos­sa­kin vai­hees­sa, että hin­ta nos­tet­tai­siin 50 euroa/kk. Ketään ei auto­paik­ka enää kiin­nos­ta­nut, joten pidet­tiin 25 euroa/kk. Talo­yh­tiö voi­si seu­raa­vak­si jär­jes­tää huutokaupan.

    1. Könt­tä­sum­ma toi­mii var­mas­ti tri­vi­aa­leis­sa tilan­teis­sa mut­ta ongel­ma muut­tuu eri­lai­sek­si jos hen­ki­lö oli­si tär­keäs­sä osas­sa yri­tyk­ses­sä. Ongel­ma­na on pel­ko epä­var­muu­den lisään­ty­mi­ses­tä pit­käk­si aikaa: avain­hen­ki­lö saat­taa läh­tee pois ennal­ta mää­rää­mät­tö­mäk­si ajak­si ja sil­ti on vel­vol­li­suus ottaa hen­ki­lö takaisin. 

      On myös puo­lue, jon­ka mie­les­tä duu­na­ril­la pitää olla varaa autopaikkaan.

Vastaa käyttäjälle Tuukka Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.