Autoilun hinnoittelu kaupungissa 2/2: pysäköinti

Kalli­iden autopaikko­jen pakkomyyn­ti kytkykaup­pana haaskaa kym­meniä miljoo­nia euro­ja vuodessa.

Kaavoitus­määräys­ten mukaan jokaiseen taloon tarvit­see rak­en­taa ton­tille tarpeelli­nen määrä pysäköin­tipaikko­ja. Tarve tulee suun­nit­teli­jan hihas­ta, ei markki­noil­ta. Siihen vaikut­taa joukkoli­iken­teen palve­lu­ta­so, mut­ta funk­tios­sa ei ole mukana hin­taa lainkaan, vaik­ka autopaikan hin­ta vai­htelee muu­ta­mas­ta satases­ta (har­vaan asut­tu met­sälähiö) 70 000 euroon.

Tavanomainen hin­ta kaupunki­maises­sa ympäristössä on 30 000– 50 000 euroa, kun autopaikat raken­netaan maan alle. Pysäköin­ti­taloon raken­net­taes­sa hin­ta on 20 000 – 60 000 euroa riip­puen siitä, veloite­taanko ton­tista sama hin­ta kuin asuin­raken­nuk­sen ton­tista vai saako ton­tin ilmaiseksi. 

Kallein vai­h­toe­hto on toteut­taa pysäköin­ti maan­varaise­na, kos­ka sil­loin menetetään raken­nu­soikeu­den arvo. Maan­varainen pysöäköin­ti mah­dol­lis­taa korkein­taan 0,8:n tont­tite­hokku­u­den, kun kaupunki­maises­sa rak­en­tamises­sa pyritään noin tehokku­u­teen 2 . (Siis tuhan­nen neliön ton­tille 2 000k‑m2:n raken­nu­soikeus)

Tuuk­ka Saari­maa on usein kysynyt, mik­si Jätkäsaari on kaavoitet­tu niin väljästi. Syy on autopaikois­sa. Normin mukaista autopaikkamäärää ei olisi mah­tunut kuin aivan jär­jet­tömil­lä kus­tan­nuk­sil­la. Kun ei voi­da taa­ta asun­toa autopaikan kanssa, on parem­pi jäädä ilman asun­toa, vaik­ka niille ylimääräisille asun­noille olisi kyl­lä ollut tuli­joi­ta kaupungis­sa ‚jos­sa yli puo­let koti­talouk­sista on autottomia. 🙁

Esimerkik­si Ara­bi­an­ran­nas­sa valite­taan, että kaavoit­ta­ja on kaavoit­tanut autopaikko­ja liian vähän. Ensin­näkin ei ole, kos­ka kaavas­sa on vain autopaikko­jen min­im­imäärä. Ton­tille saa rak­en­taa autopaikko­ja niin paljon kuin halu­aa, mut­ta kukaan ei halua rak­en­taa niitä enem­pää. Lisäk­si alueelta löy­tyy kau­pal­lisia pysäköin­tipaikko­ja, jot­ka ovat halvem­pia kuin nuo ton­tille raken­net­ta­vat, mut­ta autoil­i­jat pitävät niitä kalli­imp­ina, kos­ka asuin­talon autopaikan käytöstä ei veloite­ta käytän­nössä kuin siivouskulut.

Aivan nor­maalin markki­na­t­alouden ajatuk­sen mukaan autopaikoista pitäisi mak­saa täy­den hin­nan mukaan sen, joka niitä käyt­tää. Järkev­in­tä olisi myy­dä ne osakkeina niin kuin asun­notkin. Näin ei tehdä, kos­ka normin vaa­ti­ma määrä ei mene kau­pak­si. No ei mene, kos­ka har­va tarvit­see autoa niin kipeästi, että olisi valmis mak­samaan autopaikas­ta tuplas­ti sen mitä on mak­sanut autosta.

Nyt autopaikat myy­dään kytkykaup­pana asun­non kanssa. Kun ostaa asun­non, on ostet­ta­va myös autopaik­ka, vaik­ka ei omis­taisikaan autoa. Tai on ostet­ta­va 2/3 autopaik­ka, kos­ka paikko­ja on vähän vähem­män kuin asun­to­ja. Joka kol­mas siis mak­saa tyhjästä. 

Type­r­in argu­ment­ti tätä vas­taan on, että duu­nar­il­la ei olisi varaa autoon, jos autopaikas­ta jou­tu­isi mak­samaan sen oikean hin­nan. Jos vai­h­toe­htona on asun­to 200 000 € ja autopaik­ka 50 000 € tai asun­to ja autopaik­ka toisi­in­sa sidot­tuina 250 000 €, miten tämä jälkim­mäi­nen voi olla duu­nar­ille edullisempi?

Väite, että ben­saa verote­taan niin paljon, että on oikein vaa­tia naa­puria mak­samaan hänen pysäköintin­sä, ei oikein pelitä. Pitää ostaa 70 000 litraa ben­saa, että ben­savero olisi 50 000 €.

Ongel­mana tässä ei kuitenkaan ole se, miten mak­su jakau­tuu eri taho­jen kesken (kuka autopaikas­ta lop­ul­ta mak­saa ei ole aivan yksinker­tainen kysymys), vaan se hyv­in­voin­ti­tap­pio, joka syn­tyy, että noi­ta kalli­ita paikko­ja raken­netaan liikaa.

Talousti­eteessä ei puhuta tarpeesta vaan kysyn­nästä. Oikea määrä autopaikko­ja on se määrä, joka menee kau­pak­si tuotan­tokus­tan­nuk­sia vas­taaval­la hin­nal­la. Jos autopaik­ka mak­saa 50 000 euroa, paljonko niitä oste­taan – tai jos ne pan­naan vuokralle, paljonko niitä vuokrataan noin 250 euron kuukausivuokralla.

Jos sin­ut pakote­taan osta­maan viidel­läkympil­lä tuote, jota pidät vitosen arvoise­na, sin­ulle koituu tästä 45 euron tap­pio. Siitä, että autopaikko­ja pakote­taan rak­en­ta­maan enem­män kuin on mak­suhalukas­ta kysyn­tää, syn­tyy hyv­in­voin­ti­tap­pi­o­ta, joka on yhtä konkreet­tista haaskaus­ta kuin on maid­on kaat­a­mi­nen maahan.

Sum­mat eivät ole aivan pieniä. Autopaikko­ja pakko­raken­netaan Helsingis­sä sadal­la miljoon­al­la eurol­la. Hyvä arvaus on, että tästä aiheutuu 50 M€:n hyv­in­voin­ti­tap­pio vuodessa. Aika iso raha.

Jos autopaikoista pitäisi mak­saa niiden oikea hin­ta, ei enää ostet­taisi 500 euron kesäkär­ryä juhan­nus­reis­sua varten ja seisotet­taisi sitä kalli­il­la autopaikalla vuosi odot­ta­mas­sa seu­raavaa juhan­nus­ta. 250 eurol­la kuus­sa ajaa jo aika paljon tak­sil­la tai yhteiskäyttöautolla.

Joku voi sanoa, että hänen on pakko käyt­tää autoa, eikä hänel­lä ole varaa mak­saa autopaikas­ta noin paljon. Ei ehkä kan­na­ta tul­la asumaan Jätkäsaa­reen. Met­sälähiöistä autopaikan oikea hin­ta on muu­ta­ma pros­ent­ti siitä, mitä se on Jätkäsaa­res­sa tai tulee ole­maan Her­ne­saa­res­sa. Suh­teel­lisen edun peri­aate ohjaisi autoil­i­joi­ta sinne, mis­sä pysäköin­ti on hal­paa. Hin­tamekanis­mi toimii noin yleen­säkin näin.

Autopaikkanormista saa lieven­nys­tä, jos käytetään yhteiskäyt­töau­to­ja. Yksi yhteiskäyt­töau­to antaa anteek­si kak­si autopaikkaa. Raken­nus­li­ik­keet ovatkin keksi­neet, että niiden kan­nat­taa ostaa taloy­htiölle auto. Siinä säästää pitkän pen­nin. Näin on päädyt­ty siihen, että ajoko­r­ti­ton joutuu asun­non hin­nas­sa mak­samaan autos­ta, jota ei saa ajaa. Se on kuitenkin pienem­pi paha.

Hernesaareen pysäköintipaikkoja vain kysyntää vastaava määrä 

Her­ne­saa­reen on tulos­sa 7 000 asukas­ta ja run­saat 2 000 autopaikkaa. Niiden yhteish­in­ta on siis jotain sata miljoon­aa euroa. Siel­lä kan­nat­taisi tes­ta­ta markki­nae­htoista pysäköin­tiä. Autopaikko­ja raken­netaan vain kysyn­nän mukaan. Itse asi­as­sa kaupun­gin kan­nat­taisi pan­na sinne ton­tin hin­taan autopaikka­mak­su, kos­ka 2000 autoa Her­ne­saa­res­sa on aivan liikaa. Se on sel­l­ainen liiken­teelli­nen puss­in­perä, etteivät nuo 2000 autoa pääse sieltä pois ilman pitkää jono­tus­ta. Pysäköin­tipakalla Her­ne­saa­res­sa on negati­ivi­nen ulkoisvaikutus.

Kos­ka tule­vaa kysyn­tää ei kun­nol­la tiede­tä, raken­net­takoon maan alle puo­let normin mukai­sista paikoista. Jätet­täköön pari tont­tia maan päälle pysäköin­ti­taloa varten. Jos niitä ei tarvi­ta, ne on help­po kaavoit­taa asunnoiksi. 

Asukaspysäköintitunnukselle markkinahinta

Jos rak­en­taa talon Töölöön, on sijoitet­ta­va autopaikat ton­tille, mikä voi mak­saa paljon enem­män kuin 70 000 euroa/paikka. Jos asutte van­has­sa talos­sa Töölössä, tei­dän ei tarvitse mak­saa täl­laisia sum­mia pysäköin­nistä, vaan saat­te asukaspysäköin­ti­tun­nuk­sen, joka oikeut­taa säi­lyt­tämään autoa kadun­var­res­sa käytän­nössä ilmaisek­si. Hin­ta on 260 euroa vuodessa eli noin 10 sent­tiä tun­nil­ta, kun muil­ta pysäköin­ti kadun­var­res­sa mak­saa 4 euroa tunnilta.

Töölöläiset sanovat, ettei asukaspysäköin­nistä pidä enem­pää mak­saakaan, kos­ka pysäköin­ti­tun­nus ei takaa, että autopaikan saa.

Ei takaakaan, kos­ka tun­nuk­sia on myy­ty paljon enem­män kuin on paikko­ja. Asukaspysäköin­ti­tun­nuk­set pitäisi huu­tokau­pa­ta niin, että tun­nuk­sia myytäisi­in vain 90 % kadun­var­si­paikko­jen määrästä. Alle sata, kos­ka olisi ihan tarkoituk­sen­mukaista, että kadun­var­res­sa olisi paikko­ja myös asioin­tia varten.

Huu­tokaup­pa var­maankin nos­taisi tun­nuk­sen hin­taa Töölössä,mutta toisaal­ta tun­nuk­sel­la myös saisi autopaikan. Monel­la muul­la alueel­la tun­nuk­sen­hin­ta laskisi.

Aina sil­loin täl­löin tulee esille, että joku halu­aisi vuokra­ta kadun­var­si­ti­laa vaikka­pa teras­sia varten. Oikea vuokra olisi sil­loin sen menete­tyn pysäköin­tipakan markki­nahin­ta tai pikkuisen yli. 

Kun asukaspysäköin­ti­tun­nuk­sen hin­taa on varovais­es­ti nos­tet­tu, niiden kysyn­tä on laskenut reip­paasti. Monel­la on siis tuo tun­nus aika turhaan, mut­ta hekin vievät niitä har­vo­ja pysäköin­tipaikko­ja. On esimerkik­si mak­sulli­nen paik­ka vähän han­kalas­sa paikas­sa ja pysäköivät oven eteen, jos siinä on tilaa.

Töölössä on nyt tarpeek­si pysäköin­tipaikko­ja, kun Hes­pe­ria-hotellin alle valmis­tui suuri pysäköin­tilu­o­la. Niin, mut­ta se on tietysti mak­sulli­nen. Jos asukaspysäköin­ti­tun­nus mak­saisi enem­män, use­ampi siirtäisi auton­sa luolaan. 

69 vastausta artikkeliin “Autoilun hinnoittelu kaupungissa 2/2: pysäköinti”

  1. Erään­lainen huu­tokaup­pa­han on jo käyn­nis­sä kun asukaspysäköin­nin hin­ta nousee 24€/vuosi. Jon­ain vuon­na ovat markkinahintaisia.

  2. Osmon järkeilyä on vaikea vas­tus­taa jos käy kaik­ki koh­dat läpi. Osmo kir­joit­taa samas­ta asi­as­ta noin ker­ran vuodessa, kir­joituk­sen pitu­us vain kas­vaa kun käy­dään läpi kaik­ki vastaväitteet. 

    Perussyy asianti­lan muut­tumat­to­muu­teen ei ole pelkästään huonos­ti perustel­lut mielip­i­teet, vaan puh­das etupoli­ti­ik­ka. Auton­o­mis­ta­ja kaupungis­sa ei halua muu­tos­ta tilaan vaik­ka on asioista samaa mieltä Osmon kanssa. 30 000– 50 000 euroa on iso raha. 

    Kos­ka yli puo­let talouk­sista on autot­to­mia Helsingis­sä, asi­aa kan­nat­taa ajaa pelkästään etupoli­ti­ikan keinoin ja vedo­ta autot­tomien etu­un argu­men­toin­nis­sa. Autot­tomatkin voivat itsekkäästi ajaa kaikkien autot­to­muud­es­ta hyö­tyvien etua. Tarvi­taan lob­baus­ta joka ylit­tää puoluer­a­jat. 30 000– 50 000 euroa on iso raha jos se on pois kotitalouksilta. 

    Miten menee autot­to­muus äänestäjien ja puoluei­den väil­lä? Ole­tan että muu­tos tapah­tuu vas­ta kun 1) autot­tomat koti­taloudet tiedosta­vat mak­sa­vansa parkkipaikko­jen hin­nan 2) nämä koti­taloudet muo­dosta­vat enem­mistön puolueis­sa joil­la on riit­tävä ään­imäärä asian muuttamiseen.

    1. N/A:
      Osmon järkeilyä on vaikea vas­tus­taa jos käy kaik­ki koh­dat läpi.Osmo kir­joit­taa samas­ta asi­as­ta noin ker­ran vuodessa, kir­joituk­sen pitu­us vain kas­vaa kun käy­dään läpi kaik­ki vastaväitteet. 

      Perussyy asianti­lan muut­tumat­to­muu­teen ei ole pelkästään huonos­ti perustel­lut mielip­i­teet, vaan­puh­das etupoli­ti­ik­ka. Auton­o­mis­ta­ja kaupungis­sa eihalua muu­tos­ta tilaan vaik­ka on asioista samaa mieltä Osmon kanssa.30 000– 50 000 euroa on iso raha.

      Kos­ka ylipuo­let talouk­sista on autot­to­mia Helsingis­sä, asi­aa kan­nat­taaa­jaa pelkästään etupoli­ti­ikan keinoin ja vedo­ta autot­tomien etu­un argumentoinnissa.Autottomatkin voivat itsekkäästi ajaa kaikkien autot­to­muud­es­ta hyö­tyvien etua.Tarvitaan lob­baus­ta joka ylit­tää puoluerajat.30 000– 50 000 euroa on iso raha jos se on pois kotitalouksilta.

      Miten menee autot­to­muus äänestäjien ja puoluei­den väil­lä? Ole­tan että muu­tos tapah­tuu vas­ta kun 1) autot­tomat koti­taloudet tiedosta­vat mak­sa­vansa parkkipaikko­jen hin­nan 2) nämä koti­taloudet muo­dosta­vat enem­mistön puolueis­sa joil­la on riit­tävä ään­imäärä asian muuttamiseen. 

      Ei se auton omis­ta­ja säästä sitä autopaikan hin­taa ainakaan kokon­aan nykytilanteessa.

      Paljonko autopaikkanor­mi leikkaa jätkän­saaren asun­tomäärää? Ainakin par­il­la tuhan­nel­la asunnolla? 

      Tuo toteu­tu­ma­ton tar­jon­ta nos­taa kaikkien keskus­ta-asun­to­jen hin­to­ja ja vuokria, mis­tä tiet­ty auto­jen omis­ta­jatkin kärsivät.

      Suurin ongel­ma on minus­ta edus­tuk­selli­nen demokra­tia ja puoluei­den yhdis­telmä. Ääni Osmolle on ääni ket­tutyt­töi­lylle ja ydin­voiman vas­tus­tamiselle, ääni Lep­omäelle tai Var­ti­aiselle on ääni kaveriko­r­po­ratismin ja idioot­ti­maisen kaupunkipoli­ti­ikan puolesta.

      Ja tämä sama kaikil­la edus­tuk­sel­lisen demokra­t­ian tasoil­la. Kun­nas­sa, Val­tios­sa ja EU:ssa.

      1. Sepi, jos aiko­muk­sesi on äänestää ket­tutyt­töjä, kan­nat­taa äänestää vasem­mis­toli­it­toa. Jos halu­at äänestää ydin­voiman kan­nat­ta­jaa, äänestä Atte Har­jan­net­ta (vihr) .

      2. Osmo Soin­in­vaara:
        Sepi, jos aiko­muk­sesi on äänestää ket­tutyt­töjä, kan­nat­taa äänestää vasem­mis­toli­it­toa. Jos halu­at äänestää ydin­voiman kan­nat­ta­jaa, äänestä Atte Har­jan­net­ta (vihr) .

        Ja sit­ten toiv­ot, että se ääne­si ratkai­sev­asti nos­taa Aten äänikyn­nyk­sen yli, mut­ta ei auta ketään muu­ta ydin­voiman ide­ol­o­gista vas­tus­ta­jaa vihreis­sä, joi­ta ainakin maineen ja ulostu­lo­jen perus­teel­la on selkeä enem­mistö? Valitet­tavasti meikäläisen ääni menee muualle.

      3. Osmo Soin­in­vaara:
        Sepi, jos aiko­muk­sesi on äänestää ket­tutyt­töjä, kan­nat­taa äänestää vasem­mis­toli­it­toa. Jos halu­at äänestää ydin­voiman kan­nat­ta­jaa, äänestä Atte Har­jan­net­ta (vihr) .

        Täl­löin ääni menee kuitenkin ensisi­jais­es­ti vihreälle puolueelle, joka pistää puoluekuril­la myös Atte Har­jan­teen äänestämään ydin­voimaa vas­taan, mikäli hän vain kansane­dus­ta­jak­si pääsee.

        Suomes­sa on noin 20 mielipi­det­tä (=puoluet­ta), joista täl­lä het­kel­lä 9:ää kuun­nel­laan eduskun­nas­sa. Siitä sit­ten val­it­se­maan taas vaaleis­sa, jois­sa heikoimpia sor­re­taan äänikynnyksellä.

      4. Sepi: Ei se auton omis­ta­ja säästä sitä autopaikan hin­taa ainakaan kokon­aan nykytilanteessa.

        Hyvä point­ti. Aau­tolli­nen mak­saa yli­hin­taa asun­nos­ta kuten auto­ton. Jos autol­lisia on puo­let ja autopaikkaa mak­saa 50000, autolli­nen mak­saa paikas­ta 25000 asun­non hin­nas­sa ja auto­ton mak­saa toisen puolen.

      5. Hyvä point­ti. Aau­tolli­nen mak­saa yli­hin­taa asun­nos­ta kuten auto­ton. Jos autol­lisia on puo­let ja autopaikkaa mak­saa 50000, autolli­nen mak­saa paikas­ta 25000 asun­non hin­nas­sa ja auto­ton mak­saa toisen puolen.

        Näinkin sen voi laskea, mut­ta sil­loin samaa lasku­ta­paa pitää käyt­tää myös autoilu­un kohdis­tu­vi­in eri­ty­isveroi­hin. Niistäkin suurin osa tulee autoil­i­joiden hyvk­si, kos­ka mui­ta vero­ja per­itään vas­taavasti vähemmän.

      6. Osmo Soin­in­vaara: Näinkin sen voi laskea, mut­ta sil­loin samaa lasku­ta­paa pitää käyt­tää myös autoilu­un kohdis­tu­vi­in eri­ty­isveroi­hin. Niistäkin suurin osa tulee autoil­i­joiden hyvk­si, kos­ka mui­ta vero­ja per­itään vas­taavasti vähemmän.

        Autoil­i­joil­ta kerä­ty­istä 8mrd eurosta 1mrd palaa takaisin tieinfrastruktuuriin.

        Osmon arvioima 50 M euron pysäköin­nistä aiheutu­va “hyv­in­voin­ti­tap­pio” on 0,6% tuos­ta summasta.

        Autoil­i­jat sub­ven­toi­vat raskaasti autot­to­mia ja hei­dän palveluitaan (ml. joukkoli­ikenne). Siis myös kaupungeissa.

        Jos ymmärtäisitte, niin autovi­hanne muut­tuisi häpeäksi.

      7. Mak­sum­ies: Autoil­i­joil­ta kerä­ty­istä 8mrd eurosta 1mrd palaa takaisin tieinfrastruktuuriin.

        Osmon point­ti taisi olla se, että, jos autoilu­un liit­tyviä vero­ja (autovero, ajoneu­vovero, polt­toain­evero) ei kerät­täisi, täy­ty­isi sama sum­ma kerätä muina veroina (kuten esim tuloverona), joi­ta myös autoil­i­jat mak­sa­vat. Näin ollen autoilun verot palaa­vat autoil­i­joillekin osit­tain alemp­ina tuloveroina ym. (ihan riip­pumat­ta siitä paljonko tiein­fraan käytetään).

  3. Mik­si ei asukaspysäköin­ti­tun­nuk­sen (ja yri­tyspysäköin­ti­tun­nuk­sen) hin­taa nos­te­ta kun­nol­la, kuka tätä vas­tus­taa? Kadun­var­rel­la säi­lytetään val­ta­va määrä auto­ja jot­ka eivät ole päivit­täisessä liikenteessä.

  4. “Ton­tille saa rak­en­taa autopaikko­ja niin paljon kuin haluaa”
    Onko tämä tot­ta? Entä tarvit­seeko kuitenkin han­kkia raken­nuslu­pa noille paikoille? Saako pakol­lisen maton­tamp­pauste­lineen ja las­ten hiekkalaatikon tilalle rak­en­taa parkkipaikan?
    Koke­muk­seni mukaan kaavoihin ja raken­nus­määräyk­si­in liit­tyvis­sä asiois­sa ei kukaan saa tehdä niinkuin itse haluaa.

    1. Entä tarvit­seeko kuitenkin han­kkia raken­nuslu­pa noille paikoille? Saako pakol­lisen maton­tamp­pauste­lineen ja las­ten hiekkalaatikon tilalle rak­en­taa parkkipaikan?

      Talon alle voit rak­en­taa niin syvälle kuin halu­at. Talon alla ne kaa­van määräämät paikatkin ovat.

  5. Asi­aa koko kir­joi­tus. Markki­na­t­alous hoitaa hom­man, kun sen annetaan toimia. Kokoomus on hyvä veli ‑puolue, jol­la markki­na­t­alous on kuol­lut kir­jain puolueohjelmassa.

    1. Real­isti:
      Asi­aa koko kir­joi­tus. Markki­na­t­alous hoitaa hom­man, kun sen annetaan toimia. Kokoomus on hyvä veli ‑puolue, jol­la markki­na­t­alous on kuol­lut kir­jain puolueohjelmassa. 

      Kokoomuk­sen “Arvot ja peri­aa­teo­hjel­ma” sivul­ta löy­tyy seu­raa­va väite:
      “Sään­te­lyl­lä on puu­tut­ta­va markki­noiden toim­intaan, kun sään­telystä on selvästi enem­män hyö­tyä kuin hait­taa, esimerkik­si ympäristöhait­to­jen estämiseksi.”

      Veikkaan, että pysäköin­tipoli­ti­ikkas­sa eivät ainakaan pysty todis­ta­maan reg­u­loin­nin kokon­ais­val­taisia hyötyjä.

  6. Auton­o­mis­ta­jat tien­aa­vat keskimäärin enem­män kuin autoa omis­ta­mat­tomat. Mak­sa­vat siis enem­män kun­nal­lis- ym. vero­ja ja sil­lä tavoin tuke­vat myös autot­to­mia talouksia.

    Helsin­gin kan­nat­taisi pysyä houkut­tel­e­vana myös auton­o­mis­ta­jille. Jos siis nuoret hyvä­tu­loiset aikuiset kiin­nos­ta­vat Helsinkiä. On tääl­lä muitakin kuntia.

    Eläkeläiset, opiske­li­jat, työt­tömät ja pako­laiset jouta­vat kulkea julk­isil­la tai pyöräl­lä. Kir­jaimel­lis­es­ti. Ja vaik­ka vähän kauem­paakin. Niin itsekin kuljin opiskelijana.

    Nuo­ril­la aikuisil­la, jot­ka miet­tivät per­heen perus­tamista ja työelämän yhteenso­vit­tamista meinaa sen sijaan lop­pua päivässä tun­nit kesken. Auto tarvi­taan, kos­ka monil­la se säästää päivässä esimerkik­si ratkai­se­vat 45 min­u­ut­tia ver­rat­tuna julk­isi­in ja tuo kiireiseen arkeen arvokas­ta joustavuutta.

    Toivoisin tämänkin seikan pysyvän mielessä kaiken autoilun vihaamisen keskellä.

    Kir­joituk­ses­sasi oli paljon hyviä point­te­ja joi­ta osaa itsekin varauk­sel­la kan­natan. Mut­ta autoilu ei ole niin yksiselit­teis­es­ti paha asia kuin vihreät sen ymmärtävät. 

    Jos autoilus­ta tehdään liian kallista tai vaikeaa, niin Helsingistä häviää hyvät veronmaksajat.

    1. Ei ole aivan yksiselit­teistä, että auton­o­mis­ta­jat mak­sa­vat enem­män kun­nal­lisveroa kuin autoa omis­ta­mat­tomat. Vähin­ten auton­o­mis­ta­jhia on sel­l­ai­sis­sa kaupungi­nosis­sa kuin Jugend-Kata­janok­ka, Kru­u­nun­haka, Punavuori ja Töälä ja tietysti Kallio. Eniten betori­bru­tal­is­mia edus­tavis­sa lähiöissä.

      1. Osmo Soin­in­vaara:
        Ei ole aivan yksiselit­teistä, että auton­o­mis­ta­jat mak­sa­vat enem­män kun­nal­lisveroa kuin autoa omis­ta­mat­tomat. Vähin­ten auton­o­mis­ta­jhia on sel­l­ai­sis­sa kaupungi­nosis­sa kuin Jugend-Kata­janok­ka, Kru­u­nun­haka, Punavuori ja Töälä ja tietysti Kallio. Eniten betori­bru­tal­is­mia edus­tavis­sa lähiöissä.

        Tosin eniten autol­la liikku­via lie­nee Lehti­saa­res­sa, Kuu­sisaa­res­sa ja Kulosaa­res­sa sekä myös Kaivopuis­tossa. Tosin tilas­tois­sa­han ei ilmeis­es­ti näy nämä yri­tys­ten nimis­sä ole­vat työ­suhdeau­tot joil­la näi­hin köy­hälistökaupungi­nosi­in ajetaan.

      2. Osmo Soin­in­vaara:
        Ei ole aivan yksiselit­teistä, että auton­o­mis­ta­jat mak­sa­vat enem­män kun­nal­lisveroa kuin autoa omis­ta­mat­tomat. Vähin­ten auton­o­mis­ta­jhia on sel­l­ai­sis­sa kaupungi­nosis­sa kuin Jugend-Kata­janok­ka, Kru­u­nun­haka, Punavuori ja Töälä ja tietysti Kallio. Eniten betori­bru­tal­is­mia edus­tavis­sa lähiöissä.

        Noil­la alueil­la asuu 10% Helsin­gin asukkaista.

        Epäilemät­tä autonkäyt­tö­tarve on noil­la alueil­la poikkeavaa mon­es­takin syys­tä. Voisin itsekin harki­ta autos­ta luop­umista jos perisin per­hea­sun­non Kruununhaasta.

        Kallios­sa keskimääräi­nen ansio on muuten 25 k€/v. Se on 10k vähem­män kuin koko Helsingis­sä. 15k vähem­män kuin Espoossa.

        Että sel­l­aiset veron­mak­sa­jat sul­la siellä.

    2. Epäilen, että nykyään menee paljon niin päin, että huonom­pit­u­loiset joutu­vat osta­maan auton, kos­ka heil­lä ei ole varaa per­hea­sun­toon hyvien yhteyk­sien ja palvelu­jen var­relta. Itse kuu­lun niihin hyväo­saisi­in, jot­ka ovat vapau­tuneet autos­ta hyvän asuin­paikan ansios­ta. En siis aivan usko että auton omis­t­a­mi­nen olisi yhtey­dessä parem­pi­in tuloihin.

    3. Mak­sum­ies: Jos autoilus­ta tehdään liian kallista tai vaikeaa, niin Helsingistä häviää hyvät veronmaksajat.

      Hyvistä veron­mak­sajista kil­pailu on lähin­nä nol­la­summapeliä kun­tien välil­lä eikä sik­si ole aitoa hyö­tyä. Sen sijaan pysäköin­tipaikko­jen ylial­lokoin­ti ihan oikeasti tuhoaa hyv­in­voin­tia tehottomuuteen.

      1. Ossi Sare­so­ja: Hyvistä veron­mak­sajista kil­pailu on lähin­nä nol­la­summapeliä kun­tien välil­lä eikä sik­si ole aitoa hyö­tyä. Sen sijaan pysäköin­tipaikko­jen ylial­lokoin­ti ihan oikeasti tuhoaa hyv­in­voin­tia tehottomuuteen.

        Kil­pailu lisää tehokkuutta.

        Osmonkin kir­joituk­ses­sa ansiokas­ta oli nimeno­maan pointit pysäköin­nin tehostamis­es­ta lisäämäl­lä markkinaehtoisuutta.

        Aivan vas­taavasti han­kala saavutet­tavu­us (jos­sa pysäköin­ti osatek­i­jä) vähen­tää alueen vetovoimaisu­ut­ta ja heiken­tää sen kil­pailue­t­ua suh­teessa helpom­min saavutet­tavi­in alueisiin.

        Riip­pumat­ta siis kuntarajoista. 

        Veron­mak­sukyky­is­ten asum­is­pref­er­enssit on vain yksi konkreet­ti­nen mit­tari, jon­ka luulisi kiin­nos­ta­van kuntapäättäjiä.

      2. Mak­sum­ies: Kil­pailu lisää tehokkuutta.

        Ei suinkaan vält­tämät­tä. Tämän muo­toinen kil­pailu on lähin­nä nol­la­summapeliä ja olisi kokon­aisu­u­den kannal­ta parem­pi, jos siihen ei ryhdyttäisi.

        Mak­sum­ies: Aivan vas­taavasti han­kala saavutet­tavu­us (jos­sa pysäköin­ti osatek­i­jä) vähen­tää alueen vetovoimaisu­ut­ta ja heiken­tää sen kil­pailue­t­ua suh­teessa helpom­min saavutet­tavi­in alueisiin.

        Se on pieni hin­ta mak­saa siitä, ettei arvokas­ta kaupunki­maa­ta käytet­täisi parkkipaikkoi­hin, kun sitä voisi käyt­tää myös asun­toi­hin. Jos parkkipaikkanormin purkami­nen vielä lisäk­si aut­taisi mui­ta aluei­ta (lisäämäl­lä niiden vetovoimaa suh­teessa Helsinki­in), niin sehän kuu­losta vielä entistä parem­mal­ta win-win tilanteelta enkä olisi (helsinkiläisenä) ollenkaan pahoil­lani näi­den muiden aluei­den aut­tamis­es­ta täl­lä tavalla.

  7. Jos uudelle asuinalueelle muut­ta­va auto­ton on nyt valmis mak­samaan 250 000 € asun­nos­ta uudel­la asuinalueel­la ilman autopaikkaa, mikä kan­nus­taisi raken­nus­li­iket­tä myymään asun­non yhtään halvem­mal­la vaik­ka raken­nus­li­ik­keeltä pois­tu­isi velvoite rak­en­taa se 50 000 € autopaik­ka talon alle?

    1. Jos uudelle asuinalueelle muut­ta­va auto­ton on nyt valmis mak­samaan 250 000 € asun­nos­ta uudel­la asuinalueel­la ilman autopaikkaa, mikä kan­nus­taisi raken­nus­li­iket­tä myymään asun­non yhtään halvem­mal­la vaik­ka raken­nus­li­ik­keeltä pois­tu­isi velvoite rak­en­taa se 50 000 € autopaik­ka talon alle?

      Tulit tässä sanoneek­si, että asukkaat pitävät autopaikkaa arvot­tomana. Mik­si se pitäisi siis rakentaa?

      1. Osmo Soin­in­vaara: Tulit tässä sanoneek­si, että asukkaat pitävät autopaikkaa arvot­tomana. Mik­si se pitäisi siis rakentaa?

        En hak­enut takaa tätä, vaan jos jo nyt osa asukkaista mak­saa (asun­non hin­taan jyvitet­tynä) autopaikas­ta jota ei käytä tai saa käyt­töön­sä, miten estetään ettei rak­en­ta­mat­toman autopaikan tuo­ma kus­tan­nussäästö valu suo­raan raken­nus­li­ik­keen katteeeseen.

      2. En hak­enut takaa tätä, vaan jos jo nyt osa asukkaista mak­saa (asun­non hin­taan jyvitet­tynä) autopaikas­ta jota ei käytä tai saa käyt­töön­sä, miten estetään ettei rak­en­ta­mat­toman autopaikan tuo­ma kus­tan­nussäästö valu suo­raan raken­nus­li­ik­keen katteeeseen.

        Tässä tulem­mekin siihen kysymyk­seen, kuka autopaikan todel­lisu­udessa maksaa.
        Helsingis­sä on paljon him­n­ta sään­nel­tyä tuotan­toa. Hitas-asun­nois­sa autopaik­ka siir­tyy kus­tan­nus­vas­taavu­u­den vuok­si asun­non hin­taan. Jos autopaikko­ja on vähän, asun­to on myytävä halvem­mal­la. Tämä autopaikkakus­tan­nus muuten selit­tää, mik­si Jätkäsaa­res­sa Hitas-asun­not ovat niin kalli­ita. Niis­sä on 500 €/m2 autopaikkaa.
        Sama kos­kee ARA-asun­to­ja mut­ta niin, että Jätkäsaaren autopaikkakus­tan­nus­ta eivät mak­sa Jätkäsaa­res­sa asu­vat, vaan se siir­tyy vuokrien tasauk­sen kaut­ta muiden ARA-asukkaiden maksettavaksi.
        Kovan­ra­han ton­tit kaupun­ki huu­tokaup­paa. Jos kaa­va on kallis toteut­taa, huu­tokaup­pahin­ta jää matalk­si. Näin siis kaupun­gin veron­mak­sa­jat rahoit­ta­vat kovan rahan autopaikat. Sekin on siis “van­hus­ten vaipoista pois”.

      3. Erno P: En hak­enut takaa tätä, vaan jos jo nyt osa asukkaista mak­saa (asun­non hin­taan jyvitet­tynä) autopaikas­ta jota ei käytä tai saa käyt­töön­sä, miten estetään ettei rak­en­ta­mat­toman autopaikan tuo­ma kus­tan­nussäästö valu suo­raan raken­nus­li­ik­keen katteeeseen.

        Osmo jo vas­tasi, määräyk­set joiden­ka kus­tan­nuk­sia ei voi siirtää hin­toi­hin kap­i­tal­isoitu­vat maan hin­taan eli sen mak­saa ton­tin­o­mis­ta­ja, Helsingis­sä siis yleen­sä kaupun­ki itse. Mut­ta ihan noin yleis­es­ti min­ua askar­rut­taa, että mikä siinä on niin kamalaa että raken­nus­li­ike tekee tulosta? Min­ulle ei nimit­täin ihan heti tule mieleen yhtään muu­ta liike­toimin­nan alaa, jos­sa pidet­täisi­in jotenkin yleis­es­ti ilmeisen huonona asiana että yri­tys saa kate­ta myy­dessään tuotteitaan.

    2. Erno P:
      Jos uudelle asuinalueelle muut­ta­va auto­ton on nyt valmis mak­samaan 250 000 € asun­nos­ta uudel­la asuinalueel­la ilman autopaikkaa, mikä kan­nus­taisi raken­nus­li­iket­tä myymään asun­non yhtään halvem­mal­la vaik­ka raken­nus­li­ik­keeltä pois­tu­isi velvoite rak­en­taa se 50 000 € autopaik­ka talon alle?

      Ode tuo­ta jo kom­men­toikin, mut­ta mietip­pä kysymys­täsi het­ki itse.

      Jos auto­ton osta­ja on valmis mak­samaan 250 000 € asun­nos­ta, oli­pa mukana autopaik­ka tai ei ja autol­liset ovat valmi­ita mak­samaan siitä yhtä paljon, mut­ta eivät yhtään enem­pää, mitä se ker­too arvostuksista? 

      Kuin­ka paljon autol­liset arvosta­vat autopaikkaa, jos eivät ole suos­tu siitä mitään mak­samaan? Näyt­tää siltä etteivät he laske paikalle minkään­laista arvoa. Täl­löin autopaik­ka on arvoton.

  8. Helsingis­sä on jokunen vuosi sit­ten ylitet­ty kul­mi­naa­tiopiste, jos­sa autoa tarvit­se­van ei kan­na­ta hakeu­tua keskus­taan asumaan tai edes asioimaan jos pitää pysäköidä use­am­mak­si tun­niksi. Keskustelus­sa pitäisikin siir­tyä pohti­maan sitä onko enää hyväksyt­tävää rak­en­taa mitään yhteiskun­nan rankasti sub­ven­toimia palvelu­ja keskus­ta-alueelle, joka on noin huonos­ti saavutet­tavis­sa. Viimeinen jär­jetön han­ke oli keskus­takir­ja­son rak­en­t­a­mi­nen, jota myös me Helsin­gin reuna-alueil­la asu­vat rahoitimme rajusti. Tuskin tulen koskaan sitäkään palvelua käyttämään.

    1. Bör­je Uimo­nen:
      Helsingis­sä on jokunen vuosi sit­ten ylitet­ty kul­mi­naa­tiopiste, jos­sa autoa tarvit­se­van ei kan­na­ta hakeu­tua keskus­taan asumaan tai edes asioimaan jos pitää pysäköidä use­am­mak­si tun­niksi. Keskustelus­sa pitäisikin siir­tyä pohti­maan sitä onko enää hyväksyt­tävää rak­en­taa mitään yhteiskun­nan rankasti sub­ven­toimia palvelu­ja keskus­ta-alueelle, joka on noin huonos­ti saavutet­tavis­sa. Viimeinen jär­jetön han­ke oli keskus­takir­ja­son rak­en­t­a­mi­nen, jota myös me Helsin­gin reuna-alueil­la asu­vat rahoitimme rajusti. Tuskin tulen koskaan sitäkään palvelua käyttämään. 

      Väit­täisin, että keskus­takir­jas­tol­la on enem­män käyt­täjiä nykyisel­lä paikalla kuin, jos se olisi raken­net­tu autol­la hel­posti saavutet­tavaan paikkaan, vaikka­pa jon­nekin kehäkol­mosen var­relle. Vaa­ti­mat­tomana mielip­i­teenäni esit­täisin, että ei olisi kovin fik­sua, jos autot­tomien, joi­ta on kuitenkin val­taosa helsinkiläi­sistä, pitäisi lähteä etsimään palveluitaan jostain tak­si­matkan päästä. Tok­i­han keskus­takir­jas­tolle tuli hin­taa — samal­la rahal­la olisi saanut paran­net­tua autoil­i­japarko­jen surkeaa tilan­net­ta vaikka­pa uud­is­ta­mal­la jos­sakin lähiössä yhden moot­tori­tien liittymän…

      1. MSL: Väit­täisin, että keskus­takir­jas­tol­la on enem­män käyt­täjiä nykyisel­lä paikalla kuin, jos se olisi raken­net­tu autol­la hel­posti saavutet­tavaan paikkaan, vaikka­pa jon­nekin kehäkol­mosen var­relle. Vaa­ti­mat­tomana mielip­i­teenäni esit­täisin, että ei olisi kovin fik­sua, jos autot­tomien, joi­ta on kuitenkin val­taosa helsinkiläi­sistä, pitäisi lähteä etsimään palveluitaan jostain tak­si­matkan päästä. Tok­i­han keskus­takir­jas­tolle tuli hin­taa – samal­la rahal­la olisi saanut paran­net­tua autoil­i­japarko­jen surkeaa tilan­net­ta vaikka­pa uud­is­ta­mal­la jos­sakin lähiössä yhden moot­tori­tien liittymän…

        Älä väitä jos sul­la ei ole faktoja.

        Kallion kir­jas­ton vuosit­tainen kävi­jämäärä 500 000. 

        Espoon Ison Ome­nan kir­jas­to 1 250 000.

        Kehä 3 on var­masti epäop­ti­maa­li­nen etäisyys. Aivan kuin ydinkeskus­takin on epäop­ti­maa­li­nen. Jos siis on tarkoi­tus palvel­la koko pääkaupunkiseutua.

        Vihrei­den sym­pa­ti­at on selvästi näi­den Jugend-lin­nois­sa asu­vien puolella.

        Ei taval­lis­ten pääkaupunkilaisten.

      2. Ood­is­sa on ollut ensim­mäisen kuukau­den aikana 350 000 kävi­jää, vaik­ka se sijait­see epäop­ti­maalis­es­ti aivan keskustassa.

      3. Osmo Soin­in­vaara:
        Ood­is­sa on ollut ensim­mäisen kuukau­den aikana 350 000 kävi­jää, vaik­ka se sijait­see epäop­ti­maalis­es­ti aivan keskustassa.

        Amos Rex olisi pitänyt sijoit­taa vielä epäop­ti­maalisem­min, että jono­tus veisi vähem­män aikaa kuin itse “koke­mus”.

      4. Osmo Soin­in­vaara:
        Ood­is­sa on ollut ensim­mäisen kuukau­den aikana 350 000 kävi­jää, vaik­ka se sijait­see epäop­ti­maalis­es­ti aivan keskustassa.

        Ison Ome­nan kir­jas­to mak­soi 16 miljoon­aa. Yli 100 000 kävi­jää kuukaudessa.

        Oodi mak­soi 100 miljoon­aa. Alkuhu­umas­sa 350 000 kävi­jää kuukaudessa.

        Kir­jastopalvelun hyö­ty­suhde (käyntikerrat/kustannus) on siis keskus­tas­sa vain puo­let mitä se on Kehä 1 tai 2‑etäisyydellä.

        Sitä pait­si Ison Ome­nan kir­jas­ton rak­en­tamisen rahoit­ti­vat NCC ja City­con osana kaup­pakeskus­ta. Ei veronmaksajat.

      5. Mak­sum­ies: Älä väitä jos sul­la ei ole faktoja.

        Kallion kir­jas­ton vuosit­tainen kävi­jämäärä 500 000. 

        Espoon Ison Ome­nan kir­jas­to 1 250 000.

        Kehä 3 on var­masti epäop­ti­maa­li­nen etäisyys. Aivan kuin ydinkeskus­takin on epäop­ti­maa­li­nen. Jos siis on tarkoi­tus palvel­la koko pääkaupunkiseutua.

        Vihrei­den sym­pa­ti­at on selvästi näi­den Jugend-lin­nois­sa asu­vien puolella.

        Ei taval­lis­ten pääkaupunkilaisten.

        Mitä ihmettä? Suurim­man osan elämääni lähiössä asuneena kan­natan mitä lämpim­im­min hyviä palvelui­ta lähiöi­hin. En tosin tiedä miten keskus­takir­jas­ton rak­en­t­a­mi­nen on laskenut lähiöi­den asukkaiden elämänlaatua.

        Bör­je Uimosen kir­joituk­ses­sa min­ua häir­it­si aja­tus, että kaupunkia tulisi kehit­tää vain autoil­i­joiden ehdoil­la. Ison Ome­nan kir­jas­to on Matinkylässä. Hyvien julk­isten yhteyk­sien tavoitet­tavis­sa. Metroase­man vier­essä. Matinkylä on yksi Espoon aluekeskuk­sista. Sehän on mitä main­ioin paik­ka kirjastolle!

    2. Bör­je Uimo­nen:keskus­ta-alueelle, joka on noin huonos­ti saavutettavissa.

      Ihan mie­lenki­in­nos­ta kysyn, että osaatko antaa esimerkin alueesta, joka on parem­min saavutet­tavis­sa kuin Helsin­gin keskusta?

      Kun et tarken­tanut, että minkälais­es­ta saavutet­tavu­ud­es­ta mah­dol­lis­es­ti on kyse, niin parem­muus täy­tynee alus­tavasti määritel­lä siten, että mon­tako ihmistä sinne kyseiselle alueelle saadaan siir­ret­tyä ja mis­sä ajassa.

  9. “Asukaspysäköin­ti­tun­nuk­set pitäisi huu­tokau­pa­ta niin, että tun­nuk­sia myytäisi­in vain 90 % kadun­var­si­paikko­jen määrästä.”
    Eikö parkkipaikan löy­tymisen riskin pitäisi olla park­keer­aa­jan valit­tavis­sa? Jos esim. puo­let paikoista olisi täl­laisia kalli­impia 90%:n pre­mi­um-paikko­ja ja toiset puo­let halvem­pia yli 100%:n paikko­ja, niin molem­mille löy­ty­isi var­masti kysyn­tää. Jos nämä parkkipaikat olisi yri­tyk­sen omis­tamia, niin täl­laiset plati­na/kul­ta/ho­pea-pysäköin­ti­tun­nuk­set voisi olla ihan hyvä liikestrate­gia sen sijaan, että olisi vain yksi markki­nahin­tainen pysäköintilupa.

    Se, että auton joutuu jät­tämään joskus vähän kauem­mas on monille täysin kelvolli­nen ratkaisu, kun­han voi asua siel­lä Töölössä. Se on myös kelvolli­nen ratkaisu sille naa­purille, jon­ka paikan töölölainen vei, ja sille, jon­ka paikan tämä naa­puri vei jne.

    1. theta
      Niitä paikko­ja halu­taan jät­täää tyhjik­si sitä varten että sat­un­naiset asi­joi­jat, vaik­ka espoolaiset, voivat käy­dä kaupassa.
      Jos autopaikoil­la olisi vai­htel­e­vat hin­nat sijain­nin mukaan, se, joka on ostanut 500 euron kär­ryn juhan­nus­matkaa varten ja seisot­taa sitä kadun­var­res­sa seu­raavaa juhan­nus­ta odot­ta­mas­sa, val­it­sisi var­maankin halvem­man ja syr­jäisem­män paikan ja se, joka käyt­tää autoa päivit­täin, vähän lähempää. Nyt parhaat paikat menevät noille Juhan­nuskär­ryn omis­ta­jille. Kata­janokalla laskin pari talvea sit­ten, että joka viidet­tä autoa ei ollut liikutet­tu koko tal­ven aikana ker­taakaan. Lumen auraa­jat liput­ti­vat nämä jot­ta kauhakuor­maa­ja ei luulisi autoa lumikasaksi.

    2. theta:
      “Asukaspysäköin­ti­tun­nuk­set pitäisi huu­tokau­pa­ta niin, että tun­nuk­sia myytäisi­in vain 90 % kadun­var­si­paikko­jen määrästä.”
      Eikö parkkipaikan löy­tymisen riskin pitäisi olla park­keer­aa­jan valit­tavis­sa? Jos esim. puo­let paikoista olisi täl­laisia kalli­impia 90%:n pre­mi­um-paikko­ja ja toiset puo­let halvem­pia yli 100%:n paikko­ja, niin molem­mille löy­ty­isi var­masti kysyn­tää. Jos nämä parkkipaikat olisi yri­tyk­sen omis­tamia, niin täl­laiset plati­na/kul­ta/ho­pea-pysäköin­ti­tun­nuk­set voisi olla ihan hyvä liikestrate­gia sen sijaan, että olisi vain yksi markki­nahin­tainen pysäköintilupa.

      Se, että auton joutuu jät­tämään joskus vähän kauem­mas on monille täysin kelvolli­nen ratkaisu, kun­han voi asua siel­lä Töölössä. Se on myös kelvolli­nen ratkaisu sille naa­purille, jon­ka paikan töölölainen vei, ja sille, jon­ka paikan tämä naa­puri vei jne.

      Mon­elle kan­takaupunki­laiselle, joka tarvii autoa joka toinen viikon­lop­pu ja ker­ran kuus­sa jollekin mökkireis­sulle (minkä takia omis­t­a­mi­nen on yhä paljon halvem­paa kuin auton­jakopalve­lut) olisi pas­seli ratkaisu, jos vaik­ka Ilmalas­sa olisi pari hehtaari kam­er­avalvot­tua parkkipaikkaa. Kapun­ki ei halu­ta täl­laista tar­jo­ta ja siten nämä melkein-juhan­nusautot vie paikat tarvit­sevil­ta. Tolkkua?

      1. olisi pas­seli ratkaisu, jos vaik­ka Ilmalas­sa olisi pari hehtaari kam­er­avalvot­tua parkkipaikkaa.

        Mik­si kaupun­gin pitää tar­jo­ta tuo autopaikoi­tus? Vaadeitko kaupunkia toteut­ta­maan myös kahvi­lat niitä tarvit­sev­bille. Eivätkö nuo puysöäköin­tipaikat voisi toteu­tua kau­pal­lis­es­ti? Autoil­i­jat ovat kuin kepu­laisia, joiden mielestä aina pitää val­tion tul­la apu­un. Sinän­sä hyvä aja­tus, että kerrt5an vuodessa tarvit­ta­van auton ei tarvitse seisoa paraati­paikalla, mut­ta jot­ta näin ei tapah­tu­isi, sen paraati­paikan pitää mak­saa niin paljon, ettei sitä halu­ta seisot­taa siinä,

      2. Osmo Soin­in­vaara: Mik­si kaupun­gin pitää tar­jo­ta tuo autopaikoi­tus? Autoil­i­jat ovat kuin kepu­laisia, joiden mielestä aina pitää val­tion tul­la apuun. 

        Mik­si raskaan joukkoli­iken­teen asemien yhtey­dessä on läh­es ilmaisia liityn­täpysäköin­tipaikko­ja. Nekin ton­tit voisi käyt­tää paljon tehokaam­min rak­en­ta­mal­la asun­to­ja ja toimis­to­ja tai sit­ten pysäköi­jiltä per­iä mak­sua menete­tyn raken­nu­soikeu­den arvon ver­ran. Kaupunki­lais­ten rahaa hukataan tässäkin turhaan.

      3. Osmo Soin­in­vaara: Mik­si kaupun­gin pitää tar­jo­ta tuo autopaikoi­tus? Vaadeitko kaupunkia toteut­ta­maan myös kahvi­lat niitä tarvit­sev­bille. Eivätkö nuo puysöäköin­tipaikat voisi toteu­tua kau­pal­lis­es­ti? Autoil­i­jat ovat kuin kepu­laisia, joiden mielestä aina pitää val­tion tul­la apu­un. Sinän­sä hyvä aja­tus, että kerrt5an vuodessa tarvit­ta­van auton ei tarvitse seisoa paraati­paikalla, mut­ta jot­ta näin ei tapah­tu­isi, sen paraati­paikan pitää mak­saa niin paljon, ettei sitä halu­ta seisot­taa siinä, 

        Mun mielestäni liikenne- ja ympäristöpoli­ti­ikan pitäisi tähdätä siihen että autoilun km-suoritet­ta rajoite­taan, eikä kiel­letä auton omis­tamis­s­ta itsessään.

        Jos kan­ta-helsinkiläi­nen halu­aa omis­taa auton, niin hän saa mielel­lään omis­taa sel­l­aisen, mut­ta jokaikisen matkan tekemistä autol­la, kun on tar­jol­la hyvä joukkoli­ikenne ja käve­ly­matkat lyhyet, on perus­tee­ton­ta ja pitää jotenkin kan­nus­taa käyt­tämään julk­isia tai kävellä.
        Eivät kaik­ki espoolaisetkaan aja kaikkia matko­jaan autol­la vaik­ka omis­ta­vat sel­l­aisen. Auton pitämi­nen tyyp­il­lis­esä van­hem­mas­sa lähiössä jos­sa taloy­htiöl­lä on läh­es ilmainen parkkipaik­ka asukkaiden autoille vaan on paljon halvem­paa kuin uudessa umpiko­rt­te­likaupungi­nosas­sa jos­sa joutuu osta­maan hallipaikan.
        Mitä uusi­in asun­toi­hin tulee niin eivät ne ole muutenkaan mikään investoin­ti kellekään muulle kuin kiin­teistösi­joit­ta­jille jot­ka osta­vat asun­to­ja gryn­dereiltä nipuis­sa ja saa­vat ne halvem­mal­la, maku­ut­ta­vat niis­sä (autot­to­mia?) vuokralaisia 10 vuot­ta kunnes myyvät ne pois voit­to toiveena.
        Vas­ta 10 vuo­den päästä nähdään mil­laisek­si Jätkäsaaren, Kalasa­ta­man ym uusien kaupungi­nosien asun­to­jen todel­li­nen hin­tata­so muo­dos­tuu muuhun Helsin­gin seu­tu­un verrattuna.

  10. Mik­si ihmeessä Suomes­sa pitää parkki­hal­lit rak­en­taa kalli­il­la maan alle? Uuteen ruu­tukaa­va-kaupungi­nosaan saa hal­vam­mal­la autopaikko­ja jos talot raken­netaan sel­l­aisik­si että esim 4 alin­ta ker­rosta (katu­ta­sos­ta alka­en) on pysäköin­ti­hal­lia ja 6 ylin­tä asuinker­roksia. Esteti­ik­ka pikkasen kär­sii joidenkin mielestä mut­ta saa­vat­pa asukkaat sit­ten riit­tävästi paikko­ja peltilehmilleen. Jätkäsaa­reen olisi voitu myös harki­ta tuo­da rantaan eril­lisiä autoproomuja. 

    Se on tot­ta että asukapysäköin­ti Helsin­gin kan­takaupungis­sa vaikut­taa perin hal­val­ta, mut­ta espoolaise­na ei mul­la ole mitän san­omista siihen.

    1. R.Silfenberg. Las­ke­taan­ta mitä tuo sin­un vai­h­toe­htosi mak­saa. Olet siis sitä mieltöä, että kym­menker­rokiset talot ovat tuos­sa paikas­sa hyviä. Tämän jäl­keen vai­h­toe­jh­tona on rak­en­taa kymme­nen asuinker­rostya tai neljä parkkik­er­rosta ja kuusi asuinker­rosta. Huo­maat, että parkkik­er­rokset syr­jäyt­tivät neljä asuinker­rosta. Parkkik­er­roksis­sa ei toki ole keit­tiöitä eikä par­ket­te­ja, joten olete­taan, että ne ovat 1500 €/m2 halvem­pia. Jos asun­not tuol­la alueel­la mak­sa­vat 6000 €/m2, autopaikkak­er­rosten hin­ta on siis 4500 €/m2. Yksi autopaik­ka ramppei­neen vie 30 m², joten autopaikan hin­naksi tulee 140 000 €.

      1. Osmo Soin­in­vaara:
        R.Silfenberg. Las­ke­taan­ta mitä tuo sin­un vai­h­toe­htosi mak­saa. Olet siis sitä mieltöä, että kym­menker­rokiset talot ovat tuos­sa paikas­sa hyviä. Tämän jäl­keen vai­h­toe­jh­tona on rak­en­taa kymme­nen asuinker­rostya tai neljä parkkik­er­rosta ja kuusi asuinker­rosta. Huo­maat, että parkkik­er­rokset syr­jäyt­tivät neljä asuinker­rosta. Parkkik­er­roksis­sa ei toki ole keit­tiöitä eikä par­ket­te­ja, joten olete­taan, että ne ovat 1500 €/m2 halvem­pia. Jos asun­not tuol­la alueel­la mak­sa­vat 6000 €/m2, autopaikkak­er­rosten hin­ta on siis 4500 €/m2. Yksi autopaik­ka ramppei­neen vie 30 m², joten autopaikan hin­naksi tulee 140 000 €. 

        Tarkoitin että yksinker­taisu­u­den vuok­si ker­rosmäärä kas­vaisi alku­peräis­es­tä autopaikkak­er­rosten ver­ran, ja että maan alle ei tulisi autopaikkoja.
        Autopaikkak­er­rosten raken­nuskus­tan­nuk­set eivät olisi 6000–1500 vaan ehkä 4000–1500/m2 kos­ka raken­nuskus­tan­nus ei ole sama kuin markki­nahin­ta. Ja ale­nee se markki­nahin­ta myös jos talos­sa ei olisi riit­tävästi autopaikkoja.

      2. R.Silfenberg.
        Ker­roslukua rajoit­taa se, ettei halu­ta tehdä pimeää ja var­joista kaupunkia. Jos ollaan valmi­it korot­ta­maan ker­rosmäärää autopaikko­jen takia, voidaan niitä korot­taa myös asun­to­jen takia. Kyl­lä se autok­er­ros kil­pailee aina raken­nu­soikeud­es­ta asun­to­jen kanssa.

      3. Tämä menee hiukan ohi aiheen, mut­ta tuli mieleen täl­lainen kysymys. Kaavoitus taitaa jois­sain paikois­sa rajoit­taa raken­nusten korkeut­ta alle sen, mitä löy­ty­isi kysyn­tää asun­noille (osit­tain var­masti perustel­lustikin mm. val­oisu­u­den ym. joh­dos­ta). Voisiko tätä kiertää rak­en­ta­mal­la asun­to­ja myös maanalaisi­in ker­roksi­in? Näistä ei var­maan oltaisi valmi­ita mak­samaan yhtä paljon kuin maan­pääli­sistä ker­roksista, mut­ta ehkä silti voisi jäädä voiton puolelle? Vai kieltääkö jokin sään­te­ly sen?

      4. Osmo Soin­in­vaara:
        R.Silfenberg. Las­ke­taan­ta mitä tuo sin­un vai­h­toe­htosi mak­saa. Olet siis sitä mieltöä, että kym­menker­rokiset talot ovat tuos­sa paikas­sa hyviä. Tämän jäl­keen vai­h­toe­jh­tona on rak­en­taa kymme­nen asuinker­rostya tai neljä parkkik­er­rosta ja kuusi asuinker­rosta. Huo­maat, että parkkik­er­rokset syr­jäyt­tivät neljä asuinker­rosta. Parkkik­er­roksis­sa ei toki ole keit­tiöitä eikä par­ket­te­ja, joten olete­taan, että ne ovat 1500 €/m2 halvem­pia. Jos asun­not tuol­la alueel­la mak­sa­vat 6000 €/m2, autopaikkak­er­rosten hin­ta on siis 4500 €/m2. Yksi autopaik­ka ramppei­neen vie 30 m², joten autopaikan hin­naksi tulee 140 000 €.

        Tuo­ta noin, halu­atko parkki­hal­li­in myös ikku­nat, väli­seinät, väliovet ja kylpyhuoneet?
        Mikäli et halua, niin hin­nan pitäisi olla ennem­minkin 4500€/m2 halvempi.

        Ote­taans mie­lenki­in­toisin kysymyk­sen aset­telu: 8 asuinker­rosta on kan­nat­tavin asuinker­rostalon korkeus, kos­ka sen jäl­keen men­nään kalli­isi­in tur­val­lisu­us­ratkaisui­hin. Eli mitä jos laitet­taisi­in vaik­ka 2 ker­rosta autoa ja 8 ker­rosta asun­to­ja? Sil­loin autot eivät syö mitään asunnoilta.

        Jos autopaikat halut­taisi­in tehdä halvim­mal­la taval­la, niin ne laitet­taisi­in poh­jak­er­rokseen, kuten 50- ja 60-luvun talois­sa. Tämä ei tietenkään riitä yksinään, mut­ta se, ettei sitä käytetä lainkaan on merk­ki siitä, ettei hal­paa vai­h­toe­htoa suun­nit­tel­e­va / rak­en­ta­va taho halua. Poh­jak­er­rokses­sa ei tarvi­ta ramppe­ja, joten tehokku­us on tuplas­ti tai triplas­ti parempi.
        Nor­maal­isti poh­jak­er­rokses­sa ole­vat talotekniset ja varas­toti­lat voitaisi­in sit­ten lait­taa sinne maan alle.
        Osaako raati ker­toa, mik­si näin ei tehdä?

        Sit­ten vielä noista pysäköin­tipaikko­jen hinnoista.
        YIT rak­en­si Espoon Keskuk­seen Suvini­ityn pysäköin­ti­laitok­sen, jota kai hallinnoi Tapi­olan läm­pö. 240 autopaikkaa ja väestön­suo­jati­lat 1100:lle mak­soi kai noin 8M€. Jos vas­taa­va toteutetaan asuin­talon alak­er­taan, ei tule eril­lisiä perus­tuskus­tan­nuk­sia ja jos jätetään väestön­suo­jakin pois, niin hin­ta saadaan var­masti painet­tua alle 20k€ per autopaik­ka. Tohon sit­ten lisätään ton­tin hin­taa sen ver­ran kun sijain­ti ja myyjän halu edellyttää.

        Joku voisi liit­tää tähän keskustelu­un myös ihan fak­tati­etoa mitä mak­saa kel­lar­i­park­ki asuin­taloon. Se kun ei mitenkään voi mak­saa noiden parkkilu­olien verran.

        Kos­ka Suomes­sa ei rak­en­tamisen laatu tun­nu riit­tävän vesir­a­jan ala­puolel­la oleville autokel­lareille (olen ite pienel­lä siivul­la osakkaana yhdessä home­n­tu­vas­sa 2010 valmis­tuneessa), niin toi Le Cor­busier ‑malli vois olla ainakin rakennus/suunnitteluvirheistä vapaa.

      5. Tuo­ta noin, halu­atko parkki­hal­li­in myös ikku­nat, väli­seinät, väliovet ja kylpyhuoneet?
        Mikäli et halua, niin hin­nan pitäisi olla ennem­minkin 4500€/m2 halvempi.

        Ker­rostalon rak­en­t­a­mi­nen mak­saa 3000 €/m2. Eivät ne autok­er­rokset voi olla siis 4500 € halvempia. 

        8 asuinker­rosta on kan­nat­tavin asuinker­rostalon korkeus, kos­ka sen jäl­keen men­nään kalli­isi­in tur­val­lisu­us­ratkaisui­hin. Eli mitä jos laitet­taisi­in vaik­ka 2 ker­rosta autoa ja 8 ker­rosta asun­to­ja? Sil­loin autot eivät syö mitään asunnoilta.

        Tuo 8 ker­rosta tulee talon korkeud­es­ta, siitä,m kuin­ka korkeal­ta pelas­tus­laitos pystyy pelas­ta­maan ihmisiä ikkunoista. Jos noista kahdek­sass­ta ker­rokses­ta kak­si on autok­er­roksia, jäl­jelle jää kuusi asuinkerrosta.
        Ver­tail­imme autopaikko­jen kus­tan­nuk­sia tan­skalais­ten kanssa. Hei­dän arvion­sa oli vielä korkeampi. Helsingis­sä autopaikat joudu­taan rak­en­ta­maan usein poh­jave­den ala­puolelle, mikä nos­taa kus­tan­nuk­sia entis­es­tään. 45 000 € /paikka on vain 1500 €/neliö. Kyl­lä se ala­sopäin rak­en­t­a­mi­nenkin onm kallista.
        Kun olet niin cvar­ma, että pystyt toteut­ta­maan autopaikat paljon halvem­mal­la, sin­un kan­nat­taisi perus­taa raken­nus­li­ike ja myy­dä paikoitustiloja. 

      6. Osmo Soin­in­vaara: Ker­rostalon rak­en­t­a­mi­nen mak­saa 3000 €/m2.

        Seu­raa­va ei tai­da olla rel­e­vant­tia esil­lä ole­van asian kannal­ta, mut­ta ker­rostalon rak­en­t­a­mi­nen ei yleen­sä ottaen mak­sa 3000 €/m2, …siis rak­en­t­a­mi­nen voittoineen. 

        Esimerkik­si Oulun keskus­tas­ta noin 10 km päässä olevil­la uud­is­raken­nusalueil­la vela­ton noin 50 m²:n luhti­ta­lo-osake mak­saa n. 2500 €/m2 ja vas­taa­va 4‑kerroksisen ker­rosta­lo-osake n. 2700 €/m2.

      7. Osmo Soin­in­vaara: Ker­rostalon rak­en­t­a­mi­nen mak­saa 3000 €/m2. Eivät ne autok­er­rokset voi olla siis 4500 € halvempia. 

        Tuo 8 ker­rosta tulee talon korkeud­es­ta, siitä,m kuin­ka korkeal­ta pelas­tus­laitos pystyy pelas­ta­maan ihmisiä ikkunoista. Jos noista kahdek­sass­ta ker­rokses­ta kak­si on autok­er­roksia, jäl­jelle jää kuusi asuinkerrosta.
        Ver­tail­imme autopaikko­jen kus­tan­nuk­sia tan­skalais­ten kanssa. Hei­dän arvion­sa oli vielä korkeampi. Helsingis­sä autopaikat joudu­taan rak­en­ta­maan usein poh­jave­den ala­puolelle, mikä nos­taa kus­tan­nuk­sia entis­es­tään. 45 000 € /paikka on vain 1500 €/neliö. Kyl­lä se ala­sopäin rak­en­t­a­mi­nenkin onm kallista.
        Kun olet niin cvar­ma, että pystyt toteut­ta­maan autopaikat paljon halvem­mal­la, sin­un kan­nat­taisi perus­taa raken­nus­li­ike ja myy­dä paikoitustiloja. 

        Taitaa olla, ettei tan­skalaisetkaan halua rak­en­taa halpo­ja parkkipaikkoja?
        Vai olteko joskus kuul­lut jonkun esit­tävän vai­h­toe­htoista parkkipaikka­jär­jeste­lyä Helsingis­sä sik­si, että se olisi halvempi?
        Eiköhän tässä ole selvää, että parkkipaikko­jen kalleud­es­ta hyö­tyy 2 osapuolta:
        1) ne, jot­ka halu­a­vat parkkipaikkasään­nöste­lyn muut­tamista (jos­ta tosin hyö­tyy kaikki)
        2) ne, jot­ka halu­a­vat niitä rak­en­taa ja myy­dä eteen­päin hyväl­lä kateprosentilla

        Toi Suvini­ityn parkki­laitok­sen hin­nas­ta 2/3 tais upota parkkipaikkoi­hin. Vois arva­ta, että 1/3 kiin­teistön perus­in­fraan, joka olis asuinker­rostalos­sa jo valmiina.

        Ja siis, jos sul­la on tietoa siitä, että ker­rostalon runk­oon (johon ei siis kuu­lu edes ulko­seiniä) kuluu yli 3k€/km2, niin laita­pa viiteti­etoa. Kuten san­ot­tu, niin ihan asun­to­ja raken­netaan ker­rostaloi­hin halvem­mal­la kuin 3k€/km2.

        Helsingis­sä parkkipaikat voidaan myös rak­en­taa parkki­taloon ja varsinkin nyt kun on raken­net­tu kan­takaupun­gin liepeille käytän­nössä puh­taalle täyt­tö­malle, myös maan­pin­nan korkeus olisi ollut säädet­tävis­sä ihan mihin halu­taan. Eli se siitä pakos­ta rak­en­taa meren­pin­nan ala­puolelle. Ei se ole pakko, se on val­in­ta. Aivan kuten kaupun­gin myymän maan hinta.
        Se kyl­lä on huo­mat­tu, ettei arkkite­hti tai insinööri halua suun­nitel­la ja rak­en­taa hal­paa, vaan hieno­ja, uusia ja mod­erne­ja ratkaisu­ja. Jot­ka sit­ten mak­sa­vat paljon.

        Mut­ta takaisin tuo­hon 8‑kerroksisuuteen. Onkos se raja siis pohjakerros+8?
        Eli jos kuvitel­laan, että maanalaisen ker­roksen autopaik­ka mak­saa 30k€ ja poh­jak­er­roksen 10k€, niin täl­lä yhdis­telmäl­lä keski­hin­ta olis 20k€. Ihan hark­it­semisen arvoinen vai­h­toe­hto, sit­ten jos joku haluisi jos­sain vai­heessa rak­en­taa autopaikko­ja mahd. halvalla.

        Oot ennenkin ehdot­tanu, et mun pitäs niitä autopaikko­ja rak­en­taa. Ajat­telin tehdä myös muu­ta­man val­tamer­i­laivan ja kuuase­man. Suos­tun vas­taan­ot­ta­maan rahoi­tus­ta kaikki­in näi­hin. Jät­täkää yhteystiedot Odelle, joka voi välit­tää ne mun sähköpostiosoitteeseen.

      8. Parkki­talon rak­en­tamiskus­tan­nus on noin 20 000 €/paika. Tämän päälle tyulee ton­tin hin­ta, joka on tietysti saman­laista maa­ta kluin viere­inen asuin­talon hin­ta eli siis yhtä arvokas. Jos asuin­talosta raken­nu­soikeu­den hin­ta on 2000 €. Jos parkki­ta­lo on neliok­er­roksi­nen, tulee tästä sel­l­aiset 15000 € lisääm kus­tan­nus­r­ta, eli ruma pysäköin­ti­ta­lo mak­saa noin 35 000 €/paikka.

      9. Osmo Soin­in­vaara:
        Parkki­talon rak­en­tamiskus­tan­nus on noin 20 000 €/paika. Tämän päälle tyulee ton­tin hin­ta, joka on tietysti saman­laista maa­ta kluin viere­inen asuin­talon hin­ta eli siis yhtä arvokas. Jos asuin­talosta raken­nu­soikeu­den hin­ta on 2000 €. Jos parkki­ta­lo on neliok­er­roksi­nen, tulee tästä sel­l­aiset 15000 € lisääm kus­tan­nus­r­ta, eli ruma pysäköin­ti­ta­lo mak­saa noin 35 000 €/paikka.

        Kunnes sit­ten seu­raavak­si joku halu­aa etsiä parkki­talon, jos­sa autopaik­ka mak­saa 10k€. Täm­mo­nen taitaa muuten olla jo tiedos­sa: Mes­sukeskuk­sen parkkitalo.

        joka tapauk­ses­sa olis fik­sua, kun vuodes­ta toiseen keskustel­laan parkkipaikoista, niin oikeasti selvit­tää, mitä eri vai­h­toe­hdot todel­lisu­udessa kustantaa.

        Sit­ten miten se parkki­ta­lo syö sitä rakennusoikeutta?
        Ei mitenkään, jos se lainataan naa­pu­ri­taloille. Ote­taan 10 kpl 2000 m² tont­tia, joil­la rak.oikeuskerroin 2. Raken­netaan 9 tont­tia, joi­hin jokaiseen 4444 km² ja sit­ten näi­den keskelle se parkki­hal­li. Jos­ta tehdään kau­ni­impi kuin yhdestäkään talosta. Ja jota voidaan käyt­tää muuhun jos auto­ja ei riitä.

        Vielä yks esim. tosi­maail­mas­ta. Vuosikym­men sit­ten alku­un polka­s­tu hitas-ker­rosta­lo kehä1:n sisäpuolel­la: 95 m²-per­hea­sun­to mak­soi 2950€/m2, vaik­ka parkkipaikoista on 74% on maanalla.
        Jos se parkkikel­lari olisi mak­sanut 45k€/paikka, niin sen hin­naksi tuli sit­ten 1 935 000 €. Joka tekee 380€/asuinneliö. Mitään mah­dol­lisu­ut­ta tarkas­taa sen oikeaa kus­tan­nus­ta ei ole.
        Nyt sit­ten samas­sa kaupungi­nosas­sa on myyn­nis­sä vas­taavia, joskin hie­man “hulp­peampia” hitas-asun­to­ja hin­taan 6400€/m2. Näis­sä sit­ten on “säästet­ty” sil­lä, että auto­tal­lit ovatkin maan­pin­nal­la eli pohjakerroksessa.

        Kun sit­ten ver­tailee näi­den auto­tal­lien hin­to­jen vaiku­tus­ta asun­non hin­taan, niin tulee mieleen, että ihan joku muu merk­it­see paljon enem­män kuin autotalli.
        Jon­ka jäl­keen taas ymmärtää, mik­si niin mon­et eivät jak­sa tästä autopaik­ka-asi­as­ta niin kovasti innostua.

        Samaan aikaan pitä havai­ta, että kun tuon kaupungi­nosan hitas-asun­to­jen hin­ta on tuplaan­tunut, niin omat tuloni eivät ole nousseet yhtään, mut­ta talkoohengessä vah­vasti ollaan!

      10. Hitastalosi ei mak­sanut mitään siitä ton­tista, jol­la se parkki­ta­lo raken­net­ti­in. Sik­si se oli “ilmainen”. Meni siis kaupun­gin piikki­in. Miten se on niin vaikea ymmärtää, että jos ton­tille raken­netaan parkki­ta­lo, siihen ei raken­neta asuin­taloa ja sil­loin menetetään asuin­talon raken­nu­soikeu­den arvo. Tuosa mainit­se­mas­sasi tapauk­ses­sa menetet­täisi­in yhden asuin­ton­tin raken­nu­soikeu­den arvo, kos­ka olisi­han siihen voitu kaikkille kymmenelle ton­tille rak­en­taa samal­la tehokkuudella.

      11. Osmo Soin­in­vaara:
        Hitastalosi ei mak­sanut mitään siitä ton­tista, jol­la se parkki­ta­lo raken­net­ti­in. Sik­si se oli “ilmainen”. Meni siis kaupun­gin piikki­in. Miten se on niin vaikea ymmärtää, että jos ton­tille raken­netaan parkki­ta­lo, siihen ei raken­neta asuin­taloa ja sil­loin menetetään asuin­talon raken­nu­soikeu­den arvo. Tuosa mainit­se­mas­sasi tapauk­ses­sa menetet­täisi­in yhden asuin­ton­tin raken­nu­soikeu­den arvo, kos­ka olisi­han siihen voitu kaikkille kymmenelle ton­tille rak­en­taa samal­la tehokkuudella.

        Tuo­ta noin, “hitastaloni” mak­saa ton­tis­taan vuokraa koko ajan. Pihakan­nen alla ole­va parkkikel­lari on samal­la ton­til­la talon kanssa.

        Ja vielä ker­ran, par­rk­i­talo­ton­tin raken­nu­soikeus voidaan jakaa sitä käyt­täville ympäröiville tonteille.

  11. Mitä vikaa on berli­in­i­tyyp­pisessä kadun­var­sipoikit­taispysäköin­nis­sä eli mik­sei sitä voi soveltaa Helsinkiin? 

    Tiivi­it ruu­tukaavako­rt­telit esimerkik­si Pren­zlauer Ber­gis­sä on raken­net­tu umpeen ja niiden väli­in jää tarpeek­si tilaa lev­eille jalka­käytäville, puuriv­istöille ja myös auto­jen poikit­taispysäköin­nille. Läpi­a­joli­iken­teelle ei ole kauheasti tilaa ja nopeudet eivät nouse kos­ka joku voi peru­ut­taa parkkipaikalta eteen. 

    Kadut ovat lev­eäm­mät kuin vaik­ka Kru­u­nun­haas­sa mut­ta Kru­u­nun­haan kaltaista kaupunkia ei muutenkaan saa enää tehdä val­okul­mien vuok­si. Auto­jen viemää tilaa ei voi käyt­tää muuhun rak­en­tamiseen kos­ka talo­jen väli­in on joka tapauk­ses­sa muutenkin jätet­tävä tarpeek­si tilaa ilmalle ja valolle. 

    Kun aikanaan autoilu vähe­nee, ei ole tehty sato­jen miljoonien turhaa investoin­tia parkki­taloi­hin tai luoli­in, vaan paikat voidaan ottaa muuhun käyt­töön puis­tok­si tai rav­in­to­lat­eras­sik­si läh­es ilmaisek­si. Parkkipaikko­jen viemä alan voi pitää kaupun­gin omis­tuk­ses­sa ja joko vuokra­ta nimikoidusti tai asukastunnustyyppisesti.

    Berli­inin asum­isti­heys on käsit­tääk­seni tarpeek­si ekol­o­gista jot­ta asukkaat voivat käyt­tää lähipalvelui­ta ja joukkoli­iken­net­tä. Ja mitä ilmeisim­min esimerkik­si tuon Pren­zlauer Bergin asukkaat ovat myös kohta­laisen tyy­tyväisiä asumiseensa. 

    Mikä tässä ei kel­paa vihreille? Mikä tässä ei kel­paa kokoomuk­selle? Jos jol­lain muul­la on san­omista, eri­laisia kaa­vanorme­ja voidaan niin halut­taes­sa muut­taa vihrei­den ja kokoomuk­sen voimin. Raken­nut­ta­jat tekevät sitä mitä niiden annetaan tehdä. Osta­jienkin luulisi halu­a­van mielu­um­min berli­i­iniä kuin jakomäkeä.

    1. Jos meil­lä on 100 m x 100 m kort­teli aluete­hokku­udel­la 2, siinä on 20 000 siinä pitää olla 150 autopaikkaa. Kadun­vart­ta on 4 x 95 m eli 380 metriä. Jos port­tiäytäviä on kolme /sivu, ja yksi bus­sipysäk­ki, jäljhelle jää ehkä 250 metriä pysäkön­ti­ti­laa. Ei mah­du 150 autopaikkaa. Ei edes poikit­tais­puysäköintinä. Lisäk­si kadun­var­si­paikko­ja on olta­va tilapäistä pysäköin­tia varten ja jakeluli­ikenet­tä varten ja niin edelleen.

      1. Osmo Soin­in­vaara:
        Jos meil­lä on 100 m x 100 m kort­teli aluete­hokku­udel­la 2, siinä on 20 000 siinä pitää olla 150 autopaikkaa. Kadun­vart­ta on 4 x 95 m eli 380 metriä.

        Miten olisi hie­man pienem­pi kort­teli, esim. 75 m x 75 m, jol­loin kadun­vart­ta tulee (reilusti) enem­män suh­teessa pinta-alaan.

      2. Jos teemme pienet kot­telit ja niiden väli­in lev­eät kadut, saamme aikaan toisaal­ta har­van kaupunki­rak­en­teen ja menetämme kort­telien sisäpihat.

      3. Osmo Soin­in­vaara:
        Jos teemme pienet kot­telit ja niiden väli­in lev­eät kadut, saamme aikaan toisaal­ta har­van kaupunki­rak­en­teen ja menetämme kort­telien sisäpihat.

        Mut­ta onko 75 m x 75 m pieni? Muu­ta­man vuo­den takaises­sa Helsin­gin kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­ton teet­tämässä selvi­tyk­sessä tarkastel­lut (s. 10) kort­te­likoot ovat 50 m x 100 m ja 75 m x 75 m. Molem­mis­sa kadun reunaa tulee siis noin 280, kun kort­telin pin­ta-ala on 5000 tai 5625 neliömetriä.

    2. Opti­maalis­es­ta asukasti­hey­destä käy­dään kovasti debat­tia esim. LKH-facebook-ryhmässä.
      Mon­et pitää rajana 20k asukas­ta / km2, mun mielestä 10k riit­täis val­lan mainiosti.
      Ja kos­ka kan­takaupungis­sa on niin paljon kaupungi­nosia, jois­sa jäädääv tästä paljon jäl­keen, pitäisi raken­nuskan­nan tiivistys aloit­taa esim. Töölöstä. Toisaal­ta kaupungi­nosien asukasti­heyt­tä pitäisi tas­apain­ot­taa laske­mal­la aina kaik­ki naa­pu­rit mukaan ja kat­so­ma­l­la tätä rypästä kokonaisuutena.
      Har­valle tulee mieleen, että esim. Pikku-Huopalahti on paljon tehokkaam­paa kaupunkia asum­isti­hey­den suh­teen kuin vaik­ka Katajannokka.

    3. Kes­ki-ikäi­nen trendi­hip­steri: Mitä vikaa on berli­in­i­tyyp­pisessä kadun­var­sipoikit­taispysäköin­nis­sä eli mik­sei sitä voi soveltaa Helsinkiin? 

      Töölössä nyt ainakin on tuon tapaista pysäköin­tiä jär­jestet­ty kadun­var­teen. Ei sil­lä tietenkään nykya­jan pysäköinti­normi­in päästä, mut­ta ei ole tarpeenkaan. Jostain syytä Berli­inis­sä jär­jeste­ly näyt­tää ihan kival­ta, mut­ta Suomes­sa ankeal­ta. Ehkä syynä, että Berli­inis­sä on pui­ta katu­jen var­sil­la ja kivetyt kadut — ei tule ensim­mäisenä pysäköin­tikent­tä mieleen 😉

  12. Hyviä ajatuk­sia. En ole aina ihan vaku­ut­tunut siitä miten pysäköin­tipaikan hin­ta pitää laskea ja onko se oikeasti ihan niin kallis (kos­ka ilman pysäköin­tiä ei ole mitään muu­takaan), mut­ta se on selvä että kalli­im­paa on kuin mitä nykyään maksetaan. 

    Itse olen jonot­tanut läm­mi­tys­tol­pal­lista paikkaa jo 3 talvea. Paikat eivät mene kier­toon kos­ka ne ovat niin nau­ret­ta­van halpo­ja. Moni on luop­unut autostaan, mut­ta ei luovu paikas­ta var­muu­den vuok­si. Vähän sama jut­tu kuin niiden asukaspysäköi­jien kohdal­la, jot­ka käyt­tävät autoaan vain viikon­lop­puisin, mut­ta halu­a­vat silti seisot­taa sitä oven edessä kun ker­ran siihen on mah­dol­lisu­us käytän­nössä ilmaiseksi.

    Min­imi­vaa­timus pysäköin­tipaikan hin­nalle pitäisi olla se, että se karkot­taisi kaik­ki sel­l­aiset autoil­i­jat, jot­ka eivät oikeasti tarvit­sisi paikkaa. Pitkäaikaissäi­ly­tyk­selle ja viera­s­paikoik­si on jär­jestet­tävä tilat erikseen.

    1. Peter:

      Min­imi­vaa­timus pysäköin­tipaikan hin­nalle pitäisi olla se, että se karkot­taisi kaik­ki sel­l­aiset autoil­i­jat, jot­ka eivät oikeasti tarvit­sisi paikkaa. Pitkäaikaissäi­ly­tyk­selle ja viera­s­paikoik­si on jär­jestet­tävä tilat erikseen.

      Muuten hyvä, mut­ta kuvaile­masi kokoinen hin­ta on hyvin eri eri rahal­lises­sa tilanteessa oleville ihmisille. Itsel­läni on auto parkki­hal­lis­sa talon alla ja mak­san siitä paikas­ta 50 euroa kuus­sa. Ei tun­nu mis­sään kah­den diplo­mi-insinöörin lapset­tomas­sa taloudessa. Jonkun toisen taloudessa tämäkin ver­rat­tain vaa­ti­ma­ton hin­ta voi olla kovin paljon puhu­mat­takaan sit­ten siitä, jos se hin­ta nos­tet­taisi­in jon­nekin muu­ta­man sadan euron kokolu­okkaan, kun taas jollekin varakkaalle, ker­ran kuus­sa autoaan käyt­tävälle eläkeläiselle moko­ma sum­ma on täysin merkityksetön.

      Suurin tarve autolle tun­tuu ole­van ruuhkavu­osi­aan viet­täville per­heille, kun on päiväkodit, koulut, har­ras­tuk­set ja ruokaos­tok­set ja ne eivät kaik­ki ole aina mitenkään järkevästi logis­tis­es­ti hallinnoitavis­sa ilman auton tar­joa­maa mah­dol­lisu­ut­ta liikkua autonomis­es­ti (puhu­mat­takaan siitä, että asun­to­jen hin­to­jen ollessa mitä on asun­non logisti­nen sijain­ti suh­teessa työ­paikkaan, las­ten päiväkoti­in ja ruokakaup­paan voi olla niitä paikko­ja mis­tä tin­gitään ensim­mäisenä). Ruuhkavu­osi­aan viet­tävät per­heet tup­paa­vat myös ole­maan niitä, jois­sa jokainen ylimääräi­nen mak­su tai kus­tan­nus on kaikkein isoin ongel­ma, kun on kaik­ki lap­sista aiheutu­vat kulut, töistä saata­vat ansiot ovat vielä ver­rat­tain mata­lat ja asun­to- ja auto­lainat on maksussa.

      1. Jukkis: Muuten hyvä, mut­ta kuvaile­masi kokoinen hin­ta on hyvin eri eri rahal­lises­sa tilanteessa oleville ihmisille. Itsel­läni on auto parkki­hal­lis­sa talon alla ja mak­san siitä paikas­ta 50 euroa kuus­sa. Ei tun­nu mis­sään kah­den diplo­mi-insinöörin lapset­tomas­sa taloudessa. Jonkun toisen taloudessa tämäkin ver­rat­tain vaa­ti­ma­ton hin­ta voi olla kovin paljon puhu­mat­takaan sit­ten siitä, jos se hin­ta nos­tet­taisi­in jon­nekin muu­ta­man sadan euron kokolu­okkaan, kun taas jollekin varakkaalle, ker­ran kuus­sa autoaan käyt­tävälle eläkeläiselle moko­ma sum­ma on täysin merkityksetön. 

        Näin­hän se on, mut­ta se kuu­luu elämään. Mak­sukyky­isil­lä on yleen­sä enem­män vai­h­toe­hto­ja. Jos ale­taan ajatel­la aina sen kaikkein köy­him­män ehdoil­la, ei voi­da kan­nat­taa ruuhka­mak­su­ja kun ne estävät liikku­misen lähiöistä ytimeen ja pitää vaa­tia ilmaista parkki­ti­laa kos­ka muuten ei pääse köy­hä asioimaan. Tai sit­ten vai­h­toe­htois­es­ti on todet­ta­va köy­hälle, että jos ei keskus­ta-autoilu­un ole varaa, ei var­maan kan­na­ta autoil­la keskus­tas­sa. Se kun ei ole ihmisoikeus sen enem­pää kuin hal­pa pysäköintikään.

        Lähiöis­sä pysäköin­ti on harvem­min ongel­ma. Tila lop­puu ruu­tukaa­va-alueel­la ja siel­lä markki­na­t­alouden ehto­jen mukaan pysäköin­nin hin­nan pitäisi nous­ta. Asukaspysäköin­ti on hyvä esimerk­ki. Niin kauan kuin ihmis­ten ei tarvitse edes het­kek­si pysähtyä miet­timään kan­nat­taako autoaan seisot­taa pitkäaikaisparkissa kadun var­res­sa, pysäköimi­nen on liian hal­paa. En ole elit­isti, mut­ta on se vähän väärin, että 1000 euroa kat­sastet­tuna mak­sa­va auto vie Helsin­gin kalleim­mil­la alueil­la puolipysyvästi 12 m² tilaa ja hait­taa merkit­tävästi katu­jen talvi­hoitoa. Olisi edes joku puolen miljoo­nan Bent­ley, jos­ta on mak­set­tu keskus­takak­sion ver­ran vero­ja ennen kadulle hylkäämistä.

  13. Varsin hyviä argu­ment­te­ja koot­tu yhteen. Kiitos Osmo. 

    Miten kokoomus voi ylläpitää tätä pysäköinti­normivääryyt­tä? Val­tu­us­tossa on 85 paikkaa, joista 24 on Kokoomuksella. 

    Asun Kallios­sa ja sisäpi­hal­la on viisi autopaikkaa. Ne mak­sa­vat 25 euroa/kk. Ehdotet­ti­in jos­sakin vai­heessa, että hin­ta nos­tet­taisi­in 50 euroa/kk. Ketään ei autopaik­ka enää kiin­nos­tanut, joten pidet­ti­in 25 euroa/kk. Taloy­htiö voisi seu­raavak­si jär­jestää huutokaupan.

    1. Könt­tä­sum­ma toimii var­masti triv­i­aaleis­sa tilanteis­sa mut­ta ongel­ma muut­tuu eri­laisek­si jos henkilö olisi tärkeässä osas­sa yri­tyk­sessä. Ongel­mana on pelko epä­var­muu­den lisään­tymis­es­tä pitkäk­si aikaa: avain­henkilö saat­taa läh­tee pois ennal­ta määräämät­tömäk­si ajak­si ja silti on velvol­lisu­us ottaa henkilö takaisin. 

      On myös puolue, jon­ka mielestä duu­nar­il­la pitää olla varaa autopaikkaan.

Vastaa käyttäjälle R.Silfverberg Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.