Katsoin taas pitkästä aikaa Nasan sivuilta, mitä maapallon lämpötilalle kuuluu.Käytän 12 kk:n tasoitusta, koska lämpötilakuvaajalla on pientä kausivaihtelua.
Luvut kuvaavat muutosta vuosien 1950-80 keskiarvoon. Siitä ajankohdasta maapallo on lämmennyt kuvan mukaan noin 0,8 astetta. Se ei siis ole tuo usein käytetty esiteollisen ajan lämpötila, koska vertailuvuosina maapallo oli jo lämmennyt. Noihin lukuihin pitäisi lisätä noin 0,2 astetta, niin puhuisimme muutoksesta esiteolliseen aikaan nähden. Maapallo on siis nyt lämmennyt asteella.
Lämpötilalla on ollut kasvihuonekaasuista johtuen nouseva trendi ja El Nino -ilmiön vuoksi vaihtelua trendin ylä- ja alapuolella. El Ninon aikana yläpuolella ja La Ninan aikana alapuolella.
Kolme vuotta sitten lämpötila rikkoi kaikkia ennätyksiä tavallista voimakkaamman El Ninon ansiosta nousten noin 0,2 astetta trendiviivan yläpuolelle. Sen jälkeen lämpötila on laskenut La Ninan ansiosta, mutta päässyt hädin tuskin trendin alapuolelle. Vuodelle 2019 ennustetaan jo uutta El Ninoa, joten nyt pitäisi olla kuopan pohjalla.
Tein hyvin epätieteellisen analyysin piirtämällä käsivaraisesti viivat käyrän huippujen ja pohjien kautta. Nämä kuvaajat osoittavat, että lämpeneminen olisi kiihtynyt. Samanlainen spurtti nähtiin 1990-luvun puolivälissä. Syitä tähän en osaa sanoa. Joku parempi ilmastoasiantuntija varmaankin osaisi.
Excell laski kuvaan lineaarisen trendin. Kokeilin myös toisen asteen polynomia. Se osoitti hitaasti kiihtyvää kasvua, mutta toisen asteen termi oli tuskin tilastollisesti merkitsevä.
Toivotaan parasta. Jospa ikiroudan metaani viimeinkin alkaisi purra?
Hyvältä näyttää, mutta saamme odottaa vielä kauan ennekuin kotimaiset viinit (oikeista rypäleistä siis) ja kotimainen oliiviöljy tulevat kauppoihin, tuskin minun elinaikanani. Mutta saahan sitä toivoa?
Ainakin Lapista on mitattua aineistoa muutaman tuhannen vuoden ajalta. Voisitko tehdä vastaavan havainnollistamisen siitä aineistosta?
Eikö olisi jo korkea aika tunnustaa, että ainoa tapa pysäyttää ilmaston lämpeneminen on leikata 95% päästöjä ja heti. Emme voi odottaa uusia teknisiä keksintöjä. Olisi pitänyt satsata jo 30 vuotta sitten. Olem insinööri ja uskon tekniilkaan mutta nyt ollaan myöhässä. Hesarin juttu fuusiovoimasta oli yksi vastuuttomimmista. Vaikka se ranskalainen ydinvoimala valmistuisi nykyaikataulun mukaan 2025 mennessä ja vielä toimisi, ei siihen ilmastomielessä kannattaisi investoida, ei ehtisi ilmastoasiassa.
Pitäisi tunnustaa että on pakko luopua autoilusta ja tietysti muistakin polttomoottoreista, lentämisestä, lihansyönnistä (siis myös koirista ja kissoista) ja kaikestä krääsästä ja heti. Poliittista realismia? 10 senttiä dieselin hintaan Ranskassa veti presidentin rähmälleen ja antautui.
Lassi Hietanen
”Eikö olisi jo korkea aika tunnustaa, että ainoa tapa pysäyttää ilmaston lämpeneminen on leikata 95% päästöjä ja heti.”
Plus maailmaan tulee rauha, jos vielä sen lisäksi laitetaan kaikki aseet roskiin ja opetellaan elämään ihmisiksi.
Mitä siten? Miten tämä lausahdus saa kiinalaiset, intialaiset ja vaikkapa amerikkalaiset ja australialaiset tekemään yhtään mitään?
”Pitäisi tunnustaa että on pakko luopua autoilusta ja tietysti muistakin polttomoottoreista, lentämisestä, lihansyönnistä ”
Vaikka Suomi tai koko Eurooppa katoaisi huomenna kartalta, ilmastonmuutos ei sillä pysähdy.
Järjettömän kokoisten hiilidioksidivähennysten sijasta pitää kerätä koko Euroopan laajuinen sotakassa. Sitten aletaan kepittämään muita maita ilmastotekoihin ja käytettäisiin kassaa paikkailemaan paikataan niitä vahinkoja, mitä mahdollisista ilmastotullien vastatulleista alkaa tulemaan.
Vähennyksiä ei pidä unohtaa, mutta ei maailma sillä pelastu että vain eurooppalaiset vähentävät päästöjään. Tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä. Ne joita ei kiinnosta, täytyy saada kiinnostumaan. Joko hyvällä (esim. lahjomalla) tai sitten pahalla (hiilitulleilla tms.). Kaikki tällainen vaatii resursseja eli käytännössä rahaa. Koska resursseista on aina pulaa, ei kannata käyttää kaikkia euroopan dekarbonisoimiseen niiltä osin, kun se tulee liian kalliiksi vs. panostus kansainväliseen toimintaan.
Ja ainakin Euroopassa pitäisi ensin aloittaa siitä, että laitetaan Saksa järjettömän ydinvoimavastaisen politiikkansa kanssa kuriin. En tiedä miten se onnistuu, mutta Saksan toiminta on äärimmäisen vahingollista sekä sen itsensä, että myös koko EU:n ilmastotavoitteille.
Yhdyn Syltyn kantaan. En kannata EU:n integraation syventämistä, mutta nyt, kun meillä unioni kuitenkin vielä on pystyssä, niin sitä voisi käyttää ensin unionin omien ja sitten koko maailman rivien suoristamiseen. Konkreettisemmin voisi vaatia — hyvällä tai pahalla — jokaiselta maailman valtiolta hiilineutraaliutta vuoteen 2060 mennessä.
Kiinalaiset, afrikkalaiset, intialaiset, aasialaiset, yhdysvaltalaiset, saksalaiset… Jospa tunnustetaan, että suomalaisten ilmastovaikutus henkilöä kohden on yksi maailman suurimmista ja aloitetaan itsestämme. Lihansyönti minimiin, oma auto myyntiin (paitsi ne alle 10% joilla on yli 5km sivistyksen pariin), turhan tavaran ostaminen stop, seuraava asunto puolet nykyistä pienempi, ylimääräinen lentäminen pois. Kaikki helppoja keinoja jotka potentiaalisesti nostavat elämän laatua.
Mutta ei. Sama meno jatkuu, kana työpaikkaruokalassa maistuu entiseen malliin ja autot päästävät pakokaasut ilmoille tiheään asutuilla alueilla, jossa omaa autoa itsensä liikuttamiseen ei oikeasti tarvitse kukaan. Kun ne kiinalaiset…
Eli tyydytään optimoimaan talouskasvua ja odottamaan sitä päivää, kun päästään loskatalvista Keski-Euroopan tilanteeseen. Harmi, että pimeydeltä meitä ei pelasta edes ilmastonmuutos.
Ei ole mitään luonnonlakia, joka sanoisi, että jokaisella maailman ihmisellä on oikeus yhtä suureen ilmastovaikutukseen. Muutoinhan väkiluvun kasvattaminen jossakin päin maapalloa vähentäisi oikeuksia toisella puolella maapalloa, mikä olisi absurdi mekanismi.
Maailmassa valta ja vastuu on sovitusti jaettu itsenäisten valtioiden kesken. Siksi toiminnan ensisijaisen subjektin tulee olla valtio.
Yksi keskeinen oikeudenmukaisuuden periaate on, että toiselle ei saa aiheuttaa vahinkoa. Siksi Suomikaan ei saa tuottaa nettopäästöjä, jotka muuttavat ilmastoa epäedulliseksi joillekin muille valtioille.
Näin ollen oikeudenmukaista olisi, että jokainen valtio — tavalla tai toisella — ”nielisi” omat kasvihuonepäästönsä, mukaan lukien historialliset päästönsä.
Suomen osalta riittää jotakuinkin, että nettopäästöt saadaan nollaan. Jos päästään negatiivisiin päästöihin, nielupalveluja voitaneen myydä niitä tarvitseville, kuten Saksalle kenties.
Koska Suomi on jo saavuttamassa nollanettopäästöt etujoukoissa, tulisi Suomen kohdentaa huomionsa muiden maiden painostamiseen pikemmin kuin oman vauhdin parantamiseen, aivan kuten Syltty korosti.
Andrea Rossin E-CAT on kaupallistamisvaiheessa. Yhteistyökumppaninsa kanssa ovat asentamassa 40 MW edestä lämpölaitoksia lämmittämään toimistoja. Myyvät vain lämpoä, eli voimalaitokset on Rossin porukan hallussa ja myyvät 20% markkinahintaa alemmalla hinnalla lämpöä kumppanille. Ensimmäinen laitos ollut käynnissä marraskuun puolivälistä alkaen.
Tuolta sivustolta löytyy lisää tietoa aiheesta. Ovat seuranneet 8 vuotta Rossin tekemisiä:
http://e-catworld.com/
Linkkisi tarjoavat tiedot eivät hirveästi vakuuta. Kannattaa opetella median lukutaitoa.
Toki vain, jos tuo e-cat osoittautuu onnistuneeksi, keksijälle kuulukoon reilu osuus maailman pelastamisesta.
Rossi oli tekemässä laitteellaan 1 megawatin koetta vuonna 2011, tuloksista ei ole mitään kuulunut.
Joo, ja sen jälkeen ”yhtä onnistunutta” uutta ”riippumatonta” koetta v. 2014. Hän jopa sai lisensioitua keksintönsä jollekin yritykselle, mutta oikeusjuttuhan siitä tuli, kun yritys ei saanut laitetta toimimaan. -Käsittämätöntä, mistä Rossille riittää rahoitusta.
PS: Tuosta LENR:stä olisi niin suunnatonta hyötyä, että sitä ilmeisesti tutkitaan jonkinmoisella intensiteetillä ihan vakavasti otettavissa organisaatioissa ympäri maailman.
Rossin ensimmäisen kaupallisen laitteen pääsee näkemään 31.1.2019 ihan ”livenä” internetissä. Siitä Helen ostamaan lämpöä, kun halvalla saa.
https://tinyurl.com/yap2clo3
Insinöörit suunnittelevat laitteet, joita me kuluttajat ostamme.Nykyaikana tuotetaan paljon nopeasti hajoavia tuotteita, joiden tuottamiseen kulutetaan paljon energiaa monissa eri vaiheissa kaivoksesta kuluttajan kotiin.Sellainen kuin laitteen korjaaminen, maksaa paljon ja onko takeita, että korjattu laitekaan kestää kauaa.
Onko insinöörien mielestä järkevää tuottaa kestoiältään huonoja laitteita ja ovatko ne ilmaston lämpenemisen kannalta erityisen merkittäviä ?
Ei se ole suunnitteluinsinööreistä kiinni. He suunnittelevat laitteet lakien, standardien ja johdon antamien reunaehtojen mukaan.
Näyttää aivan vanhalta kunnon tekniseltä analyysiltä. Vielä kun tuo käyrä tuosta laskee alle pohjien kautta vedetyn linjan, niin trendiä ei joko ole tai se on kääntynyt.
Jossain oli Fourieer-analyysi tilanteesta muutaman vuoden takaa. Analyysissa ennustettiin viimeisen huipun taittuvan laskuksi – kuten siis on tapahtunut. Johtopäätös: ei trendiä, satunnaista vaihtelua.
Aika näyttää.
On jo näyttänyt: Luonnonkasvien, ötököiden, eläinten ja lintujen ”pohjoisraja” on selkeästi siirtynyt ylemmäksi oman yli 60-vuotisen havaintohistoriani aikana. Tämä, kuten myös merenpinnan nousu ovat lämpenemisen kiistattomia indikaattoreita.
Sittää, että ilmasto lämpenee, ei ole (järkevää) kiistaa. Se, että nuo Soininvaaran luonnostelevat kiihtymisjaksot ja sitten ne rauhallisemmat periodit ovat jotenkin mielekkäitä on sitten jo muutamaa kertaluokkaa kyseenalaisempaa. Nehän häviäisivät, jos muutaman yksittäisen vuoden arvot olisivat olleet hieman toiset. Yleinen lämpenemistrendi olisi ollut sama, mutta se olisi tapahtunut tasaisemmin,
En nyt tiedä mikä on ollut seuraamisen taso, mutta eipä tässä kai ole mitään kovin epäselvää että onko satunnaista vaihtelua vaiko ei. Taidetaan olla nykyisin jo suunnilleen samoilla tasoilla evoluutioteorian ja suhteellisuusteorian kanssa, eli ihmisen aiheuttama ilmastön lämpeneminen on pomminvarma homma. Osmon analyysi on aika keppoinen ja jos koko perusteesissä on jotain epävarmaa, niin kannattaa varmaan lukaista läpi vähän perusteellisempaa analyysiä aiheesta, esim tästä:
https://www.eesi.org/climate-change-FAQ
tai ihan wikipediasta tms..
Niin, en toki kommentillani ole kiistämässä ilmaston muutosta.
Varmoina pidetyt totuudet ovat vain helposti johtamassa kyseenalaisiin oikopolkuihin argumentoinnissa, kuten tässä tapauksessa aikasarja-analyysissa. Seurauksena on huonosti toimivia yleistyksiä, joista voi sitten seurata jotain sellaista joka ei ollut tarkoitus.
Peräänkuulutan ajattelun huolellisuutta myös selvinä ja vahvistettuina pidettyjen asioiden osalta. Huonot metodit ovat huonoja metodeja, vaikka näyttäisivätkin toimivan ”oikein”.
Lähinnä minua hymyilytti nostalgisesti tuo Osmon ”tekninen analyysi”.
Mahtavatko ihmisen toimet pärjätä luonnon omalle lämpötilojen jaksottaisuudelle? Jääkausia on syntynyt läpi historian olettavasti auringon aktiivisuuden heikkenemisen seurauksena.Eli pikemminkin jääkautta kohti ollaan menossa kuin lämpenemistä kohti.Ei ihmisen toiminta voi olla auringon vaihteluita ylivoimaisempi ja aiheuttaa planeetan kuumenemista vastoin auringossa tapahtuvaa säteilytason heikkenemistä? Jos olen väärässä, niin osoittakaa se.
Auringon intensiteetin vaihtelu on helppo erottaa muista tekijöistä: Satelliitti mittaa samanaikaisesti auringosta saapuvaa säteilyä ja maasta takaisin avaruuteen lähtevää säteilyä. Jos maasta takaisin lähtevä säteily pienenee suhteessa Auringosta tulevaan säteilyyn, Tellukseen kumuloituu energiaa. Tällaisia selkeitä mittaustuloksia on olemassa, ja takaisinsäteilyn pienenemisen syinä ovat ainakin kasvihuonekaasut.
Todellakin,noin päinhän tämä menee nyt.Auringon aktiivisuus on laskenut, mutta maapallon ilmasto senkus vaan lämpenee. Ihminen on nyt vaikuttavin tekijä ilmastoon ja maapallon lämpötilaan
Etkös sinä tuossa itse jo osoittanut?: Auringon aktiivisuus laskee, joten ilman ihmistä ilmasto jäähtyisi. Koska ihminen läsnä ja ilmasto lämpenee niin ihminen se on.
Niin se aurinko nyt lämmittää maapalloa takaisin normaaliin tilanteeseen. Nyt peukut pystyyn ja ilmaston lämmitystalkoot käyntiin että saadaan metsät kasvamaan nopeaa ja maatalous kukoistukseen!
Kyllähän lämpenemisen pitäisi olla kiihtymässä, koska hiilidioksipitoisuus nousee ja systeemissä on inertiaa. Pintamittausten aikasarjasta lämpenemisen viimeaikainen nopeutuminen ei kuitenkaan näy, ainakaan hyvin: https://tamino.wordpress.com/2018/10/09/the-global-warming-signal/
Tulos riippuu tietenkin kovasti siitä millaista mallia käyttää. Lisäksi pitää uskoa merkitsevyyksiä tai luottamusvälejä katsoessa että on mallintanut kaikki autokorrelaatiot.
Meeenpinnan nousu sensijaan on selvästi kiihtymässä: https://tamino.wordpress.com/2018/02/13/sea-level-acceleration-2/
Kun näitä asioita itse miettii, pitää aina muistuttaa itseään että ei etsi avaimia katulampun alta. Kun ymmärtää tilastotiedettä, argumentit alkavat painottua tavalla joka ei ole oikeaa ilmastotiedettä.
Ilmaston lämpenemistä pääasiallinen evidenssi ei tule aikasarjoista ja tilastoista, vaan fysikaalisista ilmastomalleista. Tilastoja ja aikasarjoja on hyvä käyttää mallien tarkistamiseen, mutta trendit eivät kerro tulevaisuudesta.
Aurinkokunnan planeettojen sijaintiakin voisi ennustaa tilastollisilla malleilla, mutta fysikaaliset mallit ovat paljon parempia. Vain muutama havainto uudesta taivaankappaleesta riittää ennustamaan sen sijainnin vuosikymmeniksi eteenpäin. Tilastomallilla ennustetta ei voisi tehdä.
Ilmastomallit paranevat jatkuvasti.
Millä perusteella havainnot ovat vähemmän arvokkaita kuin tuollaiset mallit? Miten niiden kehittymistä voi arvioida? Parametrien ja yhtälöiden määrän kasvulla?
No, tottahan fysiikan perusfaktoihin perustuvat mallit ovat aina ensisijaisia havaintoihin nähden. Jos jälkimmäiset poikeavat mallien ennusteista, niin vika on aina mittauksissa ja niinpä data on yleensä käyttökelvotonta ilman huolellista adjusointia, homogenisointia, kaulintaa ja käärimistä. Vastaavasti kaikki havainnot jotka näyttävät tukevan malleja ovat automaattisesti paikkaansapitäviä ja virheiden etsiminen niistä on dunningkruukerismia ja öljy-yhtiöiden rahoittamaa denialismia.
Samoin ilmastotukimuksen saloihin vihkitymättömien on turha mennä arvostelemaan käytettyjä tilastollisia menetelmiä – onhan näet päivän selvää, että menetelmä, joka löytää mallien ennustaman fysikaalisen signaalin on paras mahdollinen.
Naturessa 06/2018 löytö läntisen Antarktiksen alla 91 aktiivista tulivuorta. Magneettikenttä heikkenee – KUINKA tyhmää ignoorata sen vsikutus lämpenemiseen! Siperiassa 3x vahvempi magneettikenttä jo kuin Afrikan-EAmerikan välillä. Eranto vaeltaa nopeammin kuin havaintohistoriassa. Biopolttoaineiden huijaus jäänyt kiinni C14/C13/C12-massaspekkarilla. Ei nää populaari-poliisit kuuntele. T. biokemisti (pihallenaurettu) & putkimies dinoglyphs.fi
Osmo, kokeile rakenteellista aikasarjamallia eikä tuollaista ad hoc – viritelmää.
Esimerkiksi
https://stat.ethz.ch/R-manual/R-devel/library/stats/html/StructTS.html
Osmo,
kokeile enemmänkin rakenteellista aikasarjamallia tähän kuin tuollaista harkinnanvaraista menetelmää..
https://stat.ethz.ch/R-manual/R-devel/library/stats/html/StructTS.html
Ode, voisit jättää ilmiselvien denialistien tyhjät kommentit vain julkaisematta. Menkööt muualle levittämään epätieteellistä maailmankuvaansa.
”ILMASTON LÄMPENEMINEN ON KIIHTYMÄSSÄ?”
Miksi kysymysmerkki? Kai se nyt kiihtyy, koska ilmakehän hiilidioksidipitoisuus kasvaa eksponentiaalisesti ja korreloi selvästi ihmiskunnan tuottamien päästöjen kasvun kanssa. Ja kasvu jatkuu, katsotaanpa vaikka climateactiontracker sivustosta suurimman päästäjän, Kiinan ennustetta seuraavalle kymmenelle vuodelle, kasvu on yhä merkittävää. IPCC SR 1.5 kertoo, mitä lämpeneminen merkitsee, ja kuinka lähellä tuota 1.5 rajaa ollaan jo nyt. Me suomalaiset tiedämme, että meidän osalta tuo raja meni jo ajat sitten.
Panin sen kysymysmerkin siksi, että noissa havainnoissa olin näkevinäni kiihtymistä, mutta niin kuin täällä on jo samnottu, tällä havainnolla ei ole minkäänlaista tilastollista merkitsevyyttä.
Miten niin suomalaisten osalta raja jo meni? Mitä tarkoitat? Käsittääkseni Suomen nettopäästöjen suuruus ja trendi ovat melko hyvät, kiitos Suomen pienen vestön ja suurten hiilinielujen.
Tarkoitan vain sitä, että Suomen ilmasto lämpenee selvästi nopeammin kuin ilmasto keskimäärin. Yleinen käsityshän on, että Suomessa on jo ylitetty 2 ast C lämpeneminen. Voin allekirjoittaa väitteen ihan omien havaintojenikin perusteella. Suomen omilla päästöillä on kovin vähän tekemistä tapahtuneen kanssa.
Suomen lämpeneminen ei ole automaattisesti sama asia, kuin maapallon lämpeneminen. Paikallinen lämpeneminen voi johtua myös lisääntyneistä etelätuulista. Se taas on vain maapallolla olevan lämmön siirtelyä paikasta toiseen, mutta ei lämmön lisääntymistä. Vain globaalit mittaukset kelpaavat.
Kiitoksia selvennyksestä. (Pelkäsin turhaan, että tässä viitattiin joihinkin skenaarioihin, joissa kunkin maan nuppikohtaisia päästölupauksia skaalataan koko maailmalle, mistä sitten arvioidaan vastaavaa lämpenemisen määrää. Tällaisiakin laskelmia on muistaakseni julkisuuteen tuotu.)
Sehän on tietenkin la Nina eikä el Nina 🙂
Kovin on yksinkertaistettu lämpenemisen syitä. Täytyy myös kysyä, että mistä ajasta ilmasto on lämmennyt 0,8 astetta? Jos vuodesta 1980, niin mielestäni lämpeneminen on alle 0,7 astetta?
Ilmasto lämpeni huomattavasti ennen toista maailmansotaa ja tätä eivät ilmastomallit osaa selittää, ei myöskään sen aikainen hiilidioksidipitoisuus.
Syltty:”Pitäisi tunnustaa että on pakko luopua autoilusta ja tietysti muistakin polttomoottoreista, lentämisestä, lihansyönnistä “”
Hiilidioksidipäästöjen (noin 70 % päästöistä) lisäksi lentämisessä syntyy vesihöyryä (noin 30 %) sekä typen oksideja, rikkioksideja, palamattomia hiilivetyjä, häkää ja pienhiukkasia (yhteensä alle prosentti). Vesihöyrykään ei ole haitatonta, jos se muodostaa ilmastoa lämmittäviä cirrus-pilviä.
Raportin mukaan ainakin 51 prosenttia maailman kasvihuonekaasupäästöistä aiheutuu liha- ja siipikarjan tuotannosta, kun YK:n aikaisemman arvion mukaan lihantuotanto vastasi vain noin 18 prosentista päästöjä.
Eri lähteistä saaduista luvuista tulee jo yli 100 %. Tosin tutkimukset eivät mittaa samoja kaasuja tarkalleen, mutta pointti on se, että tyhjentävää tutkimustulosta ei ole.
Kun lentämisen (rahti) päästöt leikataan, niin lämpeneminen hidastuu riittävästi. Maat alkavat valmistaa tuotteensa omassa maassa vaikkakin kalliimmalla hinnalla kuin aikaisemin. Kuluttaminen vähenee ja ihmiset laittavat rahansa oleelliseen. Ei viihde eikä ylikuluttamiseen. Lopetamme velkaantumisen, helppoa vai mitä ?
Mitä sitten? Ilmasto on ollut huomattavasti nykyistä kylmempi tai lämpimämpi maapallon historian aikana. Tuhat vuotta sitten Suomen ilmasto oli nykyistä merkittävästi lämpimämpi. Lämpeneminen on Suomessa hyvä asia.
Sitä sitten, se ei ole pelkästään Suomi joka muuttuu (luultavasti lämpenee), vaan kaikki muutkin alueet maapallolla muuttuvat – luultavasti lämpenevät. Tuhansia vuosia sitten metsästäjä-keräilijöiden oli helppo muuttaa etelämmäs mannerjään laajetessa, ja muuttaa pohjoisemmaksi mannerjään vetäytyessä. (i) Nykyään maapallolla ei enää ole tyhjää tilaa jonne ilmastopakolaiset mahtuisivat, ilman että kohdealueen asukkaat alottaisivat sotimisen tai muun vastaanpanemisen. (ii) Nykyisellä elämäntyylillä ja tuotantotavoilla muuttajien on hankalampi ottaa infrastruktuurinsa mukaan, metsästäjä-keräilijöillä se mahtui reppuun. (iii) Nykyään muutokset tapahtuvat kymmenissä vuosissa eivätkä sadoissa tai tuhansissa vuosissa.
Saattaa olla että meidän osamme Suomessa osoittautuu silti hyväksi. Venäjä luultavasti hyötyy ilmastomuutoksesta, sillä kun on niukasti satamakaupunkeja jäämässä veden alle, ja sen sijaan iso Siperia sulamistaan odottamassa. Siksi venäläiset eivät ehkä ala tungeksia tänne, ja vieläpä hoitavat muunmaalaisten ilmastopakolaisten nirtsaamisen omilla rajoillaan meidän puolestamme. Myös etelään päin meillä on onnekkaasti bulvaaneja jotka hoitavat ilmastopakolaisten listimisen tai esim. Välimereen hukuttamisen puolestamme.
Moraalistahan tuo ei ole, ja oman navan optimointi saattaa myös kostautua mikäli kehityskulku onkin yllättävämpi (niinkuin isoissa mullistuksissa tuppaa olemaan). Jos termohaliinikierto pysähtyy napajäiden sulaessa, ja Golf-virta myös, niin ehkä ilmastopakolaisiksi lähdemmekin me suomalaiset. Jos olemme siihan asti ajaneet kukin-pitää-huolen-itsestään -politiikkaa, silloin on oletettavissa itse joutuminen tapetuksi lähimmällä rajalla tai jossain kauempana. Tai, jos maailmalla sotimaan lähdetään, vaikutukset eivät ehkä jääkkään kauas rajoistamme. Ensimmäisiä paikkoja maapallolla joissa kostea lämpötila ylittää ihmisen sietokyvyn lienee etelä- ja kaakkois-Aasia. Niillä seuduin asuu satoja miljoonia ihmisiä, ja ainakin Kiinalla, Pakistanilla ja Intialla on ydinaseet. Ruoantuotannon loppuminen joillakin seuduilla voi johtaa vielä yllättävämpien porukoiden liikkeelle lähtöön, joita on enemmän kuin meitä ja joilla voi olla parempi aseistus.
Näitä jossitelmia pitää sitten puntaroida niitä kustannuksia vastaan joita ilmastomuutoksen torjumisesta aiheutuisi (mikäli torjuminen on mahdollista). Epävarmojahan kaikki oletetut tapahtumainkulut ovat, mutta päätöksenteko epävarmuuden vallitessa on taito johon lähes kaikki menestyminen tai tuhoutuminen tässä maailmassa perustuu.
Aihe on laajempi, mutta tämä lyhyenä rektiona ”Mitä sitten” -kysymykseen.
Kivirannan kommentti on osuva ja melko perusteellinenkin. Siitä kuitenkin puuttuu yksi elementti: periaate, jonka mukaan valtio ei saa aiheuttaa haittaa toiselle valtiolle. Tämä periaate on mielestäni keskeinen maailmanrauhan kannalta. Ymmärtääkseni vain joistakin poikkeuksista on sovittu (lähinnä sotilaallinen väliintulo YK:n mandaatilla). Vaikka ilmastonmuutoksessa on kyse yhteismaasta (maapallon ilmastosta ja lämpenemisestä), on yhteismaan pilaaminen kasvihuonepäästöillä nähtävä haitantekona muille. Haitanteko on rinnastettavissa sodan julistukseen ja oikeuttaa puolustautumisen, tarvittaessa voimakeinoja käyttäen.
Sen sijaan oman maan pilaaminen, esimerkiksi ylikansoittamalla ja maaperää köyhdyttämällä, ei oikeuta siirtymään rajojen yli toisten valtioiden alueelle.
Jos Paasikivi totesi legaliteettinäkökohtia puineille että ”Kreml ei ole mikään käräjäoikeus” vielä suht’ järjestyneessä maailmassa, niin sitäkin vähemmän miljoonapäiset nälkää ja kuolemaa pakenevat massat alkavat pohtia ylipäänsä mitään oikeusperiaatteita, saati jotain meille edullisesti kirsikanpoimittua periaatetta.
Kun kuitenkin pienen valtion asukkaille on erityisen edullista se että oikeusperiaatteet vallitsevat maailmassa, meidän kannattaa kaikella painollamme yrittää keikauttaa venettä K.V. ilmastospimuksen aikaansaamisen suuntaan. Ja tehdä se ennen kuin K.V. järjestys alkaa rakoilla.
Tähän liittyen: vaikka puhtaan peliteoreettisesta <A HREF="http://www.soininvaara.fi/2013/11/14/ilmastopolitiikka-2-yhteismaan-ongelma/"Yhteismaan näkökulmasta yksipuoliset ilmastoteot eivät olekaan kannattavia, vaan ainoastaan kaikkia sitova sopimus, arkitodellisuudessa ihmiset käyttäytyvät monimutkaisemmin. Esimerkin ja hyvän tahdon näyttäminen mm. luultavasti on pikemmin avuksi kuin haitaksi neuvotteluissa, sitten kun K.V. ilmastosopimuksesta neuvotellaan.
Rajuja päätöksiä sitovasta lainsäädännöstä pitäisi saada tehtyä erittäin nopealla aikataululla. Siihen taas vaikuttaa seuraavan hallituksen koostumus ja kuinka paljon siellä on elinkeinoelämän kätyreitä. Päästetäänkö elinkeinoelämä vesittään ilmastotoimet, se on ratkaisevin taistelu ilmastonmuutoksen vastaisessa sodassa.
BusinessEuropen (elinkeinoelämän järjestöjen ja suurten yhtiöiden lobby, mukana EK) aikomus vesittää kunnianhimoisempi ilmastopolitiikka vuodettiin julki viime syksynä. Aikovat viattomasti myötäillä jos puheet pysyvät puheina. Jos uhkaa muuttua laieksi, ottavat isommat aseet esiin. Vesittämispropagandan väitteet: ”ei voida koska kilpailukyky, muiden pitää saavuttaa EU:n taso, EU:n ei pidä ottaa johtavaa roolia, laskelmat epävarmoja, epävakaus lisääntyy, vaaditaan vaikuttavuusarviointeja”.
Pohattojen suustaa on äskettäinkin tullut viestiä, että pysykööt poliitikot kaukana, kyllä markkinat hoitavat tämän ilmasto-ongelman.
Nyt kannattaa seurata, mitkä poliitikot ja mediat alkavat toistaa BusinessEuropen listan kohtia. Tai voihan sitä hurskaasti valehdella silmät suut täyteen vaaleihin asti. Näin kokoomus luultavasti toimii. Lammaspuku kiskotaan päälle ja suden kulmahampaat paljastetaan sitten hallitusneuvottelussa.
Nyt pidetään historian tärkeimmät ilmastovaalit. Jos on ilmastonmuutoksesta tosissaan huolestunut (kuten kaikkien pitäisi olla), ääni elinkeinoelämän edunvalvontapuolueille on yhtä tyhmä teko kuin jos veikkaisi halvaantunutta muulia laukkakisoissa. Tästä vihreiden kannattaisi vaalikampanjassa muistuttaa niitä sillä tavalla rajoittuneita, jotka voivat ajatella äänestävänsä vain joko kokoomusta tai vihreitä.
On ristiriitaista, että valtio tukee matkailua, mutta samaan aikaan ajaa toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.
Matkailumainoksia nähtyään aasialainen lentää lappiin ja tuhoaa ilmastoa. Turistimäärän kasvaessa lappilainen työtön työllistyy asiakaspalvelijaksi, hänen kulutustasonsa nousee ja hän alkaa matkustella itsekin.
Tietoisuus lapista matkailukohteena leviää ja yhä useammat tahtovat lappiin. Samalla yhä useampi työtön työllistyy ja nostaa kulutustasoaan.
Sama kuvio toteutuu kaikilla elämänalueilla. Kun ihmisillä on mahdollisuus kuluttaa, he kuluttavat. Poliitikot taas yrittävät luoda yhteiskunnan, jossa mahdollisimman moni kuluttaisi mahdollisimman paljon. Ja vaikka eivät yrittäisi, niin demokratiassa ei ole keinoja, joilla työllistynyt saataisiin säilyttämään työttömyyden aikainen kulutustasonsa. Keskiluokkaistuvaa Aasiaa ei voi estää nousemasta siiville.
Tekniset fantasiat ovat teknisiä fantasioita. Parhaimmillaan niillä voidaan hidastaa kielteistä kehitystä, mutta ei niistä ratkaisuksi vuosisatojen mitassa ole. Vihreässä langassa on useita kirjoituksia, joissa on perustellusti kyseenalaistettu vihreän kasvun mahdollisuus. Jonkinlaisia lukujakin on mukana. Aineeton maailma on kaukana.
Kuvitelma kulutukseen perustuvan ja siihen kannustavan järjestelmän yhdistämisestä ympäristönsuojeluun on harhainen, täysin irrationaalinen.
Kaikki puolueet ovat käytännössä samaa mieltä kuin Jussi Halla-aho. Suomea ei saa pysäyttää. Me tahdomme matkamme ja materiamme ja sosiaalipalvelumme ja terveydenhoitomme ja koulutuksemme. Silti tulemme vaaleihin mennessä kuulemaan jykeviä kannanottoja ja maalailuja fantastisista visioista. Kun sitten vaalikauden jälkeen tarkastelemme kehitystä, huomaamme, että ympäristökuormitus (ei ainoastaan ilmastonmuutos) on kasvanut eniten alueilla, joilla taloudellinen kasvu on ollut vahvaa.
En ymmärrä, miksi poliitikot esittävät tätä teatteria ja miksi kansalaiset uskovat siihen. Ainoa todellinen keino ympäristötuhojen torjuntaan on kieltää kulutus kovien rangaistusten uhalla. Sitä ei tahdo kansa, sitä eivät tahdo poliitikot eikä sitä tahdo bisnes. He tahtovat tätä.
https://yle.fi/uutiset/3-10572896?fbclid=IwAR1ouKRCzQkkOCUoLg59KM3c0rnV2TrUog10uEGj3u_MuczsShIxeHVIBpk
Asiaa. Linkolan linja.
Linkolan linja tai ei, niin demokratian näkökulmasta oleellista on ymmärtää, että edessämme on tekopyhä näytelmä. Ilmastonmuutos on valjastettu politiikan ja bisneksen välineeksi, eikä ongelmaa tosiasiassa pyritä ratkaisemaan. Siihen ei ole halua yhdelläkään puolueella.
Tuossa kirjoituksessa on linkki karttaan, josta erilaisia vaihtoehtoja valitsemalla näkee helposti silmämääräisesti päästöjen mittasuhteet.
http://jukkakleppalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266932-harjoitetun-ilmastopolitiikan-katastrofaaliset-tulokset-lukujen-valossa