Palkkaerojen siunaus ja kirous

Palkkaero­ja kuulee puo­lus­tet­ta­van sil­lä, että ne kan­nus­ta­vat ahkeru­u­teen, paran­ta­maan omaa osaamista ja eten­emään työu­ral­la. En ole tästä vaku­ut­tunut. Huoli­mat­ta pienistä palkkaeroista, Suomes­sa on  riit­tävän kivaa olla hyväo­sainen ja riit­tävän kur­jaa olla huono-osainen. Tästä syys­tä emme siis tarvitse suurem­pia palkkaeroja.

Palkkaeroil­la on myös toinen merk­i­tys. Ne ovat työ­nan­ta­jan silmis­sä työvoiman hin­taero­ja. Jos autokau­pas­sa yritet­täisi­in myy­dä Lado­ja ja Mer­su­ja samal­la hin­nal­la, Mer­sut myytäisi­in pian lop­pu­un ja Lado­ja jäisi myymättä.

Osaamisvi­nouma – se, että koulute­tu­ista on ylikysyn­tää ja koulut­ta­mat­tomista alikysyn­tää –­ johtuu etupäässä siitä, että yksinker­taisia suorit­tavia töitä on ollut help­po automa­ti­soi­da, mut­ta sitä on pahen­tanut entis­es­tään töi­den organ­isoin­ti niin, että avus­ta­va työvoima on pois­tet­tu työpaikoilta. 

 Jos muurar­ille ja tiilenkan­ta­jalle on raken­nuk­sil­la­mak­set­ta­va samaa palkkaa, työ­nan­ta­jan silmis­sä on tehokkain­ta, että muu­rari kan­taa tiilen­sä itse. Huono jut­tu sille, jos­ta ei ole muu­rarik­si, mut­ta olisi tiilenkantajaksi.

Tämä oli tarkoitet­tu vain havain­nol­lis­ta­maan asi­aa. Työn­jaos­ta raken­nuk­sil­la ei tiedä juuri muu­ta kuin sen, että enää raken­nuk­sille ei houkutel­la eri­tyis­sosi­aal­i­huol­lon asi­akkai­ta piimäpurkin ja ruisleivän­voimin, kuten 1980-luvun lop­ul­la. Helpoim­mat työt ovat siis poistuneet. 

Toimis­tois­sa korkeasti koulute­tut viet­tävät paljon aikaa kaik­keen hölmöön, kuten tuskailu­un matkalasku­jen­sa kanssa, vaik­ka näi­hin erikois­tunut henkilö tek­isi sen paljon tehokkaam­min pelkästään sik­si, että osaa lasku­tu­so­hjel­man käytön. 

 Jos koulutet­tu ja osaa­va työvoima olisi kallinpaa ja vähem­män koulutet­tu halvem­paa, toimis­toi­hin tulisi avus­tavaa henkilökun­taa ja kaik­ki asi­at oli­si­vat paremmin.

Kun markki­navoimat ovat hilan­neet lääkärei­den palkko­ja ylöspäin, konekir­joi­tustyötä on siir­ret­ty lääkäreiltä takaisin halvem­malle työvoimalle. 

Hartz-reformien jäl­keen sak­salaisil­la yri­tyk­sil­lä on ollut käytössään erit­täin hal­paa työvoimaa. En ota tässä kan­taa noi­hin reformei­hin sinän­sä, mut­ta niiden seu­rauk­se­na esimerkik­si tutkimus­laitok­si­in on tul­lut avus­tavaa työvoimaa ja tutk­i­joiden tuot­tavu­us on paran­tunut, kos­ka nämä ovat voineet keskit­tyä tutkimukseen. 

(Kos­ka joku kuitenkin tulk­it­see yhdenkin myön­teisen saman Hartz-reformeista niin, että kan­nat­taa kri­ti­ikit­tä koko paket­tia, niin san­o­taan nyt kuitenkin, että ne ovat alen­ta­neet rak­en­teel­lista työt­tömyyt­tä merkittävästi,tehneet mon­es­ta köy­hästä työt­tömästä työssä käyvän köy­hän ja näyt­tävät muo­dosta­van mon­elle ansan, jos­ta ei pääse pois vaik­ka sen piti olla pon­nah­dus­lau­ta työ­markki­noille. Toimii siis kuin kun­nille mak­set­tu palkkatuk­iSuomes­sa. Sekin on enem­män este kuin polku avoimille työ­markki­noille. Hartz-refor­mi toi­mi kuin moukari. Min­ul­la on mielessäni vähän pienem­piä korjauksia. )

Viimeaikaiset tiedot ker­to­vat hälyt­tävää kieltä nuorten miesten lisään­tyvästä pien­i­t­u­loisu­ud­es­ta ja työt­tömyy­destä. Tämä voi johtua siitä, että pojat ovat poikia tai että geneet­ti­nen laadun­varmis­tus on heikom­paa, kun on vain yksi X‑kromosomi, tai sit­ten se johtuu siitä, että miesten euro on 1,20 nais­ten euroa. 

Työvoiman liian pienet hin­taerot vaikut­ta­vat myös hitaasti ja sik­si pysyvästi. Miten esimerkik­si tekoä­lyä kehitetään? Tehdäänkö siitä väline, jol­la parhaat ja luovim­mat henkilöt tule­vat entistä kor­vaa­mat­tomam­mik­si ja taviksia syr­jäytetään työ­markki­noil­ta, vai tehdäänkö siitä väline, jon­ka avul­la tavikset voivat tehdä aiem­paa vaa­ti­vampia työte­htäviä ja kor­va­ta näin osan noiden kor­vaa­mat­tomien työ­panok­ses­ta. Mitä kalli­impia ovat tavikset suh­teessa huip­pukyky­i­hin, sitä enem­män kan­nat­taa keskit­tyä hei­dän korvaamiseensa.

Huo­mamme, että opti­maaliset palkkaerot ajatellen ihmis­ten kan­nus­tamista, sosi­aal­ista oikeu­den­mukaisu­ut­ta ja yhteiskun­nan yleistä luot­ta­mus­ta oli­si­vat aika pienet, mut­ta jos ajat­telemme rak­en­teel­lista työt­tömyyt­tä ja syr­jäy­tymistä, työvoiman hin­taero­jen pitäisi kuitenkin olla paljon suurempia,.

Kom­pro­mis­sia on turha etsiä. Näi­den kah­den asian – työvoiman hin­nan ja palka­nsaa­jan net­to­tu­lo­jen – pitää siis eriy­tyä toi­sis­taan nyky­istä enemmän.

Tätä ajatellen korkeak­oulu­opin­to­jen ilmaisu­us jasub­ven­toimi­nen on kak­siteräi­nen miek­ka. Sen voi ajatel­la lisäävän yhteiskun­nal­lista tasa-arvoa sil­lä, köy­hä koti­taus­ta ei ole este opiskelulle, mut­ta lisäävän ero­ja siinä mielessä, että köy­hä siivoo­ja mak­saa verois­saan tule­van suuri­palkkaisenylilääkärin opinnot. 

Jos ulko­mai­ta ei olisi, voisimme aset­taa työ­nan­ta­jille koulu­tusveron. Pelkän perusk­oulun suorit­ta­neen palkkaamis­es­ta ei pitäisi mak­saa mitään ja korkeak­oulu­tutkin­non suorit­ta­neesta ton­nin kuus­sa ja muut siltä väliltä. Sil­loin ei olisi houku­tus­ta palkata tehtävi­in ylik­oulutet­tu­ja vain sen takia, että koulu­tuk­sen suorit­ta­mi­nen kielii pitkäjän­teisyy­destä (koulu­tus­in­flaa­tio). 

Noin muuten voisi ajatel­la, että pro­gres­si­ivi­nen vero­tus tasaa palkkaero­ja yläpäässä jo riit­tävän tehokkaasti. Omaisu­us­tu­loista en sano mitään.  Jos ulko­mai­ta ei olisi, voisim­me­tur­val­lis­es­ti jyrken­tää pro­gres­sio­ta, mut­ta menetämme jo nyt ulko­maillek­oulutet­tua työvoimaa kohtu­ut­toman paljon. Varsi­nainen ongel­ma on kuitenkin palk­ka-asteikon alapäässä, jos­sa vero­tus ei tasaa tulo­ero­ja juuri lainkaan. 

Jos pien­im­mät palkat jous­taisi­vat alaspäin, syr­jäy­tymi­nen töistä vähenisi. Jot­ta se ei lisäisi tulo­ero­ja ja jot­ta noi­ta töitä kan­nat­taisi tehdä, pitäisi pieniä ansio­tu­lo­ja sub­ven­toi­da täy­den­tävil­lä tulon­si­ir­roil­la. Voi mak­saa aika paljon, mut­ta kan­nat­taa maksaa.

Tähän tietysti ay-liike huu­taa, että tämä loukkaa työmi­estä: työl­lä on tul­ta­va toimeen! On väärin, jos riistäjät saa­vat työvoimaa halvalla.Jostain syys­tä maid­on tuot­ta­jat eivät mesoa, että kyl­lä maid­on hin­nal­la on tul­ta­va toimeen ilman maat­alous­tukea, eivätkä vali­ta, että laiskat kulut­ta­jat saa­vat maiton­sa liian hal­val­la. Heistä on päin vas­toin ihan kiva saa­da rahaa tilille, eikä sekään ole heistä huono asia, että kulut­ta­jil­la on rahaa ostaa maitoa. 

= = = = =

Tässä vähän pohdiskeltavaa niille, jot­ka valmis­tau­tu­vat hal­li­tus­neu­vot­teluis­sa lin­jaa­maan sosi­aal­i­tur­van uudistusta.

Min­ua huolestut­ta­vat ne kylmät tuulet, jois­sa keski­tytään heiken­tämään tulon­si­ir­to­ja, jot­ta työt­tömät pyrk­i­sivät hakeu­tu­maan töi­hin, joi­hin heitä ei kan­na­ta palkata. Yleis­tu­ki pienen­täisi pieni­palkkaisten osa-aikatyöt­tömien käteen jääviä tuloja. 

Minä ajat­te­len perus­tu­loa nimeno­maan lääk­keek­si tähän ongel­maan, eriyt­tämään työvoiman hin­ta ja työn­tek­i­jän tulot toi­sis­taan. En helpot­ta­maan lorvimista sosi­aal­i­tukien varas­sa. Siihen ei perus­tu­loa edes tarvi­ta. Nyky­malli toimii hyvin.

45 vastausta artikkeliin “Palkkaerojen siunaus ja kirous”

  1. Suomes­sa on vajaat 40000 korkeak­oulutet­tua työtön­tä, joista huo­mat­ta­va osa on erit­täin kokenei­ta. Eivät löy­dä kuitenkaan työtä oikein mil­lään hinnalla.

    Lääkärien palkkaus on seu­raus­ta takavu­osien koulu­tus­määristä. Lääkärili­itol­ta ei pidä kysel­lä, paljonko heitä tarvi­taan. Yhteiskun­nan väestämäärä ja ikärakenne määrit­tävät tarpeen. Pieni ylik­oulu­tus varmis­taa lääkäre­itä syrjäseuduillekin.

  2. Mata­lan tuot­tavu­u­den työ­paikko­ja ei voi luo­da, kos­ka yhteiskun­nan todel­li­nen val­lan­pitäjä, ay-liike ei niitä salli. 

    Myös on päätet­ty, että Suomes­sa on jo riit­tävän kivaa olla hyväo­sainen. Niin­pä pro­gres­sio on asetet­tu niin, että vielä parem­man tavoit­telu ei ole motivoivaa tai taloudel­lis­es­ti järkevää, vaan sen sijaan kan­nat­taa vähen­tää työntekoa. 

    Kum­matkin ovat yhteiskun­nas­samme suuria ongelmia.

    1. Juha Kuusama:
      Mata­lan tuot­tavu­u­den työ­paikko­ja ei voi luo­da, kos­ka yhteiskun­nan todel­li­nen val­lan­pitäjä, ay-liike ei niitä salli. 

      Myös on päätet­ty, että Suomes­sa on jo riit­tävän kivaa olla hyväo­sainen. Niin­pä pro­gres­sio on asetet­tu niin, että vielä parem­man tavoit­telu ei ole motivoivaa tai taloudel­lis­es­ti järkevää, vaan sen sijaan kan­nat­taa vähen­tää työntekoa. 

      Kum­matkin ovat yhteiskun­nas­samme suuria ongelmia.

      Työ­teon määrä ei ole oleel­lista, vaan se laatu ja tuot­tavu­us. Huo­mat­ta­va osa julk­i­sista hallintovi­roista on tarpeet­to­mia, jopa vahingollisia.

      1. Hallinto ei toi­mi ilman byrokra­ti­aa ja yhteis­ten raho­jen käytön on aina olta­va byrokraat­tista, minkä osoit­taa mm. tapaus Nuorisosäätiö. 

        Hallinnos­ta ei muutenkaan voi säästää merkit­täviä määriä, se ei ole mikään ehtymätön Graalin mal­ja, jos­ta ammen­taa vero­tu­lo­ja parem­paan käyt­töön ilman että kukaan huo­maa mitään (kuten ei ole har­maan talouden torjuntakaan).

        Aina voi tietenkin parantaa.

      2. Sylt­ty:
        Hallinto ei toi­mi ilman byrokra­ti­aa ja yhteis­ten raho­jen käytön on aina olta­va byrokraat­tista, minkä osoit­taa mm. tapaus Nuorisosäätiö. 

        Hallinnos­ta ei muutenkaan voi säästää merkit­täviä määriä, se ei ole mikään ehtymätön Graalin mal­ja, jos­ta ammen­taa vero­tu­lo­ja parem­paan käyt­töön ilman että kukaan huo­maa mitään(kuten ei ole har­maan talouden torjuntakaan).

        Aina voi tietenkin parantaa.

        Julk­ista toim­inta pitää supis­taa. Nuorisosäätiöitä ei tarvi­ta, kun jätetään markki­nat hoita­maan asun­tomarkki­nat. Samaa pätee yhteiskun­nan toim­intaan laajemminkin.

    2. Juha Kuusama: Mata­lan tuot­tavu­u­den työ­paikko­ja ei voi luo­da, kos­ka yhteiskun­nan todel­li­nen val­lan­pitäjä, ay-liike ei niitä salli.

      Rakennnus­li­it­to sopi n vuosi sit­ten, että alalle voi palkata työn­tek­i­jöitä 6 euron tuntipalkalla.Yhtään ei ole palkattu

      Ja kun meil­lä n 500000 ihmistä tekee työ­nan­ta­jalle palkaton­ta työtä niin seu­raa­va vai­he palkko­jen alen­tamises­sa olisi, että työn­tek­i­jä mak­saisi työ­nan­ta­jalle siitä, että saa tehdä työtä . Mainit­takoon, että esim TEM ei kiel­lä, etteikö luku pitäisi paikkansa 

      https://seura.fi/asiat/ajankohtaista/yli-500000-suomalaista-tekee-ilmaista-tyota/

      Olen palkan­nut ihmisiä töi­hin sel­l­ai­sis­sa mais­sa kuin Indone­sia, Sri Lan­ka, Kenia etec eikä näis­säkään mais­sa ihmiset tulleet töi­hin mil­lä pal­ka­lla tahansa vaik­ka sosi­aal­i­tur­va on näis­sä mais­sa kan­nus­ta­va eli sitä ei juuri ole. Kyl­lä perus­vaa­timus on, että pal­ka­lla elää ja jää vielä siivu voita leivän päälle.

  3. Maid­on­tuot­ta­jia ei voi rin­nas­taa pitkäaikaistyöt­tömi­in tai työssäkäyvi­in köy­hi­in, joil­la ei ole vält­tämät­tä mitään ylimääräistä omaisu­ut­ta. Maid­on­tuot­ta­jat ovat nimit­täin varakkai­ta maan­omis­ta­jia ja maat­alous­tukien lop­pues­sa he eivät tipah­taisi tyhjän päälle, vaan voisi­vat myy­dä kiin­teistöjään, met­sit­tää pel­to­ja seu­raavien sukupolvien hakat­tavak­si tai tehdä mitä tahansa, mikä lopet­taisi elin­tarvikkei­den alku­tuotan­non Suomes­ta. Maat­alous­tu­ki ei ole varsi­nainen sosi­aal­i­tu­ki vaan yksi­tyisen maankäytön ohjauskeino.

    1. Mikko Num­melin, ei tuo ole mikään syy olla tuke­mat­ta köy­hiä työssäkäyviä.

  4. “…Osaamisvi­nouma – se, että koulute­tu­ista on ylikysyn­tää ja koulut­ta­mat­tomista alikysyn­tää –­ johtuu etupäässä siitä, että yksinker­taisia suorit­tavia töitä on ollut help­po automa­ti­soi­da, mut­ta sitä on pahen­tanut entis­es­tään töi­den organ­isoin­ti niin, että avus­ta­va työvoima on pois­tet­tu työpaikoilta…”

    Mitä val­tio sit­ten voi tehdä? Palkkaero­ja pitää kas­vat­taa, eli pro­gres­sio­ta vero­tuk­ses­sa pois­taa ja val­tion pitää rohkeasti samal­la leika­ta sosi­aal­i­tukia. Yhtä aikaa tulee toki val­ti­olle palaut­taa ne palk­ka-asteikon alapään avus­ta­vat tehtävät, joi­ta on tehokku­u­den nimis­sä lakkautet­tu. Ville töis­sä A1 palkkalu­okalla on halvem­pi kuin sama Ville sosi­aal­i­ta­pauk­se­na. Se aja­tusten van­taan­jo­ki, joka on VM:ssä suun­nitel­lut muu­tos­ta, on ymmärtänyt tehokku­ud­es­ta suur­in­pi­irtein yhtä paljon kuin sika helmistä.

    1. Mitä val­tio sit­ten voi tehdä? Palkkaero­ja pitää kas­vat­taa, eli pro­gres­sio­ta vero­tuk­ses­sa poistaa

      Nyt meni kyl­lä väärin päin. Jos pro­gres­sio­ta lieven­netäänbm, tehdään koulute­tun työvoiman käyt­tö entistä halvem­mak­si ja pahen­netaan osaamisvinoumaa.

      1. Osmo Soin­in­vaara: Nyt meni kyl­lä väärin päin. Jos pro­gres­sio­ta lieven­netäänbm, tehdään koulute­tun työvoiman käyt­tö entistä halvem­mak­si ja pahen­netaan osaamisvinoumaa.

        Koulute­tun työvoiman hin­taa voidaan kyl­lä säätää muul­lakin kuin verotuksella.

        Koulu­tus on kuitenkin kaiken keskipisteessä.
        Onko ope­tus­min­is­ter­iö väheksy­tyin min­is­ter­iöistä ja eksyykö penaalin terävim­mät kynät aina muualle?
        Onko han­skat lyö­ty tiski­in sen suh­teen, että voisiko tule­vaa koulu­tus­tarvet­ta ennakoi­da ja siten saa­da ihmisille koulu­tus­ta, jolle olisi kysyntää?

        Jos koulu­tus olisikin yksi­tyisen markki­na­t­alouden hal­lus­sa, niin toimisiko se tämän suh­teen paremmin?

        Tulo­eroista ja niiden muut­tumat­to­muud­es­ta jäin miet­timään tota gini-ker­toimen info­s­isältöä. Ker­tooko se oikeasti yhteiskun­nan tasa-arvoisu­ud­es­ta? Jos esim. tulo­jen keskiar­vo alkaa olla hyvin kaukana medi­aanista, näkyykö tämä gini-ker­toimes­sa vält­tämät­tä ollenkaan?

        Tulon­si­ir­roista tulee mieleeni äsket­täin kuul­tu fak­ta (joka itsessään on van­ha), että köy­hin 10% saa tulon­si­ir­roista 9,4%. Kun taas rikkain 10% saa n. 10%. Että kyl­lä tulon­si­ir­to­ja siirtelemäl­lä asi­at muut­tuisi huomattavasti.

        Onko AY-liike sel­l­aista perus­tu­loa vas­taan, joka toteutet­taisi­in negati­ivisen tuloveron kaut­ta? Kiin­nos­taako ay-liiket­tä enem­män net­to- vai brutto-tulot?

      2. Osmo Soin­in­vaara:
        Vino tulon­jako (keskiar­voa rutkasti medi­aanin yläpuolel­la) lisää Gnini-kerrointa.

        Lisääkö?
        Käsit­tääk­seni gini ker­roin tulee siitä käp­pyrän pin­ta-alas­ta (=inte­graali?)
        Onnek­si meil­lä on int­teern­jeet: http://shlegeris.com/gini

        Testi: 1,1,1,1,1,1,1,1,9 G=0,4 ka.=1.9 Md=1
        Tulk­in­ta: hyvin jakau­tuu, kos­ka gini on pieni ja ka. on vain tuplat köy­himpi­in nähden?

        T2: 1,1,1,1,2,2,2,2,9 G=0,4 ka.=2,3 Md=2
        Vielä parem­pi, kos­ka ka. ≈ Md?

        tai vaik­ka

        T3: 1,2,3,3,3,3,3,3,4,17 G=0,4

        Eli kyl­lä hyvin eri­laisel­la tulo­jakau­mal­la pääsee samaan giniin.
        Näis­sä esimerkeis­sä johtoidea oli globaali tren­di, jos­sa rikkain osa rikas­tuu kiihtyväl­lä vauhdilla.
        Jos tulok­sia haluis tulki­ta, niin eka sar­ja on “koko kansa näkee (tasa-arvois­es­ti) nälkää”, toinen on kol­men tulolu­okan yhteiskun­ta ja kol­man­nes­sa on suuri keskiluokka.

        En pitäisi näitä tulo­jakau­mia yhden­ver­taisi­na ja tasa-arvoisi­na toisi­in­sa nähden.

      3. toke: Tulon­si­ir­roista tulee mieleeni äsket­täin kuul­tu fak­ta (joka itsessään on van­ha), että köy­hin 10% saa tulon­si­ir­roista 9,4%. Kun taas rikkain 10% saa n. 10%. Että kyl­lä tulon­si­ir­to­ja siirtelemäl­lä asi­at muut­tuisi huomattavasti.

        Jos minä olen luke­maani alku­unkaan ymmärtänyt oikein, fak­tasi on hevos­mi­esten uutis­toimis­tos­ta. Ver­taa vaik­ka GINI-luku­ja, jot­ka otta­vat tulon­si­ir­rot huomioon niihin, jot­ka eivät ota.

      4. toke: Niin että onko­han Tilas­tokeskus ja Anna Kon­tu­la “hevos­miehiä”?
        https://www.aamulehti.fi/kotimaa/kolumni-rikkaat-saavat-suurimmat-tulonsiirrot-23970964

        Tilas­tokeskus ilmoit­taa tulot koti­talouk­sit­tain. Kon­tu­la ei ymmär­rä, että tulode­si­ileis­sä on sama määrä ihmisiä mut­ta eri määrä koti­talouk­sia. Kyl­lä Kon­tu­la sopisi hyvin huolto­hom­mi­in esikuntakomppaniaan. 

        Virenin huo­maa­ma ilmiö johtuu siitä, että tulon­jakoti­las­tossa ansioeläk­keet las­ke­taan tulon­si­ir­roik­si. Toisaal­ta taas ani­har­va ansioeläket­tä saa­va on niin pien­i­t­u­loinen, että jäisi I‑desiiliin. Samoin korkeat min­imi­palkat johta­vat siihen, että töi­hin päässyt ihmi­nen pääsee saman tien ylem­pi­in desi­ilei­hin. Suomes­sa medi­aa­ni­palkkainen pariskun­ta pääsee IX-desiiliin.

      5. Pekka Pes­si: Tilas­tokeskus ilmoit­taa tulot koti­talouk­sit­tain. Kon­tu­la ei ymmär­rä, että tulode­si­ileis­sä on sama määrä ihmisiä mut­ta eri määrä koti­talouk­sia. Kyl­lä Kon­tu­la sopisi hyvin huolto­hom­mi­in esikuntakomppaniaan. 

        Virenin huo­maa­ma ilmiö johtuu siitä, että tulon­jakoti­las­tossa ansioeläk­keet las­ke­taan tulon­si­ir­roik­si. Toisaal­ta taas ani­har­va ansioeläket­tä saa­va on niin pien­i­t­u­loinen, että jäisi I‑desiiliin. Samoin korkeat min­imi­palkat johta­vat siihen, että töi­hin päässyt ihmi­nen pääsee saman tien ylem­pi­in desi­ilei­hin. Suomes­sa medi­aa­ni­palkkainen pariskun­ta pääsee IX-desiiliin.

        Puhumi­nen pelkästään saaduista tulon­si­ir­roista on lisäk­si tahal­lisen harhaan­jo­htavaa. Jos halu­aa tarkastel­la tulon­si­ir­torulet­tia kokon­ais­val­tais­es­ti, pitää huomioi­da myös mak­se­tut tulon­si­ir­rot. Kuva muut­tuu oleel­lis­es­ti: Vuon­na 2017 ykkös­de­si­ilin asun­tokun­ta mak­soi tulon­si­ir­to­ja 1120€, mut­ta kymp­pi­desi­ilin asun­tokun­ta 50083€

        Siis taas ker­ran vale, suurem­pi vale, tahal­laan väärinymmär­ret­ty tilasto.

      6. Pekka Pes­si: Tilas­tokeskus ilmoit­taa tulot koti­talouk­sit­tain. Kon­tu­la ei ymmär­rä, että tulode­si­ileis­sä on sama määrä ihmisiä mut­ta eri määrä kotitalouksia. 

        Vai onko tois­in­päin: Kus­sakin desi­ilis­sä on sama määrä koti­talouk­sia, mut­ta eri määrä ihmisiä?

      7. Tapio: Jos minä olen luke­maani alku­unkaan ymmärtänyt oikein, fak­tasi on hevos­mi­esten uutis­toimis­tos­ta. Ver­taa vaikk­aGI­NI-luku­ja, jot­ka otta­vat tulon­si­ir­rot huomioon niihin, jot­ka eivät ota.

        Vielä hie­man saman­tyyp­pistä tulonjakokritiikkiä:
        https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/480ccb97-b0af-4b63-9b5f-d162fda28d90

        Köy­him­mät 3 desi­il­iä tianaa­vat siis nykyään itse paljon vähem­män menois­taan, kuin 30 vuot­ta sit­ten. Kuitenkin meil­lä on yleisen mielip­i­teen mukaan liian korkeat minimipalkat?

        Sinän­sä mie­lenki­in­toista, että kun keski­t­u­loisi­akin tue­taan run­saasti, niin eikö se pro­gres­sion laskem­i­nen johtaisi samaan tilanteeseen, jos sit­ten keski­t­u­lois­t­en tulon­si­ir­to­ja vähennettäisiin?

  5. O.S:“Jostain syys­tä maid­on tuot­ta­jat eivät mesoa, että kyl­lä maid­on hin­nal­la on tul­ta­va toimeen ilman maat­alous­tukea, eivätkä vali­ta, että laiskat kulut­ta­jat saa­vat maiton­sa liian halvalla.”

    Sik­si, että tuot­ta­jat tun­te­vat yhteiskun­tavas­tu­un­sa. Lakoil­la ja työ­su­luil­la ei pyritä lisäämään omaa palkkaa muiden kus­tan­nuk­sel­la kuten AY-liike tekee. Toisek­si maat­aloutemme on osa EU:n yhteistä maat­alous­poli­ti­ikkaa, jos­sa kaik­ki säädel­lään, valvotaan ja sank­tioidaan Union­ista käsin.

    Nythän kaup­pa on vetänyt välistä itselleen lei­jo­nan osan tuista. Sama ilmiö kuin asun­to­jen vuokrat­ues­sa ja opin­totues­sa. Kun tuki nousee, niin vuokrahin­nat nousevat.

    1. Eemil: Nythän kaup­pa on vetänyt välistä itselleen lei­jo­nan osan tuista. Sama ilmiö kuin asun­to­jen vuokrat­ues­sa ja opin­totues­sa. Kun tuki nousee, niin vuokrahin­nat nousevat.

      Kau­pan välistäve­to on mah­dol­lista vain, jos siel­lä on kartelli/monopoli. Jos ei ole, vaan kau­pat kil­pail­e­vat keskenään, val­u­vat tuet kulut­ta­jille (mikä kai onkin osit­tain tukien idea, eli pitää perus­ru­uan hin­ta keinotekoisen hal­pana). Erona vuokra­markki­noi­hin on se, että ilman maat­alous­tukea (ja tul­limuuria), ruuan hin­ta olisi suun­nilleen samas­sa johtuen tuon­nista, kun taas vuokra­markki­noil­la vuokrat toden­näköis­es­ti lask­i­si­vat, jos tuet poistettaisiin.

    2. Eemil:
      O.S:”Jostain syys­tä maid­on tuot­ta­jat eivät mesoa, että kyl­lä maid­on hin­nal­la on tul­ta­va toimeen ilman maat­alous­tukea, eivätkä vali­ta, että laiskat kulut­ta­jat saa­vat maiton­sa liian halvalla.”

      Sik­si, että tuot­ta­jat tun­te­vat yhteiskun­tavas­tu­un­sa. Lakoil­la ja työ­su­luil­la ei pyritä lisäämään omaa palkkaa muiden kus­tan­nuk­sel­la kuten AY-liike tekee. Toisek­si maat­aloutemme on osa EU:n yhteistä maat­alous­poli­ti­ikkaa, jos­sa kaik­ki säädel­lään, valvotaan ja sank­tioidaan Union­ista käsin.

      Nythän kaup­pa on vetänyt välistä itselleen lei­jo­nan osan tuista. Sama ilmiö kuin asun­to­jen vuokrat­ues­sa ja opin­totues­sa. Kun tuki nousee, niin vuokrahin­nat nousevat.

      Työ­sulku on kyl­lä työ­nan­ta­jan toi­mi. AY toimii Suomes­sa täysin oikein ja asian­mukaises­ti jäsen­ten­sä eduk­si. Kyl­lä työn­tek­i­jälle kuu­luu osa työn tulok­sista. Julkisen sek­torin osu­us vero­jen muo­dos­sa on liian suuri. Julkea sek­tori on noin kol­man­nek­sen liian suuri.

      1. Real­isti: AY toimii Suomes­sa täysin oikein ja asian­mukaises­ti jäsen­ten­sä eduk­si. Kyl­lä työn­tek­i­jälle kuu­luu osa työn tuloksista

        Niin, toimii vain jäsenistön­sä eduk­si, muut kär­sivät lakkoilun seu­rauk­sista. Mil­laises­sa palkkakuopas­sa nuo ahtaa­jatkin ovat vuosikau­sia olleet ? Aina lakkoilemassa ?!

        Aina vedo­taan AY-liik­keen entisi­in saavu­tuk­si­in. Has been, työelämä on muut­tunut ja työ kadon­nut hal­pa­mai­hin. Vasem­mis­tove­toinen kor­po­raa­tio senkun elää men­neessä, nyrk­ki pystyssä.

      2. Eemil: Niin, toimii vain jäsenistön­sä eduk­si, muut kär­sivät lakkoilun seu­rauk­sista. Mil­laises­sa palkkakuopas­sa nuo ahtaa­jatkin ovat vuosikau­sia olleet ? Aina lakkoilemassa ?!

        Aina vedo­taan AY-liik­keen entisi­in saavu­tuk­si­in. Has been, työelämä on muut­tunut ja työ kadon­nut hal­pa­mai­hin. Vasem­mis­tove­toinen kor­po­raa­tio senkun elää men­neessä, nyrk­ki pystyssä.

        On se merkil­listä kiukkuamista, jos jos­sakin duu­narikin saa kun­non palkkaa ja pystyy vaa­ti­maan lisääkin.

  6. “pitäisi pieniä ansio­tu­lo­ja sub­ven­toi­da täy­den­tävil­lä tulonsiirroilla. ”

    Tämä on käytän­nössä yksi uusi yri­tys­tu­ki. Eikö niitä pitänyt ennem­minkin karsia?

    1. Jonne:
      “pitäisi pieniä ansio­tu­lo­ja sub­ven­toi­da täy­den­tävil­lä tulonsiirroilla. ”

      Tämä on käytän­nössä yksi uusi yri­tys­tu­ki. Eikö niitä pitänyt ennem­minkin karsia?

      Se olisi ehkä yri­tys­tu­ki, jos mitään sosi­aal­i­tur­vaa täysin tulot­tomille ei olisi. Nykyisen sosi­aal­i­tur­va­jär­jestelmän puit­teis­sa se voi parhaim­mil­laan jopa vähen­tää julk­isia meno­ja, kos­ka julki­nen puoli joutuu joka tapauk­ses­sa kus­tan­ta­maan näi­den ihmis­ten elät­tämisen. Se voi tul­la halvem­mak­si, jos osa rahas­ta tulee näi­den ihmis­ten työn myymis­es­tä, eikä kaik­ki muil­ta kerä­ty­istä verotuloista.

  7. Kieltämät­tä työpäivät täyt­tyvät usein ”turhista” hom­mista, kuten matkalasku­jen täyt­telystä tai byrokra­ti­as­ta. Ainakin suures­sa organ­isaa­tios­sa joka tekee julkiselle sek­to­rille hommia.

    Pienem­mis­sä yri­tyk­sis­sä on tosin ollut jo vuosia sel­l­aisia käytän­töjä, että joku avus­ta­va ”sih­teeri” tms. yleistyöhenkilö hoitaa tuol­laisia asioi­ta. Ja/tai työn­tek­i­jöil­lä on fir­man luot­toko­r­tit joil­la voi ostel­la junaliput, kir­jat ja muut pienet ihan ominpäin.

    Avus­tavien henkilöi­den palkkaami­nen täyt­tämään matkalasku­ja kuu­lostaa lähin­nä van­han maail­man organ­isaa­tion puut­tei­den tilk­it­semiseltä. Mik­si matkalasku­ja edes pitää kir­ja­ta, mik­sei vain anneta työn­tek­i­jöille fir­man korttia?

  8. Tuot­tavu­us ei enää riipu yksin työvoiman tuot­tavu­ud­es­ta. Jokaiseen tehtävään liit­tyy nykyään tietotekni­ikkaa ja konei­ta, joi­ta on osat­ta­va käyt­tää tehokkaasti.

    Kun yksinker­tai­sis­sa asikas­palve­lute­htävis­sä on käytössä 30 kin tieto­jär­jestelmää , joista osa on tietotekni­ikan muinaisu­ud­es­ta niin tehtävistä selviää vain pitkäl­lä koke­muk­sel­la ja tottumisella.

    Mut­ta jopa 60-kymp­piset kier­tok­oulun käyneet oppivat.

    Siihen näh­den esim henkilöko­htaisi­in lasku­tuk­si­in liit­tyvät jutut ovat sieltä helpoim­mas­ta päästä.Ja siihen näh­den, että pistää mat­ka-ajat ja tosit­teet kasaan ja paper­ille sih­teer­iä varten , tark­istaa tulok­sen ja pistää tulok­sen tal­teen niin itse on ehtinyt täyt­tää mon­ta matkalaskua tietojärjestelmään

    Sama kos­kee lääkäre­itä ja mui­ta asiantun­ti­joi­ta, kyl­lä tieto­jär­jestelmät ovat sen ver­ran help­po­ja, että jopa korkeak­oulutet­tu selviää niiden käytöstä. Ja aikaa ja virheitä säästyy kun tiede­tään kuka kir­joit­ti virheet järjestelmään.

    Enem­mänkin ongel­ma ovat laiskat asiantun­ti­jat ja johta­jat. Aikoinaan kun SAP tuli käyt­töön niin han­k­in­nat jumittuivat.SAP tuo hier­akian todel­lisek­si ja suurem­mat han­k­in­nat pää­tyvät tj:n työ­puskuri­in. Eikä hier­arki­as­ta voi luop­u­ta, kun pörssis­sään­nöt ovat tiukkoja.Niinpä piti soit­taa tj:n sih­teer­ille ja pyytää hän­tä hyväksymään miljoonahankinnat.Muuten fir­ma seisoo.

    Mitä suurem­pi asiantun­ti­ja tai johta­ja, sitä han­kalam­oi ja laiskem­pi ihminen

    1. Liian van­ha:
      Siihen näh­den esim henkilöko­htaisi­in lasku­tuk­si­in liit­tyvät jutut ovat sieltä helpoim­mas­ta päästä.Ja siihen näh­den, että pistää mat­ka-ajat ja tosit­teet kasaan ja paper­ille sih­teer­iä varten , tark­istaa tulok­sen ja pistää tulok­sen tal­teen niin itse on ehtinyt täyt­tää mon­ta matkalaskua tietojärjestelmään

      Sama kos­kee lääkäre­itä ja mui­ta asiantun­ti­joi­ta, kyl­lä tieto­jär­jestelmät ovat sen ver­ran help­po­ja, että jopa korkeak­oulutet­tu selviää niiden käytöstä. Ja aikaa ja virheitä säästyy kun tiede­tään kuka kir­joit­ti virheet järjestelmään. 

      Et tai­da paljoa tietää huip­puta­son asiantun­ti­ja- ja johtote­htävistä. Ensin­näkin, sih­teer­it hoita­vat matka­jär­jeste­lyt, joten tietävät mat­ka-ajat jne. parem­min kuin matkalainen itse. Toisek­si, tot­ta kai asiantun­ti­jat ja johta­jat osaisi­vat itse täyt­tää matkalaskun­sa, mut­ta hei­dän kan­nat­taa käyt­tää jokainen mah­dolli­nen min­u­ut­ti yri­tyk­sen tai organ­isaa­tion tehtävän ja rahoituk­sen edis­tämiseen ja dele­goi­da muut asiat. 

      Olen korkean tason asiantun­ti­ja ulko­mail­la, ja vas­taan pait­si tii­mi­ni joh­dos­ta myös sen rahoituk­ses­ta. Ilman assis­tent­tiani käyt­täisin n. 20% ajas­tani matko­jen ja niiden lasku­tuk­sen jär­jeste­lyyn. Jos käytän tuon ajan tehtävi­in, jos­sa min­un panok­seni kor­vaami­nen on erit­täin vaikeaa, taloon tulee sen ver­ran enem­män lisää rahoi­tus­ta että avus­ta­van henkilökun­nan palkkaami­nen ei ole mikään ongel­ma. Min­un aikani on paljon rajal­lisem­pi resurssi kuin raha.

  9. “Kos­ka joku kuitenkin tulk­it­see yhdenkin myön­teisen saman Hartz-reformeista niin, että kan­nat­taa kri­ti­ikit­tä koko paket­tia, niin san­o­taan nyt kuitenkin, että ne ovat alen­ta­neet rak­en­teel­lista työt­tömyyt­tä merkittävästi,tehneet mon­es­ta köy­hästä työt­tömästä työssä käyvän köy­hän ja näyt­tävät muo­dosta­van mon­elle ansan, jos­ta ei pääse pois vaik­ka sen piti olla pon­nah­dus­lau­ta työ­markki­noille. Toimii siis kuin kun­nille mak­set­tu palkkatuk­iSuomes­sa. Sekin on enem­män este kuin polku avoimille työ­markki­noille. Hartz-refor­mi toi­mi kuin moukari. Min­ul­la on mielessäni vähän pienem­piä korjauksia. )”

    Hartz refor­mi vaikut­ti ennen kaikkea kotiäi­tien työl­listymiseen. Nais­ten työssäkäyn­ti­aste nousi liki 15 % ‑yksikköä Hartz reformin ansiosta.Minijobbareista 70–80 % on naisia ja val­taosa koulut­ta­mat­to­mia naisia.

    Toinen ryh­mä ovat veronkiertäjät, viisipäiväi­nen työvi­ikko muutet­ti­in nelipäiväisek­si ja yksi päivä tehti­in mini­jo­bia. Nykyään tätä aukkoa on yritet­ty tukkia, mut­ta en ole kysel­lyt viime aikoina miten on onnistuttu.

    Muutenkin Sak­sas­sa on työl­lisyyt­tä lisät­ty muil­la keinoin esim lisäämäl­lä oppisopimuk­sen käyttöä.Vaikka kor­vaus vai­htelee osaval­tioit­tain niin tut­ta­vani poi­ka sai met­allin oppisopimuk­sel­la palkkaa n 10 euroa tun­ti. Ja hänet las­ket­ti­in työlliseksi

    Suomes­sa vas­taa­va opiske­li­ja on opiske­li­ja ja tekee saman työn palkat­tomanaeli meil­lä n 500000 tekee palkaton­ta työtä.Jos hei­dät las­ket­taisi­in työl­lisek­si niin työl­lisyysaste olisi var­maan yli 80 %

    Kun­tien heikkous on siinä, ettei palkat­toma­l­la saa teet­tää muu­ta kuin kaivaa aamul­la kuop­pa ja iltapäiväl­lä täyt­tää se, Poikkeuk­sia toki on, Helsin­gin kaupun­ki käyt­tää härskisti hyväk­si palkaton­ta työvoimaa ja kor­vaa sil­lä pal­ka­llista työtä esim naa­puri­ni poi­ka oli vetämässä täl­laista toimintaa.Hän itse on mie­len­ter­veyspoti­las, mut­ta yrit­ti työelämään.Ryhmä teki kun­nos­tustöitä, jot­ka nor­maal­isti ovat palkkatyötä

    Moti­vaa­tioa ja toimin­nan arvos­tus olisi aivan eri luokkaa, jos tehtäisi­in kuten 80-luvul­la eli työ­suhde olisi aito työ­suhde ja siitä saisi aitoa palkkaa

  10. Mikko Nummelin:“Maataloustuki ei ole varsi­nainen sosi­aal­i­tu­ki vaan yksi­tyisen maankäytön ohjauskeino.”

    Hyvä huomio. Ilman tukia ei pysty pitämään yllä tuotan­toa eikä investoimaan. Ja aivan oikein, jos tuet pois­tet­taisi­in, niin omaisu­us pitäisi real­isoi­da . Ongel­ma tulisi siinä, että kaikkien tehdessä samaa real­isoin­ti­tap­pi­ot oli­si­vat valtavia.
    Tuon­tielin­tarvikkei­den laatu , saatavu­us ja hin­ta oli­si­vat epä­vakai­ta ja itse emme pysty­isi vaikut­ta­maan niihin. Silti EU- jäsen­mak­su­jen myötä kus­tan­ta­isimme muiden maid­en asukkaiden elämistä.

  11. Tulo­ero­jen taustal­la on tosin myös tuot­tavu­userot. Huip­pukoodarin rahalli­nen tuot­tavu­us on ker­talu­okkia suurem­pi kuin siivoo­jan. Huip­pukoodarin käteen jäävää palkkaa on kuitenkin vaikea painaa kovin alas suh­teessa samaan työhön ulko­maid­en keskuk­sis­sa, esim. Piilaak­sos­sa. Varsinkin, kun meille eivät riitä suo­ma­laiset koodar­it (ja muut eri­ty­isas­iantun­ti­jat), vaan mei­dän pitäisi saa­da houkutel­tua heitä lisää ulkomailtakin.

    Globaal­isti vievi­in yri­tyk­si­imme tarvit­taisi­in muun muas­sa Kaukoidän markki­nat kun­nol­la tun­te­via huip­puasiantun­ti­joi­ta, mm. hal­li­tuk­sen jäseniksi. Jo etäisyys tulee tässä ongel­mak­si: kok­ous­palkkion pitäisi olla riit­tävä vähin­tään kol­men päivän palkak­si per ker­ta — enkä tarkoi­ta tässä tun­tipalkkaa vaan kor­vaus­ta siitä, että henkilö ei pysty osal­lis­tu­maan töi­hin­sä jos­sain Kaukoidän keskuk­ses­sa samaan aikaan. Hin­ta nousee hyvin korkeaksi.

    Meil­lä on sekä nok­ka että pyrstö kiin­ni ter­vas­sa ja kumpikin pitäisi saa­da irti. Toisaal­ta suurem­pi osa työvoiman ulkop­uolel­la ole­vista pitäisi saa­da työvoimaan mukaan. Toisaal­ta korkeak­oulute­tut eri­ty­isas­iantun­ti­jat pitäisi saa­da parem­min pidet­tyä mukana kuviois­sa, eivätkä muut­ta­mas­sa parem­man palkkata­son mai­hin Itämeren lounais­puolel­la. Rahaa tul­laan tarvit­se­maan van­hushoivaan ym. yhä enem­män: samal­la vero­tuk­sen tiuken­t­a­mi­nen tämän rahoit­tamisek­si vähen­tää halua tehdä töitä. Tässä on vielä paikkakun­tako­htainen työvoimatarve kyseessä.

    Työsken­te­len alal­la, jos­sa automa­ti­soimme asi­akkaidemme tuotan­to­laitok­sia. Pienyri­tyk­set syr­jäseudul­la ovat alka­neet automa­ti­soi­da enenevästi työvoima­pu­lan vuok­si, ei niinkään työvoiman hin­nan. Osaavia ja töi­hin kykeneviä kun ei vält­tämät­tä ole enää lähiseudul­ta saatavissa.

  12. “ätä ajatellen korkeak­oulu­opin­to­jen ilmaisu­us jasub­ven­toimi­nen on kak­siteräi­nen miek­ka. Sen voi ajatel­la lisäävän yhteiskun­nal­lista tasa-arvoa sil­lä, köy­hä koti­taus­ta ei ole este opiskelulle, mut­ta lisäävän ero­ja siinä mielessä, että köy­hä siivoo­ja mak­saa verois­saan tule­van suuri­palkkaisenylilääkärin opinnot.”

    M iksi pien­i­t­u­loista ylipäätään pitää verot­taa ?? Yhteiskun­ta perii pien­i­t­u­loiselta varoa ja ajaa verot­ta­mal­la sos­sun luukulle . Mitä järkeä tässä on ?

    1. M iksi pien­i­t­u­loista ylipäätään pitää verot­taa ??Yhteiskun­ta perii pien­i­t­u­loiselta varoa ja ajaa verot­ta­mal­la sos­sun luukulle . Mitä järkeä tässä on ? 

      Pien­i­t­u­loisen verot­tamista ei oikeasti tehdä. Kun­nal­listaloudessa pien­i­t­u­loinen mak­saa reilusti enem­män kuin tuot­taa veroina. Val­tion vero­ja vielä vähem­mä. ALV sat­tuu ihan kaikissa tuloluokissa. 

      Noin 30% tulon­saa­jista mak­saa noin 70%, mut­ta eivät todel­lakaan kulu­ta likikään tuota.

  13. HUS menee tässä asi­as­sa ihan toiseen suun­taan, kuten alueen­sa monop­o­li­na sil­lä mah­dol­lisu­us on (oli se järkevää eli ei). Pei­jak­ses­sa jo käyt­töön otet­tu Apot­ti siirtää läh­es kaik­ki osas­ton­si­h­teerin ja tek­stinkäsit­telijän työt lääkärille. Kuulin­pa siel­lä työtä tekevältä lääkäriltä, että jo muutenkin lop­ut­toman mutkikkaas­sa Apo­tis­sa on ylimääräi­nen han­kala lisäaskel, jos jonkin asian halu­aa kier­rät­tää sih­teerin kaut­ta, eli helpom­mal­la pääsee, kun hoitaa kaik­ki sih­teerin nykyiset työt (ajan­va­rauk­set, pos­ti­tuk­set jne) itse oman työn­sä päälle. Tämä kuu­luu Epicin logi­ikkaan, ja Jenkeis­sä jois­sain paikois­sa vas­taan­otol­ta onkin reaali­aikainen videoy­hteys intialaiseen lääkäri­in, joka tekee mutkikkaat kir­jauk­set jär­jestelmään samal­la kun amerikkalainen lääkäri tutkii poti­las­ta ja sanelee ääneen (tästä oli hil­jat­tain jut­tu New York Time­sis­sa). Intialainen lääkäri saa tästä sih­teerin työstä enem­män palkkaa kuin lääkärin työstä Inti­as­sa. Tan­skas­sa täl­laista mah­dol­lisu­ut­ta ei tietenkään ole, joten vas­taan­ot­to­jen määrät ovat pysyvästi alen­tuneet 20%:lla.

    Kos­ka julkisen puolen lääkärin palk­ka on maltill­i­nen, voi tämä uusi sys­tee­mi kierosti jopa tul­la halvem­mak­si, kos­ka 20% lääkärin palka­s­ta on olen­nais­es­ti pienem­pi sum­ma kuin sih­teerin palk­ka. Sit­ten pitäisi vain sanoa tämä ääneen ja lisätä lääkärien virko­ja 20%:lla. Tulokkai­ta virkoi­hin kyl­lä on. Se on eri asia saadaanko täl­lä taval­la motivoitunei­ta työn­tek­i­jöitä, ja löytävätkö sih­teer­it mielekkään uuden työn itselleen.

  14. Tuotan­to­talouden insinöörin näkökul­mas­ta työte­htävien jakami­nen halvoille avus­ta­jille ja kalli­ille eri­ty­isas­iantun­ti­joille on var­masti järkevää, mut­ta onko avusteli­jana toim­imi­nen inhimil­lis­es­ti aina kauhean antoisaa?

    “Pal­ka­lla pitää tul­la toimeen” on type­rä kir­jan­pidolli­nen fik­saa­tio ja itsepetos, mut­ta tämä ei ole ain­oa syy vas­tus­taa pieniä palkko­ja. Min­imi­palk­ka aiheut­taa kyl­lä työt­tömyyt­tä, mut­ta se ei ole yksiselit­teisen huono asia, jos ne työt ovat ns. paskaduuneja.

    Jos jostakin työstä ei olla valmi­ita mak­samaan kun­nol­lista palkkaa, se ei myöskään voi olla yhteiskun­nan pystyssä pysymisen kannal­ta kovin kri­it­tistä, ja se voidaan sil­loin aivan var­masti jät­tää myös tekemät­tä. Hyvässä työ­markki­na-ase­mas­sa on tietysti help­poa olla sitä mieltä, että on kivaa kun pikku­ra­hal­la saa kaiken­laisia mukavuuk­sia elämään­sä tai vaik­ka lisää tuot­tavia työ­tun­te­ja, kos­ka tämähän ei ole itseltä mitenkään pois.

    Jos meil­lä olisi riit­tävä vastik­kee­ton perus­tu­lo, niin sen mikä tehtävä on tekemisen arvoista voisikin ehkä jät­tää pro­le­tari­aatin itse päätet­täväk­si. Niin kauan kun täl­laista ei ole näkyvis­sä, min­imi­palkan on syytä pysyä korkeana ja jäykkänä.

    Olisi hyvä aika hyväksyä, ettei järke­viä työte­htäviä löy­dy enää kaikille, eikä kaikkien sik­si tarvitse myöskään tehdä töitä. Pitäisi löytää palkkatyölle vai­h­toe­htoisia tapo­ja elää, olla muille hyödylli­nen ja arvostet­tu yhteiskun­nan jäsen. Jos täystyöl­lisyy­destä tehdään ain­oa pri­or­i­teet­ti maail­mas­sa niin lop­putu­lok­se­na saadaan huonom­pi maail­ma, eikä se ole sil­loin edes hyvää talouspolitiikkaa.

    1. theta: Pitäisi löytää palkkatyölle vai­h­toe­htoisia tapo­ja elää, olla muille hyödylli­nen ja arvostet­tu yhteiskun­nan jäsen. 

      Kunnes nämä on kek­sit­ty ja ovat täysimit­taises­sa käytössä, sään­nölli­nen työ on tehokkain keino ehkäistä syr­jäy­tymistä. Työn arvo ei ole pelkästään siitä saata­va palkka.

      1. Tapio: Kunnes nämä on kek­sit­ty ja ovat täysimit­taises­sa käytössä,säännöllinen työ on tehokkain keino ehkäistä syrjäytymistä.Työn arvo ei ole pelkästään siitä saata­va palkka.

        Työn arvon on tietenkin olta­va yleis­es­ti suurem­pi kuin palkan, kos­ka muuten palkkaa ei pystyt­täisi mak­samaan. En sano, etteikö useim­mille työn­tek­i­jöillekkin työ­paikalla voisi olla muu­takin kuin rahal­lista arvoa, mut­ta tämä riip­puu täysin työ­paik­s­ta ja sen päät­tää lop­ul­ta jokainen itse. Ylhäältä päin ei voi­da sanel­la sitä, kuka tun­tee olon­sa syr­jäy­tyneek­si, elämään­sä tyy­tyväisek­si tai arvokkaak­si ja kuka ei, vaik­ka sosi­aalisen ase­ma taval­laan muo­dos­tuukin muiden ihmis­ten silmissä.

        Etenkin kun puhutaan vaikeasti työl­lis­tet­tävistä, heille voisi kuvitel­la ole­van tar­jol­la keskimääräistä ikävem­piä työ­paikko­ja, eikä siis pelkästään palkan puoles­ta. Muut voivat toki olla sitä mieltä, että nämä työ­paikat ovat armon­palo­ja, kaik­ki työ on tosi arvokas­ta eikä köy­häl­lä pitäisi olla varaa valit­taa, mut­ta sil­lä on aika vähän merk­i­tys­tä sen kannal­ta joka oikeasti sitä p‑duunia joutuu tekemään, mah­dol­lis­es­ti jopa ilman toivoa paremmasta.

        En myöskään ymmär­rä mil­lä perus­teel­la se työ, joka palkko­ja alen­ta­mal­la saataisi­in syn­nytet­tyä olisi edes sään­nöl­listä, ellei epäsään­nöl­lisen työn teet­tämistä erik­seen vaikeuteta ja men­nä näin työl­lisyy­den nos­tamises­sa ojas­ta allikkoon. Yleis­es­ti maail­man mai­ta tarkastele­mal­la pitäisi olla selvää, että syr­jäy­tymistä esi­in­tyy kyl­lä jos­sain muo­dos­sa korkeankin työl­lisyy­den mais­sa. Ongel­man juuret on paljon syvem­mäl­lä yhteiskun­nal­lises­sa epä­tasa-arvos­sa, eikä tämä näin hel­posti ole ratkaistavissa.

      2. theta: Ylhäältä päin ei voi­da sanel­la sitä, kuka tun­tee olon­sa syr­jäy­tyneek­si, elämään­sä tyy­tyväisek­si tai arvokkaak­si ja kuka ei, vaik­ka sosi­aalisen ase­ma taval­laan muo­dos­tuukin muiden ihmis­ten silmissä.

        Etenkin kun puhutaan vaikeasti työl­lis­tet­tävistä, heille voisi kuvitel­la ole­van tar­jol­la keskimääräistä ikävem­piä työ­paikko­ja, eikä siis pelkästään palkan puoles­ta. Muut voivat toki olla sitä mieltä, että nämä työ­paikat ovat armon­palo­ja, kaik­ki työ on tosi arvokas­ta eikä köy­häl­lä pitäisi olla varaa valit­taa, mut­ta sil­lä on aika vähän merk­i­tys­tä sen kannal­ta joka oikeasti sitä p‑duunia joutuu tekemään, mah­dol­lis­es­ti jopa ilman toivoa paremmasta.

        En myöskään ymmär­rä mil­lä perus­teel­la se työ, joka palkko­ja alen­ta­mal­la saataisi­in syn­nytet­tyä olisi edes sään­nöl­listä, ellei epäsään­nöl­lisen työn teet­tämistä erik­seen vaikeuteta ja men­nä näin työl­lisyy­den nos­tamises­sa ojas­ta allikkoon. Yleis­es­ti maail­man mai­ta tarkastele­mal­la pitäisi olla selvää, että syr­jäy­tymistä esi­in­tyy kyl­lä jos­sain muo­dos­sa korkeankin työl­lisyy­den mais­sa. Ongel­man juuret on paljon syvem­mäl­lä yhteiskun­nal­lises­sa epä­tasa-arvos­sa, eikä tämä näin hel­posti ole ratkaistavissa.

        “Ylhäältä päin ei voi­da sanel­la” “armon­palo­ja” “p‑duunia”

        Esitätkö todel­lakin, että tässä keskustel­e­vat ihmiset tai yhteiskun­ta yleen­sä pyrkii omi­maan dikaa­tio-oikeu­den siihen, mitä ihmi­nen saa ajatel­la itses­tään? Jos ymmärsin sanomasi oikein, niin mielestäni tuo on jo aika tuuhea­ta höpsismiä. 

        Voisiko asi­aa ajatel­la pikem­minkin sil­lä taval­la, että suuri­mal­la osal­la ihmi­sistä on tarve olla osa jotain, joka tuo heille itsekun­nioi­tus­ta. Onko niin, että “yhteiskun­ta sanelee ylhäältä päin” vai onko niin, että yksilöt itse peilaa­vat itseään mui­hin. Voisiko päät­te­lyketjusi olla päälael­laan? Jos yhteiskun­ta sanelee arvoast­eikon, niin käytän­nössä ain­oa keino paran­taa heikoimpi­en ase­maa yli tietyn pis­teen on vas­tu­ut­taa hei­dät itsen­sä tavoit­tele­maan parem­paa. Jos yksilöt itse muo­dosta­vat itselleen arvo­hier­arkkian ja aset­ta­vat itsen­sä siihen, niin ain­oa keino paran­taa hei­dän ase­maansa on vas­tu­ut­ta hei­dät tavoit­tele­maan parempaa. 

        Nämä ns paskadu­u­nit (omaa sukuaan McJob) ovat ken­ties paras ja ehkä jopa ain­oa mah­dol­lisu­us han­kkia osaamista ja koke­mus­ta, joiden avul­la kehit­tää itseään, jot­ta joskus tule­vaisu­udessa voisi tehdä “jotain parem­paa”. Jos ihmi­nen on mata­latuot­toinen — kuten Soin­in­vaara asian ilmaisee — niin hänen kom­pe­tenssin­sa han­kkia ko. taito­ja opiskelun kaut­ta voi olla han­kalaa tai liikaa vaa­dit­tu, eikä nyky­muo­toinen koulu­jär­jestelmä sovi kaikille.

        Mielestäni meil­lä yhteiskun­tana on velvol­lisu­us pyrk­iä takaa­maan se, että jokaisel­la on mah­dol­lisu­us tavoitel­la henkilöko­htaista onnea. Jos jonkun kyvyt riit­tävät “paskadu­u­ni­in” ja se on hänen paras mah­dol­lisuuten­sa, niin kuka sinä olet hänet tuomit­se­maan halvek­su­val­la katseella?

      3. Min­ulle kyl­lä pas­saa, jos joku ei halua tehdä töitä, kun­han min­ua ei vaa­di­ta osal­lis­tu­maan minim­i­toimeen­tu­loa korkeam­man elin­ta­son rahoit­tamiseen. Jos halu­a­vat muu­takin kuin sen mil­lä pysyy hengis­sä, niin ei muu­ta kuin töi­hin vain.

    2. theta:
      Olisi hyvä aika hyväksyä, ettei järke­viä työte­htäviä löy­dy enää kaikille, eikä kaikkien sik­si tarvitse myöskään tehdä töitä. Pitäisi löytää palkkatyölle vai­h­toe­htoisia tapo­ja elää, olla muille hyödylli­nen ja arvostet­tu yhteiskun­nan jäsen. Jos täystyöl­lisyy­destä tehdään ain­oa pri­or­i­teet­ti maail­mas­sa niin lop­putu­lok­se­na saadaan huonom­pi maail­ma, eikä se ole sil­loin edes hyvää talouspolitiikkaa. 

      Samaan aikaan mei­dän pitäisi voimakkaasti nos­taa työl­lisyysastet­ta, ettei kas­va­van eläkeläisjoukon elät­tämi­nen joh­da liian suureen työn­tek­i­jöi­den vero- ja eläke­mak­sukuor­maan. Jos kuor­maa kas­vate­taan ja vai­h­toe­htona on siir­tyä saama­puolelle riit­tävän hyväl­lä perus­tu­lol­la, niin meil­lä on kestämätön tilanne — varsinkin kuin tulo­jakau­man yläpäässä on muut­topainet­ta ulko­maille ja toisaal­ta lep­pois­tavia lääkäre­itä, joille korkean pro­gres­sion takia vapaa-ajan kas­vat­ta­mi­nen on kan­nat­tavaa. Tämä lep­pois­t­a­mi­nen ei kuitenkaan säästä yhteiskun­nan kulu­ja, yhteiskun­ta vain joutuu rahoit­ta­maan neljän sijas­ta viisi lääkäriä, jot­ka pää­sevät mata­lam­man vero­pros­entin ääreen.

      En kuitenkaan tarkoit­tanut varsi­nais­es­ti vas­tus­taa perus­tu­loa, vaan korostan sitä, että houkut­timien pitää olla kohdal­laan ja raskaatkin hoi­vatyöt tarvit­se­vat tek­i­jän­sä. Jonkun pitää kan­nat­taa päivys­tää myös viikon­lop­puöisin sairaaloissa.

  15. Kyl­lä ne vaan jak­sa­vat aina ne matkalasku­jen kir­jaamiset ärsyt­tää, kun ne jatku­vasti esille nos­te­taan. Toiv­ot­tavasti tekoälya­pu­rit tule­vat pian tarpeek­si fik­suik­si hoita­maan ne jutut niin meil­lä räjähtää korkeasti koulutet­tu­jen tehokku­us ihan uudelle tasolle, kun ei tarvitse käyt­tää työa­jas­ta viidennestä matkalasku­jen kirjaamiseen.

    Vakavis­saan niin joko meikäläisen fir­mas­sa on poikkeuk­sel­lisen hyvä matkalasku­jen kir­jausjär­jestelmä (mihin en usko), tai sit­ten tässä tehdään jälleen ker­ran kär­päs­es­tä härkästä. Olen koko alku­tal­ven lentänyt viikot­tain Tan­skaan pro­jek­tia vetämään ja matkalasku­ja on ker­tynyt lennoista, hotelleista ja juna- ja tak­si­matkoista. Yhteen­sä niiden kir­jaamiseen jär­jestelmään menee vart­ti ker­ran kahdessa viikos­sa. Pelkästään niiden kuit­tien kuvaami­nen ja lähet­tämi­nen jollekin sih­teer­ille kir­jat­tavak­si kestäisi aika lail­la saman ver­ran. Jos jär­jestelmät ovat niin merkit­tävän paljon huonom­pia val­tion­hallinnon puolel­la (mis­tä ole­tan Osmon koke­muk­sen huonoista jär­jestelmistä tule­van), ostakaa ne joltain muul­ta kuin Tiedol­ta tai Logicalta.

    Paljon oleel­lisem­paa kuin työ­nan­ta­jien sub­ven­toimi­nen palkkaa­maan halvem­pia työn­tek­i­jöitä olisi minus­ta keskustel­la siitä, miten han­kalak­si pienet palkkaerot tekevät yksi­ty­isille kansalaisille ostaa työtä toisil­ta kansalaisil­ta. Siinä, jos mis­sä, olisi mah­dol­lisu­u­den paik­ka mon­elle vähän heikom­min työl­listyvälle työl­listyä, jos korkean tuot­tavu­u­den pal­ka­lla saisi ostet­tua järkevään hin­taan vaikka­pa puu­tarhurin palvelui­ta. Nyt meil­lä johta­jat, lääkärit ja pro­fes­sorit aja­vat nur­mikkon­sa ja tyh­jen­tävät rän­nin­sä itse, kos­ka mata­lan tuot­tavu­u­den työ on hin­noitel­tu niin kalliiksi.

    1. Jukkis:
      Kyl­lä ne vaan jak­sa­vat aina ne matkalasku­jen kir­jaamiset ärsyttää.…

      Olen koko alku­tal­ven lentänyt viikot­tain Tan­skaan pro­jek­tia vetämään ja matkalasku­ja on ker­tynyt lennoista, hotelleista ja juna- ja tak­si­matkoista. Yhteen­sä niiden kir­jaamiseen jär­jestelmään menee vart­ti ker­ran kahdessa viikossa. 

      Nyt meil­lä johta­jat, lääkärit ja pro­fes­sorit aja­vat nur­mikkon­sa ja tyh­jen­tävät rän­nin­sä itse, kos­ka mata­lan tuot­tavu­u­den työ on hin­noitel­tu niin kalliiksi. 

      Jos tekee jatku­vasti matkalasku­ja, vieläpä saman­laisia, kuten Jukkis kuvaa, tulee kir­jaamis­es­ta ruti­inia ja se käy nopeasti. Ihan toisin onkin sit­ten, jos tekee matkalasku­ja muu­ta­man kuukau­den välein. Tässä se han­kalu­us ja ärsyt­tävyys piilee.

      Mitä kamalaa siinä on, jos lääkäri tai prof­fa ajaa nur­mikkon­sa ja tyh­jen­tää rän­nit? Toki vaikka­pa Inti­as­sa ne hom­mat tekee joku apu­lainen, samoin siivoamiset, pyyk­in­pe­sut, las­ten kul­je­tuk­set ym. ja vieläpä kovin hal­val­la. Siinä ohes­sa jois­tain muista asioista “saa” siel­lä sit­ten “mak­saa” ja jotain ei saa edes mak­samal­la. Minä asun ja elän paljon mielu­um­min Suomen kaltaises­sa maassa.

      1. Tee­Jii: Jos tekee jatku­vasti matkalasku­ja, vieläpä saman­laisia, kuten Jukkis kuvaa, tulee kir­jaamis­es­ta ruti­inia ja se käy nopeasti. Ihan toisin onkin sit­ten, jos tekee matkalasku­ja muu­ta­man kuukau­den välein. Tässä se han­kalu­us ja ärsyt­tävyys piilee.

        Mut­ta tuos­sa tapauk­ses­sa taas aika, mikä kir­jausten tekemiseen menee, onkin puoli tun­tia ker­ran neljässä kuukaudessa. Aika todel­la kallista pitää olla eri­ty­isas­iantun­ti­jan aika, että puoli tun­tia ker­ran neljässä kuukaudessa kan­nat­taa teet­tää jol­lain matkalasku­jär­jestelmän eri­ty­isosaa­jal­la. Edelleen olen samaa mieltä siitä, että lääkärei­den ei kan­na­ta olla ker­tomas­sa ultra­ääni­tutkimuk­seen tule­val­ta ihmiseltä, että miten pitää riisu­u­tua ja aset­tua siihen sängylle vaan sen voi hyvin tehdä sairaan­hoita­ja, mut­ta tämän saman ulot­ta­mi­nen ties mihin apu­laiskansli­apääl­liköi­den matkalaskui­hin saa minus­sa aikaan sen tun­teen, että kyse on arvo­val­takysymyk­ses­tä (“enhän minä voi käyt­tää aikaani johonkin matkalasku­jen kir­jaamiseen, olen­han sen­tään apu­lais­pääl­likkö?!”) kuin mis­tään todel­lis­es­ta tehostamismahdollisuudesta.

        Tee­Jii:
        Mitä kamalaa siinä on, jos lääkäri tai prof­fa ajaa nur­mikkon­sa ja tyh­jen­tää rän­nit? Toki vaikka­pa Inti­as­sa ne hom­mat tekee joku apu­lainen, samoin siivoamiset, pyyk­in­pe­sut, las­ten kul­je­tuk­set ym. ja vieläpä kovin hal­val­la. Siinä ohes­sa jois­tain muista asioista “saa” siel­lä sit­ten “mak­saa” ja jotain ei saa edes maksamalla.Minä asun ja elän paljon mielu­um­min Suomen kaltaises­sa maassa.

        Ei tarvitse men­nä kovin kauas Pohjo­is­maid­en ulkop­uolelle (Sveit­sistä ja Sak­sas­ta on omako­htaista koke­mus­ta, ymmär­rys on, että tilanne on sama Ran­skas­sa ja Englan­nis­sa), että monia meil­lä ihmis­ten itse tekemiä asioi­ta hoita­vat ammat­ti­laiset läh­tien jo ihan vähän keskimääräistä parem­min ansait­sev­as­ta väestönosas­ta. On se ihme jut­tu, että palkkaeroista (ja tulo­eroista) puhut­taes­sa yhteiskun­nil­la on vain kolme mah­dol­lista tilaa: 80-luvun täy­del­lisyy­den ihmeai­ka Suomes­sa, 2010-luvun Suo­mi ja Intia.

        Halusin vaan kir­joituk­sel­la nos­taa esille sen, että Osmon ajat­telu on tässä hyvin vah­vasti yhteiskun­ta- ja työ­nan­ta­ja­jo­htoinen ratkaisun osalta (tue­taan joko työn­tek­i­jöitä perus­tu­lol­la tai työ­nan­ta­jia eri­laisil­la palkka­tu­il­la). Itse taas näen senkin mah­dol­lise­na, että nämä vähem­män tuot­tavu­u­den yhteiskun­nan jäsenet saisi­vat inhimil­lisem­pää kohtelua perus­tu­loa nos­tavina yksi­ty­isyrit­täjinä yksit­täisiltä asi­akkail­ta kuin palkkat­uet­tuina työn­tek­i­jöinä joltain Man­pow­erin kaltaiselta mas­si­iviselta välit­täjäor­gan­isaa­ti­ol­ta. Nyt palkkaerot alas paina­mal­la kär­jis­tet­tynä vain Wahlroosil­la ja Her­lin­il­lä on varaa puu­tarhurei­hin ja muut joko tekevät itse tai osta­vat väli­aikaisen työvoiman välit­täjäor­gan­isaa­tioil­ta, jot­ka opiskelu­aiko­jen koke­muk­sen perus­teel­la kohtel­e­vat työn­tek­i­jöitään kuin karjaa.

Vastaa käyttäjälle Realisti Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.