Suomen matkailuelinkeinon riskinä on riippuvuus lentoliikenteestä

Tulin eräässä kahvipöytäkeskustelus­sa sanoneek­si, että keskusta­lais­ten halu lahjoit­taa maamme min­er­aali­varat ilmaisek­si kenelle vain, johtuu siitä, että ovat niin epä­toivoisia siitä, mis­tä muus­ta kaupunkien ulkop­uolel­la voisi löytää työ­paikko­ja. Totes­imme yhdessä, että matkailu on poten­ti­aalis­es­ti paljon parem­pi ja että se on lisäk­si vah­vasti ris­tiri­idas­sa kaivos­toimin­nan kanssa. 

Suomen ongel­ma matkailumaana on kuitenkin sen täy­delli­nen riip­pu­vu­us lentoli­iken­teestä tai sitäkin pahem­mas­ta laivali­iken­teestä. Lentämis­es­tä ja laiva­matkoista taas tulee ilmastopoli­it­ti­sista syistä toiv­ot­tavasti selvästi nyky­istä kalli­im­paa. Toivon,että näin käy, mut­ta Suomen matkailulle se on ilmi­selvä riski. 

Kiinalaisia tur­is­te­ja ei saa tänne muutenkin lentomatkus­ta­ji­na, kuten ei ylipään­sä Euroop­paan. Mut­ta euroop­palaiset tur­is­tit alka­vat toiv­ot­tavasti käyt­tämään paljon enem­män junaa. 

Suomeen pääsee Junal­la vain Pietarin tai Haa­paran­nan kaut­ta, eri­tyis­es­ti, kos­ka lai­va Tukhol­mas­ta Helsinki­in on lentomatkaakin pahempi vaihtoehto. 

 Olisi kiire saa­da aikaa se Rail­Balti­ca ja tun­neli Tallinnaan.  Sen ansiostamyös suo­ma­laiset voisi­vat matkus­taa Euroop­paan parem­mal­la omallatunnolla. 

34 vastausta artikkeliin “Suomen matkailuelinkeinon riskinä on riippuvuus lentoliikenteestä”

  1. Tun­neli ja luoti­ju­na on toki lyömätön yhdis­telmä, mut­ta tois­taisek­si vai­h­toe­htona on per­in­teisem­pi reit­ti Ruotsin läpi. Kööpen­ham­i­nan ja Tukhol­man väli on junal­la viitisen tun­tia, siihen yö laival­la, ei paha etäisyys ajal­lis­es­ti. Turus­ta pääsee Ham­puri­in 24 tun­nis­sa. Matkaketjun osia parem­min yhteen sovit­taen tuos­ta pysty­isi vielä leikkaa­maan use­am­man tunnin.

    Entä laivali­iken­teen päästöt? Lento­laskure­i­ta löy­tyy, mut­ta laivoista niukem­min. Syksyl­lä löysin yhden laskurin, mut­ta se on kadon­nut jon­nekin; http://www.greenrationbook.org.uk/resources/footprints-passenger-transport/ ilmoit­taa päästöik­si 45 g/matkus­ta­ja-km, viitat­en brit­ti­hallinnon doku­ment­tei­hin (linkit van­hen­tuneet). En osaa arvioi­da tuon luotet­tavu­ut­ta. Täl­lä luvul­la juna+laiva olisi vielä hyvin ilmas­toys­tävälli­nen. Mihin perus­tuu väit­teesi laivali­iken­teestä lentoakin pahempana?

    1. On laivo­ja ja on laivo­ja. Kanaalin yli menevä matkus­ta­jalaus on var­maankin aika järkevän kokoini­nen matkus­ta­jamääri­in ver­rat­tuna, mut­ta mei­dän uiv­at hotel­limme ovat aika painavia hyö­tykuor­maan näh­den. Ongel­mana on myös, miten jakaa polt­toaine matkus­ta­jien ja rahdin välille. Oikea tapa on minus­ta on jakaa radille polt­toainekus­tan­nus, joka olisi hyväl­lä roro-aluk­sel­la ja sälyt­tää lop­ut matkus­ta­jille. VTT:n laskelmien mukaan lentokone on ilmas­ton kannal­ta vähän parem­pi ja muiden ilmansaastei­den kannal­ta ylivoimais­es­ti parempi.

      1. Osmo Soin­in­vaara:
        VTT:n laskelmien mukaan lentokone on ilmas­ton kannal­ta vähän parem­pi ja muiden ilmansaastei­den kannal­ta ylivoimais­es­ti parempi. 

        Henkilök­ilo­me­tria kohden ja vain pitkät lennot tai kaukolen­not (loma­len­to) > 463 km. Alle 465 km matkalla (lyhyet lennot) Euroopas­sa lentämien tuot­taa noin 2.6 ker­taiset päästöt uuteen kaa­sukäyt­töiseen Ruot­si-Suo­mi auto­laut­taan verrattuna. 

        Jos ajat­telee koko lomaa CO2 päästö­jen kannal­ta, lentämäl­lä lomailu on val­ta­va CO2 päästö­jen lähde. Pitkät lennot tuot­ta­vat val­tavasti CO2 päästöjä henkilöä kohden vaik­ka henkiök­ilo­metriä kohden päästöt ovat vähäiset. Aasi­as­sa lomailu vas­taa vuo­den ajelua autol­la. Lähi­matkailua tulisi suosia. CO2 verol­la kauko­matkailu saataisi­in kuriin. 

        Laivo­jen päästöis­sä nopeus on pain­on ohel­la erit­täin tärkeä päästö­jen kannal­ta. Tukhol­ma-Turku Auto­laut­ta, 18 sol­mua, kaa­sukäyt­töi­nen (Käyt­töaste, mak­simista 57%) tuot­taa vain 36% päästöjä henkilök­ilo­me­tria kohden ver­rat­tuna Suo­mi-Viro auto­laut­taan 24–27 sol­mua. (VTT tilas­tois­sa auto­lau­tan päästöistä 80 % on allokoitu matkus­ta­jille, 20 % rahdille. Ropax päästöistä 84 % on allokoitu rahdille, 16 % matkustajille.)

        LÄHDE: VTT – Suomen liiken­teen pakokaa­supäästö­jen ja ener­gianku­lu­tuk­sen laskentajärjestelmä

      2. N/A: Henkilök­ilo­me­tria kohden ja vain pitkät lennot tai kaukolen­not (loma­len­to)> 463 km.Alle 465 km matkalla (lyhyet lennot) Euroopas­sa lentämien tuot­taa noin 2.6 ker­taiset päästö­tu­u­teen kaa­sukäyt­töiseen Ruot­si-Suo­mi auto­laut­taan verrattuna. 

        Jos ajat­telee koko lomaa CO2 päästö­jen kannal­ta, lentämäl­lä lomailu­on val­ta­va CO2 päästö­jen lähde.Pitkät lennot tuot­ta­vat val­tavasti CO2 päästöjä henkilöä kohden vaik­ka henkiök­ilo­metriä kohden päästöt ovat vähäiset.Aasiassa lomailu vas­taa vuo­den ajelua autol­la. Lähi­matkailua tulisi suosia. CO2 verol­la kauko­matkailu saataisi­in kuriin. 

        Laivo­jen päästöis­sä nopeus on pain­on ohel­la erit­täin tärkeä päästö­jen kannalta.Tukholma-TurkuAutolautta, 18 sol­mua, kaa­sukäyt­töi­nen (Käyt­töaste, mak­simista 57%) tuot­taa vain 36%päästöjä henkilök­ilo­me­tria kohden ver­rat­tuna Suo­mi-Viro auto­laut­taan 24–27 sol­mua. (VTT tilas­tois­sa auto­lau­tan päästöistä 80 % on allokoitu matkus­ta­jille, 20 % rahdille. Ropax päästöistä 84 % on allokoitu rahdille, 16 % matkustajille.)

        Kiitos tarken­nuk­sista! Onko tuo viron laut­to­jen suurem­pi päästö per hlö-km kiin­ni enem­män laivo­jen tehokkuuk­sista vai tosi­aan tuos­ta nopeud­es­ta? Jos nopeus las­ke­taan tuonne 18 sol­mun kohdille niin miltä näyt­täi­sivät päästöt sit­ten? Tämä laival­la yli­meno ei näytä aivan tolkut­toman kehnol­ta ilmas­ton suh­teen kuitenkaan varsinkin jos siihen vielä tulee jotain paran­nus­ta teknis­es­ti sekä kult­tuuris­es­ti (eli lopete­taan hotel­lien kel­lut­telu ja siir­ry­tään enem­män ilmas­tote­hokkaam­paan joukko­jen siirtelyyn). 

        Aut­taisiko Ruot­si­in menoon mitään tiere­it­ti ahve­nan­maalle asti, jos­ta jo ole­mas­saol­e­va laut­tay­hteys grissle­ham­ni­in on hki-tln yhteyt­täkin lyhyem­pi? Koko matkan Ruotsin puolelle tuskin tun­neli-sil­tay­hdis­telmiä kan­nat­taa tehdä, mut­ta jos 2/3 osaa matkas­ta voidaan kat­taa hie­man käteväm­min bus­sil­la tai junal­la ja siir­tyä lau­tal­la vain se viimeinen 1/3 niin äkkimi­et­timisel­lä tuo voisi olla kan­nat­tavaa korkeam­man hiiliv­ero­tuk­sen maailmassa.

      3. Huopa: Kiitos tarken­nuk­sista! Onko tuo viron laut­to­jen suurem­pi päästö per hlö-km kiin­ni enem­män laivo­jen tehokkuuk­sista vai tosi­aan tuos­ta nopeudesta? 

        Pääasi­as­sa nopeud­es­ta. Vir­taus­vas­tus kas­vaa nopeu­den neljössä. Ruotsin­lai­vat voivat kulkea hitaam­min kos­ka kukaan ei halua saa­pua neljältä aamul­la Tukhol­maan vaan nukkua. Rahti­laivo­jenkin uusi tren­di on entistä hitaam­mat ja kapeam­mat aluk­set aina kun mahdollista.

      4. Pääasi­as­sa nopeud­es­ta. Vir­taus­vas­tus kas­vaa nopeu­den neljössä. Ruotsin­lai­vat voivat kulkea hitaam­min kos­ka kukaan ei halua saa­pua neljältä aamul­la Tukhol­maan vaan nukkua. Rahti­laivo­jenkin uusi tren­di on entistä hitaam­mat ja kapeam­mat aluk­set aina kun mahdollista. 

        Niin tietysti. No, asia on sit­ten melko selvä. Tästä johtuen mitään meganopei­ta reit­te­jä ei laivoil­la saa­da aikaan Hki-Tln välille ja nykyisetkin nopeudet saat­ta­vat tip­pua mikäli hiiliv­ero saadaan aikaan jol­lain järkeväl­lä hinnalla.

      5. Osmo Soin­in­vaara: Oikea tapa on minus­ta on jakaa radille polt­toainekus­tan­nus, joka olisi hyväl­lä roro-aluk­sel­la ja sälyt­tää lop­ut matkustajille.

        Tulisiko mielestäsi matkus­ta­jien laivaan tuomien auto­jen polt­toaineo­su­us tulee laskea rahdin vai matkus­ta­jien aiheut­ta­mak­si? Jos esimerkik­si laivas­sa on rahti­na kohta­lainen määrä keskimäärin yli ton­nin painavia auto­ja, jot­ka viedään Tallinnaan tankat­tavak­si halvem­mal­la polt­toaineel­la (ja samal­la ehkä jois­sain tapauk­sis­sa myös alus­tak­si ostosten kul­jet­tamiseen) ja tuo­daan palu­u­laival­la takaisin, tulisiko laskelmis­sa niistä aiheutu­va polt­toaineen kulu­tus mielestäsi laskea matkus­ta­jien aiheut­ta­mak­si polt­toaineen kulu­tuk­sek­si vai rahdin aiheut­ta­mak­si polt­toaineen kulutukseksi?

  2. Lensin tänä vuon­na pitkälle tois­takym­men­tä ker­taa, osa työ­matko­ja, osa loma­matko­ja. Kävin myös paris­sa lähi-idän ja aasian yli 10 miljoo­nan asukkaan kaupungis­sa, jois­sa ilmansaas­teet ja liiken­teen huono­laa­tuiset polt­toaineet todel­lakin tun­tee ihol­la ja keuhkoissa.

    Lentoli­iken­teen määrä kas­vaa jatkos­sakin, eri­tyis­es­ti aasi­as­sa jos­sa vähät välitetään ekopi­iper­ryk­ses­tä, asen­teet ovat siel­lä var­maankin samo­ja mitä Suomes­sa 60–70 luvul­la. En usko että siel­lä tapah­tuu mitään valais­tu­mista kovin nopeasti.

    Eri asia olisi, jos lentoli­iken­teeseen ja laivarahtei­hin saataisi­in edes EU maille mak­sut. Nythän Suomes­ta lai­vataan mm. por­sai­ta Kiinaan, ja kiinalaisia hal­patuot­tei­ta takaisin lentorahti­na. Sak­san rusko­hi­ilivoimalat täy­ty­isi myös sam­mut­taa, samoin Viron energiantuotanto.

    Ilmas­ton­muu­tok­sen tor­jun­ta tun­tuu vaa­ti­van tul­li­mak­su­ja, rahti­ra­joituk­sia, rajo­ja kiin­ni, ydin­voimaloi­ta yms. kaikkea mitä Vihreät vastustavat.

    1. TL: Eri asia olisi, jos lentoli­iken­teeseen ja laivarahtei­hin saataisi­in edes EU maille maksut. 

      EU:n sisäi­nen lentoli­ikenne on päästökau­pan piirissä.

      “CO2 emis­sions from avi­a­tion have been includ­ed in the EU emis­sions trad­ing sys­tem (EU ETS) since 2012. Under the EU ETS, all air­lines oper­at­ing in Europe, Euro­pean and non-Euro­pean alike, are required to mon­i­tor, report and ver­i­fy their emis­sions, and to sur­ren­der allowances against those emis­sions. They receive trade­able allowances cov­er­ing a cer­tain lev­el of emis­sions from their flights per year.”

      https://ec.europa.eu/clima/policies/transport/aviation_en

      1. EU:n sisäi­nen lentoli­ikenne on päästökau­pan piirissä

        Mut­ta ne saa­vat päästöoikeuk­sia ilmaisek­si siinä suh­teessa kuin lentävät. Se kan­nus­taa käyt­tämään vähäpäästöisiä konei­ta, mut­ta ei kan­nus­ta lentämään vähem­män eikä edes täyt­tämään konei­ta täy­teen, kos­ka sitä ei mak­se­ta matkus­ta­jamäärän vaan lentäneen koneen mukaan. (Tässä olen tosin lehti­ti­eto­jen varas­sa, eli epä­var­muus on suuri)

      2. Osmo Soin­in­vaara: Mut­ta ne saa­vat päästöoikeuk­sia ilmaisek­si siinä suh­teessa kuin lentävät. Se kan­nus­taa käyt­tämään vähäpäästöisiä konei­ta, mut­ta ei kan­nus­ta lentämään vähem­män eikä edes täyt­tämään konei­ta täy­teen, kos­ka sitä ei mak­se­ta matkus­ta­jamäärän vaan lentäneen koneen mukaan. (Tässä olen tosin lehti­ti­eto­jen varas­sa, eli epä­var­muus on suuri)

        Lentoli­iken­neala (siis globaal­isti) ymmärtää asian tärkeäk­si maa­pal­lon ja tietenkin myös oman tule­vaisuuten­sa takia:

        https://www.traficom.fi/fi/corsia-kansainvalisen-lentoliikenteen-paastojarjestelma

  3. Helsingistä pääsi Ham­puri­in laival­la ja junal­la Turun, Tukhol­man ja Kööpen­ham­i­nan kaut­ta 24 tun­nis­sa jo 80-luvul­la, ja Pari­isi­in 36 tun­nis­sa mut­ta ei pääse enää kos­ka vuorot eivät ole yhteenso­vitet­tu­ja ja vai­h­to­ja on mon­ta matkan var­rel­la. Lisäk­si yöjun­nia on kar­sit­tu Euroopas­ta rajul­la kädel­lä kos­ka eivät pär­jää hal­pa­len­to­jen kil­pailulle. Voisiko Suo­mi ajaa jos­sain kan­sain­välistä junali­iken­net­tä koordi­noivas­sa elimessä että saataisi­in takaisin suo­ra juna Tukhol­mas­ta Ham­puri­in joka lähtisi ruotsin­laivan saa­pumisen jäl­keen eikä tun­tia ennen?

    Suomes­ta pää­sisi junal­la Euroop­paan myös Pietarin tai Mosko­van kaut­ta eikä yhteys ole tolkut­toman hidas, mut­ta se vaatii Suomen tai EU-maan kansalaiselta kah­den eri val­tion viisum­it (Venäjä + Valko-Venäjä) ja niiden saami­nen ei ole läpi­hu­u­to­jut­tu. Viimeis­ten tieto­jen mukaan raja Valko-Venäjän ja Venäjän välil­lä on kokon­aan sul­jet­tu län­si­maisil­ta. Voisiko Suo­mi ja EU tehdä edes jotain että suo­ma­lainen tai EU-kansalainen voisi matkus­taa Helsingistä esim Wieni­in tai Budapesti­in itä­naa­purin rautatielaitok­sen junil­la yksinker­taisel­la kaut­takulkupro­puskalla jon­ka lunas­taisi esim rajalla. 

    Suomen oma matkailu on riip­pu­vainen lentokoneen lisäk­si myös autos­ta. Kiin­nos­tavim­mat matkailuko­hteemme Temp­peli­aukion Kirkon ja Sibelius-mon­u­mentin jäl­keen ovat Lapis­sa, Kain­u­us­sa, Järvi-Suomes­sa ja saaris­tossa paikois­sa jonne ei kul­je julk­ista liiken­net­tä, vaan auto on olta­va, joko oma tai vuokrat­tu, tai paket­ti­matkan­jär­jestäjän bus­si, ja sel­l­aiset kohteet eivät kiin­nos­ta euroop­palaisia oma­toim­i­matkail­i­joi­ta. Lisäk­si sel­l­ai­sis­sa paikois­sa puut­tuu asian­mukaiset majoi­tus ja rav­in­to­la­palve­lut. Voisiko sille tehdä jotain?

    1. “Voisiko Suo­mi ajaa jos­sain kan­sain­välistä junali­iken­net­tä koordi­noivas­sa elimessä että saataisi­in takaisin suo­ra juna Tukhol­mas­ta Ham­puri­in joka lähtisi ruotsin­laivan saa­pumisen jäl­keen eikä tun­tia ennen?”

      Tai mites jos Suo­mi ihan kansal­lis­es­ti pyytäisi joko Viikkaria tai Sil­jaa lähtemään Tukhol­man suun­taan 1,5 h aiem­min? Nykyisel­lä aikataul­ul­la ei Helsingistä ole mah­dol­lista matkus­taa Maar­i­an­ham­i­naan lau­tal­la (joskaan ei tuo 1,5 aikaistus siinäkään aut­taisi..), ja Tukhol­mas­sakin lai­va on aivan liian myöhään (10:00) per­il­lä, että yhteyt­tä voisi käyt­tää Tukhol­man kok­ous­reis­sui­hin. Paras olisi, että jom­pi kumpi lähtisi 15:30 (Maar­i­an­ham­i­na 02:30, STO 8:00) ja toinen 21:00 (Maar­i­an­ham­i­na 08:00 ja STO 13:30)

      1. Tuo myöhäinebn saa­pumi­nen johtuu siitä, että laivo­jen on “pakko” käy­dä Maar­i­an­ham­i­nas­sas, kos­ka tämä kum­malli­nen EU:n sisäisen yhtey­den verova­paamyyn­ti edel­lyt­tää sitä. Lai­vat eivät voi kulkea eri aikaan, kos­ka ne toimi­vat tois­t­en­sa pelastusveneinä.

  4. Soin­in­vaara kirjoitti:

    “Suomeen pääsee Junal­la vain Pietarin tai Haa­paran­nan kaut­ta, eri­tyis­es­ti, kos­ka lai­va Tukhol­mas­ta Helsinki­in on lentomatkaakin pahempi vaihtoehto. ”

    Suomeen ei pääse junal­la Haa­paran­nan kaut­ta. Rata menee siitä yli, mut­ta sähköistys rajalle asti puut­tuu, eikä eikä henkilöju­nali­iken­net­tä ole edes junan­vai­h­don kanssa Suomes­ta Haa­paran­taan tai päin­vas­toin. Maid­en välil­lä on eri raidelevey­det, ja jotain vai­h­toa rajan kohdal­la sik­si joudut­taisi­in tekemään — kuten henkilöju­nien tapauk­ses­sa vai­h­ta­maan vaikka­pa ase­mal­la toiseen vaunuun — jos olisi sel­l­ainen ase­ma, johon pääsee molem­mil­la rataleveyk­sil­lä. Infra­struk­tu­uri puut­tuu myös tavar­avaunu­jen siir­tokuor­mauk­seen Tornion ja Haa­paran­nan kohdal­la maara­jan yli. Maara­ja Suomen ja Ruotsin yli ylitetään joukkoli­iken­teessä laivoil­la, kumipyöril­lä ja lentokoneel­la, mut­ta ei junal­la, kos­ka radat omis­ta­va val­tio on päät­tänyt olla kehit­tämät­tä Suomen ja Ruotsin välisiä junara­to­ja rajali­iken­teen mah­dol­lis­tavak­si, eikä infra­struk­tu­uria rajali­iken­teeseen junal­la ole sen joh­dos­ta olemassa.

    Suomeen pääsee henkilöli­iken­teessä junal­la nyky­isin vain Pietarin kautta.

    1. k: tta sähköistys rajalle asti puut­tuu, eikä eikä henkilöju­nali­iken­net­tä ole edes junan­vai­h­don kanssa Suomes­ta Haa­paran­taan tai päin­vas­toin. Maid­en välil­lä on eri raidelevey­det, ja jotain vai­h­toa rajan kohdal­la sik­si joudut­taisi­in tekemään – kuten henkilöju­nien tapauk­ses­sa vai­h­ta­maan vaikka­pa ase­mal­la toiseen vaunuun – jos olisi sel­l­ainen ase­ma, johon pääsee molem­mil­la rataleveyk­sil­lä. Infra­struk­tu­uri puut­tuu myös tavar­avaunu­jen siir­tokuor­mauk­seen Tornion ja Haa­paran­nan kohdal­la maara­jan yli. Maara­ja Suomen ja Ruotsin yli ylitetään joukkoli­iken­teessä laivoil­la, kumipyöril­lä ja lentokoneel­la, mut­ta ei junal­la, kos­ka radat omis­ta­va val­tio on päät­tänyt olla kehit­tämät­tä Suomen ja Ruotsin välisiä junara­to­ja rajali­iken­teen mah­dol­lis­tavak­si, eikä infra­struk­tu­uria rajali­iken­teeseen junal­la ole sen joh­dos­ta olemassa.

      Syy on uskoak­seni pitkälti Ruotsin val­tios­sa, jon­ka tur­val­lisu­us­poli­it­tis­ten etu­jen mukaista on aina ollut pitää Pohjois-Ruotsin ja Suomen väli­nen raidey­hteys han­kalakäyt­töisenä. Sehän on poten­ti­aalisen maa­han­tunkeu­tu­jan tärkein huoltotie. 

      Täl­lä het­kel­lä matkus­ta­jali­ikenne Tornios­ta Haa­paran­taan ei ole ymmärtääk­seni mah­dol­lista edes tilauskul­je­tuk­se­na, sil­lä kaik­ki rajali­ikenne tehdään “vai­h­to­työnä” eikä matkus­ta­jia saa kul­jet­taa kuin junali­iken­teenä. Eli jos matkus­ta­ja­ju­na voisikin ajaa rajan yli, matkus­ta­jien pitäisi kävel­lä Haa­paran­taan ja ihail­la vai­h­to­työyk­sikök­si muut­tunut­ta junaa ulkopuolelta.

      1. Eras­totenes alek­san­dri­alainen:

        Syy on uskoak­seni pitkälti Ruotsin val­tios­sa, jon­ka tur­val­lisu­us­poli­it­tis­ten etu­jen mukaista on aina ollut pitää Pohjois-Ruotsin ja Suomen väli­nen raidey­hteys han­kalakäyt­töisenä. Sehän on poten­ti­aalisen maa­han­tunkeu­tu­jan tärkein huoltotie. 

        Tilanne ehkä muut­tuu lähivu­osi­na. Tornio-Haa­paran­ta ‑väli on EU-komis­sion kesäl­lä 2018 tekemän ehdo­tuk­sen mukaan jatkos­sa osa TEN‑T ‑ydin­verkkoa, osana Helsin­ki-Tornio-Haa­paran­ta-Tukhol­ma ‑rautatiey­hteyt­tä, johon verkkoon ote­taan mukaan suun­nitelmien mukaan myös yhteys pohjois-Nor­jas­sa ole­vaan Narvikin sata­maan. Jos ehdo­tus toteu­tuu, Suomen ja Ruotsin välisen radan kehit­tämiseen voi hakea ydin­verkon kehit­tämiseen suun­natun EU-rahoituksen.

      2. Eras­totenes alek­san­dri­alainen: Syy on uskoak­seni pitkälti Ruotsin val­tios­sa, jon­ka tur­val­lisu­us­poli­it­tis­ten etu­jen mukaista on aina ollut pitää Pohjois-Ruotsin ja Suomen väli­nen raidey­hteys hankalakäyttöisenä. 

        Päin­vas­toin Ruot­sis­sa ihme­tel­lään Suomen asen­net­ta. Haa­paran­nan kaupung­i­narkkite­hti Göran Wik­gren ihmetteli 2014, että mik­si Suo­mi ei ole sähköistänyt Tornion ja Lau­ri­lan välistä rautatieo­su­ut­ta. Lyhyt rautatieo­su­us mah­dol­lis­taisi toimi­van junali­iken­teen Suomen ja Ruotsin välillä.

        Ruotsin val­tio sijoit­ti 2014–15 430 miljoon­aa euroa Haa­paran­nan radan rak­en­tamiseen, kun Suomen puolen sähköistämi­nen mak­saisi vain vajaat kymme­nen miljoon­aa euroa.

        Eli että pienel­lä investoin­nil­la mah­dol­lis­tet­taisi­in suo­ma­lais­ten ja ruot­salais­ten junien kohtaami­nen rajal­la), mikä mah­dol­lis­taisi toimi­van junali­iken­teen maid­en välil­lä. (Haa­paran­nan ja Tornion välil­lä on kask­ileveysraiteet, molem­pi­en junat voi men­nä rajan yli.

        Eli vain pieni osa radas­ta puut­tuu vielä. Liikenne saataisi­in pyörimään rajan yli ja Suomen suo­ra yhteys sit­ten Euroop­paan. Asi­a­han ei kiin­nos­ta tietenkään Helsingis­sä, jos­sa tämä reit­ti ei olisi kovin houkut­tel­e­va, mut­ta tur­is­tille, joka tulee keskieu­roopas­ta se olisi ja olisi jo ole­mas­sa, tosin kuin Tallinna tun­neli ja Rail Baltica.

        Kun se Luu­la­ja – Haa­paran­taväli sähköistöistys valmis­tui ajet­ti­in juh­la­ju­na Haa­paran­nas­ta Tornioon ja paikalle oli kut­sut­tu Suomen liiken­ne­m­i­nis­teri. Tilaisu­u­teen liiken­ne­m­i­nis­teri ei kuitenkaan saa­punut…. Tornion ase­ma-alueelle ei ollut mitään päivän tapah­tu­maan liit­tyvää. Kut­sut­tu­ja oli, vaan paikalle ei tul­lut VR, ei liiken­nevi­ras­to, ei ELY, Lapin liit­to eikä kai kukaan ainakaan Tornion kaupungilta tai rajan monista yhteistyöor­gan­isaa­tioista. … Tornion ase­mal­la ei ollut edes valoja. 

        Syy­hän oli selvä. VR:n monop­o­li. Kas kun joukkoli­iken­net­tä voisi har­joit­taa maid­en ylit­tävänä liiken­nöintinä VR:n monop­o­lista huoli­mat­ta, joten sitä mah­dol­lisu­ut­ta ei halut­tu antaa, että ruot­salainen juna puk­sut­telisi Tornion kaut­ta Helsinkiin.

      3. TjM: Päin­vas­toin Ruot­sis­sa ihme­tel­lään Suomen asen­net­ta. Haa­paran­nan kaupung­i­narkkite­hti Göran Wik­gren ihmetteli 2014, että mik­si Suo­mi ei ole sähköistänyt Tornion ja Lau­ri­lan välistä rautatieo­su­ut­ta. Lyhyt rautatieo­su­us mah­dol­lis­taisi toimi­van junali­iken­teen Suomen ja Ruotsin välillä.

        Ruotsin val­tio sijoit­ti 2014–15 430 miljoon­aa euroa Haa­paran­nan radan rak­en­tamiseen, kun Suomen puolen sähköistämi­nen mak­saisi vain vajaat kymme­nen miljoon­aa euroa.

        Eli että pienel­lä investoin­nil­la mah­dol­lis­tet­taisi­in suo­ma­lais­ten ja ruot­salais­ten junien kohtaami­nen rajal­la), mikä mah­dol­lis­taisi toimi­van junali­iken­teen maid­en välil­lä. (Haa­paran­nan ja Tornion välil­lä on kask­ileveysraiteet, molem­pi­en junat voi men­nä rajan yli.

        Eli vain pieni osa radas­ta puut­tuu vielä. Liikenne saataisi­in pyörimään rajan yli ja Suomen suo­ra yhteys sit­ten Euroop­paan. Asi­a­han ei kiin­nos­ta tietenkään Helsingis­sä, jos­sa tämä reit­ti ei olisi kovin houkut­tel­e­va, mut­ta tur­is­tille, joka tulee keskieu­roopas­ta se olisi ja olisi jo ole­mas­sa, tosin kuin Tallinna tun­neli ja Rail Baltica. 

        Tästä olen samaa mieltä, 20–10 vuott­ta sit­ten olti­in Suomes­sa kiin­nos­tunei­ta tämän yhtey­den kehit­tämis­es­tä mut­ta nyt ei jostain syys­tä enää. Sen­si­jaan jotain Jäämeren rataa ollaan aja­mas­sa kuin käärmet­tä pyssyyn?

        TjM:Kun se Luu­la­ja – Haa­paran­ta väli sähköistöistys valmis­tui ajet­ti­in juh­la­ju­na Haa­paran­nas­ta Tornioon ja paikalle oli kut­sut­tu Suomen liiken­ne­m­i­nis­teri. Tilaisu­u­teen liiken­ne­m­i­nis­teri ei kuitenkaan saa­punut…. Tornion ase­ma-alueelle ei ollut mitään päivän tapah­tu­maan liit­tyvää. Kut­sut­tu­ja oli, vaan paikalle ei tul­lut VR, ei liiken­nevi­ras­to, ei ELY, Lapin liit­to eikä kai kukaan ainakaan Tornion kaupungilta tai rajan monista yhteistyöor­gan­isaa­tioista. … Tornion ase­mal­la ei ollut edes valoja. 

        Syy­hän oli selvä. VR:n monop­o­li. Kas kun joukkoli­iken­net­tä voisi har­joit­taa maid­en ylit­tävänä liiken­nöintinä VR:n monop­o­lista huoli­mat­ta, joten sitä mah­dol­lisu­ut­ta ei halut­tu antaa, että ruot­salainen juna puk­sut­telisi Tornion kaut­ta Helsinkiin. 

        Ainakaan tavar­ali­iken­teessä VR:llä ei ole enää monop­o­lia ja kan­sain­vä­li­nen matkus­ta­ja­ju­nali­iken­nekin on avau­tunut kil­pailulle. Ruot­salainen oper­aat­tori voisi vaik­ka heti aloit­taa liiken­teen Haa­paran­nan ja Kemin/Oulun välil­lä vaik­ka diesel-kalus­tol­la, mut­ta veikkaan että matkus­ta­jamäärien pitäisi olla pikkasen suurem­pia kuin Pohjois-Suo­mi ja vielä harvem­min asut­tu Pohjois-Ruot­si pystyy haal­i­maan. Liiken­teen aloit­ta­mi­nen edel­lyt­täisi päivit­täistä työ­matkapen­delöin­tiä tai vas­taavaa, ja ain­oa isom­pi kaupun­ki Ruotsin Nor­rbot­tenis­sa on Luu­la­ja, vaik­ka Oulu on suurkaupun­ki siihen verrattuna. 

        Toinen arvaus liit­tyy ehkä val­lit­se­vaan teol­lisu­us­poli­ti­ikkaan. Suo­ma­laiset paperite­htaat eivät halua käyt­tää Ruotsin kaut­ta kulke­via rato­ja. Kaivostenkin tuot­teet kulke­vat nyky­isin rekoil­la rajan yli . Kotkan ja Rau­man ja Vuosaaren sata­mat ovat val­tio­val­lan mielestä tärkeämpiä kuin joku puskara­ta Ruot­si­in. Saman­laista vedä­tys­tä on nähty myös val­tion penseään suh­tau­tu­miseen Suomen eteläisipään sata­maan johta­van, Hang­on radan sähköistyk­seen. Syynä voi olla myös kielipoli­ti­ik­ka ja halu pitää suo­ma­lainen työvoima Suomes­sa. Kysy Sip­ilältä ja Lindströmiltä!

  5. Soin­in­vaara kirjoitti:
    “Tulin eräässä kahvipöytäkeskustelus­sa sanoneek­si, että keskusta­lais­ten halu lahjoit­taa maamme min­er­aali­varat ilmaisek­si kenelle vain, johtuu siitä, että ovat niin epä­toivoisia siitä, mis­tä muus­ta kaupunkien ulkop­uolel­la voisi löytää työpaikkoja”

    Jos joku keskusta­lainen on ihan tosis­saan pal­jas­tanut tuon, niin se pitäisi tuo­da laa­jem­mal­la jakelul­la jul­ki kuin vain tässä blogissa.

  6. Olen Osmon kanssa samaa mieltä. Suomen ain­oa oikeasti kan­nat­ta­va raskas rata­hanke on Tallinna — Berli­i­ni suurnopeusjuna.

  7. “Suomen ongel­ma matkailumaana on kuitenkin sen täy­delli­nen riip­pu­vu­us lentoli­iken­teestä tai sitäkin pahem­mas­ta laivaliikenteestä. ”

    Ei nyt ihan. Kolme suur­in­ta matkail­i­jaryh­mää ovat venäläiset, ruot­salaiset ja sak­salaiset. Aika vähem­mistössä on näis­sä lentäen tule­vat. Reilun 5 miljoo­nan asukkaan Pietarista ja vielä isom­mas­ta Mosko­vas­ta pääsee “ekol­o­gis­es­ti” junal­la suoraan.

    Ilmas­ton kannal­ta kaik­ki matkailu taitaa olla pahas­ta. Kävellen ja fil­lar­il­la matkaa­vat ovat harvassa. 

    Suomen suurin ongel­ma matkailus­sa on se että Suo­mi ei kiin­nos­ta. Jok­seenkin kaik­ki on pien­tä, vaa­ti­ma­ton­ta ja kaiken kukku­rak­si sikakallista. Tämä kos­kee majoituk­sia, ruokaa, aktivi­teet­te­jä ja nähtävyyk­siä. Pääosan vuodes­ta säät on mitä on kuten nyt alku­talvi Lapis­sa. Han­kala on pär­jätä maail­mal­la tar­jol­la ole­vien elämys­ten kanssa kilpailussa.

  8. Jos lentoli­ikenne paljon kallis­tuu, se on lop­pu Suomen kaltais­ten per­ife­ri­oiden taloudelle mon­es­sa muus­sakin mielessä kuin tur­is­min lop­pumisen kantilta. 

    On sitä pait­si aika kum­mallista olet­taa, että kovinkaan mon­et ihmiset matkus­taisi­vat vaikka­pa Lap­pi­in Euroopas­ta junal­la eli uhraisi­vat jopa vuorokau­den tai pari lomas­taan junas­sa istu­miseen. Puhu­mat­ta siitä, mitä mat­ka mak­saisi makuuvaunuineen. 

    Niin tai näin, ongel­ma ratkeaa parhait­en, kun muut­taa Suomes­ta pois, ennen kuin per­iferisoi­tu­mi­nen iskee niin pahasti, että pois ei enää pääse. 

    EU:sta Suomeen ei muuten pääse junal­la mis­tään suun­nas­ta, ei Venäjänkään kautta.

  9. Matkailun kasvu on valitet­tavasti paljolti kiin­ni lentoli­iken­teestä. 36 tun­tia on aika paljon yhteen suun­taan liikku­miseen Helsingistäkin/Helsinkiin, puhu­mat­takaan siitä että tulisi kauem­paa tai menisi Lap­pi­in asti.

    Siihen kun vielä las­kee sen, että Suomen maaseudun syömäham­mas, kar­jat­alous on elin­tarvikepuolen suurin ongel­ma kasvi­huonekaa­su­taseen kannal­ta, niin ymmär­rän kyl­lä tietyn epä­toivon maaseutuelinkeino­jen kehittämisessä.

    New York Times kir­joit­ti samas­ta ongel­mak­en­tästä saame­lais­ten poron­hoidon kohdal­la. Val­tio yrit­tää rajoit­taa poro­jen määrää ympäristösy­istä, mut­ta pysyäk­seen mukana elin­ta­son nousus­sa pitäisi saame­laisel­la olla noin kym­menker­tainen poromäärä (keskimääräiseen vuosi­t­u­loon päästäk­seen). En tiedä sit­ten, mitä mui­ta elinkeino­ja saame­laisalu­uel­la on poro­jen ja matkailuelinkeinon sekä sat­un­naisen kai­vok­sen lisäk­si kehitettävissä.

  10. Lento­liken­teen päästöt/matkustaja

    Onhan näi­hin päästölukui­hin las­ket­tu mukaan lentoase­mat? Tuot­taako Helsin­ki-Van­taa lentoase­ma niitä kirot­tu­ja päästöjä, onko asi­aa tutkit­tu? Ehkä se on nol­laen­er­giat­a­lo ja sen kent­tä­toimin­not päästöttömiä.

    1. Asiantun­ti­ja minäkin:
      Lento­liken­teen päästöt/matkustaja

      Onhan näi­hin päästölukui­hin las­ket­tu mukaan lentoase­mat? Tuot­taako Helsin­ki-Van­taa lentoase­ma niitä kirot­tu­ja päästöjä, onko asi­aa tutkit­tu? Ehkä se on nol­laen­er­giat­a­lo ja sen kent­tä­toimin­not päästöttömiä.

      Helsin­ki-Van­taa saavut­ti hiilineu­traali-tason eloku­us­sa 2017 ja Lapin lentoase­mat ovat tasol­la 2 reduc­tion. Toimia hiilid­iok­sidipäästö­jen vähen­tämisek­si tehdään joka vuosi. Fina­vian koko lentoase­maverkos­ton hiilid­iok­sidipäästöt las­ke­taan vuosit­tain ja tulok­set rapor­toidaan vuosikertomuksessa. 

      https://www.finavia.fi/fi/tietoa-finaviasta/vastuullisuus/ymparistovastuu/ilmanlaatu-ja-paastot

  11. “Tulin eräässä kahvipöytäkeskustelus­sa sanoneek­si, että keskusta­lais­ten halu lahjoit­taa maamme min­er­aali­varat ilmaisek­si kenelle vain, johtuu siitä, että ovat niin epä­toivoisia siitä, mis­tä muus­ta kaupunkien ulkop­uolel­la voisi löytää työ­paikko­ja. Totes­imme yhdessä, että matkailu on poten­ti­aalis­es­ti paljon parem­pi ja että se on lisäk­si vah­vasti ris­tiri­idas­sa kaivos­toimin­nan kanssa. Totes­imme yhdessä, että matkailu on poten­ti­aalis­es­ti paljon parem­pi ja että se on lisäk­si vah­vasti ris­tiri­idas­sa kaivos­toimin­nan kanssa.”

    Suosit­te­len jut­telemista näi­den “provinssien” ihmis­ten kanssa. Ei siis keskusta­lais­ten vaan niiden, jot­ka siel­lä jos­sain alueel­la tai paikkakun­nal­la ovat huolis­saan elinkeinoista.

    Oma käsi­tyk­seni on se, että siel­lä ajatel­laan että kaupunki­laiset ja poli­it­ti­nen eli­it­ti tykkäävät ajatuk­ses­ta, että “maaseudus­ta” tehdään matkailuko­hde. Mikä on var­masti suurek­si osak­si tot­ta. Mut­ta nämä ihmiset halu­a­vat ihan mitä tahansa mui­ta elinkeino­ja kuin matkailua.

    Ts. Vihreät halu­aa olla muu­tosvoima kaupunkien ulkop­uolel­la Suomes­sa, pitäisi löy­tyä visionäärisiä näke­myk­siä elinkeinoista, joi­ta siel­lä voi olla. Pois­lukien matkailu.

    1. tee­vi: Oma käsi­tyk­seni on se, että siel­lä ajatel­laan että kaupunki­laiset ja poli­it­ti­nen eli­it­ti tykkäävät ajatuk­ses­ta, että “maaseudus­ta” tehdään matkailuko­hde. Mikä on var­masti suurek­si osak­si tot­ta. Mut­ta nämä ihmiset halu­a­vat ihan mitä tahansa mui­ta elinkeino­ja kuin matkailua.

      Saa­han sitä halu­ta. Eri asia sit­ten, mitkä halut muut­tuvat elinkeinoksi.

      Sanois­in kyl­lä, että Suomen olois­sa tur­is­min hait­ta­puo­let tun­tu­vat Helsingis­sä ensin. Itsel­läni on jo ärsyyn­tynyt olo, kun erinäiset sosi­aalisen medi­an ulko­maiset matkailuhah­mot main­os­ta­vat Helsinkiä tur­is­tiko­hteena. Pakol­liset nähtävyy­det (Temp­peli­aukion kirkko ym.) käy­dään juok­se­mas­sa läpi ja eksoti­ikkaa saa edus­taa avan­touin­ti. That’s it, sit­ten lentokoneel­la juok­se­maan jonkun vähän eksoot­tisem­man Irkut­skin läpi. Tietysti ei ole mikään uuti­nen, että maail­man­laa­juis­es­ti yhdis­telmä hal­pa lentämi­nen, inter­net ja sosi­aa­li­nen media ovat johta­neet tähän, että oma­toim­i­matkail­i­jat kalu­a­vat pla­nee­tan kaik­ki nurkat. Ei muuten pidä voiv­otel­la tai tuu­dit­tau­tua Suomen vaa­ti­mat­tomien nähtävyyk­sien tai har­mau­den varaan. Helsin­ki ei ole Pari­isi eikä Dubai, mut­ta maail­man­laa­juises­sa mit­takaavas­sa niitäkin, joiden mielestä se on hieno jut­tu, saat­taa olla miljoonit­tain, mikä riit­tää aiheut­ta­maan ongelmia Helsingis­sä (ja joka paikas­sa muual­la suun­nilleen tolkullis­ten liiken­ney­hteyk­sien ulottuvilla). 

      Olin syksyl­lä Espan­jan Aurinko­ran­nikol­la, varsi­naisen mas­sa­t­ur­is­min ytimessä. Kesäkausi oli jo ohi, mut­ta silti Andalu­sian his­to­ri­al­lisi­in kohteisi­in tutus­tu­mi­nen tun­tui lähin­nä vain tur­is­ti­mas­so­jen mukana val­u­miselta. Maail­man suurin teol­lisu­u­den ala. Sitä kohti siis.

  12. Laivo­jen korkei­den päästö­jen syy on kova nopeus. Varsinkin Turun laivo­jen, jot­ka aja­vat urkuau­ki, jot­ta ehtivät ajaa meno-palu­un 24 tun­nin aikana. Val­tio­val­ta voisi rajoit­taa nopeut­ta, kun rahoit­taa nämä hupi­lai­vat käytän­nössä muutenkin. Näin laiva­matkus­tamisen päästöt rom­ah­taisi­vat selvästi alle lentämisen.

  13. Luoti­ju­na Euroop­paan ei tule toteu­tu­maan aikoi­hin jos koskaan, joten jos Suo­mi halu­aa olla verkot­tunut, kan­sain­vä­li­nen ja mukana euroop­palaises­sa inte­graa­tios­sa, on lentoli­ikenne tois­taisek­si meille vält­tämätön­tä. Mitäpä luulette tapah­tu­van esimerkik­si täkäläiselle EU-kan­natuk­selle, jos muualle unioni­in eivät käytän­nössä enää pääse kuin rikkaat? Tai entäpä sit­ten ne Suomenkin himoit­se­mat korkeasti tuot­ta­vat huip­pu­osaa­jat? Saadaanko houkutel­tua tänne, jos esimerkik­si jokainen käyn­ti kotop­uo­lessa Jenkkilässä mak­saa vaikka­pa sel­l­aiset rap­sakat 3000€? 

    Lentoli­iken­teen de fac­to nitistämi­nen rankaisu­vero­tuk­sel­la tarkoit­taisi palu­u­ta Impi­vaaraan, ja sitä ei taa­tusti kukaan täyspäi­nen halua. Eikä näin muodoin siis Odekaan.

    1. Mau­r­izio:
      Luoti­ju­na Euroop­paan ei tule toteu­tu­maan aikoi­hin jos koskaan, joten jos Suo­mi halu­aa olla verkot­tunut, kan­sain­vä­li­nen ja mukana euroop­palaises­sa inte­graa­tios­sa, on lentoli­ikenne tois­taisek­si meille vält­tämätön­tä. Mitäpä luulette tapah­tu­van esimerkik­si täkäläiselle EU-kan­natuk­selle, jos muualle unioni­in eivät käytän­nössä enää pääse kuin rikkaat? Tai entäpä sit­ten ne Suomenkin himoit­se­mat korkeasti tuot­ta­vat huip­pu­osaa­jat? Saadaanko houkutel­tua tänne, jos esimerkik­si jokainen käyn­ti kotop­uo­lessa Jenkkilässä mak­saa vaikka­pa sel­l­aiset rap­sakat 3000€?
      Lentoli­iken­teen de fac­to nitistämi­nen rankaisu­vero­tuk­sel­la tarkoit­taisi palu­u­ta Impi­vaaraan, ja sitä ei taa­tusti kukaan täyspäi­nen halua. Eikä näin muodoin siis Odekaan. 

      Et ole tain­nut elää Suome­sa 1960–90 luvul­la. Deval­vaa­tiot ja Finnairin ja sen “yhteistyökump­panien” hin­tapoli­ti­ik­ka piti lentämisen ulko­maille huip­pukalli­ina. Sit­ten tuli vielä 1990-luvun lama jol­loin val­tio­varain­min­is­teri Viina­nen lätkäisi matkus­tusveron ulko­maille suun­tau­tuville lai­va- ja lentomatkoille. Se kos­ki muuten vain Suomen kansalaisia, ei ulko­maalaisia “huip­pututk­i­joi­ta”. Taval­lisil­la opiske­li­joil­la ja muil­la köy­hillä oli aina kon­stit matkus­taa Euroopaan: Inter­railaus, oma­l­la autol­la tai moot­toripyöräl­lä ajami­nen, lif­taami­nen tai töi­hin meno ulko­maille kesäksi.

  14. Tässä taitaa toiveet ja todel­lisu­us olla ris­tiri­idas­sa. Ei ole minkään­laisia edes heikko­ja sig­naale­ja siitä että maail­man­laa­juis­es­ti lentämistä oltaisi­in vähen­tämässä. Päin­vas­toin, Helsin­ki-Van­taallekin tehdään mil­jardilu­okan investoin­ti, jol­la varaudu­taan tule­vaan kasvu­un matkustajamäärissä.

  15. “Tulin eräässä kahvipöytäkeskustelus­sa sanoneek­si, että keskusta­lais­ten halu lahjoit­taa maamme min­er­aali­varat ilmaisek­si kenelle vain, johtuu siitä, että ovat niin epä­toivoisia siitä, mis­tä muus­ta kaupunkien ulkop­uolel­la voisi löytää työ­paikko­ja. Totes­imme yhdessä, että matkailu on poten­ti­aalis­es­ti paljon parem­pi ja että se on lisäk­si vah­vasti ris­tiri­idas­sa kaivos­toimin­nan kanssa.”

    Suomeen mah­tuu kyl­lä molem­mat, matkailu ja kaivos­toim­inta. “Kaivosveron” pitäisi olla riip­pu­vainen malmion rikkaud­es­ta ja kai­vok­sen työl­listävyy­destä. Jos jos­sakin olisi kuu­luista “kul­lan emäkallio”, jos­ta vähäl­lä työl­lä saa suuret voitot, on sen kova verot­ta­mi­nen perustel­tua. Kuitenkin köy­hem­mät malmiot jäävät kaiva­mat­ta, jos niille asete­taan sama vero. Ne tule­vat kan­nat­ta­mat­tomik­si juuri sik­si, että niiden ylöskaivami­nen vaatii niin paljon työtä. Vihrei­den louhin­tavero taitaa toimia juuri näin: “Louhin­taveroa perit­täisi­in louhi­tun kivi­ainek­sen määrän perusteella”.

  16. suomen radat poikkea­vat Euroop­palais­es­ta normista kos­ka näin Tsaari on aikanaa määrän­nyt. Ei ole ruot­salais­ten vika jos suomes­sa on lev­eäm­mät raiteet kuin mitä muual­la käytetään.

Vastaa käyttäjälle Mikko H Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.