Heikki Pursiainen, köyhyys ja eriarvoisuus

Jos tuot mat­kal­ta tuliai­si­na lap­sil­le­si kark­ke­ja, Mai­jal­le ja Pekal­le pus­sil­li­sen hedel­mä­kark­ke­ja ja Lii­sal­le yhden hedel­mä­kar­kin, mil­tä luu­let, että se tun­tuu Lii­sas­ta? Ilah­tuu­ko hän kar­kis­taan vai oli­si­ko hän ehkä ollut onnel­li­sem­pi, jos et oli­si tuo­nut kark­kia lainkaan?

Olen sat­tu­nees­ta syys­tä tutus­tu­nut Heik­ki Pur­siai­sen kir­jaan Pas­ka Suo­mi. Pidän Pur­siais­ta lah­jak­kaa­na ajat­te­li­ja­na vaik­ka vähän kär­jis­tä­vä­nä väit­te­li­jä­nä, joka vään­tää rau­ta­lan­gas­ta, mik­si lais­ka ajat­te­lu joh­taa vää­riin lop­pu­tu­lok­siin. Must Rea­dis­sa hänen kir­joi­tuk­sen­sa kuu­lu­vat kir­joi­tuk­siin, jot­ka ovat minul­le kir­jai­mel­li­ses­ti must read .

Pas­ka Suo­mi on minus­ta rie­mas­tut­ta­va kir­ja, mut­ta ymmär­rän hyvin, että tosi­ko­to­si­koil­le ille se on kau­his­tus. Olin Pur­siai­sen kär­jis­tyk­sis­tä mones­ta aivan eri miel­tä, mut­ta nau­tin tavas­ta, jol­la hän ne esit­ti. Eikä niin suur­ta valet­ta, ettei tot­ta toi­nen puoli. 

Antai­sin sil­ti neu­von, että jos halu­aa vai­kut­taa maa­il­maan, voi­si muo­toil­la sano­mi­sen­sa vähän koh­tuul­li­sem­min. Pur­siai­sen tyy­li kar­kot­taa monia, ellei jopa sel­vää enem­mis­töä luki­jois­ta. Vaik­ka minä rie­mas­tuin, enem­mis­tö var­maan­kin tor­jui fik­sut­kin ajatukset. 

Pur­siai­sen kir­ja tar­joai­si hedel­mäl­li­sen poh­jan monel­le­kin peri­aat­teel­li­sel­le poh­din­nal­le. Täs­sä puu­tun niis­sä vain yhteen, sii­hen, että ei pitäi­si tor­jua eriar­voi­suut­ta vaan pel­käs­tään köy­hyyt­tä. Ties vaik­ka jou­lun pyhi­nä innos­tui­sin käy­mään läpi mui­ta­kin argumentteja.

Jos rik­kaat rikas­tu­vat, mut­ta köy­hät eivät köyh­dy, onko sii­tä köy­hil­le mitään hait­taa? On, vii­des­tä syystä.

Ensim­mäis­tä nois­ta käsit­te­lin jo avauk­ses­sa­ni. Eriar­voi­suu­den tun­ne on myrk­kyä, jota ei yhdel­lä hedel­mä­kar­kil­la pys­ty kor­vaa­maan. Jos Lii­san koh­te­lu jat­kui­si noin vuo­sia, ties vaik­ka se joh­tai­si jopa sairastumiseen. 

Ihmi­nen on yhtei­söl­li­nen eläin. Kes­ki­näi­nen soli­daa­ri­suus on yhtei­sön lii­maa ja eriar­voi­suu­des­ta kum­pua­va kat­ke­ruus myrk­kyä. Se tuo kel­ta­lii­vit kaduil­le polt­ta­maan autoja.

Toi­nen joh­tuu sii­tä, että jos muut rikas­tu­vat ja itse ei lain­kaan, puto­aa jou­kos­ta. 1950-luvul­la ei ollut niin kau­hea­ta, jos lap­si tuli kauh­tu­neis­sa vaat­teis­sa kou­luun, kos­ka muut­kin tuli­vat. Nyt jou­tui­si sil­mä­ti­kuk­si. Sil­loin ei juu­ri kenel­lä­kään ollut autoa, mut­ta toi­saal­ta bus­sil­la pää­si kaik­kial­le. Nyt ei pää­se. Kukaan ei har­mi­tel­lut, sitä, ettei omis­ta­nut äly­pu­he­lin­ta. Nyt ilman äly­pu­he­lin­ta sul­keu­tuu kans­sa­käy­mi­sen ulko­puo­lel­le, eikä pys­ty koh­ta osta­maan edes juna­lip­pua. Köy­hyys on pait­si abso­luut­tis­ta myös suh­teel­lis­ta ja suh­teel­lis­ta köy­hyyt­tä eriar­voi­suu­den kasvu 

Kol­mas joh­tuu sii­tä, että kun kan­sa­kun­ta rikas­tuu, sil­le tulee käyt­töön lisää mas­sa­ku­lu­tus­tuot­tei­ta, kos­ka vain nii­tä voi­daan tuot­taa lisää. On ole­mas­sa myös etuoi­keu­tet­tua kulu­tus­ta, hyö­dyk­kei­tä, joi­ta ei voi val­mis­taa lisää. Asun­to kes­kus­to­rin var­rel­la nyt esi­mer­kik­si, tai etu­ri­vin paik­ka teat­te­ris­sa. Eriar­voi­suu­den kas­vu tar­koit­taa, että nämä tuot­teet mene­vät yhä tar­kem­min vain hyväosaisille.

Nel­jäs joh­tuu sii­tä, että ihmi­syh­tei­sö­jen sisäl­lä vau­raus tar­koit­taa myös tiet­tyä parem­muus­jär­jes­tys­tä. Sil­lä on vai­ku­tus­ta jopa pari­suh­de­mark­ki­noil­la. Vii­me aikoi­na on havait­tu, että huo­no-osai­set mie­het eivät löy­dä pari­suh­det­ta. 🙁 Tämä on vähän sama asia kuin se, että urhei­li­ja kyl­lä kär­sii sii­tä, että hänen kil­pai­li­jan­sa käyt­tä­vät dopin­gia, vaik­ka se ei hei­ken­nä­kään hänen tulos­taan vaan ainoas­taan sijoitustaan.

Vii­des joh­tuu sii­tä, että maa­pal­lo on rajal­li­nen ja kes­tää vain tie­tyn mää­rän kulu­tus­ta. Näi­den niuk­ko­jen resurs­sien käyt­tö alkaa olla yhä enem­män nol­la­sum­ma­pe­liä. (Tämän argu­men­tin voi tosin pukea myös sii­hen muo­toon, että köy­hät oikeas­ti köyhtyvät.)

Sil­ti Pur­siai­nen on oikeas­sa sii­nä, että jul­ki­ses­sa kes­kus­te­lus­sa käy­te­tään lii­an usein sanaa eriar­voi­suus, kun pitäi­si käyt­tää sanaa köy­hyys. Se on vähän sama asia kuin se, että jos on sitä miel­tä, että joku asia on huo­nos­ti, sanoo her­käs­ti, että se huo­no­nee, vaik­ka pysyi­si vain yhtä huo­no­na. Juu­ri nyt olem­me kuul­leet, että tuloe­rot kas­va­vat koko ajan, vaik­ka niil­lä ei ole ollut mitään tren­diä vuo­den 2000 jäl­keen. Sitä ennen ne kyl­lä kasvoivat. 

54 vastausta artikkeliin “Heikki Pursiainen, köyhyys ja eriarvoisuus”

  1. Iso osa eriar­voi­suu­den kas­vus­ta tulee pää­oman arvon­nousus­ta. Täl­lä on glo­baa­lin (las­ken­nal­li­sen) varal­li­suu­den jakau­man suh­teen var­sin radi­kaa­li mer­ki­tys. Suo­mes­sa tilan­ne on toki eri­lai­nen, mut­ta näil­tä osin käsit­tääk­se­ni on saman suun­tai­nen. Kor­jaa jos olen vää­räs­sä, mut­ta vaik­ka tuloe­rot eivät hir­veäs­ti ole kas­va­neet, varal­li­suuse­rot ovat. Pak­ko­han nii­den on kas­vaa jos omis­tusa­sun­not Hel­sin­gis­sä jat­ka­vat arvonn­nousu­aan, ja kes­ki­mää­ri­nen asun­to Hel­sin­gis­sä on pal­jon arvok­kaam­pi kuin kes­ki­mää­räi­sen ruo­ka­kun­nan varallisuus.

  2. Hyvin kitey­tet­ty… eriar­voi­suu­den tun­ne on voi­mak­sa tun­ne, jon­ka kans­sa tuli­si olla huolissaan.

    ja sitä ede­saut­taa lopun mai­nin­ta tuloe­ro­jen tren­dis­tä (ei ole ollut), joka on sit­ten taas eko­no­mis­tien pel­kän Gini­ker­toi­men tui­jo­tus­ta… Juu­ri sitä ymmär­tä­mät­tö­myyt­tä talous­a­jat­te­lus­ta, jos­ta nämä eriar­voi­suus­tun­teet syn­tyy. Erois­ta eri tulo­luok­kien kehi­tyk­sen välillä.

    Jul­kis­ta­lou­den pro­fes­so­ri Mat­ti Tuo­ma­la kir­jot­ti tän para­dok­sin auki havainnollisesti:

    ***
    “Suh­teel­li­ses­sa Gini-ker­toi­mes­sa kaik­kien tulo­pa­rien ver­tai­lut suh­teu­te­taan kes­ki­mää­räi­seen tuloon. Mut­ta ovat­ko tuloe­rot suh­teel­li­sia vai abso­luut­ti­sia? Suh­teel­li­sen näke­myk­sen mukaan tuloe­rot eivät muu­tu, jos kaik­kien tulon­saa­jien tulot esi­mer­kik­si kak­sin­ker­tais­tu­vat. Ole­te­taan, että hen­ki­lön A tulot ovat 1000 euroa ja hen­ki­lön B tulot ovat 10 000 euroa. Molem­pien tulo­jen kak­sin­ker­tais­tues­sa tulo­jen suh­de pysyi­si sama­na eli kym­men­ker­tai­se­na. Sen sijaan abso­luut­ti­nen ero muut­tuu 9000 euros­ta 18000 euroon. Olem­me­ko edel­leen sitä miel­tä, että tuloe­rot ovat pysy­neet muuttumattomina?”
    ***

    1. TjM: Suh­teel­li­sen näke­myk­sen mukaan tuloe­rot eivät muu­tu, jos kaik­kien tulon­saa­jien tulot esi­mer­kik­si kak­sin­ker­tais­tu­vat. Ole­te­taan, että hen­ki­lön A tulot ovat 1000 euroa ja hen­ki­lön B tulot ovat 10 000 euroa. Molem­pien tulo­jen kak­sin­ker­tais­tues­sa tulo­jen suh­de pysyi­si sama­na eli kym­men­ker­tai­se­na. Sen sijaan abso­luut­ti­nen ero muut­tuu 9000 euros­ta 18000 euroon. Olem­me­ko edel­leen sitä miel­tä, että tuloe­rot ovat pysy­neet muuttumattomina?

      Ja jos tuloe­ro las­ket­tai­siin Zim­babwen dol­la­rei­na, niin saa­tai­siin vie­lä isom­pia nume­roi­ta. Tämä ker­too sii­tä, että pel­käs­tään inflaa­tion lauk­kaus tar­koit­tai­si tuloe­ro­jen kas­vua, jos käy­tet­täi­siin abso­luut­tis­ta mit­ta­ria, mis­sä taas ei ole mitään tolkkua.

      Minus­ta siis suh­teel­li­nen ajat­te­lu on ainoa perus­tel­tu. Jos abso­luut­ti­ses­sa eros­sa oli­si jotain jär­keä, niin sit­ten tuon 1000–10000 parin kans­sa saman­lai­ses­sa tuloe­ro­ti­lan­tees­sa eläi­si pari, joil­la tulot ovat 1 001 000 ja 1 010 000 euroa. Tus­kin kukaan kui­ten­kaan pitäi­si lähel­le­kään saman­lai­se­na tuloe­ro­na sitä, että kah­den mil­jo­nää­rin tulot eroai­si­vat toi­sis­taan 9000 euroa kuin alku­pe­räi­sen esi­mer­kin tuloeroa.

      1. No enpä tie­ten­kään koko Tuo­ma­lan kir­jo­tus­ta tohon pos­tan­nut, vain sen oleellisen..
        Siis jos asi­aa ajat­te­lee epä­oi­keu­den­mu­kai­suu­den­tun­teen kaut­ta, kuten nyt vähän trump­pien ja brekxit­tien kan­na­tuk­ses­sa on taus­tal­la, niin puh­teet tuloe­ro­jen suh­teel­li­ses­ta kas­va­mat­to­muu­des­ta saa aikaan epä­oi­keu­den­mu­kai­suu­den­tun­net­ta niis­sä, joi­den koh­dal­la se abso­luut­ti­nen ero on kas­va­nut ja näin oma­koh­tai­ses­ti kokee, että “eliit­ti” valeh­te­lee. Ja näin myös se ei niin asiois­ta peril­lä ole­va hyvä­tu­loi­nen asen­noi­tuu köyh­ty­vään osaan “itki­jöi­nä ja valittajina”. 

        Eli kyl­lä sil­lä on vai­ku­tus­ta miten puhu­taan ja mitä ter­me­jä ja mit­ta­rei­ta käy­tet­tään puhuttaessa.

        no täs­sä se laa­jem­pi bloggaus
        https://alusta.uta.fi/2017/11/07/miten-talouspolitiikan-tulonjakovaikutuksia-pitaisi-arvioida/

      2. TjM: no täs­sä se laa­jem­pi bloggaus
        https://alusta.uta.fi/2017/11/07/miten-talouspolitiikan-tulonjakovaikutuksia-pitaisi-arvioida/

        Kysei­ses­sä kir­joi­tuk­ses­sa ei perus­tel­tu asi­aa lain­kaan. Sii­nä vain todet­tiin sama asia, jon­ka sinä kopioit tuon­ne ylle ja jätet­tiin kysy­mys auki. Mitään argu­ment­te­ja sen puo­les­ta, että tuloe­rot oli­si­vat muut­tu­neet, ei esitetty. 

        Lop­puo­sa blo­gi­kir­joi­tuk­ses­ta liit­tyi dynaa­mi­siin vai­ku­tuk­siin, jot­ka ovat toki tär­kei­tä, mut­ta joil­la ei ole suo­raan mitään teke­mis­tä tuon esit­tä­mä­si kysy­myk­sen kanssa.

        Sen lisäk­si siel­tä löy­tyy lause:“Mikään ei estä las­ke­mas­ta abso­luut­ti­sia Gini-ker­toi­mia, jot­ka otta­vat huo­mioon vain abso­luut­ti­set erot tulois­sa.”. No, ei tie­ten­kään “estä”, mut­ta sii­nä jou­du­taan täy­sin absur­dei­hin tilan­tei­siin, kuten yllä esit­tä­mä­ni esi­merk­ki asian osoitti. 

        Ainoa perus­te­lu abso­luut­ti­sis­ta erois­ta puhu­mi­seen oli­si minus­ta se, että ote­taan ajat­te­lun poh­jak­si se, että kai­kil­la on jokin tiet­ty kulu­tus­ta­so, johon uppo­aa pakos­ta jokin kiin­teä mää­rä rahaa ja sen pääl­le tule­va kulu­tus on sit­ten “vapaa­ta kulu­tus­ta” (englan­nik­si käy­te­tään usein ter­miä dis­po­sable inco­me). Jos se pak­ko­ku­lu­tus on vaik­ka ensi­ti­lan­tees­sa 1000 euroa ja sit­ten nousee 2000:en ja samal­la siis köy­hän tulot nouse­vat 1000:sta 2000:en ja rik­kaan 9000:sta 18000:en, niin köy­hän käy­tet­tä­vis­sä ole­vat tulot eivät ole lisään­ty­neet lain­kaan, kun taas rik­kaal­la ne ovat lisään­ty­neet 8000:lla.

        Tai vie­lä pahem­pi tilan­ne on, jos pakol­lis­ten meno­jen inflaa­tio on nopeam­pi kuin tulo­jen kas­vu. Jos ensi tilan­tees­sa pakol­li­set menot ovat olleet 800, ja jäl­kim­mäi­ses­sä 2000, niin köy­hän vapaat tulot ovat men­neet koko­naan nol­laan, kun taas rik­kaal­la ne ovat lisään­ty­neet (eivät tosin inflaa­tio­kor­jat­tu­na). Täs­sä tilan­tees­sa ymmär­täi­sin, jos köy­häs­tä tun­tuu, että tuloe­rot ovat kasvaneet.

        Niin tai näin, oleel­li­nen point­ti täs­sä on siis se, miten kulu­tus­mah­dol­li­suu­det koko­nai­suu­te­na ovat muut­tu­neet, eivät raa’at tuloerot.

  3. Täs­tä eriar­voi­suu­den tun­tees­ta on oiva näy­te youtubessa:
    https://www.youtube.com/watch?v=meiU6TxysCg

    Sii­tä huo­li­mat­ta Pur­siai­nen on oikeas­sa puhues­saan köy­hyy­des­tä. Köy­hyys on ongel­ma ei tuloe­rot sinän­sä. Ei aina­kaan sel­lai­set kuin Suo­mes­sa. Käy­dyt Gini-ker­roin kes­kus­te­lut ovat olleet epä-älyl­li­siä. Jos mitään, niin tulo­jen kehit­ty­mi­nen kai­kis­sa tulo­luo­kis­sa vii­me vuon­na on ollut positiivista.

    Ymmär­rän Osmon esi­mer­kin tuliai­si­na tuo­duis­ta kar­keis­ta. Se ei kui­ten­kaan ihan osu maa­liin. Ihmis­ten tulot kun eivät ole “tuliai­sia”. Ne on ihan oikei­ta työl­lä ansait­tu­ja raho­ja. Esi­mer­kik­si Supercel­lin työn­te­ki­jät käy­vät joka vuo­si hake­mas­sa maa­il­mal­ta kak­si isoa säk­kiä rahaa. Toi­sen he anta­vat verot­ta­jal­le ja toi­sen jaka­vat kes­ke­nään. Vai­kea näh­dä ettei­vät he oli­si sitä ansainneet. 

    Huo­no pää­tös Virh­reil­tä jät­tää Pur­siai­nen valit­se­mat­ta edus­kun­ta­vaa­li ehdok­kaak­si. Libe­raa­leil­le bro mar­ket vih­reil­le oli­si tar­vet­ta. Sinä­kin Osmo voi­sit aset­tua ehdolle!

  4. Koh­dat 1 ja 2 ovat suht hyvin perus­tel­tu­ja, joten en puu­tu nii­den perus­te­lui­hin. Ykkös­koh­das­ta sanoi­sin vain sen, että jos­tain syys­tä (oikeis­to­lai­ses­sa reto­rii­kas­sa) aina hal­vek­su­taan sitä, että ihmi­set ovat kateel­li­sia tois­ten varal­li­suu­del­le ja että siis eriar­voi­suu­des­ta tule­va ihmis­ten sub­jek­tii­vi­sen hyvin­voin­nin las­ku on vain nii­den omas­ta kateu­des­ta joh­tu­vaa ja siis nii­den omaa syy­tä. Minus­ta kateel­li­suus on ihan yhtä perus­ta­vaa laa­tua ole­va ihmi­sen tun­ne kuin mikä muu tahan­sa, eikä sik­si sii­tä seu­raa­via nega­tii­vi­sia vai­ku­tuk­sia voi pyyh­kiä sivuun yhtään sen parem­min kuin vaik­ka­pa nelos­koh­taan liit­ty­vää rak­kau­den tun­teen täyt­ty­mät­tö­myy­des­tä joh­tu­vaa nega­tii­vis­ta vai­ku­tus­ta voi­si pyyh­kiä sivuun sil­lä, että sano­taan vain, että sen kun vaan olet onnel­li­nen ilman, että tun­net rakkautta. 

    Kol­mos­koh­dan point­tia sen sijaan en ymmär­rä. Tuo­tan­to vas­taa aina kulu­tuk­sen tuot­ta­maan kysyn­tään. Jos hen­ki­lö on köy­hä, hänel­le on aika lail­la yhden­te­ke­vää, onko 90%:lla mui­ta äly­pu­he­lin, vai onko se mää­rä kulu­tus­ta käy­tet­ty yksi­tyis­len­to­ko­neen osta­mi­seen 0.1%:lle. Jos varal­li­suus jae­taan tasai­sem­min, niin sit­ten niil­lä köy­hil­lä on enem­män kulu­tus­mah­dol­li­suuk­sia ihan pel­käs­tään sen takia, että heil­lä on enem­män rahaa. Joku käyt­tää sen äly­pu­he­li­men osta­mi­seen, toi­nen menee teat­te­rin ensim­mäi­sel­le riville. 

    Nelos­koh­ta on ehkä kaik­kein huo­noi­ten perus­tel­tu. Jos ihmis­po­pu­laa­tiot jakau­tu­vat aina parem­muus­jär­jes­tyk­seen, niin sit­ten ne jakau­tu­vat. Jos jaka­ja­na ei ole varal­li­suus, niin sit­ten joku muu. Jos varal­li­suus jakau­tuu meri­to­kra­tian ja ahke­ruu­den perus­teel­la, niin se on aina­kin joten­kin parem­min oikeu­den­mu­kai­ses­ti perus­tel­tu kuin jos parem­muus jär­jes­tyi­si vaik­ka­pa syn­nyn­näi­sen kau­neu­den perusteella. 

    En muu­ten­kaan täy­sin ymmär­rä tätä kohtaa:“Viime aikoi­na on havait­tu, että huo­no-osai­set mie­het eivät löy­dä pari­suh­det­ta”. Mis­sä ovat ne nai­set, jot­ka ovat jää­neet mene­mät­tä pari­suh­tee­seen näi­den mies­ten kans­sa. Kai­ken jär­jen mukaan myös he ovat ilman pari­suh­det­ta. Jos näin (ja pari­suh­teet­to­muus on molem­mil­le ryh­mil­le ongel­ma), niin mikä on se voi­ma, joka saa nämä pari­suh­teet­to­mat ihmi­set ole­maan hakeu­tu­mat­ta yhteen? Ja jos mie­het aina jakaan­tu­vat johon­kin parem­muus­jär­jes­tyk­seen, niin mik­si tämä oli­si juu­ri nyky­ajan ongel­ma? Joku mies­hän on sii­nä vii­mei­ses­sä deka­dis­sa, vaik­ka varal­li­suus jakaan­tui­si nykyis­tä tasaisemminkin. 

    Doping-ver­tai­lu ei toi­mi, kos­ka olym­pia­kul­lan voi voit­taa vain yksi urhei­li­ja. Riip­pu­mat­ta sii­tä, käyt­ti­kö joku dopin­gia vai ei, kaik­ki muut jää­vät joka tapauk­ses­sa ilman kul­ta­mi­ta­lia ja ovat ole­tet­ta­vas­ti tyy­ty­mät­tö­miä. Urhei­lu­ver­tai­lu toi­mii sik­si­kin huons­ti, että hopeal­le jää­nyt on ihan yhtä tyy­ty­mä­tön sil­loin, kun hän hävi­ää sadas­os­a­se­kun­nil­la kuin jos hän hävi­ää minuutilla. 

    Vii­des koh­ta ei sel­väs­ti­kään pidä paik­kaan­sa. Suu­rin osa BKT:n kas­vua ei ole sitä, että resurs­se­ja käy­te­tään enem­män, vaan sitä, että nii­tä käy­te­tään tehok­kaam­min. Esi­merk­ki­nä vaik­ka­pa Suo­men pri­mää­rie­ner­gian kulu­tus. Se on suun­nil­leen samas­sa nyt kuin oli 1995. BKT sen sijaan on reip­paas­ti kor­keam­pi. Jos kat­so­taan vain saas­tut­ta­via uusiu­tu­mat­to­mia ener­gia­muo­to­ja (=fos­sii­li­set, eli öljy, kaa­su ja kivi­hii­li), niin nii­den koko­nais­ku­lu­tus on tasol­la, jol­la se oli vii­mek­si 1970.

    https://www.motiva.fi/ratkaisut/energiankaytto_suomessa/energian_kokonaiskulutus

    1. Samu­li Saa­rel­ma:

      Nelos­koh­ta on ehkä kaik­kein huo­noi­ten perus­tel­tu. Jos ihmis­po­pu­laa­tiot jakau­tu­vat aina parem­muus­jär­jes­tyk­seen, niin sit­ten ne jakau­tu­vat. Jos jaka­ja­na ei ole varal­li­suus, niin sit­ten joku muu. Jos varal­li­suus jakau­tuu meri­to­kra­tian ja ahke­ruu­den perus­teel­la, niin se on aina­kin joten­kin parem­min oikeu­den­mu­kai­ses­ti perus­tel­tu kuin jos parem­muus jär­jes­tyi­si vaik­ka­pa syn­nyn­näi­sen kau­neu­den perusteella. 

      En muu­ten­kaan täy­sin ymmär­rä tätä kohtaa:”Viime aikoi­na on havait­tu, että huo­no-osai­set mie­het eivät löy­dä pari­suh­det­ta”. Mis­sä ovat ne nai­set, jot­ka ovat jää­neet mene­mät­tä pari­suh­tee­seen näi­den mies­ten kans­sa. Kai­ken jär­jen mukaan myös he ovat ilman pari­suh­det­ta. Jos näin (ja pari­suh­teet­to­muus on molem­mil­le ryh­mil­le ongel­ma), niin mikä on se voi­ma, joka saa nämä pari­suh­teet­to­mat ihmi­set ole­maan hakeu­tu­mat­ta yhteen? Ja jos mie­het aina jakaan­tu­vat johon­kin parem­muus­jär­jes­tyk­seen, niin mik­si tämä oli­si juu­ri nyky­ajan ongel­ma? Joku mies­hän on sii­nä vii­mei­ses­sä deka­dis­sa, vaik­ka varal­li­suus jakaan­tui­si nykyis­tä tasaisemminkin. 

      Doping-ver­tai­lu ei toi­mi, kos­ka olym­pia­kul­lan voi voit­taa vain yksi urhei­li­ja. Riip­pu­mat­ta sii­tä, käyt­ti­kö joku dopin­gia vai ei, kaik­ki muut jää­vät joka tapauk­ses­sa ilman kul­ta­mi­ta­lia ja ovat ole­tet­ta­vas­ti tyy­ty­mät­tö­miä. Urhei­lu­ver­tai­lu toi­mii sik­si­kin huons­ti, että hopeal­le jää­nyt on ihan yhtä tyy­ty­mä­tön sil­loin, kun hän hävi­ää sadas­os­a­se­kun­nil­la kuin jos hän hävi­ää minuutilla. 

      Sul­ta jää Samu­li pari jut­tua huo­mioi­mat­ta. Ihmi­set jakau­tu­vat aina lopul­ta johon­kin jär­jes­tyk­seen mut­ta onhan sil­lä tie­tys­ti väliä mis­sä vai­hees­sa elä­mää se jär­jes­tys luki­taan ja pysyy­kö jär­jes­tys sama­na syn­ty­mäs­tä läh­tien vai elää­kö se. Jos olet­taa talou­del­li­sil­le sei­koil­le mer­kit­tä­vän pai­non parem­muus­jär­jes­tyk­sen muo­dos­tu­mi­ses­sa, niin eriar­voi­suu­den kas­vu yhdis­tet­ty­nä vapaa­seen perin­nön jät­tä­mi­seen luo tilan­teen jos­sa hie­rar­kia luki­taan jo syn­ty­män koh­dal­la. Täl­lai­nen tuot­taa hyvin eri­lai­set insen­tii­vit ja yhteis­kun­nan kuin tilan­ne jos­sa yksi­löt läh­te­vät raken­ta­maan nok­ki­mis­jär­jes­tys­tään samal­ta viivalta.

      Mis­sä ovat ne nai­set, jot­ka ovat jää­neet mene­mät­tä pari­suh­tee­seen näi­den mies­ten kans­sa. Kai­ken jär­jen mukaan myös he ovat ilman pari­suh­det­ta. Jos näin (ja pari­suh­teet­to­muus on molem­mil­le ryh­mil­le ongelma”

      Tuos­sa taas et huo­mioi sitä että monet “ylem­män tason mie­het” ovat ns. sar­ja­pa­riu­tu­jia. Nai­sis­ta taas osa mie­luum­min odot­te­lee vuo­ro­aan kuin pudot­taa rimaa lii­kaa. Täs­tä seu­raa että mie­his­tä suu­rem­pi osa kuin nai­sis­ta jää koko­naan yksin, vaik­ka kul­loi­sel­la­kin ajan­het­kel­lä vail­la pari­suh­det­ta oli­si yhtä mon­ta nais­ta ja mies­tä. Täs­tä jon­kin­lai­se­na proxy­na voi aja­tel­la esi­mer­kik­si lisään­ty­nei­den luku­mää­rää. Mie­his­tä huo­mat­ta­vas­ti har­vem­pi lisään­tyy kuin naisista. 

      Urhei­lu­koh­das­sa sivuu­tat taas täy­sin sen että mil­lai­sek­si maa­il­ma ja insen­tii­vit muo­dos­tu­vat, riip­puu sii­tä läh­de­tään­kö liik­keel­le kuin­ka lähel­tä samaa viivaa.

      1. Rogue: Tuos­sa taas et huo­mioi sitä että monet “ylem­män tason mie­het” ovat ns. sarjapariutujia. 

        Ensin­nä­kin onko täs­tä mitään empii­ri­siä todis­tei­ta? Eli siis sii­tä, että mies­ten avio­lii­tot koos­tui­si­vat entis­tä enem­män useis­ta peräk­käi­sis­tä avio­lii­tois­ta, mut­ta nais­ten ei?

        Toi­sek­si, täl­lai­sen tou­hun seu­raus ei ole vain se, että mie­het jää­vät ilman paria, vaan myös se, että nai­set viet­tä­vät pidem­män aikaa ilman paria. 

        Rogue: Mie­his­tä huo­mat­ta­vas­ti har­vem­pi lisään­tyy kuin naisista.

        Onko tämän lisään­ty­mi­ses­tä sit­ten empii­ris­tä todistetta? 

        Ja onko tämä sit­ten sel­lais­ta, mitä kor­kean sta­tuk­sen mie­het edes halua­vat? Eli siis kiin­teän koko elä­män läpi kes­tä­vän pari­suh­teen sijaan vaih­tu­va puo­li­so ja lap­sia useas­sa eri huus­hol­liss­sa (mikä luon­nol­li­ses­ti tar­koit­taa sitä, että nii­den kans­sa ei voi viet­tää samal­la tavoin aikaa kuin jos oli­si­vat saman katon alla).

        Jos jäl­ke­läis­ten mak­si­moin­ti oli­si rik­kail­le mie­hil­le jokin tavoi­te, niin tähän luu­li­si hel­poi­ten pää­se­vän vain teke­mäl­lä enem­män lap­sia sen saman puo­li­son kans­sa. Nykyi­set hedel­mäl­li­syys­lu­vut (jotain 2 las­ta per nai­nen) ovat reip­paas­ti alle sen, mitä nai­set pys­tyi­si­vät syn­nyt­tä­mään, jos vain jat­kai­si­vat pidem­pään. Yksi tär­keä syy, mik­si eivät nyky-yhteis­kun­nas­sa jat­ka, on se, että talou­del­li­set rajat tule­vat vas­taan (las­ten kas­vat­ta­mi­nen on kal­lis­ta tou­hua). Jos kui­ten­kin puhu­taan mie­his­tä, joil­la on pal­jon rahaa, niin tämän ei pitäi­si olla mikään ongel­ma. Sar­ja-avio­lii­tot eivät siis tuo mie­hil­le täs­sä mitään lisää. Heil­le rin­nak­kai­set suh­teet oli­si­vat se tehok­kain tapa tuot­taa lapsia.

      2. Samu­li Saa­rel­ma:

        Ensin­nä­kin onko täs­tä mitään empii­ri­siä todis­tei­ta? Eli siis sii­tä, että mies­ten avio­lii­tot koos­tui­si­vat entis­tä enem­män useis­ta peräk­käi­sis­tä avio­lii­tois­ta, mut­ta nais­ten ei?

        Toi­sek­si, täl­lai­sen tou­hun seu­raus ei ole vain se, että mie­het jää­vät ilman paria, vaan myös se, että nai­set viet­tä­vät pidem­män aikaa ilman paria. 

        Onko tämän lisään­ty­mi­ses­tä sit­ten empii­ris­tä todistetta? 

        Ja onko tämä sit­ten sel­lais­ta, mitä kor­kean sta­tuk­sen mie­het edes halua­vat? Eli siis kiin­teän koko elä­män läpi kes­tä­vän pari­suh­teen sijaan vaih­tu­va puo­li­so ja lap­sia useas­sa eri huus­hol­liss­sa (mikä luon­nol­li­ses­ti tar­koit­taa sitä, että nii­den kans­sa ei voi viet­tää samal­la tavoin aikaa kuin jos oli­si­vat saman katon alla).

        Jos jäl­ke­läis­ten mak­si­moin­ti oli­si rik­kail­le mie­hil­le jokin tavoi­te, niin tähän luu­li­si hel­poi­ten pää­se­vän vain teke­mäl­lä enem­män lap­sia sen saman puo­li­son kans­sa. Nykyi­set hedel­mäl­li­syys­lu­vut (jotain 2 las­ta per nai­nen) ovat reip­paas­ti alle sen, mitä nai­set pys­tyi­si­vät syn­nyt­tä­mään, jos vain jat­kai­si­vat pidem­pään. Yksi tär­keä syy, mik­si eivät nyky-yhteis­kun­nas­sa jat­ka, on se, että talou­del­li­set rajat tule­vat vas­taan (las­ten kas­vat­ta­mi­nen on kal­lis­ta tou­hua). Jos kui­ten­kin puhu­taan mie­his­tä, joil­la on pal­jon rahaa, niin tämän ei pitäi­si olla mikään ongel­ma. Sar­ja-avio­lii­tot eivät siis tuo mie­hil­le täs­sä mitään lisää. Heil­le rin­nak­kai­set suh­teet oli­si­vat se tehok­kain tapa tuot­taa lapsia.

        En oikeen hah­mo­ta mik­si haluat mita­ta pariu­tu­mis­dy­na­miik­kaa nyky­maa­il­mas­sa avio­lii­toil­la, kun suu­rin osa pariu­tu­mi­ses­ta tapah­tuu avio­liit­to­jen ulko­puo­lel­la. Okei, avio­lii­tois­ta on tiet­ty ole­mas­sa luo­tet­ta­vin data mut­ta juu­ri kysei­nen data ker­to­nee vähi­ten mies­ten ja nais­ten pariu­tu­mi­sen eroista.

        Jos lyhyet suh­teet las­ke­taan mukaan niin on aivan sel­vää että mies­ten hie­rar­kian ylä­pääs­sä on suu­reh­ko jouk­ko “sar­ja­pa­riu­tu­jia”, joil­la kump­pa­nei­ta ker­tyy elä­män aika­na sato­ja tai ääri­ta­pauk­sis­sa jopa tuhan­sia. Vaik­ka monet näis­tä suh­teis­ta jää­vät lyhyik­si, se että nämä halu­tut mie­het ovat jat­ku­vas­ti näen­näi­ses­ti “saa­ta­vil­la”, taval­laan imee suu­reh­koa jouk­koa nai­sia pois mark­ki­noil­ta mui­den ulot­tu­vil­ta. Ts. jat­ku­vas­ti on ole­mas­sa jouk­ko nai­sia odot­te­le­mas­sa vies­tiä, puhe­lua, tref­fi­kut­sua tms. sig­naa­lia jat­kos­ta jol­tain täl­lai­sel­ta halu­tul­ta mie­hel­tä, johon ovat olleet kon­taks­tis­sa. Usein jutuis­ta ei tule mitään, jos­kus tulee sit­ten kun halut­tu mies ero­aa edel­li­ses­tä suh­tees­taan. Täl­lai­nen sää­tä­mi­nen ei vält­tä­mät­tä juu­ri­kaan hei­jas­tu avioliittodataan. 

        En jak­sa kai­vaa läh­det­tä tai tie­dä edes onko luo­tet­ta­vaa sel­lais­ta ole­mas­sa, mut­ta voi­sin lait­taa kaik­ki ora­van­nah­ka­ni vetoa ettei vas­taa­via nai­sia, jot­ka haa­li­vat sato­ja tai tuhan­sia kump­pa­nei­ta ole ole­mas­sa lain­kaan samas­sa määrin.

        Data lisään­ty­nei­den mies­ten ja nais­ten osuuk­sis­ta on ole­mas­sa ja olen sen jokin aika sit­ten näh­nyt muis­taak­se­ni ihan hesa­ris­sa. Ero mies­ten ja nais­ten välil­lä oli muis­taak­se­ni noin 10 pro­sent­tiyk­sik­köä nais­ten hyväksi. 

        En väit­tä­nyt ettei­kö sekin voi­si olla joil­le­kin ongel­ma jos on välil­lä suh­tees­sa mut­ta enim­mäk­seen yksin. Väi­tän kui­ten­kin että on sosi­aa­li­ses­ti ja mie­len­ter­vey­del­li­ses­ti pal­jon suu­rem­pi ongel­ma viet­tää koko elä­män­sä pysy­väs­ti yksin. Tätä kut­su­taan monis­sa tapauk­sis­sa syr­jäy­ty­mi­sek­si ja eri­tyi­ses­ti mies­ten syr­jäy­ty­mi­sel­lä näyt­täi­si ole­van mel­ko voi­mak­kai­ta ja hai­tal­li­sia “ulkois­vai­ku­tuk­sia”.

        Jos joku haa­lii sato­ja tai tuhan­sia seksi/parisuhdekumppaneita, niin läh­den default­ti­na liik­keel­le sii­tä että se tyk­kää seksistä/suhteista lukuis­ten kump­pa­nei­den kans­sa sen sijaan että rupean arvuut­te­le­maan motii­ve­ja. En väit­tä­nyt myös­kään mitään sel­lais­ta että tasok­kail­la mie­hil­lä oli­si pyr­ki­myk­se­nä mak­si­moi­da jäl­ke­läis­ten määrää.

      3. Rogue: En oikeen hah­mo­ta mik­si haluat mita­ta pariu­tu­mis­dy­na­miik­kaa nyky­maa­il­mas­sa avio­lii­toil­la, kun suu­rin osa pariu­tu­mi­ses­ta tapah­tuu avio­liit­to­jen ulkopuolella.

        Voi­sin aja­tel­la, että yhteis­kun­nal­li­sel­la sta­tuk­sel­la ja rahal­la oli­si mer­ki­tys­tä eni­ten pysy­vien suh­tei­den sol­mi­mi­ses­sa. Yhden illan seks­tai­luis­sa luu­li­si taas fyy­sis­ten omi­nai­suuk­sien ole­van pal­jon mer­kit­tä­väm­mäs­sä ase­mas­sa. Jos siis puhu­taan sii­tä, mihin yhteis­kun­nal­li­nen (talou­del­li­nen) eriar­vois­tu­mi­nen joh­taa pari­mark­ki­noil­la, niin tämän vai­ku­tuk­sen luu­li­si eni­ten vai­kut­ta­van pysy­viin suh­tei­siin, ei niin­kään lyhyi­siin ihastumisiin. 

        Rogue:
        En jak­sa kai­vaa läh­det­tä tai tie­dä edes onko luo­tet­ta­vaa sel­lais­ta ole­mas­sa, mut­ta voi­sin lait­taa kaik­ki ora­van­nah­ka­ni vetoa ettei vas­taa­via nai­sia, jot­ka haa­li­vat sato­ja tai tuhan­sia kump­pa­nei­ta ole ole­mas­sa lain­kaan samas­sa määrin. 

        Jos puhu­taan lyhyis­tä suh­teis­ta (ja siten sek­sis­tä ehkäi­sy­vä­li­nei­tä käyt­täen), niin sit­ten mies­ten ja nais­ten eri­lai­sil­la lisään­ty­mis­stra­te­gioil­la ei pitäi­si edes olla vai­ku­tus­ta asiaan. 

        Mitä nii­hin sato­jen eri nais­ten kans­sa suh­tei­ta har­ras­ta­viin tulee, niin en todel­la­kaan usko hei­dän ole­van yhteis­kun­nan hui­pul­la ole­via. Lähes aina siel­tä löy­tyy sen sijaan per­heel­li­siä, joil­la voi mah­dol­li­ses­ti olla toi­nen puo­li­so, mut­ta mis­sään tapauk­ses­sa ei puhu­ta sadois­ta. Väit­täi­sin, että nämä sato­ja nai­sia vetä­vät mie­het (jos hei­tä edes on ole­mas­sa) ovat jotain ihan eri tyyp­piä kuin talou­del­li­seen menes­tyk­seen satsaavat. 

        Rogue: En väit­tä­nyt myös­kään mitään sel­lais­ta että tasok­kail­la mie­hil­lä oli­si pyr­ki­myk­se­nä mak­si­moi­da jäl­ke­läis­ten määrää.

        Jos pätee se, että useam­mal­la nai­sel­la kuin mie­hel­lä on jäl­ke­läi­siä, niin ellei­vät yksi­näis­ten nais­ten kei­no­he­del­möi­tyk­sel­lä tuot­ta­mat lap­set ole miten­kään tilas­tol­li­ses­ti mer­kit­tä­vä jouk­ko, niin tämä tar­koit­taa sit­ten sitä, että niil­lä mie­hil­lä, joil­la jäl­ke­läi­siä on, on pak­ko olla nii­tä enem­män kuin kes­ki­mää­rin muil­la yhteis­kun­nan ryh­mil­lä (muut mie­het ja nai­set, joil­la on jäl­ke­läi­siä). En tie­dä, onko siis jäl­ke­läis­ten mak­si­moin­ti tar­koi­tuk­sel­lis­ta, mut­ta se joka tapauk­ses­sa on tulos.

      4. Samu­li Saa­rel­ma:
        Onko tämän lisään­ty­mi­ses­tä sit­ten empii­ris­tä todistetta? 

        Täsä on luvut:

        Vuon­na 2012:
        49 vuo­tiais­ta mie­his­tä lap­set­to­mia on noin 26%, nai­sis­ta 18%. Joku­nen yli 49-vuo­tias mies voi tul­la vie­lä ensim­mäis­tä ker­taa isäk­si, mut­ta ei sii­nä mää­rin että se näkyi­si nois­sa luvuissa.

        1992 vas­taa­vat luvut 49-vuo­tiail­le oli­vat mie­het 19%, nai­set 14%. 

        Luvuis­ta näkee että suh­teel­li­ses­ti entis­tä useam­pi mies kuin nai­nen jää koko­naan lapsettomaksi.

        http://www.vaestoliitto.fi/tieto_ja_tutkimus/vaestontutkimuslaitos/tilastoja/syntyvyys/lapsettomuus/

      5. Mart­ti Hete­mä­ki oli näkö­jään värk­käil­lyt aihet­ta sivua­van rapor­tin. (Odea­kin saat­tai­si kiin­nos­taa se)

        Miten vaka­va ongel­ma syn­ty­vyy­den las­ku on ja mitä sil­le voi­tai­siin tehdä?”

        Nuor­ten mies­ten työl­li­syy­sas­teen nousu vähen­tää hei­dän syr­jäy­ty­mis­tään, ja köy­hyyt­tä. Samal­la sil­lä on ilmei­sen mer­kit­tä­vä vai­ku­tus per­heen perus­ta­mi­seen ja syntyvyyteen. ”

        Rpor­tin sivul­la vii­si on kuviot lap­set­to­mien 45-vuo­tiai­den mies­ten ja nais­ten osuuk­sis­ta ja nii­den kehi­tyk­ses­tä noin 30v ajalta.

        Koko­nai­suu­te­na Suo­men aineis­tol­la teh­dyt tar­kas­te­lut viit­taa­vat seuraavaan:
        -
        Mies­ten lap­set­to­muus on ylei­sem­pää kuin naisten.
        -
        Mies­ten lap­set­to­muus on sel­väs­ti ylei­sem­pää, mitä mata­lam­pi koulutustaso.
        -
        Sen sijaan nais­ten lap­set­to­muus ei näyt­täi­si vaih­te­le­van mer­kit­tä­väs­ti kou­lu­tus­ta­son mukaan.
        -
        Isien työl­li­syy­sas­te on kor­keam­pi kui
        n lap­set­to­mien mies­ten työl­li­syy­sas­te. Nais­ten työllisyysasteen
        ja lap­set­to­muu­den ylei­syy­del­lä ei näyt­täi­si ole­van mer­kit­tä­vää yhteyttä. ”

        https://vm.fi/documents/10623/11724809/Syntyvyyden+laskun+syys/0314d8fa-6538-fba7-33d3-280747165e9e/Syntyvyyden+laskun+syys.pdf

        https://vm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/miten-vakava-ongelma-syntyvyyden-lasku-on-ja-mita-sille-voitaisiin-tehda-

    2. Samu­li Saa­rel­ma:
      Koh­dat 1 ja 2 ovat suht hyvin perus­tel­tu­ja, joten en puu­tu nii­den perus­te­lui­hin. Ykkös­koh­das­ta sanoi­sin vain sen, että jos­tain syys­tä (oikeis­to­lai­ses­sa reto­rii­kas­sa) aina hal­vek­su­taan sitä, että ihmi­set ovat kateel­li­sia tois­ten varal­li­suu­del­le ja että siis eriar­voi­suu­des­ta tule­va ihmis­ten sub­jek­tii­vi­sen hyvin­voin­nin las­ku on vain nii­den omas­ta kateu­des­ta joh­tu­vaa ja siis nii­den omaa syy­tä. Minus­ta kateel­li­suus on ihan yhtä perus­ta­vaa laa­tua ole­va ihmi­sen tun­ne kuin mikä muu tahan­sa, eikä sik­si sii­tä seu­raa­via nega­tii­vi­sia vai­ku­tuk­sia voi pyyh­kiä sivuun yhtään sen parem­min kuin vaik­ka­pa nelos­koh­taan liit­ty­vää rak­kau­den tun­teen täyt­ty­mät­tö­myy­des­tä joh­tu­vaa nega­tii­vis­ta vai­ku­tus­ta voi­si pyyh­kiä sivuun sil­lä, että sano­taan vain, että sen kun vaan olet onnel­li­nen ilman, että tun­net rakkautta. 

      Kol­mos­koh­dan point­tia sen sijaan en ymmär­rä. Tuo­tan­to vas­taa aina kulu­tuk­sen tuot­ta­maan kysyn­tään. Jos hen­ki­lö on köy­hä, hänel­le on aika lail­la yhden­te­ke­vää, onko 90%:lla mui­ta äly­pu­he­lin, vai onko se mää­rä kulu­tus­ta käy­tet­ty yksi­tyis­len­to­ko­neen osta­mi­seen 0.1%:lle. Jos varal­li­suus jae­taan tasai­sem­min, niin sit­ten niil­lä köy­hil­lä on enem­män kulu­tus­mah­dol­li­suuk­sia ihan pel­käs­tään sen takia, että heil­lä on enem­män rahaa. Joku käyt­tää sen äly­pu­he­li­men osta­mi­seen, toi­nen menee teat­te­rin ensim­mäi­sel­le riville. 

      Nelos­koh­ta on ehkä kaik­kein huo­noi­ten perus­tel­tu. Jos ihmis­po­pu­laa­tiot jakau­tu­vat aina parem­muus­jär­jes­tyk­seen, niin sit­ten ne jakau­tu­vat. Jos jaka­ja­na ei ole varal­li­suus, niin sit­ten joku muu. Jos varal­li­suus jakau­tuu meri­to­kra­tian ja ahke­ruu­den perus­teel­la, niin se on aina­kin joten­kin parem­min oikeu­den­mu­kai­ses­ti perus­tel­tu kuin jos parem­muus jär­jes­tyi­si vaik­ka­pa syn­nyn­näi­sen kau­neu­den perusteella. 

      En muu­ten­kaan täy­sin ymmär­rä tätä kohtaa:”Viime aikoi­na on havait­tu, että huo­no-osai­set mie­het eivät löy­dä pari­suh­det­ta”. Mis­sä ovat ne nai­set, jot­ka ovat jää­neet mene­mät­tä pari­suh­tee­seen näi­den mies­ten kans­sa. Kai­ken jär­jen mukaan myös he ovat ilman pari­suh­det­ta. Jos näin (ja pari­suh­teet­to­muus on molem­mil­le ryh­mil­le ongel­ma), niin mikä on se voi­ma, joka saa nämä pari­suh­teet­to­mat ihmi­set ole­maan hakeu­tu­mat­ta yhteen? Ja jos mie­het aina jakaan­tu­vat johon­kin parem­muus­jär­jes­tyk­seen, niin mik­si tämä oli­si juu­ri nyky­ajan ongel­ma? Joku mies­hän on sii­nä vii­mei­ses­sä deka­dis­sa, vaik­ka varal­li­suus jakaan­tui­si nykyis­tä tasaisemminkin. 

      Doping-ver­tai­lu ei toi­mi, kos­ka olym­pia­kul­lan voi voit­taa vain yksi urhei­li­ja. Riip­pu­mat­ta sii­tä, käyt­ti­kö joku dopin­gia vai ei, kaik­ki muut jää­vät joka tapauk­ses­sa ilman kul­ta­mi­ta­lia ja ovat ole­tet­ta­vas­ti tyy­ty­mät­tö­miä. Urhei­lu­ver­tai­lu toi­mii sik­si­kin huons­ti, että hopeal­le jää­nyt on ihan yhtä tyy­ty­mä­tön sil­loin, kun hän hävi­ää sadas­os­a­se­kun­nil­la kuin jos hän hävi­ää minuutilla. 

      Vii­des koh­ta ei sel­väs­ti­kään pidä paik­kaan­sa. Suu­rin osa BKT:n kas­vua ei ole sitä, että resurs­se­ja käy­te­tään enem­män, vaan sitä, että nii­tä käy­te­tään tehok­kaam­min. Esi­merk­ki­nä vaik­ka­pa Suo­men pri­mää­rie­ner­gian kulu­tus. Se on suun­nil­leen samas­sa nyt kuin oli 1995. BKT sen sijaan on reip­paas­ti kor­keam­pi. Jos kat­so­taan vain saas­tut­ta­via uusiu­tu­mat­to­mia ener­gia­muo­to­ja (=fos­sii­li­set, eli öljy, kaa­su ja kivi­hii­li), niin nii­den koko­nais­ku­lu­tus on tasol­la, jol­la se oli vii­mek­si 1970.

      https://www.motiva.fi/ratkaisut/energiankaytto_suomessa/energian_kokonaiskulutus

      https://jakeseliger.com/2014/05/30/the-inequality-that-matters-ii-why-does-dating-in-seattle-get-left-out/

      Nonet­he­less, Romano’s article should be requi­red rea­ding for any­one who wri­tes about or inveighs against inequa­li­ty in pure­ly financial terms. In the U.S. the­re are many dif­fe­rent sta­tus lad­ders and finance is only one. For many, like Roma­no, it’s not even the most impor­tant one.

      If tho­se guys Roma­no dated imbi­bed the mes­sa­ges that a) their ear­nings mat­ter tre­men­dous­ly to women and that b) being at the top of the financial heap mat­ters most, then they’ve pre­su­mably misal­loca­ted resources. They’d be bet­ter off with less time wor­king at Amazon and more time rea­ding Star­ting Strength and hit­ting the gym.

    3. Samu­li Saa­rel­ma:
      En muu­ten­kaan täy­sin ymmär­rä tätä kohtaa:”Viime aikoi­na on havait­tu, että huo­no-osai­set mie­het eivät löy­dä pari­suh­det­ta”. Mis­sä ovat ne nai­set, jot­ka ovat jää­neet mene­mät­tä pari­suh­tee­seen näi­den mies­ten kans­sa. Kai­ken jär­jen mukaan myös he ovat ilman pari­suh­det­ta. Jos näin (ja pari­suh­teet­to­muus on molem­mil­le ryh­mil­le ongel­ma), niin mikä on se voi­ma, joka saa nämä pari­suh­teet­to­mat ihmi­set ole­maan hakeu­tu­mat­ta yhteen? Ja jos mie­het aina jakaan­tu­vat johon­kin parem­muus­jär­jes­tyk­seen, niin mik­si tämä oli­si juu­ri nyky­ajan ongel­ma? Joku mies­hän on sii­nä vii­mei­ses­sä deka­dis­sa, vaik­ka varal­li­suus jakaan­tui­si nykyis­tä tasaisemminkin. 

      Hete­ro­nor­ma­tii­vi­nen pit­kä­ai­kai­nen pari­suh­de on tosi­aan var­sin suku­puo­li­neut­raa­li. (nyt irto­si hyvä lause).

      Mut­ta vain var­sin. Kos­ka kyl­lä pit­kä­ai­kai­sia liit­to­ja voi elä­mään mah­tua useam­pia kuin yksi: teo­rias­sa voi olla tilan­ne että XY-lii­tois­sa kaik­ki X‑sukupuoliset ovat elä­män­sä aika­na vähin­tään ker­ran pit­kä­ai­kai­ses­sa lii­tos­sa mut­ta Y‑sukupuolisista vaik­ka kol­man­nes ei koskaan.

      Ja jos ei käy­te­tä­kään sanaa pari­suh­de, vaan sanaa sek­si — tai jos mää­ri­tel­lään pari­suh­de lyhim­mil­lään yhden yön avo­lii­tok­si (kuten senaat­to­ri Ala­ta­lo aika­naan) — niin voi aivan hyvin olla että koko­naan osat­to­mak­si jää­vä osa suku­puo­li­po­pu­laa­tiois­ta on hyvin­kin vinos­ti jakautunut.

      Tar­peel­li­set hyväk­sy­tyk­si tule­mi­sen, mie­li­hy­vän ja tyy­dy­tyk­sen tun­teet ovat täs­sä kon­teks­tis­sa erit­täin mer­ki­tyk­sel­li­siä. Ja samal­la ne ovat var­sin kau­ka­na lisään­ty­mi­ses­tä, mut­ta kyl­lä bio­lo­gia­kin taus­tal­la jyl­lää. Ja se sanoo että vaik­ka 100% syn­ny­ty­si­käi­sis­tä nai­sis­ta tuli­si kuu­kau­den sisään ras­kaak­si, ei ope­raa­tioon tar­vit­tai­si luon­non­me­ne­tel­mäl­lä kuin noin 3% mies­po­pu­laa­tios­ta. Koe­put­ken kaut­ta kier­täen var­maan pro­sen­tin murto-osia.

      1. mil­tei ajat­te­lin tänään: Mut­ta vain var­sin. Kos­ka kyl­lä pit­kä­ai­kai­sia liit­to­ja voi elä­mään mah­tua useam­pia kuin yksi: teo­rias­sa voi olla tilan­ne että XY-lii­tois­sa kaik­ki X‑sukupuoliset ovat elä­män­sä aika­na vähin­tään ker­ran pit­kä­ai­kai­ses­sa lii­tos­sa mut­ta Y‑sukupuolisista vaik­ka kol­man­nes ei koskaan.

        Hyväk­syn, että tuos­sa sys­tee­mis­sä osa Y‑sukupuolisia kär­sii, mut­ta eikö tuo ole ongel­ma myös X‑sukupuolisille, jot­ka viet­tä­vät sit­ten suu­rim­man osan elä­mäs­tään ilman pari­suh­det­ta? Eli siis halua­vat­ko X‑sukupuoliset sit­ten elää koko lopun elä­mään­sä ilman pari­suh­det­ta sen sijaan, että hakeu­tui­si­vat yhteen nii­den ilman pari­suh­det­ta ole­vien Y‑sukupuolisten kanssa?

      2. Samu­li Saa­rel­ma: Hyväk­syn, että tuos­sa sys­tee­mis­sä osa Y‑sukupuolisia kär­sii, mut­ta eikö tuo ole ongel­ma myös X‑sukupuolisille, jot­ka viet­tä­vät sit­ten suu­rim­man osan elä­mäs­tään ilman parisuhdetta? 

        On se, mut­ta ylei­sen elä­män­ko­ke­muk­sen mukaan toi­vo­tun pari­suh­de­vuo­ro­kau­den mar­gi­naa­li­hyö­ty minä­ku­val­le ja yhteis­kun­nal­li­sen osal­li­suu­den koke­muk­sel­le on sel­väs­ti suu­rin nol­lan ja ykkö­sen välil­lä ja sen jäl­keen sel­väs­ti laskeva.

        Väi­tän, että köy­hyy­den kovin ydin on se, jos­sa hen­ki­lö ei elä­män­sä aika­na ker­taa­kaan ole ollut pit­kä­ai­kai­ses­sa työ­suh­tees­sa. Ja väi­tän että sosi­aa­li­sen osat­to­muu­den kovin ydin on se, jos­sa hen­ki­lö ei (toi­veis­taan huo­li­mat­ta) ole ker­taa­kaan ollut pit­kä­ai­kai­ses­sa parisuhteessa.

        Ja huo­no-osai­suu­den kovin ydin on se, jos­sa hen­ki­lö kuu­luu molem­piin ryh­miin. Ryh­mä on onnek­si pie­ni mut­ta pitäi­si kan­taa suu­rem­paa huol­ta sii­tä ettei se kasva.

    4. Samu­li Saa­rel­ma: Kol­mos­koh­dan point­tia sen sijaan en ymmärrä. 

      Tar­koit­ta­nee sitä, että nämä hyö­dyk­keet hin­noi­tel­laan elii­tin ulko­puo­lel­le jää­vien ulot­tu­mat­ta­miin. Jos se kes­kus­to­rin vie­rei­nen kämp­pä mak­saa 200000, voi kes­ki­ver­to kulut­ta­jal­la­kin olla sii­hen varaa. Jos se mak­saa 2 mil­joo­naa, har­vem­mal­la löy­tyy pätäk­kää. Englan­ti­lai­sil­le futis­fa­nil­le ei ole yhden­te­ke­vää, mak­saa­ko lip­pu Manc­hes­ter Uni­te­din otte­luun 15 pun­taa vai 150 puntaa.

      Samu­li Saa­rel­ma: En muu­ten­kaan täy­sin ymmär­rä tätä kohtaa:”Viime aikoi­na on havait­tu, että huo­no-osai­set mie­het eivät löy­dä pari­suh­det­ta”. Mis­sä ovat ne nai­set, jot­ka ovat jää­neet mene­mät­tä pari­suh­tee­seen näi­den mies­ten kans­sa. Kai­ken jär­jen mukaan myös he ovat ilman parisuhdetta. 

      Nai­sil­la on pari­suh­de­merk­ki­noil­la tapa­na vali­ta mies oman “tason­sa” ylä­puo­lel­ta. Ilman pari­suh­det­ta ole­vat nai­set ovat siis pai­not­tu­neet sin­ne astei­kon ylä­pää­hän. Jos tulon­ja­ko oli­si tasai­sem­pi, nai­set valit­si­si­vat enem­män luon­ne edellä… 

      Samu­li Saa­rel­ma: Doping-ver­tai­lu ei toi­mi, kos­ka olym­pia­kul­lan voi voit­taa vain yksi urhei­li­ja. Riip­pu­mat­ta sii­tä, käyt­ti­kö joku dopin­gia vai ei, kaik­ki muut jää­vät joka tapauk­ses­sa ilman kul­ta­mi­ta­lia ja ovat ole­tet­ta­vas­ti tyy­ty­mät­tö­miä. Urhei­lu­ver­tai­lu toi­mii sik­si­kin huons­ti, että hopeal­le jää­nyt on ihan yhtä tyy­ty­mä­tön sil­loin, kun hän hävi­ää sadas­os­a­se­kun­nil­la kuin jos hän hävi­ää minuutilla. 

      Toi­sek­si tul­lut­ta voi tosin hie­man har­mit­taa, jos voit­ta­ja hui­jaa. Sinua voi­si ottaa pää­hän, jos joku mulk­ku vie sinun nai­se­si vain sik­si, että se rikkaampi…

      1. MSL: Jos tulon­ja­ko oli­si tasai­sem­pi, nai­set valit­si­si­vat enem­män luon­ne edellä… 

        Näin se ei vält­tä­mät­tä meni­si. Nai­nen arvos­taa mie­hes­sä sosi­aa­lis­ta sta­tus­ta, siis erään­lais­ta kor­ke­aa ase­maa; kaik­ki eivät mää­ri­tel­mäl­li­ses­ti voi olla kor­keas­sa ase­mas­sa. Vaik­ka tulo- ja varal­li­suuse­rot oli­si­vat vähäi­siä, ne sil­ti­kin riit­täi­si­vät jär­jes­tä­mään mie­het parem­muus­jär­jes­tyk­seen — toki muut­kin teki­jät vai­kut­ta­vat sta­tuk­seen. Sik­si tasai­sem­pi tulon­ja­ko ei vält­tä­mät­tä mer­kit­si­si toi­sen­lais­ta parinvalintaa. 

        Sen sijaan parin­va­lin­taan vai­kut­ta­vat pariu­tu­mi­sen ja per­he-elä­män sosi­aa­li­set nor­mit, kuten esim. se, kuin­ka pon­te­vas­ti suo­si­taan yksia­vioi­suut­ta (kos­kien sekä sar­jal­li­sia että rin­nak­kai­sia suhteita).

      2. MSL: Englan­ti­lai­sil­le futis­fa­nil­le ei ole yhden­te­ke­vää, mak­saa­ko lip­pu Manc­hes­ter Uni­te­din otte­luun 15 pun­taa vai 150 puntaa.

        Tämä on huo­no esi­merk­ki, jos tuo 15 pun­taa ei ole mark­ki­na­hin­ta (eli kaik­ki liput sai­si myy­tyä 50:llä pun­nal­la, mut­ta ima­go­syis­tä seu­ra pitää myyn­nis­sä 15:n pun­nan lip­pu­ja, joi­den saa­mi­seen on sit­ten luon­nol­li­ses­ti hyvin pit­kä jono). Oli hin­ta mikä tahan­sa alle sen mark­ki­na­hin­nan, aina joku halu­kas osta­ja jää ilman. Futis­fa­nil­le, jol­la ei ole suvus­sa kul­ke­vaa kausi­kort­tia, jol­la mark­ki­na­hin­taa reip­paas­ti hal­vem­man lipun­saan­nin saa var­mis­tet­tua, voi olla jopa kur­jem­paa se, ettei mitään lip­pu­ja tulee myyn­tiin, kun ali­hin­tai­set liput mene­vät tis­kin alta niil­le kausikorttilaisille. 

        Ja sama jut­tu sen kes­kus­to­rin var­res­sa ole­van käm­pän kans­sa. Jos ne ovat tosi halut­tu­ja, niin rei­luin tapa jakaa ne on vapail­la mark­ki­noil­la. Oli tulo­ja­kau­ma sit­ten mikä tahans­sa, ne mene­vät joka tapauk­ses­sa rikkaimmille. 

        MSL:
        Nai­sil­la on pari­suh­de­merk­ki­noil­la tapa­na vali­ta mies oman “tason­sa” ylä­puo­lel­ta. Ilman pari­suh­det­ta ole­vat nai­set ovat siis pai­not­tu­neet sin­ne astei­kon ylä­pää­hän. Jos tulon­ja­ko oli­si tasai­sem­pi, nai­set valit­si­si­vat enem­män luon­ne edellä… 

        No, onko ongel­ma sit­ten vain se, että astei­kon ala­pään mie­het jää­vät ilman nais­puo­li­soa? Eikö tuos­sa kär­si myös ne naiset? 

        MSL:
        Toi­sek­si tul­lut­ta voi tosin hie­man har­mit­taa, jos voit­ta­ja hui­jaa. Sinua voi­si ottaa pää­hän, jos joku mulk­ku vie sinun nai­se­si vain sik­si, että se rikkaampi… 

        En ymmär­rä, mik­si se har­mit­tai­si yhtään enem­pää jos hän vie nai­se­ni jon­kun muun omi­nai­suu­ten­sa ansiosta. 

        Point­ti­ni oli se, että jos pätee se, että riip­pu­mat­ta tilan­tees­ta, mie­het mene­vät johon­kin parem­muus­jär­jes­tyk­seen, joka sit­ten mää­rää, kuka pariu­tuu kenen­kin nai­sen kans­sa, niin tämä pätee ihan riip­pu­mat­ta sii­tä, mikä on se kri­tee­ri, jol­la parem­muus­jär­jes­tys mää­räy­tyy. Joka tapauk­ses­sa ne poh­jal­le jää­vät ovat tyy­ty­mät­tö­miä osaan­sa. Vai tar­koi­tat­ko, että jos nai­se­si vie­kin kun­non six­pä­kin omaa­va bodaa­ja, niin se ei sinua enää harmitakaan?

      3. En ymmär­rä itse­kään tätä huol­ta kes­kus­ta­käm­pis­tä. Nii­tä ei ini­nä rii­tä kai­kil­le haluk­kail­le, eivät­kä ne ole elin­tör­kei­tä. Mik­si nii­den omis­tus­ta pitäi­si sit­ten suu­rin kus­tan­nuk­sin tasoi­tel­la ja samal­la luo­da suu­ri nip­pu kai­ken­lai­sia ongel­mia (nii­tä on täs­sä­kin blo­gis­sa käy­ty läpi, en tois­ta argumentteja)?

        Mitä tulee mie­hiin ja nai­siin, niin onhan se kur­jem­paa olla koko elä­mä täy­sin ilman puo­li­soa, kuin olla edes osa elä­mäs­tä pari­suh­tees­sa. Tilas­to­jen mukaan suu­rem­pi osa mie­his­tä kuin nai­sis­ta jää lap­set­to­mik­si, sama­ten suu­rem­pi osa mie­his­tä kuin nai­sis­ta ei mene kos­kaan nai­mi­siin tai elä pari­suh­tees­sa. Tämä on todel­li­suus, nyt voi­daan miet­tiä, tar­vii­ko sil­le teh­dä jotain ja jos tar­vit­see, mitä.

        Mie­hil­lä puo­li­so vähen­tää type­rää käy­tös­tä ja rau­hoit­taa. Lisäk­si yksin­huol­ta­ja­per­hei­den köy­hyys­ris­ki on monin­ker­tai­nen kah­den aikui­sen per­hee­seen ver­rat­tu­na. Kak­si talout­ta tar­vit­see enem­män asuin­ti­laa kuin yksi. 

        Pari­suh­teis­ta on siis sel­vää hyö­tyä sekä yksi­löl­le että ympä­röi­väl­le yhteiskunnalle.

        Jos­tain syys­tä osa mie­his­tä ei tun­nu pär­jää­vän työ­mark­ki­noil­la ja syr­jäy­ty­vät. Ei syr­jäy­ty­nyt­tä ja tai päih­deon­gel­mais­ta kukaan huo­li. Sik­si oli­sia hyvä, jos tulot, tar­kem­min sanot­tu­na nime­no­maan työ­tu­lot, kas­vai­si­vat astei­kon ala­pääs­sä. En usko että mikään koro­tus toi­meen­tu­lo­tu­keen tms. aut­tai­si vähä­va­rai­sia mie­hiä nais­mark­ki­noil­la, kun ongel­ma on enem­min­kin ne asiat, jot­ka joh­ta­vat tulo­jen puut­tee­seen kuin ne itse tulot.

        Jos mies­ten vähi­ten halut­tu kym­me­nys pys­tyi­si nos­ta­maan omaa halut­ta­vuut­taan esi­mer­kik­si työs­sä­käyn­nil­lä ja sii­tä seu­raa­val­la elä­män­hal­lin­nal­la, niin oli­si­han se useim­pien kan­nal­ta hyvä tilan­ne. Nimit­täin en usko sii­hen, että nais­ten jakau­tu­mi­seen eri menes­ty­jä­ryh­mien välil­lä ei vai­kut­tai­si mies­ten laa­tu eli ryh­mien kes­ki­näi­set erot. Jos huo­noin ryh­mä on spur­gu­ja, niin ne jää­vät aina ilman vai­moa, oli­pa sen ryh­män kono 5 10 tai 20% mie­his­tä. Nai­set ovat mie­lel­lään koko­naan ilman sel­lais­ta mies­tä, kuin hyväk­sy­vät ”oman tason­sa mukai­sen” puolison. 

        Eli kump­pa­nin täy­tyy ylit­tää jokin kyn­nys­ta­so, ennen kuin hänet hyväk­sy­tään, pelk­kä kil­pai­li­joi­den voit­ta­mi­nen ei riitä.

        Sama toi­mii tie­ten­kin toi­sin­kin päin. Jos kaik­ki Suo­men nai­set oli­si­vat kas­si-almo­ja, tai­tai­sin olla nai­ma­ton poi­ka­mies itsekin.

      4. Sylt­ty: Mitä tulee mie­hiin ja nai­siin, niin onhan se kur­jem­paa olla koko elä­mä täy­sin ilman puo­li­soa, kuin olla edes osa elä­mäs­tä parisuhteessa. 

        Hmm, onko tämä itses­tään­sel­vää? Käsit­tääk­se­ni avio­ero ja puo­li­son kuo­le­ma ovat oman lap­sen kuo­le­mi­sen jäl­keen pahim­pia stres­si­te­ki­jöi­tä, joi­ta ihmi­nen voi elä­mäs­sään kokea. En siis pitäi­si itses­tään­sel­vä­nä, että jokai­nen avio­eron läpi­käy­nyt on sitä miel­tä, että oli hyvä, että aina­kin oli jon­kin aikaa avio­lii­tos­sa, vaik­ka se sit­ten päät­tyi­kin onnet­to­mas­ti. Heil­tä pitäi­si siis kysyä, että jos heil­lä oli­si tilai­suus jäl­ki­vii­sau­teen, niin oli­si­vat­ko sol­mi­neet lii­ton, jos oli­si­vat tien­neet sen hajoa­van. Voi olla, että on, mut­ta näki­sin täs­tä mie­lel­lä­ni jotain tut­ki­mus­tie­toa ennen kuin uskon sen. 

        Sylt­ty: Tilas­to­jen mukaan suu­rem­pi osa mie­his­tä kuin nai­sis­ta jää lap­set­to­mik­si, sama­ten suu­rem­pi osa mie­his­tä kuin nai­sis­ta ei mene kos­kaan nai­mi­siin tai elä parisuhteessa.

        Nämä­kin tilas­tot oli­si muka­va näh­dä oikeas­ti. Eten­kin siis se, kuin­ka suu­ri ero on ja se, onko sii­nä tapah­tu­nut muu­tok­sia vuo­si­kym­me­nien aika­na. Jos kyse on pysy­väs­tä asian­ti­las­ta, niin sit­ten aina­kaan mikään tuloe­ro­jen kas­vu vii­me vuo­si­na ei ole sii­hen syynä. 

        Yksi syy tähän voi olla se, että sodat ovat käy­tän­nös­sä kadon­neet koko­naan. Muu­ten­kin ylei­nen väki­val­ta on vähen­ty­nyt samoin itse­mur­hat (jot­ka nekin tap­pa­vat enem­män mie­hiä kuin nai­sia). Näi­den seu­rauk­se­na nuo­ria mie­hiä jää eloon enem­män kuin jos­kus kau­an sit­ten. Tämä lie­nee kai­kin puo­lin posi­tii­vi­nen asia, vaik­ka se sit­ten joh­tai­si­kin sit­ten sii­hen, että useam­pi mies elää pari­suh­teen ulko­puo­lel­la kuin ennen. 

        Sylt­ty: Sik­si oli­sia hyvä, jos tulot, tar­kem­min sanot­tu­na nime­no­maan työ­tu­lot, kas­vai­si­vat astei­kon ala­pääs­sä. En usko että mikään koro­tus toi­meen­tu­lo­tu­keen tms. aut­tai­si vähä­va­rai­sia mie­hiä nais­mark­ki­noil­la, kun ongel­ma on enem­min­kin ne asiat, jot­ka joh­ta­vat tulo­jen puut­tee­seen kuin ne itse tulot.

        Suo­ria työ­tu­lo­ja on aika vai­kea miten­kään poliit­ti­sin pää­tök­sin pai­naa ylös­päin. Vaik­ka tie­ten­kin voi­si sää­tää jotain mini­mi­palk­ka­la­ke­ja, niin nii­den vai­ku­tus voi­si olla hyvin­kin se, että suu­rem­pi osa jää sit­ten koko­naan ilman työ­paik­kaa. Perus­tu­lo voi­si aut­taa täs­sä, eli vaik­ka kohon­neet käteen­jää­neet tulot eivät suo­raan joh­tui­si­kaan sii­tä, että työn arvo kas­vai­si mark­ki­noil­la, joka tapauk­ses­sa pie­ni­palk­kai­sil­la oli­si enem­män rahaa tas­kus­saan ja työn­te­ko oli­si talou­del­li­ses­ti kannattavaa.

      5. Samu­li Saa­rel­ma: Tämä on huo­no esi­merk­ki, jos tuo 15 pun­taa ei ole mark­ki­na­hin­ta (eli kaik­ki liput sai­si myy­tyä 50:llä pun­nal­la, mut­ta ima­go­syis­tä seu­ra pitää myyn­nis­sä 15:n pun­nan lip­pu­ja, joi­den saa­mi­seen on sit­ten luon­nol­li­ses­ti hyvin pit­kä jono). Oli hin­ta mikä tahan­sa alle sen mark­ki­na­hin­nan, aina joku halu­kas osta­ja jää ilman. Futis­fa­nil­le, jol­la ei ole suvus­sa kul­ke­vaa kausi­kort­tia, jol­la mark­ki­na­hin­taa reip­paas­ti hal­vem­man lipun­saan­nin saa var­mis­tet­tua, voi olla jopa kur­jem­paa se, ettei mitään lip­pu­ja tulee myyn­tiin, kun ali­hin­tai­set liput mene­vät tis­kin alta niil­le kausikorttilaisille. 

        Ja sama jut­tu sen kes­kus­to­rin var­res­sa ole­van käm­pän kans­sa. Jos ne ovat tosi halut­tu­ja, niin rei­luin tapa jakaa ne on vapail­la mark­ki­noil­la. Oli tulo­ja­kau­ma sit­ten mikä tahans­sa, ne mene­vät joka tapauk­ses­sa rikkaimmille. 

        No, onko ongel­ma sit­ten vain se, että astei­kon ala­pään mie­het jää­vät ilman nais­puo­li­soa? Eikö tuos­sa kär­si myös ne naiset? 

        En ymmär­rä, mik­si se har­mit­tai­si yhtään enem­pää jos hän vie nai­se­ni jon­kun muun omi­nai­suu­ten­sa ansiosta. 

        Point­ti­ni oli se, että jos pätee se, että riip­pu­mat­ta tilan­tees­ta, mie­het mene­vät johon­kin parem­muus­jär­jes­tyk­seen, joka sit­ten mää­rää, kuka pariu­tuu kenen­kin nai­sen kans­sa, niin tämä pätee ihan riip­pu­mat­ta sii­tä, mikä on se kri­tee­ri, jol­la parem­muus­jär­jes­tys mää­räy­tyy. Joka tapauk­ses­sa ne poh­jal­le jää­vät ovat tyy­ty­mät­tö­miä osaan­sa. Vai tar­koi­tat­ko, että jos nai­se­si vie­kin kun­non six­pä­kin omaa­va bodaa­ja, niin se ei sinua enää harmitakaan?

        Englan­nis­sa on vali­tel­tu, että todel­li­sil­la futis­fa­neil­la ei ole varaa lip­pui­hin. Niil­lä jot­ka rakas­ta­vat jal­ka­pal­loa ja koke­vat kan­nat­ta­man­sa jouk­ku­een itsel­leen mer­ki­tyk­sel­li­sek­si. Kat­so­mois­sa istus­ke­le­vat bis­nes­mie­het ja mutus­te­le­vat katkarapuvoileipiä.
        https://en.wikipedia.org/wiki/Prawn_sandwich_brigade

        Vas­taa­vas­ti kes­kus­to­rin kämp­pä voi­si olla tar­peel­li­sem­pi tai mer­ki­tyk­sel­li­sem­pi jol­le­kin muul­le kuin sil­le kaik­kein rik­kaim­mal­le. Tai teat­te­ri­lip­pu jol­le­kin joka aidos­ti tyk­kää teat­te­ris­ta eikä vain koe tar­peel­li­sek­si käy­dä siel­lä näyttäytymässä.

        Jos tulon­ja­ko oli­si tasai­sem­pi, usem­mal­la oli­si mah­dol­li­suus kil­pail­la näis­tä rajal­li­sis­ta hyö­dyk­keis­tä. Kes­kus­to­rin käm­päs­tä se eni­ten kiin­nos­tu­nut voi­si ehkä pys­tyä ylit­tä­mään rik­kaam­man hen­ki­lön tar­jouk­sen, jos tämä ei ole val­mis panos­ta­maan sii­hen yhtä suur­ta osuut­ta varallisuudestaan.

        Raha on tie­ten­kin san­gen hie­no tapa jakaa nämä ja muut hyö­dyk­keet. Mut­ta jot­ta se oli­si myös oikeu­den­mu­kai­nen tapa, rahan tuli­si jakau­tua ihmi­sil­le oikeu­den­mu­kai­ses­ti. Vaa­ti­mat­to­ma­na mie­li­pi­tee­nä­ni esit­täi­sin, että tämä ei ole tilan­ne nyt.

        Jon­kin­lai­se­na roman­tik­ko­na toi­voi­sin, että toi­sil­leen sopi­vat ihmi­set löy­täi­si­vät toi­sen­sa. Olkoon hei­dän talou­del­li­nen tai sosi­aa­li­nen rang­kin­gin­sa mikä hyvänsä.

      6. MSL: Englan­nis­sa on vali­tel­tu, että todel­li­sil­la futis­fa­neil­la ei ole varaa lip­pui­hin. Niil­lä jot­ka rakas­ta­vat jal­ka­pal­loa ja koke­vat kan­nat­ta­man­sa jouk­ku­een itsel­leen merkitykselliseksi.
        Niin, mikä on oikein? Jos sta­dion on lop­puun­myy­ty, niin joku jää ilman. Onko jokin objek­tii­vi­ses­ti oikea tapa päät­tää se, kenel­lä on oikeus saa­da lip­pun­sa? Onko joil­lain faneil­la jokin eri­tyi­soi­keus saa­da lip­pun­sa alle markkinahinnan? 

        Muu­ten, useil­la seu­roil­la on ns. loja­li­teet­ti­pis­tei­tä, joi­ta kerää­mäl­lä saa toden­nä­köi­sem­min ostet­tua lipun mui­ta ennen. 

        MSL: Vas­taa­vas­ti kes­kus­to­rin kämp­pä voi­si olla tar­peel­li­sem­pi tai mer­ki­tyk­sel­li­sem­pi jol­le­kin muul­le kuin sil­le kaik­kein rikkaimmalle. 

        Miten tämä mää­ri­tel­lään? Vali­taan­ko joku komi­tea, joka päät­tää, miten pal­jon kukin tar­vit­see kes­kus­to­rin kämp­pää? Tätä koi­tet­tiin sosia­lis­mis­sa ja mön­kään meni ver­rat­tu­na sii­hen, miten mark­ki­na­ta­lous allo­koi resurs­se­ja. On jär­ke­väm­pää antaa mark­ki­noi­den allo­koi­da resurs­sit ja sit­ten tasoi­tel­la koko­nais­re­surs­sien mää­rää (=teh­dä tulos­iir­to­ja), jos jakau­ma tun­tuu epä­oi­keu­den­mu­kai­sel­ta kuin koit­taa mää­rit­tää joten­kin oikeu­den­mu­kai­ses­ti sitä, miten pal­jon kukin tar­vit­see jotain tiet­tyä erit­täin halut­tua asiaa.

    5. Samu­li Saa­rel­ma:
      En muu­ten­kaan täy­sin ymmär­rä tätä kohtaa:”Viime aikoi­na on havait­tu, että huo­no-osai­set mie­het eivät löy­dä pari­suh­det­ta”. Mis­sä ovat ne nai­set, jot­ka ovat jää­neet mene­mät­tä pari­suh­tee­seen näi­den mies­ten kans­sa. Kai­ken jär­jen mukaan myös he ovat ilman pari­suh­det­ta. Jos näin (ja pari­suh­teet­to­muus on molem­mil­le ryh­mil­le ongel­ma), niin mikä on se voi­ma, joka saa nämä pari­suh­teet­to­mat ihmi­set ole­maan hakeu­tu­mat­ta yhteen? Ja jos mie­het aina jakaan­tu­vat johon­kin parem­muus­jär­jes­tyk­seen, niin mik­si tämä oli­si juu­ri nyky­ajan ongel­ma? Joku mies­hän on sii­nä vii­mei­ses­sä deka­dis­sa, vaik­ka varal­li­suus jakaan­tui­si nykyis­tä tasaisemminkin.
      https://www.motiva.fi/ratkaisut/energiankaytto_suomessa/energian_kokonaiskulutus

      Se syy sii­hen, että mik­si osa mie­his­tä jää ilman pari­suh­det­ta mut­ta vähem­pi osuus nai­sis­ta ei jää on ihan sar­ja-avioi­suus. Sama pie­nem­pi osuus mie­his­tä käy läpi suu­rem­man osan nai­sis­ta, jot­ka taas mie­luum­min ovat osan ajas­ta ilman pari­suh­det­ta kuin tyy­ty­vät jär­jes­tyk­ses­sä huo­noim­man puo­lis­kon mie­hiin. Tilan­ne on siis hyvin kär­jis­te­tys­ti sama, kuin jos kah­del­la mie­hel­lä toi­sel­la oli­si pari­suh­de kah­den nai­sen kans­sa perä­jäl­keen, kun toi­sel­la mie­hel­lä ei taas lain­kaan parisuhdetta.

  5. Erit­täin hyvä kir­joi­tus. Yhden syyn lisäi­sin vie­lä lis­tal­le: eriar­voi­suus periy­tyy ja sosi­aa­li­nen liik­ku­vuus on hei­kom­pi eriar­voi­sem­mis­sa yhteiskunnissa.

  6. Kaik­ki poin­tit hyviä, has­sua jos joku eko­no­mis­ti ei ole näi­tä tul­lut ajatelleeksi.

    Eri­tyi­ses­ti perin­tö­jen väli­tyk­sel­lä yhä suu­rem­pi osa niu­kois­ta pää­oma­hyö­dyk­keis­tä semen­toi­tuu auto­maat­ti­ses­ti peri­jöil­le. Tämän pitäi­si olla ongel­ma kenen tahan­sa vapaan kil­pai­lun kan­nat­ta­jan sil­mis­sä. Mikä­li siis kan­nat­taa elos­sa ole­vien yksi­löi­den välis­tä vapaa­ta kil­pai­lua eikä sel­lais­ta suku­le­gacy­jen kil­pai­lua, jos­sa voit­ta­ja rat­ke­aa jo alkumetreillä.

  7. Jos­kus ennen mui­noin syn­nyt­tiin ja kuol­tiin samas­sa yhteis­kun­ta­luo­kas­sa mihin omat van­hem­mat ja iso­van­him­mat oli­vat kuu­lu­neet, jol­loin jokai­sel­la oli se oma paik­kan­sa ja har­va kysee­na­lais­ti sen “luon­nol­li­sen” yhteis­kun­nan tilan.

    Nyt kou­lus­sa jokai­nen näkee suo­raan kuin­ka osa poru­kas­ta vetää hyviä arvo­sa­no­ja ja suun­taa suo­raan lää­ke­tie­teel­li­seen, kaup­pa­kor­ke­aan tai DI:ksi ilman ongel­mia samal­la kun omat tulok­set YO-kokees­ta ovat ABBA-tasoa ja opin­to-ohja­jaa kan­nus­taa lähihoitajakoulutukseen.

    Nykyi­sin meil­lä ker­ro­taan tari­naa, että jokai­nen on oman onnen­sa sep­pä (ja vas­taa­vas­ti syyl­li­nen omaan ase­maan­sa), mut­ta todel­li­suus on se, että jos on lusi­kal­la annet­tu, niin ei moder­nis­sa maa­il­mas­sa kyl­lä kovin toden­nä­köi­ses­ti sin­ne ylim­pään tulo­kvar­taa­liin päädytä.

    Moder­nis­sa yhteis­kun­nas­sa pää­see hyvään elin­ta­soon ja tuloi­hin jos omat kyvyt ja halut mah­dol­lis­ta­vat yri­tys­maa­il­mas­sa toi­mi­mi­sen. Vaik­ka et oli­si huip­pu­äly­käs, niin taka­puo­len lihak­sia kulut­ta­mal­la saa kyl­lä aikai­sek­si ihan hyvää jäl­keä ja jos osaa toi­mia vie­lä yri­tys­maa­il­maan sopi­val­la sosi­aa­li­sel­la taval­la, niin ihan hyvään menes­tyk­seen on kyl­lä avai­met käsissä.

    Tai­vaan­ran­nan maa­la­rit­kin pär­jää­vät suo­ma­lai­ses­sa yhteis­kun­nas­sa ihan hyvin, kos­ka tulo­jen tasaus on voi­ma­kas­ta ja jul­ki­nen sek­to­ri on val­ta­va, mut­ta se ei sil­ti pois­ta sitä fak­taa, että se top10% joka val­taa ne vaa­ti­vim­mat työ­pai­kat repii kau­laa ver­rat­tu­na lähi­hoi­ta­jiin. Puhu­mat­ta­kaan pää­oman tuotoista. 

    Vii­mei­sim­pään sen­tään maa­poh­jan kiin­teis­tö­ve­ron rajut koro­tuk­set saat­tai­si­vat olla ihan oival­li­sia rat­kai­sui­ta. Varat tuli­si Suo­mes­sa käyt­tää ensi­si­jai­ses­ti työn vero­tuk­sen alen­ta­mi­seen ja käyt­täi­sin­kin tuo­tot työ­tu­lo­vä­hen­nys­ten korottamiseen.

    https://www.economist.com/free-exchange/2014/06/17/housing-in-the-twenty-first-century
    https://www.economist.com/finance-and-economics/2018/01/06/many-happy-returns-new-data-reveal-long-term-investment-trends

    Kaa­voi­tus­vi­ran­omai­set ja kau­pun­ki­suun­nit­te­li­jat voi­si­vat kat­soa peiliin…

  8. Avain­sa­na täs­sä kes­kus­te­lus­sa on “tun­ne”. Mul­la on sel­vä mie­li­ku­va lap­suu­des­ta että se mikä vitut­ti eni­ten oli se, että sys­te­ri sai 11 kark­kia ja minä 10. Jos oli­sin saa­nut yhen kar­kin ja sys­te­ri 12, oli­sin tun­te­nut lähin­nä mie­his­tä ylem­myyt­tä, kos­ka olen Jel­lo­na Jalo­mie­li, misokyynikko.

    Epäi­len siis että mitä tar­kem­min tuloe­ro­ja tasa­taan, sitä voi­mak­kaam­min ne “tun­ne­taan”.

  9. Hie­no kir­joi­tus. Pit­kä­ai­kais­työt­tö­myys on Suo­mes­sa ver­rat­tain uusi ilmiö ja se tosi­aan periin­tyy. Ennen 90-luvun alun lamaa ja sii­hen liit­ty­viä poliit­ti­sia pää­täk­siä, sitä ei voi pitää kovin­kaan merkittävänä.

  10. Voi­si ehkä lisä­tä myös sen että eriar­voi­suus tuho­aa demo­kra­tian. Talou­del­li­sen val­lan saa muu­tet­tua poliit­ti­sek­si val­lak­si, median ja poli­tii­kan rahoit­ta­mi­sen kaut­ta ja poliit­ti­sen val­lan avul­la saa­daan val­tion kurin­pi­to­ko­neis­to omal­le puo­lel­le ja sen jäl­keen ei huo­no-osai­sem­pia tar­vit­se edes tees­ken­nel­lä kuun­te­le­van­sa. Polii­sit­kaan eivät enää samais­tu mölyä­viin mie­le­no­soit­ta­jiin kun hei­tä ei tar­vit­se koh­da­ta sil­mä­kor­keu­del­la, vaan pans­sa­ri­au­ton suojasta.
    Ehkä pes­si­mis­tis­tä, mut­ta mie­les­tä­ni ei ole sat­tu­maa, että talou­del­li­sen eriar­voi­suu­den kul­mi­noi­tu­mi­nen ja demo­kra­tian krii­si sat­tu­vat sopi­vas­ti samaan aikaan.

    1. Sii­nä­pä se on bril­jan­tis­ti tii­vis­tet­ty­nä. Soi­nin­vaa­ral­la on hyvä lis­ta, jon­ka jat­kok­si pitää lisä­tä myös tuo demo­kra­tia-näkö­kul­ma. Varal­li­suus on aina val­taa, raha = val­taa. Tätä ei vie­lä­kään ymmär­re­tä. Juu­ri sik­si varal­li­suu­den kasau­tu­mi­nen har­vem­mil­le on niin vaa­ral­lis­ta. Varak­kaat kapi­ta­lis­tit osta­vat polii­tik­ko­ja, puo­luei­ta, jopa hal­li­tus­oh­jel­mia tai aina­kin omaa varal­li­suut­ta edel­leen kar­tut­ta­via pää­tök­siä (Sipi­län hal­li­tus on lois­ta­va esi­merk­ki täs­tä). Pää­oma ostaa myös media­val­taa, ämy­rei­tä jot­ka vei­saa­vat pää­oman ideo­lo­gi­aa, jota istu­te­taan kan­san kol­lek­tii­vi­seen tajun­taan, jot­ta kan­sa äänes­täi­si pää­oman agen­daa aja­via poliitikkoja.

      Talou­del­li­nen tasa-arvo on demo­kra­tian perus­pi­la­rei­ta. Varal­li­suu­den tasai­ses­ta jakau­tu­mi­ses­ta on vält­tä­mä­tön­tä huo­leh­tia sekä yksi­tyis­ten ihmis­ten kes­ken että val­tion ja yksi­tyi­sen sek­to­rin välillä. 

      PS. On hyvä ettei Pur­siai­nen pääs­syt vih­rei­den ehdok­kaak­si. Jotain rotia sen­tään. Mut­ta Libe­ran toi­ma­ri pää­si. Siis hen­ki­lö , joka toi­mii Walh­roo­sin agen­dan ja ideo­lo­gian asia­na­ja­ja­na. Noin ylei­ses­ti mie­ti­tyt­tää, oli­si­ko rai­vok­kai­den mark­ki­na­va­paut­ta­jien taus­tal­la naii­vin Vapaus nyt vain on niin fant­suu-ajat­te­lun sijaan vaik­ka kan­sain­vä­lis­ten sijoit­ta­jien rahaa? Kun “vapau­te­taan” her­kul­li­set mark­ki­nat, ne voi­daan nätis­ti jakaa paril­le ulko­mai­sel­le jätil­le niin kuin Nor­jan apteekkimarkkinat.

      1. Omi­tui­sia aja­tuk­sia kapi­ta­lis­teis­ta. Näh­däk­se­ni kapi­ta­lis­ti halu­aa mak­si­moi­da Suo­men koko­nai­suu­den edun eli miten koko Suo­men talou­den vah­vuus ja hen­ki­nen hyvin­voin­ti on 50 vuo­den kulut­tua paras mahdollinen.

        Tuloe­rot voi­vat kas­vaa jon­kin ver­ran, jos sen seu­rauk­se­na köy­hin vii­den­nes­kin on varak­kaam­pi kuin nykyi­sel­lä tasa­päis­tä­väl­lä politiikalla.

  11. Kak­si kysymystä.

    1) Voi­sit­ko kir­joit­taa teks­tin, jos­sa mää­ri­tel­lään “eriar­voi­suus”? Onko eriar­voi­suus puh­taas­ti talou­del­li­nen ilmiö? Onko se, että joku toi­nen on pro­fes­so­ri* ja minä en ole, eriar­vois­ta­vaa? Jos on, eikö minus­ta­kin sit­ten oli­si syy­tä teh­dä pro­fes­so­ri, jot­ta emme oli­si Mar­kus Jän­tin kans­sa eriarvoistettuja.

    Minus­ta koko eriar­voi­suus­kes­kus­te­lun sisäl­lä kytee obses­sii­vi­nen fetis­si nime­no­maan rahaan ja mate­ri­aa­li­siin asioi­hin. Syys­tä tai toi­ses­ta koko kes­kus­te­lu on fokusoi­tu­nut pau­haa­maan sii­tä, miten talou­del­li­set asiat ovat eriar­voi­ses­ti. Onko kysees­sä niin yksiu­loit­tei­nen ilmiö? Jos perus­tai­sin blo­gin, ja sil­lä oli­si vähem­män luki­joi­ta, kuin sinun blo­gil­la­si, eikö se oli­si eriarvoistavaa? 

    2) Jos gini­ker­roin oli­si nol­la, niin oli­si­ko kai­kil­la mie­hil­lä saman­lai­set pariu­tu­mis­mah­dol­li­suu­det, eli uskot­ko että mai­nit­se­ma­si erot huo­no- ja hyvä­osais­ten mies­ten välil­lä katoai­si­vat? Vai poik­ke­ai­si­ko sil­ti vaik­ka pro­fes­so­rin ja työ­mie­hen ase­ma toisistaan?

    Mie­les­tä­ni esit­tä­mä­si nal­le­kark­kie­si­merk­ki on lähin­nä savu­pom­mi ja har­hau­tus. Raken­ta­mal­la kum­mal­li­sen olkiu­kon vält­tyy jou­tu­mas­ta aidos­ti kes­kus­te­le­maan sii­tä, että eriar­voi­suu­des­sa on poh­jim­mil­taan kyse hie­rar­kiois­ta ja sii­tä, koke­vat­ko ihmi­set sub­jek­tii­vi­ses­ti nämä hie­rar­kiat oikeu­den­mu­kai­sik­si. Jon­kun mie­les­tä se, että sinun blo­gil­la­si on minun blo­gia­ni enem­män ylei­söä, on OK kos­ka blo­gi­si sisäl­tö on parem­paa. Minul­le sama ilmiö voi olla eriar­vois­ta­vaa “myrk­kyä”.

    terv,
    jukka

    1. juk­ka:
      Kak­si kysymystä.

      1) Voi­sit­ko kir­joit­taa teks­tin, jos­sa mää­ri­tel­lään “eriar­voi­suus”? Onko eriar­voi­suus puh­taas­ti talou­del­li­nen ilmiö? Onko se, että joku toi­nen on pro­fes­so­ri* ja minä en ole, eriar­vois­ta­vaa? Jos on, eikö minus­ta­kin sit­ten oli­si syy­tä teh­dä pro­fes­so­ri, jot­ta emme oli­si Mar­kus Jän­tin kans­sa eriarvoistettuja.

      Minus­ta koko eriar­voi­suus­kes­kus­te­lun sisäl­lä kytee obses­sii­vi­nen fetis­si nime­no­maan rahaan ja mate­ri­aa­li­siin asioi­hin. Syys­tä tai toi­ses­ta koko kes­kus­te­lu on fokusoi­tu­nut pau­haa­maan sii­tä, miten talou­del­li­set asiat ovat eriar­voi­ses­ti. Onko kysees­sä niin yksiu­loit­tei­nen ilmiö? Jos perus­tai­sin blo­gin, ja sil­lä oli­si vähem­män luki­joi­ta, kuin sinun blo­gil­la­si, eikö se oli­si eriarvoistavaa? 

      2) Jos gini­ker­roin oli­si nol­la, niin oli­si­ko kai­kil­la mie­hil­lä saman­lai­set pariu­tu­mis­mah­dol­li­suu­det, eli uskot­ko että mai­nit­se­ma­si erot huo­no- ja hyvä­osais­ten mies­ten välil­lä katoai­si­vat? Vai poik­ke­ai­si­ko sil­ti vaik­ka pro­fes­so­rin ja työ­mie­hen ase­ma toisistaan?

      Mie­les­tä­ni esit­tä­mä­si nal­le­kark­kie­si­merk­ki on lähin­nä savu­pom­mi ja har­hau­tus. Raken­ta­mal­la kum­mal­li­sen olkiu­kon vält­tyy jou­tu­mas­ta aidos­ti kes­kus­te­le­maan sii­tä, että eriar­voi­suu­des­sa on poh­jim­mil­taan kyse hie­rar­kiois­ta ja sii­tä, koke­vat­ko ihmi­set sub­jek­tii­vi­ses­ti nämä hie­rar­kiat oikeu­den­mu­kai­sik­si. Jon­kun mie­les­tä se, että sinun blo­gil­la­si on minun blo­gia­ni enem­män ylei­söä, on OK kos­ka blo­gi­si sisäl­tö on parem­paa. Minul­le sama ilmiö voi olla eriar­vois­ta­vaa “myrk­kyä”.

      terv,
      jukka

      Hyvää teks­tiä. Kat­so nämä lin­kit. Siel­lä USA­lai­nen pro­fes­so­ri vas­taa esit­tä­mii­si kysymyksiin.

      http://www.overcomingbias.com/2013/08/inequality-is-about-grabbing.html
      http://www.overcomingbias.com/2007/02/unequal_inequal.html

  12. Osmol­la unoh­tui eräs tär­keä asia.Kuilu päät­tä­jien ja suu­ren jou­kon köy­hiä välii­lä kas­vaa ja tuo eliit­ti pitää köy­hiä luuse­rei­na, lais­koi­na, juop­poi­na rikol­li­si­na eivät­kä he osaa päät­tää mikä heil­le on hyvä.

    Niin­pä hei­tä on hol­hot­ta­va ja sitä var­ten on raken­net­tu byro­kra­tia­vii­dak­ko , joka on uusi­muo­toi­nen keskitysleiri

    Byro­kra­tia on val­ta­va jokai­sen elä­mi­sen alu­eel­la eikä kukaan sivis­ty­nyt­kään sel­viä sii­tä ilman menetyksia

    Kun eliit­ti on vie­raan­tu­nut alim­piin sosi­aa­li­ryh­miin kuu­lu­vien elä­mäs­tä niin yhteis­kun­nan rat­kai­sut vain lisää­vät huo­no-osai­suut­ta eivät­kä vähen­nä sitä.

    Taan­noin haas­ta­tel­tiin yhtä Her­li­nin suvun jäsen­tä ja hän ker­toi, ettei hän osaa kes­kus­tel­la kave­rei­den kans­sa hei­dän eli­no­lois­taan, hän elää aivan lii­an eri­lais­ta elämää

    Tämä on vaka­vin eriar­voi­suut­ta aiheut­ta­va teki­jä. me jakaan­num­me kah­dek­si kan­sak­si. Rans­ka on hyvä esi­merk­ki , Englan­ti toi­nen ‚Ruot­si kol­man­nen­lai­nen etc

  13. Pal­jas­ta­va esi­merk­ki samas­ta aihees­ta: Hel­sin­gis­sä auto­kais­tat hoi­de­taan suo­lal­la kesä­kun­toon läpi vuo­den. Nyt on saa­tu val­ta­van vään­nön jäl­keen muu­ta­ma pyö­rä­tien pät­kä, joil­le teh­dään sama. Mis­tä vali­te­taan? No sii­tä, että pyö­rä­tie nois­sa muu­ta­mas­sa tapauk­ses­sa on parem­min hoi­det­tu kuin vie­res­sä ole­va käve­ly­tie. Sil­lä ei ole mitään mer­ki­tys­tä, että vie­res­sä on mon­ta täy­sin sulaa autokaistaa.

  14. Sep­po Ryväs: Epäi­len siis että mitä tar­kem­min tuloe­ro­ja tasa­taan, sitä voi­mak­kaam­min ne “tun­ne­taan”.

    Olen täs­tä aika lail­la eri miel­tä. Ihmi­set hyväk­sy­vät kyl­lä koh­tuul­li­set tuloe­rot sil­lä perus­teel­la, että joku on vain parem­pi työn­te­ki­jä tai tekee enem­män töi­tä. Ongel­ma tulee vas­taan sit­ten koh­tuut­to­man suu­ris­sa erois­sa. On vai­kea hyväk­syä, että joku ansait­si­si 100 ker­taa kor­keam­mat tulot. Tähän kui­ten­kin mark­ki­na­poh­jai­nen tulon­ja­ko voi hyvin­kin johtaa. 

    Sinun esi­merk­kiä­si käyt­täen: Sano­taan, että oli­sit­te saa­neet kar­kit sii­tä hyväs­tä, että autoit­te kodin sii­voa­mi­ses­sa. Sis­ko­si teki vähän enem­män työ­tä kuin sinä ja sik­si äiti antoi hänel­le yhden kar­kin enem­män. Tämä toi­mii hyvä­nä kan­nus­ti­me­na niin, että sinä teet sit­ten ensi ker­ral­la vähän kovem­min työ­tä. Jos sinä oli­sit saa­nut yhden ja sis­ko­si 12, niin tämä oli­si tun­tu­nut sinus­ta täy­sin koh­tuut­to­mal­ta. Näin, jopa sii­nä tapauk­ses­sa, että tuo jako oli­si men­nyt täy­sin sen mukaan, kuin­ka mon­ta mat­toa teis­tä kum­pi­kin tamp­pa­si tms.

    1. Samu­li Saa­rel­ma: Jos sinä oli­sit saa­nut yhden ja sis­ko­si 12, niin tämä oli­si tun­tu­nut sinus­ta täy­sin koh­tuut­to­mal­ta. Näin, jopa sii­nä tapauk­ses­sa, että tuo jako oli­si men­nyt täy­sin sen mukaan, kuin­ka mon­ta mat­toa teis­tä kum­pi­kin tamp­pa­si tms.

      Ihmi­set ovat eri­lai­sia. Ei minua hait­taa, jos kave­ri­ni tai naa­pu­ri­ni tie­naa 1000- tai mil­joo­na­ker­tai­ses­ti sen mitä minä itse. Ja jos minun sis­ko­ni oli­si saa­nut 12 kark­kia urak­ka­pal­kal­la ja minä vain yhden, hän oli­si kyl­lä anta­nut omas­taan osan minul­le. Pait­si, että en oli­si halun­nut, kun en syö karkkia 😉

      1. Vil­le: Ihmi­set ovat eri­lai­sia. Ei minua hait­taa, jos kave­ri­ni tai naa­pu­ri­ni tie­naa 1000- tai mil­joo­na­ker­tai­ses­ti sen mitä minä itse. Ja jos minun sis­ko­ni oli­si saa­nut 12 kark­kia urak­ka­pal­kal­la ja minä vain yhden, hän oli­si kyl­lä anta­nut omas­taan osan minulle. 

        Sinä lie­net sit­ten poik­keus, kos­ka tut­ki­mus­ten mukaan suh­teel­li­nen köy­hyys hait­taa ihmisiä. 

        Mitä tuo­hon urak­ka­palk­kaan tulee, niin tosi­aan ihmi­set hyväk­sy­vät tuloe­rot hyvin­kin sil­loin, jos kyse on puh­taas­ti työn mää­räs­tä. Jos sinä vedät 60-tun­tis­ta työ­viik­koa ja pais­kit töi­tä vii­kon­lop­pui­sin­kin, niin har­va 40-tun­tis­ta teke­vä sitä miten­kään paha­na pitää, että sai­sit kätee­si kuun lopus­sa enem­män. Epä­oi­keu­den­mu­kai­suu­den tulee ennem­min­kin tuot­ta­vuuse­rois­ta joh­tu­vis­ta tuloe­rois­ta. Jos sinä ja naa­pu­ri­si molem­mat pais­kit­te yhtä pit­kiä päi­viä, mut­ta naa­pu­ri­si työ on vain työ­mark­ki­noil­la niin pal­jon arvos­te­tum­paa, että sii­tä mak­se­taan 100-ker­tai­ses­ti, niin se sit­ten tun­tuu­kin vää­räl­tä. Ihmi­sen oikeu­den­mu­kai­suu­den tun­ne ei ole kehit­ty­nyt yhtei­söis­sä, jot­ka eli­vät vapaas­sa mark­ki­na­ta­lou­des­sa, jos­sa kai­ken “oikea” arvo mää­räy­tyi sen mark­ki­na-arvon mukaan, vaan sosi­aa­li­ses­ti toi­siin­sa sitou­tu­neis­sa kiin­teis­sä yhtei­söis­sä, jois­sa ihmis­ten arvo mää­räy­tyi ennem­min­kin sen mukaan, miten he nou­dat­ti­vat yhtei­sön sääntöjä. 

        Jos siis sis­ko­si oli­si saa­nut 12 mat­toa tam­pat­tua sinun yhtä vas­taa­si vain sik­si, että oli sinua pidem­pi ja vah­vem­pi ja siten hänel­le maton saa­mi­nen mat­to­te­li­neen pääl­le oli pal­jon hel­pom­paa kuin sinul­le, niin hän todel­la­kin oli­si toden­nä­köi­ses­ti jaka­nut osan kar­keis­taan sinul­le, jos sinä teit työ­tä par­haa­si mukaan, kos­ka oli­si pitä­nyt sitä rei­lu­na. Oleel­li­nen kysy­mys on, että pitäi­si­kö tämän saman peri­aat­teen päteä myös isom­mis­sa yhtei­söis­sä ja jos ei, niin mik­sei, kun se tun­tuu meis­tä intui­tii­vi­ses­ti oikeal­ta pie­nis­sä yhtei­söis­sä toimittaessa?

  15. Olen elä­mä­ni aika­na tun­te­nut sekä köy­hiä että rik­kai­ta ihmi­siä mut­ta joten­kin eivät ole olleet onnel­li­sia vaan hei­dän mie­les­tään on aina joi­den­kin mui­den vika jos ei mene kuin strömsössä.
    Kaik­kein hepoin­ta on olla “tavis”, sel­lai­nen vaa­ti­ma­ton joka ei pröys­täi­le rik­kauk­sil­la mut­ta varal­li­suut­ta kui­ten­kin että pärjää.
    Suo­mes­sa todel­lis­ta köy­hyyt­tä esiin­tyy pää­asias­sa vain vaka­vien sai­rauk­sien, päih­tei­den lii­ka­käy­tön, vää­rän­lais­ten ihmis­suh­de­va­lin­to­jen, rikol­li­sen toi­min­nan tai hui­ja­tuk­si jou­tu­mi­sen takia.

  16. Köy­hyys on vaka­va ongel­ma ja sen pois­ta­mi­sek­si pitää teh­dä kaik­ki mah­dol­lien. Tuloe­rot ovat eri asia. Maa­il­ma ja kult­tuu­rit oli­si­vat köy­hem­piä, jos tuloe­ro­ja ei oli­si. Jos kaik­ki maa­il­man ihmi­set sai­si­vat sääl­li­sen toi­meen­tu­lon, mut­ta joku tai jot­kut suu­ri­tu­loe­roi­set raken­tai­si­vat siir­to­kun­nan Mar­siin ja muut­tai­si­vat sin­ne, niin so what. Oltai­siin kateel­li­sia, ettei pääs­tä Mar­siin, joten pitäi­si kiel­tää, ettei kukaan saa muut­taa Marsiin.

  17. Pur­siai­sen suu­rim­pa­na saa­vu­tuk­se­na pidän sitä, kun hän TV1:n suo­ras­sa lähe­tyk­ses­sä oli puo­lus­ta­mas­sa väit­tä­mää, ettei kan­sa­lais­ten pitäi­si jou­tua kär­si­mään sii­tä mah­dol­li­sen kor­rup­tion vai­ku­tel­mas­ta, joka syn­tyy kun polii­ti­kot ja jul­ki­set vir­ka­mie­het loik­kaa­vat vas­tus­ta­jien lei­piin; tavan tal­laa­jat eivät voi tie­tää kuin­ka via­ton­ta ja hygiee­nis­ta toi­min­ta on, eikä ole mis­sään mie­les­sä hyvä että he jou­tu­vat vain luot­ta­maan. Tätä Suo­men kan­nal­ta kovin osu­vaa näkö­kan­taa ei kovin usein medias­sa kuule.

    Oli­si kiva kuul­la Osmol­ta­kin aja­tuk­sia, jos Pur­siai­nen käsit­te­lee tätä aihet­ta kir­jas­saan. Olen sitä miel­tä, että em. kie­ro toi­min­ta ei oli­si mah­dol­lis­ta, jos yhtei­nen tie­toi­suu­tem­me oli­si terä­väm­pi täs­sä suh­tees­sa. Jos kukaan ei tajua rikos­ta, rikol­li­sen ei tar­vit­se hävetä.

  18. Kai­van ton­til­ta­ni 2 met­rin syvyy­des­tä oudon löy­dön: 10m x 10m x 10m kul­ta­ki­teen eli 1000 m³=19 320 ton­nia kul­taa. Ohoh kun äkki­ri­kas­tuin. Nykyi­sel­lä kul­lan hin­nal­la 28€/g minul­la on (teo­reet­ti­nen) 540 mil­jar­din euron jät­tio­mai­suus. Olen ken­ties maa­il­man rik­kain — tai varakkain. 

    Onko se kenel­tä­kään pois? Köyh­tyi­kö muu Suo­mi? Masen­tui­ko se eriarvoisuudesta?
    Mitä se vai­kut­tai­si bkt-tilas­tois­sa ja varal­li­suuse­ro­ti­las­tois­sa ja semmoisissa?

    Vii­des koh­ta ei täy­ty kul­lan osal­ta: Sanoi­sin että siel­lä pysy­köön tule­vil­le sukupolville.
    Mut­ta sil­ti luul­ta­vas­ti rikas­tui­sin somet­ta­mal­la ja julk­kik­se­na ja kunnioitettuna/halveksittuna klik­ki­huo­ra­na. Se voi­si lisä­tä kan­sa­kun­nan kulutusta.

    1. Esi­tän meta­kom­men­tin. Itse kir­joi­tuk­sen pää­aja­tuk­ses­ta (enkä Pur­siai­sen tyy­lis­tä!) mer­kit­tä­väs­ti eri mieltä.

      Se on vähän sama asia kuin se, että jos on sitä miel­tä, että joku asia on huo­nos­ti, sanoo her­käs­ti, että se huo­no­nee, vaik­ka pysyi­si vain yhtä huo­no­na. Juu­ri nyt olem­me kuul­leet, että tuloe­rot kas­va­vat koko ajan, vaik­ka niil­lä ei ole ollut mitään tren­diä vuo­den 2000 jäl­keen. Sitä ennen ne kyl­lä kasvoivat. ”

      Eriar­voi­suus kas­vaa” ja “arvot kove­ne­vat” ovat osa sitä sosia­li­de­mo­kraat­tis­ta men­nei­syy­teen tui­jot­te­lua ja nos­tal­gi­aa, jos­sa tasa-arvoi­nen ja arvoil­taan peh­meä para­tii­si sijoi­te­taan tar­kem­min mää­rit­te­le­mät­tö­mään lähi­his­to­ri­aan. Tätä puhet­ta muis­tan kuul­lee­ni sii­tä asti kun tulin sii­hen ikään, että olin yleen­sä kyke­ne­vä täl­lai­sia asioi­ta notee­raa­maan, siis 90-luvul­ta asti.

      Nousu­kau­del­la eriar­voi­suus kas­vaa ja arvot kove­ne­vat, kos­ka ne joil­la menee hyvin lak­kaa­vat välit­tä­mäs­tä niis­tä, joil­la menee huo­nos­ti. Las­ku­kau­del­la eriar­voi­suus kas­vaa ja arvot kove­ne­vat, kos­ka jaet­ta­van hyvän vähe­ne­mi­nen tekee ihmi­set itsek­kääm­mik­si ja nurk­ka­kun­tai­sem­mik­si. Joka tapauk­ses­sa on kui­ten­kin aina niin, että eriar­voi­suus kas­vaa ja arvot kovenevat.

      Itse­ään fik­sui­na pitä­vät ihmi­set tun­nis­ta­vat val­heel­li­sen nos­tal­gian hel­pos­ti sil­loin, kun se ei ole hei­dän oman ideo­lo­gian­sa mukais­ta nos­tal­gi­aa. Sil­ti kuu­li­jal­le sopi­vak­si rää­tä­löi­dys­tä Impi­vaa­ras­ta tar­peek­si höpi­se­mäl­lä voi pääs­tä Suo­mes­sa ase­mal­taan jopa intel­lek­tuel­lik­si ja (sic) arvojohtajaksi.

  19. Jos gini oli 1987 20% ja nyt 28%, niin tämä lie­nee hyvä asia?
    Vois­ko olla, että gini ei ehkä ker­rok­kaan sitä olen­nai­sin­ta totuut­ta, vaik­ka ollaan­kin yhden totuu­den ja yhden nume­ron maassa?
    Rik­kaim­man desii­lin tulot nousi­vat kol­min­ker­tai­ses­ti mui­hin näh­den vii­me vuonna.
    Mikä mah­taa olla pit­kän ajan kehitys?

    1. toke:
      Saas nähä jat­kuu­ko kes­kus­te­lu ennen jou­lua (jul­kais­taan­ko kom­men­tit), mut­ta toi ker­too jo aika pal­jon enem­män kuin gini-kerroin:
      http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/ChartHandler.ashx?ver=16%3a59%3a10&legendheight=20&legend=true&guidelinesvertical=false&guidelineshorizontal=true&labelorientation=Horizontal&linethickness=3&height=500&width=900&title=Kotitalouksien+tulojen+rakenne+muuttujina+Tiedot%2c+Tulokymmenys+ja+Vuosi&charttype=chartViewLine&px_tableid=statfin_tjt_pxt_008.px&px_path=StatFin__tul__tjt&px_language=fi&px_db=StatFin&rxid=49319a42-0a6d-49b9-a11d-bb3e1895cd19

      Noh, toi­han ei tie­teb­kään sit­ten näy, kun fins­ta­tin ses­sio vaihtuu…
      Aja­tel­la, jos tän­ne sais kuvia uploadattua?
      Vois kyl ihan oikees­ti web­bi­mas­ter pol­kas­ta jon­kun hal­van yksin­ker­tai­sen kes­kus­te­lu­fo­ru­min tän blo­gi­kom­men­toin­nin sijasta.
      Täs­sä kuva: https://aijaa.com/uiwDAA

      Gini-ker­roin ei var­maan ker­ro sitä, että rik­kain desii­li on irron­nut muis­ta, käp­py­rän aika­na kas­vua yli 100%?
      Ei tosin niin pahas­ti kuin jos­sain Jen­keis­sä, mut jos­sain vai­hees­sa toi on epä­ter­veel­lä tolalla.
      Alim­mal­la desii­lil­lä menee hyvin, käp­py­räs­sä n. 50% kasvu.
      Desii­leil­lä 2.–4. on han­ka­lin­ta ja kat­taa­ko­han 5.–8. pal­jon enem­pää kuin inflaation?

  20. Ihan mie­len­kiin­tois­ta poh­dis­ke­lua. Vaik­ka­kin reak­tii­vis­ta ja täy­sin tur­haa. Ilmas­ton­muu­tos tulee näet jär­jes­tä­mään kai­ken uusik­si. Paras kei­no tor­jua ilmas­ton­muu­tos­ta oli­si­kin tasai­nen köy­hyys ihmis­ten kesken.

  21. …ja vie­lä edit edel­li­seen, euro­mää­rät inflaatiokorjattu…

  22. Kark­kie­si­merk­ki on lii­an yksin­ker­tai­nen. Hyö­dyl­li­sem­pi esi­merk­ki oli­si se, että Mai­ja ja Pek­ka syö­vät kark­ki­pus­sil­li­sen­sa. Lii­sa vas­taa­vas­ti sääs­tää ainoan kark­kin­sa. Miten pitäi­si suh­tau­tua sii­hen, että Lii­sal­la on tämän jäl­keen kark­kia ja toi­sil­la ei ole mitään? Pitäi­si­kö Lii­san kark­ki jakaa tasan?

    >“jos halu­aa vai­kut­taa maa­il­maan, voi­si muo­toil­la sano­mi­sen­sa vähän kohtuullisemmin”
    Olen eri­miel­tä. Pur­siai­sen kär­ke­vät kom­men­tit on huo­mat­tu laa­jas­ti ja ne ovat muut­ta­neet maa­il­maa koh­tuul­li­sen tehok­kaas­ti. Muil­le val­las­ta tais­te­le­vil­le var­mas­ti sopi­si, että hän sanoi­si hil­jem­paa ja huk­kui­si mas­saan pois häiritsemästä.

    1. Ros­mo:
      Kark­kie­si­merk­ki on lii­an yksin­ker­tai­nen. Hyö­dyl­li­sem­pi esi­merk­ki oli­si se, että Mai­ja ja Pek­ka syö­vät kark­ki­pus­sil­li­sen­sa. Lii­sa vas­taa­vas­ti sääs­tää ainoan kark­kin­sa. Miten pitäi­si suh­tau­tua sii­hen, että Lii­sal­la on tämän jäl­keen kark­kia ja toi­sil­la ei ole mitään? Pitäi­si­kö Lii­san kark­ki jakaa tasan?

      Asia kan­nat­taa myös aja­tel­la yli sukupolven.
      Mones­ti kir­jo­tel­laan sitä, että peri­jä ei perin­töään ansait­se; perin­tö on ansait­se­ma­ton­ta tuloa, jota sen takia voi­daan ras­kaas­ti verot­taa tai ottaa vaik­ka koko­naan pois.
      Mut­ta sit­ten tar­kem­min tar­kas­tel­taes­sa nuo­rem­pi pol­vi on voi­nut hoi­taa van­hem­paan­sa vuo­si­kausia tai jopa vuosikymmeniä.

      Toi­nen jut­tu on sit­ten koko­naan se, että jos van­hem­pi tie­täi­si, ettei lap­si pää­se perin­nös­tä hyö­ty­mään (lii­an kor­kea vero­tus), niin sääs­tö­mo­tii­vi voi romah­taa. Omai­suu­den tuh­laa­mi­nen voi mak­ro­ta­lou­del­li­ses­ti olla hyvin­kin posi­tii­vi­nen asia, mut­ta sit­ten voi taas käy­dä niin, että Lii­sa muut­taa pön­del­le, kun ei peri kal­lis­ta asun­toa, joka mah­dol­lis­tai­si hyvät opis­ke­luo­lot ja sen jäl­keen hyvät tulot amma­tis­saan. Samaan aikaan Mai­ja ja Pek­ka sai­vat iso­van­hem­mil­taan asun­not ja opis­ke­le­vat tehok­kaas­ti ja nap­si­vat huipputyöpaikat.

      Perin­tei­ses­ti saduis­sa anka­ra isä jät­tää hyvän pojan perin­nöt­tä, jot­ta poi­ka oppii toi­mi­maan tuot­ta­vas­ti ja luo­kin sit­ten itsel­leen hyvän elin­ta­son ilman perin­töä. Vas­taa­vas­ti, jos poi­ka oli­si oppi­nut perin­nön avul­la tuot­ta­mat­to­man elin­ta­van, oli­si poi­ka sit­ten perin­nön loput­tua rutiköyhä.
      Ehkä täs­tä sadus­ta pitäi­si saa­da nyky­ai­kai­sem­pi ver­sio, jos­sa muka­na kan­sain­vä­li­set finans­si­suh­dan­teet, asun­to­kuplat, ammat­tien van­he­ne­mi­nen ja kil­pai­lu­ky­kyi­sen kou­lu­tuk­sen saa­mi­sen vaikeudet?

Vastaa käyttäjälle Klasu Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.