Helsingille kovan rahan vuokra-asuntoyhtiö

Kos­ka asu­mi­nen on monen kuk­ka­rol­le lii­an kal­lis­ta, miten sitä pitäi­si lie­vit­tää: asu­mis­tuel­la vai koh­tuu­hin­tai­sel­la asuntotuotannolla?

Kuvi­tel­kaam­me, että meil­lä oli­si asu­mis­tu­ki­muo­to, joka alen­tai­si asu­mis­kus­tan­nuk­sia 500 eurol­la kuus­sa jokai­sel­ta tätä tukea saa­val­ta. Kos­ka kui­ten­kin rahaa on niu­kas­ti, tukea voi­daan mak­saa vain osal­le sitä tar­vit­se­vis­ta. Saa­jien mää­rää voi­daan nos­taa vain 1 500 koti­ta­lou­del­la vuo­des­sa, joten val­tao­sa jäi­si ilman. Sitä ei ker­ro­ta, miten nuo onnel­li­set vali­taan, kos­ka halu­taan säi­lyt­tää mah­dol­li­suus tapaus­koh­tai­seen har­kin­taan. Tuen pii­riin tule­vien osal­ta pai­no­te­taan pie­ni­tu­loi­sia, mut­ta se ei oli­si ehdo­ton edel­ly­tys. Jos tuen pii­riin on ker­ran pääs­syt, sii­nä säi­lyy ikui­ses­ti, vaik­ka tulot nousi­vat kuin­ka pal­jon hyvänsä.

Luu­len, että täl­lais­ta ei hyväk­syt­täi­si, vaan vaa­dit­tai­siin, että kaik­kia on koh­del­ta­va samal­la tavoin. Tuki on jaet­ta­va samoin perus­tein kai­kil­le – vaik­ka sit­ten vähem­män, jos rahat eivät muu­ten rii­tä. Eikä tukea jaet­tai­si lain­kaan rik­kail­le. Tulo­jen nousu vei­si siis oikeu­den asumistukeen. 

ARA-poli­tiik­ka toi­mii kuin tämä saa­ja­mää­räl­tään rajoi­tet­tu asu­mis­tu­ki. Sen huo­noi­hin puo­liin kuu­luu se, ettei se koh­te­le samas­sa ase­mas­sa ole­via samal­la tavalla. 

Joten­kin asu­mis­tu­ki­jär­jes­tel­mä tun­tuu sosi­aa­li­ses­ti oikeu­den­mu­kai­sem­mal­ta. Se koh­dis­tuu aivan olen­nai­ses­ti parem­min pie­ni­tu­loi­sil­le kuin ARA-asun­to­jen yhtey­des­sä saa­ta­va vuokrasäästö.

Tämä vuo­del­ta 2011 ole­va kuva ker­too asu­mis­tuen ja Ara:n vuo­kra­sääs­tö­jen koh­dis­tu­mi­sen eri sosi­aa­li­luok­kiin.  Läh­de: Essi Eero­la ja Tuuk­ka Saa­ri­maa Who bene­fits from Public­Housing. Vatt Wor­kin­pa­pers 68, 2015.

Moni Kal­lios­sa kal­lis­ta vuo­kraa mak­sa­va haa­vei­lee, että jos nämä­kin asun­not oli­si­vat ARA-asun­to­ja, he voi­si­vat asua tääl­lä pal­jon hal­vem­mal­la. Tus­kin voi­si­vat. Noi­hin asun­toi­hin oli­si pit­kät jonot. Vain pie­ni osa Kal­lion nykyi­sis­tä asuk­kais­ta pää­si­si nii­hin asun­toi­hin. Sano­taan nyt vaik­ka, että vaa­leis­sa dema­rit sai­si­vat nykyis­tä sel­väs­ti enem­män ääniä ja vih­reät ja vasem­mis­to­liit­to sel­väs­ti vähem­män. Tuk­hol­mas­sa asun­toa jou­tuu jonot­ta­maan jopa 20 vuot­ta. Koh­tuu­hin­tai­sen asu­mi­sen heik­koi­hin puo­liin kuu­luu, ettei asu­kas voi juu­ri vai­kut­taa sii­hen, mihin kau­pun­gin­osaan hän halu­aa – pait­si jos sat­tuu halua­maan sel­lai­seen, johon muut eivät halua.

Koh­tuu­hi­tai­siin asun­toi­hin liit­ty­vä eriar­voi­suus väis­tyy, jos nii­tä on niin pal­jon, että ne ovat kaik­kien saa­ta­vil­la. Sil­loin­kaan haluk­kaat eivät pää­se asu­maan Kal­lioon, mut­ta asu­mi­sen hin­ta las­kee kai­kil­le. Wie­nis­sä 60 pro­sent­tia asuu koh­tuu­hin­tai­sis­sa asun­nois­sa (vuo­kra 7,5 €/m2 ). Jos­kus Hel­sin­gis­sä haa­veil­tiin, että mekin pää­tyi­sim­me samaan tilan­tee­seen, ja pak­ko myön­tää, että parem­min­han asiat Wie­nis­sä ovat. Täl­tä meni mat­to alta, kun VVO ja Sato pani­vat ARA-asun­ton­sa lihoik­si ja ryh­tyi­vät rahan­hi­moi­sik­si vuo­kra­kis­ku­reik­si. Tämän takia SAK:n poliit­ti­se­na sii­pe­nä toi­mi­vat dema­rit ovat aina­kin minun sil­mis­sä­ni menet­tä­neet asias­sa puhevaltansa.

Mut­ta ei tämä yksi­tyi­seen tar­jon­taan ja asu­mis­tu­keen perus­tu­va jär­jes­tel­mä­kään mikään menes­tys­ta­ri­na ole ollut.

 Asu­mi­nen ei oikein sovel­lu mark­ki­naeh­toi­sek­si kol­mes­ta syystä: 

  1. Tar­jon­ta on jäyk­kää, kos­ka vuo­tui­nen asun­to­tuo­tan­to on vain pro­sen­tin tai kak­si asun­to­jen mää­räs­tä. Sik­si asu­mi­sen nous­sut hin­ta ei lisää asun­to­jen mää­rää kuin todel­la hitaas­ti. Samal­la syn­tyy koh­tuut­to­mia ja hyö­dyt­tö­miä voit­to­ja, kos­ka vuo­kra­ta­so ylit­tää kai­ken jär­jel­li­syy­den. Hyö­dyt­tö­miä, kos­ka ne eivät juu­ri lisää asun­to­jen tarjontaa. 
  2. Asu­mi­nen on hyvin epä­var­maa, kos­ka sijoit­ta­ja voi halu­ta asun­non omaan käyt­töön­sä tai tar­vit­see isom­man pur­je­ve­neen ja myy asun­non alta. Asu­mi­sen pitäi­si olla pit­kä­ai­kais­ta ja päät­tyä lähin­nä vain sil­loin, kun asu­kas halu­aa muut­taa pois.
  3. Asu­mi­seen ei sovi niin kor­kea tuot­to­ta­so, jol­lais­ta esi­mer­kik­si elä­keyh­tiöt tavoit­te­le­vat. EKP:n mää­rää­mä mark­ki­na­kor­ko on pal­jon lähem­pä­nä sitä tuot­toa, joka asun­nois­ta pitäi­si saa­da. Tie­dän, että talous­tie­teen hau­kat ovat täs­tä eri miel­tä, mut­ta näin asia on näh­ty eri puo­lil­la Euroop­paa­ja aivan syys­tä. Yri­tyk­siin teh­ty­jen tuot­to­jen kor­ko­vaa­ti­mus on pal­jon suu­rem­pi, mut­ta yri­tys­toi­min­ta vaa­tii eri­lais­ta osaa­mis­ta kuin asun­to-osak­keen pas­sii­vi­nen omis­ta­mi­nen ja yri­tys­toi­min­taan liit­tyy ris­ki pää­oman menet­tä­mi­ses­tä. On jul­kis­ten varo­jen tuh­laus­ta hou­ku­tel­la kor­ko­tu­ki­lai­no­tet­tui­hin asun­toi­hin sijoit­ta­jia, jol­la luva­taan yli vii­den pro­sen­tin reaa­li­tuot­to. Joka halu­aa yri­tys­maa­il­man tuot­to­ja, sijoit­ta­koon yrityksiin.

Tämän takia vuo­kra-asun­to­jen omis­ta­mi­nen sovel­tuu eri­tyi­sen hyvin kaupungille. 

Jos sai­sin päät­tää, perus­tai­sin kau­pun­gin vuo­kra­ta­lo­yh­tiön tuot­ta­maan liki mark­ki­na­hin­tai­sia asun­to­ja. Vuo­kra­ta­so oli­si niis­sä lähel­lä mark­ki­na­vuo­kraa. Pik­kui­sen alle, samas­ta syys­tä kuin moni pit­kä­ai­kai­nen asun­to­si­joit­ta­ja­kin perii vähän alle mark­ki­na­hin­nan ole­via vuo­kria saa­dak­seen pit­kä­ai­kai­sia vuo­kra­lai­sia. Ei kui­ten­kaan niin pal­jon alle mark­ki­na­vuo­kran, että syn­ty­si pit­kät jonot kuten nyt ARA-asuntoihin.

Asu­kas­va­lin­nas­sa voi­si pai­not­taa sel­lai­sia pie­ni­palk­kai­sia, jot­ka eivät kui­ten­kaan ole tar­peek­si pie­ni­palk­kai­sia, jot­ta eivät jou­tui­si mak­sa­maan asu­mis­taan itse. Sitä en tie­dä, onko täl­lai­nen pai­no­tus lail­lis­ta. Espoos­sa näyt­tää kui­ten­kin ole­van, jopa ARA-asunnoissa. 

Kau­pun­ki rahoit­tai­si vuo­kra­ta­lo­yh­tiön lai­nal­la, jon­ka kor­ko oli­si samaa suu­ruus­luok­kaa kuin on kau­pun­gin otto­lai­no­jen kor­ko, siis var­sin mata­la. Ton­teis­ta yhtiö ei sai­si alen­nus­ta, kos­ka kau­pun­ki käyt­tää ton­teis­ta saa­ta­vat tulot asu­mi­sen vaa­ti­van infran ja uusien asuk­kai­den­pal­ve­lu­jen tuo­tan­toon. Näi­den asun­to­jen on osal­lis­tut­ta­va tähän rahoi­tuk­seen niin kuin mui­den­kin asuntojen.

Aina­kin tois­tai­sek­si täl­lai­nen vuo­kra­ta­lo­yh­tiö tuot­tai­si kau­pun­gil­le huo­mat­ta­vaa voit­toa – ihan niin kuin nämä Koja­mot­kin. Nämä voi­tot inves­toi­tai­siin uusien asun­to­jen­tuot­ta­mi­seen, kun Koja­mon voi­tot mene­vät aivan muu­al­le. Ainoa tapa vetää mark­ki­na­vuo­kraa alas­päin, on teh­dä lisää asun­to­ja ja pal­jon. Asun­to­tuo­tan­toa rajoit­taa nyt se, ettei kau­pun­gil­la ole rahaa saat­taa tont­te­ja raken­nus­kel­poi­sik­si. Tähän pul­lon­kau­laan koh­dis­tet­tui­na nuo oman vuo­kra-asun­to­yh­tiön voi­tot paran­ta­vat asumistilannetta.

Täl­lai­nen lähel­lä mark­ki­na­vuo­kraa­ole­va vuo­kra on tie­tys­ti monel­le lii­kaa. Näi­hin­kin asun­toi­hin voi saa­da asu­mis­tu­kea – niin kuin voi muu­ten ARA-asun­toi­hin­kin saada. 

Kos­ka Suo­mes­sa on pää­tet­ty, että omis­tusa­su­mi­sen on olta­va pit­käl­lä aika­vä­lil­lä vuo­kral­la asu­mis­ta edul­li­sem­paa (verot), pitäi­si vuo­kra­lais­ten olla mah­dol­li­suus lunas­taa vuo­kra-asun­ton­sa omaksi. 

Täl­lai­nen kau­pun­gin kovan rahan vuo­kra-asun­to­yh­tiö voi­si vakaut­taa asun­to­mark­ki­noi­ta mer­kit­tä­väs­ti. Mikä ihmeel­li­sin­tä, se ei mak­sai­si kau­pun­gil­le mitään, vaan tuot­tai­si voit­toa. Seli­tys tähän tai­ka­temp­puun on sii­nä, että kau­pun­ki saa lai­naa pal­jon alem­mal­la korol­la kuin yksi­tyi­set sijoittajat.

Täs­sä en ota kan­taa suun­taan enkä toi­seen­kaan, kuin­ka pal­jon var­si­nai­sia ARA-asun­to­ja edel­leen rakennettaisiin.

= = =

Muu­ten olen sitä miel­tä, että ARA-asun­nois­sa vuo­kran tuli­si olla tulos­i­don­nai­nen. Yli­tu­loi­sia ei pidä hää­tää asun­nois­ta, mut­ta hei­dän vuo­kran­sa pitäi­si olla lähel­lä markkinavuokraa. 

27 vastausta artikkeliin “Helsingille kovan rahan vuokra-asuntoyhtiö”

  1. Ihan kan­na­tet­ta­va aja­tus, kun­han myös hal­po­ja asun­to­ja on tar­jol­la, mie­lui­ten samois­sa talois­sa kuin mark­ki­na­hin­tai­set­kin asun­not. Joil­la­kin on kova hin­ku ajaa köy­hät vaik­ka koko Hel­sin­gis­tä pois hyvien veron­mak­sa­jien tiel­tä, mut­ta tämä on täy­sin moraa­li­ses­ti kes­tä­mä­tön rat­kai­su, jon­ka seu­rauk­sia kan­nat­taa myös miettiä.

    Pel­kän asu­mis­tuen varaan sosi­aa­lis­ta asu­mis­ta ei uskal­la jät­tää. Asu­mis­tuen tasoa ei pää­tä hel­sin­ki­läi­set, eikä voi aja­tel­la, että muu Suo­mi suos­tui­si mak­sa­maan hel­sin­ki­läi­sil­le kuin­ka suu­ria asu­mis­tu­kia tahan­sa. Asu­mis­tuen kans­sa on myös kova kiusaus lei­ka­ta sitä tai olla teke­mät­tä sii­hen tar­vit­ta­via koro­tuk­sia. Ara-asun­to­jen vuo­kria ei noin vain koro­te­ta eikä talo­ja pure­ta, vaik­ka oikeis­to­lai­set tuu­let puhaltaisivatkin.

    Asun­to­jo­not eivät ole niin suu­ri kata­stro­fi, kun­han meil­lä on myös mark­ki­na­hin­tai­sia asun­to­ja tar­jol­la. Täl­löin ne kai­va­tut hyvät veron­mak­sa­jat edel­leen pää­se­vät muut­ta­maan Hel­sin­kiin, kos­ka hei­dän pal­kat kyl­lä jous­ta­vat. Maa­il­mal­la on sen­tään vie­lä Hel­sin­kiä­kin kal­liim­pia kukois­ta­via kaupunkeja.

  2. Kun­tien osal­lis­tu­mi­nen vuo­kra­bis­nek­seen pitää kiel­tää koko­naan (pl. työ­suh­dea­sun­not). Kun­ta bis­nek­ses­sä on mark­ki­na­häi­riö, jon­ka kaik­ki asuk­kaat mak­sa­vat. Hyvä alku on lopet­taa ARA-tuo­tan­to. Kun­tien hal­lin­taan voi jät­tää ns. luon­nol­li­set mono­po­lit, mut­ta asun­to­ra­ken­ta­mis­ta ei kukaan voi väit­tää luon­nol­li­sek­si monopoliksi.

    Työ­suh­dea­su­mi­nen on oma lukun­sa. Jos halu­taan hyvää työ­voi­maa Hel­sin­kiin, kan­nat­taa vah­vas­ti har­ki­ta paluu­ta työ­suh­dea­sun­toi­hin mata­la­palk­ka-aloil­la, kuten sai­raan­hoi­ta­jat ja lastentarhanopettajat.

    Kau­pun­gin roo­li on taa­ta kaa­voi­tuk­sel­la kil­pai­lu. Ruu­tu­kaa­va, umpi­kort­te­lit, riit­tä­vän pie­net ton­tit, eikä kah­ta vie­rek­käis­tä tont­tia samal­le toi­mi­jal­le, ter­veh­dyt­tää mark­ki­noi­ta sitä mukaa, kun alue­ra­ken­ta­mis­pe­ri­aat­teel­la teh­ty­jä lähiöi­tä saa­daan pus­kut­rak­to­ril­la nurin. Tulee­ko ton­til­le omis­tus- vai vuo­kra­ta­lo­ja tai ken­ties toi­mi­ti­laa, ei kuu­lu kaupungille.

  3. Jos tavoit­tee­na oli­si romah­dut­taa asun­to­si­joit­ta­jien vuo­kra­tuo­tot, mut­ta kui­ten­kin taa­ta riit­tä­vä asun­to­tuo­tan­to kai­kil­le asun­toa tar­vit­se­vil­le, mikä oli­si sii­hen kaik­kein suo­ra­vii­vai­sin kei­no? Mikä­li poliit­ti­nen rea­lis­mi sivuu­te­taan, niin onko ole­mas­sa sel­lais­ta dik­taat­to­rin mah­ti­käs­kyä, jol­la voi­tai­siin asu­mi­son­gel­ma ratkaista?

    1. Amos Aho­la: Olen­nais­ta on vain se, että raken­ne­taan riit­tä­väs­ti, tai jopa yli sen.

      Kii­nas­sa teh­dään juu­ri tätä täl­lä het­kel­lä. Siel­lä raken­ne­taan enem­män kuin tar­vet­ta on, min­kä seu­rauk­se­na asun­to­ja on tyh­jil­lään ihmis­ten roh­mu­tes­sa nii­tä itsel­leen puh­taas­ti spe­ku­loin­ti­mie­les­sä. Tilan­ne on pit­käl­lä aika­vä­lil­lä täy­sin kestämätön. 

      En ymmär­rä, mitä hyö­tyä oli­si sii­tä, että asun­to­ja raken­ne­taan yli tar­peen. Yli tar­peen raken­ta­mi­nen tar­koit­taa sitä, että kaik­kiin asun­toi­hin ei löy­dy asu­kas­ta, joka mak­sai­si asun­non raken­ta­mi­sen kus­tan­nuk­sen. Tämä taas tar­koit­taa sitä, että resurs­se­ja käy­te­tään tuot­ta­maan asioi­ta, jot­ka eivät tuo­ta yhtä pal­jon hyvin­voin­tia kuin jos ne pan­tai­siin tuot­ta­maan jotain muuta.

  4. Sin­ga­po­re on läh­te­nyt poli­tii­kas­saan sii­tä, että ihmi­sen elä­mi­sen perus­asioi­den tulee olla niin hal­po­ja, että pie­ni­tu­loi­nen­kin elää ilman tukia.

    Niin­pä yhteis­kun­ta vas­taa asu­mi­sen hal­puu­des­ta siten, että se raken­taa 85 % asun­to­kan­nas­ta ja vuokraa/myy ne hal­val­la asuk­kail­le. Tuo 15 % on sit­ten koja­moi­den aluet­ta ja län­si­mai­set ja varak­kaat mak­sa­vat sit­ten sikahintaa.

    Asu­mi­sen väl­jyys­kin on aivan eri jut­tu, asu­mis­mi­ni­mi­nä pidet­tiin 30 m² , mut­ta en tie­dä miten tuo on toteutunut

    Kun lii­ken­ne ja ruo­ka­kin on hal­paa niin eipä Sin­ga­po­res­sa tar­vi­ta saman­lais­ta tuki­vii­dak­koa ja byro­kra­ti­aa kuin Suomessa

    1. Mark­ki­na­vuo­kran alit­ta­va asun­to on eräs tuen muoto.

  5. Asu­mi­sen sosia­li­soin­ti ei ole tätä päivää.

    Eläm­me mark­ki­na­ta­lou­des­sa ja sen tulee kos­kea myös asun­to­ja. Täs­sä­kin asias­sa mark­ki­nat kyl­lä toimivat.

    Se kui­ten­kin tar­koit­taa, että jos jol­la­kul­la ei ole varaa asua isos­sa asun­nos­sa kes­kus­tas­sa hänen on sit­ten sopeu­tet­ta­va menon­sa tuloi­hin. Se ei voi tapah­tua veron­mak­sa­jien kustannuksella.

  6. Ei työ­suh­dea­sun­to­ja. Työ­läis­tä ei pidä sitoa työ­nan­ta­jaan. Palk­ka on tehok­kaam­pi hou­ku­tin. Asun­to­jen sosia­li­soin­nin sijaan Hel­sin­ki sai­si periä ton­teis­ta mark­ki­na­vuo­kran tai ‑hin­nan ja käyt­tää sen tont­tien luo­vu­tuk­sen tehos­ta­mi­seen, niin saa­tai­siin tar­peek­si asun­to­ja kai­kil­le. Vel­ka­ra­hal­la kei­not­te­lu ei ole jul­ki­sen sek­to­rin ydintoimintaa.

    1. Mut­ta jos sijoit­ta­jat vaa­ti­vat pää­omal­le vii­den pro­sen­tin tuot­toa, tulee vuo­kra-asun­nois­ta kes­tä­mät­tö­män kal­lii­ta. Kun kau­pun­ki saa rahaa olen­nai­ses­ti hal­ve­mal­la, kau­pun­ginl­la on suh­teel­li­nen etu asun­to­jen omistamiseen.

  7. Jos­kus Hel­sin­gis­sä haa­veil­tiin, että mekin pää­tyi­sim­me samaan tilan­tee­seen, ja pak­ko myön­tää, että parem­min­han asiat Wie­nis­sä ovat”

    Wien on var­sin poik­keuk­sel­li­nen kau­pun­ki, siel­lä on pit­kät perin­teet sosi­aa­li­ses­sa asu­mi­ses­sa ja suh­tau­tu­mi­nen vuo­kral­la asu­mi­seen poik­ke­aa mones­ta muus­ta maas­ta ja kau­pun­gis­ta. Sitä on ihme­tel­ty taan­noin esim. Huf­fing­ton Pos­tis­sa.
    Hel­sin­gis­sä on toki yri­tet­ty ottaa mal­lia Wie­nin toi­min­ta­ta­vois­ta, esim. koplaa­mal­la kovan rahan talo­jen ja vuo­kra­ta­lo­jen raken­ta­mis­ta tar­jous­kil­pai­luis­sa. Jos­tain syys­tä tämä toi­mii parem­min Wie­nis­sä, ehkä siel­lä osa­taan teh­dä tar­kem­mat ja tiu­kem­mat sopi­muk­set. Infran raken­ta­mi­nen val­miik­si ennen asuin­ta­lo­jen raken­ta­mis­ta ei oikein tun­nu Hel­sin­gis­sä onnis­tu­van, vaik­ka se on ollut aja­tuk­sis­sa… Wie­nis­sä kau­pun­ki myös brän­dää ja mark­ki­noi uusia asui­na­luei­ta voi­mal­li­ses­ti — vähän saman suun­tais­ta yri­tet­tiin Aurin­ko­lah­des­sa, mut­ta sen brän­di ei ole oikein kes­tä­nyt aikaa, mikä ehkä vie hie­man uskot­ta­vuut­ta uusien aluei­den brändäyksestä.

  8. Ainoa tapa vetää mark­ki­na­vuo­kraa alas­päin, on teh­dä lisää asun­to­ja ja paljon.”

    Eri miel­tä. Ei edes kau­pun­gin omis­ta­ma yhtiö kyke­ne lisää­mään asun­to­jen raken­ta­mis­ta niin pal­jon että lisä­tar­jon­nal­la oli­si olen­nai­ses­ti mark­ki­na­vuo­kria alen­ta­va vai­ku­tus. Uudis­vo­lyy­miä ei pys­ty­tä niin suu­rek­si nos­ta­maan jo yksi­no­maan sik­si että että sel­lai­sel­le volyy­mil­le ei ole teki­jöi­tä tai mate­ri­aa­le­ja. Sinäl­lään Osmon ehdo­tus on oikean suun­tai­nen mut­ta riit­tä­mä­tön ja toi­vot­to­man hidasvaikutteinen.

    Mark­ki­na­vuo­krat saa­daan yksin­ker­tai­ses­ti alas vuo­kra­sään­te­lyl­lä. Ruot­si on sen teh­nyt huo­nos­ti ja siel­tä ei mal­lia kan­na­ta ottaa. Pää­osas­sa Län­si-Euroop­paa on käy­tös­sä vuo­kra­sään­te­ly jos­sa­kin muo­dos­sa eikä Suo­men kan­na­ta täs­sä­kään asias­sa kuu­lua Itä-Euroop­paan. Vuo­kra­sään­te­ly on mah­dol­lis­ta ottaa käyt­töön hyvin nopeas­ti ja kos­ke­maan kaik­kia nykyi­siä­kin vuo­kra­suh­tei­ta. Asun­to­jen omis­ta­jien koke­man iskun peh­men­tä­mi­sek­si voi­daan teh­dä esim. vii­den vuo­den ajal­la por­ras­te­tus­ti. Ei kun val­mis­te­luun ja seu­raa­vaan hal­li­tus­oh­jel­maan. (Ja mikä muka­vin­ta saa­daan Koja­mon ym. kis­kon­ta vuo­kril­la loppumaan.)

    Tai voi­si­ko Hel­sin­gin kau­pun­ki teh­dä vain Hel­sin­kiä kos­ke­van päätöksen?

  9. Ensi­las­kel­ma, täs­tä parem­min tie­tä­vät parantelemaan:
    Neliön raken­nus­kus­tan­nus (nyt kiih­keä­nä aika­na) 3.500e, ton­tin arvo jos kau­pun­ki nyt myi­si (huu­to­kaup­pai­si) 1000–3000e/asuin m2. Hoi­to­ku­lut 4e/m2/kk. Kor­jaus jne rahas­toin­ti 2e/m2/kk. Kau­pun­ki saa 25v lai­nan 2% korol­la. Eli neliön kus­tan­nus: pää­oma 7,50–11e/m2/kk + hoi­to 6 e/m2/kk. Sii­tä 14–17 e/m2/kk. Jos kau­pun­ki ottaa pro­sen­tin ris­ki­li­sän, 17–22 e/m2/kk.

  10. Kor­keil­la asu­mis­kun­tan­nuk­sil­la on vai­ku­tus­ta koko yhteis­kun­taan. Esim alhai­nen syn­ty­vyys joh­tuu lii­an kal­liis­ta asumisesta

    Vai­ku­tus syn­tyy kah­ta kaut­ta , asu­mi­sen kal­leus vie tulois­ta lii­an suu­ren osan eikä varaa lap­siin ole. 

    Ja kun asun­to on kal­lis niin pää­dy­tään pik­ku kani­kop­pei­hin eikä lap­sil­le ole tilaa

    Oma lukun­sa on työ­suh­tei­den epävakaus

    Kun yhteis­kun­ta kasaa ris­ke­jä hedel­mäl­li­ses­sä iäs­sä ole­vil­le niin lisään­ty­mi­nen loppuu

    Hyvä puo­li täs­sä on, että 50 vuo­den kulut­tua on pal­jon hal­po­ja asun­to­ja, kun väki vähenee

    Ellei joku vael­ta­va kan­sa ole kor­van­nut suomalaisia

  11. Mie­tit­tiin ker­ran poru­kal­la tähän rat­kai­su­ja. Yksi rat­kai­su löy­tyi suht suo­ra­vii­vai­ses­ti seuraavasti:

    Kau­pun­gil­la on yhtiö nimel­tä Hel­sin­gin Asun­to­han­kin­ta, joka on aika­naan fik­sus­ti hank­ki­nut joi­tain tuhan­sia asun­to­ja vapail­ta mark­ki­noil­ta, yksit­täi­si­nä asun­toi­na eri talo­yh­tiöis­tä. Näi­tä kau­pun­ki vuo­kraa käsi­tyk­se­ni mukaan jo nyt mark­ki­naeh­toi­ses­ti markkinavuokrilla.

    Kau­pun­ki voi­si alkaa myy­dä täs­tä asun­to­mas­sas­ta esim 5 pro­sent­tia vuo­des­sa vapail­le mark­ki­noil­le ja käyt­tää näin saa­ta­vat varat kor­va­mer­kit­ty­nä lisää­mään omaa asun­non­tuo­tan­to­aan yli muu­toin val­lit­se­van perustason. 

    Hyö­dyt oli­si­vat moninaiset:

    - vapail­le mark­ki­noil­le myy­tä­vät Asun­to­han­kin­nan asun­not omal­ta osal­taan estäi­si­vät omis­tusa­sun­to­jen hin­to­jen nousua, ken­ties jopa las­ki­si­vat hintatasoa.

    - myy­tä­vis­tä asun­nois­ta saa­ta­va neliö­hin­ta ylit­täi­si monis­sa tapauk­sis­sa uusien asun­to­jen raken­nus­kus­tan­nuk­sen, jol­loin kau­pun­gin asun­to­jen koko­nais­mää­rä tai koko­nais­pin­ta-ala kasvaisi.

    - kau­pun­kiin saa­tai­siin nopeas­ti lisää kai­vat­tu­ja asun­to­ja asun­to­pu­laa hel­pot­ta­maan ilman tör­mäys­tä kau­pun­gin inves­toin­ti­kat­toi­hin, vel­ka­ta­voit­tei­siin tai mui­hin rajoit­tei­siin kun myyn­nit rahoit­tai­si­vat uudet investoinnit.

      1. Ok, kii­tos.

        Tätä myyn­nin kiel­tä­vää ehtoa ei voi neu­vo­tel­la pois­tet­ta­vak­si edes sel­lai­sel­la lisäeh­dol­la, että Asun­to­han­kin­ta käyt­tää myyn­ti­tu­lot täy­si­mää­räi­ses­ti uusien kovan rahan vuo­kra-asun­to­jen raken­ta­mi­seen kau­pun­gil­le / Asuntohankinnalle?

      2. Asun­to­ja:
        Ok, kiitos.

        Tätä myyn­nin kiel­tä­vää ehtoa ei voi neu­vo­tel­la pois­tet­ta­vak­si edes sel­lai­sel­la lisäeh­dol­la, että Asun­to­han­kin­ta käyt­tää myyn­ti­tu­lot täy­si­mää­räi­ses­ti uusien kovan rahan vuo­kra-asun­to­jen raken­ta­mi­seen kau­pun­gil­le / Asuntohankinnalle? 

        Ilmei­ses­ti ei voi neu­vo­tel­la, ja vaa­ra­na on, että vero­hal­lin­to voi­si aina­kin teo­rias­sa lait­taa takau­tu­vas­ti verol­le vie­lä­pä vii­meis­ten vii­den vuo­den lii­ke­voi­tot heti, jos yksi­kin asun­to myy­dään, ja myyn­nin jäl­keen vero­va­paus oli­si pysy­väs­ti menetetty.
        Sinän­sä täs­sä näkyy lain­sää­dän­nön höl­möys: yksi­tyis­hen­ki­löt saa­vat (tai ovat aina­kin saa­neet) vähen­tää asun­to­lai­nan korot vero­tuk­ses­sa ja myy­dä 2 asun­non ilman luo­vu­tus­voit­to­ve­roa 2 vuo­den asu­mi­sen jäl­keen. Asun­to­han­kin­tayh­tiö tar­vit­see tulo­ve­ron vält­tääk­seen eri­tyi­sen sopi­muk­sen, jon­ka ehto­na on asun­to­jen vuo­kraa­mi­nen joil­lain perus­teil­la vali­tuil­le vuo­kra­lai­sil­le. Ongel­ma syn­tyy sii­tä, että asun­to­han­kin­tayh­tiön suu­rin menoe­rä ovat korot, eli sil­lä on pal­jon lai­naa, mis­tä syys­tä sen pitää näyt­tää koh­tuul­lis­ta voit­toa. Hel­pom­pi on perus­taa ihan uusi asun­to­jen­ra­ken­ta­mis­yh­tiö, kuin yrit­tää muut­taa Asun­to­han­kin­taa sellaiseksi…

  12. Aja­tus oikeu­des­ta vuo­kra-asun­to­jen lunas­ta­mi­seen on kan­na­tet­ta­va ja sikä­li mie­len­kiin­toi­nen, että tämä oli mah­dol­lis­ta Suo­mes­sa­kin vie­lä 80-luvul­la, mut­ta (kuten Suo­mes­sa yleen­sä) menet­te­ly oli han­ka­la eikä sitä juu­ri käy­tet­ty tai oltu tie­toi­sia. Jul­ki­sen tai jul­kis­ta tukea naut­ti­vien taho­jen vuo­kra-asun­to­jen lunas­ta­mi­nen on mah­dol­lis­ta mones­sa maas­sa ja sitä jopa käy­te­tään, esim. Englan­nis­sa vuo­kra­lai­nen voi saa­da asu­non puo­leen hin­taan jos on asu­nut sii­nä riit­tä­vän kauan.
    Suo­mes­sa monen ensia­sun­non hank­ki­jan ongel­ma­na on, että kor­kei­den vuo­krien takia käsi­ra­han sääs­tä­mi­nen on todel­la vai­ke­aa, ja tämä ongel­ma hel­pot­tui­si, jos käsi­ra­han sai­si sääs­tet­tyä hin­nan­alen­nuk­sen muo­dos­sa vuo­kral­la asuessaan.

    Ihan oma ongel­man­sa asun­to­tuo­tan­nos­sa on Suo­men onne­ton tuo­tan­to­ka­pa­si­teet­ti, joka on ajet­tu kah­den laman aika­na alas. Suo­mes­sa ei saa­da nyky­ään raken­net­tua kuin mur­to-osa 70-luvun tuo­tan­nos­ta. 70-luvul­la Suo­meen raken­net­tiin yli 50000 ja jopa 80000 asun­toa vuo­des­sa. Tek­ni­nen ja muu kehi­tys on joh­ta­nut sii­hen, että nyt 40 vuot­ta myö­hem­min 30000 asun­toa vuo­des­sa on kapa­si­teet­ti­ra­joil­la, kuten nouse­vis­ta hin­nois­ta ja raken­nus­yh­tiöi­den las­ke­vis­ta kat­teis­ta huomataan.
    Hel­sin­gis­tä ei ole kuin vajaat 400 kil­saa koko Suo­men kokoi­seen suur­kau­pun­kiin, jos­ta var­mas­ti riit­täi­si Hel­sin­kiin­kin nos­to­kur­kia, suun­nit­te­li­joi­ta, ele­ment­te­jä ja käsi­pa­re­ja, jos vain Venä­läi­sil­le toi­mi­joil­le avat­tai­siin pää­sy Suo­men markkinoille.

  13. Eikö tavoit­teen saa­vut­ta­mi­sen kan­nal­ta oli­si hel­pom­paa vaan ostaa joku Hel­sin­gis­sä pää­osin jo val­miik­si toi­mi­va asun­to­si­joi­tus­yh­tiö mark­ki­noil­ta, joka sit­ten voi­si muut­taa omis­ta­ja­vaih­dok­sen jäl­keen toi­min­ta­mal­lin­sa ehdo­tuk­sen mukaiseksi?

  14. Meil­lä on siis sel­keäs­ti mää­ri­tel­ty ongel­ma (vuo­kra- ja omis­tusa­su­mi­sen hin­ta) sekä tahot joil­la oli­si vah­va motii­vi ongel­ma rat­kais­ta (kau­pun­ki ja kaupunkilaiset).

    Kau­pun­ki ei kui­ten­kaan voi tai halua inves­toi­da yli poliit­ti­ses­ti sovit­tu­jen raa­mien tai vel­kaan­tua lii­kaa. Tämän jär­ke­vyy­des­tä voi kina­ta vaik­ka kuin­ka kau­an eikä se tai­da muuk­si muut­tua. Kau­pun­gil­la oli­si samal­la tasees­saan istu­mas­sa kurant­tia asun­to-omai­suut­ta vaik­ka kuin­ka pal­jon, jota ei tar­vit­si­si edes net­to­myy­dä vaan ainoas­taan lait­taa tase-erät liik­keel­le, jot­ta hom­maan saa­tai­siin lisä­vauh­tia ihan ilman lisä­vel­kaa­kin, mut­ta niin ei voi­da teh­dä kos­ka on sovit­tu tähän­kin kai­ken­lai­sia rajoitteita.

    Jos yksi­tyis­sek­to­ril­la oli­si oikea motii­vi ongel­ma rat­kais­ta, oli­si se tapah­tu­nut takuu­var­mas­ti jo kau­an sit­ten. Mut­ta ei yksi­tyi­sil­lä toi­mi­joil­la ole oike­aa motii­via alhai­sem­piin asu­mi­sen hin­toi­hin, ken­ties osit­tain päinvastoin.

    Jul­ki­sel­la sek­to­ril­la oli­si aito tah­to­ti­la ja kaik­ki avai­met, mut­ta se on itse ase­tet­tu­jen rajoit­tei­den ja ehto­jen hal­vaan­nut­ta­ma (jäl­leen kerran).

    Olen­ko täy­sin väärässä?

  15. Vuo­kra­sään­nös­te­lys­tä ei ole rat­kai­suk­si. Mitä tehok­kaam­min sään­nös­te­ly puree vuo­kriin ja vuo­kra­so­pi­mus­ten ehtoi­hin, sitä vähem­män sään­nös­tel­ty­jä asun­to­ja on tar­jol­la. Asun­to­jen hin­to­jen las­ku oli­si lai­ha loh­tu niil­le, joi­den vuo­kra-asun­to myy­täi­siin omis­tusa­sun­nok­si, varat eivät riit­täi­si oman asun­non han­kin­taan ja uuden vuo­kra-asun­non näy­tös­sä oli­si aiem­man 20 ihmi­sen sijaan 200 asun­nos­ta kiinnostunutta.

    Soi­nin­vaa­ran jäl­ki­kir­joi­tus oli hyvin mie­len­kiin­toi­nen. Vuo­den­vaih­tees­sa toteu­tet­ta­va hen­ki­lö­ve­ro­tuk­sen muu­tos kai mah­dol­lis­tai­si vuo­krien sito­mi­sen lähes reaa­liai­kai­siin ansio­tu­loi­hin. Täl­lä voi­tai­siin puut­tua sinän­sä har­vi­nai­seen ilmi­öön, jos­sa hyvä- tai erit­täin hyvä­tu­loi­set ihmi­set asu­vat edul­li­sis­sa kau­pun­gin vuo­kra-asun­nois­sa. Ulos ei ketään hei­tet­täi­si, mut­ta naa­pu­ria­sun­nos­sa asu­vat sii­voo­ja ja myyn­ti­joh­ta­ja mak­sai­si­vat kau­pun­gin sub­ven­toi­mis­ta asun­nois­ta oikeu­den­mu­kai­sem­man ja tehok­kaam­man hinnan. 

    Hel­sin­gin “kovan rahan asun­to­tuot­ta­ja” voi­si aloit­taa tuot­ta­mal­la kau­pun­gin työn­te­ki­jöil­le hiu­kan mark­ki­na­hin­to­ja edul­li­sem­pia työ­suh­dea­sun­to­ja. Tämä kas­vat­tai­si kau­pun­gin veto­voi­maa työ­nan­ta­ja­na ja kan­nus­tai­si pit­kä­ai­kai­siin työ­suh­tei­siin. Samal­la vapai­den mark­ki­noi­den vuo­kra-asun­to­ja vapau­tui­si heil­le, jot­ka eivät ole kau­pun­gil­la töissä.

    1. Tut­ki­ja Puna­vuo­res­ta: Täl­lä voi­tai­siin puut­tua sinän­sä har­vi­nai­seen ilmi­öön, jos­sa hyvä- tai erit­täin hyvä­tu­loi­set ihmi­set asu­vat edul­li­sis­sa kau­pun­gin vuo­kra-asun­nois­sa. Ulos ei ketään hei­tet­täi­si, mut­ta naa­pu­ria­sun­nos­sa asu­vat sii­voo­ja ja myyn­ti­joh­ta­ja mak­sai­si­vat kau­pun­gin sub­ven­toi­mis­ta asun­nois­ta oikeu­den­mu­kai­sem­man ja tehok­kaam­man hinnan. 

      Sii­voo­ja ja myyn­ti­joh­ta­ja mak­sa­vat sitä var­ten eri lail­la vero­ja, että hei­dän elin­ta­soe­ron­sa kaven­tui­si. Tie­ten­kin aina voi kek­siä eri­lai­sia por­ras­tuk­sia mitä eri­lai­sim­piin asioi­hin, mut­ta ylei­ses­ti ottaen byro­kra­tian lisää­mi­nen mark­ki­na­ta­lou­den ole­tet­tu­jen vir­hei­den kor­jaa­mi­sek­si joh­taa vain entis­tä huo­nom­paan lopputulokseen. 

      Hel­sin­gin kal­liit hin­nat saa­daan kuriin sil­lä, että lope­te­taan kai­ken­lai­nen (kor­va­mer­kit­ty) asu­mi­sen tuke­mi­nen. Sen jäl­keen ihmi­set asu­vat asun­nois­sa, joi­hin heil­lä on varaa. Asun­to­jen vuo­kra- ja hin­ta­ta­so aset­tuu kysyn­nän ja tar­jon­nan mukai­seen tasa­pai­noon, jos­sa sii­voo­jal­la­kin on varaa mak­saa vuokraa.

      1. Olet taval­laan oikeas­sa. “Kai­ken­lai­sen asu­mi­sen tuke­mi­sen lopet­ta­mi­nen” tar­koit­tai­si HEKA:n 43 000 asun­non sal­kun myy­mis­tä. Lop­pu­tu­lok­se­na oli­si vähän Koja­moa isom­pi tai n. 2x Saton kokoi­nen yhtiö, joka voi­si pää­tyä pää­oma­si­joit­ta­jien kaut­ta jopa pörs­siin. HEKAn asuk­kaal­le tämä toden­nä­köi­ses­ti tar­koit­tai­si vuo­kran kak­sin- tai kol­min­ker­tais­tu­mis­ta muu­ta­mas­sa vuodessa.

        Pie­ni­tu­loi­sim­mat HEKA:n vuo­kra­lai­set jou­tui­si­vat etsi­mään uudet asun­not. Uusien asun­to­jen vuo­kria jou­dut­tai­siin taas sub­ven­toi­maan asu­mi­sen tukien kaut­ta. Ongel­mia saat­tai­si syn­tyä myös työ­voi­man saa­ta­vuu­des­ta. Sta­din yksi­tyi­nen ja jul­ki­nen sek­to­ri tar­vit­se­vat pal­jon pie­ni­palk­kais­ta pal­ve­lua­lo­jen työ­voi­maa. Mata­la­palk­kai­ses­ta alhai­sen tuot­ta­vuu­den työs­tä ei vält­tä­mät­tä voi­da mak­saa teki­jäl­leen kovin pal­joa nykyis­tä enem­pää, vaik­ka työ­voi­man saa­ta­vuu­des­sa oli­si ongel­mia (case Hel­sin­gin kau­pun­gin LTO:t).

        Mie­les­tä­ni on ongel­mal­lis­ta, että kau­pun­ki sub­ven­toi alhai­sil­la vuo­kril­la hyvä- tai erit­täin hyvä­tu­lois­ten ihmis­ten asu­mis­ta. Pie­ni­palk­kai­nen sii­voo­ja ei siis pää­se muut­ta­maan Hel­sin­kiin, kos­ka vapaa­ra­hoit­tei­seen asun­toon ei ole varaa ja kau­pun­gin asun­nos­sa asuu hyvä­tu­loi­nen myyn­ti­joh­ta­ja. Vuo­kra­so­pi­muk­sen ter­mi­noin­ti ei onnis­tu hyvä­osai­suu­den perus­teel­la. Toi­mi­va rat­kai­su oli­si mie­les­tä­ni por­ras­taa alhai­sik­si sub­ven­toi­tu­ja vuo­kria ansio­tu­lo­jen perus­teel­la. Samal­la estet­täi­siin talo­yh­tiöi­den slum­miu­tu­mi­nen, eikä kenen­kään tar­vit­si­si muut­taa pois kodistaan.

        Puh­taan mark­ki­naeh­toi­ses­sa mal­lis­sa myös asu­mis­tu­ki lak­kau­tet­tai­siin. Täl­löin­hän vuo­krat aset­tui­si­vat vähi­tel­len uuteen tasa­pai­noon. Ongel­mak­si muo­dos­tuu kui­ten­kin vai­he, jos­sa vuo­krat hake­vat uuden tasa­pai­non­sa. Ennen tasa­pai­non saa­vut­ta­mis­ta monet jää­vät asunn­ot­to­mik­si, kun rahaa asun­non vuo­kraan ei enää ole. Yhteis­kun­nan näkö­kul­mas­ta syr­jäy­ty­mi­sen kus­tan­nuk­set ovat mit­ta­vat: asunn­ot­to­mak­si jou­tu­mi­nen joh­taa usein työt­tö­myy­teen, ja suu­ri osa syr­jäy­tyi­si pysy­väs­ti yhteis­kun­nan pal­ve­lu­ver­kon varaan.

        Kun­nal­lis­ve­ro ei muu­ten ole järin progres­sii­vi­nen ansio­tu­lo­vä­hen­nyk­ses­tä huo­li­mat­ta. Sii­voo­ja ja myyn­ti­joh­ta­ja siis mak­sa­vat koti­kun­nal­leen tasai­sem­paa veroa kuin valtiolle.

  16. Kau­pun­gin 100%:sesti omis­ta­man vuo­kra­ta­lo­yh­tiön toi­mi­tus­joh­ta­jal­la on tulos­palk­kaus. Mitä enem­män voit­toa fir­ma tuot­taa, sitä parem­mat bona­rit. Rahaa­han kun­ta täs­sä on tekemässä.

    Vuo­kra­ta­lo­yh­tiön pomo on kaa­voi­tus­po­mon sau­na­ka­ve­ri. Joten­kin ihmeel­li­ses­ti kaa­voi­tus tök­kiä ja nime­no­maan kaik­kien mui­den kuin kau­pun­gin omaan käyt­töön pää­ty­vien vuo­kra­tont­tien kaa­voi­tus hidas­tuu. Jos ei itse kaa­voit­ta­jan toi­mes­ta, niin sit­ten vuo­kra­ta­lo­yh­tiön pomol­la on kyl­lä bul­vaa­ni­ka­ve­rei­ta jot­ka teh­tai­le­vat kaa­va­va­li­tuk­sia nime­no­maan niis­tä koh­teis­ta, jois­sa kaa­voi­te­taan muil­le kuin kun­nan omal­le vuo­kra­ta­lo­fir­mal­le tule­via tontteja.

    Raken­ta­mi­nen hidas­tuu ja vähen­ty­vä tar­jon­ta + tasai­nen / nouse­va kysyn­tä nos­ta­vat “mark­ki­na­hin­tais­ten” kau­pun­gin vuo­kra­ta­lo­jen tuot­to­ja ja pomo tie­naa hyvin ja yltää kaik­kiin bonustavoitteisiin.

    On todel­la vai­kea saa­da etu­ris­ti­rii­da­ton­ta tilan­net­ta kun kaa­voi­tus­mo­no­po­li, (maa­poh­jan) kiin­teis­tö­ve­ro­tus ja vuo­kra­ta­lo­fir­ma ovat saman orga­ni­saa­tion sisäl­lä. Ja aika se ja sama onko se teo­rias­sa yhtiöi­tet­ty, samat suo­ja­työ­paik­ka­po­mot nii­den poliit­tis­ten puo­luei­den val­ta­suh­tei­den mukai­sel­la sul­le-mul­le-men­ta­li­tee­til­la siel­lä vuo­kra­ta­lo­fir­man hal­li­tuk­ses­sa istu­vat kuitenkin.

  17. Kiin­nos­ta­va tuo tuot­to­pro­sen­tin mää­rit­te­ly. Vii­den pro­sen­tin reaa­li­tuot­to lähes ris­kit­tö­mis­tä inves­toin­neis­ta on täy­sin hul­lua, ellei näe jotain jär­jen pil­kah­dus­ta sii­nä että se on tulon­siir­toa itsel­lem­me sil­tä osin kuin omis­ta­ji­na ovat suo­ma­lai­set elä­ke­ra­has­tot. Mut­ta sii­nä­kin on käsit­te­ly­ku­lu eli elä­keyh­tiön toimintakustannukset. 

    Samal­la lail­la säh­kön­siir­to­ver­kon omis­ta­jat saa­vat lain mukaan kai 6% takuu­tuo­ton pää­omal­le (en muis­ta oli­ko se koko pää­omal­le vai sijoi­te­tul­le). Tämä on samaa luok­kaa kuin mitä sijoit­ta­jat mak­sa­vat Argen­tii­nan val­tion 100 vuo­den vel­ka­kir­jois­ta alle kak­si vuo­si­kym­men­tä sen edel­li­sen mak­su­ky­vyt­tö­myy­den jäl­keen. Ris­kin huo­mioon ottaen säh­kö­ver­kon takuu­tuot­to on ehkä 2 tai 3* lii­an pal­jon. Sen hin­noit­te­lu­me­ka­nis­mi on vah­vem­pi lai­na­ta­kuu kuin vero­su­ve­re­ni­teet­ti, säh­köyh­tiö voi aina kat­kais­ta säh­köt mak­sa­mat­to­mil­ta mut­ta val­tiol­le veron­kier­tä­jien lait­ta­mi­nen lin­naan kan­nat­taa vain pelo­te­vai­ku­tuk­sen kautta. 

    Kuka näi­tä dii­le­jä neu­vot­te­lee val­tion puo­les­ta? Regu­la­to­ry cap­tu­re tulee mie­leen. Mik­sei näi­tä voi­da mää­rit­tää huu­to­kau­pal­la tai jol­lain muul­la ver­siol­la avoi­mes­ta mark­ki­na­me­ka­nis­mis­ta? Mik­si mark­ki­nat kos­ke­vat Suo­mes­sa vain köy­hiä ja kipeitä?

    1. Tane­li Neval­la:
      Samal­la lail­la säh­kön­siir­to­ver­kon omis­ta­jat saa­vat lain mukaan kai 6% takuu­tuo­ton pää­omal­le (en muis­ta oli­ko se koko pää­omal­le vai sijoi­te­tul­le). Tämä on samaa luok­kaa kuin mitä sijoit­ta­jat mak­sa­vat Argen­tii­nan val­tion 100 vuo­den vel­ka­kir­jois­ta alle kak­si vuo­si­kym­men­tä sen edel­li­sen mak­su­ky­vyt­tö­myy­den jäl­keen. Ris­kin huo­mioon ottaen säh­kö­ver­kon takuu­tuot­to on ehkä 2 tai 3* lii­an pal­jon. Sen hin­noit­te­lu­me­ka­nis­mi on vah­vem­pi lai­na­ta­kuu kuin vero­su­ve­re­ni­teet­ti, säh­köyh­tiö voi aina kat­kais­ta säh­köt mak­sa­mat­to­mil­ta mut­ta val­tiol­le veron­kier­tä­jien lait­ta­mi­nen lin­naan kan­nat­taa vain pelo­te­vai­ku­tuk­sen kautta. 

      Jos säh­kön siir­to­ver­kon tuot­to oli­si rajat­tu lais­sa 3%:iin nykyi­sen 6%:n sijaan, oli­si For­tum ja välil­li­ses­ti val­tio saa­nut pal­jon vähem­män rahaa siir­to­ver­kon myyn­nis­tä -> tuo tuot­to-odo­tus toden­nä­köi­ses­ti pää­omit­tui aina­kin osit­tain sii­hen myyn­ti­hin­taan ja tuli täten omis­ta­jien hyö­dyk­si. En tie­dä pää­omit­tui­ko täy­si­mää­räi­ses­ti, mut­ta var­mas­ti aina­kin osittain.

      Olen mei­naan var­ma, että For­tu­min ver­kois­ta kil­pai­li sul­jet­tu­jen ovien taka­na useam­pi­kin pää­oma­si­joit­ta­ja ja kun pari pää­oma­si­joit­ta­jaa kil­pai­lee kes­ke­nään las­kien inves­toin­nin kan­nat­ta­vuut­ta, niin kyl­lä se tuot­to-odo­tus näkyy niis­sä teh­dyis­sä tarjouksissa.


      Olen kuul­lut, että Rans­kan val­tio käyt­tää tätä kik­kaa pitääk­seen vel­kaan­tu­mi­sas­teen­sa kurissa.

      Sen sijaan, että Rans­ka myy mark­ki­na­kor­kois­ta (0.5% kor­ko) 1000e bon­dia lai­no­jen emit­toin­nis­sa, se myy­kin 1000e bon­dia jon­ka kupon­ki­kor­ko on 4%.

      Sijoit­ta­jat ovat val­mii­ta mak­sa­maan mer­kit­tä­väs­ti enem­män rahaa 1000e 4% kupon­ki­kor­koi­ses­ta bon­dis­ta vs. 1000e 1% kupon­ki­kor­koi­ses­ta pape­ris­ta -> Rans­ka voi hel­pos­ti nos­taa 2 mil­jar­dia käteis­tä, mut­ta sen vel­ka­pää­oma kas­vaa vain yhdel­lä mil­jar­dil­la. EU:n vaka­va­rai­suus­sään­nöt eivät vaan tar­kas­te­le sitä, että mil­jar­din vel­ka­pää­oman kupon­ki­ko­rot ovat 4% sen 0.5%:n sijaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.