Helsingin on nopeutettava asuntorakentamista merkittävästi

25 vastausta artikkeliin “Helsingin on nopeutettava asuntorakentamista merkittävästi”

1. Paluuviite: Osmo Soininvaara: Asuntopula on velkaantumista suurempi uhka – verkkouutiset.fi

2. Asun­top­u­la ei rak­en­ta­mal­la lopu, jos samaan aikaan kaik­ki suo­ma­laiset ja huonos­ti työl­listyvät ulko­maalaiset halu­taan asut­taa Helsinki­in. Ylim­i­toite­tun täy­den­nys­rak­en­tamisen seu­rauk­se­na on vain entistä epävi­ihty­isämpi kaupunki.

   Vastaa

   1. kaik­ki suo­ma­laiset ja huonos­ti työl­listyvät ulko­maalaiset halu­taan asut­taa Helsinkiin.

      Suomes­sa on vapaus päät­tää ihan itse siitä, mihin kukin aset­tuu asumaan. Ketään ei siis asuteta.

      Vastaa

      1. Osmo Soin­in­vaara: Suomes­sa on vapaus päät­tää ihan itse siitä, mihin kukin aset­tuu asumaan. Ketään ei siis asuteta.

         Kun oisikin vain negati­ivi­nen vapaus, mut­ta kun on melkein sub­jek­ti­ivi­nen oikeus.

      2. Markus Vars­ta: Kun oisikin vain negati­ivi­nen vapaus, mut­ta kun on melkein sub­jek­ti­ivi­nen oikeus.

         Niinkuin että Stadin sos­su ei voi osoit­taa sosi­aal­i­ta­pauk­selle vuokraluukkua Koivukylästä?

      3. toke: Niinkuin että Stadin sos­su ei voi osoit­taa sosi­aal­i­ta­pauk­selle vuokraluukkua Koivukylästä?

         Hiukan yllät­tynyt oisin jos voisi, Koivukylä kun on osa Vantaata.

      4. Toimeen­tu­lo­tuki­asi­akas­ta ei saisi lähet­tää toisen kun­nan asi­akkaak­si. Näin kuitenkin jos­sain määrin tapah­tuu. Ainakin väitetään, että maakun­nista pan­naan asun­not­to­mia Helsin­gin junaan ja neu­votaan, m,iten kotikun­taa vaihdetaan.

      5. Osmo Soin­in­vaara:
         Toimeen­tu­lo­tuki­asi­akas­ta ei saisi lähet­tää toisen kun­nan asi­akkaak­si. Näin kuitenkin jos­sain määrin tapah­tuu. Ainakin väitetään, että maakun­nista pan­naan asun­not­to­mia Helsin­gin junaan ja neu­votaan, m,iten kotikun­taa vaihdetaan.

         Hesaris­sa vaiko kk-liit­teessä oli jokin aika sit­ten jut­tua Tat­tarisu­os­ta; alueen motel­lista löy­tyi joku poruk­ka Espoon kaupun­gin maksusitoumuksella.

3. Asun­torak­en­t­a­mi­nen hiipuu, kos­ka raken­nuskus­tan­nuk­set ovat hui­pus­saan, myyn­ti­hin­nat ovat liian korkeat ja eri­tyis­es­ti ihmiset tiedosta­vat suh­dan­teet tait­tumis­es­ta ja varautu­vat sekä työt­tömyy­den kasvu­un että korko­jen nousu­un. Esimerkkinä mainit­takoon että Palo­heinässä uut­ta rivarin raa­toa kau­pataan 600 000 eurol­la. Mieti nyt 3,6 mum­mon miljoon­aa… Hyvin on stadin poli­itikot huole­htimi­nen asioista. Se oli sarkasmia.

   Kuten poli­itikon pitäisi tietää, laskusuh­dan­teessa korot laske­vat, kun lainara­hal­la ei ole kysyn­tää. Viiden mil­jardin euron kysymys kuu­luukin, mik­si kaik­ki ennakoi­vat korko­jen nou­se­van 2019, jos suh­dan­nehuip­pu on jo saavutettu?

   Suomen Pank­ki esit­ti, että kiitos jär­jet­tömän kalli­iden asun­to­jen, koti­taloudet ovat ylivelka­an­tuneet. Nuorten miesten pätkätöil­lä ei oste­ta puolen miljoo­nan rivare­i­ta, jonne voi vokotel­la böö­nan ski­di­en­sä mut­sik­si. Ei tarvi ihme­tel­lä kun joka viides lap­si syn­tyy tukien varas­sa eläville huu­ta­van työvoima­pu­lan paikkaajille.

   Mut­ta se korko­jen nousu — ker­ro Osmo meille taval­lisille sukan kulut­ta­jille, mik­si korot nou­se­vat kun talous sakkaa?

   Vastaa

   1. Urakoit­si­ja:

      Mut­ta se korko­jen nousu – ker­ro Osmo meille taval­lisille sukan kulut­ta­jille, mik­si korot nou­se­vat kun talous sakkaa?

      Korot ovat euroalueel­la tolkut­toman alhaal­la vain EKP:n vas­tu­ut­toman rahapoli­ti­ikan vuok­si. EKP on työn­tänyt markki­noille muu­ta­man tuhat mil­jar­dia pitääk­seen euroalueen surkimus­maat (mm. Italia) pystyssä ja euron yleen­säkin hengis­sä. On suuri ris­ki että tämä rahapoli­ti­ik­ka on johtanut var­al­lisu­usku­plien syn­tymiseen (mm. asun­to­jen hin­nat Helsingis­sä, val­tioiden ja yri­tys­ten velka­pa­per­it), jot­ka sit­ten puhkea­vat rahapoli­ti­ikan nor­mal­isoitues­sa ja korko­jen noustes­sa. Suur­ta kaaos­ta odotellessa.

      Vastaa

      1. vk: […] On suuri ris­ki että tämä rahapoli­ti­ik­ka on johtanut var­al­lisu­usku­plien syn­tymiseen (mm. asun­to­jen hin­nat Helsingis­sä, val­tioiden ja yri­tys­ten velka­pa­per­it), jot­ka sit­ten puhkea­vat rahapoli­ti­ikan nor­mal­isoitues­sa ja korko­jen noustes­sa. Suur­ta kaaos­ta odotellessa. 

         Esimerkik­si raken­nusalal­la (joka on ollut jonkin­lainen veturi tässä “nousukaudessa”) voi het­ken päästä iso luu­ta viuhua, kun elvy­tyspoli­ti­ikan nos­teessakaan ei tah­do­ta saa­da tehtyä voit­toa. Ehkä se on sit­ten niin san­ot­tua luo­vaa tuhoa.

   2. Urakoit­si­ja: Asun­torak­en­t­a­mi­nen hiipuu, kos­ka raken­nuskus­tan­nuk­set ovat hui­pus­saan, myyn­ti­hin­nat ovat liian korkeat

      Tar­jon­ta sakkaa kos­ka kysyn­tä on liian korkeaa? Suomen raken­nusala on siis onnis­tunut rikko­maan markkinatalouden.

      Raken­nuskus­tan­nuk­set kyl­lä ovat var­masti hui­pus­saan, mut­ta sen pitäisi kor­jau­tua jos markki­noille tulee lisää tar­jon­taa. Tähän tarkoituk­seen kaupun­gin tiukem­mat tuotan­to­tavoit­teet ovat hyviä: ne tasoit­ta­vat suh­dan­nevai­htelua ja siten pienen­tävät alalle tulemisen riskiä. Toisaal­ta vielä ei olla lähel­läkään vuo­den 2006–2007 neliömetrimäärää (vielä ollaan miljoona neliömetriä vuodessa alem­pana), eli siinä mielessä kap­a­siteet­tia pitäisi maas­ta löytyä.

      Vastaa

4. Voisko olet­taa, että ne noususuh­dan­teen huipun takia aloit­ta­mat­ta jääneet Hitak­set saadaan ens vuon­na tuotantoon?

   Vastaa

   1. toke:
      Voisko olet­taa, että ne noususuh­dan­teen huipun takia aloit­ta­mat­ta jääneet Hitak­set saadaan ens vuon­na tuotantoon?

      Toiv­ot­tavasti ei. Koko HITAS-jär­jestelmästä on päästävä eroon.

      Vastaa

5. Raken­netaan vaan, mut­ta mitä “asun­top­u­la” tarkoit­taa vapail­la asun­tomarkki­noil­la? Se, että asumisen hin­ta halu­tu­im­mil­la asuin­seuduil­la ylit­tää raken­nuskus­tan­nuk­set on jok­seenkin väistämätön­tä, ja min­ulle tulee mieleen aika mon­ta esimerkkiä kalli­ista tiheistä kaupungeista, jois­sa “raken­netaan lisää” ei selvästikään ole tähän tepsinyt.

   Ennen pitkää kai täy­tyy tyy­tyä siihen, että Helsin­ki on “valmis”, mielum­min ennen kuin Helsin­ki menet­tää viihty­isyyten­sä. Onko oikeas­t­aan mitään takei­ta, etteikö Helsingis­sä asum­i­nen mak­saisi mukavu­u­den rajois­sa täy­teen raken­net­tunakin reip­paasti yli raken­nuskus­tan­nusten? Välil­lähän olet väläytel­lyt, että lisärak­en­t­a­mi­nen voi jopa nos­taa alueen vetovoimaa ja täl­lä taval­la neliöhin­to­ja. Onko siis oikeas­t­aan takei­ta, että Helsin­gin kas­vat­ta­mi­nen hillit­sisi edes hin­to­jen nousua?

   Jos Helsin­ki ker­ta kil­pailee muiden koti­mais­ten ja maail­man kaupunkien kanssa asukkaista, eikö yksi ratkaisu olisi vain noja­ta taakse ja antaa niiden muiden kaupunkien välil­lä vähän kir­iä tai vaik­ka kas­vat­taa etu­matkaa? Raken­nusalan tuotan­toka­p­a­siteetin rajat on jo Suomes­sa tul­lut vas­taan ja kus­tan­nuk­set läht­e­neet nousu­un, kan­nat­taako sitä kaikkea ker­ral­la rohmu­ta tänne?

   Vastaa

   1. > Asukkaiden pref­er­enssit ovat muut­tuneet nopeasti
      > urbaanimmiksi.

      Jos kyse on nopeas­ta muu­tok­ses­ta pref­er­ens­seis­sä, on kyseessä mitä ilmeisim­min trendin täys­käännöstä edeltävä piik­ki. Se ennakoi, että tren­di on äkil­lis­es­ti (rom­ah­dus­mais­es­ti) kään­tymässä päinvastaiseksi.

      – Tähän voisin lait­taa use­am­mankin linkin, mut­ta ne ovat vihreiltä kiellettyjä.

      Jos kaupun­ki läh­tee kor­jaa­maan markki­noil­la tapah­tu­via äkil­lisiä muu­tok­sia eli pelaa­maan kysyn­tä-tar­jon­ta ‑peliä, on sen varaudut­ta­va tässä tule­vaisu­udel­la speku­loivas­sa toimin­nas­sa myös siihen vaihto­ehtoon, että markki­noil­la tapah­tuukin aivan päin­vastainen kehi­tys, ja yhtä äkil­lis­es­ti. Mitä siinä tapauk­ses­sa tehdään? Ote­taanko tap­pio koti­in vieläkin suurem­man velan ottamisel­la vaiko muiden palvelu­jen supistamisella.
      

      Vastaa

6. Mites tämän hur­jan rak­en­tamisen ilmas­to­jalan­jäl­ki. Lie­nee samaa luokkaa kuin autoli­iken­teen ellei enem­mänkin (ainakin jos­sain vai­heessa joku 25% globaaleista CO2 päästöistä syn­tyi rakentamisesta). 

   Mis­sä hait­taverot ja hillit­semiseen liit­tyvät toimet? Anna kun arvaan, ihan eri asia kuin yksi­ty­isautoilu jota pitää kurit­taa aina ja joka paikassa.

   Vastaa

   1. hup­sis:
      Mites tämän hur­jan rak­en­tamisen ilmas­to­jalan­jäl­ki. Lie­nee samaa luokkaa kuin autoli­iken­teen ellei enem­mänkin (ainakin jos­sain vai­heessa joku 25% globaaleista CO2 päästöistä syn­tyi rakentamisesta). 

      Mis­sä hait­taverot ja hillit­semiseen liit­tyvät toimet? Anna kun arvaan, ihan eri asia kuin yksi­ty­isautoilu jota pitää kurit­taa aina ja joka paikassa.

      Suurin osa rak­en­tamisen päästöistä syn­tyy raken­nu­saine­te­ol­lisu­udessa, eli sementin, teräk­sen ja alu­mi­inin valmis­tamises­sa. Kaik­ki nämä alat ovat jo nyt päästökau­pan piiris­sä, eli joutu­vat mak­samaan päästöistään. Toki olisi järkevää pyrk­iä nos­ta­maan päästöoikeuk­sien hin­taa jot­ta rak­en­tamises­sakin parem­mat ja vähäpäästöisem­mät mate­ri­aalit kuten vaik­ka puu pää­si­sivät niskan päälle. 

      Aivan ensim­mäisek­si kan­nat­taisi luop­ua pysäköinti­normista; pysäköin­ti­laitosten tekemiseen kuluu ihan hillit­tömästi beto­nia ja rahaa, ja määräyk­sil­lä ylläpi­det­ty pysäköin­tipaikko­jen yli­tar­jon­ta lisää henkilöau­toli­iken­net­tä suh­teessa mui­hin, vähäpäästöisem­pi­in vaihtoehtoihin.

      Vastaa

      1. arkkite­hti: Toki olisi järkevää pyrk­iä nos­ta­maan päästöoikeuk­sien hin­taa jot­ta rak­en­tamises­sakin parem­mat ja vähäpäästöisem­mät mate­ri­aalit kuten vaik­ka puu pää­si­sivät niskan päälle. 

         Puun hyvyys päästö­jen suh­teen ei ole täysin tot­ta. Käytet­täessä puu­ta rak­en­tamiseen vain mur­to-osa siitä (hatus­ta heit­et­ty arvio 10–20%) varas­toituu raken­nuk­sien pitkään säi­lyvi­in osi­in, eli toimii keskip­itkän aikavälin hiilin­ielu­na. Suurin osa palaa joko ihmisen polt­ta­mana (valmis­tuk­sen sivu­tuot­teena) tai lahoa­mal­la (esim. kan­not, oksat ym.). Tässä olisi paik­ka inno­vaa­ti­olle: miten suurin osa bio­mas­sas­ta saataisi­in hyö­dyn­net­tyä raken­nus­tuot­tei­den valmis­tuk­ses­sa? Tosin, mitä pros­es­soidumpia tuot­tei­ta puus­ta tehdään, sitä enem­män ener­giaa kuluu valmis­tuk­seen, mikä ei vält­tämät­tä ole hyvä asia. Taitaa olla kuolleena syn­tynyt aja­tus, että puus­ta raken­nus­ma­te­ri­aalia valmis­tet­taes­sa yli­jäänyt osu­us (mukaan lukien kor­ju­u­jät­teet) hau­dat­taisi­in niin syvälle, ettei se pääse lahoa­maan (vähän kuin ydinjätehauta…)
         Kaik­keen puun käyt­töön liit­tyy se ongel­ma, että kun suuri osa kor­ja­tus­ta puus­ta palaa hiilid­iok­sidik­si (vaik­ka se pieni osa menisi rak­en­tamiseen), hiilid­iok­sidia vapau­tuu heti paljon mut­ta sitou­tu­mi­nen uuteen, kas­vavaan met­sään kestää vuosikymmeniä.

      2. Ville:
         > Suurin osa palaa joko ihmisen polt­ta­mana (valmis­tuk­sen
         > sivu­tuot­teena) tai lahoa­mal­la (esim. kan­not, oksat
         > ym.). Tässä olisi paik­ka inno­vaa­ti­olle: miten
         > suurin osa bio­mas­sas­ta saataisi­in hyödynnettyä
         > raken­nus­tuot­tei­den valmistuksessa? 

         Poli­it­ti­nen tah­to vai­htelee vuosikymmen­estä toiseen. Nyt se halu­aa kaiken puun tuotan­toon, vain ihmistä varten. Kuitenkin miljoonien vuosien kehi­tys on luonut ekosys­teemin, jos­sa lahoa­vat puun kan­not siirtävät biol­o­gista sien­i­mas­saa ym puun sukupolvelta toiselle. Ne myös lan­noit­ta­vat uuden puusukupol­ven kasvua.

         Jos keräämme kaiken bio­mas­san pois met­sästä, joudumme kor­vaa­maan menete­tyt rav­in­teet keinotekoisel­la lan­noituk­sel­la ja saatamme koko met­sän suureen vaaraan tuhoutua kokon­aisu­udessaan seu­raa­van tuho­laisaal­lon iskiessä siihen.

7. Kum­mallisia käsi­tyk­siä arvon kanssakeskustelijoil­la tääl­lä kyl­lä on. Vaikut­taa siltä kuin tosi­asi­at, toiveet ja arvot sekoit­tuisi­vat keskenään eikä kir­joit­ta­ja itsekään enää tiedä mitä halu­aa. Voidaan suh­teel­lisen tur­val­lis­es­ti olet­taa, että Helsingis­sä halu­aa jatku­vasti muut­taa asumaan uusia ihmisiä. Tämä tren­di on maail­man­laa­juinen ja näkyy pääkaupungeis­sa sekä paikalli­sis­sa suuris­sa asu­tuskeskuk­sis­sa. Päin­vas­toin toim­imi­nen vaatii melkoisen pitävät perus­teet. Toivea­jat­telu siihen ei riitä.

   Jos tilanne olete­taan täl­laisek­si, voi tarkastel­la vai­h­toe­hto­ja kaupun­gin akti­ivis­es­ta toimin­nas­ta rak­en­tamisen vähen­tämisek­si tai sen lisäämisek­si. Asun­torak­en­tamisen vähen­tämi­nen vähen­tää tar­jon­taa ja sen myötä asumisen hin­ta kas­vaa. Tar­jon­nan kas­vat­tamisen pitäisi vas­taavasti hidas­taa hin­to­jen nousua. 

   Se mik­si näemme jatku­vasti vain hin­to­jen nousun rak­en­tamis­es­ta riip­pumat­ta voi hyvin johtua myös siitä, että oper­oimme aivan liian pienis­sä lukumääris­sä. Kysyn­tä on turhan kova. 

   Kaupun­gin päät­täjien on vain valit­ta­va miten yrit­tävät hin­toi­hin vaikut­taa. Minus­ta on järkevä nos­taa rak­en­tamista hyville paikoille. Sil­loin on ainakin pieni mah­dol­lisu­us siitä, että vaiku­tus näkyy myös hinnoissa.

   Vastaa

8. Onko­han kaupun­ki varan­nut rahaa näi­den puoli-hitak­sien pyörit­tämiseen, jot­ka on raken­net­tu 75% taloy­htiölainal­la. “Voitin” täm­mösen puoli-hitak­sen laa­jasa­los­sa. Mak­samal­la 130 kiloa olisin päässyt asun­non omis­ta­jak­si. Mitään ei kysyt­ty, vaik­ka ei mul­la ole tosi­aankaan sel­l­a­sia tulo­ja, että pysty­isin mak­samaan 3000 erkkiä kuus­sa lainan­ly­hen­nyk­siä parin vuo­den päästä.

   Ottaako­han kaupun­ki lop­utkin asun­not hal­tu­un­sa, vai mitä tapah­tuu? En tajuu. 

   Yksi on ainakin var­maa. Kru­unuvuoren­ran­ta aika epämielyt­tävä asuinympäristö, kun kaik­ki paikat on täyn­nä ilmaisas­u­jia, siis maaseudun huumekuntoutu­jia ja ruot­sista tullei­ta pakolaislapsukaisia.

   Vastaa

9. Rooman val­takun­nas­sakin oli val­ta­va kaupungis­tu­mis­bu­u­mi vuo­den 0 kah­ta puolta.Mutta tiivis asum­i­nen ei ollut kestävää ja väestön oli pakko muut­taa maaseudulle ja kaupun­git kui­h­tu­i­v­at . Kaupunki/maaseutu elämi­nen on aaltoliikettä

   Vastaa

10. Pääkaupunkiseu­tua pitäisi tarkastel­la yht­enä kokon­aisuute­na. Näin asum­ista ja työssäkäyn­tiä voidaan ohja­ta järkevästi laa­jem­malle alueelle esimerkik­si ole­mas­saole­vien raidey­hteyk­sien var­relle. Näin myös Helsin­gin nykyiset viher­alueet ja meren­ran­nat voidaan säästää rakentamiselta.

    Vastaa

11. Onko­han kaupun­ki varan­nut rahaa näi­den puoli-hitak­sien pyörit­tämiseen, jot­ka on raken­net­tu 75% taloy­htiölainal­la. “Voitin” täm­mösen puoli-hitak­sen laa­jasa­los­sa. Mak­samal­la 130 kiloa olisin päässyt asun­non omis­ta­jak­si. Mitään ei kysyt­ty, vaik­ka ei mul­la ole tosi­aankaan sel­l­a­sia tulo­ja, että pysty­isin mak­samaan 3000 erkkiä kuus­sa lainan­ly­hen­nyk­siä parin vuo­den päästä.

    Ottaako­han kaupun­ki lop­utkin asun­not hal­tu­un­sa, vai mitä tapah­tuu? En tajuu. 

    Yksi on ainakin var­maa. Kru­unuvuoren­ran­ta aika epämielyt­tävä asuinympäristö, kun kaik­ki paikat on täyn­nä ilmaisas­u­jia, siis maaseudun huumekuntoutu­jia ja ruot­sista tullei­ta pakolaislapsukaisia.
    —

    Vastaa