Kaupunkiympäristölautakunnan lista 11.12.2018

14 vastausta artikkeliin “Kaupunkiympäristölautakunnan lista 11.12.2018”

1. ”Kohtu­uhin­taisen asun­to­tuotan­non” osu­us pitäisi olla n. ‑10% ja tavoit­teena tulisi olla vuokrat­alokan­nan ja hitas-kan­nan vähit­täi­nen hivut­ta­mi­nen markkinaehtoiseksi.

   Tuon voi halut­taeessa toteut­taa jotakuinkin bud­jet­ti- ja taseneu­traaleik­si kaikille osa­puo­lille nos­ta­mal­la vuokria ja lisäämäl­lä tukia. Samaa voisi tehdä hitak­sien tapauk­sis­sa, tont­tivuokrat markki­nata­solle ja sit­ten mak­se­taan tukia hitas-taloyhtiöille.

   Kun sub­ven­tiot ovat oikeina euroina kun­nan bud­jetis­sa, niin idioot­ti­maisuuk­si­in on paljon helpom­pi poli­itikko­jen puut­tua: säästetäänkö miljoona vuodessa ylem­män keskilu­okan asumis­sub­ven­tioista ja kor­jataan kaik­ki kun­nan koulut?

   Vähitellen sama hom­ma sit­ten kat­ta­maan kaik­ki kun­nan toim­inta golfkent­tien vuokraukser mukaanlukien…

   Vastaa

2. Osmo Soin­in­vaara:
   Huoleni lähiömäi­sistä pis­te­taloista oli ilmeis­es­ti turha. Ne oli­vat siinä vain esimerkin luon­tois­es­ti, eivätkä olleet ehdo­tus tulev­as­ta kort­telirak­en­teesta. Siitä päätetään myöhemmin.

   Erit­täin hienoa! Poli­itikko­jen pitää vielä varmis­taa, että esimerk­ki ei innoit­tanut ketään kaavoit­ta­maan huonoa lähiötä, kun vai­h­toe­htona on hyvän kan­takaupun­gin rakentaminen!

   Vastaa

3. Vihd­in­tien bule­var­di lie­nee vuorossa ensim­mäisenä. On varsin uskalias­ta olet­taa, että sen toteutues­sa saataisi­in myön­teistä näyt­töä liiken­teen suju­vu­u­den paran­tu­mis­es­ta, eri­tyis­es­ti kun Vihd­in­tien var­rel­la Pohjois-Espoos­sa sijait­se­vaa yksi­ty­isautoilu­val­taista Kala­jär­ven asuinaluet­ta on suun­nitel­tu laa­jen­net­tavak­si. Yksi­ty­isautoilun tarvet­ta sieltä jopa var­ta vas­ten lisätään Helsin­gin ja Van­taan toimin kun suo­ria lin­ja-autoy­hteyk­siä alueelta Helsin­gin keskus­taan on lakkautet­tu ja asukkaat pakote­taan vai­h­ta­maan kulkuneu­voa Kehäradalla.

   Kiel­teinen näyt­tö liiken­teen suju­vu­udelle Vihd­in­tiel­lä ja Kehien ja Hämeen­lin­nan­väylän kuor­mit­tumi­nen voi johtaa myöhem­min Tuusu­lan­väylää koske­van kaavaval­i­tuk­sen läpi­menoon sikäli kun Tuusu­lan­väyläl­lä ei bule­vardis­oin­tia ole vielä ehdit­ty alkaa toteuttaa.

   Vastaa

   1. Mikko Num­melin:
      Vihd­in­tien bule­var­di lie­nee vuorossa ensim­mäisenä. On varsin uskalias­ta olet­taa, että sen toteutues­sa saataisi­in myön­teistä näyt­töä liiken­teen suju­vu­u­den paran­tu­mis­es­ta, eri­tyis­es­ti kun Vihd­in­tien var­rel­la Pohjois-Espoos­sa sijait­se­vaa yksi­ty­isautoilu­val­taista Kala­jär­ven asuinaluet­ta on suun­nitel­tu laa­jen­net­tavak­si. Yksi­ty­isautoilun tarvet­ta sieltä jopa var­ta vas­ten lisätään Helsin­gin ja Van­taan toimin kun suo­ria lin­ja-autoy­hteyk­siä alueelta Helsin­gin keskus­taan on lakkautet­tu ja asukkaat pakote­taan vai­h­ta­maan kulkuneu­voa Kehäradalla.

      Kala­järvi on siis pieni espoolainen omakoti­talo­val­tainen asuinalue kaukana Kehä III:n takana, melko lähel­lä Luukin ulkoilu­aluet­ta. Sen asukkaiden yksi­ty­isautoil­la ei saa­da yhtä Man­ner­heim­intielle pää­tyvää bule­var­dia juurikaan täytet­tyä. Varsinkin, kun alueen joukkoli­iken­teeseen ollaan nyt panos­ta­mas­sa merkit­tävästi, mikä onnis­tuu tiheäm­min asut­tu­jen aluei­den sub­ven­ti­ol­la lipun hin­taan ja sitä kaut­ta siir­tymäl­lä liityn­täli­iken­teeseen Kehärataan sekä uuteen Vihd­in­tien runk­olin­jaan tukeutuen. Samal­la myös Hämeen­lin­nan­väylän seu­tubus­sit yhdis­tetään runk­olin­jak­si. Niistä siir­tymä aikanaan pikaratikkaan on luon­te­vaa. Eli maaseu­tu­mainen liikenne on lop­ul­takin kor­vau­tu­mas­sa kaupunkimaisella.

      Tuusu­lan­bule­vardin 20 000 asukkaan kap­a­siteet­ti on uuden asun­to­tuotan­toe­hdo­tuk­sen mukaises­ti täyt­tymässä kahdessa vuodessa. Eli senkin puoles­ta toiv­ot­tavaa on, että pro­jek­ti ete­nee ripeästi. Kaiken lisäk­si rak­en­t­a­mi­nen on lähtöko­htais­es­ti edullista: ei tarvitse rak­en­taa mil­jar­di­en raskas­ta raide­in­fraa kuten Espoos­sa tai Kehäradal­la, vaan valmi­ina on käsit­tämät­tömässä vajaakäytössä ole­va Käpylän ase­ma, jos­sa pysähtyy junia useisi­in suun­ti­in läh­es jatku­vasti. Sekä lisäk­si pian valmis­tu­va Raide-Jokeri. 

      “Bule­vardin var­rel­la ole­vat kaupungi­nosat täy­den­tyvät yht­enäisek­si kaupunki­maisek­si alueek­si.” Hyvästi siis kaupunki­moot­tori­tie ja sen Käskyn­halti­jantien ja Käpylän ase­manseudun eritasoliittymät.

      Vastaa

4. Puhu­mat­takaan Hitas sub­ven­tioista, viher­vasem­mis­ton lem­mik­istä. Siitä pää­sisi samantien kyl­lä eroon jos vain vihreät viit­sisi sor­men­sa äänestys­napille laittaa.

   Vastaa

5. Kun tun­tee raken­nuk­sen, niin van­han kadet­tik­oulun muut­ta­mi­nen asun­noik­si ei ole kovin järkevää. Raken­nus sopii paljon parem­min toimis­to, koulu­tus tai hotel­li käyt­töön. Jos sel­l­aista ei löy­dy, niin pure­taan pois uuden tieltä.

   Vastaa

6. “Kun tässä on näytet­ty, miten bule­vardit toimi­vat, voidaan var­maan­ki nosayleiskaavoina esit­tää KHO:n nyt pois­tamia bule­varde­ja (60 000 – 80 000 asukasta).”

   Val­tio onnis­tui mutk­istut­ta­maan asi­aa uudelle runokverkkoase­tuk­sel­laan, joka sisältön­sä puoles­ta lie­nee ollut todel­li­nen syy noiden bule­var­di­en kaatamiselle. Ainakin tuos­sa ase­tuk­ses­sa ole­vista teistä val­tio valit­ti ja niistä, jot­ka eivät tuos­sa ole, se ei valit­tanut. Aika vään­nön tarvit­see Helsin­ki, jos meinaa laa­jen­taa bule­varde­ja, ei siihen pelkkä pakolli­nen pikaratik­ka tai­da riittää.

   https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/uusi-asetus-maarittelee-paavaylien-palvelutason-maanteilla-ja-rautateilla

   Vastaa

   1. Runk­overkko lop­puu Kehä I.

      Vastaa

      1. Ei lopu Kehä I:lle, kos­ka myös Län­si- ja Eteläsa­ta­mat ja pääsy niihin on toden­näköis­es­ti tulos­sa osak­si runk­overkkoa usei­den lausun­nonan­ta­jien palaut­tei­den perus­teel­la. Ne ovat joka tapauk­ses­sa jatkos­sakin vilkkai­ta satamia, joiden kaut­ta kul­kee sekä matkus­ta­jia että rahtia.

      2. tpyy­lu­o­ma:
         Runk­overkko lop­puu Kehä I.

         Kun­pa lop­puisikin. Vai luenko nyt jotenkin väärin. Tuol­ta löy­tyy asetus:

         https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/68f47823-caf3-428d-b9a5-cf7167d3f3bb/213e4d94-3d89-4a7e-b4c4-fc09bdd3bb28/PAATOS_20181121071451.pdf

         Ja tuol­ta tieosat:

         https://www.liikennevirasto.fi/kartat/tiekartat

         Val­ta­tien 1:n tieosa 3 on osa Huopalah­den­tieltä Kehä I:lle ja ase­tuk­ses­sa lukee:
         “1) Val­tatie 1 Helsin­ki –Turku (tieosat 3–35)”

         Val­tatie 4:n tieosa 102 on Koske­lantieltä Kehä 1:lle ja ase­tuk­ses­sa lukee:
         “5) Val­tatie 4 Helsinki–Lahti–Jyväskylä–Oulu–Keminmaa–Rovaniemi–Inari (tie-osat 102–426 ja 428 ‑560)”

         Sen ver­ran kuitenkin annan peräk­si että tosi­aan kol­mostien osu­us taitaa alkaa vas­ta Pirkkolan tien kohdasta:
         “3) Val­tatie 3 Helsin­ki –Tam­pere –Jalasjärvi (tieosat 101/2179 m ‑228”

         Lisäk­si Länisväylää ei olekaan tuol­la ollenkaan, joten senkin bule­vardis­oin­ti onnis­tuu tuon ase­tuk­sen puoles­ta kyllä.

      3. MikkoR:
         Sen ver­ran kuitenkin annan peräk­si että tosi­aan kol­mostien osu­us taitaa alkaa vas­ta Pirkkolan tien kohdasta:
         “3) Val­tatie 3 Helsin­ki –Tam­pere –Jalasjärvi (tieosat 101/2179 m ‑228”

         Vielä itseäni kor­jat­en tuo 3 tien osus 101 alka­akin jo Tullinpuomista, joten kyl­lä tuo kan­taverkon osu­us alkaa Hakamäen­tieltä. Mie­lenki­in­toinen huomio, että luon­nok­ses­sa kan­taverkkoon oli sisäl­lytet­ty koko 101 pätkä eli Man­ner­heim­intien lop­pu­osa, jos­ta nyt on siir­ryt­ty tuonne Hakamäen­tielle. Eli kyl­lä nuo alkupis­teet selkeästi Kehä 1:n sisäl­lä on ihan harkit­tu­ja. En tiedä mitä tuo käytän­nössä tarkoit­taa, mut­ta veikkaan että KHO:ssa käy­dään uudem­man ker­ran uudelta kan­til­ta, jos Turun­väylää, Hämeen­lin­nan­väylää tai Lah­den­väylää meinataan bule­vardis­oi­da tasoristeysratkaisuilla.

7. Lapin­lah­den sairaalas­ta — “aivan kuin­ka paljon tahansa kaupun­ki ei voi sitä sub­ven­toi­da” on tietenkin tot­ta, mut­ta tot­ta on myös että nykyiset vuokralaiset Lapin­lah­den Tila­jakamo Osu­uskun­ta ja Lapin­lah­den Lähde mak­sa­vat vuokris­saan talon ylläpi­toku­lut ja vähän päälle. Nykyi­nen vuokrata­so kat­taa läm­mi­tyk­sen, tont­tivuokran ym. kulut. “Sub­ven­tiot” liit­tyvät talon remon­toimiseen, jota nyt on tehty ulkokuoren osalta talon “myyn­tikun­toon saattamiseksi”.

   Viik­in­ran­nan tapauk­ses­sa on ole­mas­sa selvä vai­h­toe­htoinen käyt­tö­tarkoi­tus, mut­ta Lapin­lah­den tapauk­ses­sa asia ei ole yhtään niin selvä.

   Vastaa

8. Helsin­ki aikoo kään­tää Tuusu­lan­väylältä Mäkelänkadulle tule­van kaupun­gin sisään­tu­loli­iken­teen Vetu­ri­tielle Kes­ki-Pasi­lan läpi. Mik­si Tuusu­lanti­etä pitäisi kään­tää yhtään min­nekään, kun nyky­istä Mäkelänkat­ua pitkin pääsee kohtu­ullisen suju­vasti keskus­taan saakka?

   Jos Tuusu­lan­väylän sisään­tu­loli­ikenne ohjataan Vetu­ri­tielle, yhteys katu­verkkoon jämähtää kuitenkin viimeistään Pasi­lan eteläpuolel­la Eläin­tarhan Nes­teen kohdal­la Nor­den­skiöldinkadun ja Man­ner­heim­intien ruuhki­in ja autot seiso­vat sit­ten siinä.

   Vastaa

9. Lapin­lah­den hienos­sa ympäristössä sijait­se­vaa sairaalaa ei pidä myy­dä millekään kiin­teistösi­joit­ta­jille tai hotel­li­gryn­dereille, tai muut­taa sitä mik­sikään toimis­to- ja asuntoalueeksi. 

   Kaupun­gin tehtävä on pitää huol­ta sairaalaraken­nuk­ses­ta, ja etsiä van­halle C. L. Engelin suun­nit­tele­malle raken­nuk­selle sen arvon mukaista kaupunki­laisia palvel­e­vaa käyttöä.

   Vastaa