Aalto-yliopiston taloustieteen laitos tähtää opetuksen jättiloikkaan — uusi englanninkielinen kandiohjelma lahjakkaille opiskelijoille

Aal­lon talous­tie­teen lai­tos on päät­tä­nyt korot­taa ope­tuk­sen tasoa, ettei lah­jak­kai­den opis­ke­li­joi­den tar­vit­si­si hakeu­tua ulkomaille.

Aiem­min opis­ke­li­jat on otet­tu Kaup­pa­kor­kea­kou­luun, jos­sa on opis­kel­tu ensim­mäi­nen vuo­si Busi­ness Schoo­lin väen kans­sa ja var­si­nai­nen talous­tie­tee­seen eri­kois­tu­mi­nen on alka­nut vas­ta toi­se­na vuo­te­na, vaik­ka nämä kak­si suun­taus­ta täh­tää­vät aivan eri­lai­seen osaamiseen.

Ope­tus on englan­nin­kie­lis­tä, kos­ka jat­kos­sa on joka tapauk­ses­sa pär­jät­tä­vä englan­nil­la ja kos­ka halu­taan myös ulko­maa­lai­sia opis­ke­li­joi­ta. On tar­koi­tus, että ope­tus on vähän vaa­ti­vam­paa eli ohjel­ma on suun­nat­tu lah­jak­kail­le opis­ke­li­joil­le – siis vähän eli­tis­tis­tä jopa. On hyvä varau­tua otta­maan opin­to­lai­naa, kos­ka opis­ke­lun ohes­sa työs­ken­te­lyyn ei tule jää­mään aikaa eikä voimia.

Kan­nat­taa huo­ma­ta, että tähän kou­lu­tuk­seen hae­taan jo ennen yli­op­pi­las­kir­joi­tuk­sia tam­mi­kuus­sa, kuten kaik­kiin englan­nin­kie­li­siin kou­lu­tus­oh­jel­miin. Yli­op­pi­las­kir­joi­tuk­sis­sa kan­nat­taa kui­ten­kin menes­tyä, sil­lä pää­tös sisää­no­tos­ta teh­dään myöhemmin.

Tar­kem­min täs­tä

= = = =

Sii­tä on läh­det­tä­vä, että tähän on tul­tu. Sil­loin kun itse hen­gai­lin Hel­sin­gin yli­opis­ton kan­san­ta­lous­tie­teen lai­tok­sen lie­peil­lä, meil­lä ei ollut järin kor­ke­aa käsi­tys­tä Kaup­pa­kor­keal­la annet­ta­vas­ta talous­tie­teel­li­ses­tä ope­tuk­ses­ta. Kaup­pik­sel­la opis­kel­tiin lähin­nä yri­tys­ta­lout­ta ja koko kan­san­ta­lous­tie­de oli aika alis­tei­ses­sa asemassa.

Osat ovat vaih­tu­neet. Aal­lon talous­tie­teen lai­tok­sel­la on vauh­ti pääl­lä ja se on otta­nut myös todes­ta yli­opis­to­jen kol­man­nen teh­tä­vän, tie­teen valon levit­tä­mi­sen koko yhteis­kun­taan. Miten­kä­hän Hel­sin­gin yli­opis­ton sai­si ravis­tel­luk­si hereille?

64 thoughts on “Aalto-yliopiston taloustieteen laitos tähtää opetuksen jättiloikkaan — uusi englanninkielinen kandiohjelma lahjakkaille opiskelijoille”

  1. > tie­teen valon levit­tä­mi­sen koko yhteiskuntaan

    Olen ollut havait­se­vi­na­ni, että tämä tie­teen valo mones­sa yli­opistossa koe­taan tar­koit­ta­van tie­teel­li­sen tie­don säi­lyt­tä­mis­tä. Yli­opiston teh­tä­vä kuitenkin
        (tie­teen saral­la, nyt en puhu val­tiol­le tehtävistä
        tilaus­tut­ki­muk­sis­ta ja lausun­nois­ta, joi­den lopputulos
        on poliit­ti­ses­ti ennal­ta määrätty)
    on juu­ri päin­vas­tai­nen: tie­teel­li­sen tie­don kumoa­mi­nen. Vain tätä kaut­ta voi­daan löy­tää ja saa­vut­taa uusia sfäärejä.

    Val­lit­se­vaa tie­teel­lis­tä tie­toa ei pidä pyr­kiä säi­lyt­tä­mään. Se olkoon vain tois­tai­sek­si voi­mas­sa ole­va paras tie­to sii­hen asti kun­nes joku sen vält­tä­mät­tä ennen pit­kää kumo­aa. Muu­ten tie­tees­tä tulee valtion­uskonto, jon­ka totuu­teen tiede­miehet, niin kuin kan­sa­kin, pako­te­taan viran menet­tä­mi­sen tai (koven­ne­tun) tuomio­istuin­rangaistuksen uhalla.
        Jo nyt kir­joi­te­taan lake­ja, joi­den päämäärä
        on val­tion kan­nal­ta oikean tie­don levit­tä­mi­nen ja
        vää­rän tie­don torjuminen.

    Val­lit­se­van tie­don säi­lyt­tä­mi­nen kuu­luu muil­le organi­saatioille kuin yli­opistoille. Esi­mer­kik­si kir­kol­le ja puolueille.
        Vää­rään tie­toon usko­mis­ta, siis uskon­toa, ja oman
        uskon levit­tä­mis­tä ei pidä kriminalisoida.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  2. Hype­tys­tä ja näen­näis­tä pöhi­nää. Jos tuos­ta jotain hyö­tyä on, niin se, että sin­ne saa­daan kun­nian­hi­moi­sia ja nar­sis­ti­sia opis­ke­li­joi­ta, joi­den elä­mä on kapea­kat­seis­ta ympä­ris­töä tuhoa­van teho­ta­lou­den ideo­lo­gi­aa, jos­ta puut­tuu laa­jem­pi ihmi­syyt­tä esiin nos­ta­va ja elä­män perim­mäis­tä tar­koi­tus­ta pun­nit­se­va ote ja todel­li­nen jär­jes­tel­män perus­tei­siin käy­vä kapi­nal­li­nen kriittisyys.

    Kuvi­tel­ma, että tie­teen taso nousi­si, on har­hai­nen. Tie­de ei edis­ty yksi­löä korostamalla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Junt­ti­pul­la Savos­ta:
      …Kuvi­tel­ma, että tie­teen taso nousi­si, on har­hai­nen. Tie­de ei edis­ty yksi­löä korostamalla.

      Kyl­lä se nousee yksi­löä­kin koros­ta­mal­la, jos sat­tuu haa­viin se oikea yksi­lö. Nii­tä vain on kovin har­voin, joten toden­nä­köi­syys sil­le, että yksi­lö pää­tyi­si Espoo­seen on kovin pieni.

      Sen sijaan lah­jak­kai­den yksi­löi­den kerää­mi­nen koke­nei­den ja lah­jak­kai­den opet­ta­jien oppi­laik­si niin, että pys­ty­tään yhdis­tä­mään opis­ke­lu, asu­mi­nen ja vapaa-ajan­viet­to, on avain menes­tyk­seen. Tuo on huip­pu­yli­opis­ton kon­sep­ti. Hel­pom­min sanot­tu kuin teh­ty. Var­sin­kin Suo­mes­sa, jos­sa pää­osa “talous­tie­tei­li­jöis­tä” tun­tee parem­min Marxin­sa kuin taloustieteen.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  3. Tuo kou­lu­tus­oh­jel­ma näyt­tää ole­van koh­den­net­tu pää­asias­sa ulko­maa­lai­sil­le ja eri­tyi­ses­ti EU- ja ETA-mai­den ulko­puo­li­sil­le opis­ke­li­joil­le. Tämän huo­maa poik­keuk­sel­li­sen hakua­jan lisäk­si sii­tä, että yli­opis­to toi­voo pää­se­vän­sä peri­mään näis­tä opin­nois­ta 12000–15000€ vuo­des­sa luku­kausi­mak­su­ja joil­ta­kin opiskelijoilta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Pää­osa opis­ke­li­jois­ta on suo­ma­lai­sia. Ei tän­ne niin pal­jon ole ETA-alu­een ulko­puo­lel­ta väkeä tulos­sa, että sii­tä sai­si kan­dioh­jel­man aikaan. Ymmär­tääk­se­ni se on myös Aal­to-yli­opis­ton ainoa talous­tie­teen kan­dioh­je­ma, joten koti­mais­ten opis­ke­li­joi­den­kin on se otet­ta­va, jos mie­li­vät talous­tie­teil­tä Aal­los­sa opis­kel­la. HY:n puo­lel­la on saman­lais­nen englan­nin­kie­li­nen koul­tus­oh­jel­ma, joten kil­pai­lua­kin on.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Pää­osa opis­ke­li­jois­ta on suo­ma­lai­sia. Ei tän­ne niin pal­jon ole ETA-alu­een ulko­puo­lel­ta väkeä tulos­sa, että sii­tä sai­si kan­dioh­jel­man aikaan. Ymmär­tääk­se­ni se on myös Aal­to-yli­opis­ton ainoa talous­tie­teen kan­dioh­je­ma, joten koti­mais­ten opis­ke­li­joi­den­kin on se otet­ta­va, jos mie­li­vät talous­tie­teil­tä Aal­los­sa opis­kel­la. HY:n puo­lel­la on saman­lais­nen englan­nin­kie­li­nen koul­tus­oh­jel­ma, joten kil­pai­lua­kin on.

        Tur­haa räpel­lys­tä. Jos oli­sin nuo­ri, niin hakeu­tui­sin saman­tien esim. Skot­lan­nin aitoon kie­liym­pä­ris­töön. Aal­to on pili­pa­liy­li­opis­to, kun ratin­ge­jä tutkii.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  4. Eri­tyi­ses­ti ne jot­ka ovat olleet vaih­to-oppi­lai­na englan­nin kie­li­sis­sä mais­sa, heil­lä on myös mah­dol­li­suu­det sel­viy­tyä engla­nin kie­li­ses­tä oppin­nos­ta koh­ta­lai­sen hel­pos­ti — suo­ras­taa piece of cake opiskelua.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  5. Jär­kyt­tä­vää lukea miten kiel­tä Suo­mes­sa ollaan jo täyt­tä häkää vaih­ta­mas­sa. Luu­lin jopa perus­tus­lain takaa­van oikeu­den suo­men­kie­li­seen opetukseen.

    Joka tapauk­ses­sa asias­sa on nyt ylen mää­rin hypeä. Kyl­lä Suo­men yli­opis­to­jen pitäi­si täh­dä­tä suo­ma­lais­ten opis­ke­luun ja Suo­mea var­ten. En tie­dä Aal­to-yli­opis­tos­ta, mut­ta aina­kin Jyväs­ky­läs­sä englan­nin­kie­li­syys­hy­pe­tyk­sen taus­tal­la on ollut hel­pom­min saa­ta­vil­la ole­va rahoitus.

    Ope­tuk­sen englan­nin­kie­lis­tä­mi­nen on ymmär­tä­mät­tö­mien (lue. minis­te­rin ja minis­te­riön) touhuja.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Kale­vi Salo­nen:
      En tie­dä Aal­to-yli­opis­tos­ta, mut­ta aina­kin Jyväs­ky­läs­sä englan­nin­kie­li­syys­hy­pe­tyk­sen taus­tal­la on ollut hel­pom­min saa­ta­vil­la ole­va rahoitus.

      En tun­ne talous­tie­teen lai­tos­ta, mut­ta omal­la lai­tok­sel­la­ni ja sen lähi­pii­ris­sä pro­fes­so­rei­den moti­vaa­tio englan­nin­kie­lis­ten ohjel­mien perus­ta­mi­seen on aina­kin sivus­ta kat­soen näyt­tä­nyt ole­van halu saa­da lisää hyviä opiskelijoita.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    2. Kale­vi Salo­nen:
      Jär­kyt­tä­vää lukea miten kiel­tä Suo­mes­sa ollaan jo täyt­tä häkää vaih­ta­mas­sa. Luu­lin jopa perus­tus­lain takaa­van oikeu­den suo­men­kie­li­seen opetukseen.

      Ope­tus­kie­le­nä oli pää­osin englan­ti jo sil­loin kun itse opis­ke­lin (aika kau­an sit­ten), lop­pu­tu­lok­se­na oli ehkä hie­man kohen­tu­nut englan­nin tai­to, kyke­ne­mät­tö­myys selit­tää oppi­mia­ni asioi­ta suo­mek­si kos­ka suo­men­kie­lis­tä ter­mi­no­lo­gi­aa ei oppi­nut, ja hal­vem­mat ja parem­mat oppi­kir­jat kun ei tar­vi­nut tyy­tyä sur­kei­siin suo­ma­lai­siin (joi­ta ei var­maan enää edes ole olemassa).

      Kie­lia­si­aa lukuu­not­ta­mat­ta hyvä että kor­kea­kou­lu­jen tasoon sat­sa­taan! Luu­li­sin että talous­tie­teen mais­te­rioh­jel­ma on suu­rim­mak­si osak­si yhtei­nen yli­opis­ton ja Aal­lon kans­sa, näin se oli aina­kin minun aika­na­ni. Aal­lon tason nousu talous­tie­tees­sä perus­tu­nee osit­tain myös sii­hen, että nyt opis­ke­li­joil­le on tar­jol­la TKK:n mate­ma­tiik­ka, ennen yhdis­ty­mis­tä Kaup­pa­kor­kea­kou­lun mati­kan­ope­tus oli sur­ke­aa ver­rat­tu­na yli­opis­toon, eikä sil­lä pär­jän­nyt ammatissa.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Perus­tus­la­ki ja yli­opis­to­la­ki kum­pi­kin takaa­vat oikeu­den suo­men­kie­li­seen kor­kea­kou­luo­pe­tuk­seen, ja asias­ta­han on oikeus­kans­le­rin ennak­ko­pää­tös­kin. Ongel­ma onkin, että kor­kea­kou­luis­sa ei juu­ri­kaan väli­te­tä näis­tä laeis­ta. Omie­ni kes­kus­te­lu­je­ni poh­jal­ta minul­la on mie­li­ku­va, että päät­tä­vis­sä eli­mis­sä nii­den ole­mas­sao­loa ei vält­tä­mät­tä yli­pää­tään tie­dos­te­ta tai pide­tä tär­keä­nä, tai sit­ten nii­den mer­ki­tyk­ses­tä teh­dään jotain omia tulkintoja.

        Näki­sin iso­na ongel­ma­na sen, että yli­opis­tot että yli­opis­to­jen yksit­täi­set pro­fes­so­rit ovat kiin­nos­tu­nei­ta kil­pai­le­maan sta­tuk­ses­ta mui­den yli­opis­to­jen, myös ulko­maa­lais­ten, kans­sa. Näis­sä kil­pai­luis­sa ei pan­na kau­heas­ti pai­noar­voa sil­le, jär­jes­tää­kö laa­du­kas­ta ope­tus­ta kan­sal­lis­kie­lel­lä. Lähes­kään kaik­ki eivät tie­dos­ta sitä tai väli­tä sii­tä, että suo­ma­lai­sen yli­opis­ton pro­fes­so­rin työ­teh­tä­viin kuu­lu­vat ope­tuk­sel­li­set vel­vol­li­suu­det juu­ri suo­ma­lais­ta ja suo­men­kie­lis­tä yhteis­kun­taa koh­taan (Åbo Aka­de­mis­sa tie­tys­ti ruot­sin­kie­lis­tä). Sitä ei teh­dä mis­sään muu­al­la­kaan. Se mikä tekee asias­ta tuo­mit­ta­vaa on mie­les­tä­ni se, että suo­ma­lai­set yli­opis­tot pyö­ri­vät hyvin pit­käl­le jul­ki­sel­la rahal­la. Mitä enem­män yli­opis­tos­sa on kv-ohjel­mia, sitä enem­män tilan­ne on se, että yli­opis­to kou­lut­taa suo­ma­lais­ten veron­mak­sa­jien rahoil­la intia­lai­sia (jois­ta monet eivät jää val­mis­tut­tu­aan Suo­meen töi­hin mm. sik­si, ettei­vät osaa kiel­tä, kas kum­maa, kun sitä ei kou­lu­tuk­ses­sa ope­te­ta tai vaa­di­ta). Kun yli­opis­to­jen sisäi­nen vas­tuun­tun­to ei rii­tä, pitäi­si ulko­puo­li­sen yhteis­kun­nan toi­saal­ta myös ilmei­ses­ti hana­kam­min vaa­tia nii­tä täyt­tä­mään vas­tuun­sa. Veron­mak­sa­jal­la on kaik­ki oikeu­tus olla halu­ton rahoit­ta­maan yli­opis­to­jen kes­ki­näis­tä sta­tus­kil­pai­lua, joka tapah­tuu kie­lel­lis­ten oikeuk­sien kus­tan­nuk­sel­la. Itse näen tämän luot­ta­mus­toi­men väärinkäyttönä.

        Jos Suo­mes­sa ei oli­si lain­kaan yli­opis­to­ja suo­men­kie­li­sil­le, sel­lai­sia var­maan perus­tet­tai­siin. Han­ka­lam­pi tilan­ne on sil­loin, jos yli­opis­to­ja nimel­li­ses­ti on, mut­ta ne kui­ten­kin pyr­ki­vät ole­maan täyt­tä­mät­tä niil­le säly­tet­tyä teh­tä­vää, kos­ka sitä ei pide­tä hoh­dok­kaa­na. Yksi rat­kai­su voi­si olla (jäl­leen) kan­sal­lis­taa sen ver­ran suu­ri osa yli­opis­to­ja, että kan­sal­lis­ten etu­jen vaa­ti­mas­sa mitas­sa kou­lu­tus­tar­peet oli­si­vat tur­va­tut. Loput voi­si­vat sit­ten vaik­ka koko­naan pro­fi­loi­tua pel­kik­si tie­de­teh­taik­si niin halutessaan.

        Tätä asi­aa ei pidä aja­tel­la minään natio­na­lis­ti­se­na para­noi­a­na, vaan asias­ta ovat varoi­tel­leet juu­ri kie­lia­lan asian­tun­ti­jat. Har­va osaa englan­tia niin hyvin kuin kuvit­te­lee osaa­van­sa, ja tus­kin juu­ri kukaan ling­vis­ti sanoo, että äidin­kiel­tä voi noin vain tap­pioit­ta vaih­taa englan­nik­si. Täs­tä syys­tä voi­si­kin olet­taa juu­ri vih­rei­den aka­tee­mi­se­na puo­lu­ee­na suh­tau­tu­van asi­aan vaka­vas­ti. Kyse ei ole siis sii­tä, että jokai­nen yksit­täi­nen ”kan­sain­vä­li­nen” so. englan­nin­kie­li­nen ohjel­ma on pahuut­ta, vaan sii­tä rea­li­tee­tis­ta, että tosia­sias­sa ne har­voin ovat rin­nak­kai­sia suo­men­kie­lis­ten ohjel­mien kans­sa, vaan kor­vaa­vat ne, ja on kie­lel­li­nen kata­stro­fi kun tämä tapah­tuu laajamittaisesti.

        Kuva­tut asiat ovat ehkä voi­mak­kaam­min läs­nä mais­te­ri- ja jat­ko­tut­kin­to­vai­hees­sa. Kan­dio­pin­to­jen osal­ta ollaan vie­lä ehkä enem­män samas­sa tilan­tees­sa kuin englan­nin­kie­li­sen lukio­kou­lu­tuk­sen osal­ta: Näen­näi­ses­ti ”kan­sain­vä­li­nen” kou­lu­tus tul­lee täyt­ty­mään etu­pääs­sä suo­men­kie­li­ses­tä elii­tis­tä, kos­ka englan­ti näh­dään sosi­aa­li­sen sta­tuk­sen edis­tä­mi­sen väli­nee­nä (jokai­nen sosio­ling­vis­ti osan­nee ker­toa, että juu­ri näil­lä meka­nis­meil­la kie­li näi­vet­tyy). Täs­tä syys­tä asi­aa ei pidä naii­vis­ti kysyä myös­kään pel­käs­tään jos­sain kou­lu­tus­oh­jel­mas­sa ole­vil­ta opis­ke­li­joil­ta itsel­tään, kos­ka ongel­ma on näi­tä laa­jem­pi ja kos­ket­taa jokais­ta yhteis­kun­nan jäsen­tä. Var­maan moni ottaa mie­lel­lään vähem­män vaa­ti­vat tut­kin­to­vaa­ti­muk­set (pitää osa­ta vain kes­ki­ta­sois­ta englan­tia vs. pitää osa­ta SEKÄ suo­mea ETTÄ englan­tia ja vie­lä oikeis­sa pai­kois­sa), mut­ta emme toi­saal­ta lah­joi­ta tut­kin­to­ja ilman mitään vaa­ti­muk­sia, vaik­ka sekin var­mas­ti kel­pai­si monel­le opiskelijalle…

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. Sepe­teus: Näen­näi­ses­ti ”kan­sain­vä­li­nen” kou­lu­tus tul­lee täyt­ty­mään etu­pääs­sä suo­men­kie­li­ses­tä elii­tis­tä, kos­ka englan­ti näh­dään sosi­aa­li­sen sta­tuk­sen edis­tä­mi­sen väli­nee­nä (jokai­nen sosio­ling­vis­ti osan­nee ker­toa, että juu­ri näil­lä meka­nis­meil­la kie­li näivettyy). 

        Erit­täin hyviä huo­mioi­ta. Val­tion rahoit­ta­mien yli­opis­to­jen tar­koi­tus ei todel­la­kaan ole,
        — että pro­fes­so­reil­la on kivaa,
        — että opis­ke­li­joil­la on kivaa,
        — että meil­lä on kan­sain­vä­li­ses­ti kil­pai­lu­ky­kyi­set yliopistot.
        Ei. Yksin­ker­tai­ses­ti vain se, että maa­pal­lon pie­ni suo­men­kie­li­nen vähem­mis­tö saa halu­tes­saan yli­opis­to­ta­sois­ta ope­tus­ta suo­men kielellä.

        Sitä ongel­ma, jos se nyt edes ongel­ma onkaan, että näin pie­nes­tä vähem­mis­tös­tä kuin maa­pal­lon suo­men­kie­li­nen väes­tö, ei rii­tä huip­pu­lah­jak­kuuk­sia täyt­tä­mään yhtä koko­nais­ta yli­opis­toa, ei pidä rat­kais­ta lopet­ta­mal­la suo­men­kie­li­sil­le suun­nat­tu opetus.

        Sit­ten on vie­lä rat­kais­ta­va huip­pu­lah­jak­kuuk­sien taso (laa­tu).
        — Jos ote­taan mikä tahan­sa otos popu­laa­tios­ta, vaik­ka­pa yli­opis­ton valin­ta­kyn­nyk­sen ylit­tä­vät hen­ki­löt, ja tar­kas­tel­laan sitä yhden kri­tee­rin poh­jal­ta, niin aina täs­sä jou­kos­sa yksi pro­sent­ti on aivan ehdo­ton­ta huippua.
        — Kun kerä­tään kaik­ki tuo­hon yhteen pro­sent­tiin kuu­lu­vat, heis­tä yksi pro­sent­ti, eli 1/10’000 valin­ta­kyn­nyk­sen ylit­tä­neis­tä, on aivan ehdot­to­man ehdo­ton­ta huip­pua, joil­le ei sovel­lu sama ope­tus kuin lopul­le 99%:lle.
        — Ja niin edelleen.
        Mikä huip­pu­lah­jak­kuuk­sien ryh­mä on juu­ri se, jota tavoitellaan?

        Tulee­ko Suo­men huip­pu­yli­opis­tos­ta vain valin­ta­seu­la kan­sain­vä­li­sil­le über-huip­pu­jen yli­opis­toil­le? Onko tar­koi­tuk­se­na vain syöt­tää oppi­lai­ta seu­raa­van tason über-yli­opis­toon (ja reh­vas­tel­la sil­lä 99 %:lla oppi­lais­ta, jos­sa ei ollut tar­peek­si kykyä pääs­tä parem­paan yliopistoon)?

        – Mitä tar­koi­tus­ta var­ten lopul­ta­kaan näi­tä über-ihmi­siä pitää (val­tion varoil­la) kouluttaa?
        — Eikö heil­lä itsel­lään ole älyä ja ymmär­rys­tä jär­jes­tää ope­tus­ta toi­nen toiselleen?
        — Vai ovat­ko he uhka val­tion ole­mas­sao­lol­le, että sen takia hei­dät pitää saa­da val­tion rahoit­ta­man ope­tuk­sen pii­riin ja lopul­li­ses­ti lan­nis­taa kai­ken­lai­nen “yrit­tä­jä­toi­min­ta”. Pal­ka­ta hei­dät help­poon vir­kaan, jot­ta eivät suun­nit­te­li­si “yhteis­kun­nal­li­sia innovaatioita”.

        Se, että yli­opis­to perus­taa talou­ten­sa kan­sain­vä­lis­ten “huip­pu­lah­jak­kuuk­sien” tuo­miin luku­kausi­mak­sui­hin on var­ma kei­no lopul­li­ses­ti tuho­ta tuon über-yli­opis­ton menestyksen
        — Todel­li­set hui­put kut­su­taan opis­ke­le­maan ja
        — hei­dän opis­ke­lun­sa kus­tan­ne­taan stipendeillä.
        Luku­kausi­mak­sut vain takaa­vat sen, että opis­ke­li­joik­si hakeu­tuu hen­ki­löi­tä, jot­ka eivät pääs­seet halua­maan­sa huip­pu-yli­opis­toon, kos­ka kyvyt eivät riittäneet.

        Lop­pu­pe­lis­sä hen­ki­löt, jol­la on kyky tuot­taa yhteis­kun­nal­le jotain äärim­mäi­sen hyö­dyl­lis­tä, siis luo­da mil­jar­di­bis­nek­siä, ovat sel­lai­sia, jot­ka eivät kui­ten­kaan menes­ty orga­ni­soi­dun, eivät var­sin­kaan val­tion orga­ni­soi­man (rahoit­ta­man), ope­tuk­sen piirissä.
        — Vii­meis­tään nämä über-hui­put rii­tau­tu­vat opet­ta­jien­sa kans­sa, kos­ka opet­ta­jat ovat niin tyhmiä!

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      3. K‑Veikko: Erit­täin hyviä huo­mioi­ta. Val­tion rahoit­ta­mien yli­opis­to­jen tar­koi­tus ei todel­la­kaan ole,
        — että pro­fes­so­reil­la on kivaa,
        — että opis­ke­li­joil­la on kivaa,
        — että meil­lä on kan­sain­vä­li­ses­ti kil­pai­lu­ky­kyi­set yliopistot.
        Ei. Yksin­ker­tai­ses­ti vain se, että maa­pal­lon pie­ni suo­men­kie­li­nen vähem­mis­tö saa halu­tes­saan yli­opis­to­ta­sois­ta ope­tus­ta suo­men kielellä.

        Mie­les­tä­ni olet Sepe­teuk­sen kans­sa ymmär­tä­nyt asi­aa pin­taa syvem­mäl­le. Minis­te­riös­sä sel­lai­seen ei ole mitään edel­ly­tyk­siä. Tosin ei ole näkö­jään yli­opis­to­jen joh­dos­sa­kaan, kun esi­te­tään kuvi­tel­mia täl­lai­sis­ta jät­ti­loi­kis­ta vain kie­len vaih­ta­mi­sen poh­jal­ta. Ker­ron täs­sä omis­ta koke­muk­sis­ta­ni yli­opis­tos­ta, jos­sa kovas­ti kan­sain­vä­lis­tyt­tiin ja luo­tiin englan­nin­kie­li­siä maisteriohjelmia.

        Kun opet­ta­ja val­mis­te­lee ope­tus­ta englan­nik­si se vie var­mas­ti useim­mil­ta enem­män aikaa. Lisäk­si opet­ta­ja pys­tyy välit­tä­mään samas­sa ajas­sa vain ehkä 75 % sii­tä annis­ta mihin hän pys­tyi­si suo­mek­si eikä tämä kos­ke vain mää­rää vaan myös laa­tua. Sit­ten kun vie­lä suo­men­kie­li­nen opis­ke­li­ja imee kuu­le­mas­taan ehkä myös 75 %, on teho pudon­nut koko­nai­suu­te­na jo puo­leen. Eli molem­min­puo­li­nen työ­ajan lisään­ty­mi­nen ja ymmär­rys-/vä­li­tys­ky­vyn hei­ken­ty­mi­nen syö­vät kyl­lä poh­jan jättiloikalta.

        Kai­ken lisäk­si ulko­mai­set opet­ta­jat syr­jäyt­tä­vät koti­mais­ta väkeä ja hei­dän sitou­tu­mi­sen­sa suo­ma­lai­seen yhteis­kun­taan a sen kehit­tä­mi­seen jää tyy­pil­li­ses­ti löyhäksi.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      4. Tosin ei ole näkö­jään yli­opis­to­jen joh­dos­sa­kaan, kun esi­te­tään kuvi­tel­mia täl­lai­sis­ta jät­ti­loi­kis­ta vain kie­len vaih­ta­mi­sen pohjalta. 

        Asian pih­vi ei ole tuo kie­len vaih­ta­mi­nen jo kan­di­vai­hees­sa (nyt mais­te­ri­vai­hees­sa) vaan koko­naan toi­sen­lai­ses­ta ja vaa­ti­vam­mas­ta ope­tuk­ses­ta. Aiem­min ensim­mäi­nen vuo­si oli yhtei­nen kaup­pa­tie­teen kans­sa, mikä las­ki rimaa.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      5. Sepe­teus:
        Tätä asi­aa ei pidä aja­tel­la minään natio­na­lis­ti­se­na para­noi­a­na, vaan asias­ta ovat varoi­tel­leet juu­ri kie­lia­lan asian­tun­ti­jat. Har­va osaa englan­tia niin hyvin kuin kuvit­te­lee osaa­van­sa, ja tus­kin juu­ri kukaan ling­vis­ti sanoo, että äidin­kiel­tä voi noin vain tap­pioit­ta vaih­taa englan­nik­si. Täs­tä syys­tä voi­si­kin olet­taa juu­ri vih­rei­den aka­tee­mi­se­na puo­lu­ee­na suh­tau­tu­van asi­aan vaka­vas­ti. Kyse ei ole siis sii­tä, että jokai­nen yksit­täi­nen ”kan­sain­vä­li­nen” so. englan­nin­kie­li­nen ohjel­ma on pahuut­ta, vaan sii­tä rea­li­tee­tis­ta, että tosia­sias­sa ne har­voin ovat rin­nak­kai­sia suo­men­kie­lis­ten ohjel­mien kans­sa, vaan kor­vaa­vat ne, ja on kie­lel­li­nen kata­stro­fi kun tämä tapah­tuu laajamittaisesti.

        Kuva­tut asiat ovat ehkä voi­mak­kaam­min läs­nä mais­te­ri- ja jat­ko­tut­kin­to­vai­hees­sa. Kan­dio­pin­to­jen osal­ta ollaan vie­lä ehkä enem­män samas­sa tilan­tees­sa kuin englan­nin­kie­li­sen lukio­kou­lu­tuk­sen osal­ta: Näen­näi­ses­ti ”kan­sain­vä­li­nen” kou­lu­tus tul­lee täyt­ty­mään etu­pääs­sä suo­men­kie­li­ses­tä elii­tis­tä, kos­ka englan­ti näh­dään sosi­aa­li­sen sta­tuk­sen edis­tä­mi­sen väli­nee­nä (jokai­nen sosio­ling­vis­ti osan­nee ker­toa, että juu­ri näil­lä meka­nis­meil­la kie­li näivettyy). 

        Juu­ri näil­lä kei­noin saa­tiin aikoi­naan saa­men kie­li näi­ve­tet­tyä: asun­to­la-kou­luis­sa saa­me­lai­set oppi­vat ettei omal­la kie­lel­lä voi teh­dä mitään sivis­ty­nyt­tä, kaik­ki ‘oikea’ tie­de on suo­mek­si (tai jok­si­kin vie­lä fii­nim­mäk­si kie­lek­si). Nyt suo­men­kie­li­set ovat tois­ta­mas­sa saman virheen.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      6. Sepe­teus: Mitä enem­män yli­opis­tos­sa on kv-ohjel­mia, sitä enem­män tilan­ne on se, että yli­opis­to kou­lut­taa suo­ma­lais­ten veron­mak­sa­jien rahoil­la intia­lai­sia (jois­ta monet eivät jää val­mis­tut­tu­aan Suo­meen töi­hin mm. sik­si, ettei­vät osaa kiel­tä, kas kum­maa, kun sitä ei kou­lu­tuk­ses­sa ope­te­ta tai vaadita). 

        Intia­lais­ten kou­lut­ta­mi­nen suo­ma­lais­ten veron­mak­sa­jien rahoil­la ei tie­ten­kään ole perus­tel­tua. Jos ulko­maa­lai­sil­ta opis­ke­li­joil­ta peri­tään luku­kausi­mak­su­na niin pal­jon, kun ope­tuk­sen jär­jes­tä­mi­nen mak­saa (+mah­dol­li­nen voit­to), niin en näe mitään vää­rää sii­nä, että yli­opis­tot teke­vät sivu­bis­nes­tä, jos­ta tule­vat raha­vir­rat ne ohjaa­vat pää­bis­nek­sen­sä (tie­teel­li­nen tut­ki­mus) rahoit­ta­mi­seen. Monet ulko­maa­lai­set huip­pu­yli­opis­tot har­ras­ta­vat tällaista. 

        En siis näe intia­lai­sil­le tar­jot­ta­vaa englan­nin­kie­lis­tä ope­tus­ta miten­kään ongel­ma­na Suo­men yli­opis­toil­le. Suu­rem­pi ongel­ma ovat EU-kan­sa­lai­set. Muil­la EU-kan­sa­lai­sil­la on käsit­tääk­se­ni oikeus men­nä suo­ma­lai­siin yli­opis­toi­hin opis­ke­li­jak­si samoin ehdoin kuin mitä suo­ma­lai­sil­le opis­ke­li­joil­le tar­jo­taan. Heil­lä toden­nä­köi­ses­ti maa­han jään­ti opis­ke­lu­jen jäl­keen on huo­nom­paa kuin suo­ma­lai­sil­la, eli he ovat huo­no dii­li suo­ma­lai­sil­le veron­mak­sa­jil­le. Ja ope­tuk­sen tar­joa­mi­nen muil­la kie­lil­lä kuin suo­mek­si ja ruot­sik­si on var­mas­ti omi­aan hou­kut­te­le­maan opis­ke­li­joi­ta EU-maista.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      7. Samu­li Saa­rel­ma: Intia­lais­ten kou­lut­ta­mi­nen suo­ma­lais­ten veron­mak­sa­jien rahoil­la ei tie­ten­kään ole perus­tel­tua. Jos ulko­maa­lai­sil­ta opis­ke­li­joil­ta peri­tään luku­kausi­mak­su­na niin pal­jon, kun ope­tuk­sen jär­jes­tä­mi­nen mak­saa (+mah­dol­li­nen voit­to), niin en näe mitään vää­rää sii­nä, että yli­opis­tot teke­vät sivu­bis­nes­tä, jos­ta tule­vat raha­vir­rat ne ohjaa­vat pää­bis­nek­sen­sä (tie­teel­li­nen tut­ki­mus) rahoit­ta­mi­seen. Monet ulko­maa­lai­set huip­pu­yli­opis­tot har­ras­ta­vat tällaista. 

        En siis näe intia­lai­sil­le tar­jot­ta­vaa englan­nin­kie­lis­tä ope­tus­ta miten­kään ongel­ma­na Suo­men yli­opis­toil­le. Suu­rem­pi ongel­ma ovat EU-kan­sa­lai­set. Muil­la EU-kan­sa­lai­sil­la on käsit­tääk­se­ni oikeus men­nä suo­ma­lai­siin yli­opis­toi­hin opis­ke­li­jak­si samoin ehdoin kuin mitä suo­ma­lai­sil­le opis­ke­li­joil­le tar­jo­taan. Heil­lä toden­nä­köi­ses­ti maa­han jään­ti opis­ke­lu­jen jäl­keen on huo­nom­paa kuin suo­ma­lai­sil­la, eli he ovat huo­no dii­li suo­ma­lai­sil­le veron­mak­sa­jil­le. Ja ope­tuk­sen tar­joa­mi­nen muil­la kie­lil­lä kuin suo­mek­si ja ruot­sik­si on var­mas­ti omi­aan hou­kut­te­le­maan opis­ke­li­joi­ta EU-maista.

        Kuten tar­koi­tin sanoa, ongel­maa ei oli­si­kaan jos tämä oli­si vain sivu­bis­nes, mut­ta kun näin ei ole. Luku­kausi­mak­sut eivät ole niin suu­ria, että opis­tot sai­si­vat hom­mas­ta voit­toa, aina­kaan jat­ka­mat­ta tiliä hei­ken­tä­mäl­lä suo­men­kie­lis­tä kou­lu­tus­tar­jon­taa. Sen tar­joa­mi­nen on myös nii­den yli­opis­to­jen pää­bis­nes­tä. Har­va edes jää tut­ki­ja­nu­ral­le, vaik­ka resurs­sei­hin näh­den jo nyt lii­an moni.

        Tuo­ta EU-asi­aa pidän myös oma­na ongel­ma­naan, joka on poten­ti­aa­li­ses­ti epäs­ta­bii­li. Nyky­ään­hän valin­ta­pe­rus­teis­sa ei ole mitään kan­sa­lai­suus­poh­jais­ta, joten vain suo­men-/ruot­sin­kie­li­syys ja syr­jäi­nen sijain­ti estä­vät kor­kea­kou­lu­ja täyt­ty­mäs­tä ulko­mai­sis­ta opis­ke­li­jois­ta. Jos näis­tä toi­nen pois­tuu, niin miten tilan­ne kehit­tyy? Kun kysees­sä on kui­ten­kin käy­tän­nös­sä jul­ki­nen pal­ve­lu, pitäi­sin tar­koi­tuk­sen­mu­kai­se­na että kv-opis­ke­li­jat kiin­tiöi­tet­täi­siin omak­si kiin­tiök­seen ja val­tao­sa omak­seen, johon kri­tee­ri­nä voi­si olla vaik­ka oikeus suo­ma­lai­seen opin­to­tu­keen, so. pysy­vä asuin­paik­ka Suo­mes­sa. Mie­luum­min näin ennen kun tilan­ne äityy kovin pahaksi.

        Omas­sa yli­opis­tos­sa­ni en kyl­lä hir­veäs­ti ole näh­nyt muis­ta EU-mais­ta kuin Ita­lias­ta väkeä. Työn­te­ki­jöis­tä tiet­tä­väs­ti Venäjä–Iran-akseli on suurin.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  6. Aal­to-yli­opis­ton tek­nil­li­sel­lä puo­lel­la aina­kin tun­nu­taan valit­te­le­van sitä, ettei suo­men­kie­li­siä jat­ko-opis­ke­li­joi­ta tah­do löytyä

    Vai­kein­ta englan­nin­kie­li­syy­den kans­sa lie­nee pit­käl­lä A‑linjalla ole­vil­la (ammat­ti­kou­lu -> AMK -> Aal­to). Toi­saal­ta, jo AMK-tasol­la suo­men­kie­lis­ten oppi­kir­jo­jen saa­ta­vuus on huo­no joil­lain aloil­la ja muu mate­ri­aa­li ja tek­ni­nen doku­men­taa­tio on usein­mi­ten englanniksi.

    Täs­tä kai­kes­ta tulee tie­ten­kin se ongel­ma, että suo­men­kie­li­set ter­mit ja ammat­ti­kie­li opi­taan huo­nom­min, Kir­joi­ta sii­nä sit­ten esi­mer­kik­si työohjeita.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  7. Mak­sul­lis­ta ja englan­nin­kie­lis­tä perus­tut­kin­to-ope­tus­ta on yri­tet­ty jos­kus aiem­min­kin yli­opis­to­maa­il­mas­sa jär­jes­tää, mut­ta yri­tyk­sek­si se on jää­nyt, kos­ka aiem­min laki ja sen tul­kin­ta kiel­si­vät sel­lai­sen ja aloi­te­tut ohjel­mat piti lak­kaut­taa. Hie­noa, että kehi­tys­tä tapah­tuu 😉 O tem­po­ra, o mores…

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  8. Hyvä Osmo!

    Sinun ei tar­vit­se olla huo­lis­sa­si. Hel­sin­gin yli­opis­toa ei tar­vit­se ravis­tel­la hereil­le. Olem­me olleet hereil­lä koko ajan. Vauh­tia­kin riit­tää niin, että välil­lä hengästyttää. 

    Hel­sin­gin yli­opis­tos­sa uudis­tet­tiin ope­tus­oh­jel­mat run­saat kak­si vuot­ta sit­ten. Muu­tos­ta kut­su­taan Isok­si Pyö­räk­si. Tavoit­tee­na oli Bolog­na pro­ses­sin mukai­ses­ti eriyt­tää kan­di- ja mais­te­rioh­jel­mat ja uudis­taa ope­tus­oh­jel­mia. Eri tie­tee­na­lo­jen ope­tus­oh­jel­mia yhdis­tet­tiin siten, että yli­opis­tos­sa on nyt noin 40 kan­dioh­jel­maa ja yli 80 mais­te­rioh­jel­maa. Pyr­ki­mi­nen tapah­tuu kan­dioh­jel­miin ja niis­tä voi – sopi­vil­la kurs­si­va­lin­noil­la – siir­tyä eri alan mais­te­rioh­jel­maan. Samal­la on ope­tus­me­ne­tel­miä uudis­tet­tu voimakkaasti. 

    Talous­tie­de sai oman kan­dioh­jel­man. Lisäk­si olem­me läs­nä Mate­maat­tis­ten tie­tei­den kan­dioh­jel­mas­sa Eko­no­met­rian opin­to­suun­ta­na. Kan­dioh­jel­mam­me sisäl­tö on hyvin lähel­lä sitä, mitä Aal­to tavoit­te­lee uudel­la ohjel­mal­laan. Ohjel­ma on suo­men­kie­li­nen. Tavoit­tee­na on, että meil­tä val­mis­tu­vat kan­dit voi­vat siir­tyä jous­ta­vas­ti myös mui­hin yhteis­kun­ta­tie­tei­siin, jois­sa tar­vi­taan vah­vaa meto­dis­ta osaa­mis­ta. Samal­la luo­vuim­me pää­sy­ko­keis­ta ja sisään­ot­to tapah­tuu pää­sään­töi­ses­ti yli­op­pi­las­to­dis­tuk­sen (-kir­joi­tus­ten) perusteella. 

    Mais­te­rioh­jel­mas­sa olem­me olleet myös edel­lä­kä­vi­jöi­tä: mais­te­rioh­jel­ma jakaan­tuu kah­teen opin­to­suun­taan. Ylei­nen lin­ja vas­taa liki­pi­täen van­haa mais­te­rioh­jel­maam­me – toki uusin ope­tus­me­ne­tel­min. Tut­ki­muk­sen lin­ja on uusi ja sin­ne on eril­li­nen haku – ihan samaan tapaan kuin Aal­lon uuteen kan­dioh­jel­maan. Tut­ki­muk­sen lin­jan opis­ke­li­jat suo­rit­ta­vat huo­mat­ta­van osan pakol­li­sis­ta jat­ko­kou­lu­tus­kurs­seis­ta. Tämän tavoit­tee­na on lyhen­tää toh­to­rin­tut­kin­non val­mis­tu­mi­sai­kaa. Vas­taa­va käy­tän­tö on mones­sa muus­sa maas­sa ja myös Aal­los­sa. Tämä tut­ki­muk­sen opin­to­suun­ta, jon­ka ope­tuk­ses­ta vas­taam­me yhdes­sä Aal­lon ja Han­ke­nin kans­sa muo­dos­taa Hel­sin­ki GSE:n ope­tuk­sel­li­sen ytimen. 

    Olem­me myös vaka­vis­sam­me kol­man­nen teh­tä­vän – yhteis­kun­nal­li­sen vuo­ro­vai­ku­tuk­sen – kans­sa. Olem­me pii­nal­li­sen tie­toi­sia, että paran­net­ta­vaa on! Olem­me kui­ten­kin lai­tok­se­na eri­kois­tu­neet eri aloi­hin kuin sisar­lai­tok­sem­me Aal­los­sa ja se näkyy myös eri­lai­si­na tapoi­na suo­rit­taa tätä tehtävää. 

    Ystä­väl­li­sin terveisin,

    Ant­ti Ripatti
    Pro­fes­so­ri, Talous­tie­teen tieteenalavastaava
    Hel­sin­gin yliopisto

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  9. Toi­vo­tan Aal­to-yli­opis­ton uudel­le talous­tie­teen ohjel­mal­le onnea.

    On syy­tä tuo­da esiin muu­ta­mia näkö­kul­mia Hel­sin­gin yli­opis­ton (HY) tar­joa­mas­ta talous­tie­teen ope­tuk­ses­ta. HY:n talous­tie­teen kan­dioh­jel­ma aloit­ti 2017 ja ensim­mäi­set uudet opis­ke­li­jat otet­tiin lähes koko­naan yo-tut­kin­toon perus­tu­val­la todis­tus­va­lin­nal­la. HY:n talous­tie­tee­seen hake­nei­den mää­rä on ollut huo­mat­ta­vas­sa nousus­sa. Pää­haus­sa vuon­na 2016 haki­joi­ta oli 280, 2017 haki­joi­ta oli 570 ja vuon­na 648. Aloi­tus­paik­ko­ja on 50 per vuo­si. 2017 aloit­ta­nut HY:n talous­tie­teen kan­dioh­jel­ma onkin todel­la vetovoimainen.

    2018 todis­tus­va­lin­nas­sa pis­tei­tä sai 1) äidin­kie­les­tä, 2) mate­ma­tii­kas­ta ja 3) reaalista/ainereaalista, toi­ses­ta koti­mai­ses­ta kie­les­tä tai vie­ras­ta kie­les­tä. Vuon­na 2018 todis­tus­va­lin­nan pis­te­ra­ja ei-ensi­ker­ta­lai­sil­le oli 38/40. Tämän pis­te­mää­rän sai esi­mer­kik­si laa­jan mati­kan lau­da­tu­ris­ta, äidin­kie­len lau­da­tu­ris­ta ja reaalin/ainereaalin, pit­kän toi­sen koti­mai­sen kie­len tai pit­kän vie­raan kie­len E:stä. Ensi­ker­ta­lai­sil­la pis­te­ra­ja oli 34/40. Sen sai esim. lyhyen mate­ma­tii­kan kir­joit­ta­ja kol­mel­la lau­da­tu­ril­la (edel­lä mai­ni­tuis­ta aineis­ta). HY:n talous­tie­de onkin vetä­nyt puo­leen­sa erit­täin hyviä opiskelijoita.

    HY:n talous­tie­teen kan­dioh­jel­man opin­to­jen run­gon muo­dos­ta­vat mik­ro- ja mak­ro­ta­lous­tie­teen sekä eko­no­met­rian kurs­sit. On kui­ten­kin syy­tä koros­taa, että se tar­jo­aa Suo­men suu­rim­pa­na talous­tie­teen yksik­kö­nä moni­puo­li­set mah­dol­li­suu­det opis­kel­la talous­tie­teen erikoisaloja.

    Glo­baa­li rahoi­tus­krii­si on tapah­tu­ma, jol­la on ollut huo­mat­ta­va vai­ku­tus talous­tie­tee­seen. Yksi kes­kei­nen talous­tie­teen tut­ki­musa­lue on rahoi­tuk­sen talous­tie­de (financial eco­no­mics). On tär­ke­ää ana­ly­soi­da mm. reaa­li­ta­lou­den ja rahoi­tus­mark­ki­noi­den vuo­ro­vai­ku­tus­ta. Rahoi­tuk­sen talous­tie­de on ollut Suo­mes­sa perin­tei­ses­ti talous­tie­teen osa-alue, jon­ka ope­tus on ollut puut­teel­lis­ta. HY:n talous­tie­teen kan­dioh­jel­ma on kui­ten­kin lisän­nyt rahoi­tuk­sen talous­tie­teen ope­tus­ta huo­mat­ta­vas­ti. Luku­vuon­na 2018–19 se opet­taa nel­jä opin­to­jak­soa aihees­ta (rahoi­tuk­sen perus­tei­ta, rahoi­tus­mark­ki­noi­ta, moni­kan­sal­lis­ta rahoi­tus­ta ja sijoit­ta­mis­ta). HY:n talous­tie­teen kan­dioh­jel­ma onkin ollut hereil­lä ja se on kyen­nyt kai­kis­ta Suo­men talous­tie­teen ohjel­mis­ta par­hai­ten vas­taa­maan glo­baa­lin rahoi­tus­krii­sin aset­ta­maan uudistustarpeeseen.

    HY:n talous­tie­de opet­taa myös run­saas­ti vapaa­va­lin­nai­sia opin­to­ja kan­sain­vä­li­ses­tä talou­des­ta (kan­sain­vä­li­ses­tä kau­pas­ta, kan­sain­vä­li­ses­tä mak­ro­ta­lous­tie­tees­tä ja EU:n talous­tie­tees­tä) ja mak­ro­ta­lous­tie­tees­tä (esim. talous­po­li­tii­kas­ta EU:ssa). Näin olleen HY:n talous­tie­teen opis­ke­li­jat saa­vat hyvin koko­nais­ku­van glo­baa­lin talou­den toimista.

    Talous­tie­de on vii­mei­sen 40 vuo­den aika­na koke­nut empii­ri­sen val­lan­ku­mouk­sen, kun empii­ris­ten tut­ki­mus­ten osuus tut­ki­mus­jul­kai­sus­ta on lisään­ty­nyt. HY:ssä talous­tie­teen ope­tus on sisäl­löl­tään mate­maat­ti­sem­pi, kvan­ti­ta­tii­vi­sem­pi ja enem­män eko­no­met­ri­aan suun­tau­tu­nut kuin muis­sa Suo­men yliopistoissa.

    Ystä­väl­li­sin terveisin,
    Juha Tervala
    HY:n talous­tie­teen kan­dioh­jel­man johtaja
    Pro­fes­so­ri (ma.)

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  10. Kun mä opis­ke­lin Hyl­lä mik­ron ekaa kurs­sia ni luen­noit­si­ja sano suht alku­met­reil­lä, et ku tei­tä ei kui­ten­kaan kiin­nos­ta (aikai­sem­piin koke­muk­siin­sa noja­ten) ni ei mua­kaa kiin­nos­ta ja sit­ten juok­si luen­not läpi nii et kurs­sin luen­not päät­ty enne­nai­ko­jaan. Ja osal­lis­tu­ja­mää­rä luen­noil­la tais olla lop­pua koh­den hyvin pieni…

    No ei se Aal­lol­la­kaan parem­min tai­da men­nä, Tutal­la fuk­si­na opis­ke­le­va tut­tu ker­toi et ekas­ta mati­kan kurs­sis­ta sai pru­jaa­mal­la vito­sen, tent­tiä ei ollut eikä edes ano­nyy­miä kurssipalautetta.

    Nyt jär­ki käteen plz, käy­kää kat­to­mas­sa mitä siel­lä luen­noil­la tapahtuu.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Pet­te­ri:
      No ei se Aal­lol­la­kaan parem­min tai­da men­nä, Tutal­la fuk­si­na opis­ke­le­va tut­tu ker­toi et ekas­ta mati­kan kurs­sis­ta sai pru­jaa­mal­la vito­sen, tent­tiä ei ollut eikä edes ano­nyy­miä kurssipalautetta.

      Kiel­tä­mät­tä on jon­kin­lai­nen ongel­ma, kun perin­tei­sen ten­tin sijaan pitäi­si käyt­tää parem­pia ja moni­puo­li­sem­pia arvioin­ti­me­ne­tel­miä, mut­ta toi­saal­ta aika monet näis­tä mene­tel­mis­tä mah­dol­lis­ta­vat pru­jaa­mi­sen tai muun­lai­sen hui­jaa­mi­sen. Tosin ten­tis­sä­kin on ongel­man­sa ja sii­nä­kin voi hui­ja­ta. Suu­rin ongel­ma tai­taa olla­kin opis­ke­li­joi­den asen­teis­sa: ten­tis­sä hui­jaa­mis­ta pide­tään ylei­ses­ti pahek­sut­ta­va­na, kun taas monen mie­les­tä on hyväk­syt­tä­vää kopioi­da har­joi­tus­teh­tä­vä­vas­tauk­sia, vaik­ka ne vai­kut­tai­si­vat­kin kurssiarvosanaan.

      Se tus­kin pitää paik­kan­sa, että mah­dol­li­suut­ta ano­nyy­miin kurs­si­pa­lait­tee­seen ei ollut, ellei sit­ten ano­nyy­mi­teet­tiä tul­kit­se todel­la tiu­kas­ti. Aal­lon kurs­si­pa­lau­te­jär­jes­tel­mä lähet­tää aina­kin tek­nii­kan puo­lel­la (johon mate­ma­tiik­ka­kin kuu­luu) kurs­sin pää­tyt­tyä auto­maat­ti­ses­ti kurs­sil­le ilmoit­tau­tu­neil­le lin­kin kurs­sin palau­te­ky­se­lyyn ilman, että opet­ta­ja tekee mitään asian eteen. Opet­ta­ja saa tosin kyse­lyn sul­keu­dut­tua lis­tan niis­tä opis­ke­li­jois­ta, jot­ka ovat vas­tan­neet kyse­lyyn, mut­ta opet­ta­jal­la ei ole mitään mah­dol­li­suuk­sia yhdis­tää opis­ke­li­jaa tämän vas­tauk­siin. Opis­ke­li­ja­lis­taa ja vas­tauk­sia ei lähe­te­tä opet­ta­jal­le, jos vas­taa­jia on niin vähän, että vas­taa­jien ano­nyy­mi­teet­ti oli­si vaarassa.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  11. Vai­kut­taa hie­man sil­tä, että tule­vai­suu­des­sa huip­pua­lo­jen ope­tus­kie­li­nä on ruot­si ja englanti.

    Moni­kult­tuu­ri­kiin­tiö lei­ka­taan aina pois suomenkielisiltä. 

    Jos jak­sai­sin, kiin­nit­täi­sin kan­sain­vä­li­sen huo­mion sii­hen että sta­dis­sa on apart­hei­dia eli suo­men­ruot­sa­lais­ten Whi­te-Only-kou­lu­ja, ja esmes soma­lien oma­kie­lis­tä ope­tus­ta jär­jes­te­tään vain suo­ma­lais­ten kouluissa. —

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. sep­po ryväs: sta­dis­sa on apart­hei­dia eli suo­men­ruot­sa­lais­ten Whi­te-Only-kou­lu­ja, ja esmes soma­lien oma­kie­lis­tä ope­tus­ta jär­jes­te­tään vain suo­ma­lais­ten kouluissa. 

      Eli ruot­sin­kie­li­sis­sä kou­luis­sa ei ole soma­le­ja, mut­ta sinus­ta siel­lä pitäi­si sil­ti jär­jes­tää soma­lian­kie­lis­tä ope­tus­ta, jot­ta oltai­siin saman­lai­sia kuin suo­men­kie­li­set koulut?

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Englan­nin- tai muun­kie­li­sis­tä opin­nois­ta tuli­si periä tun­tu­va vero. Esim. 20 000 e könt­tä­sum­ma vero­mak­su var­mas­ti antai­si kannustusvaikutusta.

      Koko talous­tie­teel­li­nen tie­don­tuo­tan­to toi­mii englan­nin kie­lel­lä. Jos pitäi­si rajoit­taa vain suo­men­kie­li­siin läh­tei­siin, taan­tui­sim­me kehi­tys­maan tasol­le. Vähän kuin sanoi­si, että mate­mia­tii­kan opin­nois­sa ei sai­si käyt­tää numeroita.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  12. Ihan ute­liai­suut­ta­ni kysyn: onko tämä Suo­men eliit­ti tul­lut hul­luk­si? Eikö se tie­dä, että ajat­te­le­mi­nen tapah­tuu äidin­kie­lel­lä? Alle pari­kymp­pi­nen suo­ma­lai­nen “huip­pu” pan­naan huip­pu­yli­opis­toon opis­ke­le­maan huip­pu­tie­det­tä lukio­englan­nin pohjalta. 

    Ajat­te­le­mi­nen on se point­ti. Ajatteleminen.

    Osmo olet mui­den vih­rei­den tapaan huo­lis­sa­si bio­di­ver­si­tee­tin kape­ne­mi­ses­ta — mut­ta etkö sinä­kään her­ra­ju­ma­la näe, mitä tämä vapaa­eh­toi­nen kie­len vaih­to tekee suo­ma­lai­sel­le kulttuurille?

    Mikael Jung­ner ehdot­ti sija­päät­teis­tä luo­pu­mis­ta — kun sitä vis­siin har­mit­ti se, että twit­ter-aihe­tun­nis­teen liit­tä­mi­nen vies­tiin on vähän vai­keam­paa, kun on tämä omi­tui­nen suomi. 

    Ajat­te­lep­pa Osmo vähän aikaa tätä diver­si­teet­ti­nä­kö­kul­maa: Kie­len­vaih­to ei ole kos­kaan tar­koit­ta­nut sitä, että kult­tuu­ri muut­tuu elin­voi­mai­sem­mak­si — se on ollut aina häviö.

    Pitää­pä nyt vie­lä kir­joit­taa yksi varaus (eli disclai­mer): minus­ta moni­puo­li­nen kie­li­tai­to on hyvä asia, ja on tär­ke­ää, että esi­mer­kik­si suo­ma­lai­set talous­tie­teen huip­pu­tut­ki­jat osaa­vat mm. englantia.

    Tou­ko Mettinen
    ajat­te­len suomeksi

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Ihan ute­liai­suut­ta­ni kysyn: onko tämä Suo­men eliit­ti tul­lut hul­luk­si? Eikö se tie­dä, että ajat­te­le­mi­nen tapah­tuu äidinkielellä?

      Täs­sä on laa­jem­pi ongel­ma. Talous­tie­teel­li­siä asioi­ta ei voi aja­tel­la suo­men­kie­lel­lä, kos­ka suo­men­kie­li­set ter­mit ovat epä­tark­ko­ja. Ne joh­ta­vat epä­tark­kaan ajat­te­luun. Asia on toi­sin tilas­to­tie­tees­sä, jos­sa joku on teh­nyt lois­ta­via kään­nök­siä ter­meis­tä, jot­ka ovat esi­ku­vaan­sa parem­pia. Esi­mer­kik­si “tyh­jen­tä­vä tunnusluku”.
      Joku on osan­nut luo­da “ter­min suh­teel­li­nen etu”, joka on ihan hyvä, mut­ta miten kään­nät suo­mek­si eco­no­mize on ener­gy. (Vih­je: sääs­tää ener­gi­aa ei ole oikein)
      Suo­men kie­len huol­ta­jat ehdot­ta­vat aivan käyt­tö­kel­vot­to­mia ter­me­jä, jot­ka ovat usein rivin pitui­sia yhdys­sa­no­ja ja sen­kin jäl­keen epätarkkoja.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra: . Asia on toi­sin tilas­to­tie­tees­sä, jos­sa joku on teh­nyt lois­ta­via kään­nök­siä ter­meis­tä, jot­ka ovat esi­ku­vaan­sa parem­pia. Esi­mer­kik­si “tyh­jen­tä­vä tunnusluku”.

        Hei mut­ta eikös tämä ole juu­ri kor­kea­ta­soi­sen aka­tee­mi­sen ope­tuk­sen ja tut­ki­muk­sen teh­tä­vä? On var­maan tot­ta, että ling­vis­tit eivät ilman apua osaa muo­dos­taa alal­le käyt­tö­kel­pos­ta ter­mis­töä, mut­ta jos siel­tä huip­pu­yli­opis­tos­ta löy­tyi­si joku näp­pä­rä assis­tent­ti, joka avittais?

        Tou­ko Mettinen

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Joku on osan­nut luo­da “ter­min suh­teel­li­nen etu”, joka on ihan hyvä, mut­ta miten kään­nät suo­mek­si eco­no­mize on ener­gy. (Vih­je: sääs­tää ener­gi­aa ei ole oikein) 

        Tar­vit­si­si vähän kon­teks­tia, mut­ta sii­tä riip­puen joko ‘sääs­tää ener­gia­kus­tan­nuk­sis­sa’ tai ‘sääs­tel­lä energiassa’.

        Suo­men kie­len huol­ta­jat ehdot­ta­vat aivan käyt­tö­kel­vot­to­mia ter­me­jä, jot­ka ovat usein rivin pitui­sia yhdys­sa­no­ja ja sen­kin jäl­keen epätarkkoja. 

        Kenen­kään ei tar­vit­se ehdot­taa mitään, kun käy­tet­tä­vis­sä on aivan arki­kie­li­nen ilmai­su, kuten täs­sä tapauksessa.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  13. Ei talous­tie­de­kään mitään eliit­ti­tie­det­tä ole. Kyl­lä sii­tä pitää pys­tyä ker­to­maan myös suo­mek­si suo­ma­lai­sil­le. Sopi­kaa nyt ihmees­sä kes­ke­nän­ne, mitä mikin ter­mi tar­koit­taa suo­mek­si, ei sii­hen kie­len­huol­ta­jia tar­vi­ta. Kyl­lä talous­tie­teen perus­o­pe­tuk­sen pitää olla suo­men­kie­lis­tä, jot­ta sii­tä pys­ty­tään kes­kus­te­le­maan suo­mek­si. Eihän sen tulok­sia muu­ten voi­da hyö­dyn­tää. Kurs­si­kir­joi­na tie­tys­ti on pää­osin vain ulko­mais­ta kir­jal­li­suut­ta, mut­ta ten­teis­sä pitää tes­ta­ta, onko ne ymmär­ret­ty myös suo­mek­si. Englan­tia ja mui­ta kie­liä on hyvä osa­ta, jot­ta pys­tym­me seu­raa­maan mui­den mai­den tut­ki­muk­sia ja jaka­maan omia tulok­sia muil­le. Ei sil­le muu­ta perus­tet­ta voi olla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. En näkö­jään tul­lu­yt ymmär­re­tyk­si oikin. Minus­ta on erit­täin suu­ri ongel­ma, ettei talous­tie­teel­lis­tä ter­mi­no­lo­gi­aa ole ole­mas­sa suo­men­kie­lel­lä kuimn sin­ne päin ‑käsit­tei­nä. Ter­mien kehit­tä­mi­sen pitäi­si kuu­lua jol­le­kin, mut­ta se ei nyt kuu­lu ken­nel­le­kään, eikä sitä sik­si kukaan tee. Kotus tie­tys­ti kek­sii eri­lai­sia säh­ki­le­hi­tu­tä­hyst­miä (arki­kie­lel­lä elekt­ro­ni­mik­ros­koop­pi) mut­ta kun he eivät tun­ne subs­tans­sia, ter­mit eivät sovel­lu teo­rian esittämiseen.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        En näkö­jään tul­lu­yt ymmär­re­tyk­si oikin. Minus­ta on erit­täin suu­ri ongel­ma, ettei talous­tie­teel­lis­tä ter­mi­no­lo­gi­aa ole ole­mas­sa suo­men­kie­lel­lä kuimn sin­ne päin ‑käsit­tei­nä. Ter­mien kehit­tä­mi­sen pitäi­si kuu­lua jol­le­kin, mut­ta se ei nyt kuu­lu ken­nel­le­kään, eikä sitä sik­si kukaan tee. Kotus tie­tys­ti kek­sii eri­lai­sia säh­ki­le­hi­tu­tä­hyst­miä (arki­kie­lel­lä elekt­ro­ni­mik­ros­koop­pi) mut­ta kun he eivät tun­ne subs­tans­sia, ter­mit eivät sovel­lu teo­rian esittämiseen.

        Ter­mien kehit­tä­mi­nen kuu­luu kun­kin alan pro­fes­so­reil­le. Sitä var­ten hei­dät on pal­kat­tu. He voi­vat tie­tys­ti pyy­tää kie­len­huol­ta­jil­ta konsultointia.
        Voi­si­ko “eco­no­mize on ener­gy” olla esi­mer­kik­si “käyt­tää ener­gi­aa talou­del­li­ses­ti”? En tosin tie­dä, mis­sä kai­kis­sa yhteyk­sis­sä tuo­ta sanon­taa käytetään.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        En näkö­jään tul­lu­yt ymmär­re­tyk­si oikin. Minus­ta on erit­täin suu­ri ongel­ma, ettei talous­tie­teel­lis­tä ter­mi­no­lo­gi­aa ole ole­mas­sa suo­men­kie­lel­lä kuimn sin­ne päin ‑käsit­tei­nä. Ter­mien kehit­tä­mi­sen pitäi­si kuu­lua jol­le­kin, mut­ta se ei nyt kuu­lu ken­nel­le­kään, eikä sitä sik­si kukaan tee. Kotus tie­tys­ti kek­sii eri­lai­sia säh­ki­le­hi­tu­tä­hyst­miä (arki­kie­lel­lä elekt­ro­ni­mik­ros­koop­pi) mut­ta kun he eivät tun­ne subs­tans­sia, ter­mit eivät sovel­lu teo­rian esittämiseen.

        Ehkä suo­men kie­len sään­nöt ja sanas­to pitäi­si ottaa hal­tuun ennen englan­tiin siir­ty­mis­tä. Täl­lä­kin lis­tal­la monet kom­men­toi­jat käyt­tä­vät SI-jär­jes­tel­män yksi­köi­tä päin per­set­tä ja blo­gis­ti kir­joit­taa “suo­men­kie­len” vaik­ka oikea muo­to on “suo­men kie­len”. Blo­gis­ti on niin van­ha, että on oppi­kou­lus­sa toden­nä­köi­ses­ti luke­nut sak­saa, miten sak­sa­lai­set ovat rat­kais­seet pit­kien sano­jen ja yhdys­sa­no­jen hankaluuden? 

        Eikä kan­nat­tai­si tuu­dit­tau­tua sii­hen usko­muk­seen, että suo­ma­lai­set osai­si­vat joten­kin erin­omai­sen hyvin englan­tia. Tämän osoit­ti jo muu­ta­man vii­kon takai­nen “harava”-keskustelu. Tai Jung­ne­rin “default”. Kysy­mys on nois­sa vain yhden sanan vää­rin ymmär­tä­mi­ses­tä, mut­ta otat­te var­maan pis­teen laa­jen­ta­mal­la kon­teks­tia. Tv-sar­jois­ta opi­tus­ta kie­les­tä ja inter­net-slan­gis­ta ollaan hyvin peril­lä, mut­ta kie­len perus­kie­liop­pi on kovas­ti hakuses­sa. Puhu­mat­ta­kaan sanas­tos­ta, joka englan­nis­sa on val­ta­va. Englan­tia osaa “täy­del­li­ses­ti” vain kou­ral­li­nen ihmi­siä ja hekin vain käyt­täen laa­jaa läh­de­ma­te­ri­aa­lia hyväksi. 

        Ja äidin­kie­li­nen puhu­ja vetää aina toi­se­na­kie­le­nä­pu­hu­jaa kuus-muna.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      3. ihan sama:miten sak­sa­lai­set ovat rat­kais­seet pit­kien sano­jen ja yhdys­sa­no­jen hankaluuden? 

        Minä­kin olen niin van­ha, että olen luke­nut pit­kän sak­san. Kun aloin poh­tia tuo­ta “eco­no­mize on energy”:ä, niin aloin etsiä googlel­la, miten sak­sa­lai­set ovat rat­kais­seet asian. Sak­sa­lai­sel­ta sivul­ta löy­tyi yksin­ker­tai­ses­ti “ener­gie spa­ren”. En tie­dä, onko se hei­dän eko­no­mis­teil­le ongel­ma. Tus­kin he kui­ten­kaan ehdot­ta­vat perus­o­pe­tuk­sen muut­ta­mis­ta englanninkieliseksi.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      4. Ener­gy spa­ren on eri asia. Täs­sä on kysy­mys opti­moin­nis­ta, ei sääs­tä­mi­ses­tä. Sääs­te­liäs käyt­tö voi olla lähin­nä oikein. Jos yri­tys käyt­tää ener­gi­aa sääs­te­li­ääs­ti, sen ener­gian käyt­tö voi myös kas­vaa, jos sen tuot­tei­den hin­ta ale­nee ja kysyn­tä kasvaa.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      5. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Ener­gy spa­ren on eri asia. Täs­sä on kysy­mys opti­moin­nis­ta, ei sääs­tä­mi­ses­tä. Sääs­te­liäs käyt­tö voi olla lähin­nä oikein. Jos yri­tys käyt­tää ener­gi­aa sääs­te­li­ääs­ti, sen ener­gian käyt­tö voi myös kas­vaa, jos sen tuot­tei­den hin­ta ale­nee ja kysyn­tä kasvaa. 

        Kiel­ten nyans­sit ovat vai­kei­ta. Ymmär­tääk­se­ni sak­san “spar­sam” voi tar­koit­taa myös “talou­del­lis­ta” eikä vain “sääs­tä­väis­tä”. Englan­nin sanaa “spa­ring” käy­tet­tä­neen yleen­sä sup­peam­mas­sa merkityksessä.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      6. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Ener­gy spa­ren on eri asia. Täs­sä on kysy­mys opti­moin­nis­ta, ei sääs­tä­mi­ses­tä. Sääs­te­liäs käyt­tö voi olla lähin­nä oikein. Jos yri­tys käyt­tää ener­gi­aa sääs­te­li­ääs­ti, sen ener­gian käyt­tö voi myös kas­vaa, jos sen tuot­tei­den hin­ta ale­nee ja kysyn­tä kasvaa.

        Oli­si­ko jär­keä, että alan pro­fes­so­rit eri ins­ti­tuu­tiois­sa kokoai­si­vat lis­tan asioi­ta, joi­ta on han­ka­la täs­mäl­li­ses­ti sanoa suo­mek­si. Sit­ten he yhdes­sä voi­si­vat poh­tia suo­men kie­li­siä vas­ti­nei­ta asioil­le. Jos uudis­sa­no­ja tar­vi­taan, niin sit­ten yhteyt­tä myös kotuk­seen. Tuo “eco­no­mize on ener­gy” on ilmei­ses­ti vain sovit­tu sanon­ta, jos­sa pre­po­si­tiol­la tar­ken­ne­taan asi­aa. En usko, että se oli­si iki­muis­toi­nen sanon­ta. Samal­la taval­la voi­daan sopia, miten se suo­mes­sa ilmais­taan. Meil­lä ei ole käy­tös­sä pre­po­si­tioi­ta, joten asia pitää ilmais­ta muu­ten. Tie­tys­ti mah­dol­li­sim­man lyhyesti.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      7. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Kotus tie­tys­ti kek­sii eri­lai­sia säh­ki­le­hi­tu­tä­hyst­miä (arki­kie­lel­lä elekt­ro­ni­mik­ros­koop­pi) mut­ta kun he eivät tun­ne subs­tans­sia, ter­mit eivät sovel­lu teo­rian esittämiseen.

        Kie­li­toi­mis­to itse väit­tää näin: “Eri­tyi­ses­ti uudis­sa­nat ovat sel­lai­sia, jot­ka tun­tu­vat ärsyt­tä­vän monia suo­ma­lai­sia. Kie­li­toi­mis­ton kon­tol­le on pan­tu mm. eri­lai­sis­sa sana­kil­pai­luis­sa esiin tul­lei­ta huvit­ta­via sanaeh­do­tuk­sia ja paki­noit­si­joi­den luo­muk­sia. Monet niis­tä ovat vie­ras­pe­räis­ten tai muu­ten sopi­mat­to­mik­si koet­tu­jen sano­jen kor­vik­kei­ta, sel­lai­sia kuin
        elekt­ro­ni­mik­ros­koop­pi – parem­min: sähkälehitutähystin”

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      8. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Ymmär­tääk­se­ni sekä säh­ki­le wet­tä hitu­tä­hys­tin ovat kie­li­toi­mis­ton aikaan­saan­nok­sia ja säh­ki­le­hi­tu­tä­hys­tin niis­tä muo­dos­tet­tu jon­kun irvi­leu­an tuotos.

        Ja mitä vikaa on sanois­sa säh­kä­le (ei siis säh­ki­le) ja hitu­tä­hys­tin? Minus­ta ne kum­pi­kin ovat hyvin kuvaa­via sano­ja. Kun ensim­mäis­tä ker­taa elä­mäs­sä­ni kuu­lin sanan säh­kä­le­hi­tu­tä­hys­tin, kek­sin alle minuu­tis­sa, mitä sanan täy­tyy tar­koit­taa. Nämä sanat kuu­los­ta­vat vain meis­tä has­suil­ta, kos­ka ne eivät ole vakiin­tu­neet käyt­töön. Kukaan meis­tä ei kui­ten­kaan nau­res­ke­le sil­le, että puhum­me puhe­li­mes­ta emme­kä tele­foo­nis­ta tai tie­to­ko­nees­ta emme­kä kompuutterista.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      9. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        En näkö­jään tul­lu­yt ymmär­re­tyk­si oikin. Minus­ta on erit­täin suu­ri ongel­ma, ettei talous­tie­teel­lis­tä ter­mi­no­lo­gi­aa ole ole­mas­sa suo­men­kie­lel­lä kuimn sin­ne päin ‑käsit­tei­nä. Ter­mien kehit­tä­mi­sen pitäi­si kuu­lua jol­le­kin, mut­ta se ei nyt kuu­lu ken­nel­le­kään, eikä sitä sik­si kukaan tee. Kotus tie­tys­ti kek­sii eri­lai­sia säh­ki­le­hi­tu­tä­hyst­miä (arki­kie­lel­lä elekt­ro­ni­mik­ros­koop­pi) mut­ta kun he eivät tun­ne subs­tans­sia, ter­mit eivät sovel­lu teo­rian esittämiseen.

        Kyl­lä kai vas­tuu eri­koi­sa­lan ter­mi­no­lo­gias­ta on sen alan asian­tun­ti­joil­la. Ks.
        http://tieteentermipankki.fi/wiki/Termipankki:Etusivu

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      10. Ikä­vää, mut­ta idea­han on juu­ri se että ter­mi­pank­kiin voi vaikuttaa.

        Har­ras­tus­poh­jal­la ilman talou­del­lis­ta kor­vaus­ta. Sen ver­ran ovat pro­fes­so­rit nykyi­sin työl­lis­tet­ty­jä, ettei oikein rii­tä aikaa. Sii­tä ei myös­kään saa mitään suorituspisteitä.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  14. Täs­sä on laa­jem­pi ongel­ma. Talous­tie­teel­li­siä asioi­ta ei voi aja­tel­la suo­men­kie­lel­lä, kos­ka suo­men­kie­li­set ter­mit ovat epätarkkoja. ”

    Tuos­ta tuli vaan mie­leen, kuin­ka epä­tark­ko­ja Suo­mes­sa ollaan eräis­sä tri­go­no­met­ris­ten funk­tioi­den joh­dan­nais­ten mer­kit­se­mi­ses­sä. Tuo taas joh­tuu sii­tä, että Rolf Neva­lin­nan väi­tös­kir­ja oli­si pitä­nyt hylä­tä kun funk­tioi­den potens­sien mer­kin­nät oli­vat vää­rin. Mut­ta kat­soi­vat asian niin pie­nek­si mokak­si että väi­tös­kir­ja hyväk­syt­tiin. No tuon jäl­keen ainoas­taan Suo­mes­sa käy­te­tään em. mer­kin­tö­jä vää­räl­lä notaa­tiol­la. Ja tämän minul­le on ker­to­nut erään oppi­lai­tok­sen nais­puo­li­nen mate­ma­tii­kan alu­eel­ta väi­tel­lyt tohtori.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  15. Talous­tie­teel­li­siä asioi­ta ei voi aja­tel­la suo­men­kie­lel­lä, kos­ka suo­men­kie­li­set ter­mit ovat epä­tark­ko­ja. Ne joh­ta­vat epä­tark­kaan ajatteluun.”

    Olen aivan yhtä rai­vois­sa­ni kuin moni muu­kin kom­men­toi­ja täs­tä suo­men­kie­li­sen tie­teel­li­sen kes­kus­te­lun alas­ajo­vim­mas­ta. Samo­ja aja­tuk­sia esi­tet­tiin 1800-luvul­la suo­men­kie­lis­tä lää­ke­tie­teen ope­tus­ta vas­taan. En jak­sa tois­taa kaik­kia argu­ment­te­ja, joi­ta on eri foo­ru­meil­la tois­tet­tu jo pit­kään, esi­tän vain seu­raa­van ajatuksen:

    Jos suo­men­kie­li­set ter­mit ovat epä­tark­ko­ja niin eikös talous­tie­teel­li­nen ajat­te­lu — tar­kem­min sanoen: osal­lis­tu­mi­nen talous­tie­teel­li­seen kes­kus­te­luun ja opis­ke­luun — sii­tä vain terä­vöi­dy, kun ihmis­ten on pak­ko oikeas­ti ekspli­koi­da asiat eikä vain luot­taa joi­hin­kin val­miik­si saa­tui­hin ter­mei­hin? Ja eikös tämä sit­ten joh­tai­si myös parem­piin termeihin?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  16. Talous­tie­teel­li­siä asioi­ta ei voi aja­tel­la suo­men­kie­lel­lä, kos­ka suo­men­kie­li­set ter­mit ovat epä­tark­ko­ja. Ne joh­ta­vat epä­tark­kaan ajatteluun.”

    Eikös suo­men­kie­lis­ten ter­mien epä­tark­kuus sit­ten pikem­min­kin *koho­ta* suo­men­kie­li­sen talous­tie­teel­li­sen kes­kus­te­lun tasoa? Sii­nä­hän kes­kus­te­li­joi­den pitää sit­ten osa­ta eri­tyi­sen tar­kas­ti ekspli­koi­da, mitä mil­loin­kin tar­koit­ta­vat. Moni­puo­li­sem­paa kes­kus­te­lua kuin sel­lai­nen joka tur­vau­tuu joi­hin­kin annet­tui­hin ter­mei­hin. Ja aivan, kes­kus­te­lus­sa luu­li­si ennen pit­kää syn­ty­vän parem­pia ter­me­jä­kin. (Var­muu­den vuok­si: las­ken täs­sä kes­kus­te­luun myös ope­tuk­sen, opis­ke­lun ja kai­ken alan kielenkäytön.)

    Tämä vain pik­ku kom­ment­ti­na. Argu­ment­te­ja suo­men­kie­li­sen tie­teel­li­sen kes­kus­te­lun edel­ly­tys­ten alas­ajoa vas­taan on vii­me aikoi­na esi­tet­ty niin moni­aal­la, että en nyt tois­ta nii­tä. Yllä ole­va sitaat­ti taas kuu­los­taa enem­män 1800-luvul­la esi­te­tyl­tä suo­men­kie­li­sen lää­ke­tie­teen vastustukselta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  17. Vie­lä vähän tuos­ta englan­nin kie­lel­lä opet­ta­mi­ses­ta ja opis­ke­lus­ta, jos sallit. 

    Kun sinä olet tuol­lai­nen vapaa kir­joit­ta­ja ja luen­noit­si­ja, niin ei lie­ne ihan mah­do­ton­ta, että Hel­sin­gin kau­pun­ki palk­kai­si sinut jok­si­kin ilta­päi­väk­si vähän laa­jen­ta­maan kau­pun­gin työn­te­ki­jöi­den — sano­taan nyt vaik­ka kir­jas­to­toi­men joh­ta­jien taloustietämystä. 

    Kir­jas­to­toi­men joh­to on takuul­la kie­li­tai­tois­ta ja oppi­mis­ha­luis­ta poruk­kaa. Mil­lä kie­lel­lä sinä mie­lui­ten selit­täi­sit heil­le esi­mer­kik­si ter­min “eco­no­mize on energy”?

    Tou­ko Mettinen

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  18. Säh­ki­le­hi­tu­tä­hys­tin”? Kie­li­toi­mis­to vis­siin suo­sit­te­li tätä samoi­hin aikoi­hin kun EU kiel­si ter­van ja käy­rät kurkut?

    Tou­ko Mettinen

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Tou­ko Met­ti­nen (nimi­merk­ki):
      “Säh­ki­le­hi­tu­tä­hys­tin”? Kie­li­toi­mis­to vis­siin suo­sit­te­li tätä samoi­hin aikoi­hin kun EU kiel­si ter­van ja käy­rät kurkut?

      Tou­ko Mettinen

      Oikea ter­mi on “säh­kä­le­hi­tu­tä­hys­tin”, ei “säh­ki­le­hi­tu­tä­hys­tin”.

      Ja EU ei ole kiel­tä­nyt ter­vaa vaan ter­val­le, kuten muil­le­kin kemi­kaa­leil­le pitää teh­dä REACH-ase­tuk­sen mukai­set tes­tit ja saa­da hyväk­syn­tä, jos sitä aikoo pitää kaup­pa­ta­va­ra­na. Aikaa on kyl­lä ollut sil­lä reki­ströin­ti pitää teh­dä ennen tämän vuo­den loppua. 

      Käy­riä kurk­ku­ja ei myös­kään ole kiel­let­ty, tämän kuu­lui­san ase­tuk­sen (ei siis direk­tii­vin) ansios­ta kulut­ta­jil­le ja vähit­täis­kau­pal­le myy­tiin tasa­laa­tuis­ta tava­raaa eikä kuten aikai­sem­min ros­kaa laa­ti­kon poh­jal­le ja prii­maa pääl­le. Vali­tet­ta­vas­ti ase­tus kumot­tiin ja kulut­ta­jien ase­ma hei­ken­tyi kun nyt saa taas myy­dä ros­kaa 1. luo­kan hinnalla.

      Lop­pu­ke­ven­nys. Ame­ri­kas­sa sää­del­tiin kaa­lin­sie­me­niä 29000 sanal­la eiku.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. ano­nyy­mi: Käy­riä kurk­ku­ja ei myös­kään ole kiel­let­ty, tämän kuu­lui­san ase­tuk­sen (ei siis direk­tii­vin) ansios­ta kulut­ta­jil­le ja vähit­täis­kau­pal­le myy­tiin tasa­laa­tuis­ta tava­raaa eikä kuten aikai­sem­min ros­kaa laa­ti­kon poh­jal­le ja prii­maa pääl­le. Vali­tet­ta­vas­ti ase­tus kumot­tiin ja kulut­ta­jien ase­ma hei­ken­tyi kun nyt saa taas myy­dä ros­kaa 1. luo­kan hinnalla.

        Itse asias­sa tär­kein syy käy­ryy­den rajoit­ta­mi­seen oli logis­tiik­ka: Suo­ria ja suo­rah­ko­ja kurk­ku­ja mah­tuu rek­kaan ja varas­toon mer­kit­tä­väs­ti enem­män kuin umpi­käy­riä, eikä kuu­tio­pai­no ole rajoit­ta­va teki­jä. Tuk­ku­liik­keet lob­ba­si­vat suo­rat kur­kut logis­tiik­ka­ku­lu­jen pie­nen­tä­mi­sek­si ja teki­vät samal­la vahin­gos­sa ympä­ris­tö- ja asiakasteon.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  19. Kie­li­va­lin­ta mie­ti­tyt­tää. Se on loo­gi­nen, kun aja­tel­laan sitä kaut­ta, että alan hui­put ovat USA:ssa. Se ei ole loo­gi­nen, jos aja­tel­laan euroop­pa­lais­ta vii­te­ke­hys­tä, jos­sa englan­nin kie­li ase­moi­tuu uudel­leen brexi­tin myö­tä. Sak­san tai rans­kan kie­li­nen ohjel­ma oli­si täs­sä tilan­tees­sa parem­pi, mut­ta kiel­ten­ope­tus on lii­ak­si pai­not­tu­nut englan­tiin. Maa­kun­tien pää­kau­pun­kei­hin tar­vi­taan huip­pu­lu­kiot, joi­den ykkös­kie­li on saksa?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  20. Tääl­lä ollaan hert­tai­sen när­käs­ty­nei­tä täy­sin hyö­dyt­tö­män 6 mil­joo­nan ihmi­sen kie­lem­me puo­les­ta. Kyl­lä ihan kaik­ki tär­keä maa­il­mas­sa teh­dään englan­nik­si, jopa tääl­lä suloi­ses­sa Suo­men­maas­sa. Niin kau­pan kuin tie­teen­kin kie­li on englanti.

    Jos tun­tuu sil­tä, että lukio­englan­nin poh­jal­ta on vai­kea opis­kel­la, muu­te­taan lukiot­kin englan­nin­kie­li­sik­si. Kii­tet­tä­vän pal­jon kie­li­kyl­py­ope­tus­ta on jo tar­jol­la englan­nik­si, eri­tyi­ses­ti hyvä­osais­ten alueil­la, kos­ka he tie­tä­vät miten elä­mäs­sä menes­tyy. Nimit­täin ei aina­kaan luke­mal­la Alek­sis Kiveä nur­mes­lai­ses­sa peruskoulussa.

    Olen tätä miel­tä, vaik­ka itse­hän olen suo­men kie­len kir­joit­ta­ja työl­tä­ni. Noin ensim­mäi­sek­si mei­dän pitäi­si pääs­tä eroon pakol­li­ses­ta ruot­sis­ta, sen jäl­keen pakol­li­ses­ta suomesta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Toki, jos ei pidä maa­il­man eri­lai­sia kult­tuu­rei­ta tai omaa kiel­tään, kult­tu­ri­aan ja ajat­te­lu­ta­paan­sa tär­kei­nä tai säi­lyt­tä­mi­sen arvoi­si­na. Jos­tain syys­tä kui­ten­kaan esim. saa­me­lai­set eivät nykyi­sin kui­ten­kaan juu­ri kii­tä suo­ma­lai­sia 1960-luvun suo­ma­lais­ta­mis­po­li­tii­kas­ta. Oli­si­ko inhi­mil­li­sis­sä tar­peis­sa on sit­ten­kin jotain sel­lais­ta, joi­hin tek­no­kra­tia ja oman iden­ti­tee­tin uhraa­mi­nen kil­pai­lun nimis­sä eivät pys­ty vastaamaan?

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Sepe­teus: Toki, jos ei pidä maa­il­man eri­lai­sia kult­tuu­rei­ta tai omaa kiel­tään, kult­tu­ri­aan ja ajat­te­lu­ta­paan­sa tär­kei­nä tai säi­lyt­tä­mi­sen arvoisina.

        Vää­rä kysy­mys. Kukaan tus­kin on sitä miel­tä, että noil­la mai­nit­se­mil­la­si asioil­la on ääret­tö­män suu­ri arvo (eli ne mene­vät kai­ken muun edel­le pää­tök­sen­teos­sa). Har­va on myös­kään sitä miel­tä, ettei niil­lä oli­si mitään arvoa, eli pää­tök­sen­teon kan­nal­ta oli­si yhden­te­ke­vää säi­ly­vät­kö nuo asiat vai­ko eivät. Kysy­mys on sii­tä, ovat­ko arvo­kai­ta suh­tees­sa nii­den säi­lyt­tä­mi­seen tar­vit­ta­viin kom­pro­mis­sei­hin muis­sa asioissa. 

        Toi­nen kysy­mys on sit­ten, että olem­me­ko me, nyky­ajan suo­ma­lai­set ihmi­set, oikei­ta taho­ja päät­tä­mään, miten tär­kei­tä nuo asiat ovat tule­vai­suu­den ihmi­sil­le. Niin­pä vaik­ka nuo asiat oli­si­vat sinul­le tai minul­le tär­kei­tä, niin oikea kysy­mys on se, miten tär­kei­tä ne ovat niil­le ihmi­sil­le, jot­ka asu­vat Suo­mes­sa sit­ten, kun me olem­me jo maan poves­sa. Sinun ja minun suo­men­kie­len tai­tom­me eivät katoa mihin­kään sil­lä, että tule­vai­suu­den ihmi­set puhu­vat jotain muu­ta kiel­tä kuin suomea. 

        Täl­lä het­kel­lä ei kukaan maa­il­mas­sa puhu lati­naa äidin­kie­le­nään. Pari tuhat­ta vuot­ta sit­ten se oli Euroo­pan tär­kein kie­li. Onko maa­il­ma huo­nom­pi sik­si, ettei lati­naa enää käy­te­tä muis­sa kuin tie­tyis­sä erityistilanteissa?

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. Täl­lä het­kel­lä ei kukaan maa­il­mas­sa puhu lati­naa äidin­kie­le­nään. Pari tuhat­ta vuot­ta sit­ten se oli Euroo­pan tär­kein kie­li. Onko maa­il­ma huo­nom­pi sik­si, ettei lati­naa enää käy­te­tä muis­sa kuin tie­tyis­sä erityistilanteissa? 

        Lati­naa puhuu nyky­ään sato­ja mil­joo­nia ihmi­siä. Tai oikeas­taan kysees­sä ovat lati­nan nyky­muo­dot jot­ka ovat erkau­tu­neet omik­si kie­lik­siin — rans­ka, ita­lia, espan­ja jne.
        Arkaa­is­ta lati­naa ei tosi­aan nyky­ään juu­ri kukaan enää äidin­kie­le­nään puhu, aivan kuin ei puhu­ta enää var­hais­kan­ta­suo­mea­kaan. Lati­na ei ole siis kuol­lut kie­li, vain muuntunut.
        Tilan­ne ei siis ole ver­rat­ta­vis­sa esi­mer­kik­si sii­hen että ruot­si tai englan­ti kor­vai­si suo­men kie­len, niin­kuin lati­na vaik­ka kor­va­si etrus­kin ja gallian.

        Noin ylei­ses­ti ottaen, yhtei­nen kie­li on tär­keä kan­sal­lis­tun­teen muo­dos­ta­ja (vaik­kei vält­tä­mä­tön — vrt. Sveit­si). Vain sel­lai­set maat jois­sa on vah­va kan­sal­lis­tun­ne voi­vat menes­tyä. Täs­sä suh­tees­sa suo­men kie­len tule­vai­suu­des­ta on siis syy­tä kan­taa huolta.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      3. Huo­mat­ta­van vähän ollaan nykyi­sin peril­lä sii­tä, että ‘suo­ma­lais­ta­mis­po­li­tii­kan’ taka­na oli­vat aluk­si saa­me­lai­set itse. Suo­men­kie­li­nen ope­tus kou­luis­sa oli myös saa­me­lais­ten tah­to, ja sitä perus­tel­tiin täs­mäl­leen samoil­la syil­lä kuin nyky­ään perus­tel­laan englan­nin­kie­lis­tä ope­tus­ta: suo­men kie­les­tä on lap­sil­le hyö­tyä ja sen oppii par­hai­ten kie­li­kyl­py­me­ne­tel­mäl­lä. Suo­men kiel­tä ei pidet­ty uhka­na kos­ka koti­puo­les­sa kaik­ki oli­vat kui­ten­kin saamenkielisiä.

        Sit­ten nopeas­ti kävi kyl­lä ilmi että kun lap­sien ‘väli­tun­ti­kie­lek­si’ vaih­tui suo­mi, että oma äidin­kie­li on sit­ten­kin vaa­ras­sa. Ja kun kaik­ki viral­li­set asiat ja kou­lu­tus oli suo­mek­si, niin saa­men pres­tii­si jäi huo­nok­si. Sii­nä vai­hees­sa kun asia tajut­tiin alet­tiin vaa­tia saa­men­kie­lis­tä ope­tus­ta, mut­ta kelk­ka kään­tyi hitaas­ti. Val­tio­val­ta oli halu­ton luo­pu­maan ‘toi­mi­vas­ta järjestelmästä’.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

Leave a Reply to Mikko Nummelin Cancel reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.