Kaupunkiympäristölautakunnan lista 20.11.2018

Itik­sen van­hi­man osan suojelukaava

Pöy­dältä.

Tähän täy­tyy näköjään tutus­tua parem­min. Kir­joitin viimek­si, etten ole var­ma siitä, että suo­jelua kan­nat­taa ulot­taa raken­nuk­si­in, jot­ka eivät ole eri­tyisen lois­tokkai­ta. Lau­takun­nas­sa eräät muutkin esit­tivät epäi­lyk­sen­sä suo­jelun järkevyy­destä – he ehkä enem­män hak­i­jan talout­ta ajatellen. Tästä var­maankin siis äänestetään.

Laut­tasaaren sil­lan kaistajärjestelyt

Tämä on taas näitä elämää suurem­pia kysymyk­siä. Laut­tasaaren sil­lal­la on nyt autoil­la 2+2 kaistaa. Seudun vilkkaim­mal­la fil­lariy­htey­del­lä fil­lar­it ja jalankulk­i­jat on pan­tu puikkele­hti­maan tois­t­en­sa ja sil­lan kalas­ta­jien sekaan. Autoli­iken­teen pienen­tynyt määrä ei puol­la mil­lään lasken­tataval­la nelikaistaista yhteyt­tä – ei varsinkaan, kun kap­a­siteetin mitoit­ta­vana tek­i­jänä on Porkkalankadun liikennevalot.

Esi­tyk­sen mukaan autokaisto­ja oli jatkos­sa 1+2 kaistaa. Yksi pois Laut­tasaares­ta ja kak­si Laut­tasaa­reen. Syy tähän on sama kuin mik­si met­ros­ta on kak­si liuku­por­ras­ta ylös ja yksi alas. Porkkalankadun lii­iken­neval­ot ryt­mit­tävät Laut­tasaa­reen tule­vaa liiken­net­tä. Tämä on saanut osan autoil­i­joista totaalisen raivon val­taan. Asi­as­ta autoil­i­joil­ta tul­lut palaute on enem­män tunne- kuin fak­ta­pain­ot­teista. On suur­ta uskoa vai­h­toe­htoisi­in fak­toi­hin liiken­nemäärien suh­teen. Sitäkään ei myön­netä, että jos pul­lonkaula on kapea, ei pidä lev­en­tää pul­loa vaan pullonkaulaa.

Pyöräti­et muute­taan yksisu­un­taisik­si ja erote­taan jalka­käytävistä korkeuserol­la. Min­ua tuo yksisu­un­taisu­us tässä vähän arve­lut­taa, kos­ka se saa aikaan sen, että jotkut pyöräil­i­jät joutu­vat sil­lan molem­mis­sa päis­sä vai­h­ta­maan val­oristeyk­sessä toiselta puolelta toiselle. Toisaal­ta taas eilen olin tör­mätä vas­taan tule­vaan (val­ot­tomaan) pyöräilijään.

Laut­tasaaren sil­lal­la pyöräil­lessäni panen muuten aina kypäräni visi­irin päälle, jos se ei ole ennestään. Olen ker­ran tör­män­nyt kalas­ta­jan koukku­un, eikä koukun saami­nen silmään houkuttele.

Lapin­lah­den sairaalan tulevaisuus

Raken­nuk­set suo­jel­laan kaaval­la, mut­ta niitä ei enää osoite­ta sairaalatoimintaan.

Tarkoituk­se­na on myy­dä raken­nuk­set tar­jouskil­pailun perus­teel­la. Sairaalan nykyiset varsin epäkau­pal­liset käyt­täjät halu­aisi­vat, että kaupun­ki kun­nos­taisi raken­nuk­set oma­l­la kus­tan­nuk­sel­laan vält­tävälle tasolle. Sil­loinkin kus­tan­nuk­sia vas­taa­va vuokra ilman tuot­to­tavoitet­ta olisi läh­es 20 €/m2, mitä nykyiset käyt­täjät eivät pysty maksamaan.

Toisaal­ta, onhan meil­lä nytkin Viik­in­ran­nas­sa varas­toalue hyvän asuinalueen tiel­lä, jos­ta käyt­täjät eivät mak­sa läh­eskään alueen vai­h­toe­htoiskäytön mukaista vuokraa.

Oikeas­t­aan täl­laiset sub­ven­tiot pitäisi tehdä avoimesti – ei menetet­ty­inä tuloina, vaan bud­jet­ti­in merkit­ty­inä menoina. Sekä sen Viik­in­ran­nan että Lapin­lah­den sairaalan kohdalla.

Vuo­den 2018 pyöräilybarometri

Tyy­tyväisyys pyöräi­ly­olo­suhteisi­in on paran­tunut. Suur­in­ta on tyy­tymät­tömyys raken­nustöi­den aikaisi­in jär­jeste­ly­i­hin. Pasi­las­sa tilanne onkin todel­la surkea Tri­plan kohdalla.

Pyöräi­ly on aika demokraat­tista siinä mielessä, että sitä suosi­taan yhteiskun­talu­okkaan kuu­lumat­ta. Pyöräi­ly pain­ot­tuu hyvä­tu­loisi­in ja korkeasti koulutet­tui­hin, mut­ta tämä pain­o­tus ei ole kovin voimakasta.

Sta­dion­in ympäristön puistosuunnitelma

Sta­dion­in ympäristöä pan­naa kun­toon puolel­la miljoon­al­la. Samas­sa Töölön­lahdelta keskus­puis­toon kulke­vaa baanay­hteyt­tä kohennetaan.

 

 

37 vastausta artikkeliin “Kaupunkiympäristölautakunnan lista 20.11.2018”

  1. Autatko espoolaista ja ker­rot, että mis­tä Viik­in­ran­nan varas­tos­ta on kyse? Pikaisel­la googlailul­la en löytänyt vas­taus­ta, kun yritin selvit­tää tätä vuokrat­uet­tua tahoa. Muuten ehdot­tomasti kanssasi samaa mieltä, piilotuet mielu­um­min näkyviksi ja tietoisik­si päätök­sik­si päät­täjiltä kuin alen­ne­tuik­si tak­soik­si / vuokrik­si / maksuiksi.

    1. Viik­in­ran­ta on Van­hankaupunt­gin­lah­den pohjukas­sa Van­taan­joen itä puolel­la oleg­va alue, johon piti tul­la awsnto­ja muu­tam­nalle tuhan­nelle asukkaalle, mut­ta jon­ka kokoomus onnis­tui säi­lyt­tämään tehot­tomana varas­toalueena. Varas­to­jen vai­h­toe­htoiskus­tan­nus on huimaava.

      1. Osmo Soin­in­vaara:
        Viik­in­ran­ta on Van­hankaupunt­gin­lah­den pohjukas­sa Van­taan­joen itä puolel­la oleg­va alue, johon piti tul­la awsnto­ja muu­tam­nalle tuhan­nelle asukkaalle, mut­ta jon­ka kokoomus onnis­tui säi­lyt­tämään tehot­tomana varas­toalueena. Varas­to­jen vai­h­toe­htoiskus­tan­nus on huimaava.

        Myös Malmin lentoase­mal­la on tehot­tomas­sa käytössä ole­va lentokone­hal­li, jos­sa ei saa säi­lyt­tää eikä huoltaa lentokonei­ta. Hur­ja vuokrat­u­lo­jen menetys.

      2. idontspi­iknou­so­ma­li: Myös Malmin lentoase­mal­la on tehot­tomas­sa käytössä ole­va lentokone­hal­li, jos­sa ei saa säi­lyt­tää eikä huoltaa lentokonei­ta. Hur­ja vuokrat­u­lo­jen menetys.

        Ei hätää, Malmin alueen käytön tehostamis­es­ta on päätet­ty, ja sen pitämi­nen tehot­tomana lento­tarvikkei­den yms. varas­toalueen loppuu.

      3. Rolle: Ei hätää, Malmin alueen käytön tehostamis­es­ta on päätet­ty, ja sen pitämi­nen tehot­tomana lento­tarvikkei­den yms.varastoalueen loppuu.

        Toimi­van keskus­tak­en­tän tuhoami­nen on jär­jet­tömyy­den huip­pu. Mikä itä-helsinkiläi­nen lähiö lanataan uuden ken­tän alta?

      4. Kun Helsin­ki on tar­jon­nus 90 vuot­ta maan ilmaisek­si ken­tälle, eikö nyt olisiEspoon vuoro? Espoos­ta on tul­lut niin paljon puheem­n­vuoro­ja siitä, että virk­istysil­mailu tarvit­see oman kentän.

      5. Osmo Soin­in­vaara:
        Kun Helsin­ki on tar­jon­nus 90 vuot­ta maan ilmaisek­si ken­tälle, eikö nyt olisiEspoon vuoro? Espoos­ta on tul­lut niin paljon puheem­n­vuoro­ja siitä, että virk­istysil­mailu tarvit­see oman kentän.

        Mal­mi tarvi­taan syötölle ja vira­nomaisille. Koulu­tus ja virk­istysil­mailu joutunee vähitellen väistymään johonkin län­sipuolelle, Espoo, Kirkkon­um­mi jne.

      6. Osmo Soin­in­vaara:
        Kun Helsin­ki on tar­jon­nus 90 vuot­ta maan ilmaisek­si ken­tälle, eikö nyt olisiEspoon vuoro? Espoos­ta on tul­lut niin paljon puheem­n­vuoro­ja siitä, että virk­istysil­mailu tarvit­see oman kentän. 

        Espoolaisille on lyhyem­pi mat­ka Num­me­lan ken­tälle kuin Malmille joten espoolaisia ei tarvitse syytää vatimuk­sista Malmin säi­lyt­tämisek­si lentokäytössä.

        Tämän päivän YLEn uuti­sis­sa on uutine jon­ka mukaan Suomen Ilmailu­museo­ta ollaaan tule­vaisu­udessa häätämässä Van­taan lento­ken­tän alueelta.

        Malmin kent­tä voisi olla ilmailu­muse­olle paras mah­dolli­nen paik­ka pk-seudul­la, kos­ka jos koneet eivät lennä, niin ne mah­tu­vat kyl­lä sinne omaan raken­nuk­seen suun­nitel­lun lähiön lisäksi.

      7. Ongel­ma ilmailu­museon kohdal­la taitaa olla se, ettei se pysty mak­samaan vuokraa maas­ta. Jos val­tio halu­aa ilmaisu­lu­mu­sein Helsinki­in, sen pitää se rahoit­taa, eikä Helsin­gin. Ei voi­da velvoit­taa Helsinkilä sub­ven­toimaan val­tak­lun­nal­lista useo­ta tar­joa­mal­la sille tilat ilmaiseksi.

      8. Osmo Soin­in­vaara:
        Ongel­ma ilmailu­museon kohdal­la taitaa olla se, ettei se pysty mak­samaan vuokraa maas­ta. Jos val­tio halu­aa ilmaisu­lu­mu­sein Helsinki­in, sen pitää se rahoit­taa, eikä Helsin­gin. Ei voi­da velvoit­taa Helsinkilä sub­ven­toimaan val­tak­lun­nal­lista useo­ta tar­joa­mal­la sille tilat ilmaiseksi.

        Jos museo mah­tu­isi nyky­isi­in raken­nuk­si­in (van­ha ter­mi­naali ja lentokone­hal­li) + jokin lisäraken­nus niin ei se olisi kaupungilta pois, jos museo lunas­taa ne itselleen, ja asun­not voidaan rak­en­taa siitä huoli­mat­ta kos­ka museokonei­den ei tarvitse lentää.

      9. Kalle: Toimi­van keskus­tak­en­tän tuhoami­nen on jär­jet­tömyy­den huip­pu. Mikä itä-helsinkiläi­nen lähiö lanataan uuden ken­tän alta?

        Öster­sun­dom? Tai Osmon ehdot­ta­mas­ta Espoos­ta vaik­ka pel­lot Suurpel­lon pohjoispuolelta?

      10. On vähän yritet­ty kysel­lä, mut­ta yksikään itseään kun­nioit­ta­va kun­ta ei halua uhra­ta maa­ta neliök­ilo­metrikau­pal­la peinkonei­den lento­kent­tää varten.

      11. Osmo Soin­in­vaara:
        On vähän yritet­ty kysel­lä, mut­ta yksikään itseään kun­nioit­ta­va kun­ta ei halua uhra­ta maa­ta neliök­ilo­metrikau­pal­la peinkonei­den lento­kent­tää varten. 

        Kiin­nos­tus tulee muut­tumaan kun Mal­mi on saanut lop­ullisen sinetin eikä konei­ta enää lennä sieltä.
        Esim Sipoos­sa poli­tikot ovat vas­tus­ta­neet kent­tää oma­lle alueelleen sik­si kos­ka poli­tikot siel­lä ovat pääasi­as­sa RKP:läisia ja Kooko­mus­laisia, jot­ka ovat tuke­neet Helsin­gin puolue­tovere­itaan Malmin ken­tän säilytttämisessä.

      12. Rolle: Öster­sun­dom? Tai Osmon ehdot­ta­mas­ta Espoos­ta vaik­ka pel­lot Suurpel­lon pohjoispuolelta? 

        Suomeno­jan ja Espoon­lah­den välil­lä on jo valmi­ina suo­ra ja tasainen pätkä Län­siväylää, sen viereen vain kiitotie, Län­siväylä kuitenkin aiheut­taa melua jo valmi­ik­si, niin saisi kak­si kär­pästä yhdel­lä iskulla… 😉

      13. idontspi­iknou­so­ma­li: Myös Malmin lentoase­mal­la on tehot­tomas­sa käytössä ole­va lentokone­hal­li, jos­sa ei saa säi­lyt­tää eikä huoltaa lentokoneita.

        Onnek­si ei ole enää lentokone­hal­lia pitkään, niin tuo tehot­to­muus poistuu.

      14. Ossi Sare­so­ja: Onnek­si ei ole enää lentokone­hal­lia pitkään, niin tuo tehot­to­muus poistuu. 

        Hangaari on suo­jel­tu sr‑1 ‑merkin­näl­lä. Tosin vihreil­lähän nämä mielipi­dekysymyk­set ja makuasi­at eivät paljoa paina jos vaan saadaan sekin alue myy­tyä raken­nus­maak­si. Ehkäpä raken­nus sopi­vasti vau­ri­oituu kun­nos­tuskelvot­tomak­si jonkun kult­tuu­ri­ta­pah­tu­man yhteydessä.

      15. Ossi Sare­so­ja: Onnek­si ei ole enää lentokone­hal­lia pitkään, niin tuo tehot­to­muus poistuu. 

        Hal­li­han on suo­jel­tu, eikä lähdössä mihinkään. Niin kauan kuin siitä vier­estä lennetään ja sille ei muu­takaan käyt­töä ei ilmeis­es­ti ole, en tosin kovin hyvin ymmär­rä, mik­sei sielä voisi jopa pitää niitä lentokoneita.

  2. Lapin­lah­den sairaalaa ei pidä myy­dä kiin­teistösi­joit­ta­jille tai hotel­li­gryn­dereille. Paras käyt­tö­ta­pa olisi jonkin­lainen sairaalan per­in­teitä jatka­va kuntou­tus- tai hoitokäyt­tö. Tilo­ja voisi vara­ta myös eri­laisille taidetoimin­noille tai osu­uskun­nille. Hyvä alku on nykyi­nen Lapin­lahdessa tapah­tu­va kansalais­toim­inta. Siihen ei tarvi­ta mitään kaupun­gin suunnittelukilpailuja.

    Myös puis­toon pitää kaupunki­laisil­la olla avoin pääsy, mut­ta idylli­nen van­ha puis­to on hyvä nykyisel­lään, ilman mitään kehit­tämistä tai elävöittämistä.

    1. Lapin­lahtea ei gryn­dereille:
      Lapin­lah­den sairaalaa ei pidä myy­dä kiin­teistösi­joit­ta­jille tai hotel­li­gryn­dereille. Paras käyt­tö­ta­pa olisi jonkin­lainen sairaalan per­in­teitä jatka­va kuntou­tus- tai hoitokäyt­tö. Tilo­ja voisi vara­ta myös eri­laisille taidetoimin­noille tai osu­uskun­nille. Hyvä alku on nykyi­nen Lapin­lahdessa tapah­tu­va kansalais­toim­inta. Siihen ei tarvi­ta mitään kaupun­gin suunnittelukilpailuja.

      Myös puis­toon pitää kaupunki­laisil­la olla avoin pääsy, mut­ta idylli­nen van­ha puis­to on hyvä nykyisel­lään, ilman mitään kehit­tämistä tai elävöittämistä.

      Eli etuoikeutetun hyväve­liv­erkos­ton käyt­töön, kulut muiden maksettavaksi?

    2. Lapin­lahtea ei gryn­dereille:
      Lapin­lah­den sairaalaa ei pidä myy­dä kiin­teistösi­joit­ta­jille tai hotel­li­gryn­dereille. Paras käyt­tö­ta­pa olisi jonkin­lainen sairaalan per­in­teitä jatka­va kuntou­tus- tai hoitokäyt­tö. Tilo­ja voisi vara­ta myös eri­laisille taidetoimin­noille tai osu­uskun­nille. Hyvä alku on nykyi­nen Lapin­lahdessa tapah­tu­va kansalais­toim­inta. Siihen ei tarvi­ta mitään kaupun­gin suunnittelukilpailuja.

      Myös puis­toon pitää kaupunki­laisil­la olla avoin pääsy, mut­ta idylli­nen van­ha puis­to on hyvä nykyisel­lään, ilman mitään kehit­tämistä tai elävöittämistä.

      Jos sairaalaa ei tarvi­ta, alue on niin lähel­lä keskus­taa, että se pitää kaavoit­taa ruu­tukaavaan. Tuleeko alueelle toimis­to­ja vai asun­to­ja, ei kuu­lu kaavoit­ta­jalle. Itse olisin kyl­lä säi­lyt­tänyt sairaalan.

  3. Kak­sisu­un­taiset pyöräti­et ovat yksisu­un­taisia parem­pia, kos­ka ne vievät vähem­män tilaa ja pyöräteil­lä tul­laan joka tapauk­ses­sa ajele­maan molem­pi­in suun­ti­in. Keskus­tas­sa pyörien pitää lisäk­si sopeut­taa nopeuten­sa vilkkaaseen jalankulkuym­päristöön, joten mitään eril­lisiä kaa­hailu­väyliä ei tarvi­ta. Ahtais­sa paikois­sa taas riit­tää yksi pyörätie toisel­la puolel­la katua.

    1. Kak­sisu­un­taisia pyöräteitä:
      Kak­sisu­un­taiset pyöräti­et ovat yksisu­un­taisia parem­pia, kos­ka ne vievät vähem­män tilaa ja pyöräteil­lä tul­laan joka tapauk­ses­sa ajele­maan molem­pi­in suun­ti­in. Keskus­tas­sa pyörien pitää lisäk­si sopeut­taa nopeuten­sa vilkkaaseen jalankulkuym­päristöön, joten mitään eril­lisiä kaa­hailu­väyliä ei tarvi­ta. Ahtais­sa paikois­sa taas riit­tää yksi pyörätie toisel­la puolel­la katua. 

      Laut­tasaaren päässä on sitä pait­si valmi­ik­si yksisu­un­taiset Laut­tasaar­en­tien suun­taan ja suun­nitel­man mukaan tulos­sa myös Meripuis­totielle. Kaupun­gin päässä taas Porkkalankadun ali pääsee tun­nelis­sa Lep­akon kohdal­la ja jatkos­sa ilmeis­es­ti myös sil­lan päässä ole­van niinikään ole­mas­saol­e­van tun­nelin kaut­ta. Itämerenkadun pyörätiel­lä vapaae­htois­es­ti ajamista en nykyisel­läänkään ymmär­rä, pääre­it­ti kan­nat­taisi ohja­ta selvästi kana­van­ran­taan, tehdä sen Salmisaarenkin päähän laadukas reit­ti ja vai­h­taa ne turhat liiken­neval­ot pyörä­tien etu­a­jo-oikeu­teen, tois­si­jais­es­ti Porkkalankadulle (Länärin ali­tus Salmisaarenkatua).

      1. Anna R: Laut­tasaaren päässä on sitä pait­si valmi­ik­si yksisu­un­taiset Laut­tasaar­en­tien suun­taan ja suun­nitel­man mukaan tulos­sa myös Meripuis­totielle. Kaupun­gin päässä taas Porkkalankadun ali pääsee tun­nelis­sa Lep­akon kohdal­la ja jatkos­sa ilmeis­es­ti myös sil­lan päässä ole­van niinikään ole­mas­saol­e­van tun­nelin kaut­ta. Itämerenkadun pyörätiel­lä vapaae­htois­es­ti ajamista en nykyisel­läänkään ymmär­rä, pääre­it­ti kan­nat­taisi ohja­ta selvästi kana­van­ran­taan, tehdä sen Salmisaarenkin päähän laadukas reit­ti ja vai­h­taa ne turhat liiken­neval­ot pyörä­tien etu­a­jo-oikeu­teen, tois­si­jais­es­ti Porkkalankadulle (Länärin ali­tus Salmisaarenkatua).

        Tuos­ta näköjään uno­h­tui joku “No ei.” alus­ta. Itse ajan meno­su­un­nas­sa vasem­man puolen kak­sisu­un­taisil­la pyöräteil­lä jo ihan tur­val­lisu­ussy­istä vain jos­sain bön­del­lä (muuten ajo­radal­la) ja siis Laut­tasaaren sil­lal­lakin jo nykyään jär­jestään oikeaa puol­ta. Nythän siinä on muuten kaupungista pois­päin ajaes­sa tilaisu­us tode­ta ihan lail­lis­es­ti mil­lainen kaaos enim­mäk­seen auti­ol­la ajo­radal­la pyöräilystä seu­raa, kun sil­lan pohjois­puolen pyörätie on oikeustalon kohdal­la ole­van kaukolämpö(tms)työn vuok­si pois käytöstä. (Sivistys­mais­sa siitä olisi otet­tu man­tereel­la ajo­radal­ta toinen kaista kävely/pyörätieksi, itse sil­lal­la sinän­sä voisi hyvin ajaa normaalisti.)

  4. Juuri kun pyöräbaano­ja on saatu työn­net­tyä viher­alueille niin Käpylään, Vallilan­laak­soon kuin meren päälle Humal­lah­teenkin, nyt baano­ja ollaan suun­nit­tele­mas­sa myös Eläin­tarhan urheilupuis­toon ja Sta­dion­in ympäristöön.

    Eläin­tarhas­sa ja Keskus­puis­tossa pääsee jo nyt hyvin aja­maan pyöril­lä mukavas­sa luon­toym­päristössä ilman, että tienoot lanataan tasaisik­si näi­den baano­jen tieltä. Voisiko edes viher­alueet säästää tältä mielet­tömältä baano­jen rakentamiselta?

  5. Kul­jen Laut­tasaaren sil­lan yli ainakin kävellen, pyöräl­lä, putku­lau­dal­la, autol­la ja bus­sil­la. Pait­si, että bus­sili­iken­net­tä on vähen­net­ty lujasti.
    En ole koskaan huo­man­nut, että pyöriä tai käveliöjitä ruuhkak­si asti. Eikä niitä kalas­ta­ji­akaan kovin paljon ole, varsinkaan työ­matko­jen aikana.
    Kalas­ta­jille voisi rak­en­taa ulok­keeen, ovat kaik­ki suun­nilleen samal­la kohdal­la. Se voi olla hyvin kevy­trak­en­teinen ja voisi olla hienoa seisoa kuin veden päällä.
    Kun kat­soo van­ho­ja kuvia van­han sil­lan ajal­ta, pikkupo­jat kalas­ti­vat Tam­mas­saren ran­nas­sa sil­lan kul­mas­sa. Siihen ei tarvi­at kuin kaide ja pelastusrenkaat.
    Laut­tasaaren asukasluku tulee suun­nitekl­muien mukaan kas­va­maan ja ehkä saadaan bus­sitkin takaisin sil­loin. Siis on bus­sikaistakin valmiina.
    Mitä ongenk­oukkui­hin tulee, niin luulisi kalas­ta­jien ole­van itse suurim­mas­sa vaaras­sa. Kuin­ka mon­ta tapaus­ta tääl­lä on tapah­tunut, jois­sa ongenk­oukku on vahin­goit­tanut kalas­ta­jaa / käveli­jää / pyöräil­i­jää? Miten se on ver­ratu­na mui­hin ongintapaikkoihin?

  6. Itik­sen van­hi­man osan suo­jelukaa­va: san­ot että tähän täy­tyy näköjään tutus­tua parem­min. Olisi tosi hyvä jos tek­isit niin. Kävis­itkö vaik­ka katsomassa?
    Kyse on kai siis Kaira­mon suun­nit­telemista osista. Lois­tokkai­ta ne eivät ole, mut­ta niis­sä on käsit­tääk­seni jonkin­lainen arkkite­htoni­nen aja­tus, toisin kuin yhdessäkään Itik­seen sen jäl­keen tehdyssä lisäo­sis­sa, jot­ka ovat vain yksiselit­teisen ja sat­un­naisen rumia. Säi­lyt­täisin mielel­läni jälkipolville jotain mis­tä näkyy, että joskus kaup­pakeskusarkkite­htu­uris­sakin on ollut ajatus.
    Kurkkaa­pa sit­ten myös laa­jem­paa kon­tek­s­tia. Jos ne van­hat osat näyt­tävät ankeil­ta, jotuuko se osin kun­nos­s­apitämät­tömyy­destä ja myös siitä, että koko alue on (kuin? vai ihan oikeasti?) yhteis­es­tä sopimuk­ses­ta kehitet­ty kaiken rumuu­den keskit­tymäk­si. Kat­so vaik­ka Hansasil­lal­ta Eas­t­onin suun­taan. Kat­so mon­een suuntaan.
    Eikö kan­nat­taisi ajatel­la että täl­läkin alueel­la on alun alka­en ollut jotain vähän toisen­laista? (Tun­teeno­mainen kan­nan­ot­to, myönnän.)

    1. Mariska:
      Itik­sen van­hi­man osan suo­jelukaa­va: san­ot että tähän täy­tyy näköjään tutus­tua parem­min. Olisi tosi hyvä jos tek­isit niin. Kävis­itkö vaik­ka katsomassa?
      Kyse on kai siis Kaira­mon suun­nit­telemista osista. Lois­tokkai­ta ne eivät ole, mut­ta niis­sä on käsit­tääk­seni jonkin­lainen arkkite­htoni­nen aja­tus, toisin kuin yhdessäkään Itik­seen sen jäl­keen tehdyssä lisäo­sis­sa, jot­ka ovat vain yksiselit­teisen ja sat­un­naisen rumia. Säi­lyt­täisin mielel­läni jälkipolville jotain mis­tä näkyy, että joskus kaup­pakeskusarkkite­htu­uris­sakin on ollut ajatus.
      Kurkkaa­pa sit­ten myös laa­jem­paa kon­tek­s­tia. Jos ne van­hat osat näyt­tävät ankeil­ta, jotuuko se osin kun­nos­s­apitämät­tömyy­destä ja myös siitä, että koko alue on (kuin? vai ihan oikeasti?) yhteis­es­tä sopimuk­ses­ta kehitet­ty kaiken rumuu­den keskit­tymäk­si. Kat­so vaik­ka Hansasil­lal­ta Eas­t­onin suun­taan. Kat­so mon­een suuntaan.
      Eikö kan­nat­taisi ajatel­la että täl­läkin alueel­la on alun alka­en ollut jotain vähän toisen­laista? (Tun­teeno­mainen kan­nan­ot­to, myönnän.) 

      Itistä tun­nu­taan haukut­ta­van tääl­lä sen vuok­si, ettei se kuu­lu alueisi­in, jois­sa akti­ivivihreät pyörivät. Ja jos pyörivät niin se tapah­tuu Itäväylän ja Kehä ykkösen suun­nas­ta. Edel­liseen kom­ment­ti­in on kuitenkin lisät­tävä, että mielestäni myös tuo 80/90-luvun vai­h­teen lisäosa on myös onnis­tunut ja luo urbaa­nia katu­ti­laa Turun­lin­nantielle kään­tämäl­lä näyteikku­nat kadulle. Sil­lä on jopa ihan mietit­ty julk­i­sivu, jota peit­tävät isot ikku­nap­in­nat ja poikkeuk­sel­lisen laadukas laat­tap­in­noi­tus (ts. ne laatat eivät ole alka­neet tip­pua kuten muista 90-luvun taloista). Kaup­pi­aat valitet­tavasti ovat teipan­neet katu­ta­son ikku­nat umpeen. Kaik­ki muut lähiöi­hin sijoite­tut kaup­pakeskuk­set edus­ta­vat automar­ket-ajat­telua, jos­sa kaup­pakeskus on ulospäin ump­inainen pellil­lä päällystet­ty möykky. Eri­tyis­es­ti ne HOK-Elan­non rak­en­ta­mat jostain syystä.

      Itik­seen saadaan kun­non kaupunkikeskus­ta, kun Puhok­sen laa­jen­nu­sosien ja parkkipaikan tilalle raken­netaan umpiko­rt­telia. Noiden umpiko­rt­telien kivi­jal­ka­li­iketi­lat tule­vat tuskin jäämään tyhjik­si, sen ver­ran vil­inää noil­la kul­mil­la on.

  7. - Sairaala lihoik­si. Hotel­li tms. Tietysti kaupungista pitää löy­tyä tilo­ja myös kaiken­laiselle kult­tuuripu­uhastelulle, mut­ta Lapin­lahti on liian hieno antaa hipeille pilat­tavak­si. Antakaa niille joku pelti­hal­li kehä­tien varresta.

    - Tuleeko tuos­ta Itäkeskuk­sen suo­jelukaavas­ta mah­dol­lis­es­ti minkälainen ongel­ma, jos ja kun kaup­pakeskusten pudo­tus­peli alkaa, kaupungis­tu­mi­nen jatkuu ja alkaa näyt­tää siltä, että Itäkeskuk­seen voisi oikeasti rak­en­taa ruman ja ison kaup­pakeskuk­sen tilalle itäisen keskus­tan? Ei vält­tämät­tä mene mon­taa kym­men­tä vuot­ta. Ehkä kaksi.

  8. Laut­tasaaren sil­lan nykyti­lanteessa suurim­mat ongel­mat ovat paradok­saalis­es­ti talvel­la, kun pyöräil­i­jöitä on vähiten. Sil­lal­la ei ole eril­listä lumitilaa/erotuskaistoja, joten kaupun­ki on ottanut tavak­si aura­ta lumet ensin ajo­radal­ta pyörätielle ja sit­ten pyörätieltä jalka­käytävälle. Tästä ei ole mon­ta vuot­ta kun jalka­käytävä oli kokon­aan pois käytöstä usei­ta viikko­ja aina siihen asti, kunnes sinne varas­toidut lumet sulivat.
    En usko että tämä ongel­ma ratkeaa muu­toin kuin ero­tuskaistoil­la, kos­ka ei ole ratken­nut tähänkään asti (palaut­teesta huoli­mat­ta). Ero­tuskai­stat lisäävät myös tur­val­lisu­ut­ta ver­rat­tuna nykyti­lanteeseen, jos­sa ajo­radan ja pyörä­tien välil­lä on erit­täin korkea taso­ero. Sik­si kan­natan yhden autokaistan pois­tamista ja tilan ottamista ero­tusti­lak­si. Kuitenkin tiedostan, että tämä tarkoit­taa Pohjoiskaaren risteyk­sessä sitä, että län­nen suun­taan Laut­tasaar­en­tielle pitää antaa nyky­istä enem­män vihreää val­oa. Täl­löin siis sivusu­un­nista tule­va liikenne (jos­ta usein val­taosa polkupyöriä) vas­taavasti hidastuu.

    Toinen kom­ment­ti­ni kos­kee liiken­neval­o­jen ilmaisimia, joi­ta sivu­taan sekä Karhu­vaaran toivo­muspon­nes­sa että Laut­tasaaren sil­lan vuo­ra­vaiku­tus­ra­por­tis­sa. Kun pyöräi­ly (aivan oikein) ale­taan entistä enem­män nähdä var­teenotet­ta­vana liiken­nemuo­tona, olisi liiken­neval­o­jen ilmaisimien luotet­tavu­ut­ta pakko saa­da paran­net­tua. Tänä syksynä sekä Pohjoiskaarelta pohjoiden suun­nas­ta että Tall­berginkadul­ta etelän suun­nas­ta on ilmaisin ollut rik­ki siten, että se ei tun­nista polkupyöriä. Siinä sit­ten pyöräil­i­jä odot­telee muu­ta­man val­ok­ier­ron kunnes taakse ilmestyy auto jon­ka ilmaisin tun­nistaa (tai kunnes pyöräil­i­jä jalka­u­tuu jalka­käytävälle kyl­lästyt­tyään odot­ta­maan). Lisäk­si toim­inta­mallia tulisi paran­taa siinä tilanteessa, jos­sa täl­lais­es­ta toim­i­mat­tomas­ta ilmaisimes­ta tehdään kaupungille vikail­moi­tus. Tuos­sa tilanteessa vas­taus ei pidä olla “kor­jataan muu­ta­man päivän kulues­sa”, vaan val­ot pitää samantien aset­taa vikao­hjel­maan, jos­sa kaikille suun­nille näytetään automat­tis­es­ti vihreää.

  9. Pyöräily­barometris­sa ”klas­sisia” vas­tauk­sia siinä että pyörätei­hin ja jär­jeste­ly­i­hin oli­vat tyy­tyväisimpiä ne ryh­mät jot­ka vähiten aja­vat.. Työ­maa-aikaiset jär­jeste­lyt ovat pysyvä osa kaupunkiku­vaa ja ne tulee saa­da täl­lä val­tu­us­tokaudel­la ruo­tu­un! Pyörätie ei voi olla se ensim­mäi­nen kulkure­it­ti joka katkaistaan työ­maan tullen. Esimerkik­si Tri­plan kol­men vuo­den paina­jainen kurit­taa käytän­nössä vain pohjoisen esikaupun­gin työ­matkapyöräil­i­jöitä. Paukut eivät ”kor­vaavaal­la reit­il­lä” riit­täneet edes siihen että liiken­neval­oa­joi­tus­ta tai korokkeille mah­tu­mista olisi vaivaudut­tu tark­ista­maan ker­ral­laan kym­me­nien pyöräil­i­jöi­den aiheut­taes­sa häm­men­nys­tä jalanku­lun seassa.

  10. “Tyy­tyväisyys pyöräi­ly­olo­suhteisi­in on paran­tunut. Suur­in­ta on tyy­tymät­tömyys raken­nustöi­den aikaisi­in jär­jeste­ly­i­hin. Pasi­las­sa tilanne onkin todel­la surkea Tri­plan kohdalla.”

    Tri­plan raken­nustyö­maa on tosin paran­tanut alueen jalankulkuolo­suhtei­ta merkit­tävästi. Ihanaa, kun ei ole tarvin­nut pelätä Ratakiven­ti­etä ylinopeut­ta las­ket­tele­via pyöräilijöitä.

    Kaupun­gin vaar­al­lisimpia paikkoja.

    1. kun ei ole tarvin­nut pelätä Ratakiven­ti­etä ylinopeut­ta las­ket­tele­via pyöräilijöitä.

      Mikähän tuos­sa on nopeusra­joi­tus? Uskoisin 40 km/h. Tarkoi­tatko liian suur­ta tilannenopeutta?

      1. Osmo Soin­in­vaara: Mikähän tuos­sa on nopeusra­joi­tus? Uskoisin 40 km/h. Tarkoi­tatko liian suur­ta tilannenopeutta?

        40 km/h nopeusra­joi­tuskin ylit­tyy tuos­sa var­masti mon­ta ker­taa päivässä, mut­ta tilan­nenopeut­ta toki tarkoitin.

        Ratakiven­tiel­lä tosi­aan pyöräkaista kul­kee jalka­käytäväl­lä jalankulk­i­joiden kaistan ja bus­si- ja raitio­vaunupysäkkien välis­sä. Pysäk­it ovat alar­in­teessä, ja nopeudet niiden kohdal­la usein todel­la kovat. 

        Tietenkään tämä ei koske kaikkia pyöräil­i­jöitä, mut­ta yllät­tävän iso osa ei jar­rut­tele muu­ta liiken­net­tä ennakoiden, vaan luot­ta­vat siihen että julk­i­sista pois­tu­vat matkus­ta­jat tajua­vat olla astu­mat­ta pyöräkaistalle, ja että ylipään­sä mah­tu­vat pysäkille. Melkoinen on jär­jeste­ly etenkin ottaen huomioon suuret liikennemäärät.

  11. Sta­dion­in pyörätie on kyl­lä jol­lain reunal­la erotet­tu jalanku­lus­ta, mut­ta miten tur­val­lista on ylit­tää pyörätie? Sieltä voi tul­la hur­jaakin vauh­tia uimas­tadikalta alas mäkeä, ja risteyk­siä on jonkun verran.
    Miten ne pitäisi hoitaa? Riit­tääkö suo­jati­et? Onko mah­dol­lista väsätä jotain pyörätöyssyjä?

    1. Suo­jatie olisi hyvä. Ongel­mana on, että jalankulk­i­jat ylit­tävät pyörä­tien mis­tä halu­a­vat eivätkä kat­so lainkaan. Jos näin tek­isi autotiel­lä, saisi syyt­tää itseään.

  12. Ei monop­o­lia voi perustel­la sil­lä, että niin saa val­ti­olle raho­ja. EU on sen kieltänyt, kos­ka pelien verot­ta­mi­nen on tehokkaam­paa. Yksi­tyiset yhtiöt voivat kil­pailus­sa pää­tyä pienem­pi­in mar­gin­aalei­hin, mut­ta Veikkauk­sen kulut ovat niin jär­jet­tömän suuria monop­o­liase­man vuok­si, että sen palau­tus­pros­ent­ti on kovin pieni. Kor­rup­tiostakaan ei pääse eroon kuin yksityistämällä.

Vastaa käyttäjälle Rolling Heurlin Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.