Kaupunkiympäristölautakunnan lista 13.11.2018

Pääasi­as­sa edel­lisessä kok­ouk­swes­sa pöy­dlle jääneitä asioita.

Pöydältä

Mel­lunkylän ja Var­tiokylän aluesuunnitelma

Lausun­to Uusi­maa-kaa­va 2050-luonnoksesta

En tiedä, mitä ehdo­tuk­sia tähän on tulossa.

Todet­takoon, että kun KHO kumosi Helsin­gin asun­tokaavo­ja melkein sadan tuhan­nen asukkaan osalta, mon­es­sa kohdas­sa vedot­ti­in siihen, että kaa­va on maakun­takaa­van vas­tainen. Tämän uuden esi­tyk­sen vas­tainen se pääsään­töis­es­ti ei ole.

Keskus­puis­ton luon­non ja maise­man­hoidon yleissuunnitelma

Merikasarmin­puis­ton puis­to­su­un­nitel­man hyväksyminen

Tässä on paikallisen kaupungi­nosay­hdis­tyk­sen kanssa kärhämää paikalla olleen raken­nuk­sen rau­nioituneista sein­istä. Kaupungi­nosay­hdis­tys halu­aa säi­lyt­tää ne ja kun­nos­taa ja kaupun­ki madal­taa, kos­ka huonokun­toiset ja kos­ka vaar­al­liset, kun muurille kiiven­nyt lap­si voi pudo­ta ja kaupun­ki joutuu korvaamaan.

Mie­len­sä pahoit­ta­jan hengessä olen tästä vaar­al­lisu­ud­es­ta vähän samaa mieltä kaupungi­nosay­hdis­tyk­sen kanssa. Suomen met­sät ovat täyn­nä kallioi­ta, joil­ta voi pudo­ta samoin kuin pui­ta, joi­hin voi kiivetä ja pudo­ta. Kallioi­ta ei määrätä tasat­tavak­si eikä pui­ta kaadet­tavak­si. Jos lapsen ympäristöön ei sisäl­ly mitään, jos­sa voisi tyh­myyk­sis­sään louka­ta itsen­sä, itsesuo­jelu­vais­to ei kehi­ty. Liiken­teen riskei­hin ver­rat­tuna nuo muu­rit ovat kyl­lä aika pieni riski.

Cam­pus Mar­i­an varaami­nen YIT:lle ka Jek­valle yri­tyshau­to­moa varten

Tämä jäi näköjään selosta­mat­ta viikko sitten.

Merkit­tävää tässä on, että koko alue annetaan nyt yri­tyshau­to­molle., Hallinnolli­nen byrokra­tia oli saanut aikaan tas­a­puolisen ehdo­tuk­sen, jon­ka mukaan alue jaet­taisi­in hallintokun­tien kesken, mut­ta pormes­taris­to päät­ti toisin. Hyvä päätös! Pormes­tari­malli on tuonut ytyä Helsin­gin päätök­sen­tekoon.  Tästä on tulos­sa hyvä hanke.

Urbaana varauk­se­na YIT:lle

Tämä on näitä Wau-arkkite­htu­uri­hankkei­ta. Tämä on vas­ta suun­nit­telu­va­raus. Suun­nitel­man sisältöön päästään vaikut­ta­maan myöhem­min. Alku­peräiseen suun­nitel­maan kuu­lui myös Mar­i­an sairaalan alue, mut­ta sehän on menos­sa tuo­hon edel­liseen han­kkeeseen. Yleisil­met­tä voisi tietysti vähän koordinoida.

Uusia asioita

Itäkeskuk­sen suojelukaava

Itäkeskuk­sen van­him­man vuon­na 1984 valmis­tuneen osan julk­i­sivu ja eräät muut rak­en­teet määrätään suo­jeltavak­si, eli niitä ei saa perusko­r­jauk­sen tai julk­i­sivure­mon­tin yhtey­dessä muut­taa. Kiin­teistön omis­ta­ja ei tästä pidä.

Min­ua var­maankin pide­tään tämän takia täytenä moukkana, mut­ta minus­ta suo­jel­la kan­nat­taisi kau­ni­ita raken­nuk­sia, jot­ka kauneudel­laan luo­vat hyv­in­voin­tia ympäristöön­sä. Itäkeskus­ta en jostain syys­tä sel­l­aise­na pidä. Sil­lä voi olla merk­i­tys­tä arkkite­htu­urin his­to­ri­an kannal­ta – 1980-luvul­la tehti­in täl­laista – mut­ta his­to­ri­aa voi tal­let­taa ope­tus- ja muuhun sel­l­aiseen tarkoituk­seen muus­sakin muo­dos­sa kuin fyy­sis­inä rakennuksina.

Hert­toniemen ja Laa­jasa­lon liiken­teen sujuvuus

Kokoomus­laiset ovat Jen­ni Pajusen johdol­la tehneet val­tu­us­toaloit­teen siitä, miten alueen liikenne hoide­taan eri­tyi­ws­es­ti ennen Kru­unusil­to­jen valmis­tu­mista ”Aikaisin­taan vuon­na 2026”. Kokoomus­laisille liikenne tarkoit­taa henkilöautoliikennettä.

Vas­taus on aika ympäripyöreä. Aloit­teel­la tähdätään run­saan sadan miljoo­nan euron investoin­ti­in, jol­la Hert­toniemen liiken­neympyrän kap­a­siteet­tia nostetaan.

Ongelmia voi tul­la ennen Kru­unusil­to­jen avau­tu­mista, mut­ta entä jos Kru­unusil­to­ja aikaistet­taisi­in sen sijaan, että tehtäisi­in jät­ti-investoin­ti noi­ta muu­ta­maa vuosia ajatellen.  Helen toivoo laivay­htey­den säi­lymistä Hanasaaren hiilikasalle, kunne laitos sul­je­taan vuo­den 2024 lopus­sa. Se ei estä ratikkay­hteyt­tä Laa­jasa­losta Som­pasaa­reen (tai Nihti sen kär­jen nimi taitaa nyt olla), jos­ta ratikkay­hteys jatkaa joka tapauk­ses­sa Kalasa­ta­man metroase­man kaut­ta Pasilaan.

 

16 vastausta artikkeliin “Kaupunkiympäristölautakunnan lista 13.11.2018”

  1. Museovi­ras­tolle voitaisi­in antaa bud­jet­ti, jol­la sen on mak­set­ta­va suo­jelus­ta aiheutu­vien haittojen
    aiheut­ta­mat kus­tan­nuk­set suo­jel­tu­jen kohtei­den omistajille.

    Luulen että bud­jet­ti olisi kooltaan sel­l­ainen, että suo­jelta­vat kohteet siir­ty­i­sivät aika luon­tais­es­ti sinne mis­sä siitä suo­jelus­ta on vähiten yhteiskun­nal­lista haittaa.

  2. Suo­jelupäätök­set estävät usein kaupun­gin orgaanisen kehit­tymisen. Ratkai­se­vana tek­i­jänä on talon arkkite­hdin maine. Makkarat­a­lo on lois­ta­va esimerk­ki, joka on suo­jel­tu vain kos­ka se on kuu­luisan arkkite­hdin suun­nit­tele­ma raken­nus mut­ta ruma eikä sovi paikkaansa. Toinen ihmette­lyn aihe suo­jelus­ta on Itä­pasi­la joka on kiin­nos­ta­va kon­sep­ti mut­ta epäon­nis­tunut sel­l­ainen. Raken­nusten suo­jelun pitäisi perus­tua ennem­män demokraat­tisi­in pross­esi­hin, jos jonkun purkami­nen aiheut­taa porua pitäisi siihen reagoi­da. Elit­isti­nen ylhäältäpäin ohjat­tu rak­en­t­a­mi­nen luo ikävää ympäriastöä.

    1. pyöräil­i­jä:
      Suo­jelupäätök­set estävät usein kaupun­gin orgaanisen kehit­tymisen. Ratkai­se­vana tek­i­jänä on talon arkkite­hdin maine. Makkarat­a­lo on lois­ta­va esimerk­ki, joka on suo­jel­tu vain kos­ka se on kuu­luisan arkkite­hdin suun­nit­tele­ma raken­nus mut­ta ruma eikä sovi paikkaansa. Toinen ihmette­lyn aihe suo­jelus­ta on Itä­pasi­la joka on kiin­nos­ta­va kon­sep­ti mut­ta epäon­nis­tunut sel­l­ainen. Raken­nusten suo­jelun pitäisi perus­tua ennem­män demokraat­tisi­in pross­esi­hin, jos jonkun purkami­nen aiheut­taa porua pitäisi siihen reagoi­da. Elit­isti­nen ylhäältäpäin ohjat­tu rak­en­t­a­mi­nen luo ikävää ympäriastöä.

      Olen myös Osmon kan­nal­la Itäkeskuk­sen rak­en­tei­den suh­teen. On arvokas­ta, että kuun­telemme asiantun­ti­joi­ta, jot­ka osoit­ta­vat meille raken­nuskan­nan arvot ja suo­je­lu­tarpeen. Lop­ullisen päätök­sen on kuitenkin olta­va demokraat­ti­nen. Minkä ihmi­nen rak­en­taa voi ihmi­nen myös purkaa.

      Yleis­es­ti säästäisin miljöitä yksit­täis­ten kohtei­den sijaan. Itäkeskuk­ses­sa miljöö on täysin epäon­nis­tunut. Siel­lä on neljä kaup­pakeskus­ta, joi­ta kolme tietä erot­taa. Kak­si väylistä on mega­lu­okkaa: Kehä I ja Itäväylä, eikä Turun­lin­nantiekään ole mikään sivupolku. Näi­den lisäk­si on kaup­pakeskuk­sia syöt­täviä ajoväyliä. Vain kaupun­gin päät­täjien HOK-Elan­to ‑kytken­tä voi selit­tää, että ver­rat­tain tuoreeltaan sinne raken­net­tin Pris­makin oma­lle nurkalleen, joten jos on kaikki­in asi­aa saa park­keer­a­ta neljästi. Pitäisikö sinne rak­en­taa käve­lykan­si tei­den päälle peit­tämään suun­nit­telun virheet vai onko alue pis­tet­tävä parafi­ini­in esimerkkinä jälkipolville? Olisi­han ollut mah­dol­lista rak­en­taa oikea itäi­nen keskusta.

      1. Helsin­ki on niin nuori kaupun­ki, että tääl­lä Eduskun­tat­aloa luku­unot­ta­mat­ta suo­jeluko­hteet sijait­se­vat Senaat­in­to­ria reunus­tavista kortteleista.

  3. Seu­railin tei­ni-ikäisenä Itäkeskuk­sen rak­en­tu­mista ja muis­tan kat­selleeni juuri valmis­tunut­ta kaup­pakeskus­ta suuren vas­ten­mielisyy­den tun­tein; tais­in­pa mielessäni jopa toivoa sen purkamista mah­dol­lisim­man pian… Eihän kyseessä edes ole mikään raken­nus, vaan jonkin­lainen tuki­rakenne jotenkin viritel­lyin seinin.
    Tänään sainkin kohtu­ulliset nau­rut lueskel­lessani suo­jelus­ta vään­net­tyjä pru­ju­ja, tek­stit vain ovat niin main­ioi­ta. Van­ha Itis olisi jonkin kup­pikun­nan mielestä lail­la suo­jelta­va kos­ka samaan aikaan sekä harv­inainen että his­to­ri­al­lis­es­ti todis­tusvoimainen ja edus­ta­va! Siis häh? Kaira­mon piirtämät raken­nuk­set näyt­tävät ole­van pitkälti saman idean pyöri­tys­tä, kuten raken­nushis­to­ri­a­selvi­tyk­sessä tode­taan. Itik­sen purkami­nen tuskin huonon­taisi elämää Itäkeskuk­ses­sa mitenkään, toden­näköis­es­ti päinvastoin.
    Toimi­iko kaup­pakeskus “osana asun­toaluei­ta yhdis­tävää pää­jalankulkuak­selia, enem­män osana kaupunki­raken­net­ta kuin yksit­täisenä talona.”? No, ei tai­da toimia kun kaupunki­raken­nekaan ei oikein Itäkeskuk­ses­sa toi­mi, jos funtsa­taan että mihinkä tuol­ta Pasaa­sista voi sit­ten kävel­lä ja mis­sä on se kaupunki?
    Suo­jele­mal­la tämäkaltaisia raken­nuk­sia vain kiin­nitetään omaa makua ja käsi­tyk­siä merkit­tävyyk­sistä tule­vien polvien riesak­si. Raken­nus­runko vaikut­taa kon­struk­tiona epäon­nis­tuneelta, eikä huono­laa­tuises­sa teknisessä suun­nit­telus­sa voi mitenkään olla mitään raken­nus­taiteel­lis­es­ti säi­lytet­tävää. Itäkeskus ei muu­tu koskaan keskuk­ses­ta keskus­tak­si jos täl­läistä raken­nus­taidet­ta meinataan säi­lyt­tää metroase­man kul­mil­la. Pikem­min koko kaava­muu­tos vaikut­taa suo­ranaiselta kaupunkike­hi­tyk­sen sab­o­taasil­ta raken­nus­suo­jelun kaa­pu­un puet­tuna, kär­si­jöinä kaik­ki aluekeskuk­sen asukkaat ja asiakkaat.

  4. Mikä taho olisi Soin­in­vaaran mielestä sovelias määrit­tämään, mitkä raken­nuk­set luo­vat kauneudel­laan hyv­in­voin­tia ympäristöön­sä suo­jelun arvoisesti?

    1. R. V.:
      Mikä taho olisi Soin­in­vaaran mielestä sovelias määrit­tämään, mitkä raken­nuk­set luo­vat kauneudel­laan hyv­in­voin­tia ympäristöön­sä suo­jelun arvoisesti? 

      Eikö anonyymien net­tikom­men­taat­to­rien ja kol­men hen­gen kaupungi­nosay­hdis­tys­ten peesaami­nen ole ihan sivistynyt tapa. Sitä kuul­laan joka päästää eniten ääntä. 

      Poli­itikot halu­a­vat mielel­lään esi­in­tyä kansaa tai ruo­hon­ju­u­ri­ta­soa kuulev­ina, tutkimusti­eto ja asiantun­ti­jalausun­not on elitismiä.

  5. Keskus­puis­ton met­säiset ulkoilu­ti­et pitäisi säi­lyt­tää maise­maan sopiv­ina, eikä rai­va­ta niistä luon­non­hoidon nimis­sä lev­eitä puut­to­mia väyliä pal­jaak­si hakat­tuine pientarei­neen. Kaupunkivi­ras­ton nykyi­nen kevyen liiken­teen väylien raken­nustapa ei sovi Keskus­puis­ton metsäluontoon.

    1. Ode:
      Todet­takoon, että kun KHO kumosi Helsin­gin asun­tokaavo­ja melkein sadan tuhan­nen asukkaan osalta, mon­es­sa kohdas­sa vedot­ti­in siihen, että kaa­va on maakun­takaa­van vas­tainen. Tämän uuden esi­tyk­sen vas­tainen se pääsään­töis­es­ti ei ole.

      Ei pääsään­töis­es­ti ole? Eli uusikin maakun­takaa­va olisi joil­tain osin ris­tiri­idas­sa yleiskaa­van kanssa?

    2. Luon­non­hoitoa Keskus­puis­tossa:
      Keskus­puis­ton met­säiset ulkoilu­ti­et pitäisi säi­lyt­tää maise­maan sopiv­ina, eikä rai­va­ta niistä luon­non­hoidon nimis­sä lev­eitä puut­to­mia väyliä pal­jaak­si hakat­tuine pientarei­neen. Kaupunkivi­ras­ton nykyi­nen kevyen liiken­teen väylien raken­nustapa ei sovi Keskus­puis­ton metsäluontoon.

      Hevospelil­lä vai käsin kaiva­mal­lako ne pitäisi tehdä? Tot­takai kun isoil­la koneil­la tehdään, niin työn jäl­jet lev­iävät lop­ullista käytävää lev­eäm­mälle, mut­ta luon­to kas­vaa sel­l­aista vauh­tia, että muu­ta­mas­sa vuodessa jäl­jet ovat piilos­sa ja tilal­la on läh­es enti­nen pusikko tai metsikkö.

      Keskus­puis­to ei ole luon­non­suo­jelu­alue vaan todel­la kovas­sa käytössä ole­va ulkoilumet­sä. Sitä täy­tyy hoitaa ja hoita­miseen vara­ta riit­tävästi resursse­ja, tai muuten seu­rauk­se­na on puskit­tumi­nen ja toisaal­ta yliku­lu­mi­nen — kuten täl­lä het­kel­lä tapahtuu.

      Jos Keskus­puis­toa oikeasti halu­aisi suo­jel­la, tulisi sieltä pois­taa kaik­ki parkkipaikat. Kun täl­lä het­kel­lä suun­tauk­se­na on parkkialuei­den kas­vat­ta­mi­nen, esimerkik­si Pirkko­las­sa ja Ruskea­suol­la. Autot eivät kuu­lu Keskuspuistoon!

      Yli 100 miljoon­aa yhteen Hert­toniemen liiken­neympyrään. Kun vas­ta on nui­jit­tu läpi Sörnäis­ten yli 100 miljoon­aa mak­sa­va auto­tun­neli ja Vetu­ri­tien yli 100 miljoo­nan siir­to. Samal­la kun koko kaupungis­sa pyöräi­lyn edis­tämiseen käytetään 10 — 20 miljoon­aa vuodessa. Miten autop­uolue tämän tekee?

  6. Tosi­aan, sil­lan aikaist­a­mi­nen Kru­unuvoren­ran­nas­ta Nihti­in olisi todel­la hyvä asia. Nihti — Hanasaari voi tul­la muu­ta­man vuo­den viiveel­lä jos Kru­unuvuoren­ran­ta — Nihti — Kalasa­ta­man metro jo toimii aiem­min. Se viime­nen pätkä nopeut­taa muu­ta­man min­uutin keskus­taan meni­jöitä, mut­ta Kru­unuvuoren­ran­ta — Nihti osu­us sen oleel­lisen 15–20 min­u­ut­tia mikä vaikut­taa julkisen liiken­teen käyt­töhalui­hin huo­mat­tavasti. Viimeisin luku kru­unuvuoren­sil­to­jen kus­tan­nuk­sista olisi 259M€. Jos nyt tilapäis­es­ti pitäisi tehdä 100M€ investoin­ti, joka aut­taa ehkä 5 vuot­ta ennen sil­to­ja, niin tun­tuu aika suurelta tilapäis­in­vestoin­nil­ta. Toki Hert­toniemeen pitää investoi­da muutenkin jonkin­laista liiken­net­tä aut­tavaa infraa, mut­ta se kan­nat­taisi suun­nitel­la jo suo­raan niin, että olete­taan kru­unuvuoren­sil­to­jen ole­van paikallaan.

  7. “Helen toivoo laivay­htey­den säi­lymistä Hanasaaren hiilikasalle, kunne laitos sul­je­taan vuo­den 2024 lopussa”

    Helenin toivoisi katso­van mitä tapah­tuu Turun suun­nal­la; Naan­talin hakevoimalaa varten raken­netaan kul­je­tus­ramp­pia sata­mas­ta että saadaan hak­keet laivoista voimalaan.

    https://www.aamuset.fi/uutiset/4138805/Turun+seutu+lampiaa+nyt+Baltian+puulla

    Helen voisi ainakin sen ver­ran ottaa opik­seen ettei raken­na uusia hakevoimaloi­ta Kehä I var­relle Tat­tik­selle vaan reilusti meren ran­nalle edelleen. Ei tääl­läpäin sen enem­pää ole käytän­nössä haket­ta tar­jol­la uusille voimaloille kuin Naan­talis­sakaan, laivoil­la joudu­taan koh­ta rahtaamaan.

  8. Keskus­puis­to on ainakin vielä tois­taisek­si met­sä. Raken­nusvi­ras­to tosin halu­aisi tehdä siitä raken­netun puis­ton, kos­ka viras­to ei voi sietää mitään sel­l­aista luon­non­va­raista ympäristöä, mitä viras­to ei ole itse suunnitellut.

    Raken­nusvi­ras­ton mielestä puis­tossa pitää olla avarat maise­mat ja paljon nur­mikoi­ta. Viras­ton käsikir­jas­sa pui­ta, pen­sai­ta ja pien­pu­us­toa kut­su­taan pusikoik­si ja risukoiksi.

  9. Tämä on nyt vaan ihan lapsel­lista: “Helen toivoo laivay­htey­den säi­lymistä Hanasaaren hiilikasalle, kunne laitos sul­je­taan vuo­den 2024 lopussa.”

    Ensin­näkin, Hele­nille meni vuosi tai pari polt­taa se nykyi­nen hiilikasa pois. Toisek­si, sikäli kun sat­tuisi niin onnel­lis­es­ti, että Kru­unusil­ta aukeaa niin että se kerk­iää estämään hiilenkul­je­tuk­set, niin kyl­lä niitä nyt voi jonkun aikaa ajaa rekallakin Hanasaareen.

  10. Itäkeskuk­sen raken­nus­suo­jelu tun­tuu kelpo ajatuk­selta, jos koet­taa kuvitel­la, mitä siihen ehkä halut­taisi­in tilalle …

Vastaa käyttäjälle Luonnonhoitoa Keskuspuistossa Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.