Kaupunkiympäristölautakunnan lista 6.11.2018

Pöy­dälle pan­tu­ja asioita

  • Fil­lar­itun­neli Kansalais­to­ril­ta Kaisaniemen puistoon
  • Lausun­to Otso Kivekkään val­tu­us­toaloit­teesta sata­man parem­mas­ta yhdis­tämis­es­tä kaupunkiin
  • Asun­to­tont­tien varaami­nen Raken­nus­li­ike Reposelle Vuosaaresta

Lausun­to Uusi­maa-kaa­va 2050 ‑luon­nok­ses­ta

Lausun­tolu­on­nok­ses­sa ollaan pääosin samaa mieltä, mut­ta halu­taan muut­taa maakun­takaavaa siltä osin kuin se on Helsin­gin yleiskaa­van vas­tainen. Maakun­takaa­va ei vaiku­ta aiem­min valmis­tuneeseen  yleiskaavaan eikä sen poh­jal­ta tehty­i­hin ase­makaavoihin sitä eikä tätä, kos­ka yleiskaa­va menee maakun­takaa­van edelle. Maakun­takaa­va vaikut­taa vain seu­raavaan yleiskaavaan. Helsin­gin seudul­la tämä moniker­roksi­nen kaavoitus on vähän han­kala jut­tu, kos­ka maakun­tali­iton resurssit maakun­takaa­van tekemiseen ovat varsin vähäiset ver­rat­tuna kun­tien resursseihin.

Keskus­puis­ton luon­non ja maise­man­hoidon yleis­su­un­nitel­ma 2018–2032

Mas­si­ivi­nen tietopaket­ti, johon on todel­la vaikea ottaa kan­taa. Täy­tynee kuun­nel­la esit­te­ly ja pan­na pöydälle.

Köy­den­puo­jankatu 7 asemakaava

Ton­til­la ole­van auto­tallin viemä ala ote­taan hyö­tykäyt­töön rak­en­ta­mal­la sen paikalle asun­to­ja. Kaa­van ehtona on läheisen auto­hallin rahoit­ta­mi­nen varaa­mal­la sieltä autopaikko­ja, tarvit­ti­in niitä tai ei.

Automaat­tisen kam­er­avalvon­nan sijoittamisperiaatteet

Liiken­neon­net­to­muuk­sia tor­ju­taan lisäämäl­lä kam­er­avalvon­taa. On vähän has­sua, että tässä julkises­sa esi­tys­lis­tan kohdas­sa ker­ro­taan, mihin kameroi­ta ei laiteta.

Alueen varaami­nen SRV:lle UrBaana-hankkeelle

Van­han ratakuilun päälle ja molem­mille puo­lille raken­netaan lisää tarkoituk­se­na tehdä alueesta hieno urbaani keskit­tymä. Lop­puti­lanteessa Baana-yhteys var­maankin toimii, mut­ta rak­en­tamis­vai­heessa tuskin.

25 vastausta artikkeliin “Kaupunkiympäristölautakunnan lista 6.11.2018”

  1. Tärkein­tä on, että Keskus­puis­to säi­lytetään nykyisessä laa­ju­udessaan ilman, että sen aluei­ta val­lataan rak­en­tamiseen. Keskus­puis­to ei ole mikään kaupun­gin rakennusmaareservi.

    Keskus­puis­tolle pitäisi laa­tia pikaises­ti suo­jelukaa­va, jot­ta puis­ton jatku­va naker­t­a­mi­nen saadaan lop­pumaan ja met­sä säi­ly­isi met­sänä myös tuleville helsinkiläisille.

    1. Suo­jelukaa­va Keskus­puis­tolle:
      Tärkein­tä on, että Keskus­puis­to säi­lytetään nykyisessä laa­ju­udessaan ilman, että sen aluei­ta val­lataan rak­en­tamiseen. Keskus­puis­to ei ole mikään kaupun­gin rakennusmaareservi…

      Tois­es­ta näkökul­mas­ta keskus­pöheikkö ei ole mitään muu­ta kuin rak­en­ta­mat­to­mia tont­te­ja. Puis­tok­si sitä ei voi hyväl­lä maulla nimittää.

      Keskus­puis­tolle tulee laa­tia kaa­va, jos­sa osa pusikos­ta varataan puis­tok­si ja osa kaupunki­maiseen rak­en­tamiseen. Näin voidaan eheyt­tää kaupunkirakennetta.

      1. Kalle: Tois­es­ta näkökul­mas­ta keskus­pöheikkö ei ole mitään muu­ta kuin rak­en­ta­mat­to­mia tont­te­ja. Puis­tok­si sitä ei voi hyväl­lä maulla nimittää.

        Keskus­puis­tolle tulee laa­tia kaa­va, jos­sa osa pusikos­ta varataan puis­tok­si ja osa kaupunki­maiseen rak­en­tamiseen. Näin voidaan eheyt­tää kaupunkirakennetta. 

        Kallel­la on tässä point­ti. Keskus­puis­ton idea on kopi­oitu 100 vuo­den takai­sista Berli­inin viher­alue­sormista. Nyky­isin Berli­inis­sä raken­netaan paikallisia puis­to­ja. Yleis­es­ti kehi­tys kaupunkialueil­la (myös) viher­aluei­den osalta on men­nyt tehokkaam­man maankäytön suun­taan. Ei nyky­isin (pitäisi) suun­nitel­la paraa­ti­aukioitakaan, mik­si jumit­tua van­hen­tuneeseen viher­aluekon­sep­ti­in? Moni tun­tuu suh­tau­tu­van kehi­tyk­seen niin, että mitään ei saisi raken­nus- tai vih­erym­päristössä muut­taa — kun muu­tos on väistämätön­tä, sen suun­nit­tel­e­vat sit­ten muut; rak­en­tavam­paa olisi yhdessä miet­tiä, miten ympäristön muu­tok­set tehdään parhaal­la mah­dol­lisel­la tavalla.

  2. Val­tu­us­toaloite sata­man parem­mas­ta yhdistämisestä

    - Sata­ma on tämän osalta ker­tonut, että muut­ta­vat hin­noit­telu­ansa siten, että rekko­jen tuon­ti keskus­taan ter­mi­naalei­hin kallis­tuu, eri­tyis­es­ti ruuh­ka-aikoina, ja Vuosaa­reen edullis­tuu. Sudenkuop­pa on, ettei hin­noitelumallista ole tietoa ja että se olisi väli­aikainen. Mikä varus­ta­mo ottaa uut­ta alus­ta Vuosaaren liiken­teeseen, jos sen busi­ness-case on edeltä leimat­tu väliaikaiseksi!
    — Toinen ongel­ma on, ettei sata­man viesteis­sä ole san­ot­tu mitään henkilöau­to­jen hin­noit­telus­ta. Tässä on uhkana, että varus­ta­mot intoutu­vat houkut­tele­maan henkilöau­to­ja autokan­sien täyt­teek­si. Keskus­tan satamis­sa siis myös henkilöau­toille maksu
    — Sin­nemäen aja­tus, että yksinker­tais­es­ti lisäk­si kiel­letään van­hoil­la diesel-moot­tor­eil­la varustet­tu­jen rekko­jen kulku keskus­tan satami­in on eri­no­mainen ja kannatettava
    — tähän liit­tyen kaupun­gin liiken­nesu­un­nit­telu on viritel­lyt ehdo­tus­ta uud­es­ta ramp­ista län­silinkille. Sen voisi ampua alas pikimmiten,
    https://www.uuttahelsinkia.fi/sites/default/files/inline-attachments/2018–10/1b_lansilinkin_ympariston_yleissuunnitelma_uuttahelsinkia.pdf?fbclid=IwAR00SeQgk7-bNEVMeFd70Q_zg_pB9AMfGcLwknlfR2osIseYuBe-JkPnbV4

    Automaat­tisen kam­er­avalvon­nan sijoittamisperiaatteet

    - ihan hyvä, että ker­ro­taan, minne kam­er­at on sijoitet­tu. Ainakin siel­lä oletet­tavasti siivoaa ajo­tapo­ja. Vaan mik­si tärkeim­mäl­lä valvot­taval­la alueel­la, eli kaupun­gin keskus­tas­sa kameroi­ta olisi noin vähän?

    1. Rolle:
      – Toinen ongel­ma on, ettei sata­man viesteis­sä ole san­ot­tu mitään henkilöau­to­jen hin­noit­telus­ta. Tässä on uhkana, että varus­ta­mot intoutu­vat houkut­tele­maan henkilöau­to­ja autokan­sien täyt­teek­si. Keskus­tan satamis­sa siis myös henkilöau­toille maksu

      Henkilöau­tot ovat oikeasti suurin ongel­ma: niitä on paljon ja suh­teessa niihin rekko­ja vähän. Pelkil­lä rekoil­la risteyk­siä ei saa tukkoon, vaan ensisi­jainen syy on huvi-yksityisautoilu. 

      Lisäk­si nyt real­isoituu kirot­tu autopaikkanor­mi: kun satamil­ta vapau­tuneille alueille pakko­raken­netaan ylen­määrin autopaikko­ja, niin yllä­tys yllä­tys, myös autoli­iken­net­tä tulee lisää.

      Keskus­puis­ton ylläpi­dos­sa tulisi vas­ta­ta käyt­tö­tot­tumusten muu­tok­si­in. Aivan viime aikoina yleistynyt maastopy­öräi­ly ja myös polku­lenkkeily kulut­ta­vat met­säpo­h­jaa hyvin tehokkaasti. Niille tulisi rak­en­taa omia uri­aan. Myös räjähdys­mäis­es­ti lisään­tyvälle polkupyöräi­lylle tarvit­taisi­in keskus­puis­toon uudet omat baana-tasoiset väylät. Ja niiden ei tarvitse olla super­leveitä, mut­ta ehdot­tomasti kestopäällystet­tyjä. Käveli­jät ja pyöräil­i­jät on pääväylil­lä syytä erot­taa myös puistossa.

      Kam­er­avalvon­taa ja nopeusra­joituk­sia tarvi­taan hillit­semään hen­gen­vaar­al­lista autoilua ihmis­ten keskellä.

    2. Rolle: – tähän liit­tyen kaupun­gin liiken­nesu­un­nit­telu on viritel­lyt ehdo­tus­ta uud­es­ta ramp­ista län­silinkille. Sen voisi ampua alas pikimmiten,

      Smith-Polvisen liiken­nesu­un­nitel­ma nousee hau­das­taan… Tämä siis tapah­tuu samas­sa kaupungis­sa, jos­sa het­ki sit­ten suun­nitelti­in kaupunkibule­varde­ja. 😉 Vielä 3 vuot­ta sit­ten vai­h­toe­htoina oli Ruo­ho­lah­den sil­lan purkami­nen ja joko sil­lan tai tun­nelin rak­en­t­a­mi­nen Meche­lininkadul­ta etelästä Porkkalankadul­la. Parhaak­si vai­h­toe­htok­si tuol­loin todet­ti­in pien­imuo­toiset paran­tamis­toimet. Nyt ei enää tar­jo­ta vai­h­toe­hto­ja ja ratkaisu on muut­tunut muo­toon: Ruo­ho­lah­den sil­ta uusi­taan sekä raken­netaan silta…

    3. Län­sisa­ta­man ruuhkau­tu­mi­nen taitaa vai­va­ta vain Tallinnas­ta saa­pu­via lauttoja/liikennettä. Ainakaan min­un haavi­i­ni ei ole tart­tunut val­i­tus­ta lähtevän liiken­teen aiheut­ta­mas­ta ruuhkas­ta. Näil­lähän on sel­l­ainen ero, että autoil­i­jat aja­vat odot­ta­maan, jotkut jopa todel­la hyvis­sä ajoin, lähtevää laut­taa eril­liselle asfalt­tiken­tälle, jos­ta alus sit­ten las­tataan. Saa­pu­vas­ta lau­tas­ta pitäisi toisaal­ta päästä aja­maan heti suo­raan motar­ille tai kehi­tys­maa tms.

      Ilmeinen ratkaisu on jär­jestää saman­lainen asfalt­tikent­tä Tallinnas­ta saa­pu­valle liiken­teelle ja päästää sieltä liiken­neval­oil­la katu­verkon kap­a­siteetin huomioi­va määrä ajoneu­vo­ja ulos. Täl­läisen ken­tän — väli­varas­ton siis — voisi rak­en­taa lähte­vien ken­tän päälle tasok­si tai vaik­ka parkki­talon muo­toon. Län­sisa­ta­man lau­tan saa­pumis­es­ta aiheutu­vat ruuhkat pois­tu­isi­vat ja ruuhkaut­ta­jat oli­si­vat ain­oat jot­ka kär­si­sivät. Sata­ma­raken­nel­mat mak­sa­vat matkus­ta­jat muutenkin ja odotu­sai­ka ken­täl­lä olisi tun­tu­vin harmin aihe; etu­ilumah­dol­lisuuk­sien tuot­teis­t­a­mi­nen oikean hin­taisek­si on varus­ta­moille tyyp­il­listä liiketoimintaa.

  3. Ihan hyvä että rauta­tienkatu­jen aluet­ta kehitetään, nykyään se on epämääräistä liiken­neym­päristöä. Baana mah­dol­lis­taa nopean yhtey­det mut­ta ympäristönä se on kolkko. Mielestäni kun ympäristöä suun­nitel­laan liikenne edel­lä oli se sit­ten autoilua, raitioteitä tai pyöräi­lyä, tulee siitä ikävää. Helsingis­sä paras­ta olisi että suurin osa liiken­teestä saataisi­in maan alle, jot­ta kaduille olisi tilaa muulle toimin­nalle kuten puille etc.

  4. Raken­nusvi­ras­toa ei pitäisi päästää Keskus­puis­ton met­si­in mel­las­ta­maan. Keskus­puis­to pitäisi säi­lyt­tää met­sänä, eikä muut­taa sitä jonkin­laisek­si lähiöpuis­tok­si, jos­sa kaik­ki aluskasvil­lisu­us, pen­saat ja pien­pu­us­to pan­naan mata­lak­si jonkun vim­maisen avar­tamisen ja kehit­tämisen nimis­sä. Eihän met­sää tarvitse kehittää.

    1. Met­sää ei tarvitse kehit­tää:
      Raken­nusvi­ras­toa ei pitäisi päästää Keskus­puis­ton met­si­in mellastamaan. 

      Tähän liit­tyen tun­tuu aika erikoiselta että Pirkkolan jäähal­lit met­sän keskeltä pure­taan… ja kor­vaa­vat jäähal­lit raken­netaan entis­ten paikalla tuo­hon puis­ton kapeim­paan kohtaan? Muut laa­jen­nuk­set ja niihin liit­tyvät parkkipaikat naker­ta­vat puis­toa entis­es­tään sisältä päin.

      Ymmär­rän että on helpom­pi rak­en­taa paikkaan jos­sa on jo kaa­va valmi­ina… mut­ta eikö olisi kan­nat­tanut ainakin tutkia hal­lien siir­toa Pirkkolantien var­ren parkkipaikalle ja nykysi­jain­nin met­sit­tämistä? Pirkkolantielle olisi esim. joukkoli­iken­ney­htey­det huo­mat­tavasti nyky­istä paremmat.

  5. Tor­juuko kam­er­avalvon­ta todel­la liiken­neon­net­to­muuk­sia? Löy­tyykö tätä väitet­tä tuke­via tutkimustuloksia?

    1. Kam­er­avalvon­na liiken­neon­net­to­muuk­sia ja eri­tyis­es­ti niiden seu­rauk­sia vähen­tävästä vaiku­tuk­ses­ta on run­saasti tutkimus­tu­lok­sia eri puo­lil­ta maailmaa.

      1. Osmo Soin­in­vaara:
        Kam­er­avalvon­na liiken­neon­net­to­muuk­sia ja eri­tyis­es­ti niiden seu­rauk­sia vähen­tävästä vaiku­tuk­ses­ta on run­saasti tutkimus­tu­lok­sia eri puo­lil­ta maailmaa. 

        Näitä olen joskus yrit­tänyt etsiä, mut­ta turhaan. Voisitko antaa vaikka­pa haku­sano­ja, joil­la google löytäisi näitä tutkimuk­sia? Myös Suomes­sa tehdyt tutkimuk­set kam­er­avalvon­nan ja nopeusra­joi­tusten alen­tamisen liiken­netur­val­lisu­ut­ta paran­tavas­ta vaiku­tuk­ses­ta kiinnostaa.

      2. Minus­ta ei kan­na­ta hirveästi etsiä perustelu­ja eri puo­lil­ta maail­maa, kun on ole­mass­sa koti­mais­takin tutkimus­ta. Esimerkik­si Trafin tutkimuk­sia 6/2018 “Kiin­teän automaat­ti­valvon­nan vaiku­tuk­set ja kohden­t­a­mi­nen” joka löy­tyy Trafin sivus­tol­ta. Jos ei jak­sa lukea koko tutkimus­ta niin IS:ltä löy­tyy tiivis­telmä otsikol­la “Trafi tut­ki: ”Kam­er­a­tolp­pi­en hyö­tyjä ehkä yliarvioitu” jos­sa otsikko tosin on mielestäni hiukan värit­tynyt, kun lukee itse artikke­lin (hakukoneel­la löy­tyy molemmat).

        Ulko­maid­en sää, tiestö ja liiken­nekult­tuuri voi olla aivan toisen­lainen kuin tääl­lä eivätkä tulok­set vält­tämät­tä siir­ry tänne sel­l­aise­naan joten niitä on mielestäni hiukan turha tutkia, kun koti­mais­takin tutkimus­ta aiheesta löy­tyy. Sik­si en aina ihan ymmär­rä näitä sun “Mon­tre­alis­sa” yms. juttuja.

        Kuten läh­es mis­sä tahansa tutkimuk­ses­ta, löy­tyy tästäkin tutkimuk­ses­ta kohtia joil­la voi sit­ten osoit­taa oman ide­olo­gian parem­muut­ta suun­taan tai toiseen tai vetää jopa aivan erisu­un­taisia johtopäätök­siä mihin tutk­i­jat ovat päätyneet.

      3. Osmo Soin­in­vaara:
        Kam­er­avalvon­na liiken­neon­net­to­muuk­sia ja eri­tyis­es­ti niiden seu­rauk­sia vähen­tävästä vaiku­tuk­ses­ta on run­saasti tutkimus­tu­lok­sia eri puo­lil­ta maailmaa.

        Miten kam­er­a­tolp­pa vähen­tää eri­tyis­es­ti liiken­neon­net­to­muu­den seu­rauk­sia? Mis­sä tuol­laiset tutkimus­tu­lok­set ovat kun viit­taa niitä ole­van run­saasti. Ymmär­rän kyl­lä, että onnet­to­muuk­sia ne saat­ta­vat vähentää. 

        Kun onnet­to­muus tapah­tuu niin seu­rauk­sia vähen­tää auton tur­vavyöt ja ‑tyynyt sekä muut vas­taa­vat varus­teet, pyöräil­i­jäi­den kohdal­la kypärän käyt­tö jne. Laitap­pa vaik­ka link­ki tutkimuk­seen jos­sa kam­er­a­tol­pan onnet­to­muu­den seu­rauk­sia vähen­tävä vaiku­tus on osoitettu.

      4. Kun aje­taan hit­taam­min, kolar­in sattues­sa kuol­laan vähem­män ja loukkan­nu­taan lievem­min. Lie­nee jotenkin itses­tään selvää.

      5. Osmo Soin­in­vaara:
        Kun aje­taan hit­taam­min, kolar­in sattues­sa kuol­laan vähem­män ja loukkan­nu­taan lievem­min. Lie­nee jotenkin itses­tään selvää.

        Hitaampi ajonopeus vähen­tää onnet­to­muu­den seu­rauk­sia, mut­ta kam­er­a­tolp­pa ei. Lie­nee jotenkin itses­tään selvää. Ei se tolp­pa tai valvon­takam­era rien­nä apu­un tai toi­mi tur­valait­teena. Kam­er­a­tol­pat saat­ta­vat vaikut­taa joka kymme­nen­nen autoil­i­jan (tuon ver­ran autoil­i­joista polisi­in valvon­nan mukaan keskimäärin ylit­tää sal­li­tun nopeu­den) ajonopeuteen.

      6. KariS
        Yritätkö olla haus­ka? Jos hitaampi ajonopeus vähen­tää vakavia onnet­to­muuk­sia ja kam­er­a­tol­pat vähen­tävät ylinopeuk­sia, luulisi tästä seu­raa­van, että kam­er­a­tol­pat vähen­tävät vakavia onnet5tomuuksia. Todis­tus­taak­ka on sil­lä, joka muu­ta väittää.

      7. Osmo Soin­in­vaara:
        KariS
        Yritätkö olla haus­ka? Jos hitaampi ajonopeus vähen­tää vakavia onnet­to­muuk­sia ja kam­er­a­tol­pat vähen­tävät ylinopeuk­sia, luulisi tästä seu­raa­van, että kam­er­a­tol­pat vähen­tävät vakavia onnet5tomuuksia. Todis­tus­taak­ka on sil­lä, joka muu­ta väittää.

        En haus­ka vaan osoit­taa kom­ment­tisi haus­ka ja huvit­ta­va kielelli­nen virhe. Ei siis ihme jos tulet usein väärin ymmärretyksi,

      8. KariS: Laitap­pa vaik­ka link­ki tutkimuk­seen jos­sa kam­er­a­tol­pan onnet­to­muu­den seu­rauk­sia vähen­tävä vaiku­tus on osoitettu.

        Tässä joitain linkke­jä asi­as­ta tehty­i­hin tutkimuksiin:
        https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0022437515000766
        https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0925753513001781
        https://ajph.aphapublications.org/doi/abs/10.2105/AJPH.2006.093195
        https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0022437508000030

        Näyt­täisi siltä, että jos ver­rataan tilan­net­ta ennen ja jäl­keen, liiken­netur­val­lisu­us keskimäärin para­nee — kos­ka mm. ajoneu­vokan­ta para­nee jatku­vasti, mikä vähen­tää loukkaan­tu­misia. Mut­ta kam­er­avalvon­nal­la — varsinkin jos kiin­ni jäämi­nen on sopi­vasti sank­tioitu — näyt­täisi ole­van karkeasti tutkimuk­ses­ta riip­puen ehkä noin 10–40 %:n vähen­tävä vaiku­tus vakav­impi­in loukkaan­tu­mistapah­tu­mi­in ver­rat­tuna siihen, että kehi­tys olisi jatkunut ilman kameroi­ta (jos tutkii sit­ten onnet­to­muuk­sien määrien kehi­tys­tä sel­l­aises­sa paikas­sa, johon kam­era on lisät­ty, ja kat­soo ver­rokkiryh­mänä onnet­to­muus­määrien kehi­tys­tä alueelta, johon ei ole lisät­ty kam­er­aa, ja koit­taa vähen­tää kam­er­an jäl­keen tulleesta onnet­to­muuk­sien määrien vähen­emästä yleisen tur­val­lisu­uske­hi­tyk­sen osu­u­den). Lievem­pi­en onnet­to­muus­riskien kohdal­la kameroiden vaiku­tus on ilmeis­es­ti pienem­pi kuin vakavampi­en onnet­to­muuk­sien kohdalla.

      9. Tässä joitain linkke­jä asi­as­ta tehty­i­hin tutkimuksiin:

        Kiitos!
        Meille näytet­ti­in kok­ouk­ses­sa erään­lainen meta-ana­lyysi tutkimuk­sista, mut­ta min­ul­la tätä ana­lyysia ei enää ole. Tuos­sa oli joitain asi­as­ta tehtyjä tutkimuk­sia, lisääkin löy­tyy jos etsii.

      10. Osmo Soin­in­vaara: Kiitos!
        Meille näytet­ti­in kok­ouk­ses­sa erään­lainen meta-ana­lyysi tutkimuk­sista, mut­ta min­ul­la tätä ana­lyysia ei enää ole. Tuos­sa oli joitain asi­as­ta tehtyjä tutkimuk­sia, lisääkin löy­tyy jos etsii.

        Lisäk­si täy­tyy huomioi­da, että itseäni ainakin ääret­tömästi ärsyt­tävät kaa­har­it, jot­ka hinkut­ta­vat perässä kiin­ni. Mikäli tol­pat vähen­tävät liiken­nevir­ran nopeus­jakau­tu­mista, se tekee itse ajamis­es­ta mukavam­paa kun törp­pö­jen liiken­net­tä sotke­va vaiku­us vähenee.

      11. Näyt­täisi siltä, että jos ver­rataan tilan­net­ta ennen ja jäl­keen, liiken­netur­val­lisu­us keskimäärin para­nee – kos­ka mm. ajoneu­vokan­ta para­nee jatku­vasti, mikä vähen­tää loukkaan­tu­misia. Mut­ta kam­er­avalvon­nal­la – varsinkin jos kiin­ni jäämi­nen on sopi­vasti sank­tioitu – näyt­täisi ole­van karkeasti tutkimuk­ses­ta riip­puen ehkä noin 10–40 %:n vähen­tävä vaiku­tus vakav­impi­in loukkaan­tu­mistapah­tu­mi­in ver­rat­tuna siihen, että kehi­tys olisi jatkunut ilman kameroi­ta (jos tutkii sit­ten onnet­to­muuk­sien määrien kehi­tys­tä sel­l­aises­sa paikas­sa, johon kam­era on lisät­ty, ja kat­soo ver­rokkiryh­mänä onnet­to­muus­määrien kehi­tys­tä alueelta, johon ei ole lisät­ty kam­er­aa, ja koit­taa vähen­tää kam­er­an jäl­keen tulleesta onnet­to­muuk­sien määrien vähen­emästä yleisen tur­val­lisu­uske­hi­tyk­sen osu­u­den). Lievem­pi­en onnet­to­muus­riskien kohdal­la kameroiden­vaiku­tus on ilmeis­es­ti pienem­pi kuin vakavampi­en onnet­to­muuk­sien kohdalla.

        Omas­sa vas­tauk­ses­sani jo viit­tasin siihen, että mik­si men­nä mer­ta edem­mäs kalaan, kun löy­tyy paikallis­takin tutkimus­ta. Ensim­mäi­nen linkkisi viit­taa Ran­skaan jos­sa on aivan toisen­laiset olo­suh­teet, kalus­to ja liikennekulttuuri.

        Kuvit­telin, ettei linkke­jä voi lait­taa joten sik­si omani ei ehkä nous­sut parem­min esille tai ehkä Osmoa vain kiin­nos­taa enem­män se, mikä niiden vaiku­tus on muual­la kuin kotimaassa.

        https://www.trafi.fi/filebank/a/1524123791/979c0611b56808ab41895c94fb6e6c40/29697-Trafi_06_2018_Kiintean_automaattivalvonnan_vaikutukset_ja_kohdentaminen.pdf

        Tuos­sa koti­maista tutkimus­ta. Siinä näkyy mm. se, että tuo 10% on lähempänä totu­ut­ta, kuin tuo 40% kos­ka ne onnet­to­muudet vähenivät kaksinu­meroisia luku­ja seu­ran­ta­jak­son aikana myös alueil­la, jois­sa kam­er­avalvon­taa ei ollut.

        PS. Jois­sain paikois­sa kuole­maan johta­neet onnet­to­muudet lisään­tyivät 200% kam­er­avalvon­nan alueel­la. No, tilas­tol­lis­es­ti kuole­maan johtanei­ta onnet­to­muuk­sia ylipäätän­sä on niin vähän mis­sään (kam­er­avalvot­tu tai ei), että siihen vaikut­taa enem­män muut olo­suh­teet kuin ne kamerat.

      12. Tässä https://www.bmj.com/content/330/7487/331 kuitenkin tode­taan, että:

        “Con­clu­sions Exist­ing research con­sis­tent­ly shows that speed cam­eras are an effec­tive inter­ven­tion in reduc­ing road traf­fic col­li­sions and relat­ed casu­al­ties. The lev­el of evi­dence is rel­a­tive­ly poor, how­ev­er, as most stud­ies did not have sat­is­fac­to­ry com­par­i­son groups or ade­quate con­trol for poten­tial con­founders. Con­trolled intro­duc­tion of speed cam­eras with care­ful data col­lec­tion may offer improved evi­dence of their effec­tive­ness in the future.”

      13. Osmo Soin­in­vaara:
        Kam­er­avalvon­na liiken­neon­net­to­muuk­sia ja eri­tyis­es­ti niiden seu­rauk­sia vähen­tävästä vaiku­tuk­ses­ta on run­saasti tutkimus­tu­lok­sia eri puo­lil­ta maailmaa.

        Kam­er­avalvon­ta ei vähen­nä liiken­neon­net­to­muuk­sia, mut­ta saat­taa vaikut­taa onnet­to­muuk­sien seu­rauk­si­in alle 40 km/h nopeusra­joi­tusalueil­la. Joten kam­er­avalvon­taa kan­nat­taa kohden­taa vain alueille, jois­sa on hyvin mata­lat nopeusra­joituk­set. Se ei ole järkevää esimerkik­si kokoojakaduilla.

Vastaa käyttäjälle Ville Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.