Onko vihreä kasvu mahdollista?

Tyt­täreni lähet­ti min­ulle linkin For­eign Policy:n artikke­li­in ”Why growth can’t be green” . Täl­lä hän halusi haas­taa min­un ajat­telu­ni, jon­ka mukaan talout­ta ohjataan ympäristöveroil­la tehokkaim­min ympäristön kannal­ta oikeaan suun­taan. Tässä artikke­lis­sa san­o­taan, että edes hiiliv­eron (tai päästöoikeu­den hin­nan) nos­t­a­mi­nen 500 euroon ton­nil­ta riitä alkuunkaan. 

En ole han­kkin­ut käsi­i­ni tutkimuk­sia, joi­hin artikke­lis­sa viitataan. Sik­si läh­den ole­tuk­ses­ta, että tässä on selostet­tu niitä oikein. Jos näin on, en vielä heit­täisi pyy­het­tä kehään.

Artikke­lin mukaan on selvitet­ty sitä, miten korkeampi hin­ta vaikut­taisi tuotan­totekni­ikkaan, mut­ta ei sitä, mitä se vaikut­taisi kulu­tuk­sen rak­en­teeseen. Vähän kär­jistäen siis, paljonko polt­toaineen hin­nan nousu paran­taisi muske­liv­enei­den moot­tor­ei­den hyö­ty­suhdet­ta, mut­ta ei lainkaan sitä, miten se vaikut­taisi muske­liv­enei­den suosioon.

Vihreän ver­ou­ud­is­tuk­sen tarkoituk­se­na on vaikut­taa ennen kaikkea kulut­ta­jan val­it­se­maan kulu­tusko­ri­in ja sen lisäk­si tietysti myös tuotan­tote­knolo­giaan.  Tarkoituk­se­na on alen­taa työn vero­tus­ta olen­nais­es­ti ja lisätä vas­taavasti ympäristövero­ja, joista tärkein, mut­ta ei suinkaan ain­oa, olisi jonkin­lainen hiilivero.

Hiilipäästö­jen vero pitäisi myös bioen­er­gian osalta tehdä oikein, mihin juuri nyt on suuria poli­it­tisia esteitä. Puun osalta oikea tapa olisi lait­taa täysimääräi­nen vero puun polt­tamiselle ja mak­saa vas­taavasti nieluista. Sen jäl­keen ei tarvit­sisi jäkät­tää siitä, mikä osa puun poltos­ta tuot­taa päästöjä ja mikä on oikeasti uusi­u­tu­vaa ja kuin­ka pitkäl­lä aikavälillä.

Ilmas­toveron pitäisi olla kat­ta­va eikä siinä saisi nou­dat­taa poli­it­tista tarkoituk­sen­mukaisu­ut­ta. Lehmä esimerkik­si tuot­taa metaa­nipäästöjä 100 kiloa vuodessa, mikä vas­taa hiilid­ioks­dipäästöinä 2,5 – 10 ton­nia riip­puen tarkastelu­a­jan­jak­son pituudesta.

Todet­takoon nyt alka­jaisik­si, että 500 euron hiiliv­erot tuot­taisi­vat noin 20 mrd € jo sil­lä määritelmäl­lä, ettei puun polt­to ei tuo­ta päästöjä.

Vaik­ka hiilid­iok­sidipäästöistä perit­täisi­in 20 mrd € euroa enem­män, se ei tek­isi meistä köy­hempiä, kos­ka muu­ta vero­tus­ta voitaisi­in vas­taavasti alen­taa. Tuloverot käytän­nössä läh­es kokon­aan pois, tai vai­h­toe­htois­es­ti arvon­lisävero. Jos vähen­nys tehtäisi­in tuloveroista, vero­tuk­sen pro­gres­sio hoidet­taisi­in perus­tu­lol­la. Tosin tarkoituk­se­na siis on, että tuo 20 mrd € piene­nee nopeasti päästö­jen vähentyessä.

Ener­gian kulu­tus ja tavaroiden ost­a­mi­nen tulisi kalli­im­mak­si ja palvelu­jen käyt­tö halvem­mak­si. Kestävät tuot­teet tuli­si­vat suh­teessa halvem­mak­si ker­takäyt­tökrääsään näh­den. Korkea veroki­ila, joka Suomes­sa estää palveluy­hteiskun­nan kehi­tys­tä, madal­tu­isi olennaisesti.

Uusi kulu­tusko­ri olisi eri­lainen, mut­ta ei vält­tämät­tä juuri huonom­pi. Teo­ri­as­sa sen pitäisi olla vähän huonom­pi, kos­ka ennen opti­moiti­in vain kulut­ta­jan hyvää ja nyt opti­moin­nis­sa olisi mukana myös ilmas­ton hyvä. En ole kuitenkaan var­ma edes tästä, kos­ka voisi olet­taa työl­lisyy­den ole­van vas­taavasti parem­pi ja sitä kaut­ta kulut­ta­jien ase­man keskimäärin vähin­tään yhtä hyvä.

Takaisin niihin muske­liv­eneisi­in. Ainakin Sipoon saaris­tossa havait­see, että jo toteu­tunut, melko maltill­i­nen polt­toaineen hin­nan koro­tus on vähen­tänyt moot­toriveneil­lä ajelua dra­maat­tis­es­ti. En löytänyt asi­as­ta viral­lista tilas­toa tuke­maan tätä sub­jek­ti­ivista havain­toa. Löytääkö joku?

Moni on sanonut, että ei ole mitään näyt­töä kasvun irtaan­tu­mis­es­ta ener­gian kulu­tuk­ses­ta. Ensin­näkin on siitä vähän näyt­töä, mut­ta kuin­ka voisi olla, kun sitä ei ole edes yritet­ty. Päästöoikeuk­sien hin­ta ei ole 500 euroa vaan 20 euroa. Ei se sil­loin vaikuta.

Nykyisel­lä kulu­tus­rak­en­teel­la jatkami­nen  — kasvus­ta puhu­mat­takaan —  ei ole mah­dol­lista. Ilmas­ton pelas­t­a­mi­nen vaatii kulu­tustapo­jen muu­tos­ta, esimerkik­si lihan ja maito­talous­tuot­tei­den käytön vähen­tämistä. Tätä voi tehdä vapaae­htoisin toimin, mut­ta vielä tehokkaam­min siihen ohjaa hin­to­jen muut­ta­mi­nen vero­tuk­sen avul­la. Hin­nat näkyvät kaikessa, kulut­ta­ja ei voi tietää kuin osas­ta kulu­tus­päätösten­sä vaikutuksia.

 

39 vastausta artikkeliin “Onko vihreä kasvu mahdollista?”

  1. “Ainakin Sipoon saaris­tossa havait­see, että jo toteu­tunut, melko maltill­i­nen polt­toaineen hin­nan koro­tus on vähen­tänyt moot­toriveneil­lä ajelua dramaattisesti. ”

    Ja aika pieni asukapysäköin­nin hin­nanko­ro­tus taisi vähen­tää intoa han­kkia pysäköintipaikkaa.

  2. Kysymys ei liene niinkään siitä, onko vihreä kasvu teo­ri­as­sa mah­dol­lista, vaan siitä, onko se käytän­nössä mahdollista.

    Jos hiiliv­erot saataisi­in vaikka­pa 500 euroon ton­ni, asioi­ta tapah­tu­isi aivan var­masti. Ongel­ma on nimeno­maan siinä, että niitä ei saada.

    Hiil­i­mak­su­jen voimakas korot­ta­mi­nen sat­tuisi lujaa pie­neen joukkoon hyvin vaiku­tus­val­taisia rikkai­ta, Suomes­sa ja ulko­mail­la. (Sau­di-Ara­bia on ehkä pri­imaes­imerk­ki kokon­ais­es­ta maas­ta, joka käyt­tää val­tavasti rahaa estääk­seen globaalin hiiliv­eron.) Näil­lä rikkail­la on merkit­tävää val­taa vaikut­taa julkiseen mielip­i­teeseen, ja heil­lä on nykyjär­jestelmässä automaat­tis­es­ti mobil­isoitu­va armei­ja puo­lus­ta­jia: jos hiiliv­ero­ja yritet­täisi­in korot­taa siinä tahdis­sa kuin ilmas­totiede vaatii, seu­rauk­se­na olisi vähin­tään mas­satyöt­tömyy­den uhka. Tämä työt­tömien armei­ja on se pelote, mikä viime kädessä estää tarvit­ta­vat toimen­piteet ainakin niin kauan, kun työt­tömyyt­tä täy­tyy eri­tyisem­min pelätä. Pohjim­mil­taan kyse on siis yhteiskun­nal­lis­es­ta eri­ar­voisu­ud­es­ta: kun toisil­la on mut­ta toisil­la ei, osat­tomak­si jäävät eivät tule hyväksymään merkit­täviä uhrauk­sia omaan elintasoonsa.

    Täl­lä het­kel­lä län­si­mais­sa yleis­es­ti har­joitet­tu poli­ti­ik­ka menee tässä suh­teessa aivan väärään suun­taan, kun työt­tömyy­destä yritetään talouskasvun tiristämisen nimis­sä tehdä entistä kauhis­tut­tavam­paa. Har­joitet­tu poli­ti­ik­ka toki sopii main­iosti niille, jot­ka kuu­lu­vat nyt voit­ta­jien joukkoon ja laske­vat joko kuol­e­vansa ennen ilmas­to­tuhoa, tai pystyvän­sä suo­jau­tu­maan pahim­mil­ta vaiku­tuk­sil­ta itse. 

    Nähdäk­seni keskeinen, mah­dol­lis­es­ti ihmis­la­jin tule­vaisu­u­den ratkai­se­va kysymys on se, miten nämä riit­tävän tiukat rajoituk­set saadaan aikaan. Pere­hdyin tähän asi­aan jos­sain määrin väitöskir­jas­sani, enkä ole opti­misti­nen sen suh­teen, saadaanko toki teo­ri­as­sa hienos­ti toimivia vero- ym. mekanis­me­ja käytän­nössä ikinä aikaan ennen kuin eri­ar­voisu­u­den val­ta yhteiskun­nas­sa on mur­ret­tu. On tietysti mah­dol­lista, että olemme tämän suh­teen jo liian myöhässä.

    Talousvi­i­saiden trage­di­ak­si jäänee se, että hei­dän esit­tämän­sä ja keskeis­inä pitämän­sä kon­stit saat­toi­vat kyl­lä olla paper­il­la tehokkai­ta, mut­ta niitä ei käytän­nössä saatu poli­ti­ikas­sa aikaiseksi.

    1. J. M. Korho­nen: Hiil­i­mak­su­jen voimakas korot­ta­mi­nen sat­tuisi lujaa pie­neen joukkoon hyvin vaiku­tus­val­taisia rikkai­ta, Suomes­sa ja ulkomailla. 

      Ehkä ulko­mail­la joo, mut­ta olin yllät­tynyt että Suomes­sa parhait­en tien­aavien koti­talouk­sien päästöt kulu­tusyk­sikköä kohden oli­vat vain 2,6‑kertaiset vähiten tien­aavaan näh­den. Suu­rit­u­loisim­man 10% ero medi­aani­in oli vain jotain +50%.

      Eli jos ne rikkaim­mat tiput­taisi­vat päästö köy­hien tasolle, koti­talouk­sien päästö­jen määrä ei tip­puisi kuin jotain 10%. Eli ongel­ma ei ratkea sil­lä että vasem­mis­ton lem­pivi­holli­nen, eniten tien­aa­vat “pis­tetään kuri­in”. Päät­telisin tus­ta tilas­tokeskuk­sen kuvioista muuten sen, että mikäli rikkail­ta verote­taan rahat pous ja annetaan ne köy­hille, päästöt toden­näköis­es­ti kas­va­vat, kos­ka köy­hien kulu­tus kasvaa.

      Eli punaci­hei­den vakio­vas­tas “rahat pois rikkail­ta ja köy­hille” ei kyl­lä toi­mi ainakaan suo­raan ilmas­ton­muu­tok­sen tor­jun­nas­sa. Epä­suo­rasti se tietenkin voi toimia.

  3. Yhden ben­sal­i­tran palami­nen tuot­taa ilmeis­es­ti n. 2350 gram­maa hiilidioksidia.

    Ben­sal­i­tran hin­nas­ta verot ovat EU:ssa suu­ru­us­lu­okkaa 1e/litra -> Täl­lä het­kel­lä polt­toain­everon + ALV:n osu­us ben­san osalta vas­taa siis n. 425e/tonni CO2 verotasoa.

    Ehkä se muske­liv­eneilyä har­ras­tuk­se­na on vähän rajoit­tanut, mut­ta ei se kyl­lä yhteiskun­taraken­net­ta ole jenkkei­hin ver­rat­tuna siinä määrin muut­tanut, että olisimme merkit­tävästi vähem­män yksi­ty­isautoilu­un tai kumipyöri­in nojaa­va yhteiskunta

    Vedän tästä päätelmän, että 500e/t on liian pieni vero­ta­so, jot­ta se vaikut­taisi ihan hirveästi. Tai lähin­nä se ker­too siitä, kumipyörien tar­joa­ma lisäar­vo on vain niin val­ta­va, että oikeasti 500e/t on pieni hin­ta siitä.

    1. Yhden ben­sal­i­tran palami­nen tuot­taa ilmeis­es­ti n. 2350 gram­maa hiilidioksidia.
      Ben­sal­i­tran hin­nas­ta verot ovat EU:ssa suu­ru­us­lu­okkaa 1e/litra -> Täl­lä het­kel­lä polt­toain­everon + ALV:n osu­us ben­san osalta vas­taa siis n. 425e/tonni CO2 verotasoa.
      Ehkä se muske­liv­eneilyä har­ras­tuk­se­na on vähän rajoit­tanut, mut­ta ei se kyl­lä yhteiskun­taraken­net­ta ole jenkkei­hin ver­rat­tuna siinä määrin muut­tanut, että olisimme merkit­tävästi vähem­män yksi­ty­isautoilu­un tai kumipyöri­in nojaa­va yhteiskunta

      Ben­savero, autovero ja ajoneu­vovero ovat yhteen­sä jot­ian noin 800 €/tonni.
      Euroopas­sa autoil­laan paljon vähem­män kuin Yhdys­val­lois­sa, yhdyskun­tarakenne on järkevämpi ja autot vähäpäästöisem­piä Tämä on itse asi­as­sa esimerk­ki siitä, kuin­ka hin­ta vaikut­taa pitkäl­lä aikavälillä

  4. Taas ker­ran täyt­tä asi­aa. Kyl­lä vaikka­pa 500€/co2 ton­ni vero vähen­täisi co2 päästöjä todel­la radikaal­isti. Mik­si kukaan ostaisi hiil­isähköä 500€/MWh ( 1MWh hiil­isähköä tuot­taa noin 1t/co2) jos viere­inen sähkö­fir­ma myy tuulisähköä 30€/MWh ? Tuote on sama niin mik­si kukaan ostaisi sitä kalli­im­paa ja likaista. 

    On tot­ta että aina ei tuule tai aina ei paista aurinko mut­ta jo paljon alle 500€/tco2 verol­la olisi tuuli- ja aurinkosähkön varas­toin­ti joko akkui­hin tai P2G tekni­ikalla kaa­suk­si kan­nat­tavaa ja mak­saisi mur­to-osan tuos­ta 500€/MWh hinnasta.

  5. Eli Suomes­sa ei kan­na­ta tehdä muu­ta kuin pos­su­pele­jä, jollei tätä toteuteta maail­man­laa­juis­es­ti. Kuin­ka toden­näköisenä pidät sitä?

  6. “Vihreän ver­ou­ud­is­tuk­sen tarkoituk­se­na on vaikut­taa ennen kaikkea kulut­ta­jan val­it­se­maan kulu­tusko­ri­in ja sen lisäk­si tietysti myös tuotan­tote­knolo­giaan. Tarkoituk­se­na on alen­taa työn vero­tus­ta olen­nais­es­ti ja lisätä vas­taavasti ympäristövero­ja, joista tärkein, mut­ta ei suinkaan ain­oa, olisi jonkin­lainen hiilivero. ”

    Olen ollut näkev­inäni use­ampia sel­l­aisia tutkimus­tu­lok­sia, joiden mukaan käteen jäävät tulot ovat aika olen­nais­es­ti yhtey­dessä tuotet­tu­jen kasvi­huonekaa­supäästö­jen määrään. En sik­si ole ymmärtänyt sitä logi­ikkaa, että mil­lä perus­teel­la työn vero­tuk­sen alen­t­a­mi­nen yhdis­tet­tynä ympäristövero­jen lisäämiseen johtaisi kokon­aisu­udessaan päästö­jen alen­e­miseen. Päästövero­tus ohja kulu­tuk­sen suun­tau­tu­mista, mut­ta sitä vero­tus­ta ei mil­lään tul­la saa­maan kat­tavak­si ainakaan 10 vuo­teen, ehkä ei 30 vuo­teenkaan. Miten esimerkik­si huo­mat­tavia kasvi­huonekaa­supäästöjä val­tavia nokipäästöjä myöten aiheut­ta­vat rahti­lai­vat voisi saa­da päästövero­tuk­sen piiri­in? Jos veroparati­i­sei­hin rek­isteröi­tyjä laivo­ja ei ympäristövero­tuk­sen piiri­in saa, niin työn vero­tuk­sen lasku käytän­nössä voi merk­itä sitä, että vaik­ka paikallisia ympäristövero­ja Suomes­sa nos­tet­taisi­in, kokon­ais­päästöjä saate­taan kas­vaneil­la tuloil­la kas­vat­taa muualla.

    “Ilmas­toveron pitäisi olla kat­ta­va eikä siinä saisi nou­dat­taa poli­it­tista tarkoituk­sen­mukaisu­ut­ta. Lehmä esimerkik­si tuot­taa metaa­nipäästöjä 100 kiloa vuodessa, mikä vas­taa hiilid­ioks­dipäästöinä 2,5 – 10 ton­nia riip­puen tarkastelu­a­jan­jak­son pituudesta.”

    Lehmä on hyvä esimerk­ki tek­nol­o­gis­es­ta kehi­tyk­ses­tä. Oikeasti ei ole ole­mas­sa mitään vakiometaa­nipäästöä per lehmä. Metaa­nipäästöi­hin voidaan vaikut­taa mm. ruokavalio­valin­noil­la, eläin­ten­jalostuk­sel­la sekä lan­nankäsit­te­lyratkaisuil­la. Kali­for­ni­as­sa on tässä asi­as­sa aika mie­lenki­in­toista kehi­tys­tä tapah­tunut. Siel­lä päätet­ti­in, että lehmien metaa­nipäästöjä pitää vähen­tää seu­raaval­la vuosikymmenel­lä 40 %, minkä myötä tiloil­la on joudut­tu muut­ta­maan mon­en­laisia käytän­töjä. Muun muas­sa pro­fes­sori Ermias Kebreab on kol­le­goi­neen tehnyt mon­en­laisia kiin­nos­tavia löytöjä siitä, miten lehmien metaa­nipäästöjä on mah­dol­lista alen­taa sitä tavoitet­ta reilusti enemmänkin.

    Siltä osin kuin metaa­nipäästöjä ei voi­da alen­taa, niitä voidaan osin myös hyö­dyn­tää. Jos päästö­jen tai ener­gian hin­nat nousi­si­vat reilusti, lehmien ilmake­hään pää­tyvät metaa­nipäästöt lask­i­si­vat reilusti, kos­ka metaa­nia kan­nat­taisi sil­loin hyö­dyn­tää muul­la tavoin. Teknolo­gia lehmien metaa­nipäästö­jen hyö­dyn­tämiseen ener­giantuotan­nos­sa on jo ole­mas­sa, mut­ta se on vielä aika kallista tuot­toi­hin­sa näh­den. Metaani on maakaa­sua, jota käytetään voimalaitok­sis­sa jo nyky­isin, mut­ta sen tal­teenot­to ja puhdis­tus ener­giakäyt­töön ei ole ollut maatiloil­la nyky­isil­lä päästöhin­noil­la pääsään­töis­es­ti vielä kannattavaa.

    1. Jos veroparati­i­sei­hin rek­isteröi­tyjä laivo­ja ei ympäristövero­tuk­sen piiri­in saa, niin työn vero­tuk­sen lasku käytän­nössä voi merk­itä sitä, että vaik­ka paikallisia ympäristövero­ja Suomes­sa nos­tet­taisi­in, kokon­ais­päästöjä saate­taan kas­vaneil­la tuloil­la kas­vat­taa muualla.

      Ajatuk­seni tietysti edel­lyt­täisi, että riit­tävän suuri määrä mai­ta on mukana pro­jek­tis­sa. Veroparati­isi­in rek­isteröi­ty alus saisi käy­dä kaup­paa kah­den veroparati­isi­va­tion kanssa, mut­ta sivistys­val­tioiden satami­in sil­lä ei olisi asiaa.

      1. Osmo Soin­in­vaara:
        Ajatuk­seni tietysti edel­lyt­täisi, että riit­tävän suuri määrä mai­ta on mukana pro­jek­tis­sa. Veroparati­isi­in rek­isteröi­ty alus saisi käy­dä kaup­paa kah­den veroparati­isi­va­tion kanssa, mut­ta sivistys­val­tioiden satami­in sil­lä ei olisi asiaa.

        Ajatuk­sesi ei siinä tapauk­ses­sa tai­da tul­la toim­i­maan ainakaan pitkään aikaan. Kan­sain­väliset sopimuk­set, joi­hin Suomikin on sitoutunut, estävät esi­tyk­sesi siitä, että veroparati­isi­val­tioiden aluk­sia syr­jit­täisi­in mui­hin aluk­si­in näh­den estäen niiden pääsy sivistys­val­tioiden satami­in. Liian suurten rikkipäästö­jen perus­teel­la voidaan mer­ili­iken­teen kan­sain­välis­ten sopimusten (IMO) mukaan rajoit­taa laivo­jen liiken­nöin­tiä — kuten Itämerel­lä on tehty — mut­ta ei sil­loinkaan laivan omis­tus­maan perus­teel­la, vaan rikkipäästöisyy­den perusteella.

        Näyt­tää siltä, että maail­mas­sa tulee ole­maan vielä vuosia mon­en­laisia ympäristöverokeitai­ta, joi­ta ei edes yritetä akti­ivis­es­ti saa­da laa­jamit­taisen ympäristövero­tuk­sen piiri­in. Esimerkik­si nyky­isin halu­taan edis­tää globaalia kau­pankäyn­tiä. Jos laivoille asetet­taisi­in vero­tus 500 euroa/aiheutettu hiilid­iok­sidi­ton­ni (minkä edel­lyt­tämistä mer­ili­iken­teen kan­sain­väliset sopimuk­set ei nyky­isin käytän­nössä mah­dolista oman maan sata­mas­sa vierail­i­joil­ta ehdok­si), voisi mer­ili­iken­teessä tapah­tua aika iso­ja muutoksia.

      2. Osmo Soin­in­vaara:
        Ajatuk­seni tietysti edel­lyt­täisi, että riit­tävän suuri määrä mai­ta on mukana pro­jek­tis­sa. Veroparati­isi­in rek­isteröi­ty alus saisi käy­dä kaup­paa kah­den veroparati­isi­va­tion kanssa, mut­ta sivistys­val­tioiden satami­in sil­lä ei olisi asiaa.

        Siinä tapauk­ses­sa aja­tus ei toi­mi. Kan­sain­väliset sopimuk­set, jot­ka Suomen val­tiokin on rat­i­fioin­ut, kieltävät alus­ten syr­jin­nän aluk­sen rek­isteröin­ti­maan perus­teel­la. Mer­ili­ikenne vapautet­ti­in Pari­isin ilmas­tosopimuk­ses­takin. Mer­ili­iken­teessä ollaan aset­ta­mas­sa IMO:ssa omat päästö­tavoit­teet vuodelle 2050, jot­ka ovat selvästi Pari­isin ilmas­tosopimus­ta lievem­mät, joi­ta tarvit­see ruve­ta nou­dat­ta­maan selvästi Pari­isin ilmas­tosopimus­ta hitaam­min ja joi­ta koske­vien tavoit­tei­den rikko­jille ei liity suurem­pia sank­tioi­ta. Kun asi­as­ta on IMO:ssa sovit­tu, joutu­vat kaik­ki IMO:n sopimusten rat­i­fioi­jat sopimuk­sia kun­nioit­ta­maan, ja kansal­lis­ten eri­ty­is­ratkaisu­jen sopimi­nen ei käytän­nössä onnis­tu. Mer­ili­ikenne tulee näil­lä näkymin pysymään vielä pitkään päästövero­tuk­sen veroparatiisina.

        Jos ihmis­ten tulot nou­se­vat, ihmisil­lä on kohon­nei­den tulo­jen myötä enem­män varaa siir­rät­tää mate­ri­aa pitkin maa­pal­loa ja men­nä vaik­ka itsekin päästöverova­paille ris­teily­ille, vaik­ka ympäristövero­tuk­sen tasoa joidenkin val­tioiden sisäl­lä mais­sa aiheutet­tu­jen päästö­jen osalta nos­tet­taisi­inkin. Itämerenkin ris­teilyi­den hin­tak­il­pailue­tu para­nee sitä enem­män, mitä enem­män kasvi­huonekaa­supäästöi­hin liit­tyvää vero­tus­ta mais­sa nostetaan.

      3. Siinä tapauk­ses­sa aja­tus ei toi­mi. Kan­sain­väliset sopimuk­set, jot­ka Suomen val­tiokin on rat­i­fioin­ut, kieltävät alus­ten syr­jin­nän aluk­sen rek­isteröin­ti­maan perusteella.

        Mon­tako divi­sioon­aa on veroparati­isi­mail­la. Aina tulee uusia sopimuksia.

      4. Osmo Soin­in­vaara:

        Mon­tako divi­sioon­aa on veroparati­isi­mail­la. Aina tulee uusia sopimuksia.

        Maail­man kaup­palaivas­tos­ta val­taosa on rek­isteröi­ty Pana­maan, Liberi­aan, Mar­shall-saar­ille, Mal­talle, Bahamalle tai Kreikkaan. En tiedä, mon­tako divi­sioon­aa niil­lä on, mut­ta sen tiedän, että IMO:lla on takanaan YK:n tuki. YK:n alaisu­udessa toimi­van IMO:n kaup­palaivas­to­jen taus­ta­joukoil­la ilmeis­es­ti on val­taa. Pari­isin ilmas­tokok­ouk­ses­sa mer­ili­iken­teen kireämpiä päästö­tavoit­tei­ta vas­tus­tanei­den val­ta riit­ti siihen, että mer­ili­ikenne jäi varsi­naisen ilmas­tosopimuk­sen ulkopuolelle.

        Aina tulee tosi­aan uusia sopimuk­sia. Rikkipäästötkin on lop­ul­ta saatu sopimusten piiri­in. Ensin eräille eri­ty­isalueille (kuten Itämerelle) sal­lit­ti­in tiukem­mat päästöra­jat ja vuo­den 2020 alus­ta läh­tien rikkipäästöra­jat tiuken­tu­vat lop­ul­ta selvästi aiem­paan näh­den (aikoinaan 4,5 %, nyt 3,5 % ja jatkos­sa 0,5 %) globaal­isti kan­sain­väliseen IMO:n sopimuk­seen perustuen. Ris­teily­laivo­jen käymälävesien päästämisen sal­limisen kieltämi­nen oli men­neisyy­dessä vaikeaa, mut­ta niiden laskem­i­nen saata­neen Itämereenkin lop­ul­ta lop­pumaan IMO:n sopimuk­sen nojal­la vai­heit­tain vuo­teen 2023 men­nessä, jol­loin viimeis­ten Itämeren ulkop­uolelta Itämerelle tule­vien alus­ten siir­tymäa­jat asi­as­sa päät­tyvät. Itämeren sisäl­lä toimi­vat ris­teil­i­jät ovat pääosin toki luop­uneet käymäläjät­tei­den mereen laskemis­es­ta jo kauan ennen IMO:n määräys­ten viimeisiä mah­dol­lisia takara­jo­ja. Ympäristön tilaa paran­tavia sopimuk­sia on mah­dol­lista tehdä IMO:n kaut­ta, saaden ne kan­sain­välis­es­ti sitoviksi. Mut­ta jot­ta asioi­ta saa siel­lä läpi, pitää esi­tyk­sil­lä olla takanaan riit­tävä kan­sain­vä­li­nen tuki. Ainakaan julk­isu­udessa ei ole näkynyt merkke­jä siitä, että alus­ten rek­isteröin­ti­maape­rusteiselle valikoimiselle satami­in olisi tulos­sa IMO:sta ainakaan lähi­t­ule­vaisu­udessa oikeu­tus­ta, vaan suun­ta on ennem­min ollut sel­l­aista toim­inta­mallia kohti, jos­sa aluk­sia koske­vat vaa­timuk­set asete­taan yleis­es­ti ja yhtäläis­es­ti aluk­sen rek­isteröin­ti­maista riippumatta.

  7. OS: “Puun osalta oikea tapa olisi lait­taa täysimääräi­nen vero puun polt­tamiselle ja mak­saa vas­taavasti nieluista.”
    Polt­toon menevä puu ei vain jää nielu­un, vaan se lahoaa met­sään. Tässä siis ajatuk­sesi ei toi­mi, mut­ta muuten olen kyl­lä samaa mieltä, että met­sien hiil­i­tase­laskel­mat pitäisi muut­taa päin­vas­taisik­si kuin nyt tehdään eli että käyt­täjää “sakotet­taisi­in”. Nythän “sakote­taan” hakkuista tuottajaa.

  8. Jos päästöoikeu­den hin­ta on 500 euroa, niin voin mak­saa sen mielel­läni, jos ker­ta maail­ma sil­lä pelas­tuu. En kuitenkaan usko, että maail­ma pelas­tuu täl­lä toimella.

    Ehkä päästöoikeu­den hin­ta onkin 500 euroa vuodessa. Tämänkin voisin mak­saa maail­man pelas­tu­mis­es­ta, mut­ta en usko, että tämäkään riittää.

    Artikke­lista selvisi, että päästöoikeu­den yksikkö onkin euroa/päästetty hiilid­iok­sidi­ton­ni. 500 euroa/­CO2-ton­ni on huo­mat­tavasti eri asia kuin 500 euroa. Eipä ihme, että maail­ma tuhoutuu.

  9. Komeasti vihreät ohit­ti­vat BIOSin Jär­ven­sivun tutkimuk­set ja viestin YK:lle joka sen­tään sai vähän huomio­ta muual­la englan­niksi, mut­ta mitäs tutkimuk­ses­ta jos se ei tue omaa jut­tua, vai mitä? Sinän­sä ihme­tyt­tää mik­si vihreät ovat edes ole­mas­sa, kun mie­lenki­in­toa ei näytä ole­van mihinkään poli­ti­ikan laji­in sen ver­taa että joku teistä nousisi vas­tar­in­taan. Ennen sen­tään ihan kaik­ki mitä tapah­tui meil­lä ja maail­mal­la Suomeen liit­tyen ei men­nyt olanko­hau­tuk­sel­la läpi. Nyt tärkein­tä on vain oma nousukas­mainen ura poli­ti­ikas­sa, tai siitä pon­nistaen johonkin kivaan viher­pe­suhom­maan Pöyrylle tai mui­hin vas­taavi­in. Ei enää sotaa ja luon­non­raiskaamista vas­taan, vaan uraa jakkupu­vus­sa luomaan. 

    Kestävä kasvu lie­nee pahin itseri­s­tiri­ita ja vihreä val­he jota nykyään käytetään. Ei se että vero­tuk­sel­la vähän sakote­taan asioista joi­ta ei pidä ollenkaan tehdä riitä mihinkään, kun väestö lisään­tyy ekspo­nen­ti­aalis­es­ti. Yhtä lail­la ihmi­sistä on luo­tu pelkkiä lisää himoavia kulut­ta­jia ja elämästä vain pelkkä type­rä juok­su kulutet­ta­van perässä. Kaik­ki tämän tei­dän kestävän kasvun ja talousi­han­noin­nin nimissä. 

    Mitä blogin­pitäjään tulee, niin onko se esimerkik­si kestävää että 300 asun­toa ja hotel­li vaatii sata miljoon­aa kiloa luon­toa Pasi­las­sa, kun sinne tehdään 180 metri­nen tolp­pa? Raken­netaanko Helsinkiä jotenkin kestävästi ja väl­tellen turhaa kulu­tus­ta, vai elostellen jonkun kaupun­gin statuk­sen nimis­sä ja jan­oten jotain tur­is­tivir­taa kat­so­maan tolp­pia? Eiköhän rehelli­nen ihmi­nen tulisi siihen tulok­seen että on mon­ta vähem­män kulut­tavaa tapaa rak­en­taa kaupunkia, vaik­ka ei yhtään oikeasti kestävää, siis sel­l­aista joka ei kulut­taisi ja vähen­täisi luontoa.

    Olisi rehellistä myön­tää että kas­va­va ihmis­sivil­isaa­tio, eli kaupun­ki, ei ole kestävä, vaan vain omavara­ton alue joka imee luon­toa muual­ta eri­lais­ten hyödykkei­den nimis­sä. Yhtälail­la voi nähdä ettei kasvu­taloudel­la ole kuin yksi mah­dolli­nen lop­putule­ma, ja se on rom­ah­dus, kun luon­non rajat ylitetään lop­ullis­es­ti. Tätä hevon­paskaa voi yrit­tää vielä vähän aikaa, mut­ta lop­ul­ta keis­ar­il­ta todel­lakin riisu­u­tuu vaatteet.

    1. JS: Ei se että vero­tuk­sel­la vähän sakote­taan asioista joi­ta ei pidä ollenkaan tehdä riitä mihinkään, kun väestö lisään­tyy eksponentiaalisesti. 

      Eihän tarkoi­tus ole sakot­taa vähän vaan paljon, niin paljon, että se riit­tää, jos ei muu­ta niin kom­pen­soimaan aiheutetun hai­tan (s.o. ennal­lis­ta­maan luonnon). 

      Blo­gisti ei tosi­aan puhunut mitään väestönkasvus­ta. Mut­ta Suomes­sa ja Euroopas­sa­han tämä ei ole (kotop­eräi­nen) ongel­ma, jopa päinvastoin.

  10. Ikuinen kasvu ja nykyisel­lä kulu­tus­rak­en­teel­la jatkami­nen on täysin epäre­al­isti­nen ja utopisti­nen kuvitel­ma. Silti kovin moni on pitänyt sitä ain­oana mah­dol­lise­na vai­h­toe­htona, mitä nyt viime aiko­jen eri­laiset tuoreet rapor­tit ovat aiheut­ta­neet säröjä unelmi­in ja kuvitelmiin.

  11. Ongel­mana on yksipuolisuus.
    Kiel­let­tään hiilen­polt­to siel­lä mis­sä hiili saadaan voimalaan laival­la. Ei kiel­letä turve­tuotan­toa, joka tuhoaa suolu­on­non ja vesistöt CO2-päästö­jen ohessa. 

    Tehdään vir­voitusjuo­mavero, ei sok­eriveroa. Leipo­mot lobbaavat. 

    Kiel­letään diesel-moot­torit, uno­hde­taan kemi­an perus­teet, jos­sa öljyn­jalostuk­ses­sa tulee eri­laisia hiilivety­tuot­tei­ta, myös diesel-jaet­ta ja lentobensiiniä. 

    Vas­tuste­taan ydin­voimaa, ei huono­ja ydin­voimaloi­ta ja ydin­jät­teen käsittelyä. 

    Verote­taan lihaa. Lehmä tuot­taa maitoa 9 000 kg vuodessa ja muut­tuu maid­on­tuotan­non lop­ut­tua lihak­si. Vain 10% kar­jas­ta on varsi­naista lihakarjaa. 

    Ymmärtänet ongel­man — idea on myytävä ja siinä onnis­tu­taan liian hyvin. Mon­imutkaiset ongel­mat ovat mon­imutkaisia ratkaisuiltaan.

  12. Puun osalta oikea tapa olisi lait­taa täysimääräi­nen vero puun polt­tamiselle ja mak­saa vas­taavasti nieluista. Sen jäl­keen ei tarvit­sisi jäkät­tää siitä, mikä osa puun poltos­ta tuot­taa päästöjä ja mikä on oikeasti uusi­u­tu­vaa ja kuin­ka pitkäl­lä aikavälillä.

    Kyl­lä, täs­mälleen näin. Joko tiede­tään, kuin­ka paljon on “täysimääräi­nen vero”? Saadaanko se hiilen nielemisen markki­nahin­nas­ta (mikä voi olla aika korkea, kun­han olisi markkinat)?

    1. OS:“Hiilipäästöjen vero pitäisi myös bioen­er­gian osalta tehdä oikein, mihin juuri nyt on suuria poli­it­tisia esteitä. Puun osalta oikea tapa olisi lait­taa täysimääräi­nen vero puun polt­tamiselle ja mak­saa vas­taavasti nieluista. Sen jäl­keen ei tarvit­sisi jäkät­tää siitä, mikä osa puun poltos­ta tuot­taa päästöjä ja mikä on oikeasti uusi­u­tu­vaa ja kuin­ka pitkäl­lä aikavälillä. ”

      Tämä on todel­la kehi­tyskelpoinen aja­tus. Para­metrit vain pitäisi ase­taa huolel­lis­es­ti, sil­lä äkkiä ajatellen täl­lainen käytän­tö muut­taisi radikaal­isti met­sien hin­noit­telua: Satavuo­tias met­sä olisi nykyiseen ver­rat­tuna hal­pa, sil­lä siitä ei saataisi enää nielu­tu­lo­ja, mut­ta hakat­tuna siitä saat­taisi syn­tyä veromeno­ja, kun taas parhaan kasvun met­sät oli­si­vat aina entistä kalli­impia, kos­ka ne toisi­vat nielutuloja.

  13. Tuos­sa näkyy tulota­son yhteys kuor­mi­tuk­seen. Se on ilmeinen. Kaiken­laiset suo­rat tai välil­liset rankai­se­vat verot ovat suo­ra hyökkäys pien­i­t­u­loisia vas­taan. Hei­dän elämään­sä ne voivat vaikut­taa merkit­tävästikin elämän­laat­ua heiken­täen, mut­ta sen sijaan pul­lea keskilu­ok­ka jatkaa tuhoamista entiseen malliin.

    Jos pul­lea keskilu­okkakin tah­do­taan kuri­in, se tuskin demokra­ti­as­sa onnis­tuu. Kiristyk­seen tulee aikanaan vastareaktio.

    http://www.stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2018/kotitalouksien-aiheuttamat-paastot-ovat-laskusuunnassa/?fbclid=IwAR1vZUcul5Gf6UV1mi6vLNgOYiWdwAq9l7YS1foxFqF7mOMd6Cucaa2mSGY

    Jonkin­laise­na uusi­u­tu­van ener­gian malli­maana esitet­ty Kiina, joka kas­vaa huikeasti, päät­ti muuten leika­ta päästö­tavoit­teis­taan, jot­tei tuhoa­va kasvu vain hidas­tu­isi liikaa. 

    https://www.talouselama.fi/uutiset/te/e0de0e20-08cd-34eb-8a9b-d0aac910e6ca

    1. Tuos­sa näkyy tulota­son yhteys kuormitukseen. 

      Olisi kiva tietää, miten nuo eri tulolu­okkien ker­toimet on las­ket­tu. Tuos­sa nimit­täin väitetään, että rikkaat suövät enem­män kuin köy­hät. Olisiko­habn tutkit­tu rahan käyt­tämistä ruokaan ja muutet­tu markat suo­raan määräk­si. Laatu­ruo­ka ja luo­mu näky­isi sil­loin kilo­is­sa. Asumiseen rikkaat käyt­tävät enem­män neliöotä ja siten enem­män energiaa.

      1. Tuos­sa ker­ro­taan että käytetään ENIVI­MAT-mallia, jos­sa las­ke­taan kulu­tus euromääräisenä tarkim­mil­laan 4‑numeroisen COICOP-luok­i­tuk­sen mukaises­ti. Nelinu­meroises­sa COICOPis­sa löy­tyy sel­l­aisia luokkia kuin “leipä ja murot” (sisäl­ten piz­zat), “liha”, “kala ja muut mereneläimet”, “maito, juus­to ja munat”, “viinat”, “viinit” ja “oluet”. Eli euro luo­mu­mu­ni­in tuot­taa mallin mukaan samat päästöt kuin euro kevyt­maitoon, tai viisi kol­men­vartin kos­supul­loa saman ver­ran kuin leka Lagavulinia.

      2. Tuos­sa ker­ro­taan että käytetään ENIVI­MAT-mallia, jos­sa las­ke­taan kulu­tus euromääräisenä tarkim­mil­laan 4‑numeroisen COICOP-luok­i­tuk­sen mukaisesti.

        Kiitos, tuo­ta juuri pelkäsin. Koko laskel­mas­sa on siis sekoitet­tu ilois­es­ti käsit­teet laatu­ja määrä.

      3. Osmo Soin­in­vaara: Kiitos, tuo­ta juuri pelkäsin. Koko laskel­mas­sa on siis sekoitet­tu ilois­es­ti käsit­teet laatu­ja määrä.

        Ei Stat.fi organ­isaa­ti­ol­la ole mitään erikoista dataa käytet­tävis­sä, joten täl­laista tulosta saadaan aikaan.

  14. Kehi­tys­maid­en syn­tyvyyt­tä koite­taan laskea nais­tenk­oulu­tuk­sel­la, joka johtaisi talouskasvu­un ja län­si­maisem­paan elin­ta­paan. Nyt näyt­tää että Afrikan väestö silti moninker­tais­tuu. On myös selvää että talouskavu moninker­tais­taa päästöt.

  15. Tosi­aankin muske­liv­enei­den suo­sio on eri asia kuin muske­liv­eneilyn suo­sio. Olen kohdan­nut tilanteen, jos­sa ei enää ollutkaan varaa veneilyyn, mut­ta ei se näyt­tänyt hait­taa­van. Tärkeäm­pää oli komea vene omas­sa lai­turis­sa, siis veneen luo­ma sta­tusar­vo ja se, että pääsi kehu­maan veneen ominaisuuksilla. 

    Kaik­ki tiedostamme, että autoilus­sa on yleis­es­ti samo­ja piirteitä: auton omi­naisu­udet ja hin­talu­ok­ka ovat usein sta­tus­ta varten enem­män kuin tarpeel­lista liikku­mista varten. Sta­tus vaatii teho­ja, jot­ka houkut­tel­e­vat kiihdy­tyk­si­in, jot­ka lisäävät päästöjä. 

    Jok­seenkin kaikessa, minkä muut voivat nähdä, pätee statuk­sen tarve, joka usein lisää päästöjä tuot­teen valmis­tuk­ses­sa ja käytössä. Hin­nan ei tarvitse ratkaista laat­ua eikä se usein sitä teekään. Merkki­tuot­teesta tulee myyt­ti, että se on kil­pail­i­joitaan jotenkin parampi. Myyjä ei halun­nut näköisel­leni myy­dä Adi­das-lenkkare­i­ta, mut­ta kiusal­lanikin ostin ja totesin, että aika äkkiä ne hajosivat.

    Eivät ne ole tarve eikä edulli­nen hin­ta, jot­ka alkuaan houkut­tel­e­vat kau­pan­tekoon. Autossa, veneessä ja kän­nykässä sen ainakin huo­maamme, että niis­sä on taval­liselle ihmiselle mon­ta omi­naisu­ut­ta, joi­ta hän ei olisi osan­nut halu­ta, jollei niitä olisi main­os­tet­tu. Niin­päin se menee, että yri­tyk­set luo­vat tarpei­ta. Eivät taval­liset ihmiset niitä luo, eihän niihin edes mieliku­vi­tus riitä. Sit­ten kun tarve on luo­tu, voidaan sanoa, että yri­tyk­set tyy­dyt­tävät näitä tarpei­ta hin­nal­la ja laadul­la keskenään kilpaillen. 

    “Vihreän ver­ou­ud­is­tuk­sen tarkoituk­se­na on vaikut­taa ennen kaikkea KULUTTAJAN val­it­se­maan kulu­tusko­ri­in ja sen lisäk­si tietysti myös tuotantoteknologiaan.”

    Menee väärin päin, kun vedo­taan kulut­ta­jaan ennen kaikkea. Oikea osoite pitäisi olla yri­tyk­set, ne jot­ka luo­vat tuhoisi­akin tarpei­ta sekä manip­u­loi­vat ihmisiä ja saa­vat main­ok­sil­laan hei­dät pilaa­maan ympäristöä. Ei kulut­ta­jien manip­u­loin­ti rajoitu main­ok­si­in, vaan mukana on media, joka vetoaa kansalaisi­in mut­tei juurikaan syytä yri­tyk­siä ainakaan nimeltä mainiten — ei ainakaan suuryri­tyk­siä. Näin sik­si, kos­ka media elää yri­tys­ten tuomien main­os­tu­lo­jen turvin. Toimit­ta­ja, joka arvostelee yri­tys­tä, saa hel­posti potkut.

  16. Repub­likaaneil­la olisi hyvä ja prag­maat­ti­nen hiiliv­eron ja ‑tullin yhdis­telmä. Trumpil­la olisi mah­dol­lisu­us jäädä his­to­ri­aan pres­i­dent­tinä, joka kään­si ilmastopoli­ti­ikan huonos­ti naamioidus­ta kap­i­tal­is­min­vas­taisu­ud­es­ta ja kasvun vas­tus­tamisen kep­pi­hevos­es­ta kus­tan­nuste­hokkaak­si toimin­naksi ympäristön hyväk­si. Valitet­tavasti mikään ei nyt viit­taa siihen, että Trump toimisi vii­saimpi­en tepub­likaanien ehdot­ta­mal­la tavalla.

    Repub­likaan­it ja ilmasto

  17. Jokin raja kai sil­läkin on, paljonko palvelu­iden kaut­ta voi talous kas­vaa. Palvelu­iden kulut­tamista rajoit­taa rahan lisäk­si myös aika. Kukaan ei voi olla samaan aikaan joogas­sa ja kam­paa­jal­la, vaik­ka olisikin varaa molem­pi­in. Toki voi sanoa, että kasvu kohdis­tuu palvelu­iden määrän sijaan laatu­un, mut­ta mitä tämä oikeasti tarkoit­taa? Onko aina vain hienom­mille kam­pauk­sille edes kysyn­tää? Eikö iOS:n uusim­man ja edel­lisen ver­sion ero­tus sup­pene koko ajan kohti nollaa?

    Muis­te­len, että olet itse joskus aiem­min pitänyt sitä vai­h­toe­htoa esil­lä, että ihmiset yksinker­tais­es­ti tek­i­sivät vähem­män töitä. Mitä vikaa on vapaa-aika ‑nimisessä “palvelus­sa”? Minus­ta työn vero­tus­ta, etenkin mata­la­palkkaisen, olisi syytä kiristää, kos­ka jo nyky­isin ihmis­ten kor­vaam­a­ton­ta eli­naikaa hukataan aivan yhden­teke­vien asioiden tekemiseen. Työn vero­tus myös kan­nus­taa automa­ti­soimaan sel­l­aista työtä, jota ei muuten automatisoitaisi.

    1. theta: Jokin raja kai sil­läkin on, paljonko palvelu­iden kaut­ta voi talous kasvaa.

      Palvelu­iden sivu­tuote on a) mate­ri­anku­lu­tuk­sen kor­vaami­nen ener­gianku­lu­tuk­sel­la b) mater­ian ja ener­gian kulu­tuk­sen keskittyminen.

      Esimerkik­si: Öljyläm­mi­tyk­ses­tä sähköläm­mi­tyk­seen siir­tyvä vai­h­taa käytän­nössä oman työn ostet­tuun palvelu­un. Öljyläm­mi­tyk­sen ener­gianku­lu­tus on 2002–2016 pudon­nut 6 TWh/a ja samana aikana sähköläm­mi­tyk­sen kas­vanut 8 TWh/a.

      Tämä antaa eri­no­maisen mah­dol­lisu­u­den heiken­tää kytken­tää ener­gian tuotan­non ja resurssien kulu­tuk­sen / CO2-päästö­jen välil­lä. Mie­lenki­in­toinen kysymys on kuin­ka paljon tämänkaltaista irtikytken­tää tarvi­taan jot­ta päästään globaal­isti riit­tävään tasapainoon.

  18. For­eign Pol­i­cyn perustelu “Why Growth Can’t Be Green” vaatii tuek­seen joukon aksioo­mia. Kun val­i­tu­il­la aksioomil­la väite voidaan osoit­taa todek­si, herää tietysti kysymys, mitä aksioo­mia täy­tyy muut­taa jot­ta väite muut­tuisi epätodeksi.

    Esimerk­ki: Vuo­den 1894 Lon­toos­sa esitetään ihan uskot­ta­van tun­tu­inen malli jon­ka mukaan 50 vuo­den päästä kaduil­la on pari-kolme metriä hevosen­lan­taa. Väite on help­po uskoa, kos­ka sitä päivit­täin konkreti­soi kaupun­gin 50000 hevosta. 

    Uhkaavas­sa tilanteessa on houkut­tel­e­vaa tur­vau­tua ajatuk­seen taloudel­lisen tai hallinnol­lisen ohjauk­sen vaikut­tavu­u­teen pitkäl­lä tähtäimel­lä, esimerkiksi:
    — hevospäästökauppa
    — hevospäästövero
    — hevospäästö­jen hallinnolli­nen rajoittaminen
    — liikku­misen hallinnolli­nen rajoittaminen
    — hevosten otta­mi­nen rikkail­ta pois ja anta­mi­nen köyhille

    Joku voi ajatel­la että kaupunki­lais­ten asen­tei­ta pitää muut­taa käve­lymyön­teisem­mik­si, tai he mah­dol­lis­es­ti pyrkivät näyt­tämään julk­isu­udessa omas­ta mielestään hyvää esimerkkiä.

    Mikään ei näytä aut­ta­van, ja sel­l­aiset kaupun­git kuin Lon­too ja New York vaikut­ta­vat tuhoon tuomituilta. 

    Todel­lisu­udessa ratkaisu oli tietysti paljon yksinker­taisem­pi: käytetään sel­l­aista teknolo­giaa joka pois­taa hevospäästö­jen ja kul­je­tun matkan välisen kor­re­laa­tion. Esitet­ty malli lakkasi ole­mas­ta tosi kun sen aksioomat lakka­si­vat ole­mas­ta voimassa.

  19. Juurisyy on syn­tyvyys ja sen ker­ran­nais­vaiku­tuk­set, eli lapsen­lapset. Sen rajoit­ta­mi­nen edes juh­la­puheis­sa tuot­taisi suurem­man hyö­dyn kuin nykyi­nen EU:n päästökaup­pa­jär­jestelmä. Ymmär­rän, ettei blogin­pitäjä suos­tu usko­maan tätä, kun tytärkin vaikut­taa melko fik­sul­ta ja lapset ovat ihania.

  20. O.S:“Kestävät tuot­teet tuli­si­vat suh­teessa halvem­mak­si ker­takäyt­tökrääsään nähden”

    Tuos­sa ollaan oikeil­la jäljil­lä, mut­ta miten se toteutetaan ? Ilmas­ton­muu­tok­sen kannal­ta oleel­lis­in­ta on Kiinan, USA:n , Int­ian, Venäjän päästö­jen leikkaami­nen. Nimeno­maan halpo­jen tuot­tei­den valmis­t­a­mi­nen ja lennät­tämi­nen ympäri maa­pal­loa ilman asi­akkaan mak­samaa rahtia. 

    Nykyisessä kulu­tus­markki­na­t­aloudessa valmis­tuk­sen ja rahdin mak­saa riis­to­työvoima, ympäristö ja maa­pal­lon luon­non­va­rat. Ain­oa keino tämän suit­simek­si on rankaisu­vero lento- ja laivali­iken­teelle. Mikään muu ei auta.

    Lehmien jätök­set ja röy­htäisyt ovat totaalisen sekundääri­nen arku­ment­ti, aivopieru.

  21. Vihreil­lä on se kom­pas­si hukas­sa näis­sä asiois­sa. Kan­sain­vä­li­nen vaikut­ta­mi­nen ja EU-tason vaikut­ta­mi­nen ilmas­to­muu­tok­ses­sa ja yleen­sä ympäristöa­siois­sa lois­taa pois­saolol­laan, kun ohjelmia, kan­nan­not­to­ja ja mui­ta tuo­tok­sia kirjoittelevat.

    Johtuuko siitä, että keskit­tymäl­lä näpertelemään vain Suomen asioiden kanssa saa ääniä. Vihrei­den ympäristö­touhu on poli­it­tis­es­ti epäre­hellistä, eikä se ole uskot­tavaa toimintaa.

    1. Vihreil­lä on se kom­pas­si hukas­sa näis­sä asiois­sa. Kan­sain­vä­li­nen vaikut­ta­mi­nen ja EU-tason vaikut­ta­mi­nen ilmas­to­muu­tok­ses­sa ja yleen­sä ympäristöa­siois­sa lois­taa poissaolollaan

      Kuin­ka tarkasti seu­raat vihrei­den toim­intaa EU-parlamentissa?

Vastaa käyttäjälle Jorma Nordlin Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.