Irtisanomislaista

Ajat­te­lin pysyä hil­jaa pie­ny­ri­tys­ten irti­sa­no­mis­lais­ta, kos­ka täs­sä kes­kus­te­lus­sa ei ole enää kyse asiois­ta eikä argu­men­teis­ta vaan mie­li­ku­vis­ta, joil­la men­nään edus­kun­ta­vaa­lei­hin. Kun nyt kui­ten­kin blo­gi­kir­joi­tuk­se­ni asias­ta alku­vuo­des­ta on kai­vet­tu esil­le, esi­tän asias­ta muu­ta­mia näkökohtia.

Osal­lis­tuin alku­vii­kos­ta erää­seen tilai­suu­teen, jon­ka alus­sa kes­kus­tel­tiin irti­sa­no­mis­lais­ta. Kom­men­toin täs­sä myös eräi­tä argu­ment­te­ja, joi­ta käy­tet­tiin lain vastustamiseen.

Ensik­si haluan sanoa, että pidän hal­li­tuk­sen toi­min­taa täy­sin pöh­kö­nä. Asia on aika vähä­mer­ki­tyk­se­tön kum­mal­le­kin osa­puo­lel­le, mut­ta jos­tain syys­tä on halut­tu lah­joit­taa vaa­li­voit­to dema­reil­le. Se ei taas oikein pal­ve­le tavoi­tet­ta saa­da työ­mark­ki­nat toi­mi­maan parem­min. Täl­lai­set asiat hoi­de­taan vaa­li­kau­den alus­sa, ei juu­ri ennen eduskuntavaaleja.

Itse asias­ta. Niil­le, joi­den osaa­mi­ses­ta ja työ­pa­nok­ses­ta työ­nan­ta­jat kil­pai­le­vat veri­ses­ti, asial­la ei ole mer­ki­tys­tä. Työ­suh­de­tur­val­la on mer­ki­tys­tä vai nii­den kan­nal­ta, joi­den ase­ma työ­mark­ki­noil­la on heik­ko. Heil­lä ei ole sel­lais­ta eri­tyis­ky­kyä, jos­ta yri­tyk­set oli­si­vat riip­pu­vai­sia. Joko täl­lais­ta eri­tys­osaa­mis­ta ei ole kos­kaan ollut­kaan tai se on kadon­nut ajan kulues­sa, ter­vey­den hei­ken­tyes­sä ja maa­il­man muut­tues­sa. Eri­tyis­ky­ky ei ole mitään kovin eli­tis­tis­tä. Hyvä raken­nusa­lan ammat­ti­lai­nen on todel­la kysyt­ty juu­ri nyt.

Työ­mark­ki­naa­se­mal­taan heik­ko­jen kes­kuu­des­sa vah­va työ­suh­de­tur­va on hyvä nii­den kan­nal­ta, joil­la on työ­paik­ka ja vas­taa­vas­ti huo­no asia nii­den kan­nal­ta, joil­la ei ole työ­paik­kaa, kos­ka kyn­nys hei­dän työl­lis­tä­mi­seen­sä nousee. Kun työs­sä ole­vaa lus­mua ei voi irti­sa­noa, ei vas­taa­vas­ti hevil­lä pal­ka­ta ketään, jon­ka pelä­tään alka­van lus­muil­la heti koe­jan päätyttyä

Koko yhteis­kun­taa aja­tel­len on hyvä asia, että yri­tys­ten on vai­kea irti­sa­noa ikään­ty­vää työn­te­ki­jää sen vuok­si, että tämän työ­pa­nos alkaa olla vähän hei­ken­ty­nyt, kos­ka sen jäl­keen työ­pa­nok­sen arvo puto­aa nol­laan. Tämän var­jo­puo­le­na on se, että jos ikään­ty­vä kui­ten­kin jou­tuu työt­tö­mäk­si, näil­lä peli­sään­nöil­lä hän­tä ei kan­na­ta pal­ka­ta toi­seen yri­tyk­seen. Tulok­sen näkee tilastoista.

Hyvän irti­sa­no­mis­suo­jan hyö­dyt työn­te­ki­jäl­le ovat isois­sa ja pie­nis­sä yri­tyk­sis­sä työn­te­ki­jäl­le yhtä suu­ret, mut­ta hai­tat pie­nil­le yri­tyk­sil­le huo­mat­ta­vas­ti suu­rem­mat kuin suu­ril­le. Isos­sa yri­tyk­ses­sä voi­daan aina löy­tää muu­ta teke­mis­tä sel­lai­sel­le, joka ei enää sel­viä sii­tä teh­tä­väs­tä, johon hänet on pal­kat­tu, mut­ta pie­nis­sä ei tätä mah­dol­li­suut­ta usein­kaan ole. Tämä puol­tai­si sitä, että laki oli­si eri­lai­nen eri koi­koi­sil­le yri­tyk­sil­le niin kuin se on Italiassakin.

Asian­tun­ti­jan tilan­ne on eri asia kuin lukuhihnatyöntekijän

Aiem­mas­sa pos­tauk­ses­sa­ni yri­tin havain­nol­lis­taa eri­tyis­osaa­jan erot­ta­mat­to­muut­ta sii­hen, mitä tapah­tui­si jää­kiek­ko­jouk­ku­eel­le, jos se ei sai­si irti­sa­noa epä­on­nis­tu­nut­ta val­men­ta­jaan­sa. Monel­ta jäi esi­mer­kin sisäl­tö ymmär­tä­mät­tä, kos­ka he kes­kit­tyi­vät ker­to­maan, mik­si tämä on juri­di­ses­ti eri asia, kun minä yri­tin kes­kit­tyä asian sisäl­löl­li­siin vaikutuksiin.

Ker­rot­tiin, että val­men­ta­ja on pal­kat­tu mää­rä­ai­kai­seen työ­suh­tee­seen, ja pal­kan­mak­su jat­kuu mää­rä­ajan lop­puun. Mää­rä­ai­kai­suus kai pitää perus­tel­la. Eikö HIFK tie­dä, tar­vit­see­ko se val­men­ta­jaa vuo­den kulut­tua ja muut­tuu­ko mää­rä­ai­kai­nen työ­suh­de pysy­väk­si, jos mää­rä­ai­kai­suuk­sia on mon­ta peräk­käin?  Olen­nais­ta­han täs­sä on, että erot­ta­mat­to­muus ei sovi val­men­ta­jan työ­hön niin kuin se ei sovi toi­mi­tus­joh­ta­jan teh­tä­vään­kään. Ei se ole juri­di­nen vaan hyvin käy­tän­nöl­li­nen asia.

Jos yri­tys hank­kii asian­tun­ti­jan tuo­maan yri­tyk­seen osaa­mis­ta, jota yri­tyk­ses­sä ei ole, se muis­tut­taa enem­män jää­kiek­ko­val­men­ta­jan pes­tiä kuin kah­vi­lan tar­joi­li­jan työ­tä. Jos tar­joi­li­ja ei osaa työ­tään, työ­nan­ta­jan on opas­tet­ta­va, mut­ta työ­nan­ta­ja ei voi opas­taa asian­tun­ti­jaa, jon­ka piti osa­ta juu­ri sitä, mitä kukaan muu yri­tyk­ses­sä ei osaa.

Jos asi­aan halu­taan raken­ta­vaa rat­kai­sua, voi­si aja­tel­la, että oli­si eri­lai­sia työ­suh­tei­ta, sel­lai­sia kuin on jää­kiek­ko­val­men­ta­jil­la ja sel­lai­sia kuin on kah­vi­lan tar­joi­li­jal­la. Irti­sa­no­mis­la­ki siir­ret­täi­siin toi­sin sanoa Aka­van mur­heek­si. Työ­suh­teen alus­sa ker­rot­tai­sin, kum­paa lakia täs­sä nou­da­te­taan ja sen hei­kom­man irti­sa­no­mis­suo­jan mukai­sen (mut­ta mah­dol­li­ses­ti muu­ten työn­te­ki­jäl­le edul­li­sem­man) käyt­tö pitäi­si perus­tel­la niin kuin pitää perus­tel­la määräaikaisuuskin.

Isot yri­tyk­set voi­vat irti­sa­noa kenet haluavat

Sii­nä alku­vii­kon kes­kus­te­lus­sa irti­sa­no­mis­la­kia vas­tus­ta­nut piti sitä perus­teet­to­ma­na. Hän toi­mi kor­keas­sa ase­mas­sa osaa­mi­sa­lal­la ja ker­toi, että on jou­tu­nut irti­sa­no­maan hen­ki­löön mene­vis­tä syis­tä pal­jon työn­te­ki­jöi­tä, kos­ka nämä eivät ole sel­vin­neet töis­tään. Tämä teh­dään siir­tä­mäl­lä irti­sa­not­ta­vat ensin omaan yksik­köön ja sit­ten YT-menet­te­lys­sä lak­kaut­ta­mal­la tämä yksik­kö tar­peet­to­ma­na. Ihan by the book! Ei ihme, että isot yri­tyk­set pitä­vät asi­aa tar­peet­to­ma­na, kun mikään ei estä hei­tä irti­sa­no­mas­ta ketä huvit­taa. Tätä kik­kaa ei voi käyt­tää kol­men hen­gen yrityksessä.

Pie­nis­sä yri­tyk­sis­sä työn­te­ki­jän ase­ma on joko hyvä tai hyvin huono

Loo­gi­set argu­men­tit ovat pie­ny­ri­tys­ten hel­pom­man irti­sa­no­mi­sen puo­lel­la, mut­ta sit­ten tule­vat ne reaa­li­maa­il­man kysy­myk­set. Hen­ki on pie­nis­sä yri­tyk­sis­sä yleen­sä parem­pi kuin suu­ris­sa, mut­ta ei aina. Kaik­ki yrit­tä­jät eivät ole mitään pul­musia, vaan jou­kos­sa on var­si­nai­sia siko­ja. Sel­lai­nen yrit­tä­jä voi käyt­tää irti­sa­no­mis­mah­dol­li­suut­ta pai­nos­taak­seen työn­te­ki­jöi­tä luo­pu­maan lail­li­sis­ta oikeuk­sis­taan. Jos et suos­tu ilmai­seen yli­työ­hön, saat ken­kää. Tämä voi olla mer­kit­tä­vä argu­ment­ti irti­sa­no­mis­la­kia vas­taan – tai sen puo­les­ta, että ongel­maan etsi­tään parem­pi ratkaisu.

Pie­nis­sä yri­tyk­sis­sä ei ole lai­no­pil­lis­ta osastoa

Kes­kus­te­lus­sa kävi myös ilmi, että kun pie­ny­ri­tys on hävin­nyt irti­sa­no­mi­sen työ­tuo­miois­tui­mes­sa, syy­nä on yleen­sä se, ettei yrit­tä­jä ole osan­nut teh­dä irti­sa­no­mis­ta pykä­lien mukaan. Itse irti­sa­no­mi­nen sinän­sä oli­si ollut perus­te­lua, mut­ta ensin pitää esi­mer­kik­si antaa varoi­tus. Näis­tä tilan­teis­ta sikiä­vät nämä kau­pun­ki­ta­ri­nat sii­tä, kuin­ka mah­do­ton oli työn­te­ki­jä ja sil­ti yrit­tä­jä hävi­si jut­tun­sa. Älkää siis pal­kat­ko kuin sukulaisianne!

Pie­ny­rit­tä­jät osaa­vat yleen­sä oman työn­sä, mut­ta heil­lä ei ole oikeus­tie­teel­lis­tä tut­kin­toa. Niin­pä lähe­tän ter­vei­siä Suo­men yrit­tä­jil­le. Kun te nyt kui­ten­kin häviät­te tämän jutun, kan­nat­tai­si­ko perus­taa pie­ny­ri­tyk­sen irti­sa­no­mis­pal­ve­lu, joka neu­voo jäsen­mak­sua vas­taan irti­sa­no­mis­ti­lan­teis­sa, jot­ta ilmi­sel­vät tapauk­set eivät kaa­du yrit­tä­jän osaamattomuuteen.

Tämä ei tuki­si sitä sikai­li­jay­rit­tä­jää, joka käyt­täi­si irti­sa­no­mis­mah­dol­li­suut­ta lait­to­maan työn­te­ki­jöi­den painostamiseen.

Riit­tää­kö piden­net­ty koeaika?

On vedot­tu sii­hen, että puo­len vuo­den koea­jan pitäi­si riit­tää. Se oli sel­vä paran­nus, mut­ta ei pois­ta ongel­maa. Ihmi­set voi­vat ajan mit­taa myös muut­tua. Jos­kus pää­dy­tään myös vuo­sien jäl­keen avio­eroon, vaik­ka aluk­si meni ihan hyvin.

Tämän kes­kus­te­lun ikä­vin puo­li on sii­nä, että se on anta­nut monil­le yri­tyk­sil­le vies­tin: olkaa todel­la varo­vai­sia ja vali­koi­via pal­ka­tes­san­ne työ­voi­maa. Kos­ka lus­mus­ta ei pää­se eroon kuin isol­la rahal­la, pal­kat­kaa vain sel­lai­sia, jois­ta olet­te täy­sin var­mo­ja. Tämä lisää raken­teel­lis­ta työt­tö­myyt­tä. Dema­rit vie­lä julis­ta­vat, että kun vain äänes­tät­te hei­tä, riis­tä­jä­siat eivät pää­se lus­muis­ta eroon mitenkään.

= = = =

Oli­si­ko täs­sä sisäl­löl­tään vähä­mer­ki­tyk­si­ses­sä kiis­tas­sa kyse ihan jos­tain muus­ta? Ay-puo­lel­ta moni on sano­nut, että hal­li­tuk­sen suu­rin syn­ti on, että se on teh­nyt pää­tök­sen kol­mi­kan­tai­sen menet­te­lyn ulko­puo­lel­le. Monil­la bar­ri­ka­din molem­mil­la puo­lil­la näyt­tää ole­van itse asias­sa kysy­mys sii­tä, tulee­ko ay-liik­keel­le olla Suo­mes­sa veto-oikeus edus­kun­nan päätöksiin.

 

 

62 vastausta artikkeliin “Irtisanomislaista”

  1. Fik­sua pohdintaa. 

    Vii­mei­seen kap­pa­lee­seen tii­vis­tyy paljon:
    Ehkä kysees­sä on joku yrit­tä­jien ja EK:n sala­juo­ni, jol­la nos­ta­te­taan oman puo­len tais­te­lu­hen­keä ja pyri­tään koros­ta­maan vas­ta­puo­len suh­teet­to­man suur­ta val­taa tule­vaa suu­rem­paa koi­tos­ta var­ten. Ete­lä­ran­nas­sa las­kel­moi­daan, että kun tar­peek­si mon­ta lak­koa ja työ­tais­te­lua saa­daan nos­ta­tet­tua pie­nil­lä asioil­la, niin taval­li­nen kan­sa kään­tyy AY-lii­ket­tä vas­taan ja työ­nan­ta­ja­puo­li pää­see vii­mein kysee­na­lais­ta­maan yleis­si­to­vuu­den tosissaan?

    Samal­la­han pitää muis­taa, että hal­li­tus ei tee pää­tök­siä, vaan edus­kun­ta. Hal­li­tus pel­käs­tään esit­te­lee ja val­mis­te­lee. Tämä on tie­tys­ti enem­mis­tö­hal­li­tus­ten aika­na vähän sai­var­te­lua, mut­ta ehkä Suo­mes­sa­kin voi­tai­siin näh­dä vähemmistöhallituksia?

    Kun kysy­mys muu­te­taan muo­toon, että pitää­kö AY-liik­keel­lä olla veto-oikeus edus­kun­nan pää­tök­siin, niin ale­taan lähes­tyä sitä asiois­ta oikeil­la nimil­lä puhumista.

  2. Kir­joi­tuk­ses­sa­ni mie­les­tä­ni ohi­te­taan täy­sin se seik­ka, että irti­sa­no­mis­la­kie­si­tyk­sen mukaan voi­daan ihmi­siä koh­del­la eri tapaan riip­puen työl­lis­tä­vän yri­tyk­sen koos­ta. Se ei siis oikein istu yhden­ver­tai­suus­pe­ri­aat­tee­seen. En tie­dä onko täs­tä vas­taa­via esi­merk­ke­jä muut­ta­maan mie­li­pi­det­tä­ni. Myös­kin isom­man yri­tyk­sen irti­sa­no­mis­kei­not hel­pot­tu­vat, sil­lä jat­kos­sa­kin voi­daan siir­tää hei­kom­min suo­riu­tu­jat omaan tytä­ryh­ti­öön ja siel­tä irti­sa­no­mal­la, perus­te­kyn­nys vain alentuu.

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Vir­ka­mie­hen erott­mi­nen on pal­jon vai­keam­paa kuin mui­den pal­kan­saa­jien erottmaminen.

        Juu, ja toi­mi­tus­joh­ta­jan erot­ta­mi­nen on pal­jon hel­pom­paa, eikä sekään lii­ty kom­ment­tiin johon vas­ta­sit. Vir­ka­mie­hiä ei työs­ken­te­le min­kään kokoi­sis­sa yri­tyk­sis­sä. Ongel­ma on kei­no­te­koi­nen ero kes­ke­nään kil­pai­le­vien yri­tys­ten välil­lä, ja toi­saal­ta nii­den työn­te­ki­jöi­den välil­lä tilan­tees­sa, jos­sa muut työ­eh­dot ja sovel­let­ta­va TES ovat muu­ten samat. Ja jos nykyi­nen mal­li muka tekee ensim­mäi­sen työn­te­ki­jän palk­kaa­mi­ses­ta lii­an han­ka­laa yrit­tä­jil­le, niin uudel­la mal­lil­la sitä 21. pal­kol­lis­ta ei kan­nat­tai­si ottaa mis­sään olo­suh­teis­sa, ja yri­tys­ten kas­vul­le muo­dos­tui­si paha kynnys.

      2. Sini­vih­reä: Juu, ja toi­mi­tus­joh­ta­jan erot­ta­mi­nen on pal­jon hel­pom­paa, eikä sekään lii­ty kom­ment­tiin johon vas­ta­sit. Vir­ka­mie­hiä ei työs­ken­te­le min­kään kokoi­sis­sa yri­tyk­sis­sä. Ongel­ma on kei­no­te­koi­nen ero kes­ke­nään kil­pai­le­vien yri­tys­ten välil­lä, ja toi­saal­ta nii­den työn­te­ki­jöi­den välil­lä tilan­tees­sa, jos­sa muut työ­eh­dot ja sovel­let­ta­va TES ovat muu­ten samat. Ja jos nykyi­nen mal­li muka tekee ensim­mäi­sen työn­te­ki­jän palk­kaa­mi­ses­ta lii­an han­ka­laa yrit­tä­jil­le, niin uudel­la mal­lil­la sitä 21. pal­kol­lis­ta ei kan­nat­tai­si ottaa mis­sään olo­suh­teis­sa, ja yri­tys­ten kas­vul­le muo­dos­tui­si paha kynnys.

        Ei se noin toi­mi­si. Se toi­mi­si niin, että yrit­tä­jä, pal­kat­tu­aan ensin ilmei­sen onnis­tu­nees­ti 19 työn­te­ki­jää yri­tyk­seen­sä itsen­sä lisäk­si, on oppi­nut rek­ry­toi­mi­sen niin hyvin, että toden­nä­köi­syys onnis­tua 20. työn­te­ki­jän rek­ry­toin­nis­sa on huo­mat­ta­vas­ti kor­keam­pi kuin ensim­mäis­tä ker­taa sitä teh­des­sä. Lisäk­si isom­pa­na yri­tyk­se­nä yrit­tä­jäl­lä on mah­dol­lis­ta jär­jes­tel­lä työ­teh­tä­viä aivan eri taval­la kuin kah­den hen­gen pul­jul­la, jos kävi­si­kin niin, että vir­he­rek­ry­toin­ti tuli­si sil­ti teh­tyä. Mitä isom­pi yri­tys, sitä hel­pom­pi sen on sel­vi­tä vir­he­rek­ry­toin­nis­ta ilman sen suu­rem­pia ongelmia.

    1. Niin se menee:
      Kir­joi­tuk­ses­sa­ni mie­les­tä­ni ohi­te­taan täy­sin se seik­ka, että irti­sa­no­mis­la­kie­si­tyk­sen mukaan voi­daan ihmi­siä koh­del­la eri tapaan riip­puen työl­lis­tä­vän yri­tyk­sen koos­ta. Se ei siis oikein istu yhden­ver­tai­suus­pe­ri­aat­tee­seen. En tie­dä onko täs­tä vas­taa­via esi­merk­ke­jä muut­ta­maan mielipidettäni. 

      Jo nyt yli­opis­tot ovat toi­mi­neet jo kym­me­niä vuo­sia siten, että tut­ki­jat ovat ket­ju­te­tuis­sa mää­rä­ai­kais­töis­sä. Jos jul­kai­su­ja ei tar­peek­si syn­ny ja muu­ten työ­suo­ri­tus tyy­dy­tä, ei mää­rä­ai­kai­suu­del­le löy­dy jat­koa. Tuos­sa FB:n puo­lel­la kes­kus­te­lin samas­ta aihees­ta yli­opis­ton puo­lel­la yhä työs­ken­te­le­vän opis­ke­lu­ka­ve­ri­ni kans­sa, osas­ton 50 hen­ki­lös­tä tai­si olla nel­jäl­lä pysy­vä työ­suh­de, ja pisim­mät mää­rä­ai­kai­suuk­sien ket­ju­tuk­set yli 20 vuotta. 

      Itsel­lä­ni­kin koke­mus­ta asias­ta, yli­opis­tois­sa ja val­tiol­li­sis­sa tut­ki­mus­lai­tok­sis­sa työ­suh­tee­ni olleet mää­rä­ai­kai­sia ket­jus­sa, yksi­tyi­sel­lä sek­to­ril­la sen­tään jo toi­nen tois­tai­sek­si voi­mas­sa ole­va työ­suh­de menossa.

      Eli työn­te­ki­jät eivät ole työ­suh­de­tur­van suh­teen olleet vält­tä­mät­tä kos­kaan yhdenvertaisia.

      1. Tut­ki­mus­ra­hoi­tus­pät­kil­lä ole­vien tut­ki­joi­den työs­tä itse asias­sa yli­opis­to ei usein edes pää­tä, vaan pikem­min­kin Suo­men Aka­te­mia tai muu raho­ja myön­tä­vä taho. Ts. oman lai­tok­sen pro­fes­so­rit voi­vat hyvin olla sitä miel­tä, että työ on tulok­sel­lis­ta ja teho­kas­ta ja sitä kan­nat­taa jat­kaa, mut­ta jos rahoi­tus­ta ei mis­tään saa, niin sit­ten ei saa. Tähän vai­kut­ta­vat sel­lai­set­kin asiat kuin tut­ki­musai­hei­den tren­dik­kyys tai rahoit­ta­vien taho­jen pää­tök­set suun­tau­tua johon­kin muu­hun aiheeseen.

    2. Se että kaik­kia koh­del­laan samoin, on help­po rat­kais­ta. Lakie­si­tys vain muu­te­taan kos­ke­maan kaik­kia yri­tyk­siä. Ja kyl­lä kai se oikein olisikin.

      Mut­ta ehkä tämä mer­ki­tyk­se­tön kes­kus­te­lu itse lain sisäl­lös­tä kan­nat­taa lopet­taa ja kes­kus­tel­la ammat­tiyh­dis­tys­liik­kei­den ja EK:n veto-oikeu­des­ta. Tai sii­tä mik­si he kuvit­te­le­vat heil­lä sel­lai­sen olevan.

      1. Demost­he­nes:

        …Mut­ta ehkä tämä mer­ki­tyk­se­tön kes­kus­te­lu itse lain sisäl­lös­tä kan­nat­taa lopet­taa ja kes­kus­tel­la ammat­tiyh­dis­tys­liik­kei­den ja EK:n veto-oikeu­des­ta. Tai sii­tä mik­si he kuvit­te­le­vat heil­lä sel­lai­sen olevan.

        Kyse ei ole ammat­tiyh­dis­tys­liik­kees­tä koko­nai­suu­des­saan, vaan SAK:sta. AKAVA ei näh­däk­se­ni ole suun­ni­tel­lut poliit­ti­sia lak­ko­ja tuke­maan kom­mu­nis­tien ja dema­rien eduskuntavaalikampanjaa.

        SAK ei enää aja työ­tä­te­ke­vien vaan lähin­nä työ­tä teke­mät­tö­mien asi­aa. Loi­maan kas­sa kiit­tää ja jäsen­mää­rä on jo yli 400 000! Kuka neu­vot­te­lee kym­me­nen vuo­den pääs­tä enää SAK:n kans­sa, jos jäse­ne­nä on vain noi­ta työ­tä tekemättömiä?

    3. Niin se menee:
      Kir­joi­tuk­ses­sa­ni mie­les­tä­ni ohi­te­taan täy­sin se seik­ka, että irti­sa­no­mis­la­kie­si­tyk­sen mukaan voi­daan ihmi­siä koh­del­la eri tapaan riip­puen työl­lis­tä­vän yri­tyk­sen koos­ta. Se ei siis oikein istu yhden­ver­tai­suus­pe­ri­aat­tee­seen. En tie­dä onko täs­tä vas­taa­via esi­merk­ke­jä muut­ta­maan mie­li­pi­det­tä­ni. Myös­kin isom­man yri­tyk­sen irti­sa­no­mis­kei­not hel­pot­tu­vat, sil­lä jat­kos­sa­kin voi­daan siir­tää hei­kom­min suo­riu­tu­jat omaan tytä­ryh­ti­öön ja siel­tä irti­sa­no­mal­la, perus­te­kyn­nys vain alentuu. 

      Lais­sa koh­del­laan jo eri tavoin riip­puen työ­nan­ta­jan koos­ta. Mm. yt-menettely.

      Tytä­ryh­ti­öön siir­tä­mi­nen ei ole ihan kevyt kons­ti. Liik­keen luo­vu­tuk­sen pitää täyt­tää tie­tyt kri­tee­rit. Sii­nä on myös työn­te­ki­jäl­lä erikko-oikeuksia.

  3. On sää­li, että ylei­nen kes­kus­te­lu pyö­rii täs­sä asias­sa pel­käs­tään työl­lis­tä­mi­sen ja irti­sa­no­mi­sen ympärillä. 

    Eko­no­mis­ti­ko­nees­sa laki­hank­kee­seen kan­taa otta­neet eko­no­mis­tit eivät näh­neet hel­pom­man irti­sa­no­mi­sen juu­ri vähen­tä­vän työt­tö­myyt­tä, mut­ta sel­vä enem­mis­tö oli sitä miel­tä, että se lisäi­si tuot­ta­vuut­ta. Syy­nä tähän on se, että ihmi­set sijoit­tui­si­vat nopeam­min omi­nai­suuk­si­aan vas­taa­viin työsuhteisiin. 

    Olen vah­vas­ti samaa miel­tä, sil­lä se vas­taa omia koke­muk­sia­ni. Sama ihmi­nen voi olla yhdes­sä yri­tyk­ses­sä ali­suo­rit­ta­ja, mut­ta toi­ses­sa todel­la aikaan­saa­va. Kysy­mys­hän ei ole pel­käs­tään ammat­ti­tai­dos­ta, vaan mitä suu­rim­mas­sa mää­rin (itse)motivaatiosta. Esi­mer­kik­si jot­kut (erityis)lahjakkaat ovat ihmi­se­nä han­ka­lia. Jos esi­mie­hen ego kes­tää han­ka­lan alai­sen ja hän myös osaa toi­mia pus­ku­ri­na pro­pel­li­pään ja muun työyh­tei­sön välis­sä, tulok­set ovat yleen­sä har­vi­nai­sen hyviä. Isos­sa yri­tyk­ses­sä tämä voi­daan hoi­taa uudel­leen sijoit­te­lul­la, pie­nes­sä ei.

  4. Olen­pa itse­kin miet­ti­nyt ja ääneen­kin lausu­nut tuon aja­tuk­sen, että Yrit­tä­jil­lä voi­si olla lakia­vus­ta­ja, joka kon­sul­toi­si yrit­tä­jiä näis­sä ongelmatapauksissa.

  5. Osmo, käsit­te­let aiem­mas­sa ja täs­sä blo­gis­sa­si moni­puo­li­ses­ti rele­vant­te­ja meka­nis­me­ja, mut­ta yksi niis­tä puut­tuu: irti­sa­no­mis­suo­jan proak­tii­vi­nen vai­ku­tus poten­ti­aa­li­sen “lus­mun” käyt­täy­ty­mi­seen. Jos ihmi­nen tie­tää ole­van­sa tur­val­li­ses­sa työ­pai­kas­sa, hän voi toden­nä­köi­ses­ti pääs­tää itsen­sä tur­han­kin hel­pol­la. Ihan samas­ta syys­tä ajat­te­lin usein VATT:n joh­ta­ja­na, että joh­ta­ja­so­pi­muk­sen mää­rä­ai­kai­suus toi ihan muka­vas­ti ryh­tiä ja ahke­ruut­ta omaan työn­te­koon. Jos irti­sa­no­mis­suo­ja on heik­ko, jou­tuu enem­män miet­ti­mään, miten on työ­nan­ta­jal­le hyö­dyk­si vie­lä useam­man vuo­den kulut­tua. En tie­tys­ti pidä mitään jat­ku­vaa pel­koa hyvä­nä, mut­ta sopi­va mää­rä huo­len­pi­toa omas­ta tuot­ta­vuu­des­ta on ihmi­sel­le hyväk­si. Jul­ki­sen sek­to­rin työ­nan­ta­ja­na olen näh­nyt sel­lai­sia­kin tapauk­sia, joil­le takuu­palk­ka ja taat­tu vir­ka­paik­ka eivät ole teh­neet ollen­kaan hyvää vuo­sien var­rel­la — eivät­kä tie­ten­kään myös veronmaksajalle.
    Toi­saal­ta hyvä irti­sa­no­mis­suo­ja antaa työ­nan­ta­jal­le suu­rem­man kan­nus­ti­men työn­te­ki­jäs­tä huo­leh­ti­mi­seen. Itse pidän Suo­men tiuk­kaa tes-sää­te­lyä ja hen­ki­lö­pe­rus­teis­ta irti­sa­no­mis­suo­jaa huo­noa yhdis­tel­mä­nä. Jos työ­nan­ta­ja on vas­tuus­sa ihmi­ses­tä, hänel­lä pitää myös olla joh­ta­mi­sen keinoja.

    Blo­ga­sin muu­ten tuos­ta vii­mek­si esil­le otta­mas­ta­si val­ta­ky­sy­myk­ses­tä tänään

    http://www.juhanavartiainen.fi/2018/karl-marx-suomi-sisallissota-ja-epaluottamus/

    1. Juha­na Var­tiai­nen:
      Jos ihmi­nen tie­tää ole­van­sa tur­val­li­ses­sa työ­pai­kas­sa, hän voi toden­nä­köi­ses­ti pääs­tää itsen­sä tur­han­kin helpolla. 

      Tuo­ma­rin­vi­ras­sa on oikein perus­tus­lail­la vah­ven­net­tu irtisanomissuoja. 

      Juha­na: ker­rot­ko onko täl­lä jokin yhteys sii­hen, että Suo­mes­sa oikeu­den­käyn­nit kestävät?

      1. AA: Tuo­ma­rin­vi­ras­sa on oikein perus­tus­lail­la vah­ven­net­tu irtisanomissuoja. 

        Juha­na: ker­rot­ko onko täl­lä jokin yhteys sii­hen, että Suo­mes­sa oikeu­den­käyn­nit kestävät?

        Tuo­ma­rei­den vah­vis­tet­tu irti­sa­no­mis­suo­ja on niin tär­keä oikeus­val­tiol­le, että hyväk­syn ihan huo­let­ta pie­nen tehot­to­muu­den. Ei tar­vit­se men­nä Puo­laa kau­em­mak­si, kun näkee, että äärioi­keis­toa kosis­ke­le­vien puo­luei­den nous­tes­sa val­taan yksi ensim­mäi­siä temp­pu­ja on puh­dis­taa tuo­ma­ri­kun­ta vää­rää aatet­ta ajat­te­le­vis­ta ja sii­nä tilan­tees­sa kaik­ki irti­sa­no­mis­suo­jat ovat elintärkeitä.

    2. Mitä tar­koit­taa se, että ihmi­sel­lä pitää olla joh­ta­mi­sen kei­no­ja? On vahin­gol­lis­ta, että Soi­nin­vaa­ran vali­tet­ta­vas­ti vää­rä mie­li­ku­va irti­sa­no­mis­suo­jan vah­vuu­des­ta levi­ää nyt ver­kos­sa. On var­mas­ti lii­kaa esi­merk­ke­jä, että liit­to on puo­lus­ta­nut teh­tä­vi­ään lai­min­lyö­nyt­tä. Irti­sa­no­mi­sen han­ka­luu­des­sa on kyse myös joh­ta­mi­sen puut­teis­ta, teh­tä­vien ja tavoit­tei­den huo­nos­ta mää­rit­te­lys­tä. Koe­ai­ka ja esi­mer­kik­si mää­rä­ai­kai­nen työ­suh­de ovat kei­no­ja sel­vit­tää ihmi­sen kyky ja halu sel­vi­tä teh­tä­väs­tä. Jos tulee poik­kea­mia, kes­kus­tel­laan ja opas­te­taan. Sit­ten anne­taan huo­mau­tus, kir­jal­li­nen huo­mau­tus ja varoi­tus. Oma koke­mus on, että ihmi­set har­voin rii­taut­ta­vat irti­sa­no­mis­ta. Pel­ko oikeus­toi­mis­ta on tie­tys­ti pie­nen yri­tyk­sen vetä­jäl­le han­ka­la asia. Hel­poin­ta oli­si yksi­puo­li­nen sane­lu ja yri­tyk­sen perus­ta­jal­ta tämä­kin on tie­tys­ti ymmär­ret­tä­vä halu. Sii­hen tus­kin men­nään, mut­ta se on se var­si­nai­nen tavoi­te. On myös huo­no­ja ja ihmi­siä epä­oi­keu­den­mu­kai­ses­ti koh­te­le­via yrit­tä­jiä. Pai­kal­li­sen sopi­mi­sen­kin leviä­mi­sen este on se, että työn­te­ki­jät eivät luo­ta tas­a­puo­li­seen sopi­mi­seen työ­pai­kal­la. Esi­mer­kit tuke­vat sitä käsi­tys­tä, että pai­kal­li­nen sopi­mi­nen on hel­pos­ti työ­nan­ta­jan sane­lua. Molem­piin suun­tiin tulee yli­lyön­te­jä ja sen takia nyt poh­din­nas­sa ole­va hal­li­tuk­sen lakie­si­tys ei voi muut­taa sitä, että irti­sa­no­mi­seen pitää olla perus­teet. Ay-lii­ke on aina ollut sopi­mas­sa tuot­ta­vuu­den kehit­tä­mi­ses­tä. Miten se nyt oli­si sitä aja­tus­ta vas­taan, että töis­sä ei pitäi­si hoi­taa hommiaan?

      1. On oikeas­taan on lopul­ta aika yhden­te­ke­vää, että joh­tuu­ko pie­ny­ri­tyk­sen irto­sa­no­mi­nen epä­pä­te­väs­tä pomos­ta vai lus­mus­ta alai­ses­ta. Kun huo­nos­ti yhteen sopi­vat osa­puo­let kat­kai­se­vat työ­suh­teen, niin kaik­ki voit­ta­vat. Sekä työn­te­ki­jä, että työnantaja.

        Tämä siis sil­lä ole­tuk­sel­la, että työ­mark­ki­na toi­mii suh­teel­li­sen hyvin ja työn­te­ki­jä löy­tää uuden duu­nin koh­tuul­li­sen nopeasti.

        Sitä en ymmär­rä, että mik­si tulee karens­sia jos saa potkut.

        Minus­ta suo­ma­lai­set pitäi­si saa­da vaih­ta­maan työ­paik­ko­ja pal­jon nykyis­tä useammin.

  6. Sama jut­tu kuin täs­sä pää­kau­pun­ki­seu­dun tors­tai­ses­sa lait­to­mas­sa lakossa. 

    Työn­te­ki­jät luu­li­vat puo­lus­ta­van­sa oikeut­ta tur­val­li­seen työ­paik­kaan mut­ta itse asias­sa tuli­vat vaa­ti­neek­si työn­te­ki­jäl­le oikeut­ta vetää asia­kas­ta turpaan. 

    Bus­si­kus­keil­le on hsl:n ohjeet sii­tä että hom­miin kuu­luu ainoas­taan aja­mi­nen, tur­val­li­suus on var­ti­joi­den vas­tuul­la, var­sin­kin pää­te­py­sä­kil­lä jos­sa tule­vat välit­tö­mäs­ti paikalle.

  7. Hyvä kir­joi­tus ja J. Var­tiai­sen blo­gi­jut­tu on myös erinomainen.

    Ay-liik­keel­lä on lak­ko­kas­sat pul­lol­laan jät­ti­mäis­ten sijoi­tus­tuot­to­jen (mm. osa­ke­myyn­nit Koja­mon lis­tau­tu­mi­ses­sa) ansios­ta. Rahat polt­taa “tas­kus­sa” ja käy­te­tään lak­koi­le­mi­seen. Val­tio mak­saa aina­kin kol­mel­la taval­la suu­ren osan lakkokassavaroista: 

    1. ay-liik­keen vero­va­paa toi­min­ta yleis­hai­tal­li­se­na toi­mi­ja­na, suu­ret sijoi­tus­tuo­tot verovapaita
    2. jäsen­mak­su­jen verovähennysoikeudella
    3. asu­mis­tu­ki­na. Jät­ti­mäi­sen Koja­mon lisäk­si ay-liik­keel­lä suo­raan omis­tuk­ses­sa mer­kit­tä­vä mää­rä sijoi­tusa­sun­to­ja vero­va­pai­ta vuo­kra­tuot­to­ja keräämässä

    Eli val­tio mak­saa ay-liik­keel­le jot­ta ay-lii­ke voi käy­dä poliit­ti­sia lak­ko­ja val­tion pää­tök­siä vas­taan. Eihän täs­sä ole mitään tolkkua.

    Oman lisän­sä vit­siin tuo se, että ay-lii­ke perus­te­lee tär­keyt­tään ansio­si­don­nai­sen työt­tö­myys­tur­van hoi­ta­ja­na. Todel­li­suu­des­sa kas­so­jen osuus kor­vauk­sis­ta on mini­maa­li­nen (5%).

    Lak­koi­lus­sa irti­sa­no­mis­suo­jas­ta on kyse tie­tys­ti val­las­ta. Mus­ke­lei­ta täy­tyy pul­lis­tel­la pik­ku asias­sa, jot­ta kukaan ei uskal­tai­si edes har­ki­ta suu­ria muu­tok­sia työ­mark­ki­noil­la. Ase­mia ei saa pääs­tää murenemaan.

    Ay-lii­ke elää edel­leen 80-luvul­la eikä tun­nus­ta, että Suo­men täy­tyy mukau­tua muut­tu­neen maa­il­man olo­suh­tei­siin. Bar­ri­ka­di­toi­min­ta ja hau­lik­koam­mun­taa muis­tut­ta­va lak­koi­lu osoit­taa, että kol­mi­kan­nan aika on ohi. Pää­tös­val­ta takai­sin sin­ne min­ne se kuu­luu­kin, eduskuntaan.

    Eri­tyi­sen ikä­vää Suo­men kan­nal­ta on, että suu­rin puo­lue SDP on täy­sin ay-liik­keen mie­hit­tä­mä ja näil­lä näky­min seu­raa­va pää­mi­nis­te­ri (Rin­ne, kääk!!!)-puolue. Tie­dos­sa on nel­jä vuot­ta lisää sei­sah­ta­nut­ta menoa.

  8. Perus­tus­lain vas­tais­ta työ­voi­ma­kar­tel­lia Haka­nie­men vero­pa­ra­tii­sis­ta pyö­rit­tä­vä ay-lii­ke väit­tää fals­kis­ti puo­lus­ta­van­sa hei­kom­pio­sais­ten etuja.

    Todel­li­suu­des­sa se ajaa itsek­kään härs­kis­ti hyvä­osais­ten työs­sä­käy­vien etu­ja 300 000 työt­tö­män ja pk-yri­tys­ten kustannuksella.

    Suo­men suu­ry­ri­tyk­set ovat jo pää­osin siir­tä­neet toi­min­tan­sa ulko­mail­le. Nyt ollaan näkö­jään savus­ta­mas­sa eni­ten uusia työ­paik­ko­ja luo­via pk-yri­tyk­siä­kin maasta.

    Menee­kö­hän tämä bluf­fi läpi? 

    Sep­po Korp­poo, 30 vuot­ta pk-vientiyrittäjänä

  9. > Koko yhteis­kun­taa aja­tel­len on hyvä asia, että
    > yri­tys­ten on vai­kea irti­sa­noa ikääntyvää
    > työntekijää

    Päin vas­toin.
    Asia­han on niin, että riip­pu­mat­ta sii­tä mil­lai­nen tuo irti­sanomis­suoja on, tie­tyt työt teh­dään (yhteis­kunnassa). Ero on vain sii­nä teke­vät­kö työn yhdet työn­tekijät vai­ko toiset.
    — Irti­sanomis­suojan val­li­tes­sa noi­ta töi­tä teke­vät osaa­mat­to­mat työn­tekijät ja nuo­ret kyvyt odot­ta­vat kor­tis­tos­sa vuo­ro­aan tul­lak­seen itse osaa­mat­to­mak­si työn­tekijäksi ikui­seen työpaikkaan.
    — Ilman irti­sanomis­suojaa työllisyys­tilanne pysyy (cete­ris pari­bus) sama­na mut­ta työn­tekijä­kunta nuo­re­nee. Huo­not ulos hyvät sisään.

    Vaka­vin ongel­ma täl­lai­ses­sa irtisanomis­suoja­yhteis­kunnassa on, että tilan­ne on täy­sin kes­tä­vä kehi­tyk­sen vas­tai­nen. Jo vuosi­tuhansien ajan ja kai­kis­sa yhteis­kunnissa on val­lin­nut tilan­ne, että nuo­ret elät­tä­vät van­hat ja raih­nai­set. Me joten­kin uskom­me pääs­seem­me muu­ta­mas­sa vuosi­kymmenessä yhteis­kunta 2.0 tasol­le. Tääl­lä kaik­ki on kään­ty­nyt pää­laelleen! Luonnon­lait sää­de­tään edus­kunnassa, mie­het ovat nai­sia, … ja van­hat elät­tä­vät nuoret.

    Val­taa käyt­tä­vä van­hem­pi suku­polvi kil­pai­lee sii­tä, kuka lyö pöy­tään kor­keim­man eläke­iän. Että vie­lä­kin van­hem­mak­si “saa pitää työ­paikkansa” ja käy­dä työs­sä. Että entis­tä useam­pi nuo­ri voi­si kor­tis­tos­sa naut­tia van­hus­ten­sa työn hedelmistä.

    Eikä täs­sä vie­lä kaik­ki! Nyt jo käy­dään huuto­kauppaa sii­tä kuka tuo eni­ten nuo­ria työ­kykyisiä mie­hiä ulko­mailta, jot­ta nämä työ­vanhukset voi­si­vat vie­lä elät­tää hei­dät­kin. — Kor­jaan. Siis saa­vat pitää työ­paikkansa. Aina­kin näin hei­dän odo­te­taan uskovan.

  10. Osmo: Tätä kik­kaa ei voi käyt­tää kol­men hen­gen yrityksessä.

    Olen kuul­lut, että jot­kut tosi pie­net käyt­täi­si­vät kik­kaa, jos­sa koko yri­tys lopet­taa toi­min­tan­sa ja sit­ten perus­te­taan uusi yri­tys sitä jat­ka­maan. Tää ei var­maan kui­ten­kaan sovi kaik­kiin tilanteisiin.

  11. Tuo­hon koea­jan piden­nyk­seen voi­si toi­mia rat­kai­su, että muu­ta­man vuo­den samas­sa työs­sä ollut voi­si irti­sa­nou­tua ilman, että jou­tuu työk­kä­rin karens­sil­le. Tämä mah­dol­lis­tai­si työ­voi­man vaih­tu­vuut­ta tar­vit­taes­sa ilman, että pidem­pään fir­mas­sa ollut työn­te­ki­jä sai­si “extra“rangaistuksen sii­tä hyväs­tä, ettei enää sovel­lu samaan työ­hön mihin hänet on aika­naan palkattu.

    Lisäk­si tuos­sa kes­kus­te­lus­sa nousee aina esil­le, ettei fir­mat “huippu“tyyppejä irti­sa­noi­si. Ongel­ma tosin on, että noi­ta huip­pu­tyyp­pe­jä ei ole kuin pro­sent­ti työ­voi­mas­ta, loput on enem­män ja vähem­män keskivertoa.

  12. On ehkä hie­man yksi­puo­lis­ta, että mai­nit­set vain irti­sa­no­mis­suo­jan kir­joit­taes­sa­si raken­teel­li­ses­ta työt­tö­myy­des­tä. “Lus­mu” voi myös olla lus­mu, kos­ka hänel­lä ei ole mah­dol­li­suut­ta läh­teä epä­mie­lek­kääs­tä työs­tä, vaan jou­tuu jää­mään, kos­ka ei ole varaa 90 päi­vän karens­sil­le. Mikä­li irti­sa­no­mis­suo­jaa hei­ken­ne­tään, kan­nat­ta toi­ses­sa pääs­sä myös hel­pot­taa irti­sa­nou­tu­mis­ta ja ottaa vaik­ka mal­lia Tans­kas­ta, jos­sa karens­si on 3 viik­koa. Saat­taa olla, että lus­mut läh­te­vät ihan vapaa­eh­toi­ses­ti liik­keel­le, kun työ­mark­ki­nat muut­tu­vat dynaa­mi­sem­mik­si. Nykyi­nen jär­jes­tel­mä tukee sitä, että istu­taan pal­lil­la tap­piin asti ja vähän yli­kin, jol­loin myös työn­te­ki­jän luot­ta­mus omiin tai­toi­hin­sa ja arvoon työ­mark­ki­noil­la las­kee, mikä taas hait­ta rek­ry­toi­tu­mis­ta uusiin tehtäviin.

  13. Pie­ny­ri­tyk­sen tuot­ta­vuus voi nous­ta sen takia, että mata­la­suh­dan­tees­sa voi­daan väkeä hel­pom­min vähen­tää las­ke­neen kysyn­nän tasol­le. Mut­ta tämä tuot­ta­vuu­den nousu yri­tyk­sis­sä tapah­tui­si sen kus­tan­nuk­sel­la, että yhteis­kun­nan kon­tol­le tulee lisää työt­tö­miä huo­noi­na aikoi­na. Hyvi­nä aikoi­na yri­tys työl­lis­täi­si hie­man enem­män ja samal­la tuo­tan­to­kin nousisi. 

    Busi­nek­sen pyö­rit­tä­mi­nen kan­nat­ta­vas­ti tuli­si irti­sa­no­mis­lain muka­na hel­pom­mak­si, mut­ta samal­la vähe­ni­si yrit­tä­jän moti­vaa­tio kehit­tää yri­tys­tä kes­tä­mään myös huo­not suh­dan­teet. Tuo­te­ke­hi­tys­työ jäi­si vähem­mäl­le. Busi­ness muut­tui­si enem­män työl­lis­tä ja irti­sa­no ‑tyyp­pi­sek­si toi­min­nak­si, johon työn­te­ki­jät eivät sitou­du kovin hyvin, vaan hake­vat parem­pia työ­paik­ko­ja. Pitääk­seen kor­kea­suh­dan­tees­sa hyvät työn­te­ki­jän­sä, yrit­tä­jät jou­tui­si­vat mak­sa­maan parem­pia palkkoja.

  14. SAK:ta on hau­kut­tu turuil­la ja toreil­la aiheen tii­moil­ta aivan riit­tä­väs­ti, mut­ta vähem­mäl­le huo­miol­le on jää­nyt tosia­sia, että SAK:n jäse­net näyt­tä­vät äänes­tä­vän jaloil­laan. SAK on sula­nut mil­joo­nas­ta jäse­nes­tä rei­luun kuu­teen sataan tuhan­teen. Samal­la Loi­maan kas­sa (YTK) on ylit­tä­nyt 400 000 raja­pyy­kin. Lop­pua muu­tok­sel­le ei näy. 

    SAK ei mitä ilmei­sim­min enää edus­ta työ­tä teke­vää duu­na­ria vaan ihan jotain muu­ta. Kau­an­ko sen kans­sa kukaan enää neu­vot­te­lee? YTK ei ole neu­vot­te­luor­ga­ni­saa­tio, joten tar­vi­taan uuden­lais­ta ajat­te­lua. Mitä, sen näyt­tää aika vii­meis­tään sil­loin kun YTK:n jäsen­mää­rä ylit­tää SAK:n jäsen­mää­rän. Syyl­li­set on help­po nime­tä, SAK:n nyky­joh­to voi kat­soa ihan peiliin.

  15. Nykyi­sin näkyy ole­van tapa­na, että pysy­vän­luon­tei­siin­kiin teh­tä­viin pal­ka­taan vuo­kra­fir­man kaut­ta. Vuo­kra­työ­suh­tei­den ehdot ovat usein sel­lai­set, että täl­läi­nen työn­te­ki­jä on hel­pos­ti irti­sa­not­ta­vis­sa ilman tosia­sial­lis­ta syy­tä ilmoit­ta­mal­la vuo­kra­fir­maan, ettei työn­te­ki­jän panos­ta enää tar­vi­ta. Oikeus­toi­mia har­ras­te­taan siis vää­rin otsi­koin kun työ­nan­ta­ja­vas­tuu on siir­ret­ty pal­kan­mak­su­pal­ve­luun. Täs­tä vank­ka ay-lii­ke ei ole yleis­lak­koil­lut hal­li­tus­ta vastaan.

    Toi­saal­ta olen kan­nal­la, että pie­ny­rit­tä­jän on voi­ta­va vali­ta työ­kump­pa­nin­sa vaik­ka pärs­tä­ker­toi­men mukaan. Olis­han se kama­laa, jos bän­dis­sä pitäi­si pitää soit­ta­jaa jon­ka tyy­li tai vit­sit eivät miel­ly­tä. On otet­ta­va piu­hat irti ja pal­kat­ta­va toi­nen rin­nal­le jos ei sit­ten tilalle. 

    Työt­tö­myys­tur­vam­me on sitä luok­kaa, että irti­sa­no­mi­nen tai lomaut­ta­mi­nen eivät aiheu­ta väli­tön­tä kata­stro­fia. Jos irti­sa­no­mi­nen on lii­an help­poa seu­raa täs­tä kui­ten­kin val­ta­ta­sa­pai­no-ongel­ma: työn­te­ki­jän on pukeu­dut­ta­va pysy­vään golgatehymyyn.

    Kun ay-lii­ke perus­te­lee yhden­ver­tai­suus­pe­ri­aat­teel­la, ettei irti­sa­no­mis­suo­ja saa vaih­del­la yri­tyk­sen koon mukaan, se jou­tuu het­tei­köl­le: lii­tot­han ovat nime­no­maan halun­neet sisäl­tää kai­ken mah­dol­li­sen “juu­ri mei­dän lii­ton” sopi­muk­seen siten, ettei edes vähim­mäis­pal­kas­ta ole voi­tu sää­tää. Lain­voi­mai­set sopi­muk­set luo­vat eriar­voi­suu­den vii­da­kon mikä näkyy mm. tapauk­ses­sa, mis­sä Pos­ti vaih­toi leh­den­ja­ka­jien sopi­mus­ta palk­ko­ja alen­taen. Voi­mas­sa on ollut siis kak­si lain­voi­mais­ta SAK:n sopi­mus­ta, jot­ka anta­vat samas­ta työs­tä eri pal­kan. Täm­möis­tä voi kes­tää vain ay-juris­tin mieli.

    Yhden­ver­tais­ten työ­eh­to­jen kehit­tä­mis­tar­peen pain­opis­te on mie­les­tä­ni eri alo­jen sopi­mus­ten ehto­jen har­mo­ni­soin­nis­sa eten­kin jul­kis­ten ja yki­tyis­ten alo­jen välil­lä. Pysy­vän vuo­kra­työ­voi­man käyt­tä­jäl­le tuli­si myös saa­da täy­det työnantajavastuut. 

    Pie­ny­ri­tyk­sis­sä ei ole kyse pahas­ta kapi­ta­lis­tis­ta vaan usein hen­ki­löy­rit­tä­jäs­tä, jol­la on kas­vot kuten työn­te­ki­jäl­lä­kin. Hen­ki­löy­rit­tä­jä ottaa ris­kin työl­lis­täes­sään mut­ta työn­te­ki­jä ei ris­kee­raa omaa työ­voi­maan­sa, joka työn lop­pues­sa kel­paa sit­ten seu­raa­val­le, vaik­ka­pa suu­rel­le työ­nan­ta­jal­le. Kun yhden­ver­tai­suus­pe­ri­aa­tet­ta ei työ­suh­teis­sa kum­mis­kaan nou­da­te­ta kaik­kien seik­ko­jen osal­ta, on mah­dol­lis­ta hel­pot­taa pie­ny­rit­tä­jän elä­mää työl­lis­tä­mi­sen ehto­ja keventämällä.

    1. Olli Saa­ri­nen:
      Kun ay-lii­ke perus­te­lee yhden­ver­tai­suus­pe­ri­aat­teel­la, ettei irti­sa­no­mis­suo­ja saa vaih­del­la yri­tyk­sen koon mukaan, se jou­tuu het­tei­köl­le: lii­tot­han ovat nime­no­maan halun­neet sisäl­tää kai­ken mah­dol­li­sen “juu­ri mei­dän lii­ton” sopi­muk­seen siten, ettei edes vähim­mäis­pal­kas­ta ole voi­tu säätää.

      Argu­ment­ti on sen­kin lisäk­si vähän ont­to, kos­ka täl­lä­kin het­kel­lä isois­sa yri­tyk­sis­sä on parem­pi suo­ja. Yt-neu­vot­te­lu­kier­ros tuo yli 20-hen­gen yri­tyk­sil­le lomau­tuk­siin ja irti­sa­no­mi­siin tuot. ja talou­del­li­sil­la syil­lä mon­ta viik­koa armon­ai­kaa. En ole näh­nyt että kukaan oli­si pitä­nyt YT-lain rajaa perus­tus­lain vastaisena.

  16. Jaa että “lus­mua ei pys­ty mil­lään irti­sa­no­maan”? Voi voi ihan­ko tot­ta? Kyl­lä ne lail­li­set kei­not sii­hen on jo ole­mas­sa. Suo­men Yrit­tä­jät ja EK kus­tan­ta­koot val­ta­vis­ta varois­taan pk-yrit­tä­jil­le neu­von­ta­pal­ve­lun irti­sa­no­mis­ti­lan­tei­ta var­ten, niin ei tule sot­kua eikä syn­ny sai­raal­loi­sia harhaluuloja. 

    Taas maa­lail­laan ay-liik­kees­tä isoa pahaa sut­ta, joka pitää demo­kraat­ti­ses­ti valit­tua (sini­set: kan­na­tus 0,5 %) hal­li­tus­ta pih­deis­sään. Kivas­ti unoh­tuu, että Sipi­län hal­li­tus on vain EK:n ja Suo­men Yrit­tä­jien jat­ke, joka toteut­taa isän­tien­sä käs­ky­jä kil­tis­ti. Sii­tä on kuul­kaas demo­kra­tia todel­la kau­ka­na! Kun poh­di­taan, mis­tä täs­sä häs­sä­käs­sä on kyse, yksi vah­va seli­tys voi olla ehdol­le aset­tu­vien por­va­ri­po­lii­ti­koi­den voi­man­näyt­tö vaa­li­ra­hoit­ta­jil­len­sa tai Suo­men Yrit­tä­jien kiris­tys, että jos ette nyt pus­ke tätä asi­aa läpi vaa­li­ra­haa ei sit­ten tipu.

    1. Anteek­si, kor­jaus: sini­set kan­na­tus 1,1 %.

      Kun kat­so­taan hal­li­tuk­sen työ­mark­ki­na­se­koi­lu­jen isoa lin­jaa, siel­tä tai­taa löy­tyä taus­tal­ta thatce­ri­läi­nen ay-liik­keen murs­kaa­mis­pro­jek­ti. Laki­muu­tos­ten taus­tal­la ei kos­kaan ole­kaan ollut aidos­ti mikään työl­li­syy­den paran­ta­mi­nen tai val­tion­ta­lou­den pelas­ta­mi­nen, vaan pel­käs­tään työn­te­ki­jä­puo­len neu­vot­te­lu­voi­man lopul­li­nen tuhoa­mi­nen. Pää­oman mär­kä uni on pit­kään ollut yleis­si­to­vuu­den poisto.

  17. Mik­ro­y­ri­tys­ten (yrit­tä­jä ja 1 — 5 työn­te­ki­jää) lain­säädn­töä oli­si syy­tä kehit­tää monel­la tapaa. Ei sen­tään niin kuin Yrit­tä­jät ry maa­lai­lee vaan pikem­min­kin ilman lobaa­jia ole­vian pie­ny­rit­tä­jiä kuun­nel­len. Irti­sa­no­mis­lä­ain­sää­dän­nän muut­taa­mi­nen on sii­nä lis­tas­sa loppupäässä.

    Vas­tus­tus­ta ei ole aiheut­ta­nut esi­mer­kik­si esi­tys “muun työn tar­joa­mis­vel­vol­li­suut­ta kos­ke­vaa sään­nös­tä ei sovel­let­tai­si työ­nan­ta­jan työl­lis­täes­sä alle 20 työntekijää”.

    Lop­pu­tu­los lie­nee, että osaa­jat mene­vät ihan itsen­sä takia isom­piin yri­tyk­siin ja pie­ny­ri­tyk­sis­sä rek­ry­toin­ti vain vai­keu­tuu. Ehkä se oli hom­man idea? Lain­säädn­tö Suo­mes­sa teh­dään pit­käl­le suu­ry­ri­tys­ten ehdoil­la ja lobaamana.

    Yrit­tä­jät ry teki jäse­nil­leen sel­väk­si, että ketään ei pidä pal­ka­ta. Oli­ko mie­tit­ty ihan lop­puun asti? 

    Yli­pää­tään asial­lis­ta neu­von­taa oli­si olta­va tar­jol­la mik­ro­y­ri­tyk­sil­le — ja juu­ri sopi­mus­asiois­sa ja hen­kiös­tö­asiois­sa. Mitä lain­sää­dän­tö ja sen tul­kin­ta ovat?

    Irti­sa­no­mis­suo­jas­sa takaisn­ot­to­vel­voi­te tuo­tan­nol­li­sis­sa ja talou­del­li­sis­sa perus­teis­sa on eni­ten hier­tä­vä asia. Sen­kin voi vält­tää, jos jak­saa teh­dä kir­jal­li­sen toi­men­ku­van, ja toi­mii huo­lel­li­ses­ti ja miet­tii etukäteen.

    Työn­kei­jän kan­nal­ta työt­tö­myy­sa­jan kar­sens­si on aika tiuk­ka ruos­ka pysyä ruo­dus­sa. Jos hoi­vay­ri­tyk­sen työ­ne­ki­jä (lain vel­voit­ta­ma­na) ilmoit­taa puut­teis­ta ja sen jäl­keen tulee­kin sel­vil­le huo­no suo­ri­tus­ta­so ja ken­kää — vies­ti kuul­laan kyl­lä ihan oikein.

    Pank­kien lin­jaus luot­to­kel­poi­suu­des­ta pie­ny­ri­tyk­sis­sä kiin­nos­tai­si kuul­la. Jon­kin­lai­nen mak­su­ky­ky on ollut koea­jan päät­ty­mi­sen jäl­keen, entä jatkossa?

    Hyvää täs­sä on ollut, että on muu­kin uuti­nen kuin lop­pu­ma­ton SOTE-sekoilu.

  18. Soi­nin­vaa­ra on (jäl­leen) oikeassa. 

    Irti­sa­no­mi­nen ei Suo­mes­sa ole miten­kään eri­tyi­sen vai­ke­aa — edes pie­ny­ri­tyk­sis­sä. Irti­sa­no­mi­set vaan pitää osa­ta teh­dä lain­mu­kai­ses­ti. Lain­mu­kai­sen irti­sa­no­mi­sen toteut­ta­mi­seen ja varoi­tus­me­net­te­lyyn löy­tyy run­saas­ti ohjeis­tus­ta, vakiin­tu­nut­ta oikeus­käy­tän­töä ja kon­sul­toin­tia­pua lakia­siain­toi­mis­tois­ta. SY:tä tun­tuu hier­tä­vän se, että irti­sa­no­mis­ten tulee nyt perus­tua objek­tii­vi­siin tosi­seik­koi­hin, kuten työ­teh­tä­vis­sä ali­suo­riu­tu­mi­seen. Sub­jek­tii­vi­nen koke­mus vaik­ka­pa “ilma­pii­rin myr­kyt­tä­mi­ses­tä” tai sii­tä, että työn­te­ki­jän naa­ma ei miel­ly­tä, ei vie­lä kel­paa irtisanomisperusteeksi. 

    SY:n lob­baus toi­mii kui­ten­kin tosia­sias­sa pie­ny­ri­tyk­siä vastaan:
    — Olkoon meil­lä työn­te­ki­jä A, jol­le tar­jo­taan työ­paik­kaa isos­ta yri­tyk­ses­tä ja pienyrityksestä.
    — Työ­pai­kat ovat indif­fe­rent­te­jä. Pie­ny­ri­tyk­ses­sä työn­te­ki­jä jou­tuu kan­ta­maan suu­rem­man irtisanomisriskin.
    — Irti­sa­no­mis­ris­kin kan­taak­seen A ottaa vakuutuksen.
    — Jot­ta A valit­si­si pie­ny­ri­tyk­sen, tulee sen mak­saa vakuu­tuk­sen hin­nan ver­ran kor­keam­paa palk­kaa. Muu­ten A valit­see suuryrityksen. 

    Ongel­ma on, että työ­nan­ta­ja ja työn­te­ki­jä eivät voi sopia kes­ke­nään irti­sa­no­mis­ti­lan­tees­sa sovel­let­ta­vas­ta lain­sää­dän­nös­tä. Vaik­ka pie­ny­ri­tyk­sen ei oli­si aiko­mus­kaan iki­nä irti­sa­noa työn­te­ki­jää, jou­tuu se sil­ti mak­sa­maan kovem­man pal­kan. Esi­mer­kik­si koe­ai­kaan liit­ty­vää työn­te­ki­jä­ris­kiä voi­daan pie­nen­tää, jos työ­so­pi­muk­sen yhtey­des­sä työn­te­ki­jä ja työ­nan­ta­ja sopi­vat, ettei koe­ai­kaa sovel­le­ta työsuhteessa. 

    Lopuk­si: herää kysy­mys, mik­si pie­ny­ri­tyk­set yli­pää­tään työl­lis­tä­vät? Työ­nan­ta­ja voi näp­pä­räs­ti kier­tää koko työ­so­pi­mus­lain­sää­dän­nö pyy­tä­mäl­lä työn­te­ki­jää perus­ta­maan oman fir­man, ja osta­mal­la hänen yri­tyk­sel­tään työ­tä ali­han­kin­ta­na. Par­tu­ri­kam­paa­moi­den vuo­kra­tuo­leis­ta alka­nut mal­li on yleis­ty­nyt erit­täin vaa­ti­vis­sa asiantuntijatehtävissä.

    1. Tut­ki­ja Puna­vuo­res­ta:

      SY:n lob­baus toi­mii kui­ten­kin tosia­sias­sa pie­ny­ri­tyk­siä vas­taan:– Olkoon meil­lä työn­te­ki­jä A, jol­le tar­jo­taan työ­paik­kaa isos­ta yri­tyk­ses­tä ja pie­ny­ri­tyk­ses­tä.– Työ­pai­kat ovat indif­fe­rent­te­jä. Pie­ny­ri­tyk­ses­sä työn­te­ki­jä jou­tuu kan­ta­maan suu­rem­man irti­sa­no­mis­ris­kin.– Irti­sa­no­mis­ris­kin kan­taak­seen A ottaa vakuu­tuk­sen.– Jot­ta A valit­si­si pie­ny­ri­tyk­sen, tulee sen mak­saa vakuu­tuk­sen hin­nan ver­ran kor­keam­paa palk­kaa. Muu­ten A valit­see suuryrityksen…

      Lain­sää­dän­tö tul­lee ohjaa­maan parem­paa työ­voi­maa pie­ny­ri­tyk­siin ja huo­nom­paa val­tiol­le, kun­nil­le sekä suu­ry­ri­tyk­siin. Ei hyvä työn­te­ki­jä väli­tä alem­mas­ta irti­sa­no­mis­kyn­nyk­ses­tä kos­ka hän tie­tää ole­van­sa hyvä, hän tie­tää, että per­hey­ri­tyk­set pitä­vät tilas­to­jen mukaan parem­paa huol­ta työn­te­ki­jöis­tää kuin muut yri­tyk­set ja jos yri­tyk­sel­lä kui­ten­kin menee niin huo­nos­ti että se jou­tuu vähen­tä­mään työ­voi­maa, hän saa kyl­lä uusia töitä. 

      Pie­niin yri­tyk­siin ei uuden lain aika­na enää hakeu­du sur­ki­muk­sia eikä mui­den sii­vel­lä elä­viä pum­me­ja. Joten on mah­dol­lis­ta että pie­ny­ri­tys­ten työ­voi­ma­kus­tan­nuk­set nouse­vat mar­gi­naa­li­ses­ti, mut­ta tuot­ta­vuus parem­pien työn­te­ki­jöi­den kaut­ta tätä enemmän.

      1. Kal­le: Lain­sää­dän­tö tul­lee ohjaa­maan parem­paa työ­voi­maa pie­ny­ri­tyk­siin ja huo­nom­paa val­tiol­le, kun­nil­le sekä suu­ry­ri­tyk­siin. Ei hyvä työn­te­ki­jä väli­tä alem­mas­ta irti­sa­no­mis­kyn­nyk­ses­tä kos­ka hän tie­tää ole­van­sa hyvä, hän tie­tää, että per­hey­ri­tyk­set pitä­vät tilas­to­jen mukaan parem­paa huol­ta työn­te­ki­jöis­tää kuin muut yri­tyk­set ja jos yri­tyk­sel­lä kui­ten­kin menee niin huo­nos­ti että se jou­tuu vähen­tä­mään työ­voi­maa, hän saa kyl­lä uusia töitä. 

        Pie­niin yri­tyk­siin ei uuden lain aika­na enää hakeu­du sur­ki­muk­sia eikä mui­den sii­vel­lä elä­viä pum­me­ja. Joten on mah­dol­lis­ta että pie­ny­ri­tys­ten työ­voi­ma­kus­tan­nuk­set nouse­vat mar­gi­naa­li­ses­ti, mut­ta tuot­ta­vuus parem­pien työn­te­ki­jöi­den kaut­ta tätä enemmän.

        Mil­lai­sia ovat ne lain­sää­dän­nöl­li­set muu­tok­set, joil­la pk-yri­tyk­sis­tä tuli­si suu­ry­ri­tyk­siä ja val­tio­ta hou­kut­te­le­vam­pia työn­te­ki­jöi­tä? Nyt tavoi­tel­tu lain­sää­dän­tö­muu­tos toi­mii voi­mak­kaas­ti päin­vas­tai­seen suuntaan.

        Niin ikään on vai­kea hyväk­syä väi­tet­tä­si, että työ­voi­man jou­kos­sa oli­si suu­ri mas­sa, joka oli­si täy­sin indif­fe­rent­ti työt­tö­myys­ris­kin suh­teen. Kar­ri­koi­dus­ti: jos täl­lai­sel­le hen­ki­löl­le tar­jo­taan kah­ta saman­lais­ta työ­paik­kaa, jois­ta toi­ses­ta ei voi tul­la irti­sa­no­tuk­si ja toi­ses­ta voi saa­da ken­kää kos­ka vain ilman irti­sa­no­mi­sai­kaa, valit­si­si työn­te­ki­jä työ­pai­kan arvalla.

        Nimi­merk­ki Syl­tyn kans­sa olen samaa miel­tä. Asian­tun­ti­ja­teh­tä­vis­sä tun­ti­palk­ko­jen ero “kor­til­la” ja “oman fir­man kaut­ta” teh­täes­sä tun­tuu ole­van 30–50% luok­kaa, ehdois­ta ja sopi­muk­sen pituu­des­ta riippuen.

        Ehdo­tet­tu lain­sää­dän­tö­muu­tos on sii­tä jän­nä, että se hei­ken­tää ehto­ja vain osas­sa yri­tyk­sis­tä. Toki toi­mia­lo­jen yri­tys­ra­ken­ne on eri­lai­nen; jol­lain on enem­män pk-fir­mo­ja ja jot­kin pyö­ri­vät suu­ry­ri­tys­ten varassa.

    2. Tut­ki­ja Puna­vuo­res­ta:
      Työ­nan­ta­ja voi näp­pä­räs­ti kier­tää koko työ­so­pi­mus­lain­sää­dän­nö pyy­tä­mäl­lä työn­te­ki­jää perus­ta­maan oman fir­man, ja osta­mal­la hänen yri­tyk­sel­tään työ­tä alihankintana. 

      Jon­ka jäl­keen työ­pa­nok­sen hin­ta on kaik­kien ris­kien ja vai­van siir­ryt­tyä työn­te­ki­jäl­le, aika pal­jon kor­keam­pi kuin suo­raan työllistettäessä.

      Kos­ka eihän se voi niin toi­mia, että irti­sa­no­mis­kyn­nyk­sen alen­nus menee palk­koi­hin (kuten esi­tät), mut­ta koko työ­so­pi­mus­lain­sää­dän­nön ja kai­ken byro­kra­tian sivuut­ta­mi­nen ei näy missään.

      Muu­ten, niil­lä aloil­la, joil­la TES-pal­kat ovat kor­keam­mat mil­lä työn­te­ki­jät tuli­si­vat töi­hin, työ­eh­to­jen (pie­ni) hei­ken­nys ei vai­ku­ta palk­ka­ta­soon. Mark­ki­na­palk­ka-aloil­la sen tuli­si tie­ten­kin näkyä, aina­kin jol­lain aikavälillä.

  19. Jos täs­tä kes­kus­te­lus­ta koet­taa tis­la­ta ulos oleel­li­set asiat, ne ovat mie­les­tä­ni nämä:

    Kysees­sä on ay-liik­keen ja SDPn val­mis­tau­tu­mi­ses­ta tule­viin edus­kun­ta­vaa­lei­hin. Irti­sa­no­mis­la­ki on vain teko­syy, jon­ka pie­nen mer­ki­tyk­sen kaik­ki ovat­kin tunnustaneet.
    OS sanoo tämän suo­raan: ”… on halut­tu antaa vaa­li­voit­to SDPl­le”. Kuka on halun­nut? Ay-lii­ke tie­ten­kin, joka vie­lä­pä uhkai­lee lait­to­mal­la poliit­ti­sel­la yleislakolla!
    Joku voi­si kysyä, että onko kysees­sä ay-liik­keen masi­noi­ma vallankaappaus?
    Enti­nen SDP-pre­si­dent­ti Ahti­saa­ri­kin juu­ri tokai­si, että ay-lii­ke on toi­min­nal­laan tuhoa­mas­sa hyvinvointiyhteiskuntamme.

    Toi­saal­ta kes­kus­te­lus­ta puut­tuu lähes koko­naan Irti­sa­no­mis­lain toi­sen osa­puo­len, pk-yri­tys­ten näkö­kul­ma. Siis se, että kovaa ris­kiä ottaen, pk-yri­tyk­set jou­tu­vat reaa­li­maa­il­man veri­ses­sä kil­pai­lus­sa tais­te­le­maan jokai­ses­ta kaupasta. 

    Jopa koti­maas­sa tämä tais­te­lu käy­dään usein kan­sain­vä­li­siä suu­ry­ri­tyk­siä vas­taan. Esi­mer­kik­si Amazon, ym. “hal­pis­kau­pat” jyrää­vät jo täy­sil­lä Suo­mes­sa. Kan­sain­vä­li­set vero­pa­ra­tii­si-yri­tyk­set näyt­tä­vät kaap­paa­van sote-sek­to­rin par­haat palat. 

    Täs­sä reaa­li­maa­il­mas­sa ei ole mitään työ­suh­de­tur­vaa, koe­ai­kaa, oikeu­den­mu­kai­suut­ta tai tasa-arvoa. Jos tasa-arvoa oli­si, oli­sin minä­kin Geor­ge Cloo­neyn näköinen…

    Onkin sel­vää, että rajua yrit­tä­jä­ris­kiä otta­van pk-yrit­tä­jän etua ei Suo­mes­sa nykyi­sin aja juu­ri kukaan. Ei aja­nut 90-luvul­la­kaan, kun monet kan­nat­ta­vat­kin yrit­tä­jät ajet­tiin Koi­vis­ton konklaa­vin toi­mes­ta kon­kurs­sei­hin ja itse­mur­hiin. Jat­kaa­ko Rin­teen konklaa­vi pian samaa SDPn traditiota?

    Isän­maas­taan huo­les­tu­nut pk-yrit­tä­jä Sep­po Korp­poo, joka elää reaalimaailmassa

    1. Sep­po Korp­poo: Enti­nen SDP-pre­si­dent­ti Ahti­saa­ri­kin juu­ri tokaisi

      Tokai­si kak­si vuot­ta sit­ten ja tuli juu­ri uudel­leen twiitatuksi.

  20. Olen lie­väs­ti lakie­si­tys­tä vas­taan. Syy­nä ovat kes­kus­te­lus­sa val­lin­nut ilma­pii­ri ja työn­te­ki­jöi­den lei­maa­mi­nen lus­muik­si, tai perä­ti “lais­koik­si tur­jak­keik­si”. Ymmär­rän että näin ei ole kaik­kien yrit­tä­jien mie­les­tä mut­ta jos­sain kuitenkin.Kaikki on ala ‑ja paik­ka­kun­ta­ko­hais­ta, ja kuvit­te­li­sin että näin voi olla aloil­la jois­sa tuot­ta­vuus ei ole kaik­kein paras­ta ja paik­ka­kun­nil­la jois­sa mini­mi­palk­ka­kin takaa koh­tuul­li­sen elin­ta­son, jos onnis­tuu saa­maan töitä. 

    Nämä on raken­teel­li­sia ongel­mia ja pitäi­si kor­ja­ta raken­teis­ta alkaen, eli pitä­kö yli­ään­sä tukea yri­tyk­siä joi­den kan­nat­ta­vuus on heikk­ko ja jot­ka eivät työl­lis­tä kuin pie­niä mää­riä ihmisiä/yritys? Eikö isois­sa yri­tyk­sis­sä osa­ta asioi­ta parem­min, kun toi­mi­taan yhteis­ten peli­sään­tö­jen mukaan. Ei Suo­men kan­san­ta­lous nouse tuke­mal­la risu­ka­so­ja joi­hin ei edes auri­ko pais­ta, ei vaan tar­vit­sem­me suu­ria vien­tibrän­de­jä, sel­lai­sia kuin Nokia oli.

  21. Keven­nys — vaik­ka­brit­ti­läi­nen iro­nia ei ole Suo­mes­sa tapa­na ede komiadeass:
    Kos­ka eko­no­mios­tit kan­nat­ta­vat irti­sa­nom­si­lain­sää­dän­töä tiet­tä­väs­ti yksi­mie­li­ses­ti, he voi­si­vat olla ver­rok­ki­ryh­mä, johon sen vai­ku­tuk­sia kokeil­la niin yksi­tyi­sis­sä ja jul­ki­sis­sa työ­suh­teis­sa työ­pai­kan koos­ta riip­pu­mat­ta. Kokei­luun voi­si­vat myös ilmoit­tau­tua mukaan kaik­ki muut­kin irti­sa­no­mis­lain kan­nat­ta­jat samoin ehdoin.

    Jos parin vuo­den jäl­keen kan­na­tus on edel­leen 100% ja eko­no­mis­tien työl­li­syys on paran­tu­nut yksi­tyi­sel­lä sek­to­ril­la, hom­ma var­maan toimii.

    Yli­pää­tään­la­ke­ja pitäi­si kokeil­la ensin. Ei kui­ten­kaan niin kuin perus­toi­meen­tu­loa kokeil­tiin. Eri­koi­nen lop­pu­tu­los oli myös se, että kun kokei­lus­sa saa­tiin onnis­tu­nees­ti ttyt­töm­niä työ­hön, kokei­lu tode­taan epä­on­nis­tu­neek­si eikä sitä jat­ke­ta tai laa­jen­ne­ta. Ehkä ei vas­tan­nut poliit­ti­sia tavoit­tei­ta, mei­naan se työllistäminen.

  22. Osmo “Sii­nä alku­vii­kon kes­kus­te­lus­sa irti­sa­no­mis­la­kia vas­tus­ta­nut piti sitä perus­teet­to­ma­na. Hän toi­mi kor­keas­sa ase­mas­sa osaa­mi­sa­lal­la ja ker­toi, että on jou­tu­nut irti­sa­no­maan hen­ki­löön mene­vis­tä syis­tä pal­jon työn­te­ki­jöi­tä, kos­ka nämä eivät ole sel­vin­neet töis­tään. Tämä teh­dään siir­tä­mäl­lä irti­sa­not­ta­vat ensin omaan yksik­köön ja sit­ten YT-menet­te­lys­sä lak­kaut­ta­mal­la tämä yksik­kö tar­peet­to­ma­na. Ihan by the book! Ei ihme, että isot yri­tyk­set pitä­vät asi­aa tar­peet­to­ma­na, kun mikään ei estä hei­tä irti­sa­no­mas­ta ketä huvit­taa. Tätä kik­kaa ei voi käyt­tää kol­men hen­gen yrityksessä.”

    Ei muu­ten tar­vit­se tuol­lais­ta kik­ka kolmosta.Kyllä lais­kan ta, huo­li­mat­to­man tai vahin­koa teke­vän voi irti­sa­noa, Ei sii­nä ole muu­ta ongel­maa kuin näy­tön kerää­mi­nen. Nyky­ään, kun työ­suo­rit­teis­ta kerä­tään dataa niin lais­kuus näkyy selvästi.Jos työ­suo­rit­tei­den mää­rä on esim 30 % vähäi­sem­pi kuin kesk­siar­vo niin voi antaa varoi­tuk­sen ja jos mää­rä ei nouse niin voi irtisanoa

    Samoin pit­kä­ai­kai­nen työ­ky­vyn­ale­ne­ma oikeut­taa irti­sa­no­mi­seen tai pur­kuun. Täs­sä mie­len­kiin­toi­nen KO pää­tös , eipä tai­da pik­ku­yri­tys selvitä.Mutta ei se sel­viä uuden­kaan lain mukaan, päin­vas­toin ‚aina kan­nat­taa rii­taut­taa, sil­lä se voi estää karenssin 

    http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/2006/20060104?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=irtisanominen%20laiminlyönti

    ” Yhtiö oli päät­tä­nyt pit­kään pal­ve­luk­ses­saan ollei­den A:n ja B:n työ­so­pi­muk­set lähet­tä­mäl­lä heil­le asi­aa kos­ke­vat kir­jal­li­set ilmoi­tuk­set ja varaa­mat­ta heil­le tilai­suut­ta tul­la kuul­luik­si työ­so­pi­mus­lain 9 luvun 2 §:n 1 momen­tis­sa sää­de­tyl­lä taval­la. Toi­saal­ta on otet­ta­va huo­mioon, että vaik­ka yhtiöl­lä ei ole ollut oikeut­ta A:n ja B:n työ­so­pi­mus­ten pur­ka­mi­seen, sil­lä on kui­ten­kin ollut perus­te päät­tää ne irtisanomalla. ”

  23. Uusi irti­sa­no­mis­la­ki tulee myös lisää­mään syr­jäy­ty­mis­tä eli kun työ­suh­de pure­taan hen­ki­lös­tä joh­tu­vis­ta syis­tä niin sii­tä jää pol­tin­merk­ki. Jos työ­to­dis­tuk­ses­sa lukee , että työ­suh­de päät­tyi hen­ki­lös­tä joh­tu­vis­ta syis­tä tai työ­suh­teen päät­ty­mi­sen syy­tä ei ole niin sel­lai­sen hake­mus len­tää roskikseen.

    Yksi syr­jäy­tet­ty mak­saa yhteis­kun­nal­le mil­joo­na, mut­ta monet ovat näkö­jään val­mii­ta mak­sa­maan tuon hinnan

    1. Lii­an van­ha:
      Uusi irti­sa­no­mis­la­ki tulee myös lisää­mään syr­jäy­ty­mis­tä eli kun työ­suh­de pure­taan hen­ki­lös­tä joh­tu­vis­ta syis­tä niin sii­tä jää pol­tin­merk­ki. Jos työ­to­dis­tuk­ses­sa lukee , että työ­suh­de päät­tyi hen­ki­lös­tä joh­tu­vis­ta syis­tä tai työ­suh­teen päät­ty­mi­sen syy­tä ei ole niin sel­lai­sen hake­mus len­tää roskikseen.

      Yksi syr­jäy­tet­ty mak­saa yhteis­kun­nal­le mil­joo­na, mut­ta monet ovat näkö­jään val­mii­ta mak­sa­maan tuon hinnan

      Jokai­nen­val­ti­see tien­sä työ­pai­koil­la. On lais­ka, työ­paik­kai­usaa­ja tai muu­ta jon­ka perus­teel­la voi sanoa irti. Toi­min­ta­ta­pan­sa työ­pai­kal­la on valint­see jokai­ne­ni­han itse. Ei työ­nan­ta­ja sii­hen syyl­li­nen. Myös seu­rauk­set täy­tyy ottaa vastaan:)

  24. vähä­mer­ki­tyk­se­tön

    Soi­nin­vaa­ra tai­si vahin­gos­sa kehit­tää juu­ri oikean sanan täl­lä möli­näl­le vesilasissa.

  25. >yrit­tä­jä voi käyt­tää irti­sa­no­mis­mah­dol­li­suut­ta pai­nos­taak­seen työn­te­ki­jöi­tä luo­pu­maan lail­li­sis­ta oikeuksistaan.

    Ehkä se on näin, mut­ta tämä­kin pai­nos­tus­mah­dol­li­suus on osin mei­dän pää­tös­pe­rus­tei­ses­ti itse tuot­ta­ma. Jul­ki­nen val­ta kan­nus­taa mei­tä pie­ny­rit­tä­jiä rek­ry­toi­maan. Olen itse­kin hil­jat­tain ano­nut ja saa­nut jul­kis­ta rahaa pal­kan­mak­suun työn­te­ki­jäl­le. Aja­tel­kaa jos oli­si päin­vas­toin, jul­ki­nen val­ta kan­nus­tai­si irti­sa­no­maan, mak­sai­si sii­tä esi­mer­kik­si irti­sa­no­mis­palk­kion. Sil­loin rek­ry­toin­ti­mark­ki­noil­la oli­si anka­ra kil­pai­lu työn­te­ki­jöis­tä, työ­tön voi­si pai­nos­taa rek­ry­toi­vaa työ­nan­ta­jaa luo­pu­maan lail­li­sis­ta oikeuk­sis­taan, muus­sa tapauk­ses­sa työn­te­ki­jä ei suos­tui­si tule­maan meil­le töihin.

  26. Hen­ki­lö­pe­rus­teel­la irti­sa­not­tu jou­tuu myös yhteis­kun­nan ran­kai­sun koh­teek­si. Eli karens­si on 2 kuu­kaut­ta uudes­sa­kin esi­tyk­ses­sä. Se mer­kit­see pie­ni­tu­loi­sel­le n 2500 euron sak­koa, kes­ki­tu­loi­sel­le n 5000 euroa.

    Rikos­puo­lel­la pitää mel­kein tap­paa , jot­ta sai­si yhtä suu­ren ran­gais­tuk­sen. Kes­ki­tu­loi­sel­la se mer­kit­si­si 100 päi­vä­sak­koa, pie­ni­tu­loi­sel­le 150 suu­rui­sen päi­vä­sa­kon nappaamista

    Muu­ten­kin Suo­mes­sa työ­tön­tä ran­gais­taan EU ran­kim­min, karens­se­ja jae­taan mie­li­val­tai­ses­ti ja useasti
    Useim­mis­sa EU-mais­sa ei edes tun­ne­ta karenssia

    1. Hen­ki­lö­pe­rus­teel­la irti­sa­not­tu jou­tuu myös yhteis­kun­nan ran­kai­sun koh­teek­si. Eli karens­si on 2 kuu­kaut­ta uudes­sa­kin esi­tyk­ses­sä. Se mer­kit­see pie­ni­tu­loi­sel­le n 2500 euron sak­koa, kes­ki­tu­loi­sel­le n 5000 euroa.

      Kes­kus­te­lu oli­si joten­kin raken­ta­vam­paa, jos täs­sä yhtey­des­sä muis­tet­tai­siin mai­ni­ta, että Sipi­lä tar­jo­si tämän kak­sois­ran­gais­tuk­sen pois­toa. Sik­si on vähän epä­re­hel­lis­tä vedo­ta siihen.

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Kes­kus­te­lu oli­si joten­kin raken­ta­vam­paa, jos täs­sä yhtey­des­sä muis­tet­tai­siin mai­ni­ta, että Sipi­lä tar­jo­si tämän kak­sois­ran­gais­tuk­sen pois­toa. Sik­si on vähän epä­re­hel­lis­tä vedo­ta siihen. 

        Tämä karens­sin pois­to oli jää­nyt itsel­tä­ni huo­maa­mat­ta, mut­ta aina­kin ilta­leh­den erääs­sä kuva­teks­tis­sä näin väi­te­tään Sipi­län sano­neen. Mikä­li näin on itse ehdo­tuk­ses­sa­kin, niin pääs­tään vii­mein sel­lai­seen ehdo­tuk­seen, jos­ta en itse aset­tui­si suo­raan vas­ta­rin­taan, vaan voi­sin aloit­taa kes­kus­te­lun. Ilma­pii­ri on kui­ten­kin tukah­du­tet­tu yli­mi­toi­te­tul­la ja tör­keäl­lä ehdo­tuk­sel­la, joten hom­ma men­köön puihin.

      2. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Kes­kus­te­lu oli­si joten­kin raken­ta­vam­paa, jos täs­sä yhtey­des­sä muis­tet­tai­siin mai­ni­ta, että Sipi­lä tar­jo­si tämän kak­sois­ran­gais­tuk­sen pois­toa. Sik­si on vähän epä­re­hel­lis­tä vedo­ta siihen.

        Eipä tar­jon­nut, ainoas­taan karens­sin lyhen­tä­mis­tä, joka on kor­ja­tus­sa esi­tyk­ses­sä. Sipi­lä puhui huo­li­mat­to­mas­ti, Lind­ström kor­jai­li erääs­sä toi­ses­sa yhteydessä

  27. O.S:” vaa­li­voit­to dema­reil­le. Se ei taas oikein pal­ve­le tavoi­tet­ta saa­da työ­mark­ki­nat toi­mi­maan paremmin”

    Ymmär­rän­kö nyt oikein ? Soi­nin­vaa­ra väit­tää dema­rien tule­van vaa­li­voi­ton hei­ken­tä­vän työ­mark­ki­noi­ta. Dema­rit taa­sen ovat vuo­sien ajan ilmoit­ta­neet luo­neen­sa suo­ma­lai­sen hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan. Ketä täs­sä pitää uskoa ?

    SAK/­Sos­Dem-akse­li ovat nyt kui­ten­kin ima­go­vas­ta­tuu­les­sa. Sil­ti kan­na­tus kyse­ly­jen mukaan nousee. Onko ris­ti­rii­ta mit­tauk­sen raken­tees­sa , mit­ta­kaa­vois­sa vai mis­sä ? Enem­mis­tö suo­ma­lai­sis­ta ei hyväk­sy nykyis­tä lak­koi­lua ja talous­e­lä­män häi­rin­tää. Kysee­na­lais­te­taan jopa SAK:n vero­va­paus. Koh­ta joku voi uskal­tau­tua pyhäin­hä­väis­tyk­seen ja kysee­na­lais­taa kol­mi­kan­nan. On men­ty jopa niin pit­käl­le, että EU:lle on kan­nel­tu yleissitovuudesta.

    Viro­lai­set raken­nus­työ­mie­het pais­ki­vat Suo­mes­sa töi­tä 24 / 7 ja sun­nun­tai­aa­mui­sin työt alka­vat 6–7 aikaan. Ovat­ko­han lisät SAK:n lakien mukai­sia ? Luu­li­si ole­van kal­lis­ta raken­ta­mis­ta, mut­ta niin vaan raken­nuk­set nouse­vat pika­vauh­tia ver­rat­tu­na koti­mai­seen rakentamiseen.

    Man­ner­laa­tat jyti­se­vät, mut­ta ovat­ko ammat­ti­liit­to­jen lak­ko­ken­raa­lit ja ken­raa­lit­ta­ret hereil­lä mis­sä nyt men­nään ? Lak­koa puk­kaa vaik­ka muu maa­il­ma menee eteenpäin.

  28. Sii­nä Soi­nin­vaa­ra vetää mut­kia vähän suo­rak­si, kun ver­taa asian­tun­ti­joi­ta jää­kiek­ko­val­min­ta­jiin. Työ­pai­kois­sa yleen­sä asian­tun­ti­jat eivät ole mitään yhden tai kah­den asian asian­tun­ti­joi­ta vaan hei­dät pal­ka­taan töi­hin teke­mään monia asioita.
    Asian­tun­ti­ja, joka ei ole joh­ta­vas­sa ase­mas­sa, on rivi­duu­na­ri sii­nä mis­sä muut. Jos­tain eri­tyis­osaa­mi­ses­ta hänel­lä voi olla parem­pi palk­ka kuin muil­la, mut­ta kos­ka työ­päi­vä on 8 h/päivä ei hän kui­ten­kaan ehdi teh­dä töi­tä 2 ker­taa enem­män kuin muut, vaik­ka oli­si kuin­ka “asian­tun­ti­ja”. Jos halu­aa pel­käs­tään kon­sul­tin mää­rä­ajak­si, kan­nat­taa vuo­kra­ta sel­lai­nen konsulttifirmasta. 

    Työ­nan­ta­jien, jot­ka ovat epä­var­mo­ja sii­tä epä­on­nis­tuu­ko jon­kun “asian­tun­ti­jan” rek­ry­toin­ti, kan­nat­taa sanoa että palk­ka on aluk­si lähes­tul­koot sama kuin rivi­duu­na­rin, mut­ta jos osaat teh­dä sen lisäk­si sitä tai tätä, ja sii­tä on näyt­töä, voi palk­ka nous­ta. Jos eri­tyis­osaa­mi­nen osoit­tau­tuu­kin kapeam­mak­si kuin mitä toi­vot­tiin, ei palk­kaa sit­ten tar­vit­se­kaan nos­taa, mut­ta hän saa jat­kaa teke­mään samo­ja töi­tä kuin muut, mut­ta tuo­da pik­ku­hil­jaa uusia ideoi­ta työyhteisöön.

    Joka tapauk­ses­sa moti­vaa­tio­ta ei kel­lään nos­te­ta sil­lä että “saat tämän työn jos täy­tät kaik­ki vaa­ti­muk­set” ja jos ei täy­tä, niin kenkää.

  29. Puhut asian lai­das­ta. Ei riti­sa­ni­mi­sen hel­pot­ta­mi­nen kske sitä että ikään­ty­vän saa irti­sa­noa iän perus­teel­la:) Se on lai­ton­ta nyt ja tule­vai­suu­des­sa. Ainoa syy jon­ka vuok­si ikään­ty­neen saa sajoa irti on tuon­tan­nol­li­se ja talou­dell­siet syyt. Mutta…Sinäkin tiedät…jos irti­sa­noo noil­la perus­teil­la on uuden työn­te­ki­jän palk­kaa­mi­seen 6 kuu­kau­den karens­si. Jos sinä aikan pal­kaa työn­te­ki­jän on pal­kat­ta­va takai­sin irtisanottu:)

    1. Heik­ki Kela:
      Puhut asian lai­das­ta. Ei riti­sa­ni­mi­sen hel­pot­ta­mi­nen kske sitä että ikään­ty­vän saa irti­sa­noa iän perus­teel­la:) Se on lai­ton­ta nyt ja tule­vai­suu­des­sa. Ainoa syy jon­ka vuok­si ikään­ty­neen saa sajoa irti on tuon­tan­nol­li­se ja talou­dell­siet syyt. Mutta…Sinäkin tiedät…jos irti­sa­noo noil­la perus­teil­la on uuden työn­te­ki­jän palk­kaa­mi­seen 6 kuu­kau­den karens­si. Jos sinä aikan pal­kaa työn­te­ki­jän on pal­kat­ta­va takai­sin irtisanottu:)

      Mon­ta virhettä.Ikääntyneen voi irti­sa­noa esim jos työ­ky­ky on alen­tu­nut pysy­väs­ti tai pikäaikaisesti.Useimmiten näin käy ikään­ty­mi­sen myö­tä, sai­rau­den tai pel­kän ikään­ty­mi­sen aiheut­ta­man suo­ri­tus­ky­vyn las­kun vuok­si . Uusi laki vie­lä hel­pot­taa tätä.

      Kan­nat­tai­si miet­tiä van­he­nee­ko itse ?

      Takai­sin­ot­to­vel­voi­te on vain jos kor­vaa­jan työn­ku­va on 100 % sama kuin irti­sa­no­tun. Täy­tyy olla aika­moi­nen tum­pe­lo yrit­tä­jä, jos ei osaa teh­dä vähän eri­lais­ta teh­tä­vä­ku­vaa jos ei halua työn­te­ki­jää takaisin

  30. Ei voi kun ihme­tel­lä kun seu­raa lak­ko­ken­raa­lien toi­min­taa: joh­taa­ko Suo­mea demo­kraat­ti­ses­ti valit­tu ja par­la­men­taa­ri­ses­ti hal­lit­se­va enem­mis­tö­hal­li­tus vai ulko­par­la­men­taa­ri­nen ay-lii­ke ? Poliit­ti­set lakot voi hyvin kiel­tää tai aina­kin voi­mak­kaas­ti rajoittaa.

    Toi­nen kysy­mys: kos­ka vero­va­paa ay-räls­si aikoo osal­lis­tua hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan rahoit­ta­mi­seen mak­sa­mal­la veroa pää­oma­tu­lois­taan ? vero­va­paan yleis­hyö­dyl­li­syy­den kaa­vun alla tapah­tu­va kup­paa­mi­nen on härs­kiä ja kak­si­nais­mo­ra­lis­mia kun SDP samaan aikaan puhuu vero­poh­jien tii­vis­tä­mi­sen puo­les­ta eli siis vero­tuk­sen kiris­tä­mi­ses­tä jon­ka tie­ten­kin muut mak­sa­vat. Puna­pää­oma on aina käsi naa­pu­rin tas­kul­la. Nyky­muo­toi­nen ay-lii­ke on kyl­män sodan ajan peru­ja ja pahas­ti ajas­taan jäljessä.

    Lak­koa­se on sijais­toi­min­taa, nyt täh­dä­tään edus­kun­ta­vaa­lei­hin. SDP on täy­sin ay-liik­keen vanki.

    1. Yri­tys­tu­kien per­kaus loppui,kun EK ilmoit­ti että se ei käy. Asian­tun­ti­joi­den mukaan suu­rin osa on tur­hia tai jopa haitallisia.
      Samoin EK uhkai­lee toistuvasti,että työ­pai­kat vie­dään muu­al­le ellei Edus­kun­ta alis­tu EKn vaatimuksiin

      Joil­le­kin ulko­par­la­men­taa­ri­nen vai­kut­ta­mi­nen on sallittua.

      Ja ilman ay- lii­ket­tä pai­kal­li­nen sopi­mi­nen on keräämistä.

      https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005862109.html

      1. Sekö tosi­aan on demo­kra­tian puh­tain­ta ydin­tä, kun pää­oma uhkaa siir­tää tuo­tan­non hal­pa­mai­hin, jos ei toteu­te­ta sil­le mie­leis­tä hal­li­tus­po­li­tiik­kaa? Sekö on kau­nein­ta par­la­men­ta­ris­mia kun Suo­men Yrit­tä­jät nyt vie koko hal­li­tus­ta rai­ve­lis­ta miten huvit­taa? Eipäs por­va­ri­puu­de­li­toi­mit­ta­jat, ‑kolum­nis­tit ja pää­kir­joi­tus­toi­mit­ta­jat myl­vi täs­tä koli­kon toi­ses­ta puo­les­ta kos­kaan. Ay-lii­ke on aina vaan näy­tel­män rois­to, vaik­ka pal­jon pahem­pia­kin löy­tyy työn­te­ki­jä­puo­len leiristä.

        Elin­kei­noe­lä­mä on osta­nut itsel­leen vaa­li­ra­hal­la por­va­ri­hal­li­tuk­sen käsi­kas­sa­rak­seen. Tämä ei ole demokratiaa.

        Sitä pait­si ei ay-lii­ke oikeis­to­lai­sen val­ta­vir­ta­me­dian mie­les­tä sai­si yli­pää­tän­sä­kään teh­dä mitään. Ei saa olla mie­li­pi­tei­tä poli­tii­kas­ta, ei saa edes puo­lus­taa jäse­nis­tön etu­ja, ei saa lak­koil­la kos­kaan eikä mis­tään syys­tä. Ainoa mitä ay-liik­keel­lä on lupa teh­dä, on kuih­tua pois.

  31. Tuos­sa on sanas­ta sanaan mitä Sipi­lä lupasi.Hän ei siis luvan­nut pois­taa karens­sia vaan miet­tiä sank­tioin­tia ja tuo­da sit­ten lopul­li­nen esi­tys lakiehdostuksessa

    ”Minun mie­les­tä se, että jos hen­ki­lö­pe­rus­tai­sen alen­ne­tun kyn­nyk­sen vuok­si sano­taan irti, sii­tä ei sai­si tul­la tupla­ran­gais­tus­ta. Tämä on kysy­mys, jota me nyt mie­tim­me hyvin, hyvin tark­kaan ja me otam­me lausun­to­pa­laut­teen hyvin tark­kaan huo­mioon ja sit­ten teem­me hal­li­tuk­sen lopul­li­sen esityksen.”

  32. Täs­sä on myös sel­lai­nen näkö­kul­ma, että 70 % vir­he­rek­ry­toin­neis­ta syy on rekrytoijassa.Ei ole yksin­ker­tai­ses­ti osat­tu mää­ritl­lä mil­lais­ta osaamista/henkilöä haetaan

    Nyt yrit­tä­jä halu­taan vapaut­taa vir­hei­den­sä aiheut­ta­mis­ta seu­rauk­sis­ta. Eli yrit­tä­jän vir­heet pis­te­tään työn­te­ki­jän piikkiin

  33. Teh­tai­ta on pan­tu pal­jon kiin­ni. Siir­rym­me pikuu­hil­jaa koh­ti pal­ve­lu­yh­teis­kun­taa ja täl­lai­ses­sa yhteis­kun­nas­sa työ­lis­tä­jät ovat näi­tä pie­niä yri­tyk­siä. Eli yrit­tä­jiä kan­nat­tai­si kuun­nel­la eikä tais­tel­la vastaan.

  34. Ongel­ma täs­sä fars­sis­sa on sii­nä, että samal­la lakie­si­tyk­sel­lä on teh­ty kah­ta eri asi­aa, eikä näi­tä asioi­ta olla riit­tä­vän sel­keäs­ti eriy­tet­ty toi­sis­taan. Nämä kak­si asi­aa ovat hel­pom­man irti­sa­no­mi­sen aikaan­saa­ma työ­mark­ki­noi­den dyna­mii­kan kas­vu, ja yrit­tä­jä­ris­kin siir­tä­mi­nen yrit­tä­jäl­tä työntekijälle.

    Ensim­mäi­nen koh­ta on var­mas­ti ihan talous­tie­teel­li­ses­ti perus­tel­ta­vis­sa, eli jos irti­sa­no­mi­nen on hel­pom­paa, tuot­ta­vuus kas­vaa, työl­li­syy­sas­te nousee ja lopul­ta kai­kil­la on kivem­paa kuin ennen. Jäl­kim­mäi­nen koh­ta taas on puh­taan ideo­lo­gis­ta tulon­jaon poliit­tis­ta uudel­leen­jär­jes­tä­mis­tä, mis­tä työn­te­ki­jä­puo­li on ansai­tus­ti ja oikeu­te­tus­ti vähin­tään yhtä kova­ää­ni­nen ja rai­vos­tu­nut kuin yrit­tä­jä­puo­li­kin, var­sin­kin kun työn­te­ki­jä­puo­li kokee teh­neen­sä tulon­ja­ko­po­li­tii­kas­sa hal­li­tuk­sel­le iso­ja myön­ny­tyk­siä jo ns. “kil­pai­lu­ky­ky­so­pi­muk­sen” aikana.

    Parem­pi rat­kai­su oli­si ollut eriyt­tää nämä kak­si asi­aa toi­sis­taan, ja esit­tää ensi­si­jai­ses­ti tulon­jaol­li­ses­ti neut­raa­lia mal­lia irti­sa­no­mi­sen hel­pot­ta­mi­seen. Kaik­kein sel­kein­tä oli­si yksin­ker­tai­ses­ti aset­taa irti­sa­no­mi­sel­le hin­ta­lap­pu: hihas­ta ravis­ta­mal­la läh­tö­koh­ta neu­vot­te­le­mi­sel­le voi­si olla vaik­ka­pa kol­men kuu­kau­den palk­kaa vas­taa­va sum­ma alle vii­si vuot­ta työ­suh­tees­sa olleil­le, ja puo­len vuo­den palk­kaa vas­taa­va sum­ma pidem­piai­kai­sil­le työn­te­ki­jöil­le. Täl­lai­sel­la ker­ta­kor­vauk­sel­la työ­nan­ta­ja voi­si sit­ten irti­sa­noa työn­te­ki­jän pel­käl­lä ilmoi­tuk­sel­la, ihan ilman ras­kai­ta byro­kraat­ti­sia prosesseja.

    Tulon­jaol­li­ses­ti neut­raa­lin työ­elä­män jous­ta­vuut­ta lisää­vän laki­uu­dis­tuk­sen läpi­me­non (ja voi­mas­sa pysy­mi­sen) toden­nä­köi­syys on pal­jon suu­rem­pi kuin sel­lai­sen laki­uu­dis­tuk­sen, jol­la pyri­tään paran­ta­maan yhden osa­puo­len tulos­ta toi­sen kus­tan­nuk­sel­la, vaik­ka kuin­ka samal­la väi­tet­täi­siin “kakun” kasvavan.

    Yli­pää­tään usei­den eri tavoit­tei­den lei­po­mi­nen yhden ja saman lakie­si­tyk­sen sisään on ollut iso ongel­ma jo pit­kään. Kun lakie­si­tys­ten taus­tal­la on seka­va sop­pa eri­lai­sia toi­sis­taan irral­li­sia tavoit­tei­ta, on lakie­si­tyk­siä vas­taan argu­men­toi­mi­nen aivan lii­an help­poa, ja nii­den puo­les­ta argu­men­toi­mi­nen lii­an vai­ke­aa. Lop­pu­tu­lok­se­na saa­daan huo­no­ja esi­tyk­siä, joi­ta kukaan ei kan­na­ta eikä mitään lopul­ta saa­da aikaiseksi.

  35. Vasem­mis­to dema­rit mukaan­lu­kien ei ole lopul­ta kos­kaan luo­pu­nut aja­tuk­ses­ta että val­ta kas­vaa kivää­rin pii­pus­ta. Alka­val­la vii­kol­la äänes­tet­täes­sä hal­li­tuk­sen luot­ta­muk­ses­ta näh­tä­neen kuin­ka vih­reät mene­vät tähän mukaan.

    Poliit­ti­seen kes­kus­taan tar­vit­tai­siin todel­la­kin uusi puo­lue jol­la on jokin muu tar­koi­tus kuin toi­mi­mi­nen haja-asu­tusa­luei­den edun­val­von­taor­ga­ni­saa­tio­na. Lii­ke Nyt ei ole tämä puolue.

    1. spot­tu: Alka­val­la vii­kol­la äänes­tet­täes­sä hal­li­tuk­sen luot­ta­muk­ses­ta näh­tä­neen kuin­ka vih­reät mene­vät tähän mukaan.

      Pis­teet Ante­ro Vartialle.

  36. Yrit­tä­jäl­lä­kin on irti­sa­no­mis­suo­ja ja pal­jon parem­pi kuin työn­te­ki­jäl­lä. Kun teet esim urak­ka­so­pi­muk­sen niin ei sii­tä pää­se eroon vaik­ka yrit­tä­jä oli­si huo­no. Ensin pitää varot­taa ja sit­ten­kin sopi­muk­sen pur­ka­mi­nen vaa­tii pai­na­van syyn , jot­ta sopi­muk­sen voi purkaa.

    Raken­nusa­la on hyvä esi­merk­ki sii­tä, miten yrit­tä­jä voi teh­dä sut­ta ja sekun­daa eikä hän jou­du sii­tä vas­tuuseen. Yrit­tä­jä voi myö­häs­tel­lä ja laa­tu voi olla keh­no, mut­ta sopi­mus­ta ei voi pur­kaa ennen kuin on syn­ty­nyt mit­ta­vat vahingot. .

    Ja kor­vaus on vain max n 10 % alen­nus urakkasopimukseen. 

    Tämä­kin tekee asias­ta eriar­vois­ta­van, yrit­tä­jän sopi­mus tur­va­taan perus­tus­lain omai­suu­den suo­jal­la , joka on vah­va suoja.

    Työn­te­ki­jän sop­pa­ril­la voi pyyh­kiä takapuolta

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.