Irtisanomislaista

Ajat­telin pysyä hil­jaa pienyri­tys­ten irti­sanomis­laista, kos­ka tässä keskustelus­sa ei ole enää kyse asioista eikä argu­menteista vaan mieliku­vista, joil­la men­nään eduskun­tavaalei­hin. Kun nyt kuitenkin blogikir­joituk­seni asi­as­ta alku­vuodes­ta on kaivet­tu esille, esitän asi­as­ta muu­tamia näkökohtia.

Osal­lis­tu­in alku­vi­ikos­ta erääseen tilaisu­u­teen, jon­ka alus­sa keskustelti­in irti­sanomis­laista. Kom­men­toin tässä myös eräitä argu­ment­te­ja, joi­ta käytet­ti­in lain vastustamiseen.

Ensik­si halu­an sanoa, että pidän hal­li­tuk­sen toim­intaa täysin pöhkönä. Asia on aika vähämerk­i­tyk­setön kum­mallekin osa­puolelle, mut­ta jostain syys­tä on halut­tu lahjoit­taa vaalivoit­to demareille. Se ei taas oikein palvele tavoitet­ta saa­da työ­markki­nat toim­i­maan parem­min. Täl­laiset asi­at hoide­taan vaa­likau­den alus­sa, ei juuri ennen eduskuntavaaleja.

Itse asi­as­ta. Niille, joiden osaamis­es­ta ja työ­panok­ses­ta työ­nan­ta­jat kil­pail­e­vat veris­es­ti, asial­la ei ole merk­i­tys­tä. Työ­suhde­tur­val­la on merk­i­tys­tä vai niiden kannal­ta, joiden ase­ma työ­markki­noil­la on heikko. Heil­lä ei ole sel­l­aista eri­tyiskykyä, jos­ta yri­tyk­set oli­si­vat riip­pu­vaisia. Joko täl­laista eri­tysosaamista ei ole koskaan ollutkaan tai se on kadon­nut ajan kulues­sa, ter­vey­den heiken­tyessä ja maail­man muuttues­sa. Eri­tyiskyky ei ole mitään kovin elit­is­tistä. Hyvä raken­nusalan ammat­ti­lainen on todel­la kysyt­ty juuri nyt.

Työ­markki­naase­mal­taan heikko­jen kesku­udessa vah­va työ­suhde­tur­va on hyvä niiden kannal­ta, joil­la on työ­paik­ka ja vas­taavasti huono asia niiden kannal­ta, joil­la ei ole työ­paikkaa, kos­ka kyn­nys hei­dän työl­listämiseen­sä nousee. Kun työssä ole­vaa lus­mua ei voi irti­sanoa, ei vas­taavasti hevil­lä palkata ketään, jon­ka pelätään alka­van lus­muil­la heti koe­jan päätyttyä

Koko yhteiskun­taa ajatellen on hyvä asia, että yri­tys­ten on vaikea irti­sanoa ikään­tyvää työn­tek­i­jää sen vuok­si, että tämän työ­panos alkaa olla vähän heiken­tynyt, kos­ka sen jäl­keen työ­panok­sen arvo putoaa nol­laan. Tämän var­jop­uole­na on se, että jos ikään­tyvä kuitenkin joutuu työt­tömäk­si, näil­lä pelisään­nöil­lä hän­tä ei kan­na­ta palkata toiseen yri­tyk­seen. Tulok­sen näkee tilastoista.

Hyvän irti­sanomis­suo­jan hyödyt työn­tek­i­jälle ovat isois­sa ja pienis­sä yri­tyk­sis­sä työn­tek­i­jälle yhtä suuret, mut­ta hai­tat pie­nille yri­tyk­sille huo­mat­tavasti suurem­mat kuin suurille. Isos­sa yri­tyk­sessä voidaan aina löytää muu­ta tekemistä sel­l­aiselle, joka ei enää selviä siitä tehtävästä, johon hänet on palkat­tu, mut­ta pienis­sä ei tätä mah­dol­lisu­ut­ta useinkaan ole. Tämä puoltaisi sitä, että laki olisi eri­lainen eri koikoisille yri­tyk­sille niin kuin se on Italiassakin.

Asiantun­ti­jan tilanne on eri asia kuin lukuhihnatyöntekijän

Aiem­mas­sa postauk­ses­sani yritin havain­nol­lis­taa eri­ty­isosaa­jan erot­ta­mat­to­muut­ta siihen, mitä tapah­tu­isi jääkiekko­joukkueelle, jos se ei saisi irti­sanoa epäon­nis­tunut­ta val­men­ta­jaansa. Mon­elta jäi esimerkin sisältö ymmärtämät­tä, kos­ka he keskit­tyivät ker­tomaan, mik­si tämä on juridis­es­ti eri asia, kun minä yritin keskit­tyä asian sisäl­löl­lisi­in vaikutuksiin.

Ker­rot­ti­in, että val­men­ta­ja on palkat­tu määräaikaiseen työ­suh­teeseen, ja palka­n­mak­su jatkuu määräa­jan lop­pu­un. Määräaikaisu­us kai pitää perustel­la. Eikö HIFK tiedä, tarvit­seeko se val­men­ta­jaa vuo­den kulut­tua ja muut­tuuko määräaikainen työ­suhde pysyväk­si, jos määräaikaisuuk­sia on mon­ta peräkkäin?  Olen­nais­ta­han tässä on, että erot­ta­mat­to­muus ei sovi val­men­ta­jan työhön niin kuin se ei sovi toim­i­tusjo­hta­jan tehtäväänkään. Ei se ole juridi­nen vaan hyvin käytän­nölli­nen asia.

Jos yri­tys han­kkii asiantun­ti­jan tuo­maan yri­tyk­seen osaamista, jota yri­tyk­sessä ei ole, se muis­tut­taa enem­män jääkiekko­val­men­ta­jan pestiä kuin kahvi­lan tar­joil­i­jan työtä. Jos tar­joil­i­ja ei osaa työtään, työ­nan­ta­jan on opastet­ta­va, mut­ta työ­nan­ta­ja ei voi opas­taa asiantun­ti­jaa, jon­ka piti osa­ta juuri sitä, mitä kukaan muu yri­tyk­sessä ei osaa.

Jos asi­aan halu­taan rak­en­tavaa ratkaisua, voisi ajatel­la, että olisi eri­laisia työ­suhtei­ta, sel­l­aisia kuin on jääkiekko­val­men­ta­jil­la ja sel­l­aisia kuin on kahvi­lan tar­joil­i­jal­la. Irti­sanomis­la­ki siir­ret­täisi­in toisin sanoa Aka­van murheek­si. Työ­suh­teen alus­sa ker­rot­taisin, kumpaa lakia tässä nou­date­taan ja sen heikom­man irti­sanomis­suo­jan mukaisen (mut­ta mah­dol­lis­es­ti muuten työn­tek­i­jälle edullisem­man) käyt­tö pitäisi perustel­la niin kuin pitää perustel­la määräaikaisuuskin.

Isot yri­tyk­set voivat irti­sanoa kenet haluavat

Siinä alku­vi­ikon keskustelus­sa irti­sanomis­lakia vas­tus­tanut piti sitä perus­teet­tomana. Hän toi­mi korke­as­sa ase­mas­sa osaamisalal­la ja ker­toi, että on joutunut irti­sanomaan henkilöön menevistä syistä paljon työn­tek­i­jöitä, kos­ka nämä eivät ole selvin­neet töistään. Tämä tehdään siirtämäl­lä irti­san­ot­ta­vat ensin omaan yksikköön ja sit­ten YT-menet­telyssä lakkaut­ta­mal­la tämä yksikkö tarpeet­tomana. Ihan by the book! Ei ihme, että isot yri­tyk­set pitävät asi­aa tarpeet­tomana, kun mikään ei estä heitä irti­sanomas­ta ketä huvit­taa. Tätä kikkaa ei voi käyt­tää kol­men hen­gen yrityksessä.

Pienis­sä yri­tyk­sis­sä työn­tek­i­jän ase­ma on joko hyvä tai hyvin huono

Loogiset argu­men­tit ovat pienyri­tys­ten helpom­man irti­sanomisen puolel­la, mut­ta sit­ten tule­vat ne reaal­i­maail­man kysymyk­set. Hen­ki on pienis­sä yri­tyk­sis­sä yleen­sä parem­pi kuin suuris­sa, mut­ta ei aina. Kaik­ki yrit­täjät eivät ole mitään pul­mu­sia, vaan joukos­sa on varsi­naisia siko­ja. Sel­l­ainen yrit­täjä voi käyt­tää irti­sanomis­mah­dol­lisu­ut­ta pain­os­taak­seen työn­tek­i­jöitä luop­umaan lail­li­sista oikeuk­sis­taan. Jos et suos­tu ilmaiseen yli­työhön, saat kenkää. Tämä voi olla merkit­tävä argu­ment­ti irti­sanomis­lakia vas­taan – tai sen puoles­ta, että ongel­maan etsitään parem­pi ratkaisu.

Pienis­sä yri­tyk­sis­sä ei ole lain­opil­lista osastoa

Keskustelus­sa kävi myös ilmi, että kun pienyri­tys on hävin­nyt irti­sanomisen työ­tuomiois­tu­imes­sa, syynä on yleen­sä se, ettei yrit­täjä ole osan­nut tehdä irti­san­omista pykälien mukaan. Itse irti­sanomi­nen sinän­sä olisi ollut perustelua, mut­ta ensin pitää esimerkik­si antaa varoi­tus. Näistä tilanteista sik­iävät nämä kaupunki­tar­i­nat siitä, kuin­ka mah­do­ton oli työn­tek­i­jä ja silti yrit­täjä hävisi jut­tun­sa. Älkää siis palkatko kuin sukulaisianne!

Pienyrit­täjät osaa­vat yleen­sä oman työn­sä, mut­ta heil­lä ei ole oikeusti­eteel­listä tutk­in­toa. Niin­pä lähetän ter­veisiä Suomen yrit­täjille. Kun te nyt kuitenkin häviätte tämän jutun, kan­nat­taisiko perus­taa pienyri­tyk­sen irti­sanomis­palvelu, joka neu­voo jäsen­mak­sua vas­taan irti­san­omisti­lanteis­sa, jot­ta ilmi­selvät tapauk­set eivät kaadu yrit­täjän osaamattomuuteen.

Tämä ei tuk­isi sitä sikail­i­jayrit­täjää, joka käyt­täisi irti­sanomis­mah­dol­lisu­ut­ta lait­tomaan työn­tek­i­jöi­den painostamiseen.

Riit­tääkö piden­net­ty koeaika?

On vedot­tu siihen, että puolen vuo­den koea­jan pitäisi riit­tää. Se oli selvä paran­nus, mut­ta ei poista ongel­maa. Ihmiset voivat ajan mit­taa myös muut­tua. Joskus päädytään myös vuosien jäl­keen avio­eroon, vaik­ka aluk­si meni ihan hyvin.

Tämän keskustelun ikävin puoli on siinä, että se on antanut monille yri­tyk­sille viestin: olkaa todel­la varovaisia ja valikoivia palkates­sanne työvoimaa. Kos­ka lus­mus­ta ei pääse eroon kuin isol­la rahal­la, palkatkaa vain sel­l­aisia, joista olette täysin var­mo­ja. Tämä lisää rak­en­teel­lista työt­tömyyt­tä. Demar­it vielä julis­ta­vat, että kun vain äänestätte heitä, riistäjäsi­at eivät pääse lus­muista eroon mitenkään.

= = = =

Olisiko tässä sisäl­löltään vähämerk­i­tyk­sisessä kiis­tas­sa kyse ihan jostain muus­ta? Ay-puolelta moni on sanonut, että hal­li­tuk­sen suurin syn­ti on, että se on tehnyt päätök­sen kolmikan­taisen menet­te­lyn ulkop­uolelle. Monil­la bar­rikadin molem­mil­la puo­lil­la näyt­tää ole­van itse asi­as­sa kysymys siitä, tuleeko ay-liik­keelle olla Suomes­sa veto-oikeus eduskun­nan päätöksiin.

 

 

62 vastausta artikkeliin “Irtisanomislaista”

  1. Fik­sua pohdintaa. 

    Viimeiseen kap­paleeseen tiivistyy paljon:
    Ehkä kyseessä on joku yrit­täjien ja EK:n sala­juoni, jol­la nos­tate­taan oman puolen tais­teluhenkeä ja pyritään korosta­maan vastapuolen suh­teet­toman suur­ta val­taa tule­vaa suurem­paa koitos­ta varten. Eteläran­nas­sa laskel­moidaan, että kun tarpeek­si mon­ta lakkoa ja työ­tais­telua saadaan nos­tatet­tua pie­nil­lä asioil­la, niin tavalli­nen kansa kään­tyy AY-liiket­tä vas­taan ja työ­nan­ta­japuoli pääsee viimein kyseenalais­ta­maan yleis­si­tovu­u­den tosissaan?

    Samal­la­han pitää muis­taa, että hal­li­tus ei tee päätök­siä, vaan eduskun­ta. Hal­li­tus pelkästään esit­telee ja valmis­telee. Tämä on tietysti enem­mistöhal­li­tusten aikana vähän saivartelua, mut­ta ehkä Suomes­sakin voitaisi­in nähdä vähemmistöhallituksia?

    Kun kysymys muute­taan muo­toon, että pitääkö AY-liik­keel­lä olla veto-oikeus eduskun­nan päätök­si­in, niin ale­taan läh­estyä sitä asioista oikeil­la nimil­lä puhumista.

  2. Kir­joituk­ses­sani mielestäni ohite­taan täysin se seik­ka, että irti­sanomis­lakiesi­tyk­sen mukaan voidaan ihmisiä kohdel­la eri tapaan riip­puen työl­listävän yri­tyk­sen koos­ta. Se ei siis oikein istu yhden­ver­taisu­us­pe­ri­aat­teeseen. En tiedä onko tästä vas­taavia esimerkke­jä muut­ta­maan mielipi­det­täni. Myöskin isom­man yri­tyk­sen irti­sanomiskeinot helpot­tuvat, sil­lä jatkos­sakin voidaan siirtää heikom­min suo­ri­u­tu­jat omaan tytäry­htiöön ja sieltä irti­sanom­al­la, perustekyn­nys vain alentuu.

      1. Osmo Soin­in­vaara:
        Virkamiehen erottmi­nen on paljon vaikeam­paa kuin muiden palka­nsaa­jien erottmaminen.

        Juu, ja toim­i­tusjo­hta­jan erot­ta­mi­nen on paljon helpom­paa, eikä sekään liity kom­ment­ti­in johon vas­t­a­sit. Virkamiehiä ei työsken­tele minkään kokoi­sis­sa yri­tyk­sis­sä. Ongel­ma on keinotekoinen ero keskenään kil­paile­vien yri­tys­ten välil­lä, ja toisaal­ta niiden työn­tek­i­jöi­den välil­lä tilanteessa, jos­sa muut työe­hdot ja sovel­let­ta­va TES ovat muuten samat. Ja jos nykyi­nen malli muka tekee ensim­mäisen työn­tek­i­jän palkkaamis­es­ta liian han­kalaa yrit­täjille, niin uudel­la mallil­la sitä 21. palkol­lista ei kan­nat­taisi ottaa mis­sään olo­suhteis­sa, ja yri­tys­ten kasvulle muo­dos­tu­isi paha kynnys.

      2. Sinivihreä: Juu, ja toim­i­tusjo­hta­jan erot­ta­mi­nen on paljon helpom­paa, eikä sekään liity kom­ment­ti­in johon vas­t­a­sit. Virkamiehiä ei työsken­tele minkään kokoi­sis­sa yri­tyk­sis­sä. Ongel­ma on keinotekoinen ero keskenään kil­paile­vien yri­tys­ten välil­lä, ja toisaal­ta niiden työn­tek­i­jöi­den välil­lä tilanteessa, jos­sa muut työe­hdot ja sovel­let­ta­va TES ovat muuten samat. Ja jos nykyi­nen malli muka tekee ensim­mäisen työn­tek­i­jän palkkaamis­es­ta liian han­kalaa yrit­täjille, niin uudel­la mallil­la sitä 21. palkol­lista ei kan­nat­taisi ottaa mis­sään olo­suhteis­sa, ja yri­tys­ten kasvulle muo­dos­tu­isi paha kynnys.

        Ei se noin toimisi. Se toimisi niin, että yrit­täjä, palkat­tuaan ensin ilmeisen onnis­tuneesti 19 työn­tek­i­jää yri­tyk­seen­sä itsen­sä lisäk­si, on oppin­ut rekry­toimisen niin hyvin, että toden­näköisyys onnis­tua 20. työn­tek­i­jän rekry­toin­nis­sa on huo­mat­tavasti korkeampi kuin ensim­mäistä ker­taa sitä tehdessä. Lisäk­si isom­pana yri­tyk­senä yrit­täjäl­lä on mah­dol­lista jär­jestel­lä työte­htäviä aivan eri taval­la kuin kah­den hen­gen puljul­la, jos kävisikin niin, että virherekry­toin­ti tulisi silti tehtyä. Mitä isom­pi yri­tys, sitä helpom­pi sen on selvitä virherekry­toin­nista ilman sen suurem­pia ongelmia.

    1. Niin se menee:
      Kir­joituk­ses­sani mielestäni ohite­taan täysin se seik­ka, että irti­sanomis­lakiesi­tyk­sen mukaan voidaan ihmisiä kohdel­la eri tapaan riip­puen työl­listävän yri­tyk­sen koos­ta. Se ei siis oikein istu yhden­ver­taisu­us­pe­ri­aat­teeseen. En tiedä onko tästä vas­taavia esimerkke­jä muut­ta­maan mielipidettäni. 

      Jo nyt yliopis­tot ovat toim­i­neet jo kym­meniä vuosia siten, että tutk­i­jat ovat ketjute­tuis­sa määräaikaistöis­sä. Jos julka­isu­ja ei tarpeek­si syn­ny ja muuten työ­suori­tus tyy­dytä, ei määräaikaisu­udelle löy­dy jatkoa. Tuos­sa FB:n puolel­la keskustelin samas­ta aiheesta yliopis­ton puolel­la yhä työsken­televän opiskelukaveri­ni kanssa, osas­ton 50 henkilöstä taisi olla neljäl­lä pysyvä työ­suhde, ja pisim­mät määräaikaisuuk­sien ketju­tuk­set yli 20 vuotta. 

      Itsel­länikin koke­mus­ta asi­as­ta, yliopis­tois­sa ja val­ti­ol­li­sis­sa tutkimus­laitok­sis­sa työ­suh­teeni olleet määräaikaisia ketjus­sa, yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la sen­tään jo toinen tois­taisek­si voimas­sa ole­va työ­suhde menossa.

      Eli työn­tek­i­jät eivät ole työ­suhde­tur­van suh­teen olleet vält­tämät­tä koskaan yhdenvertaisia.

      1. Tutkimus­ra­hoi­tus­pätkil­lä ole­vien tutk­i­joiden työstä itse asi­as­sa yliopis­to ei usein edes päätä, vaan pikem­minkin Suomen Akatemia tai muu raho­ja myön­tävä taho. Ts. oman laitok­sen pro­fes­sorit voivat hyvin olla sitä mieltä, että työ on tulok­sel­lista ja tehokas­ta ja sitä kan­nat­taa jatkaa, mut­ta jos rahoi­tus­ta ei mis­tään saa, niin sit­ten ei saa. Tähän vaikut­ta­vat sel­l­aisetkin asi­at kuin tutkimu­sai­hei­den trendikkyys tai rahoit­tavien taho­jen päätök­set suun­tau­tua johonkin muuhun aiheeseen.

    2. Se että kaikkia kohdel­laan samoin, on help­po ratkaista. Lakiesi­tys vain muute­taan koske­maan kaikkia yri­tyk­siä. Ja kyl­lä kai se oikein olisikin.

      Mut­ta ehkä tämä merk­i­tyk­setön keskustelu itse lain sisäl­löstä kan­nat­taa lopet­taa ja keskustel­la ammat­tiy­hdis­tys­li­ikkei­den ja EK:n veto-oikeud­es­ta. Tai siitä mik­si he kuvit­tel­e­vat heil­lä sel­l­aisen olevan.

      1. Demos­thenes:

        …Mut­ta ehkä tämä merk­i­tyk­setön keskustelu itse lain sisäl­löstä kan­nat­taa lopet­taa ja keskustel­la ammat­tiy­hdis­tys­li­ikkei­den ja EK:n veto-oikeud­es­ta. Tai siitä mik­si he kuvit­tel­e­vat heil­lä sel­l­aisen olevan.

        Kyse ei ole ammat­tiy­hdis­tys­li­ik­keestä kokon­aisu­udessaan, vaan SAK:sta. AKAVA ei nähdäk­seni ole suun­nitel­lut poli­it­tisia lakko­ja tuke­maan kom­mu­nistien ja demarien eduskuntavaalikampanjaa.

        SAK ei enää aja työtäteke­vien vaan lähin­nä työtä tekemät­tömien asi­aa. Loimaan kas­sa kiit­tää ja jäsen­määrä on jo yli 400 000! Kuka neu­vot­telee kymme­nen vuo­den päästä enää SAK:n kanssa, jos jäse­nenä on vain noi­ta työtä tekemättömiä?

    3. Niin se menee:
      Kir­joituk­ses­sani mielestäni ohite­taan täysin se seik­ka, että irti­sanomis­lakiesi­tyk­sen mukaan voidaan ihmisiä kohdel­la eri tapaan riip­puen työl­listävän yri­tyk­sen koos­ta. Se ei siis oikein istu yhden­ver­taisu­us­pe­ri­aat­teeseen. En tiedä onko tästä vas­taavia esimerkke­jä muut­ta­maan mielipi­det­täni. Myöskin isom­man yri­tyk­sen irti­sanomiskeinot helpot­tuvat, sil­lä jatkos­sakin voidaan siirtää heikom­min suo­ri­u­tu­jat omaan tytäry­htiöön ja sieltä irti­sanom­al­la, perustekyn­nys vain alentuu. 

      Lais­sa kohdel­laan jo eri tavoin riip­puen työ­nan­ta­jan koos­ta. Mm. yt-menettely.

      Tytäry­htiöön siirtämi­nen ei ole ihan kevyt kon­sti. Liik­keen luovu­tuk­sen pitää täyt­tää tietyt kri­teer­it. Siinä on myös työn­tek­i­jäl­lä erikko-oikeuksia.

  3. On sääli, että yleinen keskustelu pyörii tässä asi­as­sa pelkästään työl­listämisen ja irti­sanomisen ympärillä. 

    Ekon­o­mistikoneessa lak­i­hankkeeseen kan­taa otta­neet ekon­o­mistit eivät näh­neet helpom­man irti­sanomisen juuri vähen­tävän työt­tömyyt­tä, mut­ta selvä enem­mistö oli sitä mieltä, että se lisäisi tuot­tavu­ut­ta. Syynä tähän on se, että ihmiset sijoit­tuisi­vat nopeam­min omi­naisuuk­si­aan vas­taavi­in työsuhteisiin. 

    Olen vah­vasti samaa mieltä, sil­lä se vas­taa omia koke­muk­siani. Sama ihmi­nen voi olla yhdessä yri­tyk­sessä alisuorit­ta­ja, mut­ta toises­sa todel­la aikaansaa­va. Kysymyshän ei ole pelkästään ammat­ti­tai­dos­ta, vaan mitä suurim­mas­sa määrin (itse)motivaatiosta. Esimerkik­si jotkut (erityis)lahjakkaat ovat ihmisenä han­kalia. Jos esimiehen ego kestää han­kalan alaisen ja hän myös osaa toimia pusku­ri­na pro­pel­lipään ja muun työy­hteisön välis­sä, tulok­set ovat yleen­sä harv­inaisen hyviä. Isos­sa yri­tyk­sessä tämä voidaan hoitaa uudelleen sijoit­telul­la, pienessä ei.

  4. Olen­pa itsekin miet­tinyt ja ääneenkin lausunut tuon ajatuk­sen, että Yrit­täjil­lä voisi olla laki­avus­ta­ja, joka kon­sul­toisi yrit­täjiä näis­sä ongelmatapauksissa.

  5. Osmo, käsit­telet aiem­mas­sa ja tässä blo­gis­sasi monipuolis­es­ti rel­e­vant­te­ja mekanis­me­ja, mut­ta yksi niistä puut­tuu: irti­sanomis­suo­jan proak­ti­ivi­nen vaiku­tus poten­ti­aalisen “lus­mun” käyt­täy­tymiseen. Jos ihmi­nen tietää ole­vansa tur­val­lises­sa työ­paikas­sa, hän voi toden­näköis­es­ti päästää itsen­sä turhankin helpol­la. Ihan samas­ta syys­tä ajat­telin usein VATT:n johta­jana, että johta­ja­sopimuk­sen määräaikaisu­us toi ihan mukavasti ryhtiä ja ahkeru­ut­ta omaan työn­tekoon. Jos irti­sanomis­suo­ja on heikko, joutuu enem­män miet­timään, miten on työ­nan­ta­jalle hyödyk­si vielä use­am­man vuo­den kulut­tua. En tietysti pidä mitään jatku­vaa pelkoa hyvänä, mut­ta sopi­va määrä huolen­pitoa omas­ta tuot­tavu­ud­es­ta on ihmiselle hyväk­si. Julkisen sek­torin työ­nan­ta­jana olen näh­nyt sel­l­aisi­akin tapauk­sia, joille taku­u­palk­ka ja taat­tu virka­paik­ka eivät ole tehneet ollenkaan hyvää vuosien var­rel­la — eivätkä tietenkään myös veronmaksajalle.
    Toisaal­ta hyvä irti­sanomis­suo­ja antaa työ­nan­ta­jalle suurem­man kan­nus­ti­men työn­tek­i­jästä huole­htimiseen. Itse pidän Suomen tiukkaa tes-sääte­lyä ja henkilöpe­rusteista irti­sanomis­suo­jaa huonoa yhdis­telmänä. Jos työ­nan­ta­ja on vas­tu­us­sa ihmis­es­tä, hänel­lä pitää myös olla johtamisen keinoja.

    Blo­gasin muuten tuos­ta viimek­si esille otta­mas­tasi val­takysymyk­ses­tä tänään

    http://www.juhanavartiainen.fi/2018/karl-marx-suomi-sisallissota-ja-epaluottamus/

    1. Juhana Var­ti­ainen:
      Jos ihmi­nen tietää ole­vansa tur­val­lises­sa työ­paikas­sa, hän voi toden­näköis­es­ti päästää itsen­sä turhankin helpolla. 

      Tuo­mar­in­vi­ras­sa on oikein perus­tus­lail­la vahven­net­tu irtisanomissuoja. 

      Juhana: ker­rotko onko täl­lä jokin yhteys siihen, että Suomes­sa oikeu­denkäyn­nit kestävät?

      1. AA: Tuo­mar­in­vi­ras­sa on oikein perus­tus­lail­la vahven­net­tu irtisanomissuoja. 

        Juhana: ker­rotko onko täl­lä jokin yhteys siihen, että Suomes­sa oikeu­denkäyn­nit kestävät?

        Tuo­marei­den vahvis­tet­tu irti­sanomis­suo­ja on niin tärkeä oikeusval­ti­olle, että hyväksyn ihan huo­let­ta pienen tehot­to­muu­den. Ei tarvitse men­nä Puo­laa kauem­mak­si, kun näkee, että ääri­oikeis­toa kosiskele­vien puoluei­den noustes­sa val­taan yksi ensim­mäisiä temp­pu­ja on puhdis­taa tuo­marikun­ta väärää aatet­ta ajat­tele­vista ja siinä tilanteessa kaik­ki irti­sanomis­suo­jat ovat elintärkeitä.

    2. Mitä tarkoit­taa se, että ihmisel­lä pitää olla johtamisen keino­ja? On vahin­gol­lista, että Soin­in­vaaran valitet­tavasti väärä mieliku­va irti­sanomis­suo­jan vahvu­ud­es­ta lev­iää nyt verkos­sa. On var­masti liikaa esimerkke­jä, että liit­to on puo­lus­tanut tehtäviään laimin­lyönyt­tä. Irti­sanomisen han­kalu­udessa on kyse myös johtamisen puut­teista, tehtävien ja tavoit­tei­den huonos­ta määrit­telystä. Koeai­ka ja esimerkik­si määräaikainen työ­suhde ovat keino­ja selvit­tää ihmisen kyky ja halu selvitä tehtävästä. Jos tulee poikkeamia, keskustel­laan ja opaste­taan. Sit­ten annetaan huo­mau­tus, kir­jalli­nen huo­mau­tus ja varoi­tus. Oma koke­mus on, että ihmiset har­voin riitaut­ta­vat irti­san­omista. Pelko oikeustoimista on tietysti pienen yri­tyk­sen vetäjälle han­kala asia. Hel­poin­ta olisi yksipuo­li­nen sanelu ja yri­tyk­sen perus­ta­jal­ta tämäkin on tietysti ymmär­ret­tävä halu. Siihen tuskin men­nään, mut­ta se on se varsi­nainen tavoite. On myös huono­ja ja ihmisiä epäoikeu­den­mukaises­ti kohtele­via yrit­täjiä. Paikallisen sopimisenkin lev­iämisen este on se, että työn­tek­i­jät eivät luo­ta tas­a­puoliseen sopimiseen työ­paikalla. Esimerk­it tuke­vat sitä käsi­tys­tä, että paikalli­nen sopimi­nen on hel­posti työ­nan­ta­jan sanelua. Molem­pi­in suun­ti­in tulee ylilyön­te­jä ja sen takia nyt pohdin­nas­sa ole­va hal­li­tuk­sen lakiesi­tys ei voi muut­taa sitä, että irti­sanomiseen pitää olla perus­teet. Ay-liike on aina ollut sopi­mas­sa tuot­tavu­u­den kehit­tämis­es­tä. Miten se nyt olisi sitä aja­tus­ta vas­taan, että töis­sä ei pitäisi hoitaa hommiaan?

      1. On oikeas­t­aan on lop­ul­ta aika yhden­tekevää, että johtuuko pienyri­tyk­sen irtosanomi­nen epäpätevästä pomos­ta vai lus­mus­ta alais­es­ta. Kun huonos­ti yhteen sopi­vat osa­puo­let katkai­se­vat työ­suh­teen, niin kaik­ki voit­ta­vat. Sekä työn­tek­i­jä, että työnantaja.

        Tämä siis sil­lä ole­tuk­sel­la, että työ­markki­na toimii suh­teel­lisen hyvin ja työn­tek­i­jä löytää uuden duunin kohtu­ullisen nopeasti.

        Sitä en ymmär­rä, että mik­si tulee karenssia jos saa potkut.

        Minus­ta suo­ma­laiset pitäisi saa­da vai­h­ta­maan työ­paikko­ja paljon nyky­istä useammin.

  6. Sama jut­tu kuin tässä pääkaupunkiseudun torstaises­sa lait­tomas­sa lakossa. 

    Työn­tek­i­jät luuli­vat puo­lus­ta­vansa oikeut­ta tur­val­liseen työ­paikkaan mut­ta itse asi­as­sa tuli­vat vaati­neek­si työn­tek­i­jälle oikeut­ta vetää asi­akas­ta turpaan. 

    Bus­sikuskeille on hsl:n ohjeet siitä että hom­mi­in kuu­luu ain­oas­taan ajami­nen, tur­val­lisu­us on var­ti­joiden vas­tu­ul­la, varsinkin päätepysäkil­lä jos­sa tule­vat välit­tömästi paikalle.

  7. Hyvä kir­joi­tus ja J. Var­ti­aisen blogi­jut­tu on myös erinomainen.

    Ay-liik­keel­lä on lakkokas­sat pul­lol­laan jät­timäis­ten sijoi­tus­tuot­to­jen (mm. osake­myyn­nit Koja­mon lis­tau­tu­mises­sa) ansios­ta. Rahat polt­taa “taskus­sa” ja käytetään lakkoilemiseen. Val­tio mak­saa ainakin kolmel­la taval­la suuren osan lakkokassavaroista: 

    1. ay-liik­keen verova­paa toim­inta yleishaitallise­na toim­i­jana, suuret sijoi­tus­tuo­tot verovapaita
    2. jäsen­mak­su­jen verovähennysoikeudella
    3. asum­is­tuk­i­na. Jät­timäisen Koja­mon lisäk­si ay-liik­keel­lä suo­raan omis­tuk­ses­sa merkit­tävä määrä sijoi­tusasun­to­ja verova­pai­ta vuokratuot­to­ja keräämässä

    Eli val­tio mak­saa ay-liik­keelle jot­ta ay-liike voi käy­dä poli­it­tisia lakko­ja val­tion päätök­siä vas­taan. Eihän tässä ole mitään tolkkua.

    Oman lisän­sä vit­si­in tuo se, että ay-liike perustelee tärkeyt­tään ansiosi­don­naisen työt­tömyys­tur­van hoita­jana. Todel­lisu­udessa kas­so­jen osu­us kor­vauk­sista on min­i­maa­li­nen (5%).

    Lakkoilus­sa irti­sanomis­suo­jas­ta on kyse tietysti val­las­ta. Muskelei­ta täy­tyy pullis­tel­la pikku asi­as­sa, jot­ta kukaan ei uskaltaisi edes harki­ta suuria muu­tok­sia työ­markki­noil­la. Asemia ei saa päästää murenemaan.

    Ay-liike elää edelleen 80-luvul­la eikä tun­nus­ta, että Suomen täy­tyy mukau­tua muut­tuneen maail­man olo­suhteisi­in. Bar­rika­di­toim­inta ja haulikkoam­muntaa muis­tut­ta­va lakkoilu osoit­taa, että kolmikan­nan aika on ohi. Päätös­val­ta takaisin sinne minne se kuu­luukin, eduskuntaan.

    Eri­tyisen ikävää Suomen kannal­ta on, että suurin puolue SDP on täysin ay-liik­keen miehit­tämä ja näil­lä näkymin seu­raa­va päämin­is­teri (Rinne, kääk!!!)-puolue. Tiedos­sa on neljä vuot­ta lisää seisah­tanut­ta menoa.

  8. Perus­tus­lain vas­taista työvoimakartel­lia Hakaniemen veroparati­i­sista pyörit­tävä ay-liike väit­tää fal­skisti puo­lus­ta­vansa heikom­pio­sais­ten etuja.

    Todel­lisu­udessa se ajaa itsekkään härskisti hyväo­sais­ten työssäkäyvien etu­ja 300 000 työt­tömän ja pk-yri­tys­ten kustannuksella.

    Suomen suuryri­tyk­set ovat jo pääosin siirtäneet toim­intansa ulko­maille. Nyt ollaan näköjään savus­ta­mas­sa eniten uusia työ­paikko­ja luovia pk-yri­tyk­siäkin maasta.

    Meneeköhän tämä bluffi läpi? 

    Sep­po Korp­poo, 30 vuot­ta pk-vientiyrittäjänä

  9. > Koko yhteiskun­taa ajatellen on hyvä asia, että
    > yri­tys­ten on vaikea irti­sanoa ikääntyvää
    > työntekijää

    Päin vas­toin.
    Asi­a­han on niin, että riip­pumat­ta siitä mil­lainen tuo irti­sanomis­suoja on, tietyt työt tehdään (yhteis­kunnassa). Ero on vain siinä tekevätkö työn yhdet työn­tekijät vaiko toiset.
    — Irti­sanomis­suojan val­lites­sa noi­ta töitä tekevät osaa­mat­tomat työn­tekijät ja nuoret kyvyt odot­ta­vat kortis­tossa vuoroaan tul­lak­seen itse osaa­mat­tomak­si työn­tekijäksi ikuiseen työpaikkaan.
    — Ilman irti­sanomis­suojaa työllisyys­tilanne pysyy (ceteris paribus) samana mut­ta työn­tekijä­kunta nuore­nee. Huonot ulos hyvät sisään.

    Vakavin ongel­ma täl­laises­sa irtisanomis­suoja­yhteis­kunnassa on, että tilanne on täysin kestävä kehi­tyk­sen vas­tainen. Jo vuosi­tuhansien ajan ja kaikissa yhteis­kunnissa on vallinnut tilanne, että nuoret elät­tävät van­hat ja rai­h­naiset. Me jotenkin uskomme päässeemme muu­ta­mas­sa vuosi­kymmenessä yhteis­kunta 2.0 tasolle. Tääl­lä kaik­ki on kään­tynyt pää­laelleen! Luonnon­lait sääde­tään edus­kunnassa, miehet ovat naisia, … ja van­hat elät­tävät nuoret.

    Val­taa käyt­tävä van­hempi suku­polvi kil­pailee siitä, kuka lyö pöytään korkeim­man eläke­iän. Että vieläkin van­hem­mak­si “saa pitää työ­paikkansa” ja käy­dä työssä. Että entistä use­ampi nuori voisi kortis­tossa naut­tia van­hus­ten­sa työn hedelmistä.

    Eikä tässä vielä kaik­ki! Nyt jo käy­dään huuto­kauppaa siitä kuka tuo eniten nuo­ria työ­kykyisiä miehiä ulko­mailta, jot­ta nämä työ­vanhukset voisi­vat vielä elät­tää hei­dätkin. — Kor­jaan. Siis saa­vat pitää työ­paikkansa. Ainakin näin hei­dän odote­taan uskovan.

  10. Osmo: Tätä kikkaa ei voi käyt­tää kol­men hen­gen yrityksessä.

    Olen kuul­lut, että jotkut tosi pienet käyt­täi­sivät kikkaa, jos­sa koko yri­tys lopet­taa toim­intansa ja sit­ten peruste­taan uusi yri­tys sitä jatka­maan. Tää ei var­maan kuitenkaan sovi kaikki­in tilanteisiin.

  11. Tuo­hon koea­jan piden­nyk­seen voisi toimia ratkaisu, että muu­ta­man vuo­den samas­sa työssä ollut voisi irti­sanoutua ilman, että joutuu työkkärin karenssille. Tämä mah­dol­lis­taisi työvoiman vai­h­tu­vu­ut­ta tarvit­taes­sa ilman, että pidem­pään fir­mas­sa ollut työn­tek­i­jä saisi “extra“rangaistuksen siitä hyvästä, ettei enää sovel­lu samaan työhön mihin hänet on aikanaan palkattu.

    Lisäk­si tuos­sa keskustelus­sa nousee aina esille, ettei fir­mat “huippu“tyyppejä irti­sanoisi. Ongel­ma tosin on, että noi­ta huip­putyyppe­jä ei ole kuin pros­ent­ti työvoimas­ta, lop­ut on enem­män ja vähem­män keskivertoa.

  12. On ehkä hie­man yksipuolista, että mainit­set vain irti­sanomis­suo­jan kir­joit­taes­sasi rak­en­teel­lis­es­ta työt­tömyy­destä. “Lus­mu” voi myös olla lus­mu, kos­ka hänel­lä ei ole mah­dol­lisu­ut­ta lähteä epämielekkäästä työstä, vaan joutuu jäämään, kos­ka ei ole varaa 90 päivän karenssille. Mikäli irti­sanomis­suo­jaa heiken­netään, kan­nat­ta toises­sa päässä myös helpot­taa irti­sanou­tu­mista ja ottaa vaik­ka mallia Tan­skas­ta, jos­sa karenssi on 3 viikkoa. Saat­taa olla, että lus­mut lähtevät ihan vapaae­htois­es­ti liik­keelle, kun työ­markki­nat muut­tuvat dynaamisem­mik­si. Nykyi­nen jär­jestelmä tukee sitä, että istu­taan pallil­la tap­pi­in asti ja vähän ylikin, jol­loin myös työn­tek­i­jän luot­ta­mus omi­in taitoi­hin­sa ja arvoon työ­markki­noil­la las­kee, mikä taas hait­ta rekry­toi­tu­mista uusi­in tehtäviin.

  13. Pienyri­tyk­sen tuot­tavu­us voi nous­ta sen takia, että mata­la­suh­dan­teessa voidaan väkeä helpom­min vähen­tää laske­neen kysyn­nän tasolle. Mut­ta tämä tuot­tavu­u­den nousu yri­tyk­sis­sä tapah­tu­isi sen kus­tan­nuk­sel­la, että yhteiskun­nan kon­tolle tulee lisää työt­tömiä huonoina aikoina. Hyv­inä aikoina yri­tys työl­listäisi hie­man enem­män ja samal­la tuotan­tokin nousisi. 

    Businek­sen pyörit­tämi­nen kan­nat­tavasti tulisi irti­sanomis­lain mukana helpom­mak­si, mut­ta samal­la vähenisi yrit­täjän moti­vaa­tio kehit­tää yri­tys­tä kestämään myös huonot suh­dan­teet. Tuoteke­hi­tystyö jäisi vähem­mälle. Busi­ness muut­tuisi enem­män työl­listä ja irti­sano ‑tyyp­pisek­si toimin­naksi, johon työn­tek­i­jät eivät sitoudu kovin hyvin, vaan hake­vat parem­pia työ­paikko­ja. Pitääk­seen korkea­suh­dan­teessa hyvät työn­tek­i­jän­sä, yrit­täjät jou­tu­isi­vat mak­samaan parem­pia palkkoja.

  14. SAK:ta on haukut­tu turuil­la ja tor­eil­la aiheen tiimoil­ta aivan riit­tävästi, mut­ta vähem­mälle huomi­olle on jäänyt tosi­a­sia, että SAK:n jäsenet näyt­tävät äänestävän jaloil­laan. SAK on sulanut miljoonas­ta jäsen­estä reilu­un kuu­teen sataan tuhanteen. Samal­la Loimaan kas­sa (YTK) on ylit­tänyt 400 000 rajapyykin. Lop­pua muu­tok­selle ei näy. 

    SAK ei mitä ilmeisim­min enää edus­ta työtä tekevää duu­nar­ia vaan ihan jotain muu­ta. Kauanko sen kanssa kukaan enää neu­vot­telee? YTK ei ole neu­vot­telu­o­r­gan­isaa­tio, joten tarvi­taan uuden­laista ajat­telua. Mitä, sen näyt­tää aika viimeistään sil­loin kun YTK:n jäsen­määrä ylit­tää SAK:n jäsen­määrän. Syyl­liset on help­po nimetä, SAK:n nykyjo­hto voi kat­soa ihan peiliin.

  15. Nyky­isin näkyy ole­van tapana, että pysyvän­lu­on­teisi­inki­in tehtävi­in palkataan vuokrafir­man kaut­ta. Vuokratyö­suhtei­den ehdot ovat usein sel­l­aiset, että täl­läi­nen työn­tek­i­jä on hel­posti irti­san­ot­tavis­sa ilman tosi­asial­lista syytä ilmoit­ta­mal­la vuokrafir­maan, ettei työn­tek­i­jän panos­ta enää tarvi­ta. Oikeustoimia har­raste­taan siis väärin otsikoin kun työ­nan­ta­javas­tuu on siir­ret­ty palka­n­mak­su­palvelu­un. Tästä vank­ka ay-liike ei ole yleis­lakkoil­lut hal­li­tus­ta vastaan.

    Toisaal­ta olen kan­nal­la, että pienyrit­täjän on voita­va vali­ta työkump­panin­sa vaik­ka pärstäk­er­toimen mukaan. Olis­han se kamalaa, jos bändis­sä pitäisi pitää soit­ta­jaa jon­ka tyyli tai vit­sit eivät miel­lytä. On otet­ta­va piuhat irti ja palkat­ta­va toinen rin­nalle jos ei sit­ten tilalle. 

    Työt­tömyys­tur­vamme on sitä luokkaa, että irti­sanomi­nen tai lomaut­ta­mi­nen eivät aiheuta väl­itön­tä katas­trofia. Jos irti­sanomi­nen on liian help­poa seu­raa tästä kuitenkin val­tatas­apaino-ongel­ma: työn­tek­i­jän on pukeudut­ta­va pysyvään golgatehymyyn.

    Kun ay-liike perustelee yhden­ver­taisu­us­pe­ri­aat­teel­la, ettei irti­sanomis­suo­ja saa vai­hdel­la yri­tyk­sen koon mukaan, se joutuu het­teikölle: liitothan ovat nimeno­maan halun­neet sisältää kaiken mah­dol­lisen “juuri mei­dän liiton” sopimuk­seen siten, ettei edes vähim­mäis­palka­s­ta ole voitu säätää. Lain­voimaiset sopimuk­set luo­vat eri­ar­voisu­u­den viidakon mikä näkyy mm. tapauk­ses­sa, mis­sä Posti vai­h­toi lehden­jaka­jien sopimus­ta palkko­ja alen­taen. Voimas­sa on ollut siis kak­si lain­voimaista SAK:n sopimus­ta, jot­ka anta­vat samas­ta työstä eri palkan. Täm­möistä voi kestää vain ay-juristin mieli.

    Yhden­ver­tais­ten työe­hto­jen kehit­tämis­tarpeen pain­opiste on mielestäni eri alo­jen sopimusten ehto­jen har­mon­isoin­nis­sa etenkin julk­isten ja yki­ty­is­ten alo­jen välil­lä. Pysyvän vuokratyövoiman käyt­täjälle tulisi myös saa­da täy­det työnantajavastuut. 

    Pienyri­tyk­sis­sä ei ole kyse pahas­ta kap­i­tal­is­tista vaan usein henkilöyrit­täjästä, jol­la on kasvot kuten työn­tek­i­jäl­läkin. Henkilöyrit­täjä ottaa riskin työl­listäessään mut­ta työn­tek­i­jä ei riskeer­aa omaa työvoimaansa, joka työn lop­pues­sa kel­paa sit­ten seu­raavalle, vaikka­pa suurelle työ­nan­ta­jalle. Kun yhden­ver­taisu­us­pe­ri­aatet­ta ei työ­suhteis­sa kum­miskaan nou­date­ta kaikkien seikko­jen osalta, on mah­dol­lista helpot­taa pienyrit­täjän elämää työl­listämisen ehto­ja keventämällä.

    1. Olli Saari­nen:
      Kun ay-liike perustelee yhden­ver­taisu­us­pe­ri­aat­teel­la, ettei irti­sanomis­suo­ja saa vai­hdel­la yri­tyk­sen koon mukaan, se joutuu het­teikölle: liitothan ovat nimeno­maan halun­neet sisältää kaiken mah­dol­lisen “juuri mei­dän liiton” sopimuk­seen siten, ettei edes vähim­mäis­palka­s­ta ole voitu säätää.

      Argu­ment­ti on senkin lisäk­si vähän ont­to, kos­ka täl­läkin het­kel­lä isois­sa yri­tyk­sis­sä on parem­pi suo­ja. Yt-neu­vot­telukier­ros tuo yli 20-hen­gen yri­tyk­sille lomau­tuk­si­in ja irti­sanomisi­in tuot. ja taloudel­lisil­la syil­lä mon­ta viikkoa armon­aikaa. En ole näh­nyt että kukaan olisi pitänyt YT-lain rajaa perus­tus­lain vastaisena.

  16. Jaa että “lus­mua ei pysty mil­lään irti­sanomaan”? Voi voi ihanko tot­ta? Kyl­lä ne lail­liset keinot siihen on jo ole­mas­sa. Suomen Yrit­täjät ja EK kus­tan­ta­koot val­tavista varois­taan pk-yrit­täjille neu­von­ta­palvelun irti­san­omisti­lantei­ta varten, niin ei tule sotkua eikä syn­ny sairaal­loisia harhaluuloja. 

    Taas maalail­laan ay-liik­keestä isoa pahaa sut­ta, joka pitää demokraat­tis­es­ti valit­tua (siniset: kan­na­tus 0,5 %) hal­li­tus­ta pihdeis­sään. Kivasti uno­htuu, että Sip­ilän hal­li­tus on vain EK:n ja Suomen Yrit­täjien jatke, joka toteut­taa isän­tien­sä käskyjä kiltisti. Siitä on kuulkaas demokra­tia todel­la kaukana! Kun pohdi­taan, mis­tä tässä hässäkässä on kyse, yksi vah­va seli­tys voi olla ehdolle aset­tuvien por­varipoli­itikoiden voiman­näyt­tö vaali­ra­hoit­ta­jil­len­sa tai Suomen Yrit­täjien kiristys, että jos ette nyt puske tätä asi­aa läpi vaali­ra­haa ei sit­ten tipu.

    1. Anteek­si, kor­jaus: siniset kan­na­tus 1,1 %.

      Kun kat­so­taan hal­li­tuk­sen työ­markki­nasekoilu­jen isoa lin­jaa, sieltä taitaa löy­tyä taustal­ta thatcer­iläi­nen ay-liik­keen murskaamis­pro­jek­ti. Lakimuu­tosten taustal­la ei koskaan olekaan ollut aidosti mikään työl­lisyy­den paran­t­a­mi­nen tai val­tion­talouden pelas­t­a­mi­nen, vaan pelkästään työn­tek­i­jäpuolen neu­vot­telu­voiman lop­ulli­nen tuhoami­nen. Pääo­man märkä uni on pitkään ollut yleis­si­tovu­u­den poisto.

  17. Mikroyri­tys­ten (yrit­täjä ja 1 — 5 työn­tek­i­jää) lain­sääd­ntöä olisi syytä kehit­tää monel­la tapaa. Ei sen­tään niin kuin Yrit­täjät ry maalailee vaan pikem­minkin ilman lobaa­jia ole­vian pienyrit­täjiä kuun­nellen. Irti­sanomis­läain­säädän­nän muut­taami­nen on siinä lis­tas­sa loppupäässä.

    Vas­tus­tus­ta ei ole aiheut­tanut esimerkik­si esi­tys “muun työn tar­joamisvelvol­lisu­ut­ta koske­vaa sään­nöstä ei sovel­let­taisi työ­nan­ta­jan työl­listäessä alle 20 työntekijää”.

    Lop­putu­los lie­nee, että osaa­jat menevät ihan itsen­sä takia isom­pi­in yri­tyk­si­in ja pienyri­tyk­sis­sä rekry­toin­ti vain vaikeu­tuu. Ehkä se oli hom­man idea? Lain­sääd­ntö Suomes­sa tehdään pitkälle suuryri­tys­ten ehdoil­la ja lobaamana.

    Yrit­täjät ry teki jäse­nilleen selväk­si, että ketään ei pidä palkata. Oliko mietit­ty ihan lop­pu­un asti? 

    Ylipäätään asial­lista neu­von­taa olisi olta­va tar­jol­la mikroyri­tyk­sille — ja juuri sopimusasiois­sa ja henkiöstöa­siois­sa. Mitä lain­säädän­tö ja sen tulk­in­ta ovat?

    Irti­sanomis­suo­jas­sa takaisnot­tovelvoite tuotan­nol­li­sis­sa ja taloudel­li­sis­sa perusteis­sa on eniten hiertävä asia. Senkin voi vält­tää, jos jak­saa tehdä kir­jal­lisen toimenku­van, ja toimii huolel­lis­es­ti ja miet­tii etukäteen.

    Työnkei­jän kannal­ta työt­tömyysa­jan karsenssi on aika tiuk­ka ruos­ka pysyä ruo­dus­sa. Jos hoivayri­tyk­sen työnek­i­jä (lain velvoit­ta­mana) ilmoit­taa puut­teista ja sen jäl­keen tuleekin selville huono suori­tus­ta­so ja kenkää — viesti kuul­laan kyl­lä ihan oikein.

    Pankkien lin­jaus luot­tokelpoisu­ud­es­ta pienyri­tyk­sis­sä kiin­nos­taisi kuul­la. Jonkin­lainen mak­sukyky on ollut koea­jan päät­tymisen jäl­keen, entä jatkossa?

    Hyvää tässä on ollut, että on muukin uuti­nen kuin lop­puma­ton SOTE-sekoilu.

  18. Soin­in­vaara on (jälleen) oikeassa. 

    Irti­sanomi­nen ei Suomes­sa ole mitenkään eri­tyisen vaikeaa — edes pienyri­tyk­sis­sä. Irti­sanomiset vaan pitää osa­ta tehdä lain­mukaises­ti. Lain­mukaisen irti­sanomisen toteut­tamiseen ja varoi­tus­menet­te­lyyn löy­tyy run­saasti ohjeis­tus­ta, vaki­in­tunut­ta oikeuskäytän­töä ja kon­sul­toin­ti­a­pua laki­asi­ain­toimis­toista. SY:tä tun­tuu hiertävän se, että irti­san­omis­ten tulee nyt perus­tua objek­ti­ivisi­in tosi­seikkoi­hin, kuten työte­htävis­sä alisuo­ri­u­tu­miseen. Sub­jek­ti­ivi­nen koke­mus vaikka­pa “ilmapi­irin myrkyt­tämis­es­tä” tai siitä, että työn­tek­i­jän naa­ma ei miel­lytä, ei vielä kel­paa irtisanomisperusteeksi. 

    SY:n lob­baus toimii kuitenkin tosi­asi­as­sa pienyri­tyk­siä vastaan:
    — Olkoon meil­lä työn­tek­i­jä A, jolle tar­jo­taan työ­paikkaa isos­ta yri­tyk­ses­tä ja pienyrityksestä.
    — Työ­paikat ovat indif­fer­ent­te­jä. Pienyri­tyk­sessä työn­tek­i­jä joutuu kan­ta­maan suurem­man irtisanomisriskin.
    — Irti­sanomis­riskin kan­taak­seen A ottaa vakuutuksen.
    — Jot­ta A val­it­sisi pienyri­tyk­sen, tulee sen mak­saa vaku­u­tuk­sen hin­nan ver­ran korkeam­paa palkkaa. Muuten A val­it­see suuryrityksen. 

    Ongel­ma on, että työ­nan­ta­ja ja työn­tek­i­jä eivät voi sopia keskenään irti­san­omisti­lanteessa sovel­let­tavas­ta lain­säädän­nöstä. Vaik­ka pienyri­tyk­sen ei olisi aiko­muskaan ikinä irti­sanoa työn­tek­i­jää, joutuu se silti mak­samaan kovem­man palkan. Esimerkik­si koeaikaan liit­tyvää työn­tek­i­järiskiä voidaan pienen­tää, jos työ­sopimuk­sen yhtey­dessä työn­tek­i­jä ja työ­nan­ta­ja sopi­vat, ettei koeaikaa sovel­leta työsuhteessa. 

    Lopuk­si: herää kysymys, mik­si pienyri­tyk­set ylipäätään työl­listävät? Työ­nan­ta­ja voi näp­pärästi kiertää koko työ­sopimus­lain­säädän­nö pyytämäl­lä työn­tek­i­jää perus­ta­maan oman fir­man, ja osta­mal­la hänen yri­tyk­seltään työtä ali­hank­in­tana. Par­turikam­paamoiden vuokratuoleista alka­nut malli on yleistynyt erit­täin vaa­tivis­sa asiantuntijatehtävissä.

    1. Tutk­i­ja Punavuores­ta:

      …SY:n lob­baus toimii kuitenkin tosi­asi­as­sa pienyri­tyk­siä vas­taan:– Olkoon meil­lä työn­tek­i­jä A, jolle tar­jo­taan työ­paikkaa isos­ta yri­tyk­ses­tä ja pienyri­tyk­ses­tä.– Työ­paikat ovat indif­fer­ent­te­jä. Pienyri­tyk­sessä työn­tek­i­jä joutuu kan­ta­maan suurem­man irti­sanomis­riskin.– Irti­sanomis­riskin kan­taak­seen A ottaa vaku­u­tuk­sen.– Jot­ta A val­it­sisi pienyri­tyk­sen, tulee sen mak­saa vaku­u­tuk­sen hin­nan ver­ran korkeam­paa palkkaa. Muuten A val­it­see suuryrityksen…

      Lain­säädän­tö tullee ohjaa­maan parem­paa työvoimaa pienyri­tyk­si­in ja huonom­paa val­ti­olle, kun­nille sekä suuryri­tyk­si­in. Ei hyvä työn­tek­i­jä väl­itä alem­mas­ta irti­sanomiskyn­nyk­ses­tä kos­ka hän tietää ole­vansa hyvä, hän tietää, että per­heyri­tyk­set pitävät tilas­to­jen mukaan parem­paa huol­ta työn­tek­i­jöistää kuin muut yri­tyk­set ja jos yri­tyk­sel­lä kuitenkin menee niin huonos­ti että se joutuu vähen­tämään työvoimaa, hän saa kyl­lä uusia töitä. 

      Pieni­in yri­tyk­si­in ei uuden lain aikana enää hakeudu surkimuk­sia eikä muiden siiv­el­lä eläviä pum­me­ja. Joten on mah­dol­lista että pienyri­tys­ten työvoimakus­tan­nuk­set nou­se­vat mar­gin­aalis­es­ti, mut­ta tuot­tavu­us parem­pi­en työn­tek­i­jöi­den kaut­ta tätä enemmän.

      1. Kalle: Lain­säädän­tö tullee ohjaa­maan parem­paa työvoimaa pienyri­tyk­si­in ja huonom­paa val­ti­olle, kun­nille sekä suuryri­tyk­si­in. Ei hyvä työn­tek­i­jä väl­itä alem­mas­ta irti­sanomiskyn­nyk­ses­tä kos­ka hän tietää ole­vansa hyvä, hän tietää, että per­heyri­tyk­set pitävät tilas­to­jen mukaan parem­paa huol­ta työn­tek­i­jöistää kuin muut yri­tyk­set ja jos yri­tyk­sel­lä kuitenkin menee niin huonos­ti että se joutuu vähen­tämään työvoimaa, hän saa kyl­lä uusia töitä. 

        Pieni­in yri­tyk­si­in ei uuden lain aikana enää hakeudu surkimuk­sia eikä muiden siiv­el­lä eläviä pum­me­ja. Joten on mah­dol­lista että pienyri­tys­ten työvoimakus­tan­nuk­set nou­se­vat mar­gin­aalis­es­ti, mut­ta tuot­tavu­us parem­pi­en työn­tek­i­jöi­den kaut­ta tätä enemmän.

        Mil­laisia ovat ne lain­säädän­nöl­liset muu­tok­set, joil­la pk-yri­tyk­sistä tulisi suuryri­tyk­siä ja val­tio­ta houkut­tel­e­vampia työn­tek­i­jöitä? Nyt tavoitel­tu lain­säädän­tö­muu­tos toimii voimakkaasti päin­vas­taiseen suuntaan.

        Niin ikään on vaikea hyväksyä väitet­täsi, että työvoiman joukos­sa olisi suuri mas­sa, joka olisi täysin indif­fer­ent­ti työt­tömyys­riskin suh­teen. Kar­rikoidusti: jos täl­laiselle henkilölle tar­jo­taan kah­ta saman­laista työ­paikkaa, joista tois­es­ta ei voi tul­la irti­san­otuk­si ja tois­es­ta voi saa­da kenkää kos­ka vain ilman irti­sanomi­saikaa, val­it­sisi työn­tek­i­jä työ­paikan arvalla.

        Nim­imerk­ki Syl­tyn kanssa olen samaa mieltä. Asiantun­ti­jate­htävis­sä tun­tipalkko­jen ero “kor­tilla” ja “oman fir­man kaut­ta” tehtäessä tun­tuu ole­van 30–50% luokkaa, ehdoista ja sopimuk­sen pitu­ud­es­ta riippuen.

        Ehdotet­tu lain­säädän­tö­muu­tos on siitä jän­nä, että se heiken­tää ehto­ja vain osas­sa yri­tyk­sistä. Toki toimi­alo­jen yri­tys­rakenne on eri­lainen; jol­lain on enem­män pk-fir­mo­ja ja jotkin pyörivät suuryri­tys­ten varassa.

    2. Tutk­i­ja Punavuores­ta:
      Työ­nan­ta­ja voi näp­pärästi kiertää koko työ­sopimus­lain­säädän­nö pyytämäl­lä työn­tek­i­jää perus­ta­maan oman fir­man, ja osta­mal­la hänen yri­tyk­seltään työtä alihankintana. 

      Jon­ka jäl­keen työ­panok­sen hin­ta on kaikkien riskien ja vaivan siir­ryt­tyä työn­tek­i­jälle, aika paljon korkeampi kuin suo­raan työllistettäessä.

      Kos­ka eihän se voi niin toimia, että irti­sanomiskyn­nyk­sen alen­nus menee palkkoi­hin (kuten esität), mut­ta koko työ­sopimus­lain­säädän­nön ja kaiken byrokra­t­ian sivu­ut­ta­mi­nen ei näy missään.

      Muuten, niil­lä aloil­la, joil­la TES-palkat ovat korkeam­mat mil­lä työn­tek­i­jät tuli­si­vat töi­hin, työe­hto­jen (pieni) heiken­nys ei vaiku­ta palkkata­soon. Markki­na­palk­ka-aloil­la sen tulisi tietenkin näkyä, ainakin jol­lain aikavälillä.

  19. Jos tästä keskustelus­ta koet­taa tis­la­ta ulos oleel­liset asi­at, ne ovat mielestäni nämä:

    Kyseessä on ay-liik­keen ja SDPn valmis­tau­tu­mis­es­ta tule­vi­in eduskun­tavaalei­hin. Irti­sanomis­la­ki on vain tekosyy, jon­ka pienen merk­i­tyk­sen kaik­ki ovatkin tunnustaneet.
    OS sanoo tämän suo­raan: ”… on halut­tu antaa vaalivoit­to SDPlle”. Kuka on halun­nut? Ay-liike tietenkin, joka vieläpä uhkailee lait­toma­l­la poli­it­tisel­la yleislakolla!
    Joku voisi kysyä, että onko kyseessä ay-liik­keen masi­noima vallankaappaus?
    Enti­nen SDP-pres­i­dent­ti Ahti­saarikin juuri tokaisi, että ay-liike on toimin­nal­laan tuhoa­mas­sa hyvinvointiyhteiskuntamme.

    Toisaal­ta keskustelus­ta puut­tuu läh­es kokon­aan Irti­sanomis­lain toisen osa­puolen, pk-yri­tys­ten näkökul­ma. Siis se, että kovaa riskiä ottaen, pk-yri­tyk­set joutu­vat reaal­i­maail­man verisessä kil­pailus­sa tais­tele­maan jokaises­ta kaupasta. 

    Jopa koti­maas­sa tämä tais­telu käy­dään usein kan­sain­välisiä suuryri­tyk­siä vas­taan. Esimerkik­si Ama­zon, ym. “halpiskau­pat” jyräävät jo täysil­lä Suomes­sa. Kan­sain­väliset veroparati­isi-yri­tyk­set näyt­tävät kaap­paa­van sote-sek­torin parhaat palat. 

    Tässä reaal­i­maail­mas­sa ei ole mitään työ­suhde­tur­vaa, koeaikaa, oikeu­den­mukaisu­ut­ta tai tasa-arvoa. Jos tasa-arvoa olisi, olisin minäkin George Clooneyn näköinen…

    Onkin selvää, että rajua yrit­täjäriskiä otta­van pk-yrit­täjän etua ei Suomes­sa nyky­isin aja juuri kukaan. Ei ajanut 90-luvul­lakaan, kun mon­et kan­nat­ta­vatkin yrit­täjät ajet­ti­in Koivis­ton kon­klaavin toimes­ta konkurs­sei­hin ja itse­murhi­in. Jatkaako Rin­teen kon­klaavi pian samaa SDPn traditiota?

    Isän­maas­taan huolestunut pk-yrit­täjä Sep­po Korp­poo, joka elää reaalimaailmassa

    1. Sep­po Korp­poo: Enti­nen SDP-pres­i­dent­ti Ahti­saarikin juuri tokaisi

      Tokaisi kak­si vuot­ta sit­ten ja tuli juuri uudelleen twiitatuksi.

  20. Olen lievästi lakiesi­tys­tä vas­taan. Syynä ovat keskustelus­sa vallinnut ilmapi­iri ja työn­tek­i­jöi­den leimaami­nen lus­muik­si, tai peräti “laiskoik­si tur­jakkeik­si”. Ymmär­rän että näin ei ole kaikkien yrit­täjien mielestä mut­ta jos­sain kuitenkin.Kaikki on ala ‑ja paikkakun­tako­haista, ja kuvit­telisin että näin voi olla aloil­la jois­sa tuot­tavu­us ei ole kaikkein paras­ta ja paikkakun­nil­la jois­sa min­imi­palkkakin takaa kohtu­ullisen elin­ta­son, jos onnis­tuu saa­maan töitä. 

    Nämä on rak­en­teel­lisia ongelmia ja pitäisi kor­ja­ta rak­en­teista alka­en, eli pitäkö yliään­sä tukea yri­tyk­siä joiden kan­nat­tavu­us on heikkko ja jot­ka eivät työl­listä kuin pieniä määriä ihmisiä/yritys? Eikö isois­sa yri­tyk­sis­sä osa­ta asioi­ta parem­min, kun toim­i­taan yhteis­ten pelisään­tö­jen mukaan. Ei Suomen kansan­talous nouse tuke­mal­la risuka­so­ja joi­hin ei edes auriko paista, ei vaan tarvit­semme suuria vien­tibrän­de­jä, sel­l­aisia kuin Nokia oli.

  21. Keven­nys — vaikkabrit­tiläi­nen iro­nia ei ole Suomes­sa tapana ede komiadeass:
    Kos­ka ekonomios­tit kan­nat­ta­vat irti­sanom­si­lain­säädän­töä tiet­tävästi yksimielis­es­ti, he voisi­vat olla ver­rokkiryh­mä, johon sen vaiku­tuk­sia kokeil­la niin yksi­ty­i­sis­sä ja julk­i­sis­sa työ­suhteis­sa työ­paikan koos­ta riip­pumat­ta. Kokeilu­un voisi­vat myös ilmoit­tau­tua mukaan kaik­ki muutkin irti­sanomis­lain kan­nat­ta­jat samoin ehdoin.

    Jos parin vuo­den jäl­keen kan­na­tus on edelleen 100% ja ekon­o­mistien työl­lisyys on paran­tunut yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la, hom­ma var­maan toimii.

    Ylipäätään­lake­ja pitäisi kokeil­la ensin. Ei kuitenkaan niin kuin perus­toimeen­tu­loa kokeilti­in. Erikoinen lop­putu­los oli myös se, että kun kokeilus­sa saati­in onnis­tuneesti ttyt­töm­niä työhön, kokeilu tode­taan epäon­nis­tuneek­si eikä sitä jatke­ta tai laa­jen­neta. Ehkä ei vas­tan­nut poli­it­tisia tavoit­tei­ta, meinaan se työllistäminen.

  22. Osmo “Siinä alku­vi­ikon keskustelus­sa irti­sanomis­lakia vas­tus­tanut piti sitä perus­teet­tomana. Hän toi­mi korke­as­sa ase­mas­sa osaamisalal­la ja ker­toi, että on joutunut irti­sanomaan henkilöön menevistä syistä paljon työn­tek­i­jöitä, kos­ka nämä eivät ole selvin­neet töistään. Tämä tehdään siirtämäl­lä irti­san­ot­ta­vat ensin omaan yksikköön ja sit­ten YT-menet­telyssä lakkaut­ta­mal­la tämä yksikkö tarpeet­tomana. Ihan by the book! Ei ihme, että isot yri­tyk­set pitävät asi­aa tarpeet­tomana, kun mikään ei estä heitä irti­sanomas­ta ketä huvit­taa. Tätä kikkaa ei voi käyt­tää kol­men hen­gen yrityksessä.”

    Ei muuten tarvitse tuol­laista kik­ka kolmosta.Kyllä laiskan ta, huoli­mat­toman tai vahinkoa tekevän voi irti­sanoa, Ei siinä ole muu­ta ongel­maa kuin näytön keräämi­nen. Nykyään, kun työ­suorit­teista kerätään dataa niin laisku­us näkyy selvästi.Jos työ­suorit­tei­den määrä on esim 30 % vähäisem­pi kuin kesksiar­vo niin voi antaa varoituk­sen ja jos määrä ei nouse niin voi irtisanoa

    Samoin pitkäaikainen työkyvy­nalen­e­ma oikeut­taa irti­sanomiseen tai purku­un. Tässä mie­lenki­in­toinen KO päätös , eipä tai­da pikkuyri­tys selvitä.Mutta ei se selviä uudenkaan lain mukaan, päin­vas­toin ‚aina kan­nat­taa riitaut­taa, sil­lä se voi estää karenssin 

    http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/2006/20060104?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=irtisanominen%20laiminlyönti

    ” Yhtiö oli päät­tänyt pitkään palveluk­ses­saan ollei­den A:n ja B:n työ­sopimuk­set lähet­tämäl­lä heille asi­aa koske­vat kir­jal­liset ilmoituk­set ja varaa­mat­ta heille tilaisu­ut­ta tul­la kuul­luik­si työ­sopimus­lain 9 luvun 2 §:n 1 momen­tis­sa säädetyl­lä taval­la. Toisaal­ta on otet­ta­va huomioon, että vaik­ka yhtiöl­lä ei ole ollut oikeut­ta A:n ja B:n työ­sopimusten purkamiseen, sil­lä on kuitenkin ollut peruste päät­tää ne irtisanomalla. ”

  23. Uusi irti­sanomis­la­ki tulee myös lisäämään syr­jäy­tymistä eli kun työ­suhde pure­taan henkilöstä johtu­vista syistä niin siitä jää polt­in­merk­ki. Jos työ­todis­tuk­ses­sa lukee , että työ­suhde päät­tyi henkilöstä johtu­vista syistä tai työ­suh­teen päät­tymisen syytä ei ole niin sel­l­aisen hake­mus lentää roskikseen.

    Yksi syr­jäytet­ty mak­saa yhteiskun­nalle miljoona, mut­ta mon­et ovat näköjään valmi­ita mak­samaan tuon hinnan

    1. Liian van­ha:
      Uusi irti­sanomis­la­ki tulee myös lisäämään syr­jäy­tymistä eli kun työ­suhde pure­taan henkilöstä johtu­vista syistä niin siitä jää polt­in­merk­ki. Jos työ­todis­tuk­ses­sa lukee , että työ­suhde päät­tyi henkilöstä johtu­vista syistä tai työ­suh­teen päät­tymisen syytä ei ole niin sel­l­aisen hake­mus lentää roskikseen.

      Yksi syr­jäytet­ty mak­saa yhteiskun­nalle miljoona, mut­ta mon­et ovat näköjään valmi­ita mak­samaan tuon hinnan

      Jokainen­val­tisee tien­sä työ­paikoil­la. On laiska, työ­paikkaiusaa­ja tai muu­ta jon­ka perus­teel­la voi sanoa irti. Toim­intat­a­pansa työ­paikalla on val­intsee jokaineni­han itse. Ei työ­nan­ta­ja siihen syylli­nen. Myös seu­rauk­set täy­tyy ottaa vastaan:)

  24. vähämerk­i­tyk­setön

    Soin­in­vaara taisi vahin­gos­sa kehit­tää juuri oikean sanan täl­lä mölinälle vesilasissa.

  25. >yrit­täjä voi käyt­tää irti­sanomis­mah­dol­lisu­ut­ta pain­os­taak­seen työn­tek­i­jöitä luop­umaan lail­li­sista oikeuksistaan.

    Ehkä se on näin, mut­ta tämäkin pain­os­tus­mah­dol­lisu­us on osin mei­dän päätöspe­rusteis­es­ti itse tuot­ta­ma. Julki­nen val­ta kan­nus­taa meitä pienyrit­täjiä rekry­toimaan. Olen itsekin hil­jat­tain anonut ja saanut julk­ista rahaa palka­n­mak­su­un työn­tek­i­jälle. Ajatelkaa jos olisi päin­vas­toin, julki­nen val­ta kan­nus­taisi irti­sanomaan, mak­saisi siitä esimerkik­si irti­sanomis­palkkion. Sil­loin rekry­toin­ti­markki­noil­la olisi ankara kil­pailu työn­tek­i­jöistä, työtön voisi pain­os­taa rekry­toivaa työ­nan­ta­jaa luop­umaan lail­li­sista oikeuk­sis­taan, muus­sa tapauk­ses­sa työn­tek­i­jä ei suos­tu­isi tule­maan meille töihin.

  26. Henkilöpe­rus­teel­la irti­san­ot­tu joutuu myös yhteiskun­nan rankaisun kohteek­si. Eli karenssi on 2 kuukaut­ta uudessakin esi­tyk­sessä. Se merk­it­see pien­i­t­u­loiselle n 2500 euron sakkoa, keski­t­u­loiselle n 5000 euroa.

    Rikospuolel­la pitää melkein tap­paa , jot­ta saisi yhtä suuren ran­gais­tuk­sen. Keski­t­u­loisel­la se merk­it­sisi 100 päiväsakkoa, pien­i­t­u­loiselle 150 suu­ruisen päiväsakon nappaamista

    Muutenkin Suomes­sa työtön­tä ran­gais­taan EU rankim­min, karensse­ja jae­taan mieli­v­al­tais­es­ti ja useasti
    Useim­mis­sa EU-mais­sa ei edes tun­neta karenssia

    1. Henkilöpe­rus­teel­la irti­san­ot­tu joutuu myös yhteiskun­nan rankaisun kohteek­si. Eli karenssi on 2 kuukaut­ta uudessakin esi­tyk­sessä. Se merk­it­see pien­i­t­u­loiselle n 2500 euron sakkoa, keski­t­u­loiselle n 5000 euroa.

      Keskustelu olisi jotenkin rak­en­tavam­paa, jos tässä yhtey­dessä muis­tet­taisi­in maini­ta, että Sip­ilä tar­josi tämän kak­sois­ran­gais­tuk­sen pois­toa. Sik­si on vähän epäre­hellistä vedo­ta siihen.

      1. Osmo Soin­in­vaara: Keskustelu olisi jotenkin rak­en­tavam­paa, jos tässä yhtey­dessä muis­tet­taisi­in maini­ta, että Sip­ilä tar­josi tämän kak­sois­ran­gais­tuk­sen pois­toa. Sik­si on vähän epäre­hellistä vedo­ta siihen. 

        Tämä karenssin pois­to oli jäänyt itseltäni huo­maa­mat­ta, mut­ta ainakin iltale­hden eräässä kuvatek­stis­sä näin väitetään Sip­ilän sanoneen. Mikäli näin on itse ehdo­tuk­ses­sakin, niin päästään viimein sel­l­aiseen ehdo­tuk­seen, jos­ta en itse aset­tuisi suo­raan vas­tar­in­taan, vaan voisin aloit­taa keskustelun. Ilmapi­iri on kuitenkin tukah­dutet­tu ylim­i­toite­tul­la ja törkeäl­lä ehdo­tuk­sel­la, joten hom­ma menköön puihin.

      2. Osmo Soin­in­vaara: Keskustelu olisi jotenkin rak­en­tavam­paa, jos tässä yhtey­dessä muis­tet­taisi­in maini­ta, että Sip­ilä tar­josi tämän kak­sois­ran­gais­tuk­sen pois­toa. Sik­si on vähän epäre­hellistä vedo­ta siihen.

        Eipä tar­jon­nut, ain­oas­taan karenssin lyhen­tämistä, joka on kor­ja­tus­sa esi­tyk­sessä. Sip­ilä puhui huoli­mat­tomasti, Lind­ström kor­jaili eräässä toises­sa yhteydessä

  27. O.S:” vaalivoit­to demareille. Se ei taas oikein palvele tavoitet­ta saa­da työ­markki­nat toim­i­maan paremmin”

    Ymmär­ränkö nyt oikein ? Soin­in­vaara väit­tää demarien tule­van vaalivoiton heiken­tävän työ­markki­noi­ta. Demar­it taasen ovat vuosien ajan ilmoit­ta­neet luoneen­sa suo­ma­laisen hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan. Ketä tässä pitää uskoa ?

    SAK/­Sos­Dem-akseli ovat nyt kuitenkin imago­v­as­tatu­u­lessa. Silti kan­na­tus kyse­ly­jen mukaan nousee. Onko ris­tiri­ita mit­tauk­sen rak­en­teessa , mit­takaavois­sa vai mis­sä ? Enem­mistö suo­ma­lai­sista ei hyväksy nyky­istä lakkoilua ja talouselämän häir­in­tää. Kyseenalais­te­taan jopa SAK:n verova­paus. Koh­ta joku voi uskaltau­tua pyhäin­häväistyk­seen ja kyseenalais­taa kolmikan­nan. On men­ty jopa niin pitkälle, että EU:lle on kan­nel­tu yleissitovuudesta.

    Viro­laiset raken­nustyömiehet paiski­vat Suomes­sa töitä 24 / 7 ja sun­nun­ta­iaa­muisin työt alka­vat 6–7 aikaan. Ovatko­han lisät SAK:n lakien mukaisia ? Luulisi ole­van kallista rak­en­tamista, mut­ta niin vaan raken­nuk­set nou­se­vat pikavauh­tia ver­rat­tuna koti­maiseen rakentamiseen.

    Man­ner­laatat jyti­sevät, mut­ta ovatko ammat­tili­it­to­jen lakko­ken­raalit ja ken­raalittaret hereil­lä mis­sä nyt men­nään ? Lakkoa pukkaa vaik­ka muu maail­ma menee eteenpäin.

  28. Siinä Soin­in­vaara vetää mutkia vähän suo­rak­si, kun ver­taa asiantun­ti­joi­ta jääkiekko­valminta­ji­in. Työ­paikois­sa yleen­sä asiantun­ti­jat eivät ole mitään yhden tai kah­den asian asiantun­ti­joi­ta vaan hei­dät palkataan töi­hin tekemään monia asioita.
    Asiantun­ti­ja, joka ei ole johtavas­sa ase­mas­sa, on riv­idu­u­nari siinä mis­sä muut. Jostain eri­ty­isosaamis­es­ta hänel­lä voi olla parem­pi palk­ka kuin muil­la, mut­ta kos­ka työpäivä on 8 h/päivä ei hän kuitenkaan ehdi tehdä töitä 2 ker­taa enem­män kuin muut, vaik­ka olisi kuin­ka “asiantun­ti­ja”. Jos halu­aa pelkästään kon­sultin määräa­jak­si, kan­nat­taa vuokra­ta sel­l­ainen konsulttifirmasta. 

    Työ­nan­ta­jien, jot­ka ovat epä­var­mo­ja siitä epäon­nis­tuuko jonkun “asiantun­ti­jan” rekry­toin­ti, kan­nat­taa sanoa että palk­ka on aluk­si läh­es­tulkoot sama kuin riv­idu­u­nar­in, mut­ta jos osaat tehdä sen lisäk­si sitä tai tätä, ja siitä on näyt­töä, voi palk­ka nous­ta. Jos eri­ty­isosaami­nen osoit­tau­tuukin kapeam­mak­si kuin mitä toiv­ot­ti­in, ei palkkaa sit­ten tarvit­sekaan nos­taa, mut­ta hän saa jatkaa tekemään samo­ja töitä kuin muut, mut­ta tuo­da pikkuhil­jaa uusia ideoita työyhteisöön.

    Joka tapauk­ses­sa moti­vaa­tio­ta ei kel­lään nos­te­ta sil­lä että “saat tämän työn jos täytät kaik­ki vaa­timuk­set” ja jos ei täytä, niin kenkää.

  29. Puhut asian laidas­ta. Ei riti­sa­n­imisen helpot­ta­mi­nen kske sitä että ikään­tyvän saa irti­sanoa iän perus­teel­la:) Se on laiton­ta nyt ja tule­vaisu­udessa. Ain­oa syy jon­ka vuok­si ikään­tyneen saa sajoa irti on tuon­tan­nol­lise ja taloudellsi­et syyt. Mutta…Sinäkin tiedät…jos irti­sanoo noil­la perusteil­la on uuden työn­tek­i­jän palkkaamiseen 6 kuukau­den karenssi. Jos sinä aikan palkaa työn­tek­i­jän on palkat­ta­va takaisin irtisanottu:)

    1. Heik­ki Kela:
      Puhut asian laidas­ta. Ei riti­sa­n­imisen helpot­ta­mi­nen kske sitä että ikään­tyvän saa irti­sanoa iän perus­teel­la:) Se on laiton­ta nyt ja tule­vaisu­udessa. Ain­oa syy jon­ka vuok­si ikään­tyneen saa sajoa irti on tuon­tan­nol­lise ja taloudellsi­et syyt. Mutta…Sinäkin tiedät…jos irti­sanoo noil­la perusteil­la on uuden työn­tek­i­jän palkkaamiseen 6 kuukau­den karenssi. Jos sinä aikan palkaa työn­tek­i­jän on palkat­ta­va takaisin irtisanottu:)

      Mon­ta virhettä.Ikääntyneen voi irti­sanoa esim jos työkyky on alen­tunut pysyvästi tai pikäaikaisesti.Useimmiten näin käy ikään­tymisen myötä, sairau­den tai pelkän ikään­tymisen aiheut­ta­man suori­tuskyvyn laskun vuok­si . Uusi laki vielä helpot­taa tätä.

      Kan­nat­taisi miet­tiä van­he­neeko itse ?

      Takaisinot­tovelvoite on vain jos kor­vaa­jan työnku­va on 100 % sama kuin irti­san­otun. Täy­tyy olla aikamoinen tumpe­lo yrit­täjä, jos ei osaa tehdä vähän eri­laista tehtäväku­vaa jos ei halua työn­tek­i­jää takaisin

  30. Ei voi kun ihme­tel­lä kun seu­raa lakko­ken­raalien toim­intaa: johtaako Suomea demokraat­tis­es­ti valit­tu ja par­la­men­taaris­es­ti hal­lit­se­va enem­mistöhal­li­tus vai ulkopar­la­men­taari­nen ay-liike ? Poli­it­tiset lakot voi hyvin kieltää tai ainakin voimakkaasti rajoittaa.

    Toinen kysymys: kos­ka verova­paa ay-rälssi aikoo osal­lis­tua hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan rahoit­tamiseen mak­samal­la veroa pääo­mat­u­lois­taan ? verova­paan yleishyödyl­lisyy­den kaavun alla tapah­tu­va kup­paami­nen on härskiä ja kaksi­nais­moral­is­mia kun SDP samaan aikaan puhuu veropo­hjien tiivistämisen puoles­ta eli siis vero­tuk­sen kiristämis­es­tä jon­ka tietenkin muut mak­sa­vat. Punapääo­ma on aina käsi naa­purin taskul­la. Nyky­muo­toinen ay-liike on kylmän sodan ajan peru­ja ja pahasti ajas­taan jäljessä.

    Lakkoase on sijais­toim­intaa, nyt tähdätään eduskun­tavaalei­hin. SDP on täysin ay-liik­keen vanki.

    1. Yri­tys­tukien perkaus loppui,kun EK ilmoit­ti että se ei käy. Asiantun­ti­joiden mukaan suurin osa on turhia tai jopa haitallisia.
      Samoin EK uhkailee toistuvasti,että työ­paikat viedään muualle ellei Eduskun­ta alis­tu EKn vaatimuksiin

      Joillekin ulkopar­la­men­taari­nen vaikut­ta­mi­nen on sallittua.

      Ja ilman ay- liiket­tä paikalli­nen sopimi­nen on keräämistä.

      https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005862109.html

      1. Sekö tosi­aan on demokra­t­ian puh­tain­ta ydin­tä, kun pääo­ma uhkaa siirtää tuotan­non hal­pa­mai­hin, jos ei toteuteta sille mieleistä hal­li­tus­poli­ti­ikkaa? Sekö on kaunein­ta par­la­men­taris­mia kun Suomen Yrit­täjät nyt vie koko hal­li­tus­ta raivelista miten huvit­taa? Eipäs por­varipu­udeli­toimit­ta­jat, ‑kolum­nis­tit ja pääkir­joi­tus­toimit­ta­jat mylvi tästä kolikon tois­es­ta puoles­ta koskaan. Ay-liike on aina vaan näytelmän rois­to, vaik­ka paljon pahempiakin löy­tyy työn­tek­i­jäpuolen leiristä.

        Elinkei­noelämä on ostanut itselleen vaali­ra­hal­la por­var­i­hal­li­tuk­sen käsikas­sarak­seen. Tämä ei ole demokratiaa.

        Sitä pait­si ei ay-liike oikeis­to­laisen val­tavir­ta­me­di­an mielestä saisi ylipäätän­säkään tehdä mitään. Ei saa olla mielip­iteitä poli­ti­ikas­ta, ei saa edes puo­lus­taa jäsenistön etu­ja, ei saa lakkoil­la koskaan eikä mis­tään syys­tä. Ain­oa mitä ay-liik­keel­lä on lupa tehdä, on kui­h­tua pois.

  31. Tuos­sa on sanas­ta sanaan mitä Sip­ilä lupasi.Hän ei siis luvan­nut pois­taa karenssia vaan miet­tiä sank­tioin­tia ja tuo­da sit­ten lop­ulli­nen esi­tys lakiehdostuksessa

    ”Min­un mielestä se, että jos henkilöpe­rus­taisen alen­netun kyn­nyk­sen vuok­si san­o­taan irti, siitä ei saisi tul­la tuplarangais­tus­ta. Tämä on kysymys, jota me nyt mietimme hyvin, hyvin tarkkaan ja me otamme lausun­topalaut­teen hyvin tarkkaan huomioon ja sit­ten teemme hal­li­tuk­sen lop­ullisen esityksen.”

  32. Tässä on myös sel­l­ainen näkökul­ma, että 70 % virherekry­toin­neista syy on rekrytoijassa.Ei ole yksinker­tais­es­ti osat­tu määritl­lä mil­laista osaamista/henkilöä haetaan

    Nyt yrit­täjä halu­taan vapaut­taa virhei­den­sä aiheut­tamista seu­rauk­sista. Eli yrit­täjän virheet pis­tetään työn­tek­i­jän piikkiin

  33. Tehtai­ta on pan­tu paljon kiin­ni. Siir­rymme piku­uhil­jaa kohti palveluy­hteiskun­taa ja täl­laises­sa yhteiskun­nas­sa työlistäjät ovat näitä pieniä yri­tyk­siä. Eli yrit­täjiä kan­nat­taisi kuun­nel­la eikä tais­tel­la vastaan.

  34. Ongel­ma tässä farssis­sa on siinä, että samal­la lakiesi­tyk­sel­lä on tehty kah­ta eri asi­aa, eikä näitä asioi­ta olla riit­tävän selkeästi eriytet­ty toi­sis­taan. Nämä kak­si asi­aa ovat helpom­man irti­sanomisen aikaansaa­ma työ­markki­noiden dynami­ikan kasvu, ja yrit­täjäriskin siirtämi­nen yrit­täjältä työntekijälle.

    Ensim­mäi­nen koh­ta on var­masti ihan talousti­eteel­lis­es­ti perusteltavis­sa, eli jos irti­sanomi­nen on helpom­paa, tuot­tavu­us kas­vaa, työl­lisyysaste nousee ja lop­ul­ta kaikil­la on kivem­paa kuin ennen. Jälkim­mäi­nen koh­ta taas on puh­taan ide­ol­o­gista tulon­jaon poli­it­tista uudelleen­jär­jestämistä, mis­tä työn­tek­i­jäpuoli on ansai­tusti ja oikeutetusti vähin­tään yhtä kovaääni­nen ja raivos­tunut kuin yrit­täjäpuo­likin, varsinkin kun työn­tek­i­jäpuoli kokee tehneen­sä tulon­jakopoli­ti­ikas­sa hal­li­tuk­selle iso­ja myön­ny­tyk­siä jo ns. “kil­pailukykysopimuk­sen” aikana.

    Parem­pi ratkaisu olisi ollut eriyt­tää nämä kak­si asi­aa toi­sis­taan, ja esit­tää ensisi­jais­es­ti tulon­jaol­lis­es­ti neu­traalia mallia irti­sanomisen helpot­tamiseen. Kaikkein selkein­tä olisi yksinker­tais­es­ti aset­taa irti­sanomiselle hin­ta­lap­pu: hihas­ta rav­is­ta­mal­la lähtöko­h­ta neu­vot­telemiselle voisi olla vaikka­pa kol­men kuukau­den palkkaa vas­taa­va sum­ma alle viisi vuot­ta työ­suh­teessa olleille, ja puolen vuo­den palkkaa vas­taa­va sum­ma pidem­piaikaisille työn­tek­i­jöille. Täl­laisel­la ker­tako­r­vauk­sel­la työ­nan­ta­ja voisi sit­ten irti­sanoa työn­tek­i­jän pelkäl­lä ilmoituk­sel­la, ihan ilman raskai­ta byrokraat­tisia prosesseja.

    Tulon­jaol­lis­es­ti neu­traalin työelämän jous­tavu­ut­ta lisäävän lak­i­u­ud­is­tuk­sen läpi­menon (ja voimas­sa pysymisen) toden­näköisyys on paljon suurem­pi kuin sel­l­aisen lak­i­u­ud­is­tuk­sen, jol­la pyritään paran­ta­maan yhden osa­puolen tulosta toisen kus­tan­nuk­sel­la, vaik­ka kuin­ka samal­la väitet­täisi­in “kakun” kasvavan.

    Ylipäätään usei­den eri tavoit­tei­den leipomi­nen yhden ja saman lakiesi­tyk­sen sisään on ollut iso ongel­ma jo pitkään. Kun lakiesi­tys­ten taustal­la on seka­va sop­pa eri­laisia toi­sis­taan irral­lisia tavoit­tei­ta, on lakiesi­tyk­siä vas­taan argu­men­toimi­nen aivan liian help­poa, ja niiden puoles­ta argu­men­toimi­nen liian vaikeaa. Lop­putu­lok­se­na saadaan huono­ja esi­tyk­siä, joi­ta kukaan ei kan­na­ta eikä mitään lop­ul­ta saa­da aikaiseksi.

  35. Vasem­mis­to demar­it mukaan­lukien ei ole lop­ul­ta koskaan luop­unut ajatuk­ses­ta että val­ta kas­vaa kiväärin pii­pus­ta. Alka­val­la viikol­la äänestet­täessä hal­li­tuk­sen luot­ta­muk­ses­ta nähtäneen kuin­ka vihreät menevät tähän mukaan.

    Poli­it­tiseen keskus­taan tarvit­taisi­in todel­lakin uusi puolue jol­la on jokin muu tarkoi­tus kuin toim­imi­nen haja-asu­tusaluei­den edun­valvon­taor­gan­isaa­tiona. Liike Nyt ei ole tämä puolue.

    1. spot­tu: Alka­val­la viikol­la äänestet­täessä hal­li­tuk­sen luot­ta­muk­ses­ta nähtäneen kuin­ka vihreät menevät tähän mukaan.

      Pis­teet Antero Vartialle.

  36. Yrit­täjäl­läkin on irti­sanomis­suo­ja ja paljon parem­pi kuin työn­tek­i­jäl­lä. Kun teet esim urakka­sopimuk­sen niin ei siitä pääse eroon vaik­ka yrit­täjä olisi huono. Ensin pitää varot­taa ja sit­tenkin sopimuk­sen purkami­nen vaatii paina­van syyn , jot­ta sopimuk­sen voi purkaa.

    Raken­nusala on hyvä esimerk­ki siitä, miten yrit­täjä voi tehdä sut­ta ja sekun­daa eikä hän joudu siitä vas­tu­useen. Yrit­täjä voi myöhästel­lä ja laatu voi olla kehno, mut­ta sopimus­ta ei voi purkaa ennen kuin on syn­tynyt mit­ta­vat vahingot. .

    Ja kor­vaus on vain max n 10 % alen­nus urakkasopimukseen. 

    Tämäkin tekee asi­as­ta eri­ar­vois­ta­van, yrit­täjän sopimus tur­vataan perus­tus­lain omaisu­u­den suo­jal­la , joka on vah­va suoja.

    Työn­tek­i­jän sop­par­il­la voi pyyhk­iä takapuolta

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.