Mitä soten raunioille?

37 vastausta artikkeliin “Mitä soten raunioille?”

1. Epäilen­pä kovastikin käsi­tys­täsi siitä, että maakun­ta on sopivin yksikkö hoita­maan julk­ista ter­vey­den­huoltoa. Toki se olisi oikeampi kuin kun­nat, mut­ta todel­lisu­udessa keskitet­ty val­tion rahoit­ta­ma ter­veyshallinto tar­joaisi parhaat edut. En itse asi­as­sa ymmär­rä mik­si se on vai­h­toe­htona täysin sivuutettu.

   Ilmeis­es­ti pidät viit­tä sote-aluet­ta sopivim­pana ja perus­tanet käsi­tyk­sesi yliopis­to­sairaaloi­hin. Viidel­lä varsin itsenäisel­lä sote-alueel­la olisi omat hallinto­by­rokra­tiansa ja rahoituk­sen­sa ja ne jopa jos­sain määrin kil­pail­i­si­vat keskenään. Täl­laisel­la hajot­tamisel­la ei voi­da täysimit­tais­es­ti hyö­dyn­tää mit­takaa­va- ja syn­er­giae­tu­ja. Sil­lä annet­taisi­in vain turhaa tasoi­tus­ta kan­sain­välisille ter­veysjäteille. Sen sijaan keskite­tyssä Ter­veyshal­li­tuk­sen hallinnoimas­sa ter­vey­den­huolto­jär­jestelmässä hallinnos­ta niin suuri osa kuin käytän­nöl­listä voitaisi­in keskit­tää, mikä var­masti leikkaisi kus­tan­nuk­sia. Kun toimin­nanoh­jausjär­jestelmä olisi kansalli­nen, kaik­ki tarvit­ta­va tieto olisi ajan­ta­sais­es­ti käytet­tävis­sä ja antaisi mah­dol­lisu­udet tehokkaim­paan toimin­nan valvon­taan, ohjauk­seen ja kehit­tämiseen. Keskite­tyssä jär­jestelmässä olisi myös mah­dol­lisu­us hedelmäl­lisim­pään tutkimuk­sen ja ter­vey­den­huol­lon inte­graa­tioon. Kaiken lisäk­si Ter­veyshal­li­tuk­ses­sa voisi olla elin, jon­ka nimeno­maise­na tehtävänä olisi inno­vaa­tio- ja kehi­tys­toim­inta. THL, Fimea (sen osana myös val­tion lääke­laitos) ja Valvi­ra oli­si­vat osa Ter­veyshal­li­tus­ta. Oper­ati­ivi­nen toim­inta perus­tu­isi sairaan­hoitopi­irei­hin, joista viisi toimisi val­takun­nan korkeim­man tason hoidon tar­joa­ji­na. Ei tarvit­taisi järin suur­ta organ­isaa­tiou­ud­is­tus­ta. Olen­naista olisi, että ter­veyskeskuk­set ja sairaan­hoitopi­ir­it oli­si­vat hallinnol­lis­es­ti yhdessä, jol­loin erikois- ja perus­sairaan­hoidon inte­graa­tio kävisi luontevasti. 

   Ihan ruo­hon­ju­u­ri­ta­sol­la per­helääkäri­jär­jestelmä olisi ehdot­tomasti tehokkain, kos­ka siinä tilantei­den hallinta on joka ker­ta vai­h­tu­vi­in lääkärei­hin ver­rat­tuna ylivoimainen. Sen ei tarvit­sisi perus­tua yksi­ty­is­lääkärei­hin vaan yhden lääkärin (ja mah­dol­lis­es­ti esimerkik­si sairaan­hoita­jan) vas­taan­ot­topis­teitä voisi olla muual­lakin kuin ter­veyskeskuk­sis­sa. Hajaut­tamisen asteen (muis­sakin palveluis­sa sama asia) voisi määritel­lä kansan­taloudel­li­sista näköko­hdista läh­tien. Siinä eivät siis ratkai­sisi pelkästään (kuten hal­li­tuk­sen suun­nitelmis­sa) vaikka­pa ter­veyskeskuk­sen kus­tan­nuk­set vaan huomioitaisi­in myös käyn­tei­hin liit­tyvät matkaku­lut ja työa­jan mene­tyk­set sekä hoidon saavutettavuus.

   Rahaa jono­jen pois­tamiseen ja muuhun ei edes tarvit­taisi lisää. Jo pelkästään lääke­huol­lon siir­to osak­si ter­vey­den­huoltoa oikai­sisi lääke­jakeluketjun niin paljon nyky­istä tehokkaam­mak­si (lääkete­hdas-val­tio-poti­las), että vuodessa säästy­isi yli mil­jar­di euroa. Kun apteek­it siir­ret­täisi­in nor­maali­in yhtiövero­tuk­seen, vapaakaup­palääk­keet ja valin­nan­va­pausasi­akkaat riit­täi­sivät silti kutakuinkin apteekkarien nykyiseen ansio­ta­soon. Reilu toinen mil­jar­di vuodessa voitaisi­in säästää pois­ta­mal­la lasku­tus­by­rokra­tia (siis myös lääkkeiltä) ja siihen liit­tyvät mon­en­moi­set kom­pen­soin­ti­jär­jestelmät. Vero­tuk­ses­sa mak­sut meni­sivät automaat­tis­es­ti sosi­aalis­es­ti oikeu­den­mukaises­ti. Mik­si täl­lai­sista ei ole suos­tut­tu keskustele­maan, vaik­ka molem­mat uud­is­tuk­set oli­si­vat yksinker­taisia ja säästöt 100 % varmoja.

   Oli­pa julki­nen ter­vey­den­huolto miten taloudelli­nen tahansa, aina löy­tyy kysyn­tää myös yksi­tyiselle. Mak­su­ton julki­nen ter­vey­den­huolto ei ole tälle esteenä, sil­lä yksi­tyiseen ter­vey­den­huoltoon kir­jau­tuneille voitaisi­in antaa verovähen­nys, jol­la vuosit­taiset ter­vey­den­hoitoku­lut kor­vat­taisi­in samaan keskimääräiseen sum­maan saak­ka kuin julkises­sa ter­vey­den­huol­los­sa. Sil­loin sekä julki­nen että yksi­tyi­nen ter­vey­den­huolto oli­si­vat samal­la viival­la, eikä koskaan mak­set­taisi tyhjästä. Samal­la sekä yksi­tyisen että julkisen puolen sisäl­lä olisi vapaus käyt­tää mil­loin tahansa mitä tahansa palvelun tar­joa­jaa. Olisi siis todel­li­nen valin­nan­va­paus ja kilpailu!

   Toiv­ot­tavasti jär­ki voit­taa ja hal­li­tuk­sen sote-uud­is­tus kaatuu.

   Vastaa

2. OS: Maakun­nat tule­vat ole­maan taloudel­lis­es­ti tiukoil­la. Jos kil­pailu­tus johtaa alem­pi­in kus­tan­nuk­si­in, ne kil­pailut­ta­vat. Jos se taas nos­taa kus­tan­nuk­sia, niiden ei pidäkään kilpailuttaa.

   Täs­mälleen näin. Yksi tärkeistä soten asiantun­ti­joista, nimeä en muista, sanoi, että lakikokon­aisu­us on suurin piirtein OK, jos paris­sa kohdas­sa kor­vataan verbin imper­ati­ivi sen poten­ti­aal­imuodol­la. (No ei hän näin sanonut, mut­ta näin ymmärsin.) 

   Myös tuo aja­tus per­helääkärei­den toimis­es­ta julkisen puolen ”ali­hankki­joina” on kehit­tämisen arvoinen.

   Vastaa

3. Eikö nuo yleis­lääkärit voisi kor­va­ta tekoä­lyl­lä? Suuri osa hom­mas­ta on sitä, että poti­las ker­too flun­ssan oireet ja lääkäri ker­too, että on flun­ssa ja antaa saikkua.

   Vastaa

   1. En ole yleis­lääkäri:
      Eikö nuo yleis­lääkärit voisi kor­va­ta tekoä­lyl­lä? Suuri osa hom­mas­ta on sitä, että poti­las ker­too flun­ssan oireet ja lääkäri ker­too, että on flun­ssa ja antaa saikkua.

      Ei, kos­ka lääkärin ammat­ti­taitoa on poimia joukos­ta juuri ne, joil­la on jotain muu­ta kuin flun­ssa. Se mis­tä kan­nat­taa luop­ua on turha, kallis infra lääkärin ympäril­lä. DDR:stä kopi­oitu ter­veyskeskusjär­jestelmä kiv­i­taloi­neen on liian kallis.

      Vastaa

   2. En ole yleis­lääkäri:
      Eikö nuo yleis­lääkärit voisi kor­va­ta tekoä­lyl­lä? Suuri osa hom­mas­ta on sitä, että poti­las ker­too flun­ssan oireet ja lääkäri ker­too, että on flun­ssa ja antaa saikkua. 

      Olisi hyvä, että jo koulus­sa (ehkä toisel­la asteel­la) opetet­taisi­in yleisem­pi­en tau­tien diag­nosoin­tia, jot­ta kansalaiset osaisi­vat itse sanoa riit­tävän var­masti, kun heil­lä on flun­ssa. Opetuk­seen pitäisi toki sisäl­lyt­tää ne sairaudet, jot­ka vaikut­ta­vat flun­ssalta, jot­ta itse­di­ag­nisoi­ja ymmärtää sulkea ne pois.

      Tähän voisi sit­ten tehdä myös tekoälysovel­luk­sia, jot­ka aut­ta­vat diag­noosin tekemisessä. Tässäkin olen­naista on se, että itse­di­ag­nisoi­ja ymmärtää riit­tävän aikaises­sa vai­heessa osaamisen­sa rajat ja hakee apua lääkäriltä.

      Vastaa

4. Hyviä point­te­ja, mut­ta pahoin pelkään, ettei vaalien jäl­keen koot­ta­van hal­li­tuk­sen poh­jan vaa­ti­mat kom­pro­mis­sit eri poli­it­tis­ten tavoit­tei­den suh­teen johtaisi täl­läkään ker­taa tulok­si­in, vaan taas neljän vuo­den työru­pea­maan eduskunnassa.

   Sote-uud­is­tus vie lain­säädän­töresurssit niin sosi­aal­i­tur­van uud­is­tamiselta kuin muil­ta sote-alan asioil­ta, kuten esimerkik­si Lääkeväären­nös­di­rek­ti­ivin imple­men­toin­ti Suomen laki­in, johon on ollut aikaa 2,5 vuot­ta (dele­goidus­ta ase­tuk­ses­ta 9.2.2016), ja jon­ka dead­line olisi 9.2.2019 (direk­ti­ivin voimaan­tu­lo). Fimea ei voi antaa ohjei­ta lääkey­htiöille, kun ei ole lakia. Lakiesi­tys tulee lausun­noille vas­ta nyt torstaina.

   Ter­veyskeskusten ja sairaaloiden sijain­ti­in alkaa yhä enem­män vaikut­taa, mihin saa lääkäre­itä (ja muu­ta hoito­henkilökun­taa) töi­hin. Uutis­ten perus­teel­la ei edes Kotkaan. Lääkäreil­lä on usein korkeasti koulute­tut puolisot jot­ka kaipaa­vat likvide­jä uramah­dol­lisuuk­sia asuin­paikkakunnal­taan. Yri­tyk­set joutu­vat sijoit­ta­maan erikoisam­mat­ti­lais­ten työ­paikat paikkakun­nille, jois­sa työvoimaa on saatavil­la. Näin on käymässä ter­vey­den­huol­lollekin. Eläk­keelle jäävän lääkärisukupol­ven tilalle tulee ole­maan vaikeaa saa­da uusia.

   Lisäk­si lääkäri- ja muu ammat­ti­laistyövoima alkaa olla yhä vaa­ti­vam­paa työe­hto­jen­sa vuok­si, ja kaipaa kil­pailua työ­nan­ta­ji­in. Mah­dol­lisu­ut­ta vaikut­taa omaan työaikaansa — per­heel­lisiä lääkäritkin ovat. Mah­dol­lisu­ut­ta erikois­tua asuin­paikkakun­nal­laan, ettei tarvitse asua työvi­ikko­ja jol­lain erikois­tu­mi­s­paikkakun­nal­la sato­jen kilo­me­trien päässä.

   Vastaa

   1. ij: Hyviä point­te­ja, mut­ta pahoin pelkään, ettei vaalien jäl­keen koot­ta­van hal­li­tuk­sen poh­jan vaa­ti­mat kom­pro­mis­sit eri poli­it­tis­ten tavoit­tei­den suh­teen johtaisi täl­läkään ker­taa tulok­si­in, vaan taas neljän vuo­den työru­pea­maan eduskunnassa.

      Juuri tuon takia sotea ei mis­sään tapauk­ses­sa pidä päästää hal­li­tuk­sen sisäis­ten oppo­si­tioiden riepoteltavak­si, vaan tehdä hom­ma par­la­men­taarises­sa käsit­telyssä niin, että kenel­läkään ei ole veto-oikeut­ta lainkohtiin.

      Sote-uud­is­tus joka tehtäisi­in viiden “maakun­nan” varaan ilman valin­nan­va­paut­ta menisi läpi eduskun­nas­ta mil­loin vain, mut­ta on käytän­nössä mah­do­ton­ta koo­ta sel­l­aista enem­mistöhal­li­tus­ta joka pää­ty­isi tuo­hon lopputulokseen.

      Sama pätee tietysti kaikki­in mui­hinkin merkit­tävi­in uud­is­tuk­si­in mitä Suomes­sa pitäisi tehdä. Eli sosi­aal­i­tur­vau­ud­is­tus, kun­tau­ud­is­tus, työelämäu­ud­is­tuk­set, ver­ou­ud­is­tuk­set etc. Sel­l­aista enem­mistöhal­li­tus­ta ei vain ole mah­dol­lista muo­dostaa joka noista kaik­ista pää­sisi minkään­laiseen järkevään yksimielisyy­teen, jol­loin jos niitä yritetään enem­mistöhal­li­tuk­sil­la viedä eteen­päin, jokainen niistä kaatuu hal­li­tuk­sen sisäisi­in ris­tiri­itoi­hin ja todel­la rumi­in lehmänkauppoihin.

      Suo­mi tarvit­sisi neljä samanaikaista vähem­mistöhal­li­tus­ta, joista jokaisel­la olisi työlistal­laan vain yhden uud­is­tuk­sen tekem­i­nen siten, että se saadaan vietyä läpi eduskun­nan äänestyksestä.

      Vastaa

      1. arkkite­hti: Sote-uud­is­tus joka tehtäisi­in viiden “maakun­nan” varaan ilman valin­nan­va­paut­ta menisi läpi eduskun­nas­ta mil­loin vain, mut­ta on käytän­nössä mah­do­ton­ta koo­ta sel­l­aista enem­mistöhal­li­tus­ta joka pää­ty­isi tuo­hon lopputulokseen. 

         Tuo­ta­han yritet­ti­in 2014, eikä onnis­tut­tu. Taisi kaat­ua perus­tus­laki­valiokun­taan sil­läkin kertaa?

5. Tulisiko yksi­tyisel­lä puolel­la toteutetun elek­ti­ivisen hoidon rahoi­tus sit­ten maakun­nil­ta/­sote-kun­nil­ta vai valtiolta?

   Vastaa

   1. Vaik­ka sote kaatuukin viime kädessä kokoomuk­sen valin­nan­va­paus­malli­in, on vas­tuu Juha Sip­iläl­lä, joka provosoi mallin vastapain­ok­si oma­lle ehdot­toma­lle maakun­ta­mallilleen mis­sä edes maakun­tien lukumäärä ei ollut neu­voteltavis­sa. Kokoomus lob­baan­tui yhteen jäykkään markki­na­malli­in, kos­ka ei ollut kun­nol­la valmis­tau­tunut. — Toinen sopi­ja, Alexan­der Stubb, oli sotes­ta koko ajan pihal­la ja Juha Sip­ilän naa­mas­ta näkee nyt, että hän on luovut­tanut ja ryhtynyt etsimään itseään.

      Jos tilanne vaalien jäl­keen on sel­l­ainen, että vihreät ja sdp ovat muo­toile­mas­sa seu­raavaa sotea, olisi syytä etukä­teen pohtia työter­veysjär­jestelmän kohtaloa. Työter­veyslääkäri on peruster­veelle kuten per­helääkäri, mut­ta epä­tasa-arvois­es­ti. Peruster­ve mies ei käy sen enem­pää työter­veyslääkäril­lä kuin ter­veyskeskuk­ses­sakaan, mut­ta mak­saa molem­mat työ­panok­sel­laan ja veroil­laan. Riit­täisi, että mak­saisi vain ker­taalleen. Ehkä työter­veyspalvelu­jen tulisi rajoit­tua nimeno­maan työhön liit­tyvi­in seikkoi­hin siten, että flun­ssa­lo­mat haet­taisi­in kaikille tar­jol­la olev­as­ta palvelus­ta, mikä voisi löy­tyä nyky­is­ten työter­veyslääkärei­den tiloista.

      Olen ollut taipu­vainen ajat­tele­maan Kale­vi Salosen tapaan että peru­soikeuk­si­in kuu­lu­van ter­vey­den­hoidon tulisi olla val­tion vas­tu­ul­la sel­l­aises­sa organ­isaa­tios­sa, mikä on ter­vey­den­hoidon kannal­ta tarkoituk­sen­mukainen. Yksi­tyi­nen puoli voi tar­jo­ta palvelu­jaan mil­loin kyke­nee osoit­ta­maan ole­vansa edulli­nen ratkaisu. Val­tio ja eduskun­ta eivät voi tukea sel­l­aista peru­soikeuk­si­in liit­tyvää jär­jestelmää, mikä ei ole yhden­ver­tainen. Yhden­ver­taisu­ut­ta on tarkastelta­va pait­si palvelu­jen saan­nin niin myös niiden kus­tan­ta­misen suhteen.

      Vastaa

      1. Olli Saari­nen: Kokoomus lob­baan­tui yhteen jäykkään markki­na­malli­in, kos­ka ei ollut kun­nol­la valmis­tau­tunut. – Toinen sopi­ja, Alexan­der Stubb, oli sotes­ta koko ajan pihal­la j

         Tun­tuu että Stubb ei oikein edes tien­nyt mis­tä sopi, mut­ta tiesi jonk­in­sort­tisen valin­nan­va­pau­den ole­van Kokoomuk­sen tavoite joten sopi sit­ten sellaisesta. 

         Minus­ta tuo oli paha poli­it­ti­nen virhe. Valin­nan­va­pau­den sijas­ta Sip­ilän maakun­ta­mallista olisi Kokoomuk­sen kan­nat­tanut kiristää jotain järkeväm­pää, eli siis käytän­nössä jokin yhtä kokoomus­lainen mut­ta helpom­min toteutet­tavis­sa ole­va uudistus.

      2. Se oli virhe molem­mil­ta. Ei ollut kepul­ta järkevää ottaa Kokkolan kaupunkia (lue Keskipo­h­jan­maan maakun­ta) mit­tatikuk­si sille, mil­laisia tehtäviä maakun­nille voi antaa. Sel­l­aisia tehtäviä ei maakun­nille voi nyt antaa, joista Kokko­la ei yksin selviä.

6. Kun päätök­sen­tekoa keskitetään, siis siir­retään ylöspäin, sil­lä on taipumus byrokrati­soitua. Itse asi­as­sa sen on pakko jäyk­istyä, jot­ta yhden­ver­taisu­us taataan. Toimeen­tu­lotuen siir­to Kelaan on hyvä esimerkki. 

   Kos­ka suuri osa kun­nista on liian pieniä kan­ta­maan varsinkin ter­veyspuolen vas­tui­ta, on järkevää syn­nyt­tää niiden ja val­tion välille uusi päätös­ta­so. Onko käsit­telyssä ole­va lakipaket­ti sit­ten opti­maa­li­nen, on aivan eri jut­tu. Itse kyseenalais­tan esimerkik­si työl­lisyysasioiden siir­ron maakun­tien vas­tu­ulle. Kun­nat tun­te­vat parem­min omansa, niin työ­nan­ta­jansa kuin ‑tek­i­jän­sä.

   Mas­si­ivis­es­ta Sote-har­joituk­ses­ta on saatu ainakin se hyö­ty, että kipupis­teet ja niiden ratkaisu­vai­h­toe­hdot on saatu esille.

   Vastaa

   1. Tapio: En mitenkään osaa nähdä val­tion rahoit­ta­maa keskusjo­hdet­tua jär­jestelmää niin kangis­ta­vana kuin annat ymmärtää. Tietenkin mikä tahansa sys­tee­mi voi vinoutua, mut­ta lähtöko­htais­es­ti niin ei tarvitse tapah­tua. Keskite­tyn jär­jestelmän poten­ti­aaliset taloudel­liset edut ovat niin huikeat, että niiden toteu­tu­mista on läh­es mah­do­ton­ta sös­siä. Kos­ka julkises­sa ter­vey­den­huol­los­sa on mah­dol­lista saavut­taa suurin taloudelli­nen tehokku­us, kyse on ilmi­selvästä luon­nol­lis­es­ta monop­o­lista. Tässä kohtaa moni tart­tuu sen pidem­mälle ajat­telemat­ta sanan monop­o­li mus­taan maineeseen anta­mat­ta edes mah­dol­lisu­ut­ta pureutua itse asi­aan. Mielestäni monop­o­lisoi­tu­misen hai­tat ovat pikem­minkin hal­li­tuk­sen nyt kaavaile­man sote-uud­is­tuk­sen uhkana. 

      Keskitet­ty julki­nen ter­vey­den­huolto­jär­jestelmä on infra­struk­tu­uri, jos­sa ei ole kyse pelkästään tavanomai­sista mit­takaa­va- ja syn­er­giae­duista, sil­lä mukaan saadaan piirteitä, joi­ta ei yksi­tyisel­lä puolel­la voitaisi ollenkaan tai ainakaan täysimit­tais­es­ti hyö­dyn­tää. Onko se sit­ten myös yksi syistä, mik­si keskite­tyn ter­vey­den­huolto­jär­jestelmän mah­dol­lisu­ud­es­ta ei ole suos­tut­tu pukah­ta­maankaan? Julki­nen puoli halu­taan ilmeis­es­ti pakot­taa samalle viivalle yksi­tyisen kanssa rajoit­ta­mal­la sen poten­ti­aal­isia mah­dol­lisuuk­sia. Näistä keskeisin on ter­vey­den­huol­lon rahali­iken­teen inte­groin­ti vero­tuk­seen, jol­loin ter­vey­den­huol­lon lasku­tus- ja kor­vaus­by­rokra­ti­at voidaan automa­ti­soi­da nykyiseen ver­rat­tuna läh­es ilmaisik­si ja kikkailukelvot­tomik­si. Olisikin jär­jen vas­taista evätä julkisen puolen saavutet­tavis­sa ole­va mil­jardis­äästöt ja asi­akaskoke­muk­sen suju­voitu­mi­nen. Vero­tuk­sen kaut­ta rahoite­tun ter­vey­den­huolto­jär­jestelmän keskeisin voima on siis yksinker­taisin mah­dolli­nen kokon­ais­ratkaisu, jos­sa ei olisi ikuista kissan­hän­nän­ve­toa eri­lai­sista kor­vauk­sista kap­i­taa­tiomak­su­ista alka­en. Siinä oli­si­vat tas­a­puoliset edel­ly­tyk­set myös yksi­tyiselle puolelle hyö­dyn­tää omat etun­sa. Näin päästäisi­in ilman keinotekoista sään­te­lyä tilanteeseen, jos­sa etenkin taloudel­liset seikat määrit­telisivät yksi­tyisen ja julkisen ter­vey­den­huol­lon välisen tas­apain­on. Kansalaisil­la olisi halutes­saan mah­dol­lisu­us saa­da mil­laisia ter­veyspalvelu­ja tahansa, mut­ta val­tio mak­saisi niistä enin­tään julkisen ter­vey­den­huol­lon keskikus­tan­nusten ver­ran. Julkisen puolen suju­vu­u­den ollessa paras mah­dolli­nen, myös lääkärien saatavu­us tas­apain­ot­tuisi, sil­lä eihän hei­dän kan­nat­taisi jäädä yksi­tyiselle puolelle odot­tele­maan asi­akkai­ta. Markki­na­t­alous tek­isi tehtävänsä.

      Vaik­ka keskusjo­htoises­sa ter­vey­den­huol­los­sa hallinto­by­rokra­tia olisi pitkälle keskitet­ty, varsi­nainen oper­ati­ivi­nen toim­inta olisi hajautet­tu 21 sairaan­hoitopi­iri­in. Tämähän on lähempänä paikallista tasoa kuin hal­li­tuk­sen esi­tyk­sen 18 maakun­taa viidestä puhu­mat­takaan. Sairaan­hoitopi­ireis­sä, jois­sa perus- ja erikois­sairaan­hoito oli­si­vat yhdis­tet­ty samaan organ­isaa­tioon myös kun­tata­son ääni pää­sisi esille. Ter­veyshal­li­tuk­sen kehi­tys- ja inno­vaa­tioyk­sikkö, jon­ka toim­intaan sairaan­hoitopi­ir­itkin osal­lis­tu­isi­vat, varmis­taisi osaltaan, ettei kangis­tu­mista pää­sisi tapah­tu­maan. Se olisi hal­li­tuk­sen sote-uud­is­tuk­sen hyvin rajal­lista kil­pailua selkeästi parem­pi kehi­tyk­sen moottori.

      Vastaa

7. Työter­veys on se para­sosa nyky sys­teemiä. Se on tasa-arvoista, että tän hula­baloon rahoit­ta­jat saa­vat palvelun­sa nopeam­min ja parem­min kuin ne kotona makoil­i­jat. Ja toi kokoomuk­sen markki­nae­htoinen malli on outo. Help­po tosi­aan saa­da yksit­täis­ten asioiden kil­pailu­tus toim­i­maan, mut­ta kokon­aisen väestötryh­män hoito könt­tä­sum­mal­la ei koskaan. Tulee joko liian kallista tai liian halpaa

   Vastaa

8. > Mart­ti Kekomäen mukaan riit­täisi, että ter­veyskeskuk­si­in palkat­taisi­in tuhat lääkäriä lisää.
   > Se mak­saisi sata miljoon­aa vuodessa, …

   Käsit­tääk­seni lääkäre­itä ei juurikaan ole työt­tömänä, kotona tai muil­la sek­tor­eil­la. Siir­ty­i­sivätkö nuo lääkärit erikoissairaanhoidosta/yksityisiltä, pystytäänkö ulko­maisia lääkäre­itä hyö­dyn­tämään suo­ma­laises­sa ter­vey­den­huol­los­sa… vai mis­tä nämä 1000 lisälääkäriä oikein tulisivat?

   Eikö riskinä ole, että maini­tut 100m€ vain valuisi­vat lääkärei­den palkanko­ro­tuk­si­in vaikut­ta­mat­ta lääkärei­den kokon­ais­määrään, tai edes jakau­maan sek­tor­ei­den välillä?

   Vastaa

   1. Jos halu­at yksi­tyiseltä lääkäri­a­jan 15 min­uutin kulut­tua, tar­jol­la on aina vähin­tään parikym­men­tä eri lääkäriä. Näyt­tää ole­van vähän ylikapasiteettia.

      Vastaa

      1. Osmo Soin­in­vaara:
         Jos halu­at yksi­tyiseltä lääkäri­a­jan 15 min­uutin kulut­tua, tar­jol­la on aina vähin­tään parikym­men­tä eri lääkäriä. Näyt­tää ole­van vähän ylikapasiteettia.

         Ihan hyvä aja­tus, mut­ta entä sit­ten ihan käytän­nössä? Miten ajat­telit siirtää lääkärit mukav­ista ja lep­poi­sista yksi­ty­i­sistä hom­mista ja täysipäis­ten poti­laiden parista arvauskeskusten pakko­tah­tiselle liukuhi­h­nalle vänkäämään juop­po­jen ja eläkeläis­ten kanssa? 

         Edelli­nen luon­nehd­in­ta on kar­rikoitu, mut­ta onhan se nyt päivän­selvää etteivät han­kalim­mat ja sairaim­mat asi­akas­ryh­mät käytä yksi­ty­isiä palvelui­ta. Ja jos vapai­ta aiko­ja ker­ran löy­tyy, työ­tahdin on pakko olla löysä kos­ka muuten­han kaik­ki vas­taan­ot­toa­jat olisi buukat­tu 4vkoa etukäteen.

      2. Jos sen ajan saa myös ter­veyskeskuk­ses­ta jonot­ta­mat­ta, siell yksi­tyisen puolen lääkärille voi tul­la vielä lokoisam­paa, mut­ta tulot myös laskevat.

      3. Osmo Soin­in­vaara:
         Jos sen ajan saa myös ter­veyskeskuk­ses­ta jonot­ta­mat­ta, siell yksi­tyisen puolen lääkärille voi tul­la vielä lokoisam­paa, mut­ta tulot myös laskevat.

         Siis yhdis­telmä aamupäivä julkisel­la ja iltapäivä yksi­tyisel­lä on siis ain­oa toteut­tamiskelpoinen? Tätä minäkin olen ajat­tel­lut ratkaisuna. Tule julkiselle 4h päivässä, saat iltapäivän vas­taan­ot­to­huoneen työsuhde-etuna.

      4. Osmo Soin­in­vaara:
         Jos sen ajan saa myös ter­veyskeskuk­ses­ta jonot­ta­mat­ta, siell yksi­tyisen puolen lääkärille voi tul­la vielä lokoisam­paa, mut­ta tulot myös laskevat.

         Tuo ei edelleenkään ole vas­taus siihen kysymyk­seen, jon­ka Sylt­ty esit­ti. Kan­natatko näi­den tuhan­nen ylimääräisen lääkärin koulut­tamista (käytän­nössä pitää var­maan koulut­taa vielä enem­män, jot­ta saadaan ne tuhat sinne ter­veyskeskuk­si­in, kun muut hom­mat on jo täyn­nä, kos­ka lääkärit näyt­tävät prefer­oivan sijoit­tumista mui­hin hom­mi­in) vai miten meinaat ne tuhat lääkäriä nimeno­maan niihin ter­veyskeskuk­si­in saa­da (olisi myös mie­lenki­in­toista tietää vähän enem­män kyseis­es­tä luvus­ta ja sen lasken­ta­pe­ri­aat­teista, aina kun tulos on pyöreä kuten tässä tapauk­ses­sa nousee min­un mielessä epäilys, että se on vedet­ty hihasta)?

      5. Sylt­ty: Miten ajat­telit siirtää lääkärit mukav­ista ja lep­poi­sista yksi­ty­i­sistä hom­mista ja täysipäis­ten poti­laiden parista arvauskeskusten pakko­tah­tiselle liukuhi­h­nalle vänkäämään juop­po­jen ja eläkeläis­ten kanssa? 

         YEK-vai­heeseen vaan lisää pitu­ut­ta ja pakol­lista terveyskeskuspalvelua… 😉

      6. Ville: YEK-vai­heeseen vaan lisää pitu­ut­ta ja pakol­lista terveyskeskuspalvelua… 

         Eli yritet­täisi­in pakot­taa nuoret lääkärit TK-har­joit­telu­un sel­l­aisille paikkakun­nille, jonne he eivät halua muut­taa. Ihan vinkik­si, valmis­tu­vis­sa on jo per­heel­lisiäkin: on var­maan kiva jät­tää per­he koti­paikkakun­nalle pie­nine lapsi­neen että voi tehdä viikot työtä jos­sain syr­jem­pänä. Sama ongel­ma nykyisessä yrit­tämisessä pakot­taa lääkärit muut­ta­maan erikois­tu­mi­s­paikko­jen perässä, mikä on johtanut per­hei­den hajoamiseen eroon. Puoli­son työ­paik­ka ja ura kun ei automaat­tis­es­ti siir­ry perässä.

      7. Osmo Soin­in­vaara: Jos halu­at yksi­tyiseltä lääkäri­a­jan 15 min­uutin kulut­tua, tar­jol­la on aina vähin­tään parikym­men­tä eri lääkäriä. Näyt­tää ole­van vähän ylikapasiteettia. 

         Ei kyse ole ylika­p­a­siteetista vaan logis­ti­ikas­ta. Tietyn poti­las­määrän käsit­te­ly vie täs­mälleen saman ajan hoiti­pa hei­dät 15 min­uutin kulut­tua soitos­ta tai kah­den viikon kulut­tua jonon päästä. Itse asi­as­sa heti-hoit­a­mi­nen on halvem­paa, kos­ka sil­loin ei tarvi­ta jonon-hallinta-virkamiehiä ollenkaan.

         Ilman jous­to­ja ei heti hoit­a­mi­nen tai jonos­ta hoit­a­mi­nen kuitenkaan onnis­tu. Kun­nal­lisen puolen jous­tot on selkeästi otet­tu huomioon virkae­htosopimuk­ses­sa, ja pilkun tarkasti. Yksi­tyisel­lä puolen taas “joka paik­ka natisee”, siis jous­taa. Olen­naista on ohja­ta nämä vält­tämät­tä tarvit­ta­vat jous­tot sinne mis­sä ne aiheut­ta­vat pien­im­män vahingon.

         Ammat­ti­taitoinen ajan­va­raushenkilö osaa ottaa ensim­mäisen jous­ton käyt­töön jo poti­laan soit­taes­sa: Pikaisen neu­vot­telun jäl­keen löy­tyy sopi­va aika, joka sopii poti­laalle, hoitokeskuk­selle, kulku­vä­linei­den vuoroväleille jne. Tässä soit­ta­ja ei vält­tämät­tä edes huo­maa tulleen­sa jous­ta­neek­si, saat­taa­pa huo­ma­ta ammat­ti­laisen ehdot­ta­man käyn­ti­a­jan ole­van jopa parem­pi kuin mitä itse ensin ajatteli.

         Yksi jous­toketjun lenk­ki on sit­ten lääkäri. Jos ammat­ti­in kuu­lu­vat oheistyöt, poti­lasark­istot, veroil­moituk­set, muut ilmoituk­set ym. on tehty, niin voihan sitä vaik­ka lähteä mökille aikaisem­min kuin oli ensin ajatel­lut tai vaik­ka kaverei­den kanssa golf­faa­maan. — Kyl­lä ne 19 muu­ta lääkäriä sit­ten jaka­vat jäl­jelle jäävän työ­taakan keskenään.
         

      8. Osmo Soin­in­vaara:
         Jos halu­at yksi­tyiseltä lääkäri­a­jan 15 min­uutin kulut­tua, tar­jol­la on aina vähin­tään parikym­men­tä eri lääkäriä. Näyt­tää ole­van vähän ylikapasiteettia.

         Har­vas­sa paikas­sa näin taitaa olla. Oma ja kuule­mani koke­mus on, että jos halu­at vas­taan­oton alan pro­fes­so­ril­ta tai ”todel­la hyvältä” erikois­lääkäriltä, ajan saat 3..6 viikon päähän. Nuorelle yleis­lääkärille pääset toki saman päivän aikana ja sovi­t­ul­la kel­lon­lyömäl­lä, mikä on oikein hyvä asia. Julkisellekin puolel­la pääsee yleen­sä vas­taan­otolle saman päivän aikana, jos jonottaa.

9. Pikku hil­jaa hal­li­tuk­sen halu­a­man soten tarpeet­to­muus huo­mataan laa­jem­minkin. Nykyjär­jestelmän säätö riittää.

   Enkä ole vaku­ut­tunut maakun­tienkaan tarpeel­lisu­ud­es­ta. Kun­tay­htymät näyt­tävät toimi­van riit­tävän hyvin. Kepu halu­aa maakun­nat vain poli­it­tisen vaiku­tus­val­tansa semen­toimisek­si. Taustal­la lie­nee kaupunkien raho­jen maaseudulle siir­ron varmistaminen.

   Mis­täkö 1000 lääkäriä? Ei niitäkään tarvi­ta. Riit­tää että lääkärei­den nyky­isiä peruskau­raa-tapauk­sia siir­retään sairaan­hoita­jien ym. hoidet­taviksi. Aloit­taa voi vaik­ka esim. flun­ss­apoti­laista, resep­tien uusi­joista ja pienistä tap­atur­mista. Sairaan­hoita­jat selviy­tyvät niistä hel­posti, lääkärit ovat ylik­oulutet­tu­ja niitä hoitamaan.

   Soten yhtey­dessä ei jostain syys­tä puhuta siitä, että suuri osa sote-menoista on ihmis­ten type­r­yy­destä johtu­via kuten tupakoin­nista, yli­pain­os­ta, liikku­mat­to­muud­es­ta, huonos­ta ruokavalios­ta ja päi­hteistä. Mil­jardis­äästöt on täältä löy­det­tävis­sä. Eli käyt­täisin sen sata miljoon­aa ter­veem­pi­en elin­tapo­jen edistämiseen.

   Vastaa

   1. vk: Kun­tay­htymät näyt­tävät toimi­van riit­tävän hyvin. 

      Eivät toi­mi.

      Kun­tay­htymiä on mon­en­laisia. On muu­tamia akti­ivisia, jot­ka ovat yrit­teliäästi kehit­täneet palvelukokon­aisuuk­si­aan, on toisia, jot­ka ovat tehneet yksit­täisiä inno­vaa­toi­ta, mut­ta sit­ten on suuri joukko hyvin varovaisia uudistajia. 

      Kun­tay­htymät perus­tu­vat vapaae­htoisu­u­teen ja niil­lä on hyvin suuri itsemääräämisoikeus. Niitä ei voi pakot­taa omak­sumaan muual­la hyväk­si havait­tu­ja käytän­töjä, puhu­mat­takaan yht­enäi­sistä, tai edes keskenään keskustele­vista tietojärjestelmistä. 

      Poli­it­tisen sateen­var­jon alla toimi­vat organ­isaa­tiot ovat taipu­vaisia van­hoil­lisu­u­teen ja rauhal­lisu­u­teen. Sen takia olisi oikein hyvä, että yksi­tyiset toim­i­jat voisi­vat olla julkisen puolen kirit­täjänä, vaik­ka vas­tuu olisi yksiselit­teis­es­ti julkisel­la puolel­la. Hyvä esimerk­ki on, että uhkaa­van soten paineessa mon­et julkiset toim­i­jat ovat nyt paran­ta­neet toimintaansa. 

      Mik­si vas­ta nyt parin, kol­men viime vuo­den aikana?

      Vastaa

      1. Tapio: Eivät toimi. 

         Kun­tay­htymiä on mon­en­laisia. On muu­tamia akti­ivisia, jot­ka ovat yrit­teliäästi kehit­täneet palvelukokonaisuuksiaan,on toisia, jot­ka ovat tehneet yksit­täisiä inno­vaa­toi­ta, mut­ta sit­ten on suuri joukko hyvin varovaisia uudistajia. 

         Kun­tay­htymät perus­tu­vat vapaae­htoisu­u­teen ja niil­lä on hyvin suuri itsemääräämisoikeus. Niitä ei voi pakot­taa omak­sumaan muual­la hyväk­si havait­tu­ja käytän­töjä, puhu­mat­takaan yht­enäi­sistä, tai edes keskenään keskustele­vista tietojärjestelmistä. 

         Poli­it­tisen sateen­var­jon alla toimi­vat organ­isaa­tiot ovat taipu­vaisia van­hoil­lisu­u­teen ja rauhallisuuteen.Sen takia olisi oikein hyvä, että yksi­tyiset toim­i­jat voisi­vat olla julkisen puolen kirit­täjänä, vaik­ka vas­tuu olisi yksiselit­teis­es­ti julkisel­la puolella.Hyvä esimerk­ki on, että uhkaa­van soten paineessa mon­et julkiset toim­i­jat ovat nyt­paran­ta­neet toimintaansa. 

         Mik­si vas­ta nyt parin, kol­men viime vuo­den aikana?

         Kun­tay­htymi­in poh­jau­tu­vat Eksote ja Siun­sote muun muas­sa ovat käsit­tääk­seni aivan riit­tävän hyvin. Niistä mallia muualle maa­han ja paran­net­tavaakin aina on.

         Jos muual­la maa­ta ollaan ahdas­mielisem­piä tai han­kalam­min tois­t­en­sa kanssa toimeen­tule­via, niin val­tio­val­lalle voidaan antaa riit­tävät työka­lut (vaikka­pa raha) änkyröi­den ojen­tamiseen. Nyt ei ole sijaa pikkusieluiselle paikallispolitikoinnille. 

         Maakun­tien syn­nyt­tämi­nen hal­li­tuk­sen kaavaile­mal­la toimenku­val­la ja rahoituk­sel­la johtaa vain uusi­in ongelmi­in. Esim. rahoituk­sen keru­u­vas­tuu tulisi olla paikallis­ta­sol­la eli kul­lakin maakun­nal­la (kun­nal­lisvero­tus ok), ei val­ti­ol­la. Yksi­ty­isiä tuot­ta­jia tietysti tarvitaan.

10. Ker­rataan vielä: sosi­aali­palveluis­sa on nyky­isin ja jatkos­sakin yksi­ty­isil­lä toim­i­joil­la keskeinen rooli. Tässäkin keskustel­laan edelleen lääkäreistä. Jos valin­nan­va­paut­ta, jol­lakin taval­la ei ole, kunta/maakunta/valtio ei vain pysty tuot­ta­maan sosiaalipalveluita.

    Sosi­aalipuolen palvelui­ta ovat fys­ioter­api­at, jalka­hoito, par­turi, ruoka­palve­lut, siivous, kul­je­tuk­set… Eivät he kaik­ki voi olla kunnan/maakunnan/valtion palkkalistoilla.

    Miten sit­ten estää, etteivät hyvät ref­er­enssit omaa­vat isot kon­ser­nit voita kil­pailu­tuk­sia? En tiedä, jotenkin se on vain hoidet­ta­va. Toisalta, mikroyri­tyk­set eivät pysty kehit­tämään paljoakaan toimialaansa.

    Maakun­ta joka hoit­taa sotepalve­lut — joi­ta ei voi pysäyt­tää kun rahat lop­puu — ja ELY-palve­lut mm työl­liostämis­palve­lut — eivät kiin­nos­ta ketään — niin arvatkaa kum­mat kar­si­taan ensim­mäisenä. Kepu var­masti arvostaa, että ainakin pääsee eroon maakun­tata­sol­la ympäristöviranomaisesta.

    Maakun­tien määränä 9 + Ahve­nan­maa on toimin­nal­lis­es­ti mielekkäin, asia paranisi vielä, jos Helsin­ki, Espoo, Van­taa, Kirkkon­um­mi ja Kau­ni­ainen oli­si­vat oma alueen­sa. Jos maakun­nal­la ei ole omaa vero­tus­ta, turha sinne on mitään maakun­taval­tu­us­toakaan vali­ta. Köy­hien kun­tien talousjo­hta­jat osaa­vat ker­toa miksi.

    Vastaa

11. Kale­vi Salo­nen, ymmär­ränkö oikein, että mallis­sasi poli­it­tisia toim­i­joi­ta oli­si­vat vain val­tio ja kun­nat, jol­loin eri­laiset kun­tay­htymät jäi­sivät välistä pois. Kun­tay­htymät ovat olleet laisko­ja toim­i­joi­ta, mut­ta kun­nan ja a.o. kun­tay­hty­maän toimin­nalli­nen ja henk­i­nen etäisyys on olen­nais­es­ti lyhyem­pi kuin kun­nan ja val­tion. Yhden­ver­taisu­u­den vaa­timus toisaal­ta ja val­tion kokon­ais­vas­tuu toisaal­ta saat­taisi pakot­taa sys­teemin samaan palvelu­un kaikkial­la. Valmis­teil­la olevas­sa sotes­sa maakun­nil­la on mah­dol­lisu­us var­i­oi­da palvelus­trate­giaansa lain­säädän­nön rajoissa.

    Vastaa

    1. Tapio: Val­tio ja kun­nat oli­si­vat toim­i­joi­ta, mut­ta eivät min­un näkökul­mas­tani ajatellen poli­it­tisia — ainakaan puolue­poli­it­tisia. Näen puolue­poli­ti­ikan roolin ain­oas­taan ter­vey­den­huoltoa kangis­ta­vana. Eihän sitä yksi­tyiselle puolellekaan kukaan kaipaa. Toki jotkut ajat­tel­e­vat, että kaik­ki on poliittista.

       Kun­tay­htymät jäi­sivät pois ja niiden rooli kor­vat­taisi­in sairaan­hoitopi­ireil­lä. Siis en näk­isi henkisen etäisyy­den menevän yhtään nyky­istä kauem­mas. Ehkä kävisi jopa päin­vas­toin, kun hallinnolli­nen raja-aita perus- ja erikois­sairaan­hoidon väliltä pois­tu­isi. Ain­oas­taan taloudelli­nen vas­tuu häviäisi kun­nil­ta kokon­aan, vaik­ka ne silti vuokraa vas­taan hoitaisi­vat kiin­teistöt. Mikään ei mielestäni estäisi palvelus­trate­gian var­i­oimista. Pikem­minkin päin­vas­toin ajat­telisin, että kaikessa toimin­nas­sa otet­taisi­in aina huomioon taloudel­liset ja muut kokon­ais­vaiku­tuk­set, mut­ta tietenkin bud­jetin puit­teis­sa. Ihan var­masti tiuk­ka suun­nitel­mat­alous ei olisi hyväk­si, sil­lä se heiken­täisi moti­vaa­tio­ta ja toimin­nan kehit­tämistä. Olen eri­tyis­es­ti yrit­tänyt pain­ot­taa, että inno­vaa­tio- ja kehi­tys­toimin­nal­la olisi selkeästi organ­isoitu rooli kaut­ta koko hier­arkian, jol­loin jämähtämi­nen ken­ties van­hen­tuneisi­in kaavoihin voitaisi­in vält­tää. Tätä edesaut­taa suuresti, että kaik­ki sairaan­hoitopi­ir­it oli­si­vat keskenään vuorovaikutuksessa.

       En osaa kuvitel­la hal­li­tuk­sen maakun­ta­mallin anta­van yhtään parem­pia edel­ly­tyk­siä lyhyem­mälle toimin­nal­liselle ja henkiselle etäisyy­delle. Ehdot­ta­mas­sani mallis­sa kuitenkin kokon­aisu­us pysy­isi alueel­lis­es­takin näkökul­mas­ta parem­min käsissä.

       Vastaa

       1. Kale­vi Salo­nen: Kun­tay­htymät jäi­sivät pois ja niiden rooli kor­vat­taisi­in sairaanhoitopiireillä. 

          Eikö Stub­bin hal­li­tuk­sen sote-esi­tys ollut tämän kaltainen? Sehän tyr­mät­ti­in perus­tus­laki­valiokun­nas­sa. Asi­aa parem­min tun­te­vat oikaiskoot.

       2. Tapio: 28.9.

          Jos vas­taa­va ehdo­tus tyr­mät­ti­in perus­tus­laki­valiokun­nas­sa, niin sit­ten sairaan­hoitopi­ireille pitäisi vain kehitel­lä hallintoma­lli, joka täyt­täisi vaa­timuk­set. En näe sel­l­aisen aset­ta­van esteitä ehdot­ta­mani mallin toteut­tamiselle, kos­ka yksi­no­maisen rahoit­ta­jan epävi­ralli­nen val­ta var­masti riittää.

       3. Kale­vi Salo­nen: Jos vas­taa­va ehdo­tus tyr­mät­ti­in perus­tus­laki­valiokun­nas­sa, niin sit­ten sairaan­hoitopi­ireille pitäisi vain kehitel­lä hallintoma­lli, joka täyt­täisi vaa­timuk­set. En näe sel­l­aisen aset­ta­van esteitä ehdot­ta­mani mallin toteut­tamiselle, kos­ka yksi­no­maisen rahoit­ta­jan epävi­ralli­nen val­ta var­masti riittää. 

          Tai sit­ten vain säätää laki perustuslainsäätämisjärjestyksessä. 

          Näköjään tiedustelu­lakien osalta perus­tus­lakia ollaan muut­ta­mas­sa jopa kiireel­lisessä säätämisjärjestyk­sessä (edelli­nen ker­ta kun kiireel­listä säätämisjärjestys­tä sovel­let­ti­in taisi olla Kekkosen poikkeusla­ki), kyl­lä sotes­ta pitäisi sen ver­ran laa­ja yksimielisyys saavut­taa, että perus­tus­lakia pysty­isi jonkun kun­nal­lisen itse­hallinnon osalta muut­ta­maan, kun­nal­lises­sa itse­hallinnos­sa kun ei ole edes kyse oleel­li­sista yksilönoikeuk­sista kuten tiedustelu­lakien tapauksessa.

       4. arkkite­hti: Tai sit­ten vain säätää laki perustuslainsäätämisjärjestyksessä. 

          Näköjään tiedustelu­lakien osalta perus­tus­lakia ollaan muut­ta­mas­sa jopa kiireel­lisessä säätämisjärjestyk­sessä (edelli­nen ker­ta kun kiireel­listä säätämisjärjestys­tä sovel­let­ti­in taisi olla Kekkosen poikkeusla­ki), kyl­lä sotes­ta pitäisi sen ver­ran laa­ja yksimielisyys saavut­taa, että perus­tus­lakia pysty­isi jonkun kun­nal­lisen itse­hallinnon osalta muut­ta­maan, kun­nal­lises­sa itse­hallinnos­sa kun ei ole edes kyse oleel­li­sista yksilönoikeuk­sista kuten tiedustelu­lakien tapauksessa. 

          Tiedustelu­lais­sa on kyse siitä, ehditäänkö muut­taa lakia ennen seu­raavia vaale­ja ja vaa­likam­pan­joi­ta, jot­ka ovat maail­mal­la näh­dyn esimerkin mukaan hyvin alt­ti­ita ulko­maisille verkko­hyökkäyk­sille (kuten esim. USA:n pres­i­dentin­vaalit 2016). Vaalien jäl­keen voi olla liian myöhäistä.

          Lisäk­si Google, Face­book, Apple ja kump­pan­it keräävät ja analysoi­vat meistä jo enem­män tietoa, kuin mitä Supo koskaan kyke­nee. Yksi­ty­isyy­den suo­jan suh­teen juna meni jo, valitet­tavasti. Google tietää min­unkin sähkö­postieni sisäl­löstä suuren osan, vaikken itse Gmail­ia käytäkkään, kos­ka vas­taan­ot­ta­jan sähkö­posti on gmailissa.

       5. ij: Tiedustelu­lais­sa on kyse siitä, ehditäänkö muut­taa lakia ennen seu­raavia vaale­ja ja vaa­likam­pan­joi­ta, jot­ka ovat maail­mal­la näh­dyn esimerkin mukaan hyvin alt­ti­ita ulko­maisille verkko­hyökkäyk­sille (kuten esim. USA:n pres­i­dentin­vaalit 2016)

          Näh­dyn? Miten se nähti­in? Faces­sa joku tykän­nyt Trumpista?

12. Uusin SOTE riita Vaasan laa­jas­ta päivystyk­ses­tä on sitä mitä on jatkos­sa luvassa. 

    12 laa­jan päivystyk­sen ”oikeaa” keskus­sairaalaa ja sote-maakun­taa on järkevää toim­intaa kun 18 olisi ollut täyt­tä hul­lu­ut­ta. Silti sen oman alueen puo­lus­t­a­mi­nen on poli­itikon tärkein vaalikampanja. 

    Sote-maakun­nat eivät ole vaalipi­ire­jä, joten tun­tei­ta on help­po herät­tää. Kulut mak­sa­va val­tio ei ketään kiin­nos­ta paikallisesti. 

    Yhdestäkään toimi­paikas­ta, neu­volas­ta tai mis­tään, mikään kun­ta tai paikallispoli­itikot ei enää luovu. Se on val­tion työ­paik­ka, vero­tu­lo­ja, ja osoi­tus oman kylän poli­itikon onnistumisesta. 

    Kun kun­ta mak­soi laskun, jär­ki tuli euron konsultoimana. 

    Vaasan ja Seinäjoen väli­mat­ka on 80 km. Se ei ole väk­ilu­vul­taan pääkaupunkiseu­tu. Jos pää­dyn ensi­a­pu­un ambu­lanssil­la, lääkärin kieli­taito ei kiin­nos­ta vaan hoituuko hom­ma. RKP on sil­tarumpupuolue, ei mitään muuta.

    Vastaa