Liberaalin demokratian tappio?

Olimme 20 vuot­ta sit­ten var­mo­ja, että kehi­tys vie kohti markki­na­t­alouden ja lib­er­aalin demokra­t­ian voit­toa. Tämä yhdis­telmä oli tuot­tanut vau­raut­ta ja hyv­in­voin­tia, jota muut kadehtivat.

Enää se ei näytä var­mal­ta. Markki­na­t­alous on yhä ylivoimainen, mut­ta usko hor­juu pahasti siihen, että se olisi sidok­sis­sa lib­er­aali­in demokratiaan.

Minäkin kir­joitin joskus, että Kiina men­estyy taloudessa hyvin niin kauan, kun se voi kopi­oi­da mui­ta, mut­ta uuden kehit­tämi­nen ei tulisi sen­su­urin olois­sa menestymään.

On kolme toisi­in­sa kietoutunut­ta syytä, mik­si lib­er­aalin demokra­t­ian voit­to ei ole enää niin var­ma: val­tio­jo­htoisen markki­na­t­alouden men­estys, keskilu­okan kur­jis­tu­mi­nen ja päätök­sen­teon vaikeutuminen.

Vaik­ka markki­na­t­alous on osoit­tau­tunut suun­nitel­mat­alouteen ver­rat­tuna ylivoimaisek­si, vielä parem­min se näyt­tää toimi­van val­tio­jo­htoise­na. Markki­namekanis­mi löytää lop­ul­ta mon­en mutkan kaut­ta maali­in, mut­ta taita­va val­ti­olli­nen ohjaus löytää oikotien.

Sin­ga­pore on äärikap­i­tal­isti­nen maa mut­ta samal­la aasialainen hyv­in­voin­ti­val­tio, jos­sa val­tio aut­taa markki­noi­ta men­estyk­sel­lis­es­ti ja kansal­lista etua var­jellen. Mekin van­noimme sekat­alousjär­jestelmän nimi­in 1970-luvul­la, mut­ta sit­tem­min markki­na­fun­da­men­tal­is­mi on jyrännyt.

Talous­no­belisti Amartya Sen on valit­tanut, että hänelle kansan­taloustiede on oppia markki­navirhei­den tun­nistamis­es­ta ja kor­jaamis­es­ta, mut­ta nyky­isin kuvitel­laan, ettei markki­navirheitä ole.

Tai ehkä vain tavat, joil­la ohjat­ti­in teol­lis­tu­mista, eivät enää toi­mi. Ohjaam­a­tonkin on parem­pi kuin huonos­ti ohjattu.

= = =

Demokra­tia toi­mi hyvin niin kauan, kun kansan selkeä enem­mistö kuu­lui taloudel­lisen kehi­tyk­sen voit­ta­ji­in. Kansa luot­ti poli­it­tisi­in johta­ji­in­sa, mut­ta ei luo­ta enää. Viime vuosikym­meninä kas­va­va osa ihmi­sistä ja alueista on kokenut jääneen­sä men­estyk­ses­tä syr­jään. Ongel­ma kos­kee kaikkia teollisuusmaita.

Kun hal­li­tuk­set eivät pysty tar­joa­maan äänestäjille parem­paa elämää, kas­vaa houku­tus tukea kan­na­tus­ta kehit­tämäl­lä ulkoisia vihollisia.

Syr­ji­tyik­si itsen­sä tun­te­vat alka­vat häiriköidä vaal­i­u­urnil­la. Trump, Brex­it ja Italia. Nyt hor­ju­vat sel­l­aiset val­tiot kuin Sak­sa ja Ruotsi.

Demokra­t­ian edut eivät vaku­u­ta kiinalaisia. He kum­mas­tel­e­vat, oliko brit­tien järkevää päät­tää brexi­tistä kapeal­la mar­gin­aalil­la ja kuin­ka vilpil­lisiä väit­teitä kam­pan­jas­sa esitet­ti­in. Ei heitä myöskään vaku­u­ta lehdis­tön rajoit­tam­a­ton vapaus levit­tää val­hei­ta, jona sanan­va­paus kiinalaisille näyt­täy­tyy. Eikä hei­dän jär­jestelmän­sä tek­isi ikinä Trump­ista presidenttiä.

Elin­ta­son nousun piti syn­nyt­tää vaa­timus demokra­ti­as­ta ja sanan­va­paud­es­ta, mut­ta toisin kävi. Köy­hyys syn­nyt­ti ara­bikevään, kun taas huikea vauras­tu­mi­nen saa kiinalaiset hyväksymään demokra­t­ian ja sanan­va­pau­den puutteet.

Unkaris­sa, Puo­las­sa ja Turkissa kansa on demokraat­tises­sa järjestyk­sessä hylän­nyt demokraat­tiset oikeudet, mut­ta hyvin ei mene demokra­tial­la edes sen ydinalueilla.

Jour­nal of Democ­ra­cy julka­isi vuon­na 2017 shokeer­aa­van tutkimuk­sen (Mounk & Foa), jon­ka mukaan Yhdys­val­lois­sa ja Bri­tan­ni­as­sa van­hem­mista ikälu­ok­ista 70 % pitää demokra­ti­aa olen­naise­na arvona, mut­ta nuorista enää 30 %. Aiem­paa selvästi use­ampi kaipaa vah­vaa johta­jaa, joka ei olisi riip­pu­vainen vaalituloksista.

On loogista pitää demokra­ti­aa huonona jär­jestelmänä, jos ei usko sen pystyvän tuot­ta­maan hyviä päätöksiä.

Sekä Sin­ga­poren että Kiinan ”demokra­tia” on län­si­mai­hin ver­rat­tuna koroste­tun mer­i­tokraat­tista. Kun edus­ta­jat tosi­asi­as­sa nimetään eikä vali­ta, päät­täjik­si valikoituu hyvin osaavaa ja koulutet­tua väkeä. Se antaa niille edun, joka saat­taa Kiinas­sa jopa kumo­ta kor­rup­tion haitat.

On hyvä, jos päät­täjik­si valikoituu parhai­ta kykyjä, mut­ta riskinä siinä on, että he eristäy­tyvät taval­lisen kansan koke­mus­maail­mas­ta. Lop­ul­ta tarvi­taan mel­lakkapoli­ise­ja ja kyynelka­a­sua ja jopa keski­tysleire­jä, kuten Kiinassa.

Suomes­sa kansane­dus­ta­jat edus­ta­vat kansaa ja virkamiehet osaamista. Viime­vu­osi­na poli­itikot ovat otta­neet itselleen valmis­telu­val­taa, jon­ka pitäisi kuu­lua virkamiehille. Sote-uud­is­tuk­sen tuhosi yksi yölli­nen neu­vot­telu poli­it­tis­ten päät­täjien kesken ilman virkamiehiä.

Suo­ma­laisen poli­ti­ikan kyky tehdä päätök­siä on heiken­tynyt viimeisen 15 vuo­den aikana nopeasti. Ehkä inter­net-aikana valmis­telulle ei jää rauhaa, vaan esi­tyk­set ammu­taan alas kesken­eräis­inä. Tai sit­ten päät­tämi­nen on vain vaikeam­paa, kun ei voi­da enää jakaa lisää hyvä kaikille, vaan yhden hyvän asian edis­tämi­nen merk­it­see tois­es­ta tinkimistä.

Fran­cis Fukuya­ma puhuu vetokra­ti­as­ta, siitä, että liian monel­la tahol­la on veto-oikeus päätök­si­in. Vähän huonom­matkin päätök­set ovat parem­pi kuin ei päätök­siä lainkaan. Suomes­sa vetokra­tia oli pahim­mil­laan Kataisen hal­li­tuk­sen aikana.

Demokra­tia tarvit­see puo­lus­tu­so­hjel­man. On paran­net­ta­va päätök­sen­tekokykyä ja nykyaikaistet­ta­va toim­intat­apo­ja. On kehitet­tävä uusia tapo­ja ohja­ta talout­ta, jot­ta se saataisi­in kään­netyk­si taas suun­taan, joka hyödyt­tää koko kansaa.

== =

Olen kir­joit­tanut kolum­ne­ja Suomen Kuvale­hteen vuodes­ta 1996. Tämä oli niistä viimeinen. Teen tilaa uusille kirjoittajille.

Kiitän Suomen Kuvale­hteä min­ulle annetus­ta pal­sta­ti­las­ta ja kiitän luk­i­joi­ta kan­nus­tavas­ta palaut­teesta, jota olen saanut läh­es päivit­täin. Se on läm­mit­tänyt mieltä.

 

 

134 vastausta artikkeliin “Liberaalin demokratian tappio?”

  1. Eiköhän län­sieu­roop­palaistyyp­pinen demokra­tia hyv­in­voin­ti­val­tioi­neen ala olla tien­sä päässä ja rahat lop­pu. On matemaat­ti­nen mah­dot­to­muus rak­en­taa glob­al­isoituneel­la maa­pal­lol­la Euroop­paan sel­l­ainen yhteiskun­ta, jos­sa suorit­tavaakin työtä tekevil­lä on mah­dol­lisu­us autoon, omis­tusasun­toon ja Kanari­an matkaan ja jos­sa sil­lä, joka val­it­see työt­tömyy­den, on yhteiskun­nan tur­vaa­ma ja aika muka­va elämä. Mak­sa­jat lop­pu­vat kesken.

    Uruguayssa on kas­va­va keskilu­ok­ka, joka tien­aa aika mukavasti, mak­saa vero­ja aika reip­paasti ja asuu aika ahtaasti. Vähän kuin meil­lä Suomes­sa. Mut­ta Uruguayssa on myös val­ta­va suorit­tavaa työtä tekevä köy­hälistö, joka tien­aa mität­tömästi, mak­saa vero­ja min­i­maalis­es­ti ja asuu slum­mis­sa. Nuo suorit­ta­van työn tek­i­jät siel­lä mah­dol­lis­ta­vat sen, että yhteiskun­ta pysyy kasas­sa. Suomes­sa suorit­ta­van työn tek­i­jöitä ei oikein enää ole – Made in Chi­na jyl­lää ja 400 000 suo­ma­laista makaa koti­so­hval­la luot­taen siihen, että kyl­lä val­tio mak­saa. En halu­aisi Suomes­ta Uruguay­ta, mut­ta mitkä ovat vaihtoehtomme?

    Kun me emme pysty uudelleen­syn­nyt­tämään Neu­vos­toli­it­toa, hajot­ta­maan EU:ta emmekä kään­tämään kehi­tys­maid­en kehi­tyskulkua takaisin sinne jon­nekin 1980-luvulle, niin jotain mei­dän on kek­sit­tävä, ennen kuin kas­sa on aivan tyhjä. Ja oli se ”jotain” ihan mitä tahansa, niin se on var­maa, ettei sitä kek­sitä nykyisel­lä sys­teemil­lä, jos­sa kansane­dus­ta­jat ajat­tel­e­vat ensisi­jais­es­ti puolueen­sa gallup­su­o­sio­ta ja omia mah­dol­lisuuk­si­aan tul­la uudelleenvalituksi.

  2. Jour­nal of Democ­ra­cy julka­isi vuon­na 2017 shokeer­aa­van tutkimuk­sen (Mounk & Foa), jon­ka mukaan Yhdys­val­lois­sa ja Bri­tan­ni­as­sa van­hem­mista ikälu­ok­ista 70 % pitää demokra­ti­aa olen­naise­na arvona, mut­ta nuorista enää 30 %. Aiem­paa selvästi use­ampi kaipaa vah­vaa johta­jaa, joka ei olisi riip­pu­vainen vaalituloksista.

    No, itse asi­as­sa Foa ja Mounk vain refer­oi­vat tutkimus­ta (World Val­ues Sur­vey 2005-09 ja 2010–14), jota eivät olleet itse tehneet. Se oli sinän­sä oikein hyvin tehty tutkimus, mut­ta siinä on kysyt­ty kysymys, joka ei mit­taa nimeno­maan hei­dän kannal­taan oikeas­t­aan mitään rel­e­vant­tia. Tämä näkyy jo pelkästään siitä, että näi­den mainit­tu­jen kah­den maan vaal­i­t­u­lok­sis­sa ikä­vaiku­tus on tarkalleen päin­vas­tainen: alle 30-vuo­ti­aista kan­nat­ti Yhdys­val­lois­sa antilib­er­aalia Trumpia noin 35 % ja Bri­tan­ni­as­sa antilib­er­aalia Brex­i­tiä vain noin 30 %!

    Vas­tauk­set selit­tää todel­lisu­udessa pitkälti se, että juuri sik­si, että demokra­ti­aa on viime vuosikym­menten ajan huo­let­tomasti pidet­ty itses­tään­selvyytenä, nyky­is­ten nuorten ei ole tarvin­nut koskaan elämässään erik­seen miet­tiä omaa suhdet­taan siihen. Täl­löin he anta­vat vas­tauk­sia, joista eivät itse tajua, kuin­ka shokeer­aav­il­ta ne kuu­losta­vat meistä van­hem­mista, ja joi­ta he eivät antaisi, jos tajuaisi­vat. (Pienem­pi osa seli­tyk­ses­tä on myös siinä, jos­ta itse olen puhunut toises­sa yhtey­dessä: nuoru­us on koros­tuneesti kaiken­laiseen kyynisyy­teen ja nihilis­mi­in rohkai­se­va elämän­vai­he, jol­loin kyseessä on osit­tain ikä- eikä kohorttivaikutus.)

    Lisäk­si tuos­sa World Val­ues Sur­vey ‑tutkimuk­ses­sa kysyt­ty kysymys oli “Miten tärkeää Teille on elää demokraat­tis­es­ti hal­li­tus­sa maas­sa?” (tämä oli sen tark­ka sana­muo­to Suomes­sa), ja vas­tauk­sek­si, jon­ka mukaan vas­taa­ja “pitää demokra­ti­aa olen­naise­na arvona”, on kelpu­utet­tu asteikol­la 1–10 ain­oas­taan vas­taus 10. Jos joku on vaik­ka lukenut tämän oman kolum­nisi, pitänyt Kiinaa koske­vaa point­ti­asi hyvänä ja vas­taa sen vuok­si 8 tai 9 eikä 10, niin hän ei sil­loin Foan ja Mounkin ääret­tömän tiukalla mit­ta­pu­ul­la “pidä demokra­ti­aa olen­naise­na arvona”.

    Nämä pointit on esitet­ty use­astikin siinä keskustelus­sa, jota val­tio-opin tutkimuk­ses­sa on käy­ty Foan ja Mounkin artikke­lista. Mut­ta sosi­aalises­sa medi­as­sa tai muus­sa julkises­sa keskustelus­sa se ei ole levin­nyt lainkaan yhtä laa­jalle kuin tuon alku­peräisen artikke­lin herät­tämä kauhistuneisuus.

    1. Tom­mi Uschanov: antilib­er­aalia Brexitiä 

      Mikä tekee brexi­tistä antilib­er­aalin? Eikö brex­it päin­vas­toin tuo briteille enem­män vapaut­ta päät­tää omista asioistaan?

      1. Aika ajatel­la: Mikä tekee brexi­tistä antilib­er­aalin? Eikö brex­it päin­vas­toin tuo briteille enem­män vapaut­ta päät­tää omista asioistaan? 

        Se, että se ei tuo briteille enem­pää vapaut­ta päät­tää omista asioistaan.

      2. Tom­mi Uschanov: Se, että se ei tuo briteille enem­pää vapaut­ta päät­tää omista asioistaan.

        Pää­sevät mm. pois EU-direk­ti­ivien ikeen alta. Eikö se lisää vapautta?

  3. Kiitos Ode kolumneistasi!
    Toiv­ot­tavasti jatkat vielä netis­sä täl­lais­ten keskip­itkien pohd­in­to­jen parissa.
    NY timesin Thomas Fried­man pohti, jos voisi olla päivän Kiina — jol­loin jär­jestelmää muut­tavia päätök­siä pystyt­täisi­in tekemään. Sil­loin jää avoimek­si mitä päätet­täisi­in ja kenen näkökul­mas­ta ne oli­si­vat hyviä, mut­ta vaikeimpia ongelmia kuten ilmas­ton­muu­tos­ta voisi edes ratkaista. 

    380-vuo­tias Posti lie­nee esimerk­ki, että jotain on men­nyt pieleen. Jos laskut eivät liiku ajois­sa, koko yhteiskun­ta on ongelmis­sa. Poli­it­ti­nen päätök­sen­teko on uno­htanut, että olemme pienessä maas­sa, jos­sa tarvi­taan sekä kaikkien kykyjä että kau­pal­lis­es­ti ei kovin tuot­tavaa infra­struk­tu­uria ja kult­tuuria, jot­ta olemme kansakun­ta. Se tarkoit­taa niin postin kulkua, juna- ja tiev­erkon kun­toa kuin oop­per­aa, teat­tere­i­ta ja kau­pal­lis­es­ti ei kovin kan­nat­tavien alo­jen tutkimus­ta ja ope­tus­ta yliopistoissa.
    Se ei tarkoi­ta tuh­laamista vaan rikkau­den vaalimista.

  4. Ode
    “Jour­nal of Democ­ra­cy julka­isi vuon­na 2017 shokeer­aa­van tutkimuk­sen (Mounk & Foa), jon­ka mukaan Yhdys­val­lois­sa ja Bri­tan­ni­as­sa van­hem­mista ikälu­ok­ista 70 % pitää demokra­ti­aa olen­naise­na arvona, mut­ta nuorista enää 30 %”

    Ei tilanne sen­tään noin paha ole. 

    Kysymys oli “Is it essen­tial to live in coun­try that is gov­erned democratically”.

    Jos aikoo jos­sain vai­heessa elämään­sä työsken­nel­lä ja elää ulko­mail­la jos­sain muual­lakin kuin lib­er­aaleis­sa demokra­tiois­sa, niin olisi­han se aika has­sua jos vas­taa että on pakko asua sel­l­aises­sa. Van­hat taas evät enää ole enää menos­sa min­nekään. Ainakin minä itse vas­taisin eri taval­la riip­puen siitä, kysyt­täisi­inkö asi­aa 20-vuo­ti­aana vai 60-vuotiaana. 

    Eli kuvas­taako vas­tauk­set sit­tenkin käytän­nössä muut­to­halukku­ut­ta? Ymmärtääk­seni Brex­it ja Trump oli­vat kuitenkin suosi­tumpia nimeno­maan van­hempi­en joukos­sa (mm. kos­ka nuorem­mat ovat parem­min koulutettuja).

    Pitäisi lukea tarkkaan koko artikke­li, se löy­tyy netistä. Juuri nyt min­ul­la ei ole aikaa, mut­ta jos jol­lain on niin tässä linkki:

    http://journalofdemocracy.org/sites/default/files/Foa%26Mounk%20-%20JoD%2028.1%20-%20PRE-PRINT%20VERSION.pdf

    1. Sylt­ty: Pitäisi lukea tarkkaan koko artikke­li, se löy­tyy netistä. Juuri nyt min­ul­la ei ole aikaa, mut­ta jos jol­lain on niin tässä linkki:

      http://journalofdemocracy.org/sites/default/files/Foa%26Mounk%20-%20JoD%2028.1%20-%20PRE-PRINT%20VERSION.pdf

      Tuo on itse asi­as­sa sen samas­sa lehdessä pari numeroa myöhem­min ilmestynyt jatko-osa. Alku­peräi­nen artikke­li löy­tyy tästä.

      (Ja tässä puolestaan on lehden molem­pi­in julkaise­mat kolme vastinet­ta, sekä Foan ja Mounkin vas­taus niihin – joka antaakin ymmärtää kri­ti­ikin kohteena olleen lähin­nä ajatuk­sen, että demokra­tia ete­nee kaikkial­la samaan tasaiseen tahtiin.)

  5. Aluk­si: kiitos Tom­mi Uschanov ja Sylt­ty. Ihmettelinkin kun luin tuos­ta tutkimuksesta.
    Daniel Fed­er­leylle: Tiedätkö enem­mänkin Uruguayn tilanteesta? Sel­l­unkeit­toa luku­unot­ta­mat­ta sieltä kuu­luu kovin vähän nyky­isin (hyvä merkki?)
    U. oli sata vuot­ta sit­ten ensim­mäisiä hyv­in­voin­ti­val­tioi­ta, Uuden See­lan­nin ohel­la. Eläke­jär­jestelmä, pitkälti mak­su­ton koulu­tus, julki­nen ter­vey­den­hoito (sai mm. yht­enä ensim­mäi­sistä tubikuolleisu­u­den alle sata per 100 000).
    Mut­ta II MS jäl­keen kohtasi saman ongel­man kuin Uusi See­lan­tikin: “maat­alous ei kan­na­ta”. Uruguayn yhteiskun­ta ei kestänyt huono­ja aiko­ja — osin myös naa­purei­den paineen takia — yhtä hyvin kuin jälkimmäisessä.
    Nythän se on taas pitkään ollut vaki­in­tunut demokra­tia. Onko köy­hät jätet­ty tur­vaval­tion ulkop­uolelle? Vai päin­vas­toin keskilu­ok­ka pan­tu mak­samaan itse? Vai jae­taanko niukku­ut­ta yhä?

  6. “Fran­cis Fukuya­ma puhuu vetokra­ti­as­ta, siitä että liian monel­la tahol­la on veto-oikeus päätök­si­in. Vähän huonom­matkin päätök­set ovat parem­pi kuin ei päätök­siä lainkaan. Suomes­sa vetokra­tia oli pahim­mil­laan Kataisen hal­li­tuk­sen aikana.”

    Eiköhän vetokra­tia ole pahim­mil­laan tämän hal­li­tuk­sen aikana. Työelämä uud­is­tuk­set ovat vesit­tyneet täysin, kos­ka Ay-liik­keel­lä on veto-oikeus poli­it­tisen lakon muo­dos­sa kaikki­in päätök­si­in. Yri­tys­tukien leikkaami­nen epäon­nis­tui täysin, kos­ka sitä tekemään valit­ti­in komitea, jos­sa oli kaik­ista etu­ryh­mistä ja puolueista edustajia.

    1. Kuh­nuri: Eiköhän vetokra­tia ole pahim­mil­laan tämän hal­li­tuk­sen aikana. Työelämä uud­is­tuk­set ovat vesit­tyneet täysin

      Täysin? Kyl­lä kai mit­tatikku­na täy­tyy pitää edel­lisiä hal­li­tuk­sia ja niiden aikaansaan­nok­sia, eikä mitään oikeistoutopi­aa. On tot­ta että kiky-sopimuk­sel­la hal­li­tus hirt­ti itsen­sä kiin­ni van­hoi­hin rak­en­teisi­in, mut­ta siitä huoli­mat­ta se on muuten saanut aikaa “aika paljon”.

  7. On yhden­tekevää, tapah­tuuko siir­tymä köy­häin­hoitoon ja Hota ‑pul­veri­in markki­navoimien tai poli­it­tisen päätök­sen­teon kaut­ta. Mut­ta kat­sokaa noi­ta poli­ti­ikan kuplas­sa eläviä, mitä kaikkea voi luva­ta tule­vana vaalivuon­na. Ja vielä val­tiovierailun innoit­ta­mana: “Après nous le déluge”

  8. Minäkin kir­joitin joskus, että Kiina men­estyy taloudessa hyvin niin kauan, kun se voi kopi­oi­da mui­ta, mut­ta uuden kehit­tämi­nen ei tulisi sen­su­urin olois­sa menestymään. 

    Häpeäk­seni itse kir­ja on luke­mat­ta mut­ta tämä kom­men­taari sanoo että Piketty:n mukaan nor­maali talouden (BKTn) kasvu Teol­lis­es­ta Val­lanku­mouk­ses­ta läh­tien on ollut ja tulee tois­taisek­si ole­maan 1% … 1.5% vuodessa. Kaik­ki poikkea­mat tuos­ta joh­tu­isi­vat joko väestönkasvus­ta (joka tietenkin kas­vat­taa BKT:ta); väli­aikai­sista kuplista; tai siitä että val­tio X ottaa kiin­ni jäl­keen­jääneisyyt­tä joka on voin­ut aiheutua sodas­ta, kult­tuuri­val­lanku­mouk­sista ja muista vas­taav­ista. Kiinan tapauk­ses­sa talous voi kas­vaa reilusti nopeam­min niin kauan kuin se voi ottaa opik­seen ‘etulin­jan’ talouk­sista, mut­ta sit­ten kun inno­vaa­tiot on pakko tehdä itse eikä niitä voi laina­ta muil­ta, Kiinankin talous aset­tuisi tuolle 1% … 1.5% uralle. Japani­han seurasi suun­nilleen tuom­moista kehi­tyskulkua kun se toipui 2MS seu­rauk­sista, joitakin vuosikym­meniä aikaisem­min kuin Kiina toipuu oop­i­u­miso­tien ja Maon jär­jestelmän seurauksista.

    Ei tarkoi­ta etteikö 1.5 mil­jardin asukkaan val­tio olisi mah­ta­va voima sit­ten kun se on kan­so­jen etur­in­ta­maan palan­nut, eikä tarkoi­ta etteikö lib­er­aalin demokra­t­ian vaikeuk­sia kan­nat­taisi pureskel­la. Onpa­han kuitenkin hie­man yllät­tävä aja­tus, oli ainakin minulle. 

    … enää niin var­ma: val­tio­jo­htoisen markki­na­t­alouden men­estys, keskilu­okan kur­jis­tu­mi­nen ja päätök­sen­teon vaikeutuminen.

    Piket­tyn (väite­tyn) havain­non yhteys tähän säi­keeseen: men­estyykö val­tio­jo­htoinen markki­na­t­alous parem­min, vai yhtä hyvin, vai huonom­min kuin lib­er­aali, sen näkee vas­ta sit­ten kun Kiinan kiin­niot­to-tran­sient­ti on ohi.

    1. men­estyykö val­tio­jo­htoinen markki­na­t­alous parem­min, vai yhtä hyvin, vai huonom­min kuin lib­er­aali, sen näkee vas­ta sit­ten kun Kiinan kiin­niot­to-tran­sient­ti on ohi.

      Sin­ga­pore?

      1. Osmo Soin­in­vaara: Sin­ga­pore?

        Mis­tä tiedät, että kyseessä on nimeno­mais­es­ti val­tio­jär­jstelmän eri­no­maisu­us eikä vain hyvä tuuri? Jos kvasi-demokrat­ti­nen val­tio­jo­htoinen markki­nakap­i­tal­is­mi on niin toimi­va jär­jestelmä, mik­sei sel­l­aisia ole enemmän?

      2. Sylt­ty:

        Mis­tä tiedät, että kyseessä on nimeno­mais­es­ti val­tio­jär­jstelmän eri­no­maisu­us eikä vain hyvä tuuri? Jos kvasi-demokrat­ti­nen val­tio­jo­htoinen markki­nakap­i­tal­is­mi on niin toimi­va jär­jestelmä, mik­sei sel­l­aisia ole enemmän?

        Hong Kong oli ainakin aiem­min yksi yleis­es­ti käytet­ty esimerk­ki myös. Hong Kong ei ole koskaan ollut lib­er­aali demokra­tia. Brit­tien hallinta-aikana sitä hal­li­ti­in briteistä käsin ilman vaale­ja. Kiinan osana siitä ei ole kehit­tynyt myöskään lib­er­aalia demokra­ti­aa. Hong Kongis­sa on siis lib­er­aali talousjär­jestelmä, mut­ta ei lib­er­aalia demokra­ti­aa. Paik­ka on yksi maail­man­talouden keskuk­sista, ja esimerkik­si myös keskimääräi­nen elinikä ihmisil­lä on Hong Kongis­sa yksi maa­pal­lon korkeimmista.

      3. Sylt­ty: Mis­tä tiedät, että kyseessä on nimeno­mais­es­ti val­tio­jär­jstelmän eri­no­maisu­us eikä vain hyvä tuuri? Jos kvasi-demokrat­ti­nen val­tio­jo­htoinen markki­nakap­i­tal­is­mi on niin toimi­va jär­jestelmä, mik­sei sel­l­aisia ole enemmän?

        Samas­ta syys­tä kuin vetyä ei löy­dy luon­nos­ta — mikään luon­non reak­tio ei sitä syn­nytä, ja moni reak­tio muut­taa vetyn yhdisteeksi.

        Demokra­tia ei kykene jalosta­maan itseään tehokkaam­mak­si hallitusmuodoksi.

      4. Sylt­ty:Jos kvasi-demokrat­ti­nen val­tio­jo­htoinen markki­nakap­i­tal­is­mi on niin toimi­va jär­jestelmä, mik­sei sel­l­aisia ole enemmän?

        Kos­ka (kansallis)valtiot ovat vas­ta heräämässä ja uudelleen ori­en­toi­tu­mas­sa glob­al­isaa­tion “haasteisi­in”. Jos/kun virheitä tehnyt sukupolvi ei myön­nä virheitään, virhei­den kor­jaami­nen jää seu­raavalle sukupolvelle — aikaa kuluu, hai­tat pahenevat.

      5. Tot­ta, Singapore.

        Sivuhuomiona Sin­ga­porel­la on sama huonos­ti­palkatun paskadu­u­nari-siir­toväestön ‘etu’ kuin ylem­pänä kuvat­ul­la Uruguaylla.

      6. Osmo Soin­in­vaara: Sin­ga­pore?

        Toisaal­ta Sveit­si oikeasti demokra­tiana toimii aika hyvin vaik­ka kansalaisille annetaan paljonkin mah­dol­lisuuk­sia äänestää väärin ja tor­pa­ta vii­saiden poli­itikko­jen rakennelmia

      7. Osmo Soin­in­vaara: Sin­ga­pore?

        Oli Sin­ga­pore mitä tahansa, niin kaupunki­val­tion men­estyk­ses­tä ei mielestäni kan­na­ta vetää kovin pitkälle meneviä johtopäätök­siä oikei­den kansakun­tien kohdalla.

      8. Xerx­es: Oli Sin­ga­pore mitä tahansa, niin kaupunki­val­tion men­estyk­ses­tä ei mielestäni kan­na­ta vetää kovin pitkälle meneviä johtopäätök­siä oikei­den kansakun­tien kohdalla.

        No, joskus lip­suu. Onhan täl­lä pal­stal­la tapana myös ver­ra­ta Helsinkiä Toron­toon tai New York Cityyn tai muu­ta vas­taavaa suu­ru­u­den­hul­lu­ut­ta, vaik­ka vas­taa­van kokoisia n. puolen miljoo­nan asukkaan kaupunke­ja olisi ver­tailuko­hteek­si kymmeniä.

  9. Kiitos Osmolle Kuvale­hden kolum­neista. Toiv­ot­tavasti työ jatkuu muis­sa mediois­sa, niin arvokas­ta että toiv­ot­tavasti päädyt kir­joit­ta­maan vielä laa­jem­man levikin lehteen.

    Lib­er­aal­i­u­den skaala on aika laa­ja. Olisiko niin, että lib­er­aal­i­udessa on monis­sa län­si­mais­sa men­ty vähän liian pitkälle ja nyt olisi aika pala­ta hiukan takaisin ja kor­ja­ta kurssia. Vaikka­pa Suomes­sa on ollut val­lal­la ajatuk­sia siitä, että kaikil­la on oikeus hyvään elin­ta­soon omas­ta akti­ivi­su­ud­es­ta eli työn­teosta riip­pumat­ta. Liian monil­ta on men­nyt halu työn­tekoon ja pon­nis­telu­un kun pär­jää mukavasti tulon­si­ir­roil­la. Kestämätöntä.

    Pres­i­dentin val­taoikeuk­sien karsin­nas­sa tehti­in paha virhe ja tämä kytkey­tyy olen­nais­es­ti hallituksen/eduskunnan päätök­sen­tekokyvyt­tömyy­teen. Olisi hyvä pala­ta Koivis­ton val­taoikeuk­sia aikaan.

    Demokra­ti­aa eli kansan­val­taa ei oikeasti ole Suomes­sa. Toki yhtäläi­nen äänioikeus mut­ta siihen se sit­ten jää. Päätök­set suh­muroidaan lob­bariverkos­tois­sa, pyöröovet pyörii, sulle-mulle jaot ovat arkipäivää. Työ­markki­na­jär­jestöt ja eri­tyis­es­ti ay-liike pitää maa­ta kahleis­sa. Kansaa ei voi päästää äänestämään isoista kysymyk­sistä kun se voi äänestää väärin. Edus­tuk­sel­lisu­uskin toimii huonos­ti kun suurin osa kansane­dus­ta­jista on vain napin paina­jia ilman vaiku­tus­val­taa. Ja aina on vaalit tulos­sa eikä pitkäjän­teiselle päätösten valmis­telulle ja toteu­tuk­selle ole poli­ti­ikas­sa riit­tävästi aikaa. Mut­ta kai asi­at voisi olla huonomminkin.

    1. vk: Lib­er­aal­i­u­den skaala on aika laa­ja. Olisiko niin, että lib­er­aal­i­udessa on monis­sa län­si­mais­sa men­ty vähän liian pitkälle ja nyt olisi aika pala­ta hiukan takaisin ja kor­ja­ta kurssia. Vaikka­pa Suomes­sa on ollut val­lal­la ajatuk­sia siitä, että kaikil­la on oikeus hyvään elin­ta­soon omas­ta akti­ivi­su­ud­es­ta eli työn­teosta riip­pumat­ta. Liian monil­ta on men­nyt halu työn­tekoon ja pon­nis­telu­un kun pär­jää mukavasti tulon­si­ir­roil­la. Kestämätöntä.

      Tuo ei vain ole tot­ta. Työtä vieroksu­vien määrä on pieni. Siitä pitää huolen jo se, että työt­tömän elämä on varsin kur­jaa pait­si köy­hyy­den niin myös puut­tuvan päiväryt­min vuok­si. Kaiken lisäk­si jär­jestelmä rupeaa leikkaa­maan nopeasti tukia ihmisiltä, jot­ka eivät hae akti­ivis­es­ti töitä.

      Kuvitel­mat siitä, että Suomes­sa voisi elel­lä mukavasti mitään tekemät­tä, ovat harhaisia. Harhat voi purkaa men­emäl­lä vira­nomais­ten sivuille ja luke­mal­la, mihin työtön on oikeutet­tu ja mil­laisia velvoit­tei­ta hänelle asete­taan. Kuvit­tele itsesi 28-vuo­ti­aak­si nuorek­si, joka ei suos­tu hake­maan työtä. Kat­so, mitä jär­jestelmä hänelle tarjoaa. 

      Ongel­ma on työn puute. Meil­lä on kaiken­laista kokeil­i­jaa ja tuk­i­työl­lis­tet­tyä ja pakko-opiske­li­jaa ja har­joit­teli­jaa ja tun­ti­työläistä, jon­ka palka­s­ta osan mak­saa yhteiskunta. 

      Koulut­tau­tu­misen ja palkat­toman työn määrä on räjähtänyt, mut­ta yhä lisää vain vaa­di­taan. Entisessä maail­mas­sa saat­toi pär­jätä val­lan hyvinkin ilman koulu­tus­ta. Työn­tek­i­jältä vaa­dit­ti­in pääsään­töis­es­ti ain­oas­taan se, että hän saa­pui sään­nöl­lis­es­ti työ­paikalle ja hoiti jotenkuten hom­mansa. Joukos­sa kul­ki myös porukkaa, jon­ka työte­ho oli hyvin heikko tai jol­la oli mie­len­ter­veysongelmia. Kaik­il­ta ei vaa­dit­tu tehokku­ut­ta. Se oli sen ajan sosiaalipolitiikkaa.

      Yksilöi­den rajat tule­vat vas­taan. Kaik­ki eivät per­soon­al­lis­ten tai älyl­lis­ten omi­naisuuk­sien­sa vuok­si pysty vas­taa­maan koko ajan kas­vavaan kehit­tymisen vaa­timuk­seen. Tämä ongel­ma voidaan purkaa vain luo­ma­l­la hyvin yksinker­taista työtä, mut­ta täl­lainen aja­tus taas on pahasti ris­tiri­idas­sa kehit­tyvän automaa­tion kanssa. 

      Ongel­mak­si muo­dos­tuu myös se, että kun ihmi­nen tipah­taa raken­nemuu­tosten tai muiden syi­den vuok­si työt­tömäk­si oma­l­ta alal­taan eikä enää työl­listy, niin ain­oa keino yrit­tää eteen­päin on koulut­tau­tua, mut­ta köy­htyvässä yhteiskun­nas­sa koulut­tau­tu­mista ei ole varaa tukea. Lainan otta­mi­nen koulut­tau­tu­miseen taas on aivan liian riskialtista, kos­ka eri­tyis­es­ti iäkkääm­mil­lä työl­listymi­nen koulut­tau­tu­misen jäl­keenkin on hyvin epävarmaa.

      Jos ihmi­nen joutuu työt­tömäk­si 45-vuo­ti­aana, etsii pari vuot­ta työtä ja huo­maa, ettei sitä saa, läh­tee koulut­tau­tu­maan ja valmis­tuu viisi vuot­ta myöhem­min, niin hän on jo pitkälle yli viisikymp­pinen. Kuka palkkaa yli viisikymp­pisen, joka on ollut kahdek­san vuot­ta työelämän ulkop­uolel­la ja jol­la ei ole lainkaan uuden opiskelu­alansa työkokemusta?

      Lisäk­si vas­taan tule­vat ympäristön rajat. Jos tah­domme suo­jel­la ympäristön mas­sat­uhol­ta ja säästää sen myös tuleville sukupolville, meil­lä ei ole mah­dol­lisu­ut­ta luo­da työtä, joka riistää kohtu­ut­tomasti luon­non­va­ro­ja. Kakku, joka on käsis­sä, kun resurssit jae­taan tasan kaikkien maail­man ihmis­ten kesken, on hyvin pieni. Suurin osa täl­lä het­kel­lä tehdys­tä työstä on silkkaa ympäristövihaa. 

      Kaiken kaikki­aan tilanne on sel­l­ainen, että jos tah­domme suo­jel­la ympäristön mas­sat­uhol­ta ja pitää huolen vakaas­ta ja perus­toimeen­tu­lon tur­vaavas­ta yhteiskun­nas­ta, niin nykyjär­jestelmäl­lä siihen ei päästä. Kulu­tus on saata­va alas ja resurssit jaet­ta­va jotenkin muuten kuin markki­na­t­alouden kautta.

      Nykyi­nen talousjär­jestelmä näyt­tää jäävän ihmiskun­nan his­to­ri­as­sa (ihmis­la­ji on noin 150 000 vuot­ta van­ha) tavat­toman lyhy­taikaisek­si vai­heek­si, ohuek­si viivak­si pitkäl­lä janal­la. Täl­lä het­kel­lä meneil­lään on kieltämisen vai­he. Eri­tyis­es­ti se kos­kee suhdet­ta ympäristöön. Yritämme uskotel­la, että globaal­isti lisään­tyvä vau­raus ja voimakkaasti kas­va­va kulut­ta­jien määrä pystytään yhdis­tämään ympäristön­suo­jelu­un, vaik­ka tilas­tot ker­to­vat liki kaikkial­la kas­vavas­ta ympäristötuhosta.

      1. Junt­tip­ul­la Savos­ta:
        Kuvitel­mat siitä, että Suomes­sa voisi elel­lä mukavasti mitään tekemät­tä, ovat harhaisia. Harhat voi purkaa men­emäl­lä vira­nomais­ten sivuille ja luke­mal­la, mihin työtön on oikeutet­tu ja mil­laisia velvoit­tei­ta hänelle asete­taan. Kuvit­tele itsesi 28-vuo­ti­aak­si nuorek­si, joka ei suos­tu hake­maan työtä. Kat­so, mitä jär­jestelmä hänelle tarjoaa. 

        Jos ihmi­nen joutuu työt­tömäk­si 45-vuo­ti­aana, etsii pari vuot­ta työtä ja huo­maa, ettei sitä saa, läh­tee koulut­tau­tu­maan ja valmis­tuu viisi vuot­ta myöhem­min, niin hän on jo pitkälle yli viisikymp­pinen. Kuka palkkaa yli viisikymp­pisen, joka on ollut kahdek­san vuot­ta työelämän ulkop­uolel­la ja jol­la ei ole lainkaan uuden opiskelu­alansa työkokemusta? 

        Todel­lisu­udessa hom­man ikävä puoli on juuri se, että 28-vuo­ti­aana on täysin mah­dol­lista elää tuil­la siedet­tävää elämää. Olet­taen ettei ole vakavia sairauk­sia tai elämän­hallinnanon­gelmia. Omis­sa puoli­tu­tuis­sa on ollut täl­laisia henkilöitä.

        Katk­er­ak­si jut­tu muo­dos­tuu siinä 30–40 ikävuo­den välis­sä, jos ei ole ennen 30‑v ikää vaivau­tunut han­kki­maan joko koulu­tus­ta tai tehnyt töitä, jois­sa olisi han­kkin­ut käytän­nön­taito­ja. Tuol­loin läh­es kaikille jää jäl­jelle vain tyl­sät hant­ti­hom­mat. Tämän ovat omat puoli­tut­tunikin havain­neet: vaik­ka heil­lä olisikin ollut poten­ti­aalia joskus aiem­min, niin se juna on men­nyt jo kymme­nen vuot­ta aiemmin.

      2. mjo­ki: Todel­lisu­udessa hom­man ikävä puoli on juuri se, että 28-vuo­ti­aana on täysin mah­dol­lista elää tuil­la siedet­tävää elämää. Olet­taen ettei ole vakavia sairauk­sia tai elämän­hallinnanon­gelmia. Omis­sa puoli­tu­tuis­sa on ollut täl­laisia henkilöitä.

        Katk­er­ak­si jut­tu muo­dos­tuu siinä 30–40 ikävuo­den välis­sä, jos ei ole ennen 30‑v ikää vaivau­tunut han­kki­maan joko koulu­tus­ta tai tehnyt töitä, jois­sa olisi han­kkin­ut käytän­nön­taito­ja. Tuol­loin läh­es kaikille jää jäl­jelle vain tyl­sät hant­ti­hom­mat. Tämän ovat omat puoli­tut­tunikin havain­neet: vaik­ka heil­lä olisikin ollut poten­ti­aalia joskus aiem­min, niin se juna on men­nyt jo kymme­nen vuot­ta aiemmin.

        Sama koke­mus omas­ta ystäväpi­iristä. 20–25 ‑vuo­ti­aana on oikeas­t­aan ihan kiva elel­lä ter­veenä ja vähään tyy­tyvänä niin, että saa ostet­tua aina uuden änärin ja pelailee sitä sit­ten + mak­saa net­flix­istä ja einek­sistä sen mitä tarvi­taan. Hyvin har­va meistä jak­saa tuom­moista elämää lop­ut­tomi­in, mut­ta valitet­tavasti aika moni jak­saa sitä juuri niin pitkään, että kun 30 vuo­den rajapyyk­ki läh­estyy ja rupeaa miet­timään asun­non han­kkimista ja per­heen perus­tamista niin olet ehtinyt tehdä itses­täsi radioak­ti­ivisen työmarkkinoille.

    2. vk:

      Pres­i­dentin val­taoikeuk­sien karsin­nas­sa tehti­in paha virhe ja tämä kytkey­tyy olen­nais­es­ti hallituksen/eduskunnan päätök­sen­tekokyvyt­tömyy­teen. Olisi hyvä pala­ta Koivis­ton val­taoikeuk­sia aikaan.

      Vah­va johta­ja, eh?

      Meil­lä on jo nyt pres­i­dent­ti, joka vakavis­saan vas­taa sisäpoli­ti­ikkaan puut­tumiseen koske­vaan arvostelu­un jol­lain kalarunol­la. Ja media sen kun taput­taa tälle alen­tu­valle öykkäröinnille.

      Pres­i­dentin val­taoikeuk­sia ei tarvitse ainakaan lisätä.

      1. Krtek: Vah­va johta­ja, eh?

        Meil­lä on jo nyt pres­i­dent­ti, joka vakavis­saan vas­taa sisäpoli­ti­ikkaan puut­tumiseen koske­vaan arvostelu­un jol­lain kalarunol­la. Ja media sen kun taput­taa tälle alen­tu­valle öykkäröinnille.

        Pres­i­dentin val­taoikeuk­sia ei tarvitse ainakaan lisätä.

        Minäkin taputan. Ne “sisäpoli­ti­ikkaan puut­tumiset” — jutut oli nau­ret­tavaa paisut­telua, tikus­ta asi­aa. Niin­istön tapa kom­men­toi­da asi­aa osoit­taa nokkeluutta.
        Päämin­is­ter­it sen sijaan ei hirveästi ole viime vuosi­na kun­nos­tau­tuneet täl­lais­ten asioiden hoitelemisessa.

    3. vk:
      Lib­er­aal­i­u­den skaala on aika laa­ja. Olisiko niin, että lib­er­aal­i­udessa on monis­sa län­si­mais­sa men­ty vähän liian pitkälle ja nyt olisi aika pala­ta hiukan takaisin ja kor­ja­ta kurssia. Vaikka­pa Suomes­sa on ollut val­lal­la ajatuk­sia siitä, että kaikil­la on oikeus hyvään elin­ta­soon omas­ta akti­ivi­su­ud­es­ta eli työn­teosta riip­pumat­ta. Liian monil­ta on men­nyt halu työn­tekoon ja pon­nis­telu­un kun pär­jää mukavasti tulon­si­ir­roil­la. Kestämätöntä. 

      VK osuit naulan kan­taan, yhteiskun­taa yritetään viedä aivan liian vauhdil­la kohti (ääri)liberalismia jos­sa vuosi­tuhan­sien aikana muo­dos­tuneet käytän­nöt eivät enää päde. Ihmiset eivät vaan ole valmi­ita täl­laisi­in muu­tok­si­in jot­ka ovat vas­toin syvälle juur­tunei­ta, jopa evoluu­tios­ta kumpuavia, aja­tus­mall­e­ja. Jos tämä on lib­er­aalin demokra­t­ian kri­isi, niin olkoon. Minus­ta demokraat­ti­nen pros­es­si antaa kuitenkin mah­dol­lisu­u­den olla eri mieltä nykya­jan arvolib­er­al­is­mista äänestämäl­lä “väärin” poli­it­tiseen kon­sen­suk­seen jumit­tunei­ta val­taeli­it­tiä vas­taan. Se että kon­ser­vati­iv­it saa­vat lisää kan­na­tus­ta kun lib­er­al­is­mi on viety liian pitkälle on vain ter­vet­tä. Ei demokra­t­ian kriisi.

      1. Pete: VK osuit naulan kan­taan, yhteiskun­taa yritetään viedä aivan liian vauhdil­la kohti (ääri)liberalismia jos­sa vuosi­tuhan­sien aikana muo­dos­tuneet käytän­nöt eivät enää päde. Ihmiset eivät vaan ole valmi­ita täl­laisi­in muu­tok­si­in jot­ka ovat vas­toin syvälle juur­tunei­ta, jopa evoluu­tios­ta kumpuavia, aja­tus­mall­e­ja. Jos tämä on lib­er­aalin demokra­t­ian kri­isi, niin olkoon. Minus­ta demokraat­ti­nen pros­es­si antaa kuitenkin mah­dol­lisu­u­den olla eri mieltä nykya­jan arvolib­er­al­is­mista äänestämäl­lä “väärin” poli­it­tiseen kon­sen­suk­seen jumit­tunei­ta val­taeli­it­tiä vas­taan. Se että kon­ser­vati­iv­it saa­vat lisää kan­na­tus­ta kun lib­er­al­is­mi on viety liian pitkälle on vain ter­vet­tä. Ei demokra­t­ian kriisi.

        Nyt on kyl­lä käsit­teet pahasti sekaisin. Euroop­paa ja osin myös Pohjois-Amerikkaa on viety kohti sosialidemokra­ti­aa, joka on lib­er­al­is­min jyrkkä vas­tako­h­ta. Sosialidemokra­tia on on men­nyt pahasti överik­si Län­si-Euroopas­sa ja nyt näemme vastapal­lon. Eivät ihmiset halua jatku­vaa hol­hous­ta vaan vapaut­ta yrit­tää ja olla. Ihmiset eivät näe tavoitelta­vana yhteiskun­taa, jos­sa iso määrä sosi­aalipum­me­ja elää pienen määrän työtäteke­viä kus­tan­nuk­sel­la. Tämähän on juuri tilanne Suomes­sa täl­lä hetkellä.

  10. >“Mekin van­noimme sekat­alousjär­jestelmän nimi­in 1970-luvul­la, mut­ta sit­tem­min markki­na­fun­da­men­tal­is­mi on jyrännyt.”

    Mielestäni tuo ei ole reilu kom­ment­ti. Jos kaivan suolle ojat veron­mak­sa­jat mak­sa­vat min­ulle, jos kun­nos­tan ne ojat taas te mak­sat­te min­ulle. Kun tukin ne kaiva­mani ojat niin te mak­sat­te siitäkin. Meil­lä tue­taan kaikkea “mikä liikkuu”. Rahoit­ta­mi­nen on val­taa. Val­ta on keskus­su­un­nit­telul­la, joka näkee ulkois­vaiku­tusten ohjaus­tarvet­ta pien­im­mis­säkin detal­jeis­sa. Ei täl­läi­nen ole markki­na­fun­da­men­tal­is­mia. Tämä on pikem­minkin Hayekin tie orju­u­teen, jos­sa kansalaiset on alis­tet­tu keskusjo­hdon pieniksi työmyyriksi.

  11. Lukuisat asiantun­ti­jat ovat ennus­ta­neet, että Kiinalle käy vielä köpelösti. Keskilu­ok­ka pysyy tyy­nenä teo­ri­an mukaan vain niin kauan, kun talous kas­vaa vah­vasti. Muu­ta legit­imi­teet­tiä puolueel­la ei hei­dän kesku­udessaan paljokaan ole. Ja on kai läh­es satavar­maa, että Kiinan talous ei voi lop­ut­tomi­in kas­vaa kah­ta, kolmea ker­taa nopeam­min kuin vau­raiden maid­en talous. Joku Trump voi siinä kuo­hun­nas­sa näyt­tää melkein pyhimyk­seltä ja jenkkien “kap­ina” partioleiriltä.

    Toinen suosit­tu teo­ria sanoo, että ihmiset, jot­ka ovat saa­neet mais­taa vapi­ta markki­noi­ta ja demokra­ti­aa, eivät suos­tu kuin pakot­ta­mal­la dik­tatu­uri­in tai mui­hin sanelusys­teemei­hin. Tosin sak­salaiset voivat olla eri mieltä.

    1. Atom­isti:
      Toinen suosit­tu teo­ria sanoo, että ihmiset, jot­ka ovat saa­neet mais­taa vapi­ta markki­noi­ta ja demokra­ti­aa, eivät suos­tu kuin pakot­ta­mal­la dik­tatu­uri­in tai mui­hin sanelusys­teemei­hin. Tosin sak­salaiset voivat olla eri mieltä.

      Samat­en myös Irani­laiset voisi­vat olla eri mieltä asi­as­ta (jos uskaltaisivat).

  12. “Fran­cis Fukuya­ma puhuu vetokra­ti­as­ta, siitä että liian monel­la tahol­la on veto-oikeus päätök­si­in. Vähän huonom­matkin päätök­set ovat parem­pi kuin ei päätök­siä lainkaan. Suomes­sa vetokra­tia oli pahim­mil­laan Kataisen hal­li­tuk­sen aikana.”

    Ja nykyi­nen hal­li­tus on jatkanut samal­la lin­jal­la, vaik­ka toki veto-oikeus on harvem­mal­la, kun puoluei­ta on vähem­män. Mut­ta siitä huoli­mat­ta on selvää, että iso osa surkeas­ta lain­valmis­telus­ta on suo­raa seu­raus­ta hal­li­tuk­sen sisäis­es­tä kampit­tamis­es­ta, epälu­ot­ta­muk­ses­ta ja veto-oikeu­den käytöstä.

    Lain­valmis­telu pitäisi saa­da aidosti par­la­men­taarisek­si, jos­sa kaik­ki puolueet oli­si­vat oman ään­imäärän­sä puit­teis­sa tas­a­puolis­es­ti mukana päät­tämässä asioista. Täl­löin yhdel­läkään puolueel­la ei olisi veto-oikeut­ta, kun muut pysty­i­sivät edelleen tekemään enem­mistöpäätök­sen yhden, kah­den tai vaik­ka kol­menkin puolueen esit­täessä vasta­lauseen­sa. Niukas­sa enem­mistöhal­li­tuk­ses­sa kaik­ki lain­valmis­telupäätök­set sen sijaan pitää tehdä yksimielis­es­ti, kun jo yhdenkin edus­ta­jan lipeämi­nen rin­ta­mas­ta voi kaataa koko kötöstyk­sen. Ja onhan se selvää, että yksimielisen päätök­sen tekem­i­nen on paljon vaikeam­paa kuin yksinker­taisen enem­mistön saami­nen äänestyksessä.

    Omas­sa ideaal­i­mallis­sani lain­valmis­telua tehtäisi­in pro­jek­tilu­on­teis­es­ti. Eli ensin tehtäisi­in aloite lak­i­u­ud­is­tuk­sen tarpeesta ja valmis­telun aloit­tamis­es­ta, jon­ka hyväksymisen jäl­keen valit­taisi­in äänestämäl­lä vas­tu­ulli­nen “min­is­teri” tämän yhden tietyn lain­valmis­telupro­jek­tin vetäjäk­si, annet­taisi­in tarvit­ta­vat virkamies­resurssit työn hoita­misek­si, ja aset­tet­taisi­in aikataulu jol­la tulosta pitäisi syn­tyä. Vas­tu­ullisen min­is­terin lisäk­si nimitet­täisi­in par­la­men­taari­nen seu­ran­taryh­mä, jon­ka avul­la ja tuel­la min­is­teri pysty­isi pitämään kir­jaa siitä, onko valmis­telu menos­sa sel­l­aiseen suun­taan, että lakiesi­tyk­sel­lä lop­ul­ta on edel­ly­tyk­set saa­da äänestyk­sessä eduskun­nan enem­mistö taak­seen (ja tarvit­taes­sa muut­ta­maan esi­tys­lu­on­nos­ta). Ja jos eduskun­ta kok­isi valmis­tel­e­van min­is­terin epäon­nis­tuneen tehtävässään, voitaisi­in hänet epälu­ot­ta­musäänestyk­sel­lä erot­taa ja vaihtaa.

    Min­is­ter­iöille voitaisi­in edelleen erik­seen vali­ta poli­it­tiset johta­jat toimeen­panoval­taa käyttämään.

    Farssik­si muo­dos­tu­vista hal­li­tus­neu­vot­teluista voitaisi­in tässä mallis­sa luop­ua kokon­aan. Yhden yötä myöten käytävän neu­vot­telu­rutis­tuk­sen sijaan neu­vot­telua maan lin­jas­ta käytäsi­in jatku­vasti koko vaa­likau­den ajan.

  13. Kiitos, Osmo, asiantun­te­vista ja ajatuk­sia herät­tävistä kolumneista. 

    Unkaris­sa, Puo­las­sa ja Turkissa kansa on demokraat­tises­sa järjestyk­sessä hylän­nyt demokraat­tiset oikeudet, mut­ta hyvin ei mene demokra­tial­la edes sen ydinalueilla.

    Unkaris­sa Fidesz pääsi vuon­na 2010 poli­it­tisen kri­isin aikana val­taan 52,3 % äänisaalil­la, joka tuot­ti perus­tus­lain muu­tok­si­in riit­tävän 2/3 enem­mistön par­la­men­tis­sa. Puo­las­sa Laki ja oikeus ‑puolue pääsi val­taan vuon­na 2015 vain 37,6 % äänisaalil­la, joka kuitenkin riit­ti tuo­maan 51 % par­la­ment­tienem­mistön. Trump pääsi val­taan USA:ssa 46,1 % äänisaali­il­la, vaik­ka hävisi Clin­tonille 2 %-yksikköä.

    Eli demokra­ti­as­sa voi päästä val­taan ilman enem­mistöäkin. Perus­tus­lakia suo­jaa­va 2/3 määräen­em­mistösään­tö on tärkeä, mut­tei riit­tävä. USA:n hallinto­jär­jestelmän toimivu­us lienisi parem­pi, jos “perus­ta­jaisät” oli­si­vat älyn­neet vaa­tia korkeim­paan oikeu­teen valit­tavil­ta tuo­mareil­ta esim. 2/3 enem­mistön kum­mas­sakin kon­gressin huoneessa tai 3/4 senaatissa.

    Kansanäänestyk­set ja suo­rat pres­i­dentin­vaalit ovat radikaaleille hyviä, kos­ka pienel­läkin enem­mistöl­lä pääsee sorkki­maan jär­jestelmää voimakkaasti.

    1. Trump pääsi val­taan USA:ssa 46,1 % äänisaali­il­la, vaik­ka hävisi Clin­tonille 2 %-yksikköä.

      Monien kom­menteista saa sen kuvan kuin Jenkkien pres­i­dentin­vaali jär­jestelmä olisi jotenkin huono. Näin ei suinkaan ole. Tuo­hon val­it­si­jamies tapaan on varsin selkeät syyn­sä. Jos USA:n pres­i­dent­ti valit­taisi­in suo­raan kansan­vaalil­la, voisi ehdokas vaik­ka vain luva­ta kolmelle suurim­malle osaval­ti­olle verova­pau­den. Täl­löin val­in­ta olisi jo läh­es selvä. Nykyisessä vaal­i­jär­jestelmässä on vaku­utet­ta­va joka osaval­tio erikseen.

      Se mitä Trump teki oli että hän kam­pan­joi vaa’an kieli osaval­tiois­sa vah­vasti. Jät­ti vah­vat repub­likaani osaval­tiot vähem­mälle, ja uno­hti tyystin demokraat­ti osaval­tiot. Tästäsyys­tä Clin­ton sai paljon ääniä vahvoil­la demokraat­ti kan­na­tusalueil­la, ja Trump vähem­män vahvoil­la repub­likaani alueil­la, mut­ta hän voit­ti ne tärkeim­mät taistelut.

  14. Kum­mallista pitää Kiinaa jonki­laise­na esimerkkinä val­tio­jo­htoisen markki­na­t­alouden ket­teryy­destä ja ylivoimaisu­ud­es­ta — todel­lisu­udessa­han Kiinas­sa ovat jääneet läh­es kaik­ki vält­tämät­tömät uud­is­tuk­set tekemät­tä — tai ne on hyvin nopeasti jäädytet­ty ja palat­tu entistä tiukem­paan kontrolliin.

    Kiinan johdon eline­hto on jatku­va nopea talouskasvu, mut­ta sen ylläpitämisek­si ei ole kek­sit­ty mitään uusia lääkkeitä mas­si­ivis­ten investoin­tien sijaan. Seu­rauk­se­na on ollut ylika­p­a­siteet­ti, tuot­ta­mat­tomat investoin­nit ja ongel­malu­o­tot. Ongelmia lisäävät myös tap­pi­ol­liset ja tehot­tomat val­tion yhtiöt, joiden uud­is­t­a­mi­nen on parhaim­mil­laankin ollut takkuista ellei käytän­nössä olema­ton­ta. Lev­ot­to­muuk­sien pelos­sa työt­tömyy­den ei voi kuitenkaan antaa kas­vaa — ja niin­pä esim. pankkien on ollut pakko sietää val­tiony­htiöi­den val­ta­vat riskilu­o­tot taseis­saan (tai muuten on nopeasti pää­tynyt entisek­si rahoituslaitokseksi).

    Har­va kai kuvit­telee, että mas­sivi­isil­la investoin­neil­la voisi talouskasvua pitää yllä lop­ut­tomi­in, mut­ta moni var­maankin uskoo, että Kiinan johto pysty­isi tem­paise­maan kanin hatus­taan ongelmien eskaloitues­sa. Kan­nat­taisi kuitenkin ottaa huomioon se vai­h­toe­hto, ettei lääkekaapista löy­dykään mitään ihmelääket­tä ja että rom­ah­dus voi olla jopa toden­näköisem­pi vaihtoehto.

    https://www.bloomberg.com/view/articles/2018–08-12/soviet-collapse-echoes-in-china-s-belt-and-road-investment
    https://www.reuters.com/article/us-china-economy-breakingviews/breakingviews-review-the-flimsy-finances-behind-chinas-miracle-idUSKCN1GL1Y6

  15. On myyt­te­jä, joiden tois­t­a­mi­nen ei lisää niiden toden­peräisyyt­tä vaan ain­oas­taan niiden yleisyyttä. 

    ”AY-liike jar­rut­taa vält­tämät­tömiä muu­tok­sia” ansait­sisi muu­takin pohd­in­taa kuin hokemista. Lähin­nä sen avul­la estetään keskustelu. 

    Todel­lisu­udessa on eri­laisia muu­tok­sia, jot­ka ovat vähem­män vält­tämät­tömiä tai tarpeellisia. 

    Suomen teol­lisu­u­den kil­pailukyky tuhou­tui työ­nan­ta­jien mielestä kun siir­ryt­ti­in ensin 10 tun­nin ja sit­ten 8 tun­nin työpäivään. Ylipäätään jokainen palkanko­ro­tus on tuhon­nut kil­pailukyvyn vaik­ka toki yrit­täjät itse mak­sa­vat liuku­mia, jot­ta saisi­vat jonkun tarpeek­si osaa­van ostet­tua kilpailijalta. 

    Mil­lainen Suo­mi on vaik­ka 2050 — siis men­neisyy­dessä 1990 — nähtynä, siitä ei käy­dä keskustelua. Sil­loin suuret ikälu­okat ovat n 100 vuo­ti­ai­ta ja ikään­tymi­nen ja suuri hoiva­palvelu­iden tarve muut­tuu. Sil­loin työelämässä ole­vat ikälu­okat ovat jo syn­tyneet, hei­dät tiede­tään nimeltä ja koulu­tus­rak­en­teet ovat olemassa. 

    Mitä halu­taan? Mikä on kansalli­nen visio? Myy­dään kaik­ki (tiet, radat, sairaalat, verkot) ja pitäköön rahat ken niitä saa? 

    Toisiko ilmas­ton­muu­tos ja kireät ympäristö­vaa­timuk­set enem­män uut­ta kil­pailukyky­istä teol­lisu­ut­ta vai jatke­taanko kuten ennen turpeen polt­tamista ja muu­ta men­nyt­tä maail­maa ole­vien asioiden tukemista?

    Voisiko maaseudun asukkaat ihan itse miet­tiä mikä siel­lä todel­la kan­nat­taa vai siir­retäänkö rahaa niin paljon, että kaik­ki kannattaa? 

    Tule­vaisu­uskeslus­telun puut­tumi­nen on huono asia. Vas­ta sen myötä selviää kuka jar­rut­taa ja mitä. 

    Oden kolum­nit ovat olleet osa tätäkin keskustelua tulevaisuudesta.

  16. Unkaris­sa ja Puo­las­sa pyritään irti kom­mu­nis­min jään­teistä mm. oikeuslaitok­ses­sa matkalla kohti post-marx­i­laista aikaa. Turkissa pyritään irti kemal­is­tisen seku­lar­is­min jään­teistä matkalla kohti teokra­ti­aa. Aika omi­tu­ista rin­nas­taa nämä keskenään. 

    Trumpin val­in­ta, Brex­it ja tule­va Ruot­sidemokraat­tien vaalivoit­to ovat lib­er­al democ­ra­cy in action. Miten mutkalle täy­tyy ajat­telu lait­taa, että kor­rup­toituneik­si kat­sot­tu­jen poli­it­tis­ten johta­jien ja epäon­nis­tuneek­si koe­tun poli­it­tisen lin­jan vai­h­t­a­mi­nen väki­val­lat­toma­l­la, perus­tus­lail­lisel­la taval­la olisi mitään muu­ta kuin lib­er­aalia demokra­ti­aa käytän­nössä? Puhu­mat­takaan että se olisi jokin vasta­lause lib­er­aalille demokratialle?

    1. Marko Hami­lo: Trumpin val­in­ta, Brex­it ja tule­va Ruot­sidemokraat­tien vaalivoit­to ovat lib­er­al democ­ra­cy in action. Miten mutkalle täy­tyy ajat­telu lait­taa, että kor­rup­toituneik­si kat­sot­tu­jen poli­it­tis­ten johta­jien ja epäon­nis­tuneek­si koe­tun poli­it­tisen lin­jan vai­h­t­a­mi­nen väki­val­lat­toma­l­la, perus­tus­lail­lisel­la taval­la olisi mitään muu­ta kuin lib­er­aalia demokra­ti­aa käytän­nössä? Puhu­mat­takaan että se olisi jokin vasta­lause lib­er­aalille demokratialle? 

      Sitä voit matkus­taa aikakoneel­la kysymään selvästi alle kymme­nen vuo­den takaiselta itseltäsi, joka vielä oli sitä mieltä, että vain vapaakau­pan kan­nat­ta­mi­nen ja kaikin keinoin edis­tämi­nen on aitoa lib­er­al­is­mia, ja kaik­ki muu lib­er­al­is­mi­na esi­in­tyvä on tämän aidon lib­er­al­is­min kun­ni­akkaan nimen tahraavaa näennäisliberalismia.

      Nyt sit­ten yhtäkkiä ilmeis­es­ti vapaakaup­pa­sopimuk­sista irtau­tu­mi­nen ja tul­limuurien pystyt­tämi­nen onkin lib­er­al­is­mia. Oikeasti: tääl­lä ei voi­da koko ajan seu­ra­ta sitä kuka mil­loinkin hurah­taa alt-righti­in ja muut­taa hänen miel­lyt­tämisek­seen heti kie­lenkäyt­töä alt-right­in kie­lenkäytön mukaisek­si. Tääl­lä käy­dään keskustelua taval­lisen arkikie­len käsittein.

      1. Tom­mi Uschanov: Sitä voit matkus­taa aikakoneel­la kysymään selvästi alle kymme­nen vuo­den takaiselta itseltäsi, joka vielä oli sitä mieltä, että vain vapaakau­pan kan­nat­ta­mi­nen ja kaikin keinoin edis­tämi­nen on aitoa lib­er­al­is­mia, ja kaik­ki muu lib­er­al­is­mi­na esi­in­tyvä on tämän aidon lib­er­al­is­min kun­ni­akkaan nimen tahraavaa näennäisliberalismia.

        Nyt sit­ten yhtäkkiä ilmeis­es­ti vapaakaup­pa­sopimuk­sista irtau­tu­mi­nen ja tul­limuurien pystyt­tämi­nen onkin lib­er­al­is­mia. Oikeasti: tääl­lä ei voi­da koko ajan seu­ra­ta sitä kuka mil­loinkin hurah­taa alt-righti­in ja muut­taa hänen miel­lyt­tämisek­seen heti kie­lenkäyt­töä alt-right­in kie­lenkäytön mukaisek­si. Tääl­lä käy­dään keskustelua taval­lisen arkikie­len käsittein.

        Tuos­sa Marko Hamilon kom­men­tis­sa oli käsit­tääk­seni point­ti­na se, että lib­er­aalis­sa jär­jestelmässä ihmis­ten on mah­dol­lista tehdä päätök­siä omas­ta tule­vaisu­ud­estaan. Kysymys ei ole siitä, ovatko nämä valin­nat järke­viä henkilön X mielestä vaan siitä, että ihmisil­lä on ylipäätän­sä oikeus päät­tää omas­ta elämästään ja tule­vaisu­ud­estaan. Heil­lä on oikeus muut­taa mieltään ja tarvit­taes­sa vali­ta toisin, ilman että har­maat emi­nenssit torp­paa­vat hei­dän mielipiteensä.

        Ja sivu­men­nen sanoen tuol­laiset toisen per­soon­aan suun­natut tölvimiset — joi­hin välil­lä sor­rut — saa­vat sin­ut itsesi vaikut­ta­maan varsin type­r­ältä. Varsinkin jos asi­aan voisi vas­ta­ta fik­susti argumentoiden.

  17. Kiitos Osmo kir­joituk­sis­tasi! Kir­joitit, että on paran­net­ta­va päätök­sen­tekokykyä ja nykyaikaistet­ta­va toimintatapoja.

    Juuri tämän takia eili­nen A‑studion keskustelu suu­tut­ti, mikä menetet­ty tilaisuus! 

    Kool­la oli kokenei­ta, väistyviä kansane­dus­ta­jia, mut­ta sen sijaan, että olisi pohdit­tu vaik­ka päätök­sen­teon, demokra­t­ian ja ilmas­ton­muu­tok­sen tärkeitä kysymyk­siä, hierot­ti­in ajanko­htaisia sotenkaltaisia kiis­tanai­hei­ta jos­ta ei tietenkään päästy puus­ta pitkään.

  18. Lib­er­al­is­mi ja demokra­tia ei ole läh­eskään aina yhteensovitettavissa:

    https://m.soundcloud.com/poliittinentalous/mihin-asti-liberalismi-voi-olla-demokraattista

    Kun arvote­taan eri jär­jestelmien kykyä tuot­taa hyv­in­voin­tia ja kehi­tys­tä, pitää muis­taa että kyse on aina ihmi­sistä ja hei­dän tekemistään päätök­sistä. Jär­jestelmien ongel­mat ovat aina johta­jien valikoi­tu­misen ongelmia.….minkälaisia ihmisiä hakeu­tuu ja valikoituu johtajiksi.

  19. Ker­to­vatko Trump ja brex­it demokra­t­ian taan­tu­mis­es­ta on tietysti kiin­ni näkökul­mas­ta. Kansa äänesti näis­sä ja muual­la tiet­tyjä aikaisem­min vääjäämät­tömik­si koet­tu­ja kehi­tys­lin­jo­ja vas­taan. Tämän kokem­i­nen demokra­t­ian tap­piok­si on vähin­tään mielenkiintoista.

    Glob­al­is­tises­sa lib­er­aalis­sa maail­man­järjestyk­sessä on aina ollut enem­män kuin hie­man total­i­taris­tisia piirteitä. Oba­ma ja Merkel käyt­tivät soti­laal­lista voimaa epäi­lyt­tävän usein sel­l­aisia johta­jia vas­taan, jot­ka eivät jaka­neet hei­dän arvojaan.

    Nyt kun “lib­er­al­is­mi” on vas­tatu­u­lessa, alkaa tuo total­i­taristi­nen juonne yhä enem­män rakoil­la esi­in. Vaal­i­t­u­lok­set eivät enää ruo­ki itsere­flek­tio­ta, vaan johtopäätös on, että tulos on väärä tai manip­u­loitu ja että demokra­tia on sik­si kriisissä.

  20. Radios­sa on ohjel­ma entisille nuo­rille, mut­ta minä taidan olla “shokeer­aa­va” nuori 🙂 Kuu­lun nimit­täin juuri niihin nuori­in, jot­ka eivät näe nykyisen kaltaista demokra­ti­aa eri­tyisen arvokkaana ja kaikin keinoin säi­lytet­tävänä asiana. Syyn Osmo kir­joit­ti täy­del­lis­es­ti: “On loogista pitää demokra­ti­aa huonona jär­jestelmänä, jos ei usko sen pystyvän tuot­ta­maan hyviä päätöksiä.”

    Myös muut tutkimuk­set ovat osoit­ta­neet, että nuoret eivät enää tue hyv­in­voin­tiy­hteiskun­taa varauk­set­ta. Tulon­si­ir­toi­hin suh­taudu­taan kiel­teisem­min, vero­ja pide­tään liian kov­ina, heikko-osaisu­us kat­so­taan henkilön omak­si syyk­si ja päät­täjien kat­so­taan aja­van omia tai muiden intres­siryh­mien asioi­ta. Tun­nistan itsessäni kaik­ki nämä ajatukset.

    Keskustel­lessani nuorem­pi­en ihmis­ten kanssa yhteiskun­nal­li­sista asioista yksi teema nousee tois­tu­vasti esi­in: epäreilu­us. Sys­tee­mi on raken­net­tu val­taapitävien ja suurten ikälu­okkien ehdoil­la. Nuorem­mille on varat­tu mak­sa­jan rooli. Nuoret ja ter­veet ovat toki aina ennenkin hoi­ta­neet mak­supuolen, mut­ta vasti­neek­si on saanut uskot­ta­van lupauk­sen siitä, että aikanaan pääsee itse saama­puolelle. Nykyään usko tähän alkaa olla harvinaista.

    Mon­esti epäusko jär­jestelmään menee reilusti katkeru­u­den puolelle. Min­ulle ja val­ta­van mon­elle muulle nuorelle eläkeiästä tuli se kor­si, joka katkaisi kamelin selän. Päämin­is­teri Van­hasen Lapin hangilta tul­lut kuu­luisa esi­tys eläkeiän nos­tos­ta ei toteu­tunut. Suuret, äänestysvilkkaat, ikälu­okat eivät tun­netusti hyväksyneet eläkeikän­sä nos­toa ja lasku tästä tuli meille nuo­rille. Mei­dän piti valmis­tua työ­markki­noille kiireel­lä. Opiske­li­joiden elämän­laatu ja mie­len­ter­veys sukel­si­vat. Edelleen mei­dän rastik­semme jäi mak­saa suurten ikälu­okkien eläk­keet. Täl­lä het­kel­lä minä ja työ­nan­ta­jani mak­samme noin neljä­sosan työl­listämiseni kuluista suurten ikälu­okkien eläkkeisi­in. Suuret ikälu­okat mak­soi­vat noin kym­menyk­sen. Ja kir­sikkana kakun pääl­lä on oma eläkeikämme. Olen syn­tynyt 1993 enkä edes tiedä mil­loin voin jäädä eläk­keelle. Eläkeiän laskem­i­nen lopetet­ti­in vuon­na ‑87 syn­tyneisi­in ja heil­lä se on tasan 70 vuot­ta. Eli siis joka tapauk­ses­sa oma eläkeikäni on yli 70, mah­dol­lis­es­ti lähempänä kahdeksaakymppiä.

    Näemme myös niitä nuo­ria, jot­ka eivät oikeas­t­aan tee mitään, mut­ta elävät silti ihan sääl­lis­es­ti. Toimeen­tu­lotuel­la mak­saa kyl­lä Net­flix­in ja ruokakau­pas­sa ei tarvitse vali­ta aina halv­in­ta. Tietenkään matkustel­la ei voi eikä ulkona käy­dä mainit­tavasti, mut­ta elämän­laatu omas­sa asum­istue­tus­sa yksiössä on häkel­lyt­tävän vähän heikom­pi kuin kaltaisel­lani pien­i­t­u­loisel­la työssäkäyvällä.

    En oikein tiedä mikä tässä nykysys­tee­mis­sä on niin arvokas­ta, että se tulisi ehdoin tah­doin säi­lyt­tää. Ymmär­rän toki, että mon­es­ta etu­ud­es­ta on tul­lut ikälu­okalleni itses­tään­selvyys, emmekä osaa arvostaa esimerkik­si ilmaista koulu­tus­ta riit­tävästi. Mut­ta kuin­ka arvokkaak­si tuol­lainen etu­us oikein tulisi arvostaa kun on käynyt harv­inaisen selväk­si, että se ei mon­esti takaa minkään­laista työ­tur­vaa tai kun­nol­lista tulotasoa. 

    Olen usein miet­tinyt, äänestäisinkö Suomen trumpia. En ole idioot­ti ja ymmär­rän kyl­lä hänen pro­tek­tion­is­tis­ten lin­jausten­sa ole­van pitkässä lin­jas­sa haitallisia, varsinkin oma­lle äänestäjäkun­nalle. Mut­ta Trumpin val­in­ta ja brex­it pakot­ta­vat val­taa vuosikym­meniä pitäneet tarkas­ta­maan lin­jaus­taan. Hillary ja bre­main eivät olisi muut­ta­neet yhtään mitään. Olisin hyvinkin voin­ut äänestää “pop­ulis­tis­es­ti”, jos se olisi tarkoit­tanut että vahin­gol­lisen muu­toskau­den jäl­keen uuteen nousu­un olisi lähdet­ty uusin eväin. Ehkä per­in­teiset val­lan­pitäjät olisi viimeinkin pakotet­tu huo­maa­maan, että kaikkien intres­sit eivät ole yht­eneviä poli­it­tisen johdon ja elinkei­noelämän intressien kanssa. 

    En kaipaa pätkääkään vah­vaa johta­jaa. Päin vas­toin, mielestäni johta­ja joka tekee mah­dol­lisim­man vähän on paras. Ide­ol­o­gis­es­ti taidan kuu­lua klas­siseen lib­er­al­is­mi­in: julkisen sek­torin tulisi olla mah­dol­lisim­man pieni ja val­tion pääte­htävänä olisi pysyä pois kansalais­ten­sa tieltä. 

    Jos saisin rak­en­taa halu­a­mani kaltaisen Suomen, olisi se melko lail­la eri­lainen nykyiseen ver­rat­tuna, eikä demokra­tia olisi lainkaan vält­tämätön­tä. Pieni virkamieshal­li­tus tai vas­taa­va koneis­to pyörit­täisi reilusti nyky­istä pienem­pää julk­ista sek­to­ria vain numeroiden avul­la. Ei olisi absur­de­ja val­tion harharetk­iä pörssiyri­tys­ten omis­tamiseen tai nykyisen kaltaisia sato­jen miljoonien kehi­tyshankkei­ta, yri­tys­tukia ja inno­vaa­tio­pro­jek­te­ja. Eläke­jär­jestelmä perus­tu­isi vaku­u­tuk­si­in ja sosi­aaliset tur­vaverkot, joi­ta nykyään käytetään riip­pumat­toina, oli­si­vat Yhdys­val­tain tasoa. Ter­vey­den­hoito olisi ehkä ain­oa asia, jos­ta säi­lyt­täisin merkit­tävän osan nykyisel­lään. Vaaleil­la voitaisi­in vali­ta pres­i­dentin kaltaisia johto­hah­mo­ja ulkopoli­ti­ikkaan ja maan­puo­lus­tuk­seen, mut­ta kaik­ki muu voitisi­in hoitaa virkamiestyönä.

    1. Mikko O.: Ide­ol­o­gis­es­ti taidan kuu­lua klas­siseen lib­er­al­is­mi­in: julkisen sek­torin tulisi olla mah­dol­lisim­man pieni ja val­tion pääte­htävänä olisi pysyä pois kansalais­ten­sa tieltä. Jos saisin rak­en­taa halu­a­mani kaltaisen Suomen, olisi se melko lail­la eri­lainen nykyiseen ver­rat­tuna, eikä demokra­tia olisi lainkaan vält­tämätön­tä. Pieni virkamieshal­li­tus tai vas­taa­va koneis­to pyörit­täisi reilusti nyky­istä pienem­pää julk­ista sek­to­ria vain numeroiden avulla. 

      Tämä on vähän erikoinen yhdis­telmä, kos­ka klas­siseen lib­er­al­is­mi­in on tavan­nut päin­vas­toin yhdis­tyä virkami­esten hyvään tah­toon ja pyy­teet­tömyy­teen kohdis­tu­va epäi­ly, joka välil­lä menee vain­o­harhaisi­in äärim­mäisyyk­si­in saak­ka. Näi­den kah­den leikkaus­pis­teessä on talousti­eteen ns. julkisen valin­nan teo­ria, jon­ka mukaan kyl­lähän me talousti­eteil­i­jät niin kauhean mielel­lämme pienen­täisimme julk­ista sek­to­ria, mut­ta nimeno­maan virkamiehet ja usko virkamies­val­lan autu­aak­sitekevyy­teen ovat aina koko ajan estämässä.

      Tässä vieläpä on totu­u­den siemen, kos­ka eihän virkamies­val­lalle anna Osmon alku­peräisessä tek­stis­sään mainit­se­maa kil­pailue­t­ua sen luonne virkamies­val­tana itsessään vaan se, että sil­loin kun poli­ti­ik­ka on järkevää, tätä järkevää poli­ti­ikkaa on virkamies­val­lan luon­teen ansios­ta vai­vat­tomam­paa tehdä kuin lib­er­aalis­sa demokra­ti­as­sa. Oli­han esimerkik­si Neu­vos­toli­iton jär­jestelmä aivan yhtä virkamies­val­tainen kuin nykyisen Kiinan, mut­ta tulok­set oli­vat paljon huonom­pia, kos­ka nimeno­maan tämä lisäe­hto poli­ti­ikan järkevyy­destä jäi täyttymättä.

      Mis­tä tiedät, että tuo haaveile­masi “pieni virkamieshal­li­tus” ei myöhem­min kor­rup­toidu ja ala ajaa osaop­ti­moivasti omaa etu­aan (tai vain saa ideoita, jot­ka ovat yksinker­tais­es­ti type­r­iä), minkä jäl­keen sitä on mah­do­ton­ta vai­h­taa, nimeno­maan sik­si että lib­er­aali demokra­tia on lakkautet­tu virkamies­val­lan tieltä?

      Toinen asia on sit­ten se, että vaik­ka kuin­ka halut­taisi­in muu­ta, julkisen sek­torin koko on ylöspäin jäykkä. Sen pienen­tämi­nen ei ole onnis­tunut koskaan mis­sään maail­man maas­sa – mar­gin­aal­ista muu­ta­man pros­ent­tiyk­sikön viilaus­ta enem­pää. Siinä ei onnis­tunut edes Mar­garet Thatch­er, jol­la sen­tään oli par­la­men­tis­sa enem­mistö tois­takym­men­tä vuot­ta ja joka ei kak­sipuolue­jär­jestelmässä joutunut tekemään hallitussopimuksiakaan.

      1. Tom­mi Uschanov
        Mis­tä tiedät, että tuo haaveile­masi “pieni virkamieshal­li­tus” ei myöhem­min kor­rup­toidu ja ala ajaa osaop­ti­moivasti omaa etu­aan (tai vain saa ideoita, jot­ka ovat yksinker­tais­es­ti type­r­iä), minkä jäl­keen sitä on mah­do­ton­ta vai­h­taa, nimeno­maan sik­si että lib­er­aali demokra­tia on lakkautet­tu virkamies­val­lan tieltä?

        Toinen asia on sit­ten se, että vaik­ka kuin­ka halut­taisi­in muu­ta, julkisen sek­torin koko on ylöspäin jäykkä. Sen pienen­tämi­nen ei ole onnis­tunut koskaan mis­sään maail­man maas­sa – mar­gin­aal­ista muu­ta­man pros­ent­tiyk­sikön viilaus­ta enem­pää. Siinä ei onnis­tunut edes Mar­garet Thatch­er, jol­la sen­tään oli par­la­men­tis­sa enem­mistö tois­takym­men­tä vuot­ta ja joka ei kak­sipuolue­jär­jestelmässä joutunut tekemään hallitussopimuksiakaan. 

        Virkamieshal­li­tuk­sen kor­rup­toi­tu­mi­nen ei ole sen isom­pi ongel­ma kuin demokraat­tis­ten hal­li­tusten kor­rup­toi­tu­mi­nen. Se, että hal­li­tus vai­h­tuu ja kor­rup­tio tapah­tuu eri suun­taan, ei tee kor­rup­tios­ta vähem­män haitallista.
        Jos julkisen sek­torin koko on muut­tuma­ton asia, maat kuten Liecht­en­stein ja Hongkong Kong (n. 7% työn­tek­i­jöistä julkisel­la sek­to­ril­la) ovat saa­neet ikuisen kil­pailue­dun mai­hin kuten Suo­mi (3–4 ker­tainen julki­nen sektori)

      2. Ville: Virkamieshal­li­tuk­sen kor­rup­toi­tu­mi­nen ei ole sen isom­pi ongel­ma kuin demokraat­tis­ten hal­li­tusten korruptoituminen. 

        Demokra­tiois­sa tuo kor­rup­toi­tu­mi­nen on hoidet­tu sil­lä, että hal­li­tus­ta vai­hde­taan äänestämäl­lä. Mitenkä ei-demokraat­tis­es­ti valit­tu virkamieshal­li­tus vai­hde­taan ilman demorkatiaa? 

        Vaalit ovat se takaisinkytken­tä, joka pitää demokra­tiois­sa val­taapitävien kor­rup­tion aisois­sa sekä myös fokuk­sen kansalaisissa.

      3. Sylt­ty: Demokra­tiois­sa tuo kor­rup­toi­tu­mi­nen on hoidet­tu sil­lä, että hal­li­tus­ta vai­hde­taan äänestämäl­lä. Mitenkä ei-demokraat­tis­es­ti valit­tu virkamieshal­li­tus vai­hde­taan ilman demorkatiaa? 

        Vaalit ovat se takaisinkytken­tä, joka pitää demokra­tiois­sa val­taapitävien kor­rup­tion aisois­sa sekä myös fokuk­sen kansalaisissa.

        Tästä päästäänkin sit­ten suju­vasti lib­er­aalien demokra­tioiden isoon ongel­maan: puolue­jär­jestelmässä val­taapitävien kor­rup­tio­ta ei pide­tä aisois­sa, se vaan pysäytetään aina kunkin yksit­täisen kaverin osalta yhden vaa­likau­den ajak­si, jon­ka jäl­keen yleen­sä aina livahde­taan oppo­si­tios­ta takaisin val­taapitäväk­si. En kan­na­ta virkamieshal­li­tus­ta, mut­ta en minä kyl­läkään näe, että mikä tässä on se keino, jol­la kor­rup­tio­ta oikeasti merkit­tävästi aisois­sa pidet­täisi­in. Juhan­talokin äänestet­ti­in heti takaisin, kun mah­dol­lisu­us vaan kansalle tuli.

      4. Sylt­ty: Vaalit ovat se takaisinkytken­tä, joka pitää demokra­tiois­sa val­taapitävien kor­rup­tion aisois­sa sekä myös fokuk­sen kansalaisissa.

        Tämä on se demokra­t­ian tärkein ja läh­es ain­oa hyö­ty. Jos sama ihmisjoukko pysyy liian kauan val­las­sa, he vääjäämät­tä kor­rup­toitu­vat, ja kor­rup­tio lev­iää koko sys­teemi­in. Kiinas­sa on tässä suh­teessa odotet­tavis­sa vaikeuksia.

        Toinen edel­ly­tys toimi­valle demokra­tialle on, että keskeiset insti­tu­tiot, m.l. media, ovat “sisukkai­ta” ja toi­sis­taan riip­pumat­to­mia. Nykyi­nen USA on hyvä esimerkki.

      5. Tapio: Tämä on se demokra­t­ian tärkein ja läh­es ain­oa hyöty.Jos sama ihmisjoukko pysyy liian kauan val­las­sa, he vääjäämät­tä kor­rup­toitu­vat, ja kor­rup­tio lev­iää koko systeemiin.Kiinassa on tässä suh­teessa odotet­tavis­sa vaikeuksia.

        Toinen edel­ly­tys toimi­valle demokra­tialle on, että keskeiset insti­tu­tiot, m.l. media, ovat “sisukkai­ta” ja toi­sis­taan riippumattomia.Nykyinen USA on hyvä esimerkki.

        Kuin­ka paljon meil­lä Suomes­sa todel­lisu­udessa tapah­tuu val­lan­pitäjien vai­h­tamista? Nyt Keskus­tas­sa kauhis­tel­laan, kun kym­meniä vuosia kansane­dus­ta­ji­na ollei­ta kavere­i­ta eläköi­tyy, joten he ovat ehti­neet olla val­lankah­vas­sa tai sitä lähel­lä yhtä lail­la kym­meniä vuosia, vaik­ka demokra­ti­as­sa eläm­mekin. Olen ihan samaa mieltä itse ideas­ta kuitenkin, olen vaan huolis­sani siitä, että vai­h­tu­mista ei nykyjär­jestelmässä tapah­du ollenkaan tarpeek­si vaan Kääriäiset, Pekkariset ja Kan­er­vat istu­vat val­lan­pitäjinä kuin tatit. Jos ottaisimme käyt­töön jonkin­laiset kausien mak­sim­imäärät (vaik­ka niin, että mak­simis­saan 2–3 kaut­ta eduskun­nas­sa ja sit­ten vähin­tään 2 kaut­ta väliä ennen kuin voi hakea uud­estaan), meil­lä olisi heti paljon voimakkaam­paa vai­h­tu­vu­ut­ta estämässä kor­rup­tion iskostumista.

      6. Jukkis: Kuin­ka paljon meil­lä Suomes­sa todel­lisu­udessa tapah­tuu val­lan­pitäjien vai­h­tamista? Nyt Keskus­tas­sa kauhis­tel­laan, kun kym­meniä vuosia kansane­dus­ta­ji­na ollei­ta kavere­i­ta eläköi­tyy, joten he ovat ehti­neet olla val­lankah­vas­sa tai sitä lähel­lä yhtä lail­la kym­meniä vuosia, vaik­ka demokra­ti­as­sa eläm­mekin. Olen ihan samaa mieltä itse ideas­ta kuitenkin, olen vaan huolis­sani siitä, että vai­h­tu­mista ei nykyjär­jestelmässä tapah­du ollenkaan tarpeek­si vaan Kääriäiset, Pekkariset ja Kan­er­vat istu­vat val­lan­pitäjinä kuin tatit. Jos ottaisimme käyt­töön jonkin­laiset kausien mak­sim­imäärät (vaik­ka niin, että mak­simis­saan 2–3 kaut­ta eduskun­nas­sa ja sit­ten vähin­tään 2 kaut­ta väliä ennen kuin voi hakea uud­estaan), meil­lä olisi heti paljon voimakkaam­paa vai­h­tu­vu­ut­ta estämässä kor­rup­tion iskostumista.

        Olet aivan oike­as­sa, mut­ta itse erotan raken­nel­mas­sani poli­itikko­jen henkilöko­htaisen vaiku­tus­val­lan ja kunkin puolueen vaalis­sa saadun vaiku­tus­val­lan. Vaaleis­sa saatu puolueen vaiku­tus­val­ta meil­lä ter­veesti vai­htelee, ikikansane­dus­ta­jat eivät ole sen takia ongelma.

        En keskit­tynyt kom­men­tis­sani Suomeen. Monis­sa mais­sa on ainakin viimeis­ten vuosikym­menten aikana tapah­tunut kehi­tyskulku, jos­sa myös kohtu­ullisen demokraat­tis­es­ti val­i­tut johta­jat ovat tart­tuneet val­taan ja sit­ten romut­tanut tärkeim­mät insti­tuu­tiot varmis­taak­seen val­tansa säilymisen. 

        Seu­rauk­se­na on ollut kor­rup­tio, nepo­tis­mi, jne., mikä sit­ten on val­unut kaikille hallinnon tasoille. Tulok­se­na on ollut anti-mer­i­tokra­tia, jon­ka seu­rauk­se­na näi­den maid­en kehi­tys ei ole ollut mitenkään riemas­tut­ta­va edes niiden omille kansalaisilleen.

        Rak­en­teel­lis­ten muu­tosten teko on meil­lä Suomes­sa äärim­mäisen vaikeaa, kiitos työn­tek­i­jä- ja työ­nan­ta­ja­jär­jestö­jen ja muden vetograat­tis­ten organ­isaa­tioiden takia. 

        Siihen on kuitenkin meil­lä aito mahdollisuus.

      7. Sylt­ty: takaisinkytken­tä, joka pitää demokra­tiois­sa val­taapitävien kor­rup­tion aisoissa 

        Kor­rup­tio pysyy aisois­sa vain, jos sille on vastavoima.

        Poli­ti­ikas­sa pitää olla Jin ja Jan, jot­ka pitävät toinen toisen­sa kurissa.

        – Poli­itikot eivät saa olla toim­i­joi­ta val­tios­sa, edun­saa­jia omas­sa asi­as­saan, vain päät­täjiä. — Eduskun­nan pitää olla val­tion isän­tä, ei sen renki.

        Aikoinaan jos­sain Ital­ian pien­val­tios­sa (nyt en löytänyt linkkiä) lakien säätämi­nen oli mallikas­ta, kun kak­si hal­lit­se­vaa sukua vuorot­te­liv­at val­las­sa. Kun yksi suku oli säätänyt lain, tuli tinen suku val­taan ja sovel­si lain käytäntöön.

      8. K‑Veikko: Kor­rup­tio pysyy aisois­sa vain, jos sille on vastavoima.

        Poli­ti­ikas­sa pitää olla Jin ja Jan, jot­ka pitävät toinen toisen­sa kurissa.

        — Poli­itikot eivät saa olla toim­i­joi­ta val­tios­sa, edun­saa­jia omas­sa asi­as­saan, vain päät­täjiä. — Eduskun­nan pitää olla val­tion isän­tä, ei sen renki.

        Aikoinaan jos­sain Ital­ian pien­val­tios­sa (nyt en löytänyt linkkiä) lakien säätämi­nen oli mallikas­ta, kun kak­si hal­lit­se­vaa sukua vuorot­te­liv­at val­las­sa. Kun yksi suku oli säätänyt lain, tuli tinen suku val­taan ja sovel­si lain käytäntöön.

        Suomeen voitaisi­in säätää laki, jos­sa yhdis­tys tai säätiö ei voi saa­da Val­ti­ol­ta tukea, jos on sinä tai edel­lisenä vllikaut­e­na mak­sanut jollekin poli­itikolle tai puolueelle vaal­i­tukea. Tosin epäilen, ettei tuol­laista lakia saa­da koskaan aikaisek­si, kos­ka rahan jakami­nen (omalle)yhdistykselle on jokaisen poli­itikon agendassa.

    2. Mikko O.:
      Radios­sa on ohjel­ma entisille nuo­rille, mut­ta minä taidan olla “shokeer­aa­va” nuori Kuu­lun nimit­täin juuri niihin nuori­in, jot­ka eivät näe nykyisen kaltaista demokra­ti­aa eri­tyisen arvokkaana ja kaikin keinoin säi­lytet­tävänä asiana. Syyn Osmo kir­joit­ti täy­del­lis­es­ti: “On loogista pitää demokra­ti­aa huonona jär­jestelmänä, jos ei usko sen pystyvän tuot­ta­maan hyviä päätöksiä.”

      Myös muut tutkimuk­set ovat osoit­ta­neet, että nuoret eivät enää tue hyv­in­voin­tiy­hteiskun­taa varauk­set­ta. Tulon­si­ir­toi­hin suh­taudu­taan kiel­teisem­min, vero­ja pide­tään liian kov­ina, heikko-osaisu­us kat­so­taan henkilön omak­si syyk­si ja päät­täjien kat­so­taan aja­van omia tai muiden intres­siryh­mien asioi­ta. Tun­nistan itsessäni kaik­ki nämä ajatukset.

      Keskustel­lessani nuorem­pi­en ihmis­ten kanssa yhteiskun­nal­li­sista asioista yksi teema nousee tois­tu­vasti esi­in: epäreilu­us. Sys­tee­mi on raken­net­tu val­taapitävien ja suurten ikälu­okkien ehdoil­la. Nuorem­mille on varat­tu mak­sa­jan rooli. Nuoret ja ter­veet ovat toki aina ennenkin hoi­ta­neet mak­supuolen, mut­ta vasti­neek­si on saanut uskot­ta­van lupauk­sen siitä, että aikanaan pääsee itse saama­puolelle. Nykyään usko tähän alkaa olla harvinaista.

      Mon­esti epäusko jär­jestelmään menee reilusti katkeru­u­den puolelle. Min­ulle ja val­ta­van mon­elle muulle nuorelle eläkeiästä tuli se kor­si, joka katkaisi kamelin selän. Päämin­is­teri Van­hasen Lapin hangilta tul­lut kuu­luisa esi­tys eläkeiän nos­tos­ta ei toteu­tunut. Suuret, äänestysvilkkaat, ikälu­okat eivät tun­netusti hyväksyneet eläkeikän­sä nos­toa ja lasku tästä tuli meille nuo­rille. Mei­dän piti valmis­tua työ­markki­noille kiireel­lä. Opiske­li­joiden elämän­laatu ja mie­len­ter­veys sukel­si­vat. Edelleen mei­dän rastik­semme jäi mak­saa suurten ikälu­okkien eläk­keet. Täl­lä het­kel­lä minä ja työ­nan­ta­jani mak­samme noin neljä­sosan työl­listämiseni kuluista suurten ikälu­okkien eläkkeisi­in. Suuret ikälu­okat mak­soi­vat noin kym­menyk­sen. Ja kir­sikkana kakun pääl­lä on oma eläkeikämme. Olen syn­tynyt 1993 enkä edes tiedä mil­loin voin jäädä eläk­keelle. Eläkeiän laskem­i­nen lopetet­ti­in vuon­na ‑87 syn­tyneisi­in ja heil­lä se on tasan 70 vuot­ta. Eli siis joka tapauk­ses­sa oma eläkeikäni on yli 70, mah­dol­lis­es­ti lähempänä kahdeksaakymppiä.

      Näemme myös niitä nuo­ria, jot­ka eivät oikeas­t­aan tee mitään, mut­ta elävät silti ihan sääl­lis­es­ti. Toimeen­tu­lotuel­la mak­saa kyl­lä Net­flix­in ja ruokakau­pas­sa ei tarvitse vali­ta aina halv­in­ta. Tietenkään matkustel­la ei voi eikä ulkona käy­dä mainit­tavasti, mut­ta elämän­laatu omas­sa asum­istue­tus­sa yksiössä on häkel­lyt­tävän vähän heikom­pi kuin kaltaisel­lani pien­i­t­u­loisel­la työssäkäyvällä.

      En oikein tiedä mikä tässä nykysys­tee­mis­sä on niin arvokas­ta, että se tulisi ehdoin tah­doin säi­lyt­tää. Ymmär­rän toki, että mon­es­ta etu­ud­es­ta on tul­lut ikälu­okalleni itses­tään­selvyys, emmekä osaa arvostaa esimerkik­si ilmaista koulu­tus­ta riit­tävästi. Mut­ta kuin­ka arvokkaak­si tuol­lainen etu­us oikein tulisi arvostaa kun on käynyt harv­inaisen selväk­si, että se ei mon­esti takaa minkään­laista työ­tur­vaa tai kun­nol­lista tulotasoa. 

      Olen usein miet­tinyt, äänestäisinkö Suomen trumpia. En ole idioot­ti ja ymmär­rän kyl­lä hänen pro­tek­tion­is­tis­ten lin­jausten­sa ole­van pitkässä lin­jas­sa haitallisia, varsinkin oma­lle äänestäjäkun­nalle. Mut­ta Trumpin val­in­ta ja brex­it pakot­ta­vat val­taa vuosikym­meniä pitäneet tarkas­ta­maan lin­jaus­taan. Hillary ja bre­main eivät olisi muut­ta­neet yhtään mitään. Olisin hyvinkin voin­ut äänestää “pop­ulis­tis­es­ti”, jos se olisi tarkoit­tanut että vahin­gol­lisen muu­toskau­den jäl­keen uuteen nousu­un olisi lähdet­ty uusin eväin. Ehkä per­in­teiset val­lan­pitäjät olisi viimeinkin pakotet­tu huo­maa­maan, että kaikkien intres­sit eivät ole yht­eneviä poli­it­tisen johdon ja elinkei­noelämän intressien kanssa. 

      En kaipaa pätkääkään vah­vaa johta­jaa. Päin vas­toin, mielestäni johta­ja joka tekee mah­dol­lisim­man vähän on paras. Ide­ol­o­gis­es­ti taidan kuu­lua klas­siseen lib­er­al­is­mi­in: julkisen sek­torin tulisi olla mah­dol­lisim­man pieni ja val­tion pääte­htävänä olisi pysyä pois kansalais­ten­sa tieltä. 

      Jos saisin rak­en­taa halu­a­mani kaltaisen Suomen, olisi se melko lail­la eri­lainen nykyiseen ver­rat­tuna, eikä demokra­tia olisi lainkaan vält­tämätön­tä. Pieni virkamieshal­li­tus tai vas­taa­va koneis­to pyörit­täisi reilusti nyky­istä pienem­pää julk­ista sek­to­ria vain numeroiden avul­la. Ei olisi absur­de­ja val­tion harharetk­iä pörssiyri­tys­ten omis­tamiseen tai nykyisen kaltaisia sato­jen miljoonien kehi­tyshankkei­ta, yri­tys­tukia ja inno­vaa­tio­pro­jek­te­ja. Eläke­jär­jestelmä perus­tu­isi vaku­u­tuk­si­in ja sosi­aaliset tur­vaverkot, joi­ta nykyään käytetään riip­pumat­toina, oli­si­vat Yhdys­val­tain tasoa. Ter­vey­den­hoito olisi ehkä ain­oa asia, jos­ta säi­lyt­täisin merkit­tävän osan nykyisel­lään. Vaaleil­la voitaisi­in vali­ta pres­i­dentin kaltaisia johto­hah­mo­ja ulkopoli­ti­ikkaan ja maan­puo­lus­tuk­seen, mut­ta kaik­ki muu voitisi­in hoitaa virkamiestyönä.

      Jokusen vuo­den (alle kymme­nen vuot­ta) aikaisem­min syn­tyneenä on help­po allekir­joit­taa tämä koke­mus epäreilu­ud­es­ta. Help­po se on suurten ikälu­okkien kauhis­tel­la, että hei­dän jälkeläisen­sä eivät arvos­ta jär­jestelmää, jos­sa hei­dän lukumäärän­sä takia yksikään eduskun­ta­puolue ei uskalla olla olemat­ta heille mielik­si ja hei­dän jälkeläisilleen jää sik­si mak­sum­iehen ja leikkausten kohteen osa. Itselle taas jää mak­sa­jan osa osana eläke­jär­jestelmää, jos­sa ne sukupol­vet, jot­ka mak­sa­vat suh­teessa enem­män, joutu­vat myös tyy­tymään mata­lam­paan eläke­ta­soon (ok, jos painat töitä tavoite-eläkeikään asti niin sit­ten pääset 40 pros­ent­ti­in (suuril­la tavoite oli 60 pros­ent­tia eläköi­tymishetken palka­s­ta), mut­ta jo nyt työn­tek­i­jät heit­etään monil­la aloil­la ulos 55-vuo­ti­aina, mik­si tilanne olisi min­un eläkeikää läh­estyessä yhtään eri?).

    3. Mikko O.:
      Radios­sa on ohjel­ma entisille nuo­rille, mut­ta minä taidan olla “shokeer­aa­va” nuori Kuu­lun nimit­täin juuri niihin nuori­in, jot­ka eivät näe nykyisen kaltaista demokra­ti­aa eri­tyisen arvokkaana ja kaikin keinoin säi­lytet­tävänä asiana. Syyn Osmo kir­joit­ti täy­del­lis­es­ti: “On loogista pitää demokra­ti­aa huonona jär­jestelmänä, jos ei usko sen pystyvän tuot­ta­maan hyviä päätöksiä.”

      Myös muut tutkimuk­set ovat osoit­ta­neet, että nuoret eivät enää tue hyv­in­voin­tiy­hteiskun­taa varauk­set­ta. Tulon­si­ir­toi­hin suh­taudu­taan kiel­teisem­min, vero­ja pide­tään liian kov­ina, heikko-osaisu­us kat­so­taan henkilön omak­si syyk­si ja päät­täjien kat­so­taan aja­van omia tai muiden intres­siryh­mien asioi­ta. Tun­nistan itsessäni kaik­ki nämä ajatukset.

      Keskustel­lessani nuorem­pi­en ihmis­ten kanssa yhteiskun­nal­li­sista asioista yksi teema nousee tois­tu­vasti esi­in: epäreilu­us. Sys­tee­mi on raken­net­tu val­taapitävien ja suurten ikälu­okkien ehdoil­la. Nuorem­mille on varat­tu mak­sa­jan rooli. Nuoret ja ter­veet ovat toki aina ennenkin hoi­ta­neet mak­supuolen, mut­ta vasti­neek­si on saanut uskot­ta­van lupauk­sen siitä, että aikanaan pääsee itse saama­puolelle. Nykyään usko tähän alkaa olla harvinaista.

      Mon­esti epäusko jär­jestelmään menee reilusti katkeru­u­den puolelle. Min­ulle ja val­ta­van mon­elle muulle nuorelle eläkeiästä tuli se kor­si, joka katkaisi kamelin selän. Päämin­is­teri Van­hasen Lapin hangilta tul­lut kuu­luisa esi­tys eläkeiän nos­tos­ta ei toteu­tunut. Suuret, äänestysvilkkaat, ikälu­okat eivät tun­netusti hyväksyneet eläkeikän­sä nos­toa ja lasku tästä tuli meille nuo­rille. Mei­dän piti valmis­tua työ­markki­noille kiireel­lä. Opiske­li­joiden elämän­laatu ja mie­len­ter­veys sukel­si­vat. Edelleen mei­dän rastik­semme jäi mak­saa suurten ikälu­okkien eläk­keet. Täl­lä het­kel­lä minä ja työ­nan­ta­jani mak­samme noin neljä­sosan työl­listämiseni kuluista suurten ikälu­okkien eläkkeisi­in. Suuret ikälu­okat mak­soi­vat noin kym­menyk­sen. Ja kir­sikkana kakun pääl­lä on oma eläkeikämme. Olen syn­tynyt 1993 enkä edes tiedä mil­loin voin jäädä eläk­keelle. Eläkeiän laskem­i­nen lopetet­ti­in vuon­na ‑87 syn­tyneisi­in ja heil­lä se on tasan 70 vuot­ta. Eli siis joka tapauk­ses­sa oma eläkeikäni on yli 70, mah­dol­lis­es­ti lähempänä kahdeksaakymppiä.

      Näemme myös niitä nuo­ria, jot­ka eivät oikeas­t­aan tee mitään, mut­ta elävät silti ihan sääl­lis­es­ti. Toimeen­tu­lotuel­la mak­saa kyl­lä Net­flix­in ja ruokakau­pas­sa ei tarvitse vali­ta aina halv­in­ta. Tietenkään matkustel­la ei voi eikä ulkona käy­dä mainit­tavasti, mut­ta elämän­laatu omas­sa asum­istue­tus­sa yksiössä on häkel­lyt­tävän vähän heikom­pi kuin kaltaisel­lani pien­i­t­u­loisel­la työssäkäyvällä.

      En oikein tiedä mikä tässä nykysys­tee­mis­sä on niin arvokas­ta, että se tulisi ehdoin tah­doin säi­lyt­tää. Ymmär­rän toki, että mon­es­ta etu­ud­es­ta on tul­lut ikälu­okalleni itses­tään­selvyys, emmekä osaa arvostaa esimerkik­si ilmaista koulu­tus­ta riit­tävästi. Mut­ta kuin­ka arvokkaak­si tuol­lainen etu­us oikein tulisi arvostaa kun on käynyt harv­inaisen selväk­si, että se ei mon­esti takaa minkään­laista työ­tur­vaa tai kun­nol­lista tulotasoa. 

      Olen usein miet­tinyt, äänestäisinkö Suomen trumpia. En ole idioot­ti ja ymmär­rän kyl­lä hänen pro­tek­tion­is­tis­ten lin­jausten­sa ole­van pitkässä lin­jas­sa haitallisia, varsinkin oma­lle äänestäjäkun­nalle. Mut­ta Trumpin val­in­ta ja brex­it pakot­ta­vat val­taa vuosikym­meniä pitäneet tarkas­ta­maan lin­jaus­taan. Hillary ja bre­main eivät olisi muut­ta­neet yhtään mitään. Olisin hyvinkin voin­ut äänestää “pop­ulis­tis­es­ti”, jos se olisi tarkoit­tanut että vahin­gol­lisen muu­toskau­den jäl­keen uuteen nousu­un olisi lähdet­ty uusin eväin. Ehkä per­in­teiset val­lan­pitäjät olisi viimeinkin pakotet­tu huo­maa­maan, että kaikkien intres­sit eivät ole yht­eneviä poli­it­tisen johdon ja elinkei­noelämän intressien kanssa. 

      En kaipaa pätkääkään vah­vaa johta­jaa. Päin vas­toin, mielestäni johta­ja joka tekee mah­dol­lisim­man vähän on paras. Ide­ol­o­gis­es­ti taidan kuu­lua klas­siseen lib­er­al­is­mi­in: julkisen sek­torin tulisi olla mah­dol­lisim­man pieni ja val­tion pääte­htävänä olisi pysyä pois kansalais­ten­sa tieltä. 

      Jos saisin rak­en­taa halu­a­mani kaltaisen Suomen, olisi se melko lail­la eri­lainen nykyiseen ver­rat­tuna, eikä demokra­tia olisi lainkaan vält­tämätön­tä. Pieni virkamieshal­li­tus tai vas­taa­va koneis­to pyörit­täisi reilusti nyky­istä pienem­pää julk­ista sek­to­ria vain numeroiden avul­la. Ei olisi absur­de­ja val­tion harharetk­iä pörssiyri­tys­ten omis­tamiseen tai nykyisen kaltaisia sato­jen miljoonien kehi­tyshankkei­ta, yri­tys­tukia ja inno­vaa­tio­pro­jek­te­ja. Eläke­jär­jestelmä perus­tu­isi vaku­u­tuk­si­in ja sosi­aaliset tur­vaverkot, joi­ta nykyään käytetään riip­pumat­toina, oli­si­vat Yhdys­val­tain tasoa. Ter­vey­den­hoito olisi ehkä ain­oa asia, jos­ta säi­lyt­täisin merkit­tävän osan nykyisel­lään. Vaaleil­la voitaisi­in vali­ta pres­i­dentin kaltaisia johto­hah­mo­ja ulkopoli­ti­ikkaan ja maan­puo­lus­tuk­seen, mut­ta kaik­ki muu voitisi­in hoitaa virkamiestyönä.

      Aivan eri­no­mainen kir­joi­tus! Asial­lis­es­ti ja kiihkot­tomasti selitet­ty, mik­si mei­dän demokra­ti­amme ei vaan toi­mi. Kiitos Mikko O.

      1. Daniel Fed­er­ley: Aivan eri­no­mainen kir­joi­tus! Asial­lis­es­ti ja kiihkot­tomasti selitet­ty, mik­si mei­dän demokra­ti­amme ei vaan toi­mi. Kiitos Mikko O.

        En oikein usko, että kyse olisi demokra­t­ian lopus­ta, mut­ta sosialidemokra­tial­la ei ole enää tule­vaisu­ut­ta. Sil­läkin oli oma paikkansa sata vuot­ta sit­ten, mut­ta sen olisi pitänyt uud­is­tua puo­livu­o­sisa­taa sit­ten. Se ei uud­is­tunut ja nyt meil­lä ei ole hyv­in­voin­ti­val­tio­ta, vaan hol­housy­hteiskun­ta, jol­la ei ole tulevaisuutta.

    4. Mikko O.:
      Radios­sa on ohjel­ma entisille nuo­rille, mut­ta minä taidan olla “shokeer­aa­va” nuori Kuu­lun nimit­täin juuri niihin nuori­in, jot­ka eivät näe nykyisen kaltaista demokra­ti­aa eri­tyisen arvokkaana ja kaikin keinoin säi­lytet­tävänä asiana. Syyn Osmo kir­joit­ti täy­del­lis­es­ti: “On loogista pitää demokra­ti­aa huonona jär­jestelmänä, jos ei usko sen pystyvän tuot­ta­maan hyviä päätöksiä.”

      Myös muut tutkimuk­set ovat osoit­ta­neet, että nuoret eivät enää tue hyv­in­voin­tiy­hteiskun­taa varauk­set­ta. Tulon­si­ir­toi­hin suh­taudu­taan kiel­teisem­min, vero­ja pide­tään liian kov­ina, heikko-osaisu­us kat­so­taan henkilön omak­si syyk­si ja päät­täjien kat­so­taan aja­van omia tai muiden intres­siryh­mien asioi­ta. Tun­nistan itsessäni kaik­ki nämä ajatukset.

      Keskustel­lessani nuorem­pi­en ihmis­ten kanssa yhteiskun­nal­li­sista asioista yksi teema nousee tois­tu­vasti esi­in: epäreilu­us. Sys­tee­mi on raken­net­tu val­taapitävien ja suurten ikälu­okkien ehdoil­la. Nuorem­mille on varat­tu mak­sa­jan rooli. Nuoret ja ter­veet ovat toki aina ennenkin hoi­ta­neet mak­supuolen, mut­ta vasti­neek­si on saanut uskot­ta­van lupauk­sen siitä, että aikanaan pääsee itse saama­puolelle. Nykyään usko tähän alkaa olla harvinaista.

      Mon­esti epäusko jär­jestelmään menee reilusti katkeru­u­den puolelle. Min­ulle ja val­ta­van mon­elle muulle nuorelle eläkeiästä tuli se kor­si, joka katkaisi kamelin selän. Päämin­is­teri Van­hasen Lapin hangilta tul­lut kuu­luisa esi­tys eläkeiän nos­tos­ta ei toteu­tunut. Suuret, äänestysvilkkaat, ikälu­okat eivät tun­netusti hyväksyneet eläkeikän­sä nos­toa ja lasku tästä tuli meille nuo­rille. Mei­dän piti valmis­tua työ­markki­noille kiireel­lä. Opiske­li­joiden elämän­laatu ja mie­len­ter­veys sukel­si­vat. Edelleen mei­dän rastik­semme jäi mak­saa suurten ikälu­okkien eläk­keet. Täl­lä het­kel­lä minä ja työ­nan­ta­jani mak­samme noin neljä­sosan työl­listämiseni kuluista suurten ikälu­okkien eläkkeisi­in. Suuret ikälu­okat mak­soi­vat noin kym­menyk­sen. Ja kir­sikkana kakun pääl­lä on oma eläkeikämme. Olen syn­tynyt 1993 enkä edes tiedä mil­loin voin jäädä eläk­keelle. Eläkeiän laskem­i­nen lopetet­ti­in vuon­na ‑87 syn­tyneisi­in ja heil­lä se on tasan 70 vuot­ta. Eli siis joka tapauk­ses­sa oma eläkeikäni on yli 70, mah­dol­lis­es­ti lähempänä kahdeksaakymppiä.

      Näemme myös niitä nuo­ria, jot­ka eivät oikeas­t­aan tee mitään, mut­ta elävät silti ihan sääl­lis­es­ti. Toimeen­tu­lotuel­la mak­saa kyl­lä Net­flix­in ja ruokakau­pas­sa ei tarvitse vali­ta aina halv­in­ta. Tietenkään matkustel­la ei voi eikä ulkona käy­dä mainit­tavasti, mut­ta elämän­laatu omas­sa asum­istue­tus­sa yksiössä on häkel­lyt­tävän vähän heikom­pi kuin kaltaisel­lani pien­i­t­u­loisel­la työssäkäyvällä.

      En oikein tiedä mikä tässä nykysys­tee­mis­sä on niin arvokas­ta, että se tulisi ehdoin tah­doin säi­lyt­tää. Ymmär­rän toki, että mon­es­ta etu­ud­es­ta on tul­lut ikälu­okalleni itses­tään­selvyys, emmekä osaa arvostaa esimerkik­si ilmaista koulu­tus­ta riit­tävästi. Mut­ta kuin­ka arvokkaak­si tuol­lainen etu­us oikein tulisi arvostaa kun on käynyt harv­inaisen selväk­si, että se ei mon­esti takaa minkään­laista työ­tur­vaa tai kun­nol­lista tulotasoa. 

      Olen usein miet­tinyt, äänestäisinkö Suomen trumpia. En ole idioot­ti ja ymmär­rän kyl­lä hänen pro­tek­tion­is­tis­ten lin­jausten­sa ole­van pitkässä lin­jas­sa haitallisia, varsinkin oma­lle äänestäjäkun­nalle. Mut­ta Trumpin val­in­ta ja brex­it pakot­ta­vat val­taa vuosikym­meniä pitäneet tarkas­ta­maan lin­jaus­taan. Hillary ja bre­main eivät olisi muut­ta­neet yhtään mitään. Olisin hyvinkin voin­ut äänestää “pop­ulis­tis­es­ti”, jos se olisi tarkoit­tanut että vahin­gol­lisen muu­toskau­den jäl­keen uuteen nousu­un olisi lähdet­ty uusin eväin. Ehkä per­in­teiset val­lan­pitäjät olisi viimeinkin pakotet­tu huo­maa­maan, että kaikkien intres­sit eivät ole yht­eneviä poli­it­tisen johdon ja elinkei­noelämän intressien kanssa. 

      En kaipaa pätkääkään vah­vaa johta­jaa. Päin vas­toin, mielestäni johta­ja joka tekee mah­dol­lisim­man vähän on paras. Ide­ol­o­gis­es­ti taidan kuu­lua klas­siseen lib­er­al­is­mi­in: julkisen sek­torin tulisi olla mah­dol­lisim­man pieni ja val­tion pääte­htävänä olisi pysyä pois kansalais­ten­sa tieltä. 

      Jos saisin rak­en­taa halu­a­mani kaltaisen Suomen, olisi se melko lail­la eri­lainen nykyiseen ver­rat­tuna, eikä demokra­tia olisi lainkaan vält­tämätön­tä. Pieni virkamieshal­li­tus tai vas­taa­va koneis­to pyörit­täisi reilusti nyky­istä pienem­pää julk­ista sek­to­ria vain numeroiden avul­la. Ei olisi absur­de­ja val­tion harharetk­iä pörssiyri­tys­ten omis­tamiseen tai nykyisen kaltaisia sato­jen miljoonien kehi­tyshankkei­ta, yri­tys­tukia ja inno­vaa­tio­pro­jek­te­ja. Eläke­jär­jestelmä perus­tu­isi vaku­u­tuk­si­in ja sosi­aaliset tur­vaverkot, joi­ta nykyään käytetään riip­pumat­toina, oli­si­vat Yhdys­val­tain tasoa. Ter­vey­den­hoito olisi ehkä ain­oa asia, jos­ta säi­lyt­täisin merkit­tävän osan nykyisel­lään. Vaaleil­la voitaisi­in vali­ta pres­i­dentin kaltaisia johto­hah­mo­ja ulkopoli­ti­ikkaan ja maan­puo­lus­tuk­seen, mut­ta kaik­ki muu voitisi­in hoitaa virkamiestyönä.

      Mainio kir­joi­tus, veit jalat suus­tani. Nyky­istä jär­jestelmää tarkasteltaes­sa myös tääl­lä pääl­lim­mäisenä tun­teena on epäreilu­us. Verot ja eläk­keet saa mak­saa, mut­ta vas­tine tälle rahalle on vähin­tään hämärä. Yritin tosis­saan miet­tiä olenko saanut julkiselta sek­to­ril­ta tänä vuon­na jotain. 

      Asun vuokral­la ilman asum­is­tukea, jol­loin en nau­ti asun­to­lainan korkovähen­nyk­ses­tä. Auton omis­tus on utopia seit­semän palkanko­ro­tuk­sen päässä, joten kilo­metriko­r­vauk­sia työ­matkoil­ta ei tule. Koti­talousvähen­nys on jo ajatuk­se­na hul­va­ton. Turkki­laisen par­turi­ni työ­suori­tus muu­ta­man kuukau­den välein on palvelu­iden ostossa kipu­ra­joil­la. Ylen sivuil­la tulee joskus käy­tyä ja kir­jas­tossa ker­ran pari vuodessa. Ter­veyspalvelui­ta en useimp­ina vuosi­na tarvitse. Katu­ja tal­laan ja nautin katu­val­o­jen lois­teesta, mut­ta muuten on vaikea nähdä mitä lapse­ton, työssäkäyvä vuokra-asu­ja tältä sys­teemiltä saa.

      Eläket­tä tietenkin saa kun työu­ra on takana. Olen vuosi­mallia ‑87 ja tosi­aan tuo eläk­keelle­jäämisikä on meil­lä tasan 70. Uskon kuitenkin, että suvun perin­nöl­lis­ten sairauk­sien taakan myötä eli­na­jan­odot­teeni on alle tuon. Tilas­tol­lis­es­ti olet­taen tarvit­sen viimeis­inä elin­vu­osi­nani ter­veyspalvelui­ta, mut­ta voihan olla, että olen ihan­nekansalainen ja kaadun työpis­teel­leni elottomana. 

      En sinäl­lään osaa kai­va­ta mitään muu­ta yhteiskun­ta­jär­jestelmää, mut­ta on kyl­lä tosi­aan vaikea nähdä mikä mei­dän jär­jestelmässämme on niin eri­no­mi­as­ta. Vaal­i­u­urnil­la suuret mas­sat ovat har­maatukkaisia ja sitä kaut­ta demokraat­ti­nen jär­jestelmä takaa min­ulle nykyisen mak­sa­jan roolin tap­pi­in asti. En ehkä varsi­nais­es­ti juh­lisi, jos jokin osa jär­jestelmästämme rom­ah­taisi, mut­ta voisin harki­ta makkaroiden pais­tamista savuavil­la rau­nioil­la. Suo­mi on mah­ta­va jär­jestelmä jos olet sairas, van­hus, laiska, yh-äiti tai maa­han­muut­ta­ja. Meille muille puheet Suomeen syn­tymis­es­tä lot­tovoit­tona ovat saa­neet jo vuosia kahvit tule­maan nenästä. Ilmoit­tauduin juuri tukirymäämme. Kokoon­numme syksyl­lä kansalaisopis­ton thai-kie­len kurssil­la keskiviikkoisin.

      1. Ajatuk­sesi siitä, mitä saat jär­jestelmältä, ovat mie­lenki­in­toisia. Vähän min­ua silti häm­mästyt­tää. Et saa kuulem­ma asun­to­lainan korkovähen­nys­tä, kun et omista asun­toasi. Etpä tosi­aan. Sen sijaan vuokranan­ta­jasi saa vähen­tää asun­tosi ostoa varten ote­tun lainan kulut omas­sa vero­tuk­ses­saan kokon­aan, mikä tarkoit­taa, että mei­dän asun­non­o­mis­ta­jien veroko­htelu on kovem­pi kuin sinun.

        En oikein myöskään ymmär­rä, miten kilo­metriko­r­vauk­set oli­si­vat yhteiskunnal­ta saa­maasi rahaa. Nehän ovat työ­nan­ta­jan mak­sama kor­vaus auton käytöstä ja kulu­mis­es­ta. Sinän­sä aika tarkkaan oikeu­den­mukainen, jos las­kee auton arvonalen­e­man ja huoltoku­lut mukaan.

        Jos et nau­ti kult­tuuri­palveluista, tämä on oma asi­asi. Ne ovat sin­u­akin varten tar­jol­la. (Pait­si, että käythän sinä kir­jas­tossa ja kansalaisopis­tossa, mikä on hienoa.) Ter­veyspalvelui­ta et onnek­si tänään tarvitse, mut­ta kuvit­teletko, että noin huono­tu­loise­na voisit niitä itse jär­jestää, jos sairas­tut? Et myöskään muista sitä tur­vaa, jon­ka saat tietäessäsi, että tap­atur­ma- ja sairaus­vaku­u­tus takaa­vat elosi vas­toinkäymisiä vas­taan. Jos sin­ul­la tänään menee “hyvin”, ei samaa taku­u­ta ole huomisesta.

        Lisäk­si uno­h­dat, että yhteiskun­ta on antanut sin­ulle jo tähän men­nessä paljon. Olet saanut siltä neu­volat, päivähoidon, koulu­tuk­sen. Paljon saat töitä tehdä, että tämän mak­sat takaisin.

        Vihovi­imeisek­si nos­taisi esi­in sen, että nau­tit yhteiskun­nan sin­ulle suo­mas­ta tur­vas­ta. Kukaan ei saa tehdä sin­ulle pahaa eikä louka­ta omaisu­ut­tasi tai kotisi rauhaa. Ilman tätä tur­vaa sinä et ole yhtään mitään. Olet vain las­tu väki­val­lan laineil­la. Kaikesta, mitä sin­ul­la maail­mas­sa on, voit kiit­tää yhteiskun­taamme, joka sen sin­ulle turvaa. 

        Kyl­lä Suo­mi on hyvä maa myös per­heel­liselle. Yhteiskun­ta hoitaa per­heemme las­ten päivähoidon varsin edullis­es­ti, tar­joaa eri­no­maisen ter­vey­den­hoidon ja koulut­taa lapsemme ilmaisek­si. Päälle tulee vielä lap­sil­isä. Har­ras­tus­toim­intaakin val­tio ja kun­nat tuke­vat avokäsin. Jos ver­taan tätä siihen, miten paljon jou­tu­isin säästämään antaak­seni lap­sil­leni Yhdys­val­lois­sa saman­ta­soisen kas­vatuk­sen ja koulu­tuk­sen, pitäisi tulo­jeni nous­ta siel­lä reip­paasti yli kahdnsadan­tuhan­nen vuodessa. Ilol­la minä veroni maksan.

      2. Eras­totenes alek­san­dri­alainen:
        Ajatuk­sesi siitä, mitä saat jär­jestelmältä, ovat mie­lenki­in­toisia. Vähän min­ua silti häm­mästyt­tää. Et saa kuulem­ma asun­to­lainan korkovähen­nys­tä, kun et omista asun­toasi. Etpä tosi­aan. Sen sijaan vuokranan­ta­jasi saa vähen­tää asun­tosi ostoa varten ote­tun lainan kulut omas­sa vero­tuk­ses­saan kokon­aan, mikä tarkoit­taa, että mei­dän asun­non­o­mis­ta­jien veroko­htelu on kovem­pi kuin sinun.

        En oikein myöskään ymmär­rä, miten kilo­metriko­r­vauk­set oli­si­vat yhteiskunnal­ta saa­maasi rahaa. Nehän ovat työ­nan­ta­jan mak­sama kor­vaus auton käytöstä ja kulu­mis­es­ta. Sinän­sä aika tarkkaan oikeu­den­mukainen, jos las­kee auton arvonalen­e­man ja huoltoku­lut mukaan.

        Jos et nau­ti kult­tuuri­palveluista, tämä on oma asi­asi. Ne ovat sin­u­akin varten tar­jol­la. (Pait­si, että käythän sinä kir­jas­tossa ja kansalaisopis­tossa, mikä on hienoa.) Ter­veyspalvelui­ta et onnek­si tänään tarvitse, mut­ta kuvit­teletko, että noin huono­tu­loise­na voisit niitä itse jär­jestää, jos sairas­tut? Et myöskään muista sitä tur­vaa, jon­ka saat tietäessäsi, että tap­atur­ma- ja sairaus­vaku­u­tus takaa­vat elosi vas­toinkäymisiä vas­taan. Jos sin­ul­la tänään menee “hyvin”, ei samaa taku­u­ta ole huomisesta.

        Lisäk­si uno­h­dat, että yhteiskun­ta on antanut sin­ulle jo tähän men­nessä paljon. Olet saanut siltä neu­volat, päivähoidon, koulu­tuk­sen. Paljon saat töitä tehdä, että tämän mak­sat takaisin.

        Vihovi­imeisek­si nos­taisiesi­in sen, että nau­tit yhteiskun­nan sin­ulle suo­mas­ta tur­vas­ta. Kukaan ei saa tehdä sin­ulle pahaa eikä louka­ta omaisu­ut­tasi tai kotisi rauhaa. Ilman tätä tur­vaa sinä et ole yhtään mitään. Olet vain las­tu väki­val­lan laineil­la. Kaikesta, mitä sin­ul­la maail­mas­sa on, voit kiit­tää yhteiskun­taamme, joka sen sin­ulle turvaa. 

        Kyl­lä Suo­mi on hyvä maa myös per­heel­liselle. Yhteiskun­ta hoitaa per­heemme las­ten päivähoidon varsin edullis­es­ti, tar­joaa eri­no­maisen ter­vey­den­hoidon ja koulut­taa lapsemme ilmaisek­si. Päälle tulee vielä lap­sil­isä. Har­ras­tus­toim­intaakin val­tio ja kun­nat tuke­vat avokäsin. Jos ver­taan tätä siihen, miten paljon jou­tu­isin säästämään antaak­seni lap­sil­leni Yhdys­val­lois­sa saman­ta­soisen kas­vatuk­sen ja koulu­tuk­sen, pitäisi tulo­jeni nous­ta siel­lä reip­paasti yli kahdnsadan­tuhan­nen vuodessa. Ilol­la minä veroni maksan.

        Toit hyvin esille sen, että olen väärässä maas­sa 🙂 Näke­myk­seni julkisen sek­torin koos­ta ja toimin­nas­ta eivät nau­ti Suomes­sa enem­mistön tukea. Ymmär­rän tämän hyvin ja sik­si olenkin lähdössä. 

        Pari huomio­ta huomiois­tasi. Olisin enem­män kuin valmis pois­ta­maan vuokranan­ta­jien korkovähen­nyk­set ja kaik­ki muut yri­tystuet tai menetelmät, joil­la tue­taan yksi­tyisen omaisu­u­den kar­tut­tamista. En usko että vuokranan­ta­jani mah­dol­lis­es­ti saa­mat korko­helpo­tuk­set näkyvät kovinkaan paljoa vuokras­sani. Sen sijaan siinä näkyy sitäkin selvem­min vuo­tuiset asum­is­tukim­il­jardit ja muu julki­nen raha, joka vuokra-asun­to­tuotan­toon on kanavoitu.

        Kilo­metriko­r­vauk­set mainitsin, kos­ka ne ovat vero­ton­ta tuloa ja siten val­tio tukee tätä tulon­si­ir­toa työ­nan­ta­jal­ta työn­tek­i­jälle. Esimerk­ki ei kyl­lä ole parhain sil­lä mon­esti autoilun kulut todel­la ovat samaa luokkaa, jon­ka saa kilometrikorvauksena.

        “Jos et nau­ti kult­tuuri­palveluista, tämä on oma asi­asi” on mitä suo­ma­laisin lause. Tääl­lä default-ase­tus on, että kult­tuuria ja sivistys­tä tuke­vat kaik­ki, käyt­tivät­pä palvelui­ta tai eivät. Aja­tus siitä, että kult­tuuri- ja sivistys­palveluista mak­set­taisi­in käytön mukaan on Suomes­sa täysin absur­di. Tot­ta kai julk­ista rahaa tulee kanavoi­da joka jumalan eloku­valle, muse­olle, maakun­tal­in­nuista ker­to­valle kir­jalle ja sinfoniaorkesterille.

        Mikäli verois­tani sote-menoi­hin osoitet­tu osu­us jätet­täisi­in edes puo­lik­si verot­ta­mat­ta, saisin säästyneil­lä varoil­la merkit­tävästi nyky­istä julk­ista ter­vey­den­hoitoa parem­man hoidon yksi­tyiseltä sek­to­ril­ta vaku­u­tus­po­h­jaisen ter­vey­den­hoito­jär­jestelmän kaut­ta. Val­ti­ol­la voi ja tulee olla jonkin­laisia mak­sut­to­mia sote-palvelui­ta heikko-osaisille, mut­ta Suomen nykyjär­jestelmä on mielestäni irvokkaan suuri. Esimerkik­si omais­es­taan huole­htimis­es­ta saa nykyään palkkaa, omaishoito­tukea. Samoin ate­ri­at ja ter­veyspalve­lut tuo­daan iäkkääm­mille koti­in asti käytän­nössä ilmaisek­si, vaik­ka suurim­mal­la osal­la eläkeläi­sistä olisi varaa niistä maksaa. 

        Olen luon­nol­lis­es­ti itse naut­tin­ut val­tavista julk­i­sista tuista lap­su­udessani. En pystynyt itse näi­hin vaikut­ta­maan enkä tiedä onko mielekästä evätä kri­ti­ik­ki sen perus­teel­la, että on joskus käyt­tänyt etu­ut­ta. Uskallan kuitenkin sanoa, että olisin näin jälkikä­teen pitänyt hyvänä, jos lap­su­udessani saa­mani etu­udet oli­si­vat olleet nyky­istä kohtu­ullisem­pia. Kuten sanoit “Paljon saat töitä tehdä, että tämän mak­sat takaisin”. Ja nimeno­maan tämä rooli­han min­ulle on varat­tu. Saan tehdä työtä 70-vuo­ti­aak­si mak­saak­seni yhteiskun­nalle siltä saa­mani palvelut.

        Yhteiskun­nan tar­joa­mas­ta tur­val­lisu­ud­es­ta en ole henkilöko­htais­es­ti naut­tin­ut koko vuot­ta vaan olen väki­val­tarikok­sen uhri. Edelleen Suomel­la ei ole tur­val­lisu­u­den suh­teen monop­o­lia. Useimpi­in Euroopan mai­hin lähtiessä tur­val­lisu­us itse asi­as­sa paranee. 

        “Kyl­lä Suo­mi on hyvä maa myös per­heel­liselle. Yhteiskun­ta hoitaa per­heemme las­ten päivähoidon varsin edullis­es­ti, tar­joaa eri­no­maisen ter­vey­den­hoidon ja koulut­taa lapsemme ilmaisek­si. Päälle tulee vielä lap­sil­isä. Har­ras­tus­toim­intaakin val­tio ja kun­nat tuke­vat avokäsin. Jos ver­taan tätä siihen, miten paljon jou­tu­isin säästämään antaak­seni lap­sil­leni Yhdys­val­lois­sa saman­ta­soisen kas­vatuk­sen ja koulu­tuk­sen, pitäisi tulo­jeni nous­ta siel­lä reip­paasti yli kahdnsadan­tuhan­nen vuodessa.” Havain­nol­lis­tit point­ti­ni erit­täin hyvin. Lap­siper­heet ovat val­ta­va tulon­si­ir­to­jen saa­ja ja mei­dät lapset­tomat pakote­taan tuke­maan tätä lisään­tymistä. Siitä huoli­mat­ta, että esimerkik­si oman vakau­muk­seni suh­teen liikakan­soi­tus on pla­neet­tamme suurimpia ongelmia ja ihmis­ten lisään­tymistä pitäisi nimeno­maan akti­ivis­es­ti pyrk­iä estämään.

      3. Mil­len­ni­al Fal­con: Toit hyvin esille sen, että olen väärässä maassa
        Kilo­metriko­r­vauk­set mainitsin, kos­ka ne ovat vero­ton­ta tuloa ja siten val­tio tukee tätä tulon­si­ir­toa työ­nan­ta­jal­ta työn­tek­i­jälle. Esimerk­ki ei kyl­lä ole parhain sil­lä mon­esti autoilun kulut todel­la ovat samaa luokkaa, jon­ka saa kilometrikorvauksena.


        Lap­siper­heet ovat val­ta­va tulon­si­ir­to­jen saa­ja ja mei­dät lapset­tomat pakote­taan tuke­maan tätä lisään­tymistä. Siitä huoli­mat­ta, että esimerkik­si oman vakau­muk­seni suh­teen liikakan­soi­tus on pla­neet­tamme suurimpia ongelmia ja ihmis­ten lisään­tymistä pitäisi nimeno­maan akti­ivis­es­ti pyrk­iä estämään. 

        Kiitos, Mil­le­ni­um Fal­con, kiihkot­tomas­ta vas­tauk­ses­tasi. Näen, että erim­ielisyytemme juon­taa pitkälti filosofi­sista peruseroista, joten yksimielisyy­teen tuskin pääsemme. Mon­et niistä asioista, joi­ta sinä kri­ti­soit, ovat min­ulle — ja uskoak­seni myös kam­samme enem­mistölle — itse­tarkoituk­sel­lisen arvokkaita.

        Yhtä asi­aa kuitenkin kri­ti­soisin. Puhues­sasi tuloista sekoi­tat mitä ilmeisim­min tulon ja rahavir­ran käsit­teen. Ote­taan esimerkik­si juuri tämä kilo­metriko­r­vaus, jota kut­sut tulon­si­ir­roksi työ­nan­ta­jal­ta työn­tek­i­jälle. Ymmär­rät asian väärin. Lähtöko­htana on työ­mat­ka, jon­ka työn­tek­i­jä tekee työ­nan­ta­jan luku­un ja tämän eduk­si. (Matkus­t­a­mi­nen ei todel­lakaan ole huvit­telua vaan osa työ­nan­ta­jan liike­toim­i­taa.) Jos työn­tek­i­jä tekee matkan julk­isil­la, hän laskut­taa käyt­tämän­sä liput työ­nan­ta­jal­ta ja työ­nan­ta­ja las­kee nämä liike­toim­intansa kuluik­si kir­jan­pidos­saan. Työn­tek­i­jä saa matkako­r­vauk­se­na siis vain käyt­tämän­sä rahat eikä mitään tuloa syn­ny, vaik­ka raha virtasikin. 

        Mikäli matkaan käytetään autoa, laki antaa nykyisel­läänkin mah­dol­lisu­u­den kor­va­ta tosi­asial­liset autoku­lut, mut­ta tämä edel­lyt­tää työn­tek­i­jältä kir­jan­pitoa auton kaik­ista kuluista. On kaikkien osa­puolten kannal­ta kevyem­pää soveltaa kor­vauk­seen likimääräistä perustet­ta. Silti perusidea on sama: ei ole tuloa, on vain liike­vai­h­toa. (Tätähän moni ei silti tajua, kun autol­la työ­matko­ja tekee. Kilo­metriko­r­vauk­ses­ta osa pitää lait­taa säästöön seu­raavaa autonos­toa varten. Muuten syö omaa pääomaansa.)

        Tämän saman virheen teet sit­ten ajatel­lessasi vuokranan­ta­jan saa­van yhteiskun­nan tukea korkomenoi­hin­sa. Ei niis­säkään ole tuloa. Jos olete­taan vuokranan­ta­ja, joka perii vuokraa täs­mälleen yhtiö­vastik­keen ja oman sijoi­tusasun­toa varten otta­mansa lainan korko­jen ver­ran, ei tämä vuokranan­ta­ja saa pen­niäkään tuloa toimin­nas­taan. Sin­un ajatuk­sis­sasi hän saa puolestaan tulo­ja tuon korkomenon ver­ran ja hän­tä sopisi siitä myös verot­taa. Nähtävästi olisit valmis samaan kaikkien yri­tys­ten kohdal­la, mikä kyl­lä lopet­taisi kaiken yrit­tämisen tästä maas­ta. Onhan suurin osa suo­ma­lai­sista yri­tyk­sistä hyvinkin velka­an­tunei­ta ja korkomenot niille merkit­tävä liike­toimin­nan kustannus.

        Eli suosit­telisin vakavasti, että selvit­täisit ennen maas­ta muut­toasi — koti­maame eri­no­maisia kir­jas­to­ja hyö­dyn­täen — itselle­si puh­taan tulon ja rahavir­ran käsitteet.

      4. Lap­siper­heet ovat val­ta­va tulon­si­ir­to­jen saa­ja ja mei­dät lapset­tomat pakote­taan tuke­maan tätä lisääntymistä.

        Itse asi­as­sa tämä taitaa ola toisin päin eläke­jär­jestelmän kaut­ta. Eläk­keemme toimi­vat niin, että itse kukin mak­saa edel­lisen sukupol­ven eläkkeitä ja saa oman eläk­keen­sä seu­raaval­ta sukupolvelta. Jos tek­isimme palo­muurin lap­siper­hei­den ja lapset­tomien väli­in, jälkim­mäiset jou­tu­isi­vat mak­samaan itse omat eläk­keen­sä eli kaksinker­taise­maan eläkemaksunsa.

      5. Osmo Soin­in­vaara: Itse asi­as­sa tämä taitaa ola toisin päin eläke­jär­jestelmän kaut­ta. Eläk­keemme toimi­vat niin, että itse kukin mak­saa edel­lisen sukupol­ven eläkkeitä ja saa oman eläk­keen­sä seu­raaval­ta sukupolvelta. Jos tek­isimme palo­muurin lap­siper­hei­den ja lapset­tomien väli­in, jälkim­mäiset jou­tu­isi­vat mak­samaan itse omat eläk­keen­sä eli kaksinker­taise­maan eläkemaksunsa.

        Tämä on aika hyvä huomio! Yleisem­min Suomes­sa ymmär­retään vero­tuk­sen seu­ran­nais­vaiku­tuk­sia huonos­ti. Esimerkik­si autovero eri nimil­lä tuot­ti jos­sain vai­heessa tap­pi­o­ta val­ti­olle puolisen mil­jar­dia vuodessa, mut­ta tieto oli pienen piirin arvio, laskel­maa ei halut­tu julk­isu­u­teen ja ide­ol­o­gi­sista syistä type­r­ästä veros­ta ei voitu luopua.

      6. Osmo Soin­in­vaara: Itse asi­as­sa tämä taitaa ola toisin päin eläke­jär­jestelmän kaut­ta. Eläk­keemme toimi­vat niin, että itse kukin mak­saa edel­lisen sukupol­ven eläkkeitä ja saa oman eläk­keen­sä seu­raaval­ta sukupolvelta. Jos tek­isimme palo­muurin lap­siper­hei­den ja lapset­tomien väli­in, jälkim­mäiset jou­tu­isi­vat mak­samaan itse omat eläk­keen­sä eli kaksinker­taise­maan eläkemaksunsa.

        Eli ajatuk­se­na olisi että lapset­tomat mak­saisi­vat sekä omansa että van­hempi­en­sa eläk­keet? Hie­man ehkä epä­todel­li­nen aja­tus, eiköhän sys­tee­mis­sä sit­ten jokainen vas­taisi omas­ta eläk­keestään, niin lapset­tomat kuin lapsel­lisetkin. Tai muuten palo­muuri luon­nol­lis­es­ti ulotet­taisi­in myös päivähoidon, neu­vola­jär­jestelmän, koulu­tuk­sen ym. lap­su­u­den ja nuoru­u­den kului­hin, joista lapset­tomat luon­nol­lis­es­ti vapaute­taan ja joista vapau­tu­via varo­ja lapset­tomat voisi­vat käyt­tää sit­ten vaik­ka niihin eläkemaksuihin…

        Ihan rehellis­es­ti puhuen, halu­aisin todel­la nähdä jonkin­laisen laskel­man, minkälaisil­la tuloil­la ja kuin­ka pitkään pitäisi ihmisen keskimäärin työsken­nel­lä, jot­ta yhteiskun­ta jäisi hänestä plus­salle ihan vain rahal­la mitat­tuna. Eli jos las­ke­taan kaik­ki syn­tymästä eläk­keeseen ulot­tuvat kulut, mil­lai­sista tuloista mak­se­tu­il­la veroil­la ne saadaan katettua?

      7. Eli ajatuk­se­na olisi että lapset­tomat mak­saisi­vat sekä omansa että van­hempi­en­sa eläk­keet? Hie­man ehkä epä­todel­li­nen aja­tus, eiköhän sys­tee­mis­sä sit­ten jokainen vas­taisi omas­ta eläk­keestään, niin lapset­tomat kuin lapsel­lisetkin. Tai muuten palo­muuri luon­nol­lis­es­ti ulotet­taisi­in myös päivähoidon, neu­vola­jär­jestelmän, koulu­tuk­sen ym. lap­su­u­den ja nuoru­u­den kului­hin, joista lapset­tomat luon­nol­lis­es­ti vapaute­taan ja joista vapau­tu­via varo­ja lapset­tomat voisi­vat käyt­tää sit­ten vaik­ka niihin eläkemaksuihin…

        Kyl­lä meil­lä ajatuk­se­na on, että eläke­jär­jestelmä on ketjukir­je­peli. Kukaan ei vas­taa omas­ta eläk­keestään, vaan edel­lisen sukupolvoen eläkkeistä. Jos seu­raavaa sukupolvea ei olisi, ei olisi eläkkeitäkään., Kyl­lä sin­un eläke­tur­vasi on lap­siper­hei­den ansiota.

      8. Osmo Soin­in­vaara: Itse asi­as­sa tämä taitaa ola toisin päin eläke­jär­jestelmän kaut­ta. Eläk­keemme toimi­vat niin, että itse kukin mak­saa edel­lisen sukupol­ven eläkkeitä ja saa oman eläk­keen­sä seu­raaval­ta sukupolvelta. Jos tek­isimme palo­muurin lap­siper­hei­den ja lapset­tomien väli­in, jälkim­mäiset jou­tu­isi­vat mak­samaan itse omat eläk­keen­sä eli kaksinker­taise­maan eläkemaksunsa. 

        Mikäli tämä on aja­tus­maail­ma, niin nyky­is­ten eläkeläis­ten eläkkeitä pitäisi — johdon­mukaises­ti — laskea sille tasolle, joka syn­tyy nyky­sukupuolen tien­esteistä samal­la eläke­mak­sun osu­udel­la kuin nyky­isil­lä eläkeläisil­lä aikanaan oli. Tämä olisi taval­laan myös hyvin oikeu­den­mukainen ja kan­nus­ta­va jär­jestelmä sukupolvien välil­lä: sukupolvi, joka saa seu­raa­van sukupol­ven maail­man omaan parem­mak­si naut­tii hyvistä eläkkeistä kun taas sukupolvi, joka tuhoaa seu­raa­van sukupol­ven elämän tuhoaa myös omansa.

      9. R. V.: Mikäli tämä on aja­tus­maail­ma, niin nyky­is­ten eläkeläis­ten eläkkeitä pitäisi – johdon­mukaises­ti – laskea sille tasolle, joka syn­tyy nyky­sukupuolen tien­esteistä samal­la eläke­mak­sun osu­udel­la kuin nyky­isil­lä eläkeläisil­lä aikanaan oli. Tämä olisi taval­laan myös hyvin oikeu­den­mukainen ja kan­nus­ta­va jär­jestelmä sukupolvien välil­lä: sukupolvi, joka saa seu­raa­van sukupol­ven maail­man omaan parem­mak­si naut­tii hyvistä eläkkeistä kun taas sukupolvi, joka tuhoaa seu­raa­van sukupol­ven elämän tuhoaa myös omansa.

        En aidosti näe ske­naar­i­o­ta, jos­sa täl­laisen “seu­raa­va mak­saa” ‑eläke­jär­jestelmän voisi edes teo­ri­as­sa saa­da reiluk­si. Jos työa­jan eläke­mak­sut vakioidaan, voi tilitet­ty eläke olla mitä tahansa. Sen sijaan jos nyky­tyyli­in eläk­keen määrä vakioidaan, voi eläke­mak­sut olla ihan mitä tahansa. 

        Sanomat­takin on selvää mik­si meil­lä on sel­l­ainen jär­jestelmä kuin se on. Tot­ta kai suuret ikälu­okat, joil­la oli vähän eläkeläisiä elätet­tävänä, pää­tyivät juuri tämänkaltaiseen jär­jestelmään Suomen eläke­jär­jestelmää luo­taes­sa. Mut­ta olisi kiin­nos­ta­va tietää, oliko pöy­däl­lä edes mis­sään vai­heessa reilumpaa vai­h­toe­htoa, jos­sa työn­tek­i­jät rahas­toisi­vat oman eläk­keen­sä työu­ransa aikana. Täl­lainenkin vai­h­toe­hto tun­tu­isi äkkiseltään toimi­val­ta. Merkit­tävä osa työssäkäyneistä kuolee ennen kuin ehtivät nos­taa kokon­aan kar­tut­ta­mansa eläk­keet, jol­loin näil­lä rahoil­la voitaisi­in hoitaa niiden ihmis­ten eläk­keet, jot­ka eivät itse tehneet työtä so. kansaneläke tai takuueläke.

        Saa nähdä miten tule­vaisu­udessa näkyy se, että lap­siper­heet ovat menet­täneet monop­o­lin­sa tule­vien eläk­keen­mak­sajien tuot­tamises­sa. Syn­tyvyy­den lask­ies­sa ja maa­han­muut­topainei­den lisään­tyessä yhä use­am­man eläke-euron mak­saa tule­vaisu­udessa henkilö, joka ei ole tämän päivän suomalaislapsi. 

        Lapset­tomana on vaikea yliko­rostaa miten mah­ta­va diili esimerkik­si 19-vuo­tias thaimaalainen siivoa­ja on. Hänestä ei aiheudu kulu­ja lap­su­u­den ja nuoru­u­den ajal­ta. Muu­ta­man kuukau­den kieli- ja siis­ti­jäk­oulu­tuk­sen jäl­keen hän on työ­markki­noil­lamme ja mak­saa verot ja eläke­mak­sut palka­s­taan. Vaik­ka ei ymmärtäisi peli­teo­ri­as­ta kuin perus­teet, tajuaa että suo­ma­lais­ten lap­siper­hei­den kil­pail­e­va tar­jous siivoa­jas­ta työ­markki­noille on vähin­tää parisa­taatuhat­ta euroa kalli­impi vaihtoehto.

      10. Ote­taan esimerkik­si juuri tämä kilo­metriko­r­vaus, jota kut­sut tulon­si­ir­roksi työ­nan­ta­jal­ta työn­tek­i­jälle. Ymmär­rät asian väärin. Lähtöko­htana on työ­mat­ka, jon­ka työn­tek­i­jä tekee työ­nan­ta­jan luku­un ja tämän eduksi. 

        Kyl­lä tässä on tulon­si­ir­toa. Tämä olisi neu­traalia, jos työ­nan­ta­ja mak­saisi vain muut­tuvat kulut, siis ben­san ja sen osan kulu­mis­es­ta, joka noista lisäk­ilo­me­treistä aiheutuu. Kela mak­saa matkako­r­vauk­set tämän peri­aat­teen mukaan. Kor­vaus on noin puo­let siitä, mitä työ­nan­ta­jat maksavat.
        Itse olen ker­ran laskut­tanut kilo­metriko­r­vauk­sia ollessani kun­ta­jako­selvit­täjänä. Vuokrasin auton ja ajoin edestakaisin Sys­mään. Sain kilo­metriko­r­vauk­sia huo­mat­tavasti enem­män kuin olin mak­sanut auton vuokras­ta. Luulisi kuitenkin, että auton vuokraan­siusäl­tyvät kai­ki kus­tan­nuk­set auton käytöstä.

      11. Osmo Soin­in­vaara:
        Itse olen ker­ran laskut­tanut kilo­metriko­r­vauk­sia ollessani kun­ta­jako­selvit­täjänä. Vuokrasin auton ja ajoin edestakaisin Sys­mään. Sain kilo­metriko­r­vauk­sia huo­mat­tavasti enem­män kuin olin mak­sanut auton vuokras­ta. Luulisi kuitenkin, että auton vuokraan­siusäl­tyvät kai­ki kus­tan­nuk­set auton käytöstä.

        Auton vuokraan ei tietenkään sisäl­ly kaik­ki kus­tan­nuk­set auton käytöstä. Joskus tein itse samoin, eli vuokrasin auton työ­matkaa varten. Laskutin sil­loin työ­nan­ta­jaa sit­ten auton­vuokran ver­ran, enkä kilo­metriko­r­vausten ver­ran, kos­ka koin sen oikeu­den­mukaisem­mak­si toimin­naksi. Mut­ta jäin miet­timään, että mitä olisi tapah­tunut, jos autoa olisi tul­lut kolaroitua vaikka­pa parkkipaikalla. Nimit­täin omavas­tuu vahin­gonko­r­vausasiois­sa jää auton­vuokrauk­ses­sa työn­tek­i­jän vas­tu­ulle. Se ei sisäl­ly vuokraan, eikä real­isoidu kuin har­voin. Mut­ta jos on ris­ki, että tulee joskus vaikka­pa 1000 euron omavas­tuu mak­set­tavak­si, niin kyl­lä sil­lä riskil­läkin on joku arvo. Verovähen­tää työ­matkaa varten vuokratun auton kolari­meno­jen omavas­tu­u­o­su­ut­ta ei nyky­is­ten vero­tussään­tö­jen mukaan saa.

        Onnis­tuu asia toisi­naan julkisen liiken­teen kohdal­lakin. Jois­sain tilanteis­sa julki­nen liikenne on kalli­impi vai­h­toe­hto kuin autol­la ajelu. Jos työ­nan­ta­jaa sel­l­aises­sa tilanteessa veloit­taa kilo­me­trien sijaan julkisen liiken­teen tak­so­jen mukaan, ja matkus­taa kuitenkin halvem­mal­la taval­la, saat­taa työn­tek­i­jä tienata.

        Kelan matkako­r­vauk­set on määritel­ty 2000-luvun alus­sa sil­loisel­la kus­tan­nus­ta­sol­la. Vuon­na 2001 matkako­r­vau­den tasok­si asetet­ti­in 1,20 markkaa. Siitä se muun­net­ti­in 0,20 euroon. Tasoko­ro­tuk­sia ei matkako­r­vauk­si­in ole sen jäl­keen tehty. Kelal­la ei ole mitään eri­ty­istä määri­tyspe­rustet­ta matkako­r­vausten tasolle, jos­sa se jotenkin seu­raisi vaikka­pa auton käyt­töön liit­tyvien kulu­jen kehi­tys­tä, vaan Kelan sovelta­ma matkako­r­vausten määrä on suo­raan se, mikä sosi­aali- ja ter­veysmin­is­ter­iön ase­tuk­sel­la on aikoinaan puolisen­toista vuosikym­men­tä sit­ten asetettu.

      12. Jos auton vuokrauk­seen ei sisäl­ly autoilun kaik­ki kus­tan­nuk­set, sil­loin kai vuokraus­fir­maa odot­taa konkurssi. Ne pienet kolar­it, jot­ka joutuu omavas­tu­us­ta mak­samaan, eivät ole kilo­metriä kohden kovin merkit­tävä asia.

      13. Osmo Soin­in­vaara:
        Jos auton vuokrauk­seen ei sisäl­ly autoilun kaik­ki kus­tan­nuk­set, sil­loin kai vuokraus­fir­maa odot­taa konkurssi. Ne pienet kolar­it, jot­ka joutuu omavas­tu­us­ta mak­samaan, eivät ole kilo­metriä kohden kovin merkit­tävä asia.

        Autoa vuokrates­sa on mah­dol­lista ostaa myös vaku­u­tus tuon omavas­tu­un pois­tamisek­si. Se nos­taa kyl­lä vuokrahin­taa huomattavasti.

      14. Osmo Soin­in­vaara: Kyl­lä tässä on tulon­si­ir­toa. Tämä olisi neu­traalia, jos työ­nan­ta­ja mak­saisi vain muut­tuvat kulut, siis ben­san ja sen osan kulu­mis­es­ta, joka noista lisäk­ilo­me­treistä aiheutuu. Kela mak­saa matkako­r­vauk­set tämän peri­aat­teen mukaan. Kor­vaus on noin puo­let siitä, mitä työ­nan­ta­jat maksavat.
        Itse olen ker­ran laskut­tanut kilo­metriko­r­vauk­sia ollessani kun­ta­jako­selvit­täjänä. Vuokrasin auton ja ajoin edestakaisin Sys­mään. Sain kilo­metriko­r­vauk­sia huo­mat­tavasti enem­män kuin olin mak­sanut auton vuokras­ta. Luulisi kuitenkin, että auton vuokraan­siusäl­tyvät kai­ki kus­tan­nuk­set auton käytöstä.

        Täytin juuri pop­u­luk­seen kilsalaskuja. 

        Hyvin tyyp­illi­nen mat­ka itsel­läni työssä on kol­men kilo­metrin pätkä, jos­ta saan kor­vaus­ta 1,26 euroa. Pysäköin­ti­mak­su on jokaises­ta täl­lais­es­ta reis­sus­ta 6,80 euroa ja ajos­ta tulee ilman autoilun kulu­ja tap­pi­o­ta itsel­leni 5,54 euroa. Täl­lä het­kel­lä näitä päiviä on yksi viikossa.

        Tässä matkalasku­tuk­ses­sa tosin on itsel­läni yksi pidem­pi mat­ka, jos­ta kilo­metriko­r­vaus­ta tulee 28,56 euroa ja täl­lä saan melkein työstä aiheutu­vat parkki­mak­sut mak­set­tua. Tosin tämä piti ajaa oma­l­la ajal­la ennen työpäivän alkua, joten liuku­vas­sa työa­jas­sa tästä päivästä tuli mii­nus­ta ja joutuu tekemään jos­sain vai­heessa tämän takaisin.

        Oman auton käyt­tö on työssä velvoite ja kulut tule­vat itselle mak­set­taviksi. Loma­l­la lai­tan auton seison­taan. Autoa ei saa vähen­tää tulon­hankkimisvähen­nyk­sessä, vaan kulut on mak­set­ta­va kokon­aisu­udessaan omas­ta pus­sista ja vaik­ka et käytä autoa mihinkään muuhun kuin työ­nan­ta­jan tarpeeseen.

        Omas­ta mielestäni tämä on tulon­si­ir­to työn­tek­i­jältä työ­nan­ta­jalle. Tarkko­ja euromääriä en ole laskenut, mut­ta 330 euroa mak­san lyhen­nys­tä kuukaudessa siitä, että työ­nan­ta­jal­la on auto käytössä.

      15. Eras­totenes alek­san­dri­alainen: Kiitos, Mil­le­ni­um Fal­con, kiihkot­tomas­ta vastauksestasi.Näen, että erim­ielisyytemme juon­taa pitkälti filosofi­sista peruseroista, joten yksimielisyy­teen tuskin pääsemme. Mon­et niistä asioista, joi­ta sinä kri­ti­soit, ovat min­ulle – ja uskoak­seni myös kam­samme enem­mistölle – itse­tarkoituk­sel­lisen arvokkaita.

        Yhtä asi­aa kuitenkin kri­ti­soisin. Puhues­sasi tuloista sekoi­tat mitä ilmeisim­min tulon ja rahavir­ran käsit­teen. Ote­taan esimerkik­si juuri tämä kilo­metriko­r­vaus, jota kut­sut tulon­si­ir­roksi työ­nan­ta­jal­ta työn­tek­i­jälle. Ymmär­rät asian väärin. Lähtöko­htana on työ­mat­ka, jon­ka työn­tek­i­jä tekee työ­nan­ta­jan luku­un ja tämän eduk­si. (Matkus­t­a­mi­nen ei todel­lakaan ole huvit­telua vaan osa työ­nan­ta­jan liike­toim­i­taa.) Jos työn­tek­i­jä tekee matkan julk­isil­la, hän laskut­taa käyt­tämän­sä liput työ­nan­ta­jal­ta ja työ­nan­ta­ja las­kee nämä liike­toim­intansa kuluik­si kir­jan­pidos­saan. Työn­tek­i­jä saa matkako­r­vauk­se­na siis vain käyt­tämän­sä rahat eikä mitään tuloa syn­ny, vaik­ka raha virtasikin. 

        Mikäli matkaan käytetään autoa, laki antaa nykyisel­läänkin mah­dol­lisu­u­den kor­va­ta tosi­asial­liset autoku­lut, mut­ta tämä edel­lyt­tää työn­tek­i­jältä kir­jan­pitoa auton kaik­ista kuluista. On kaikkien osa­puolten kannal­ta kevyem­pää soveltaa kor­vauk­seen likimääräistä perustet­ta. Silti perusidea on sama: ei ole tuloa, on vain liike­vai­h­toa. (Tätähän moni ei silti tajua, kun autol­la työ­matko­ja tekee. Kilo­metriko­r­vauk­ses­ta osa pitää lait­taa säästöön seu­raavaa autonos­toa varten. Muuten syö omaa pääomaansa.)

        Tämän saman virheen teet sit­ten ajatel­lessasi vuokranan­ta­jan saa­van yhteiskun­nan tukea korkomenoi­hin­sa. Ei niis­säkään ole tuloa. Jos olete­taan vuokranan­ta­ja, joka perii vuokraa täs­mälleen yhtiö­vastik­keen ja oman sijoi­tusasun­toa varten otta­mansa lainan korko­jen ver­ran, ei tämä vuokranan­ta­ja saa pen­niäkään tuloa toimin­nas­taan. Sin­un ajatuk­sis­sasi hän saa puolestaan tulo­ja tuon korkomenon ver­ran ja hän­tä sopisi siitä myös verot­taa. Nähtävästi olisit valmis samaan kaikkien yri­tys­ten kohdal­la, mikä kyl­lä lopet­taisi kaiken yrit­tämisen tästä maas­ta. Onhan suurin osa suo­ma­lai­sista yri­tyk­sistä hyvinkin velka­an­tunei­ta ja korkomenot niille merkit­tävä liike­toimin­nan kustannus.

        Eli suosit­telisin vakavasti, että selvit­täisit ennen maas­ta muut­toasi – koti­maame eri­no­maisia kir­jas­to­ja hyö­dyn­täen – itselle­si puh­taan tulon ja rahavir­ran käsitteet.

        Ensim­mäisessä kom­men­tis­sasi sanoit: “vuokranan­ta­jasi saa vähen­tää asun­tosi ostoa varten ote­tun lainan kulut omas­sa vero­tuk­ses­saan kokon­aan, mikä tarkoit­taa, että mei­dän asun­non­o­mis­ta­jien veroko­htelu on kovem­pi kuin sinun.”

        Toises­sa kom­men­tis­sa taas: “saman virheen teet sit­ten ajatel­lessasi vuokranan­ta­jan saa­van yhteiskun­nan tukea korkomenoihinsa.”

        En ymmär­rä miten pehmeäm­män veroko­htelun mieltämi­nen yhteiskun­nan tuek­si on virheel­listä. Suurin osa yri­tys­tu­ista on käsit­tääk­seni juuri vero­helpo­tuk­sia. Eivätkö alen­netut sähköverot teol­lisu­udelle olekkaan yhteiskun­nan tukea yrityksille?

        Kuten havain­nol­lis­tit hyvin, en ole mikään ekon­o­misti enkä ymmär­rä edes talouden peruster­me­jä, mut­ta en näe myöskään mielekkäänä tak­er­tu­mista seman­ti­ikkaan sen sijaan, että pyrk­isimme ymmärtämään tois­temme sanoman tarkoituk­sen ter­mien takana.

      16. ”vuokranan­ta­jasi saa vähen­tää asun­tosi ostoa varten ote­tun lainan kulut omas­sa vero­tuk­ses­saan kokon­aan, mikä tarkoit­taa, että mei­dän asun­non­o­mis­ta­jien veroko­htelu on kovem­pi kuin sinun.”

        Hei haloo.
        Ajat­teletko myös, että kos­ka tak­siyrit­täjä saa vähen­tää ben­saku­lut tulois­taan, mut­ta yksi­tyis­sautoil­i­ja ei saa, yhteiskun­ta tukee taksinkäyt­töä oman auton käyt­töön nähden?
        Korkomenot saa vähen­tää vuokrat­u­losta, kos­ka vuokrat­u­losta mak­se­taan veroa ja tuloista saa aina vähen­tää siihen liit­tyvät verot ja vas­ta ero­tus on voit­toa. Tavalli­nen asu­jan ei tietenkään pisä saa­da vähen­tää lainan korko­ja vero­tuk­ses­saan, kos­ka hän ei mak­sa asumis­es­taan mitään tuloveroa — siis Suomes­sa enää. Aiemmn asun­to­tu­losta mak­set­ti­in veroa ja esimerkik­si Sveit­sis­sä mak­se­taan yhä. Sil­lon korko­jen vähen­nysoikeus oli looginen.

      17. Osmo Soin­in­vaara: Hei haloo.
        Ajat­teletko myös, että kos­ka tak­siyrit­täjä saa vähen­tää ben­saku­lut tulois­taan, mut­ta yksi­tyis­sautoil­i­ja ei saa, yhteiskun­ta tukee taksinkäyt­töä oman auton käyt­töön nähden?
        Korkomenot saa vähen­tää vuokrat­u­losta, kos­ka vuokrat­u­losta mak­se­taan veroa ja tuloista saa aina vähen­tää siihen liit­tyvät verot ja vas­ta ero­tus on voit­toa. Tavalli­nen asu­jan ei tietenkään pisä saa­da vähen­tää lainan korko­ja vero­tuk­ses­saan, kos­ka hän ei mak­sa asumis­es­taan mitään tuloveroa – siis Suomes­sa enää. Aiemmn asun­to­tu­losta mak­set­ti­in veroa ja esimerkik­si Sveit­sis­sä mak­se­taan yhä. Sil­lon korko­jen vähen­nysoikeus oli looginen. 

        Olen eri mieltä. Ote­taan esimerkik­si kak­si naa­puria, jot­ka asu­vat omis­sa asun­nois­saan. Jos he nyt vuokraisi­vat tois­t­en­sa asun­not omakus­tan­nush­in­taan, he voisi­vat vähen­tää korkomenot eivätkä mak­saisi pen­niäkään pääo­mat­uloveroa. Asues­saan kumpikin omis­sa asun­nois­saan he saa­vat vähen­tää koroista 25 %. Näin ollen val­tio kohtelee ihmistä, joka sijoit­taa rahansa oman asun­ton­sa omis­tamiseen, huonom­min kuin vuokra-asun­toon saman rahan sijoittavaa.

      18. Verot­ta­ja ei hyväksy omakus­tan­nush­in­taan vuokraamista vaan mätkäisee molem­mille pääo­mat­uloveroa markki­nae­htois­es­ta vuokras­ta. Tap­pi­olle jäävät. Ja vaik­ka ei näin toimisikaan, korkomenot saa vähen­tää vain vuokrat­u­losta. Se ei voi siis olla vuokrat­u­loa suurempi. 

      19. Osmo Soin­in­vaara:
        Verot­ta­ja ei hyväksy omakus­tan­nush­in­taan vuokraamista vaan mätkäisee molem­mille pääo­mat­uloveroa markki­nae­htois­es­ta vuokras­ta. Tap­pi­olle jäävät. Ja vaik­ka ei näin toimisikaan, korkomenot saa vähen­tää vain vuokrat­u­losta. Se ei voi siis olla vuokrat­u­loa suurempi. 

        Ei mene Suomen vero­tus­lait ihan noin. Verot­ta­ja hyväksyy omakus­tan­nuk­sil­la vuokraamisen. Omakus­tan­nusvuokrista ei todel­lakaan seu­raa mitään pääo­mat­ulovero­ja markki­nae­htois­es­ta vuokras­ta. Sen sijaan sijoi­tusasun­non korkomeno­jen verovähen­nysoikeus pätee vain sil­loin, jos vuokrata­so ei ole “selkeästi” alle paikkakun­nan nor­maalin vuokrata­son, mut­ta senkin vaa­timuk­sen voi hel­posti kiertää kir­jaa­mal­la korkomenot yleisek­si sijoi­tus­lainaksi, jota ei kohden­neta vain kyseisen asun­non vuokrat­u­loon. Se ei pidä paikkaansa, että korkomenot saisi vähen­tää vain vuokrat­u­losta. Jopa asun­toon kohdis­tu­vat korkomenot saa vähen­tää läh­es mis­tä tahansa muus­takin pääo­mat­u­losta. Eli jos on mui­ta sijoituk­sia, jot­ka tuot­ta­vat parem­min, saa korkomenot vähen­tää niiden tuloista, vaik­ka vuokras­ta ei meno­jen jäl­keen jäisikään juuri vähen­net­tävää. Sijoi­tus­lainan korot voi käytän­nössä yleen­sä vähen­tää mis­tä tahansa pääo­mat­u­losta — jos pääo­mat­u­lo­ja vain löy­tyy riittävästi.

      20. Eras­totenes alek­san­dri­alainen:

        Lisäk­si uno­h­dat, että yhteiskun­ta on antanut sin­ulle jo tähän men­nessä paljon. Olet saanut siltä neu­volat, päivähoidon, koulu­tuk­sen. Paljon saat töitä tehdä, että tämän mak­sat takaisin.

        Tämän koulu­tusve­lan osalta halu­aisin jonkun tekevän viral­lisen ja lop­ullisen päätök­sen siitä, että kuka sen nyt oikein mak­saa: sinäkin Eras­totenes san­ot yhdessä kom­men­tis­sasi toisaal­ta koulu­tuk­sen ole­van lah­ja, jon­ka saa­neen pitää mak­saa se takaisin ja myöhem­min kir­joituk­ses­sasi toteat, että mak­sat ilomielin vero­ja kus­tan­ta­ak­sesi lap­sille­si päivähoidon ja koulu­tuk­sen. Molem­mis­sa tätä ei voi käyt­tää: joko koulu­tuk­sen saa­ja saa itselleen alaikäisenä val­ti­ol­ta pakol­la (Suomes­sa on oppivelvol­lisu­us) päälleen velan, jota pitää veroina mak­saa takaisin, tai sit­ten aikuise­na sin­un pitää mak­saa kovia vero­ja kus­tan­ta­ak­sesi laste­si koulu­tuk­sen. Nyt keskustelus­sa näitä molem­pia argu­ment­te­ja käytetään nyky­mallin puo­lus­tamises­sa yhtäaikaa, ikään kuin mak­saisimme koulu­tuk­ses­tamme tuplana.

        Eras­totenes alek­san­dri­alainen:

        Kaikesta, mitä sin­ul­la maail­mas­sa on, voit kiit­tää yhteiskun­taamme, joka sen sin­ulle turvaa. 

        Tek­isi mieli kir­joit­taa enem­mänkin siitä, miten tässä lauseessa yhteiskun­ta nos­te­taan Jumalan ase­maan kaiken hyvän ja pahan läh­teenä ja miten pidän sitä vähän omi­tuise­na, mut­ta ohite­taan se nyt tässä ja tode­taan vaan, että yhteiskun­ta mis­sä asuu voisi ihan hyvin olla myös joku muu maa kuin Suo­mi ja kuten Mil­lenial fik­susti toteaa, meil­lä on maail­mas­sa mon­ta Suomea tur­val­lisem­paakin maa­ta (ja kun seu­raa sivusilmäl­lä joitain pakkol­u­nas­tustapauk­sia niin en tiedä onko meil­lä Suomes­sa esimerkik­si maan­omis­ta­jil­la kovinkaan hyvää tur­vaa oma­lle maalleen).

      21. Jukkis: Tämän koulu­tusve­lan osalta halu­aisin jonkun tekevän viral­lisen ja lop­ullisen päätök­sen siitä, että kuka sen nyt oikein mak­saa: sinäkin Eras­totenes san­ot yhdessä kom­men­tis­sasi toisaal­ta koulu­tuk­sen ole­van lah­ja, jon­ka saa­neen pitää mak­saa se takaisin ja myöhem­min kir­joituk­ses­sasi toteat, että mak­sat ilomielin vero­ja kus­tan­ta­ak­sesi lap­sille­si päivähoidon ja koulu­tuk­sen. Molem­mis­sa tätä ei voi käyt­tää: joko koulu­tuk­sen saa­ja saa itselleen alaikäisenä val­ti­ol­ta pakol­la (Suomes­sa on oppivelvol­lisu­us) päälleen velan, jota pitää veroina mak­saa takaisin, tai sit­ten aikuise­na sin­un pitää mak­saa kovia vero­ja kus­tan­ta­ak­sesi laste­si koulu­tuk­sen. Nyt keskustelus­sa näitä molem­pia argu­ment­te­ja käytetään nyky­mallin puo­lus­tamises­sa yhtäaikaa, ikään kuin mak­saisimme koulu­tuk­ses­tamme tuplana. 

        Molem­mat kan­nat ovat yhtä aikaa tot­ta. Toisaal­ta meil­lä on van­hempiamme, yhteiskun­taamme ja opet­ta­ji­amme kohtaan kiitol­lisu­u­den­vel­ka, jota emme voi koskaan mak­saa takaisin. Toisaal­ta meil­lä on vas­tuu lap­sis­tamme, jot­ka olemme tähän maail­maan saat­ta­neet. Käytän­nössä ain­oa tapamme mak­saa kiitol­lisu­u­den­velka­mme edel­liselle sukupolvelle siitä hyvästä, minkä se on meille antanut, on jät­tää seu­raavalle sukupolvelle vähin­tään yhtä hyvä yhteiskun­ta ja antaa heille ainakin yhtä hyvä koulu­tus ja kasvatus. 

        Eli ihmisel­lä on vain velvol­lisuuk­sia sekä ylenevää että alenevaa polvea kohtaan. Velvol­lisu­us uut­ta nou­se­vaa polvea kohtaa syn­tyy mak­samat­tomas­ta kiitol­lisu­u­den­ve­las­ta esi-isille.

      22. Eras­totenes alek­san­dri­alainen: Toisaal­ta meil­lä on van­hempiamme, yhteiskun­taamme ja opet­ta­ji­amme kohtaan kiitol­lisu­u­den­vel­ka, jota emme voi koskaan mak­saa takaisin.

        Tätä point­tia täh­den­net­ti­in DDR:ssä Berli­inin muurin vartijoillekin.

      23. Eras­totenes alek­san­dri­alainen: Molem­mat kan­nat ovat yhtä aikaa tot­ta. Toisaal­ta meil­lä on van­hempiamme, yhteiskun­taamme ja opet­ta­ji­amme kohtaan kiitol­lisu­u­den­vel­ka, jota emme voi koskaan mak­saa takaisin. Toisaal­ta meil­lä on vas­tuu lap­sis­tamme, jot­ka olemme tähän maail­maan saat­ta­neet. Käytän­nössä ain­oa tapamme mak­saa kiitol­lisu­u­den­velka­mme edel­liselle sukupolvelle siitä hyvästä, minkä se on meille antanut, on jät­tää seu­raavalle sukupolvelle vähin­tään yhtä hyvä yhteiskun­ta ja antaa heille ainakin yhtä hyvä koulu­tus ja kasvatus. 

        Eli ihmisel­lä on vain velvol­lisuuk­sia sekä ylenevää että alenevaa polvea kohtaan. Velvol­lisu­us uut­ta nou­se­vaa polvea kohtaasyn­tyy mak­samat­tomas­ta kiitol­lisu­u­den­ve­las­ta esi-isille.

        Ok, eli tämä moninker­tainen mak­sami­nen ulot­tuukin vielä pidem­mälle kuin ajat­telin. Ensin van­hempi­eni piti mak­saa vero­ja kus­tan­ta­ak­seen min­un koulu­tuk­seni, seu­raavak­si on min­un vuoroni kor­va­ta koulu­tuk­seni yhteiskun­nalle aiheut­ta­mat kus­tan­nuk­set ja, jos vielä lap­sia siu­naan­tuu, min­un pitää mak­saa vero­ja hei­dänkin koulu­tuk­sen­sa kus­tan­ta­misek­si, kos­ka se on min­un vas­tu­u­ni siitä kiitol­lisu­u­den­ve­las­ta, jota en voi ikinä mak­saa takaisin.

        Sivu­men­nen san­ot­tuna suuret ikälu­okat ovat kyl­lä epäon­nis­tuneet tuos­sa sin­un kaikille ikäpolville sälyt­tämässä tehtävässä, kos­ka hei­dän rak­en­ta­mas­saan yhteiskun­nas­sa hei­dän ikälu­okkansa jää rikkaam­mak­si kuin heitä seu­raa­vat ikälu­okat, mut­ta ilmeis­es­ti tästä kiitol­lisu­u­den­ve­las­ta on silti pidet­tävä kiin­ni ja eläk­keet mak­set­ta­va mukisematta?

    1. Kiitos! Ja anteek­si jos kyselin off-topoce­ja, mut­ta tuo Lati­nalaisen Amerikan defi­ant­ti on aina kiin­nos­tanut min­ua, talous- ja sosi­aal­i­his­to­ria kun oli pääaineena.

  21. Lib­er­aalil­la demokra­tial­la pitäisi olla sisään raken­net­tu kyky uusi­u­tua. Sitä kykyä ei ole. Eli demokra­ti­aa on vään­net­ty samoin nuotein II maail­man­so­dan jäl­keen ymmärtämät­tä, että uusi­u­tu­mi­nen on välttämätöntä. 

    Ongel­man yti­menä on lib­er­al­is­mi, jos­sa tois­te­taan Adam Smithin kli­seitä yhtään miet­timät­tä, ovatko hänen ajatuk­sen­sa sovel­let­tavis­sa 2000-luvulla.

    Lib­er­al­is­min ongel­ma on liialli­nen vapauk­sien, oikeuk­sien ja etu­jen pain­o­tus, kun vas­tuukysymyk­set ovat jääneet taka-alalle. Seu­rauk­se­na on ollut ympäristön köy­htymi­nen, ilmas­ton­muu­tos, eri­ar­voisu­u­den kasvu sekä välin­pitämät­tömyys itses­tä, toi­sista, yhteiskun­nas­ta ja ympäristöstä. Nihilis­mi tun­tuu vain lisääntyvän.

    On siis kor­jat­ta­va lib­er­aal­ista demokra­tia ja lib­er­al­is­mia, jos halu­taan muu­tos­ta menoon.

    Ensim­mäisenä tulee vas­tu­un palaut­ta­mi­nen yksilöille elämän­tavas­taan, lähei­sistä ja ympäristöstä. Myös yri­tys­ten vas­tu­uasi­at on saata­va kun­too. Emme pysty hillit­semään ilmas­ton­muu­tos­ta, jos kansalaiset, yhteisöt, yhteiskun­nat, yri­tyk­set ja kan­sain­vä­li­nen yhteisö ei tunne vastuutaan.

    Lib­er­al­is­mi on merkin­nyt sta­tismia eli val­tion val­lan kasvua. Vapauk­sia, oikeuk­sia ja etu­ja tur­vaa­maan on tarvit­tu yhä isom­pi val­tiokoneis­to. Lib­er­aalia demokraa­tia voidaan kor­ja­ta siirtämäl­lä val­taa paikallis­ta­solle. Val­lan jatku­van keskit­tämisen pitää loppua.

    1. Jor­ma Salonie­mi: Ongel­man yti­menä on lib­er­al­is­mi, jos­sa tois­te­taan Adam Smithin kli­seitä yhtään miet­timät­tä, ovatko hänen ajatuk­sen­sa sovel­let­tavis­sa 2000-luvulla. 

      Mitäköhän Adam Smithin kli­seitä tässä tarkoite­taan, näitäkö:

      “Sitä, mikä paran­taa enem­mistön ase­maa, ei voitane koskaan pitää kokon­aisu­u­den kannal­ta haitallise­na. Eihän yhteiskun­ta voi kukois­taa eikä olla onnelli­nen, jos suurin osa sen jäsenistä on köy­hiä ja elää kurjuudessa.”

      “Ei var­maankaan olisi kohtu­u­ton­ta, että rikkaat osal­lis­tu­isi­vat julk­isten meno­jen kat­tamiseen pait­si suh­teessa tuloi­hin­sa myös enem­män kuin suh­teessa niihin.”

      “Kun saman liikealan edus­ta­jat kokoon­tu­vat yhteen, vaik­ka sit­ten ilon­pidon ja huvi­tusten merkeis­sä, hei­dän keskustelun­sa pyrkii yleen­sä päät­tymään salali­it­toon suur­ta yleisöä vas­taan eli jonkin­laiseen han­kkeeseen hin­to­jen korottamiseksi.”

      “Liikemiesten etu poikkeaa – – jokaisel­la tuotan­non ja kau­pan alal­la aina jos­sakin määrin yleis­es­tä edus­ta, ja joskus se on sille suo­ras­taan vas­takkainen. – – Kaiken­laisia talout­ta koske­via laki- ja säädöse­hdo­tuk­sia, jot­ka ovat peräisin tältä ryh­mältä, on aina kuun­nelta­va hyvin varovasti, eikä niitä ole koskaan syytä hyväksyä ennen kuin niitä on tutkit­tu pitkään ja huolel­lis­es­ti, pait­si eri­tyisen tarkasti myös eri­tyisen suurel­la epäi­lyk­sel­lä. Ne ovat peräisin miehiltä, joiden edut eivät koskaan täysin vas­taa yleistä etua, joiden etu­jen mukaista on yleen­sä petkut­taa ja jopa sor­taa kansan suur­ta enem­mistöä ja jot­ka myös ovat monis­sa tapauk­sis­sa sekä petkut­ta­neet että sor­ta­neet sitä.”

      Kaik­ki ovat suo­ria sitaat­te­ja Kan­so­jen var­al­lisu­ud­es­ta, Jaakko Kankaan­pään taan­noise­na hienona suomennoksena.

      Lib­er­al­is­mi on merkin­nyt sta­tismia eli val­tion val­lan kasvua. 

      Se on suomek­si etatis­mi (ran­skan sanas­ta état ‘val­tio’). Sta­tis­te­ja löy­tyy eloku­vien lopputeksteistä.

      1. Tom­mi Uschanov: Mitäköhän Adam Smithin kli­seitä tässä tarkoite­taan, näitäkö:

        “Sitä, mikä paran­taa enem­mistön ase­maa, ei voitane koskaan pitää kokon­aisu­u­den kannal­ta haitallise­na. Eihän yhteiskun­ta voi kukois­taa eikä olla onnelli­nen, jos suurin osa sen jäsenistä on köy­hiä ja elää kurjuudessa.”

        “Ei var­maankaan olisi kohtu­u­ton­ta, että rikkaat osal­lis­tu­isi­vat julk­isten meno­jen kat­tamiseen pait­si suh­teessa tuloi­hin­sa myös enem­män kuin suh­teessa niihin.”

        “Kun saman liikealan edus­ta­jat kokoon­tu­vat yhteen, vaik­ka sit­ten ilon­pidon ja huvi­tusten merkeis­sä, hei­dän keskustelun­sa pyrkii yleen­sä päät­tymään salali­it­toon suur­ta yleisöä vas­taan eli jonkin­laiseen han­kkeeseen hin­to­jen korottamiseksi.”

        “Liikemiesten etu poikkeaa – – jokaisel­la tuotan­non ja kau­pan alal­la aina jos­sakin määrin yleis­es­tä edus­ta, ja joskus se on sille suo­ras­taan vas­takkainen. – – Kaiken­laisia talout­ta koske­via laki- ja säädöse­hdo­tuk­sia, jot­ka ovat peräisin tältä ryh­mältä, on aina kuun­nelta­va hyvin varovasti, eikä niitä ole koskaan syytä hyväksyä ennen kuin niitä on tutkit­tu pitkään ja huolel­lis­es­ti, pait­si eri­tyisen tarkasti myös eri­tyisen suurel­la epäi­lyk­sel­lä. Ne ovat peräisin miehiltä, joiden edut eivät koskaan täysin vas­taa yleistä etua, joiden etu­jen mukaista on yleen­sä petkut­taa ja jopa sor­taa kansan suur­ta enem­mistöä ja jot­ka myös ovat monis­sa tapauk­sis­sa sekä petkut­ta­neet että sor­ta­neet sitä.”

        Kaik­ki ovat suo­ria sitaat­te­ja Kan­so­jen var­al­lisu­ud­es­ta, Jaakko Kankaan­pään taan­noise­na hienona suomennoksena.

        Se on suomek­si etatis­mi (ran­skan sanas­ta état ‘val­tio’). Sta­tis­te­ja löy­tyy eloku­vien lopputeksteistä.

        Kiitok­sia! Mainio kuvaus markki­na- ja yri­tys­myön­teisyy­destä jo sil­loin. Vielä nytkin nuo asi­at sekoite­taan. Pitää ostaa tuo suomennos.

    2. Jor­ma Salonie­mi:

      Ongel­man yti­menä on lib­er­al­is­mi, jos­sa tois­te­taan Adam Smithin kli­seitä yhtään miet­timät­tä, ovatko hänen ajatuk­sen­sa sovel­let­tavis­sa 2000-luvulla.

      .…

      Lib­er­al­is­mi on merkin­nyt sta­tismia eli val­tion val­lan kasvua. 

      Kuu­lostaa kovasti siltä, että arvostelet lib­er­al­is­mi­na jotain sel­l­aista, joka ei ole lähel­läkään klas­sista liberalismia.

      Län­si­maid­en ongel­ma ei ole Adam Smithin oppi­en nou­dat­ta­mi­nen vaan mainit­se­masi etatismin lisäk­si kor­po­ratis­mi ja kaverikap­i­tal­is­mi. Ei pidä sotkea pro-busi­ness puuhailua lib­er­al­is­mi­in. Luu­len­pa, että Smith olisi tänäpäivänkin aika samaa mieltä val­tion roolin ongelmista ja tarvit­tavista ratkaisuista.

      1. ksee: Kuu­lostaa kovasti siltä, että arvostelet lib­er­al­is­mi­na jotain sel­l­aista, joka ei ole lähel­läkään klas­sista liberalismia.

        Län­si­maid­en ongel­ma ei ole Adam Smithin oppi­en nou­dat­ta­mi­nen vaan mainit­se­masi etatismin lisäk­si kor­po­ratis­mi ja kaverikap­i­tal­is­mi. Ei pidä sotkea pro-busi­ness puuhailua lib­er­al­is­mi­in. Luu­len­pa, että Smith olisi tänäpäivänkin aika samaa mieltä val­tion roolin ongelmista ja tarvit­tavista ratkaisuista.

        Sanois­in että suurim­mak­si ongel­mak­si on Euroopas­sa muo­dos­tunut sosialidemokratia.

  22. Sivu­men­nen sanoen on häm­men­tävää, miten tänne aina vain ilmestyy kom­ment­te­ja, jois­sa Trumpin valin­nan, Unkarin ja Puolan tapah­tu­mien jne. pyritään esit­tämään edus­ta­van jotenkin lib­er­al­is­mia kauneim­mil­laan, kun Trump, Unkarin ja Puolan johta­jat jne. – samoin kuin hei­dän äänestäjän­sä – ovat itse täysin avoimesti sitä mieltä, että ääni heille on nimeno­maan ääni lib­er­al­is­mia vastaan.

    Olisi haus­ka nähdä, mitä tapah­tu­isi, jos nämä kom­men­toi­jat meni­sivät jon­nekin Mis­sis­sip­pi­in Trumpin kan­nat­ta­jien kok­ouk­seen tai Unkarin syr­jäkyli­in Orbánin kan­nat­ta­jien kok­ouk­seen julis­ta­maan, että jee, tepäs vas­ta hieno­ja lib­er­aale­ja olet­tekin! Siinä voisi koh­ta ruve­ta veri lentämään.

    1. Tom­mi Uschanov:
      Sivu­men­nen sanoen on häm­men­tävää, miten tänne aina vain ilmestyy kom­ment­te­ja, jois­sa Trumpin valin­nan, Unkarin ja Puolan tapah­tu­mien jne. pyritään esit­tämään edus­ta­van jotenkin lib­er­al­is­mia kauneim­mil­laan, kun Trump, Unkarin ja Puolan johta­jat jne. – samoin kuin hei­dän äänestäjän­sä – ovat itse täysin avoimesti sitä mieltä, että ääni heille on nimeno­maan ääni lib­er­al­is­mia vastaan.

      Tot­ta. Kieltämät­tä ihme­tyt­tää että miten ihmeessä voi sys­teemin sisältä toimia lib­er­aalia demokra­ti­aa vas­taan, jos Trumpin äänestämi­nenkin on lib­er­al­is­mia? Täl­lä logi­ikalla ilmeis­es­ti myös naa­puri­maan val­loit­ta­mi­nen on vapaakaup­paa, kun­han tankit on han­kit­tu maailmanmarkkinoilta.

      On outoa seu­ra­ta, kun aiem­min järke­viä puhuneet ihmiset yhtäkkiä näyt­tävät menet­tävän järken­sä ja kier­tyvän korkkiru­uville väit­täessään mus­taa valkoiseksi.

      1. Sylt­ty: Tot­ta. Kieltämät­tä ihme­tyt­tää että miten ihmeessä voi sys­teemin sisältä toimia lib­er­aalia demokra­ti­aa vas­taan, jos Trumpin äänestämi­nenkin on lib­er­al­is­mia? Täl­lä logi­ikalla ilmeis­es­ti myös naa­puri­maan val­loit­ta­mi­nen on vapaakaup­paa, kun­han tankit on han­kit­tu maailmanmarkkinoilta.

        On outoa seu­ra­ta, kun aiem­min järke­viä puhuneet ihmiset yhtäkkiä näyt­tävät menet­tävän järken­sä ja kier­tyvän korkkiru­uville väit­täessään mus­taa valkoiseksi.

        Ehkä Voltairen aja­tus avaa parem­min mik­si mon­et ihmiset puhu­vat lib­er­al­is­mista esim Trumpin äänestämisessä. 

        “Olen kanssasi täysin eri mieltä, mut­ta olisin valmis kuole­maan sen puoles­ta, että sin­ul­la on oikeus olla sanoa se.”

        Mil­lainen ihmi­nen olisi valmis kuole­maan sen puoles­ta ettei saa sanoa?

    2. Ehkäpä tässä on jopa syvälli­nen loogi­nen ris­tiri­ita siinä mielessä, että poli­it­ti­nen sys­tee­mi ja sen tuot­ta­mat päätök­set eivät voi yhtä aikaa olla taa­tusti lib­er­aale­ja. Poli­it­ti­nen jär­jestelmä tuot­taa jonkin­laisia päätök­siä, mut­ta sel­l­aista sys­teemiä, jos­sa on etukä­teen päätet­ty että vain lib­er­al­simin mak­si­moin­ti­in johtavia päätök­siä saa tehdä, ei var­maan voi itseään hel­posti kut­sua lib­er­aa­lik­si, kos­ka se olisi total­i­taristi­nen. Pitää siis kyetä erit­telemään puhutaanko poli­it­tis­es­ta jär­jestelmästä vai yhteiskun­nan tilas­ta kokon­aisuute­na. Toki lib­er­aali jär­jestelmä voi sat­tumal­ta tuot­taa myös yleis­es­ti lib­er­aalin yhteiskun­nan, mut­ta nähdäk­seni tämä ei ole mitenkään taattua.

      Toisaal­ta koko lib­er­aali-ter­mi on mielestäni hämär­tynyt viime vuosi­na. Itse ajat­te­len sil­lä jotain klas­sista lib­er­aalia, mut­ta nykyään sanaa käyt­tävät itses­tään henkilöt, jot­ka näyt­täy­tyvät hyvinkin elit­is­tis­inä, autoritääris­inä ja kollek­tivis­tisi­na. Näin tekevät kyl­lä myös näi­den poli­it­tiset vas­tus­ta­jat – maini­tut kon­ser­vati­iv­it – jot­ka kut­su­vat vastapuol­ta kyseenalais­es­ti ”lib­er­aaleik­si”. Tiet­ty semant­ti­nen kur­in­palau­tus olisi paikallaan, mut­ta polar­isoin­ti taitaa olla päivän sana.

  23. Sin­ga­pore, Hong Kong, ja Abu Dhabi ovat olleet esimerkke­jä siitä kuin­ka pienet–väkiluvultaan Suomen kokoiset ja pin­ta-alal­taan Ahve­nan­maan kokoiset–maat voivat muo­dos­tua liike­toimin­nan ja kau­pan keskuk­sik­si käyt­täen hyväk­seen lib­er­aalien insti­tuu­tioiden muo­toa jota Osmo Soin­in­vaara usein kut­suu “lakimi­esten saivarteluk­si” eikä selvästikään arvosta. 

    Kaikissa em. mais­sa on otet­tu muual­ta tuo­tu “com­mon law” käyt­töön ja pidet­ty tuomiois­tu­in suh­teel­lisen vapaana. Sin­ga­pore ja Hong Kong perivät sen siir­tomaaisän­nältään, Abu Dhabi loi DIFC tuomiois­tuimet tyhjästä ja palkkasi Lon­toos­ta tuo­mar­it hom­man alulle saattamiseksi. 

    Yksi lib­er­aalin demokra­t­ian perus­pylväitä on se, että laki on kuten pelin sään­nöt ja niitä ei pidä tulki­ta yleisen hyö­dyn kannal­ta tai “mut­ta tämä tuomio olisi itses­tään selvästi parem­pi” periaatteella.

    Arvostan Soin­in­vaaraa suuresti, joten hänen kansanomainen ja pop­ulisti­nen näke­myk­sen­sä laki­in har­mit­taa suuresti. Suo­mi on siir­tymässä moni­ar­voisek­si ja monikult­tuurisek­si yhteiskun­naksi, jos­sa lain tulk­in­ta voi yhä vähem­män luot­taa “maan tapaan” ja Suomes­sa tarvit­taisi­in jatku­vaa työtä lakien sel­ven­tämisek­si ja yksinker­tais­tamisek­si eduskun­nan tahol­ta asiantun­ti­joi­hin nojat­en, eikä niitä halveksuen. 

    Jos halu­taan parem­pia tulok­sia, lait pitää suun­nitel­la keskenään ris­tiri­idat­tomik­si ja kansane­dus­ta­jien pitää ymmärtää, että peru­soikeudet ja EU:n yleiset sään­nöt ylit­tävät maan tavan. Kansane­dus­ta­jien huonot esi­työt ja ymmär­rys ovat se per­im­mäi­nen syy siihen mik­si lakia pitää tulki­ta niin paljon ja yhteiskun­nan kannal­ta huonot päätök­set tapah­tu­vat niin usein kuin ne tapahtuvat.

    1. Laki on pelisään­nöt ja demokra­ti­as­sa olen­naista on, ettei sitä tulki­ta eri tapauk­sis­sa eri tavoin. Olen­naista on ratkaisu­jen ennustet­tavu­us. Sen sijaan lain tulk­it­sem­i­nen yleisen hyö­dyn kannal­ta ei ole mil­lään tavoin oikeusvar­muu­den kanssa ris­tiri­idas­sa. Yleinen hyö­ty voi olla tulk­in­ta­pe­rus­teena, kun­han se on ennustettavaa. 

      Esimerkkinä voisimme ottaa vaikka­pa Suomen­lah­den tuulivoimalat. Niille ei täl­lä het­kel­lä juurikaan myön­netä lupia, kos­ka ne häir­it­si­sivät puo­lus­tusvoimien tutkia. Tämä on mallies­imerk­ki siitä, miten yksi­tyi­nen hyö­ty (lupa käyt­tää tuulivoimaa) jää toisek­si yleiselle hyödylle (yhteinen tarve huole­htia ilma­puo­lus­tuk­sen ennakko­varoituk­ses­ta). Nykyisel­lään oikeusti­la on erit­täin selvä ja liike­toimin­nan kannal­ta hyvin ennustet­ta­va. Se, joka ryhtyy voimalaa sinne päin suun­nit­tele­maan, ottaa type­r­än riskin. 

      Sin­ul­la on ajat­telus­sasi vähän sama vika kuin esimerkik­si oikeusfilosofi Nor­ril­la. Ajat­telet “lakia” lähin­nä abstrak­ti­na yksi­ty­isoikeudel­lise­na ilmiönä. Tosi­asi­as­sa suo­ma­laisen yhteiskun­nan toimin­nas­sa olen­naisin ala on julk­isoikeus, sil­lä vain julkiset toim­i­jat varsi­nais­es­ti nou­dat­ta­vat lakia. Yksi­ty­isoikeus on lähin­nä maan tapaa. Ei kukaan käräjöi yksi­ty­is­ri­idoista, sil­lä kuluris­ki on liian suuri. Ne hoitu­vat vahvem­man oikeudel­la ja tasaverois­t­en kesken kauppatavalla.

      Ja ihmettelisin kovasti, mis­tä konkreet­ti­sista ongelmista puhut vaaties­sasi entistä “ris­tiri­idat­tomampia” lake­ja ja kuu­lut­taes­sasi peru­soikeuk­sien ja EU-sään­nöstön nou­dat­tamista. Suomes­sa nämä ote­taan parem­min huomioon kuin koskaan ennen. Ennen kir­joitet­ti­in vain “mitä muual­la on säädet­ty tai määrät­ty hilav­itkutin­lu­vas­ta, jon­ka myön­tää byrokra­ti­avi­ras­to, nou­date­taan valvon­takeskuk­selle tehdys­tä työkaluil­moituk­ses­ta”. Nykyään tehdään toiv­ot­toman suuri määrä ihan älyt­tömiä teknisiä lakimuu­tok­sia tuol­laisen sijas­ta. Sama kos­kee peru­soikeuk­sia ja EU-sään­töjä. Niitä nou­date­taan äärim­mäisel­lä täs­mäl­lisyy­del­lä, ihmisoikeustuomiois­tu­imen ja perus­tus­laki­valiokun­nan käytän­töä ällästikun kanssa lukien. Voisitko antaa konkreet­tisia esimerkkejä?

    2. Antero K: Suo­mi on siir­tymässä moni­ar­voisek­si ja monikult­tuurisek­si yhteiskun­naksi, jos­sa lain tulk­in­ta voi yhä vähem­män luot­taa “maan tapaan” ja Suomes­sa tarvit­taisi­in jatku­vaa työtä lakien sel­ven­tämisek­si ja yksinker­tais­tamisek­si eduskun­nan tahol­ta asiantun­ti­joi­hin nojat­en, eikä niitä halveksuen. 

      HA, HA, HA! On vak­ka kan­ten­sa valinnut.

      Lue Schmit­tiä!

  24. “Ehkä inter­ne­taikana valmis­telulle ei jää rauhaa vaan esi­tyk­set ammu­taan alas keskeneräisinä.”

    Mikä taho esi­tys­ten idutkin ampuu liian usein alas? Eikö se ole media, joka aloit­taa heti tuli­tuk­sen. Suuri osa kansas­ta uskoo, mitä medi­as­sa san­o­taan. Jos aihe on uusi, moni parem­man tiedon puut­teessa ajat­telee, että näin­hän se taitaa olla, kos­ka uuti­sis­sa ja vielä lööpeis­säkin niin san­o­taan. Somekin saa sieltä mallin. Ei ihmisiä saa kuitenkaan syyt­tää sin­isilmäisik­si, jollei anneta edes luotet­ta­van ja asial­lisen tiedon osoitetta.

    Meil­läkin on siis pyhiä lehmiä kuten media. Medi­aa ei sovi arvostel­la sil­lä, joka niin tekee, vai­etaan kuo­li­aak­si tai pilkataan medi­an yllyt­tämänä maan­rakoon. Var­maan Osmol­lakin on tästä omia kokemuksia.

    Syy ei ole myöskään toimit­ta­jien, jos media luk­i­joiden menet­tämisen pelos­sa toimii yksipuolis­es­ti. Toimit­ta­jan työ­paik­ka on vaaras­sa, jollei kau­pal­li­sista syistä nou­da­ta luk­i­jakun­taa kosiskel­e­vaa lin­jaa. Media ei toi­mi vapaan markki­na­t­alouden ehdoil­la, sil­lä on omat erityissääntönsä.

    Tarvit­ti­in varsi­naisen medi­an tilalle kir­jat, jot­ta pres­i­dentin toimia sai tarkastel­la. Siitäkin on kovin varovasti edes vih­jail­tu, että Suomen medi­an olisi pitänyt jotenkin tuo­da jul­ki (onko tarpeek­si hien­o­varainen san­ot­tu?), että Niin­istö tai Suomen media olisi voin­ut maail­malle muis­tut­taa jutuis­saan Trumpin ja Putinin hymis­te­lyn ohel­la, että me olemme EU:ta ja puo­lus­tamme myös sen etuja.

  25. “Eikä hei­dän jär­jestelmän­sä tek­isi ikinä Trump­ista presidenttiä.”

    Trumpin kaltaista holti­ton­ta menoa Kiinas­sa ei var­masti kat­seltaisi, mut­ta sopii tark­istaa, kuka siel­lä on pres­i­dent­tinä ja mitä hän on tehnyt “taitavalle val­ti­ol­liselle ohjauk­selle”. Takavu­osi­na Kiinan todel­lakin ihail­tu pitkän aikavälin strate­gisu­us kun ei ole entisen­sä. Nykyi­nen pres­i­dent­ti on mm. pois­tanut rajoituk­set oman virkakaut­en­sa pituudelta.

  26. OS kir­joit­taa ihan oikein: ”Suo­ma­laisen poli­ti­ikan kyky tehdä päätök­siä on heiken­tynyt viimeisen 15 vuo­den aikana nopeasti. Demokra­tia tarvit­see puolustusohjelman.”

    Mil­lainen tuo puo­lus­tu­so­hjel­ma sit­ten oikein pitäisi olla? Mihin par­a­dig­maan sen pitäisi perustua?

    Mielestäni ohjel­man pitäisi perus­tua evoluu­tioon ja siihen, että ihmi­nen on lau­maeläin joka tarvit­see päivit­täin tietyn annok­sen ruokaa. Jos ohjel­ma perus­tuu johonkin muuhun, ennem­min tai myöhem­min tulee nälkä.

    Tutkimusten mukaan yhteiskun­ta­jär­jestelmä alkaa rom­ah­taa, jos ihmisiltä puut­tuu ruokaa yhdek­sän peräkkäisen ruokailuk­er­ran ajan, eli noin pari viikkoa. Tämän jäl­keen liskoai­vo pakot­taa ihmisen pani­iki­no­mais­es­ti hake­maan ruokaa mil­lä keinol­la tahansa, jol­loin heikoim­mat tietenkin jäävät jalkoihin.

    Evoluu­tio-par­a­dig­man mukaan kaik­ki leipää tuot­ta­va toim­inta perus­tuu siihen, että talous toimii sel­l­aises­sa talousekol­o­gises­sa taskus­sa, jos­sa voi tehdä jatku­vasti voit­toa. Voit­toa voi saa­da vain otta­mal­la riskiä tais­telus­sa niitä vas­taan, jot­ka halu­a­vat tul­la ryöstöretkelle tuo­hon taskuun.

    Olemme nyt peru­ut­ta­mat­tomasti siir­tyneet sel­l­aiseen aikaan, jol­loin val­lan­haluiset pop­ulis­tit voivat nykytekni­ikan avul­la vaikut­taa suo­raan ihmis­ten liskoaivoihin. 

    Olemme siis siir­tyneet aikaan, jos­sa van­hat lib­er­aalidemokra­t­ian ”totu­u­teen” perus­tu­vat keinot eivät enää päde. 

    Tilalle on tul­lut liskoaivo­jen tunne-manip­u­loin­nin aikakausi, jos­sa ”ohjatun demokra­t­ian” ja mer­i­tokra­t­ian käyt­tö näyt­tää vievän voiton. Kun liskoaivoa leivän lop­pumisel­la uhkaile­mal­la manip­u­loi, vai­h­toe­htois­es­ta totu­ud­es­ta tuleekin se ”oikea” totuus.

    Suo­mi elää nyt his­to­ri­ansa parhaas­sa talousekol­o­gises­sa taskus­sa. Kysymys on nyt siitä, että miten men­estymme jatkos­sa, tässä radikaal­isti muut­tuneessa ympäristössä.

    Tässä joitakin ideoita:
    1) Kansane­dus­ta­jik­si pitäisi saa­da pätevää ja pitkäl­lä jän­teel­lä toimivia, tilanteen mukaan ket­terästi toimivia päät­täjiä. Tässä voisi aut­taa se, että edus­ta­jat valit­taisi­in vain ker­ran 9‑vuoden kaudek­si. Täl­löin lyhyt­näköi­nen pop­ulisti­nen manip­u­loin­ti jäisi vähem­mälle ja tehokkaat uud­is­tu­so­hjel­mat voitaisi­in parem­min toteuttaa.
    2) Päät­täjiemme on huole­hdit­ta­va siitä, että Suomen talous pysyy yri­tys­temme kannal­ta kil­pailukykyisenä kiihtyväl­lä tahdil­la muut­tuvas­sa ympäristössä. Näin riskiä otta­vat yrit­täjät voivat pysyä Suomessa.
    3) Suo­ma­laista yri­tys­toim­intaa pitää tukea riskino­to­ssa ja uuden businek­sen kehit­tämisessä, jot­ta ne voivat jatku­vasti kehit­tää Suomeen uusia ja kan­nat­tavia ekol­o­gisia tasku­ja kuole­vien tilalle.

    Sep­po Korp­poo, joka uskoo evoluutioon

  27. Demokra­tia tai markki­na­t­alous ovat osa ideoiden jär­jestelmää — vähän kuin luon­nos­sa on tilaa useille eri­laisille eläimille samoin ideoiden jär­jestelmässä on tilaa useille eri­laisille ideoille.

    Esimerkik­si Kiina toimii ikäänkuin maail­man suurin yri­tys osana markki­na­t­alout­ta, mut­ta käyt­tää hyödyk­seen val­tavaa väestöpo­h­jaansa luo­dak­seen Chi­na Oyj:lle ja sen tytäry­htiöille johta­van kil­pailu­ase­man maailmanmarkkinoilla. 

    Jos suhde voi olla sym­bioot­ti­nen — joskus se voi olla tuhoisa. Län­si­maat saa­vat hal­val­la tavaraa Kiinas­ta ja toisaal­ta Kiina kär­sii ympäristön vahin­goi­tu­mis­es­ta kun teol­lisu­us­tuotan­to siir­tyy sinne. Toisaal­ta Kiina joutuu kan­ta­maan vas­tu­un val­tavista poli­it­ti­sista riskeistä mitä liit­tyy automaa­tioon, väestön työt­tömyy­teen ja mah­dol­liseen maail­man­talouden taantumaan.

    On hyvin vaikea sanoa kenel­lä menee “parem­min”. Brex­it ei näytä koitu­van Bri­tan­ni­alle hyödyk­si eikä Trump USA:lle mut­ta avoin yhteiskun­ta tekee virheitä ja niistä voidaan oppia toisin kuin sul­je­tuis­sa yhteiskun­nis­sa, jois­sa virheel­listä mallia ei voi­da muut­taa sys­teemin itsen­sä kautta.

  28. Kuvale­hden tap­pio. — Demokra­tia tarvit­see vapaan medi­an ja ter­veen pro­pa­gandailmapi­irin. Niitä on vaikea ylläpitää yksi­no­maan lain­säädän­nön keinoin vaan kyse on kult­tuurista. Demokra­t­ian toteu­tu­mi­nen riip­puu myös sen käytän­nön toteu­tus­tavas­ta vaal­i­jär­jestelm­i­neen ja ehdokasaset­teluineen. — Laskin huvikseni viime eduskun­tavaalien tulok­sen käyt­täen muun­net­tua d´Hondtin menetelmää, mis­sä ver­tailu­luku­jen jaka­ji­na käytetään vain parit­to­mia kokon­ais­luku­ja. Tulok­se­na oli huo­mat­tavasti parem­min äänisuhteisi­in aset­tunut kansane­dus­ta­ja­jakau­ma kuin mikä toteu­tui. Pienel­lä lasken­tata­van muu­tok­sel­la oli siis merk­i­tys­tä monis­sa mais­sa käytet­tävistä äänikyn­nyk­sistä puhu­mat­takaan. Kak­sipuolue­mais­sa äänikyn­nys on mak­si­maa­li­nen. — Olen tul­lut tulok­seen, että vihreän puolueen läs­näo­lo laki­asäätävässä par­la­men­tis­sa on demokra­t­ian osoi­tus, sil­lä vihreä agen­da on ajanko­htainen joka maas­sa mut­ta vain kehit­tynyt yhteiskun­ta ja vaal­i­jär­jestelmä tuot­ta­vat sen poli­it­tisek­si voimaksi.

    Kak­sipuolue­mais­sa demokra­t­ian vaje näkyy mm. par­la­ment­tien sukupuoli­jakau­mas­sa ja Trump ynnä brex­it ovat sinän­sä osoi­tus kak­si­jakoisen vaalin ongelmista. Yhtä hyvin kuin äänestäjäkun­ta voidaan rahal­la ja pro­pa­gan­dal­la manip­u­loi­da brex­itin taakse niin sama pätee mihin tahansa vaali­in, mis­sä vain voit­ta­ja tulee val­i­tuk­si. Brex­i­t­il­lä oli run­sas luon­tainen kan­na­tus, mut­ta vaalia manip­u­loiti­in sys­temaat­tisil­la virheel­lisil­lä väittämillä.

    Venäjäl­lä on peri­aat­teessa demokra­tia, mut­ta käytän­nössä pres­i­dent­ti Putin johtaa maa­ta tärkeimpiä tiedo­tusvä­lineitä kon­trol­loimal­la. Väite­tysti hän käyt­tää myös ter­ro­r­ia antaak­seen esimerkin vas­tus­ta­jilleen. Mut­ta Venäjä onkin his­to­ri­al­taan rosvo­val­tio, mis­sä ruhti­nas hal­lit­see ympäristöään sota­joukon ja munkkien avulla.

    Meil­lä demokra­tia on lujem­mas­sa ja perus­tuu per­in­teis­es­ti koet­tuun yhden­ver­taisu­u­teen. Huolestut­tavaa on, että poli­it­ti­nen keskustelu tun­tuu vält­televän ydi­na­sioi­ta ja että sitä hal­lit­see leimaami­nen. Keskustelun sijaan siis spin­nataan. Yle olisi meil­lä peri­aat­teessa vapaa totu­u­den torvi, mut­ta se tyy­tyy apuseu­rayleisön myötäkar­vaiseen viihdyt­tämiseen. Hesarin, Aamule­hden, Kuvale­hden ja Hbl:n kaltais­ten vakaiden medi­u­mien toivoisi keskit­tyvän asi­aan muodikkaan asen­teel­lisu­u­den sijaan. 

    Kun Hal­la-aho kysyy kuka omis­taa Suomen hän tekee rel­e­van­tin kysymyk­sen. Kun Soi­ni sanoo elämän alka­van hedelmöi­tyk­ses­tä hänen kan­tansa on perustel­tu. Kun taval­liselle sijoit­ta­jalle ehdote­taan osakesäästötil­iä verokuorek­si ei sitä tarvitse heti leima­ta ilmestyskir­jan pedok­si. Asial­lisia aihei­ta ei saa ohit­taa edis­tyk­sel­lis­es­ti vaan asi­at on keskustelta­va auki. 

    Parhaamme teemme demokra­t­ian eteen hoita­mal­la omamme mallikkaasti ja evästämäl­lä edus­ta­ji­amme EU:ssa pitämään peri­aat­teista huol­ta yksit­täis­ten diilien sijaan.

    Osmon huoli näkyy ensisi­jas­sa liit­tyvän dik­ta­toris­ten markki­na­t­alouk­sien men­estyk­seen. Uskoisin että Sin­ga­pore tai Hong Kong ovat hyö­tyneet jostain eri­ty­isas­e­mas­ta Per­sian­lah­den öljy­val­tioiden tapaan, Kiina on ottanut kiin­ni poten­ti­aalin­sa Maon konkurssin jäljiltä. Näitä val­tioi­ta koetel­laan sit­ten, kun vauhti tasaan­tuu. Luul­tavasti sekä talous että demokra­tia kär­sivät kuten Venäjäl­lä mut­ta kukin val­tio pon­nistaa omas­ta kult­tuuris­taan mikä Kiinas­sa on yli kaksituhatvuotinen.

    1. Olli Saari­nen: Olen tul­lut tulok­seen, että vihreän puolueen läs­näo­lo laki­asäätävässä par­la­men­tis­sa on demokra­t­ian osoitus

      Näil­lä näkymin Ruotsin demokra­tia on siis suures­sa vaaras­sa, kos­ka vihreät saat­ta­vat hyvinkin jäädä äänikyn­nyk­sen ala­puolelle. Myös se toinen fem­nis­tipuolue on, muuten, henki­hiev­eris­sä, mis­tä täy­tyy joka tapauk­ses­sa olla iloinen vaik­ka vihre­itä kohtaan jotain myön­teisiä tun­tei­ta van­has­ta muis­tista hellisikin.

  29. “Suo­ma­laisen poli­ti­ikan kyky tehdä päätök­siä on heiken­tynyt 15 vuo­den aikana nopeasti”. Lip­posen ja Niin­istön autoritääriset ajatko oli­vat kul­tainen demokra­t­ian onnela? Sil­loin esimerkik­si jyrät­ti­in yli eduskun­nan ja puoluei­den väen kun tehti­in EMU-päätös his­to­ri­al­lisen törkeäl­lä taval­la. Pieni piiri pyöri ja pyörii nytkin — paris­sa tilatak­sis­sa. EMU:un liit­tymi­nen muuten oli raju demokra­t­ian heiken­nys. Raha-ja talous­poli­ti­ikan val­ta luovutet­ti­in Sak­san johta­jille, vapaae­htois­es­ti sitoudut­ti­in hyvin ahtaisi­in poli­ti­ikan rajoihin. 

    Virkamiehillekö sit­ten lisää val­taa? Sit­ten ongel­mat kor­jaan­tu­vat? Sote-sop­pa olisi var­maan vähem­män myrkylli­nen jos virkamiehet ja asiantun­ti­jat oli­si­vat sen keit­täneet, mut­ta noin yleis­es­ti virkamiehet eivät tarvitse yhtään lisää val­taa. Päin­vas­toin. Suomen talous­poli­ti­ikan­han määrit­televät nykyään (EMU:n ahtais­sa rajois­sa) val­tion­va­rain­min­is­ter­iön virkamiehet, joiden ide­olo­gia on silmi­in­pistävän kokoomus­lainen. Demari­val­tion­va­rain­min­is­ter­itkin muut­tuvat heti virkaan astut­tuaan nöyrik­si VM:n virkami­esten puudeleik­si. VM:n kokoomus­laisille virkamiehille pitää nimeno­maan lait­taa luu kurkku­un, että nyt ei enää hillu­ta kuten halu­taan. Ei-kokoomus­laisel­la val­tion­va­rain­min­is­ter­il­lä pitää olla tuke­va oma sub­stanssiosaami­nen ja apuna kovan luokan ekon­o­mis­te­ja VM:n ulkopuolelta.

    Tek­stis­sä tun­nis­te­taan, että markki­noi­ta pitää ohja­ta, kap­i­tal­istien vil­li län­si ei toi­mi ja talouden pitää hyödyt­tää kaikkia kansalaisia. Ana­ly­y­sistä kuitenkin häir­it­sevästi puut­tuu se jät­timäi­nen vir­ta­he­po olkkaris­sa: Pääo­ma­li­ikkei­den vapau­tu­mis­es­ta ja mielipuoli­sista veroaleista johtu­va yksi­tyisen pääo­man rajusti kas­vanut var­al­lisu­us ja sitä kaut­ta val­ta. Yhtiöt ovat kas­va­neet liian suurik­si, suurem­mik­si kuin mon­et val­tiot ja ne uhkail­e­vat ja pain­os­ta­vat hal­li­tuk­sia. Var­al­lisu­us on keskit­tynyt yhä harvem­mille, on todel­la sikarikkai­ta yksit­täisiä ihmisiä. Vauras pääo­ma pystyy osta­maan poli­itikko­ja, puoluei­ta, päätök­siä ja jopa hallituksia.

    Julki­nen sek­tori ja julki­nen omis­tus ovat olleet yksi­tyisen pääo­man hyökkäys­ten, nurkan­val­tausten ja hal­tu­unot­to­jen kohteena jo kauan. Yksi­tyi­nen pääo­ma naker­taa pala palal­ta yhteistä omaisu­ut­ta ja murentaa samal­la demokra­ti­aa. On yhtiöitet­ty ja yksi­ty­is­tet­ty julk­isia toim­into­ja. Yhtiöit­tämi­nen jo sinäl­lään heiken­tää demokra­ti­aa. Vaik­ka omis­tus olisi vielä julk­ista, päätök­sen­teko luk­i­taan liike­salaisu­u­den taakse. Yhtiöit­tämi­nen on läh­es poikkeuk­set­ta yksi­ty­istämisen esiaste.

    Jos nyky­menoon halu­taan muu­tos­ta, pääo­man hege­mo­ni­aan pitää puut­tua koval­la kädel­lä. To Do List: liian iso­jen yhtiöi­den pilkkomi­nen, pääo­ma­li­ikkei­den rajoit­ta­mi­nen, monien toim­into­jen ja omaisu­u­den palaut­ta­mi­nen julk­isik­si, ei sitoudu­ta sopimuk­si­in jot­ka semen­toi­vat yksi­ty­istämiset tai yhtiöi­den lob­baus­val­lan. Lisäk­si raju vero­tuk­sen kor­jaus, jol­la ylikansal­liset yhtiöt ja liikavarakkaat ote­taan mukaan talkoisi­in pakol­la. Pitää perus­taa demokra­t­ian ja hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan puo­lus­tusvoimat, pääo­man val­lankaap­paus on pysäytet­tävä ja lähdet­tävä vastahyökkäykseeen.

    Tehtävä ei ole help­po, kos­ka pir­ulle on annet­tu jo melkein koko käsi. Eniten järkyt­tää asen­neil­mas­to, joka tuli esi­in mm. Kul­taran­takeskusteluis­sa (ilmas­ton­muu­toskeskustelu). Poli­itikot ja asiantun­ti­jat vain Nöyrästi Ane­li­v­at ja Har­taasti Toivoivat isoil­ta yri­tyk­siltä ilmas­toteko­ja. Voihyvälu­o­ja. Aivopestyt raukat eivät tun­nu edes muis­ta­van perus­lähtöko­htaa: demokraat­tis­es­ti val­i­tut päät­täjät näyt­tävät kaapin paikan ja yhtiöt ovat vain yhteiskun­nan renke­jä! Päät­täjil­lä on sitä­pait­si hal­lus­saan väki­val­takoneis­to. Sil­lä voi lait­taa myös niskuroivan pääo­man ruotuun.

    Mik­si kaik­ki kumar­ta­vat pääo­ma niin että otsat koli­se­vat lat­ti­aan? Takana on myös sys­temaat­tista pro­pa­gan­datyötä. Lukekaa vaik­ka Paa­vo Löp­pösen kir­ja Vapau­den markki­nat — uus­lib­er­al­is­min ker­to­mus. Jokainen voi tykönään miet­tiä, kuin­ka paljon oma maail­manku­va onkin vain pohat­to­jen spon­soroimaa propagandailluusiota.

  30. Ei Suomen jär­jestelmää voi kovin lib­er­aa­lik­si kehua. Jäykkä demar­i­jär­jestelmä, joka kieltämät­tä on tul­lut tien­sä päähän.

  31. Län­tisen demokraat­tisen jär­jestelmän heikkous on mielestäni harhaa.

    Ensim­mäisek­si on otet­ta­va huomioon väestön van­hen­e­m­i­nen, kasvi­huonepäästö­jen vähen­tämi­nen ja muut sosi­aal­i­tur­vaku­lut jot­ka laske­vat talouden dynami­ik­ka ja kansan­tu­loa. Yhdys­val­lois­sa jos­sa nämä kaik­ki tren­dit eivät ole niin voimakkai­ta, bkt on noin 30% korkeampi kuin Län­si Euroopassa. 

    Toinen harha on yksinker­tais­es­ti tieto mitä saamme ei ole tas­a­puolista. Esimerkik­si jos matkus­tamme Venäjäl­lä Mosko­vaan voisimme päätel­lä että venäjän BKT per/capita olisi noin Suomen tasol­la mut­ta se on oikeasti n. puo­let siitä. Jär­jestelmämme ei ole potemkinin kulis­si, joi­ta raken­netaan hel­posti Kiinas­sa muis­sa samankaltai­sis­sa mais­sa vaan se pyrkii otta­maan huomioon kaikkien kansalais­ten tarpeet huomioon ja hyvä niin! 

    Kiinas­sa ja Venäjäl­lä val­tio on liian vah­va eikä se kom­mu­nikoi tarpeek­si ihmis­ten kanssa. Vaik­ka ote­taan huomioon moder­nit tietokone­jär­jestelmät mukaan se ei muu­ta sitä tosi­asi­aa että lop­ulliset päätök­set tekee aina ihmi­nen. Nyt nähdään yri­tyk­sis­sä että isot pär­jäävät Google ja Ama­zon mut­ta mikä on näi­den yri­tys­ten elinikä? Toden­näköis­es­ti ei pidem­pi kuin ehkä max 30 vuot­ta ennenkuin jokin uusi par­a­dig­ma syr­jäyt­tää ne. Sama asia val­tiois­sa eli muu­tos tulee joka tapauk­ses­sa. Miten se tapah­tuu val­lanku­mous sulkeu­tu­mi­nen, mielestäni näemme jo merkke­jä näistä.

    1. Sas­ta:
      Län­tisen demokraat­tisen jär­jestelmän heikkous on mielestäni harhaa.

      Ensim­mäisek­si on otet­ta­va huomioon väestön van­hen­e­m­i­nen, kasvi­huonepäästö­jen vähen­tämi­nen ja muut sosi­aal­i­tur­vaku­lut jot­ka laske­vat talouden dynami­ik­ka ja kansan­tu­loa. Yhdys­val­lois­sa jos­sa nämä kaik­ki tren­dit eivät ole niin voimakkai­ta, bkt on noin 30% korkeampi kuin Län­si Euroopassa. 

      Toinen harha on yksinker­tais­es­ti tieto mitä saamme ei ole tas­a­puolista. Esimerkik­si jos matkus­tamme Venäjäl­lä Mosko­vaan voisimme päätel­lä että venäjän BKTper/capita olisi noin Suomen tasol­la­mut­ta se on oikeasti n. puo­let siitä. Jär­jestelmämme ei ole potemkinin kulis­si, joi­ta raken­netaan hel­posti Kiinas­sa muis­sa samankaltai­sis­sa mais­sa vaan se pyrkii otta­maan huomioon kaikkien kansalais­ten tarpeet huomioon ja hyvä niin! 

      Kiinas­sa ja Venäjäl­lä val­tio on liian vah­va eikä se kom­mu­nikoi tarpeek­si ihmis­ten kanssa. Vaik­ka ote­taan huomioon moder­nit tietokone­jär­jestelmät mukaan se ei muu­ta sitä tosi­asi­aa että lop­ulliset päätök­set tekee aina ihmi­nen. Nyt nähdään yri­tyk­sis­sä että isot pär­jäävät Google jaA­ma­zon mut­ta mikä on näi­den yri­tys­ten elinikä? Toden­näköis­es­ti ei pidem­pi kuin ehkä max 30 vuot­ta ennenkuin jokin uusi par­a­dig­ma syr­jäyt­tää ne. Sama asia val­tiois­sa elimuu­tos tulee joka tapauk­ses­sa. Miten se tapah­tuu val­lanku­mous sulkeu­tu­mi­nen, mielestäni näemme jo merkke­jä näistä.

      Olen aikalail­la samoil­la lin­joil­la. Tuo jät­tiyri­tys­ten rajalli­nen elinkaari on his­to­ri­alli­nen tosi­a­sia. Eivät ne vält­tämät­tä kuole, mut­ta palaa­vat taval­lis­ten yri­tys­ten luokkaan. Ain­oa poikkeus taitaa olla pankit, vaku­u­tusy­htiöt etc. , jot­ka hyö­dyn­tävät tehokkaasti ”Liian suuri kaatumaan”-uhkaa. Sille on yritet­ty tehdä jotain niin USAs­sa kuin EUssakin, mut­ta pankkien jne lob­bausvoima on ollut liian suuri.

      1. Tapio: Olen aikalail­la samoil­la lin­joil­la. Tuo jät­tiyri­tys­ten rajalli­nen elinkaari on his­to­ri­alli­nen tosi­a­sia. Eivät ne vält­tämät­tä kuole, mut­ta palaa­vat taval­lis­ten yri­tys­ten luokkaan. Ain­oa poikkeus taitaa olla pankit, vaku­u­tusy­htiötetc. , jot­ka hyö­dyn­tävät tehokkaasti ”Liian suuri kaatumaan”-uhkaa. Sille on yritet­ty tehdä jotain niin USAs­sa kuin EUssakin, mut­ta pankkien jne lob­bausvoima on ollut liian suuri.

        His­to­ri­alli­nen tosi­a­sia on, että aikaisem­min nämä pis­tet­ti­in paloik­si. Nyt vaan siu­nataan fuu­siot ja ver­tikaal­ista inte­graa­tio­ta pide­tään täysin har­mit­tomana. Onko kaik­ki kri­it­tiset ekon­o­mistit ja lakimiehet ammut­tu tai pelotel­tu hiljaisiksi?

  32. Demokraat­tisen yhteiskun­ta­jär­jestelmän kri­isi olisi mitä main­ioin aika muut­taa sys­teemiä nykyis­es­tä keskite­tys­tä jär­jestelmästä sel­l­aiseen, jos­sa päätök­set tehtäisi­in hajaute­tusti lähel­lä ihmisiä. Tämä on muis­taak­seni klas­sista vihreää ide­olo­giaa. Harmil­lisen vähän täl­laista liike­hd­in­tää kuitenkin on. Päin­vas­toin. Täl­läkin het­kel­lä kootaan uut­taa maakun­tahim­meliä tuke­maan van­ho­ja keskitet­tyjä ratkaisuja.

    Teknolo­gia kuitenkin mah­dol­lis­taa ihmis­ten elämän oma­toimisen organ­isoin­nin päivä päivältä parem­min. Julkiset jär­jestelmät ja palve­lut pystyy kor­vaa­maan yhä tehokkaam­min. Henkilöko­htaisel­la tasol­la tämä tun­tuu eri­tyisen ajanko­htaiselta, sil­lä pari min­u­ut­tia sit­ten avasin eilen tulleen posti­paketin. Mak­soin Sak­sas­ta tulleen elek­tron­i­ikkakom­po­nentin tun­netul­la kryp­to­val­u­u­tal­la tum­mem­mas­sa verkos­sa. Suomen tul­li, verot­ta­ja, tukes tai mikään muu vira­nomainen ei käsit­tääk­seni tiedä mitään tästä elek­tron­i­ikkaos­tok­ses­tani. Suomes­sa. Kuulem­ma täl­laises­sa rin­nakkaistaloudessa pystyy jo mon­es­sa paikas­sa elämään. Kaiken tarvit­se­mansa voi siis han­kkia rasit­ta­mat­ta per­in­teisiä vira­nomaisia tai yhteiskun­nal­lisia instansseja. 

    Ketjus­sa on väläytet­ty muu­ta­mas­sa kom­men­tis­sa tyy­tymät­tömyyt­tä nykyjär­jestelmään siinä mit­takaavas­sa, että ollaan valmi­ita muut­ta­maan pois. En tiedä vaik­ka tämänkin voisi tule­vaisu­udessa tehdä vir­tu­aalis­es­ti. Pysy­isi fyy­sis­es­ti Suomes­sa, mut­ta eläisi käytän­nössä rin­nakkaismaail­mas­sa. Kävisi töis­sä, saisi palkkaa, kuut­taisi palkkansa jne. jonkin­laises­sa rin­nakkaistaloudessa. Val­tio ei tietäisi mitään, ken­ties mak­saisi asum­is­tukea tai mui­ta sosi­aalietuuk­sia köy­häk­si työt­tömäk­si luule­malleen henkilölle.

    Selvää on että jär­jestelmä ei kestä kovinkaan suuren ihmis­määrän siir­tymistä rin­nakkaistalouteen, joka on luon­nol­lis­es­ti verot­ta­jan ulot­tumat­tomis­sa. Tämä on nähdäk­seni ihan aito pelko. Nuorten ja vähän van­hempi­enkin kesku­udessa ei sitou­tu­mi­nen nykyisen kaltaiseen yhteiskun­taan ole eri­tyisen kovas­sa huu­dos­sa. Jos demokra­ti­as­ta voi irtaan­tua yksipuolisel­la ilmoituk­sel­la, on koh­ta pää vetävän kädessä. Ei ole tulo­ja siir­ret­täväk­si eikä hyvää jaet­tavak­si. Nyt alkoi kadut­taa oma ostok­seni. Toki se oli alv:n ver­ran edullisem­pi, mut­ta tapoinko samal­la Suomen 😉

    1. Noin­han se menee, tämäkin rin­nakkaistodel­lisu­us vaatii sen todel­lisen tietyssä mitas­sa voidak­seen olla ole­mas­sa. Kryp­to­val­u­u­tat ovat täysin speku­lati­ivisia, ja siten melkoisen alt­ti­ita radikaaleille arvon­heilahteluille, vaik­ka niitä ei myöskään voi keskus­pank­ki painaa mieli­v­al­taista tah­tia, mikä suo­jelee kai tietyn­tyyp­pisiltä hyper­in­flaa­tioil­ta. Lisäk­si kryp­to­val­u­ut­to­jen louhimi­nen kulut­taa ainakin tätä nykyä pienen val­tion ver­ran ener­giaa ja pukkaa vas­taavasti ilmansaastei­ta, joten sekin vaatii varsin hyvin jär­jestäy­tyneen yhteiskun­nan joka kyke­nee tar­joa­maan sen varsin järeän infran mitä tämä ener­giantuotan­to ja vaa­dit­tu puoli­jo­hde­te­ol­lisu­us tarvit­se­vat. Ei sinän­sä mikään kauhean opti­maa­li­nen taloussys­tee­mi, jos vai­h­dan­tavä­linei­den tuotan­to on jo kovin resurssi-intensiivistä.

      Tämähän on var­maan jokaisen yhteiskun­nan kohtaa­ma dilem­ma mis­sä yksilö voi oma­l­la päätök­sel­lään jät­täy­tyä ilman suuria hait­tavaiku­tuk­sia (liki)vapaamatkustajaksi, jol­loin on jopa ratio­naal­ista tehdä niin, mut­ta jos kaik­ki tek­i­sivät niin sys­tee­mi luhis­tu­isi, joten yksilön kan­nat­taa myös samal­la toimia niin ettei tämä toim­intat­a­pa tule suosi­tuk­si. Min­ul­la ei ainakaan ole mitään yleis­pätevää ratkaisua, mut­ta minus­ta aut­taisi jos kul­tivoitaisi­in yhteenku­u­lu­vu­u­den tun­net­ta yhteiskun­nas­sa eikä riito­ja ja vas­takkainaset­telu­ja. Täl­lä prob­leemal­la on var­maan joku nimikin, joka nyt ei tule mieleeni.

      1. Vom­pat­ti: Kryp­to­val­u­u­tat ovat täysin speku­lati­ivisia, ja siten melkoisen alt­ti­ita radikaaleille arvonheilahteluille 

        Enpä pitäisi sen kum­memp­ina “oikeitakaan” val­u­ut­to­ja. Kun ver­ta USA:n dol­lar­ia, Turkin Liiraa ja Venezue­lan boli­varia niin eipä meno ole sen erikoisem­paa kuin “kryp­to­val­u­u­toil­lakaan”.

        Val­u­ut­to­jen heilahtelun ongel­maa on per­in­teis­es­ti yritet­ty ratkaista sil­lä, että rahal­la on taku­umies. Yleen­sä val­tio. Tämä taku­umies-jär­jestelmä taas johtaa siihen, että val­tio ryhtyy käyt­tämään saa­maansa luot­ta­mus­ta väärin ja hyödyt­tämään itseään muiden rahan käyt­täjien kus­tan­nuk­sel­la. Yleen­sä paina­mal­la itselleen rahaa. — Rahan takaa­jan ei pidä koskaan itse käyt­tää samaa rahaa minkä takaa. Jalka­pal­los­sa tämä ongel­ma on ratkaistu siten, että ero­tuo­mari ei saa osal­lis­tua peli­in pelaajana.

        Tule­vaisu­u­den kryp­to-raha tuo mah­dol­lisu­u­den suju­vasti käyt­tää saman aikaises­ti kym­meniä tuhan­sia eri val­u­ut­to­ja kau­pan kas­sal­la. Mak­suk­si kel­paa mikä tahansa vai­h­tokelpoinen tavara, arvopa­peri tai val­u­ut­ta; vaik­ka net­ti­hu­u­tokau­pas­sa ole­vat van­hat verkkar­it: yhdel­lä klikkauk­sel­la hyväksyt osta­jan tar­jouk­sen ja mak­sat kauppalaskun.

  33. Demokra­tia näyt­täy­tyy mon­elle aparaat­ti­na, joka erot­taa ihmisen rahois­taan ja antaa ne jollekkin muulle. Vaaleis­sa saamme lähin­nä vali­ta kenelle rahamme annetaan. Kokoomus antaa ne yri­tyk­sille, kepu far­mareille, vihreät liito-orav­ille, demar­it liit­to-orav­ille, vasem­mis­toli­it­to köy­hille, kris­til­liset lap­sille, per­sut konepa­joille, RKP turkis- ja tomaat­ti­tarhureille ja siniset ihan kenelle tahansa, joka vain lupaa äänestää. 

    Ratkaisu on minus­ta ilmeinen: siir­retään jär­jestelmäämme klas­sisen lib­er­al­is­min suun­taan. Kerätään ihmisiltä vähem­män hei­dän raho­jaan pois ja annetaan ihmis­ten päät­tää itse miten kulut­ta­vat ja mitä tarvitsevat. 

    Pahoin pelkään että Suomes­sa keskilu­okkaa yritetään saa­da takaisin “tun­nus­ta­maan väriä” samoin keinoin kuin aina ennenkin. Virkamiehet ja poli­itikot kehit­tävät keskilu­okalle uusia etuuk­sia ja palvelui­ta kos­ka he tun­netusti tietävät parem­min mitä keskilu­ok­ka tarvit­see. Kyl­lä lop­puu pop­ulis­tis­es­ti äänestämi­nen kun ale­taan tosis­saan sor­va­ta las­ten­hoitoon räp­päämäl­lä ohjei­ta antavaa neu­volan tätiä ja kelan lanseer­ates­sa duu­nar­i­pakkauk­sen, jos­sa on maas­toku­vioidut reisi­tasku­housut, lei­jonari­i­pus kaulaan ja liukuvoidetuubi.

    Sin­ga­pore on mielestäni hyvä osoi­tus sys­teemin toimivu­ud­es­ta. Vaik­ka siel­lä toteu­tustapa oli enem­män hyvän­tah­toinen dik­taat­tori kuin klassi­nen lib­er­al­is­mi, on lop­putuot­teena eri­no­mainen val­tio. Pieni- ja keski­t­u­lois­t­en ei tarvitse käyt­tää koko palka­ansa asumiseen, ruokaan ja liikku­miseen, jol­loin tyy­tyväisyys kukois­taa eikä ole edes tarvet­ta Suomen kaltaiseen tukipalvelu­iden viidakkoon, jol­loin verot voivat olla todel­la matalia.

  34. Taas yksi utopia särkyy. Samat asi­at tois­tu­vat uudel­la nimellä.

  35. Koko europ­palainen sosi­aalipoli­ti­ikka­han on perus­tunut siihen, että enem­mistö äänestää enem­mistön voimal­la itselleen etu­ja. Tuo toi­mi vielä sil­loin, kun ei ollut mui­ta kil­pail­i­joi­ta kuin USA. Kom­mu­nis­mi teki muista paikoista kil­pailukyvyt­tömiä. Nyt Kiina toimii aivan toisin. Se ei anna enem­mistön kah­mia itselleen etu­ja enem­mistön voimal­la eikä Euroop­pa pär­jää yhtään kilpailussa. 

    Kun Euroop­pa ei enää pär­jää, ei sen ide­olo­giaa ote­taa tosis­saan mis­sään. Kaik­ki itseään kun­niot­ta­vat val­tioit katso­vat Kiinaa ja vas­taavia mai­ta eikä Ruot­sia tai Ran­skaa tai Sak­saa. Lib­er­aali demokra­tia katoaa. Wahlrooshan kir­joit­ti tästä kirjankin.

    Kovin valikoivasti val­it­sit kyl­lä nuo esimerkkisi, mitä mainit­sit. Kiinas­sa nimittäin
    ‑ei ikinä tehtäisi euroop­palaista maahanmuuttopoliitikkaa
    ‑ei ikinä suvait­taisi poli­itikko­ja, joiden ain­oa moti­ivi on oman vihan purkami­nen ja oman maan
    tuhoami­nen. Hei­dän paikkansa on vankilassa

    Kyl­lä ne on nimeno­maan ne vasem­mis­to­laiset asi­at, mitä Kiinas­sa ei suvaita.

  36. Lib­er­aali demokra­tia tulee ilman muu­ta kuole­maan viiden­toista vuo­den sisällä.

  37. mie­lenki­in­toista muuten, että Lip­po­nenkin sanoi, ettei euroop­palaisi­in arvoihin usko Merke­lin lisäk­si enää kovin moni muu

  38. Tuo lib­er­aalin demokra­t­ian kaa­tu­mi­nen olisi kyl­lä sen ver­ran han­kala tilanne, että kyl­lä kan­nat­taisi miet­tiä miten sen saisi toim­i­maan. Suosit­telisin kon­sul­toimaan Wahlroosia ja enem­mistön tyrann­ian rajoittamista.

    Vai­h­toe­hdot lib­er­aalille demokra­tialle eivät ole kovin houkut­tele­via nekään.

  39. On oikeas­t­aan mie­lenki­in­toista miet­tiä, voisiko Puo­la, unkari, ja muut entiset itä-blokin maat liit­tyä Venäjän fed­er­aa­tioon. Ja ehkä myöhem­min myös Ukraina.

    En oikeas­t­aan usko kovin paljoa Eu:h. PIGS-maat ovat kri­i­sis­sä eikä Ran­skakaan pär­jää. Mikä on Sak­san tilanne pidem­mäl­lä välillä?

    Euroopan nimit­täin tulee täyt­tämään siir­to­laiset Afrikas­ta ja sen jäl­keen onkin aika han­kala kil­pail­la Kiinan kanssa. Venäjän fed­er­aa­tio estäisi tuon ja toisi tule­vaisu­usvi­sion itä-blokin maille.

  40. Pari viikkoa sit­ten kir­joitin, miten on matemaat­ti­nen mah­dot­to­muus rak­en­taa glob­al­isoituneel­la maa­pal­lol­la Euroop­paan sel­l­ainen yhteiskun­ta, jos­sa suorit­tavaakin työtä tekevil­lä on mah­dol­lisu­us autoon, omis­tusasun­toon ja Kanari­an matkaan ja jos­sa sil­lä, joka val­it­see työt­tömyy­den, on yhteiskun­nan tur­vaa­ma ja aika muka­va elämä.

    Nyt YLE on haas­tatel­lut juuri täl­laista henkilöä, laitoshuolta­jan eli suomek­si siivoo­jan töitä tekevää Daniel Böck­el­ma­nia: https://yle.fi/uutiset/3–10397087 Hän saa kuukausi­palkkaa 1800 euroa, mikä on kan­sain­välis­es­ti kat­sot­tuna val­ta­va sum­ma työstä, joka ei vaa­di käytän­nössä minkään­laista koulu­tus­ta. Böck­el­mann on kuitenkin tyy­tymätön palkkaansa: “Halu­an uuden auton, mut­ten ole pystynyt täl­lä pal­ka­lla sitä osta­maan. Loma­matkoi­hin saa säästää pidem­män aikaa.”

  41. Mikä tekee Oden mielestä Kiinas­ta niin mer­i­tokraat­tisen? “Sekä Sin­ga­poren että Kiinan ”demokra­tia” on län­si­mai­hin ver­rat­tuna koroste­tun mer­i­tokraat­tista. Kun edus­ta­jat tosi­asi­as­sa nimetään eikä vali­ta, päät­täjik­si valikoituu hyvin osaavaa ja koulutet­tua väkeä. Se antaa niille edun, joka saat­taa Kiinas­sa jopa kumo­ta kor­rup­tion haitat.”

    Guanxi (suh­teet) ratkai­se­vat, ja yllät­tävän moni nou­se­va puoluepamp­pu on jonkun Maon aikaisen marsalkan, pääsi­h­teerin tai ken­raalin sukua suo­raan laskevas­sa polves­sa. Ehkä se on sosial­is­tista geneti­ikkaa, jos­sa puolueen uskol­lis­ten palveli­joiden ylivoimaiset geen­it periy­tyvät jälkipolville jot­ka sit­ten ylivoimaisil­la omi­naisuuk­sil­laan nou­se­vat reilus­sa kil­pailus­sa syr­jä­maakun­tien nuorten edelle johta­jik­si setä Xin koneis­tossa. Haloo!

    1. Kiinasa on poli­it­tises­sa joh­dos­sa huo­mat­ta­van paljon ulko­mail­la, siis län­si­mais­sa, koulutet­tu­ja tohtoreita.

      1. Osmo Soin­in­vaara:
        Kiinasa on poli­it­tises­sa joh­dos­sa huo­mat­ta­van paljon ulko­mail­la, siis län­si­mais­sa, koulutet­tu­ja tohtoreita.

        Kym­menkun­ta vuot­ta sit­ten tämä piti paikkansa san­o­taan jaos- ja osastopäällil­lö­ta­solle asti. Sitä ylem­mät johta­jat kuu­lui­v­at kaaderi­in tai oli­vat ainakin sidok­sis­sa siihen. 

        Kiinan erikoisu­us on ollut, että Maon jäl­keen se on vai­h­tanut ylin­tä johtoaan 5…10 vuo­den välein. Nykyi­nen johta­ja kuitenkin näyt­tää semen­toivansa val­tansa, mis­tä melkein kaikissa mais­sa on on seu­ran­nut nopeasti hallinnon semen­toi­tu­mi­nen, nepo­tis­mi ja kor­rup­tio. Mer­i­tokra­tia häviää.

      2. Tästä tuli mieleen Elon Muskin alkukesäisen Kiinan reis­sun jälkeiset kom­men­tit. Hän häm­mästeli miten kaik­ki poli­ti­ikot vaikut­ti­vat tiedemiehiltä ja insinööreiltä — täysin päin­vas­toin mitä Yhdysvalloissa.

        Tes­la halu­aa var­masti olla vah­vasti osana Kiinan autokan­nan sähköistys­tä. Kiinan liikenne menee hirveää vauh­tia kohti sähköli­iken­net­tä. Pekingin kesäolympialais­ten jäl­keen Kiinaan on raken­net­tu maail­man laa­jin luoti­ju­naverkos­to aivan tyhjästä, ja täl­lä het­kel­lä lähili­iken­teeseen tuu­pataan kuukaudessa koko Lon­toon bus­si­laivas­ton ver­ran sähköbusse­ja. Vielä kun vain kek­si­sivät jonkin muun keinon sähkön tuot­tamiseen mitä kivihiilen.

  42. Minus­ta Suomen idea pitäisi nyky­i­sis­sä rajul­la vauhdil­la muut­tuvis­sa olo­suhteis­sa miet­tiä uusiksi.
    Miksi?
    Sik­si, että mei­dän väk­ilu­lumme on vain 0,07 pros­ent­tia maal­i­man väk­ilu­vus­ta ja meil­lä ei ole varaa eikä voimaakaan tuve­ta altru­is­tisik­si maail­man­paran­ta­jak­si esimerkik­si ilmas­toa­siois­sa tai muus­sakaan vastaavassa.
    Sen sijaan pitäisi keskit­tyä itsekkäästi aja­maan Suomen etua, niinkuin muutkin aja­vat, usein erit­täin härskistikkin, pääasi­as­sa omia etujaan.
    Täl­löin keskeistä on trim­ma­ta Suomen yri­tyk­set ja koulu­tussek­torimme timant­tiseen kun­toon ja pudot­taa kokon­aisveroas­t­eemme kil­pailukykyiselle tasolle.
    Sil­loin suo­ma­laiset yri­tyk­set voivat jatkos­sakin saa­da seu­raa­van kau­pan koti­in bru­taalis­sa kan­sain­välisessä kilpailussa.
    Sep­po Korp­poo, 30 vuot­ta tuonut kaup­po­ja koti­in bru­taalis­sa kan­sain­välisessä kilpailussa

  43. On kyl­lä surkea jut­tu tämä EU. Nyt plu­tokraateille annet­ti­in val­ta tekijänoikeuslaissa.

  44. Sori ‚soikku, kun raivosin tääl­lä blo­gis­sa oikeis­to­laisit­tain. Vai­h­doin taas puol­ta ja hyp­päsin vasem­malle jois­sain asiois­sa. Toiv­ot­tavasti te saat­te tämän lib­er­al­is­min toim­i­maan, muut vai­h­toe­hdot on aika hankalia.

    Mut­ta kon­sul­toikaa sitä Wahlroosia vai­h­toe­htokus­tan­nuk­sista. Jos kil­pailus­sa ei pär­jätä, niin ei hyvä.

  45. Län­si­mais­sa suurin ongel­man aiheut­ta­ja on ns valkoisen miehen syndrooma.
    Valkoinen mies ei ole nää maail­man valtias.USAssa Oba­man val­in­ta pres­i­den­tik­si herät­ti valkoiset miehet.
    etenkin kun seu­raavak­si pres­i­den­tik­si oli nouse­mas­sa nainen.

    Muutenkin valkoisen miehen ongel­mana on näivet­tymi­nen ja kuolem­i­nen sukupu­ut­toon. Suomenkin viimeinen kan­ta­suo­ma­lainen syn­tyy nykyisel­lä syn­tyvyy­del­lä n 2070 ja 100 vuot­ta siitä eteen­päin viimeinenkin suo­ma­lainen on kuollut.

    Sama ongel­ma kos­kee koko valkoista maail­maa ja se on johtanut siihen, että val­taan nousee yksilöitä, jot­ka pyrkivät vas­taa­maan haas­teeseen ja luo­maan uudet­staan valkois­t­en johta­man maailman

    Toinen ongel­ma on lib­er­aalin markki­na­t­alouden agen­dan muut­tumi­nen län­si­mais­sa. Ennen pyrit­ti­in levit­tämään hyv­in­voin­tia kaikki­in kansanker­roksi­in, mut­ta ei enää.

    Trumpin poli­ti­ik­ka pyrkii yhteiskun­taan, jos­sa ovat voimas­sa viidakon lait ja vain vahvim­mat pär­jäävät. Se tuot­taa paljon häviäjiä ja pop­ulis­mi saa voimansa epä­toivos­ta eli mikä tahansa vai­h­toe­hto käy, kos­ka mikään enti­nen ei tuo­ta hyvinvointia

    1. Liian van­ha:
      Län­si­mais­sa suurin ongel­man aiheut­ta­ja on ns valkoisen miehen syndrooma.
      Valkoinen mies ei ole nää maail­man valtias.USAssa Oba­man val­in­ta pres­i­den­tik­si­herät­ti valkoiset miehet.
      etenkin kun seu­raavak­si pres­i­den­tik­si oli nouse­mas­sa nainen.

      Muutenkin valkoisen miehen ongel­mana on näivet­tymi­nen ja kuolem­i­nen sukupu­ut­toon. Suomenkin viimeinen kan­ta­suo­ma­lainen syn­tyy nykyisel­lä syn­tyvyy­del­lä n 2070 ja 100 vuot­ta siitä eteen­päin viimeinenkin suo­ma­lainen on kuollut.

      Sama ongel­ma kos­kee koko valkoista maail­maa ja se on johtanut siihen, että val­taan nousee yksilöitä, jot­ka pyrkivät vas­taa­maan haas­teeseen ja luo­maan uudet­staan valkois­t­en johta­man maailman

      Toinen ongel­ma on lib­er­aalin markki­na­t­alouden agen­dan muut­tumi­nen län­si­mais­sa. Ennen pyrit­ti­in levit­tämään hyv­in­voin­tia kaikki­in kansanker­roksi­in, mut­ta ei enää.

      Trumpin poli­ti­ik­ka pyrkii yhteiskun­taan, jos­sa ovat voimas­sa viidakon lait ja vain vahvim­mat pärjäävät.Se tuot­taa paljon häviäjiä ja pop­ulis­mi saa voimansa epä­toivos­ta eli mikä tahansa vai­h­toe­hto käy, kos­ka mikään enti­nen ei tuo­ta hyvinvointia

      hyvin san­ot­tu. Nythän on jois­sain speku­loitu sil­lä, että entisen itä-blokin maat saat­taisi­vat pyrk­iä yhden­tymään Venäjän fed­er­aa­tion suuntaan.

      elämme totis­es­ti mie­lenki­in­toisia aikoja.

    2. http://www.soininvaara.fi/2011/08/06/miten-kay-euroopan/

      mut­ta tuo visio soin­in­vaar­al­ta on mielestäni mestarillinen.

      Entä sit­ten jos hiipuisimme, jos vastapain­ok­si saisimme ren­non elämän? Jos meille tulisi perus­tu­loa kan­nat­ta­va min­i­mal­is­tipuolue, äänestäisin heti. Kokoomus­ta en ikinä äänestäisi.

  46. Tuo viidakon-laki-talous­poli­ti­ik­ka on johtanut siihen, että palka­nsaa­jia on alet­tu puris­taa eri­laisil­la pakkokeinoil­la parem­paan tuottavuuteen.Työpäivät ovat pidentyneet,vapaa-aika vähen­tynyt ja irti­sanomiskyn­nys­tä pyritään kaikin keinoin madal­ta­maan. Pakkoyrit­täjyys, silp­putyöt, pätkä­työt etc vähen­tävät luot­ta­mus­ta demokra­ti­aan ja yhteiskuntaan.

    Palkat­toman työn määrä on räjähtänyt käsi­in ja niin­pä jopa 500000 ihmistä tekee joka vuosi palkaton­ta työtä ja se syö palkkatyötä.

    Työt­tömien määräkin on räjähtänyt TEM mukaan ns laa­ja työt­tömyys on jo n 400000 ihmistä

    Epä­var­muus osaltaan johtaa syn­tyvyy­den lasku­un eli nopeut­taa valkoisen miehen sukupuuttoa.

    Ja kun kat­soo, kuka ajaa tuo­ta työe­hto­jen heiken­tämistä niin se näkyy kansalle eli­it­tinä. Holm­ström, Häkämies, Orpo, Sip­ilä etc näkyvät kansalle eliittinä. 

    Toinen ongel­ma on duu­nar­i­taus­tais­ten kansane­dus­ta­jien, min­is­terei­den ja virkami­esten häviäminen

    Niin­pä liki puo­let kansas­ta on vail­la edus­ta­jaa hallinnos­sa ja niin­pä he eivät käsitä mitään puolen kansan elämästä.

    Suomes­sa luot­ta­mus hallintoon on rom­ah­tanut eniten OECD maista https://www.mustread.fi/blogit/suomalaisten-luottamus-hallituksiin-on-romahtanut/

  47. Toinen ongel­ma on yhteiskun­nan jakau­tu­mi­nen. Viidakon-laki-yhteikun­nas­sa vah­vat hal­lit­se­vat ja toisel­la puolel­la rajoite­taan vapauk­sia ja lisätään holhousta.
    Myöskin hallinto jakaan­tuu, virkamiehet, poli­itikot ja yri­tys­ten johto valikoituu ns eli­itistä ja yhä harvem­pi päät­täjä ymmärtää vähän tai ei ollenkaan alalu­okkien elämästä

    Sosi­aal­i­tur­van uud­is­t­a­mi­nen perus­tuu siihen, että yhä tarkem­min kytätään mitä ihmi­nen tekee .Byrokra­ti­aa lisätään ja ran­gais­tusten määärä kas­vaa, kun virkamiehel­lä on val­ta tehdä mieli­v­al­taisia päätök­siä ja niihin jopa kannustetaan

    Tämä alalu­ok­ka syn­tyy noista pieni­palkkaista työtä teke­vistä, pien­tä eläket­tä saav­ista ja työttömistä
    Joskus tun­tuu siltä, että eli­it­ti käy kisaa, kuka kek­sii parhaim­man kyykytystavan

    SE näkyy myös OECDn tutkimuk­ses­ta, luot­ta­mus päät­täji­in on Suomes­sa rom­ah­tanut eniten OECD maista

    https://www.mustread.fi/blogit/suomalaisten-luottamus-hallituksiin-on-romahtanut/

  48. Täy­tyy sanoa, että vaik­ka soikku on saanut oman sap­peni kiehu­maan usein, niin ajatel­la se osaa. Nykään ajat­te­len val­ta­van monista asioista, kuten soikku vau­raudessa ja ajassa.

  49. Mie­lenki­in­toiset ajat edessä. PIGS-maat kuses­sa. Nyt Suo­mi pysyvään lasku­un. Kovim­mat kasvu­lu­vut autori­taari­sis­sa maissa.

    Se taisi sit­ten olla siinä?

Vastaa käyttäjälle GOLAJTTI Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.