Kaupunkiympäristölautakunta 28.8.2018

Tämä raport­ti tulee vähän myöhään. Viikon­lop­pu meni Tam­pereel­la perus­tu­lon merkeissä

Talousarvioe­hdo­tus 2019 ja talous­su­un­nitel­ma 2019 – 2021

Nämä menevät nyky­isin niin tiukasti raamin mukaan, että tässä vai­heessa ollaan vähän kädet­tömiä. Kun­non vään­töä saadaan aikaan, kun investoin­tio­hjel­maa ryhdytään kohdis­ta­maan hankkeisiin.

Muu­ta­ma huomio:

Kun investoin­te­ja rajoite­taan ja asun­to­tuotan­toa halu­taan kuitenkin ylläpitää, säästetään puis­toista. Se on todel­la tyh­mää. On kyse vähän jopa kil­pailukyky-kysymyk­sistä, vaik­ka veropo­h­jas­ta ei näis­sä kohdis­sa koskaan saakaan puhua.

Raken­nus­valvon­ta pitäisi saa­da net­to­bud­jet­ti­in, jol­loin se rak­en­tamisen vilka­stues­sa voi kas­vav­il­la tuloil­laan palkata lisää väkeä. Nyt joudu­taan vain piden­tämään jonoja.

Helsin­gin pitäisi pystyä tekemään myös nopeasti päätös asun­to­tuotan­toa mah­dol­lis­tavista infrain­vestoin­neista, jos rak­en­tamisen vauhti naa­pureille hidas­tuu. Vapau­tu­vas­ta kap­a­siteetista pitäisi ottaa kop­pia ja nopeut­taa asun­to­tuotan­toa Helsingissä.

Helsinginkadun katusu­un­nitel­mat

Län­tisen Bra­henkadun ain­oas­ta pyöräti­estä tehdään yksisu­un­tainen, joten toiseen suun­taan aje­taan ajo­radal­la. Kuinka­han real­is­tista tämä on eri­tyis­es­ti, kun Suomes­sa ei ole liiken­nemerkkiä, joka kieltää aja­mas­ta väärään suuntaan

Öster­sun­domin yhteinen yleiskaava

Jos kan­natamme demokra­ti­aa, näin yleiskaavo­ja ei pidä tehdä. Tämä pitää hyväksyä saman­sisältöisenä kolmes­sa kun­nas­sa, eli siihen ei voi tehdä muu­tok­sia tai se kaatuu.

Ymmärtääk­seni Öster­sun­domi­in ei saa aloit­taa mit­tavaa rak­en­tamista, ennen kuin sito­va päätös raideli­iken­teestä on tehty. Ei tai­da tul­la 20 vuo­teen. Kai siel­lä kuitenkin jotain pitäisi saa­da rak­en­taa. Tämän kaa­vat­alous on tolkut­tomasti miinuksella.

Pyöräväylien talvi­hoidon parantaminen 

Kokeilut ovat osoit­ta­neet har­ja­suo­lauk­sen ylivoimais­es­ti parhaak­si keinok­si. Nyt on siis tieto. Puut­tuu vain rahat.

Falkul­lan tilan tark­istet­tu ase­makaa­van muutosehdotus

Malmin lento­ken­tän tienoo­ta ale­taan lait­taa kun­toon lento­ken­tän poistuessa.

Lau­takun­nan 21.11 näyt­teille aset­ta­ma kaava­muu­tos on tul­lut lausun­noil­ta ja siihen on tehty vähäisiä muutoksia

Mau­nun­nevantie 3:n asemakaava

Tämän lähetimme tämän pienen täy­den­nyskaa­van lausun­noille 30.1.2018. Yksi muis­tut­ta­ja oli sitä mieltä, ettei saisi rak­en­taa noin kaupunki­mais­es­ti. Esi­tys­tä ei ole muutet­tu. Sata asukas­ta lisää Helsinkiin.

Malmin lento­kent­tä vuokrataan Full­steam Agen­cylle suur­ta­pah­tu­maa varten

Vuokrana nyhtäistään 90 sent­tiä myy­dy­istä lipuista. Lis­tatek­stistä ei selvin­nyt, minkälais­es­ta tapah­tu­mas­ta on kyse. Lento­kent­täalue sovel­tuu suu­ta­pah­tu­mi­in hyvin ennen kuin se raken­netaan, mut­ta aika surkeat yhtey­det sinne on. Bus­sikul­je­tus Malmin asemalta?

 

 

 

 

 

28 vastausta artikkeliin “Kaupunkiympäristölautakunta 28.8.2018”

  1. Yksisu­un­taiset pyöräti­et ovat tule­vaisu­us. Sähköpyörien yleistyessä nopeudet kas­va­vat niin paljon, että pyöräil­i­jät on saata­va ajo­radan tasolle pois kak­sos­rat­taiden ja flexikoirien miinoitteesta.
    Kestänee 30 vuot­ta ennen kuin suo­ma­laiset oppi­vat käyt­tämään yksisu­un­taisia pyöräteitä, mut­ta jostain se on aloitettava.

    1. Sähköpyöräil­i­jä viime sun­nun­taista:
      Yksisu­un­taiset pyöräti­et ovat tule­vaisu­us. Sähköpyörien yleistyessä nopeudet kas­va­vat niin paljon, että pyöräil­i­jät on saata­va ajo­radan tasolle pois kak­sos­rat­taiden ja flexikoirien miinoitteesta.
      Kestänee 30 vuot­ta ennen kuin suo­ma­laiset oppi­vat käyt­tämään yksisu­un­taisia pyöräteitä, mut­ta jostain se on aloitettava.

      Aivan kam­mot­ta­va kehi­tys­su­un­ta. Auto vie koko tien ja sil­lä toiselle puolelle tietä siir­tymi­nen on vain pyöristysvirhe. Jalankulk­i­ja voi kiertää liiken­neval­oista, ja kun kulkunopeus on niin hidas, viive ei merk­itse juuri mitään. 

      Sen sijaan pyöräil­i­jälle tien toiselle puolelle vai­h­t­a­mi­nen jostain liiken­neval­o­jen yliku­lus­ta piden­tää mat­ka-aikaa merkittävästi. 

      Minä ajan pyöräti­etä nyt ja aina sil­lä puolel­la kat­ua mikä on käytän­nöl­lis­in­tä, enkä mitään yksisu­un­taisia kaistoja.

  2. “Pyöräväylien talvi­hoidon parantaminen

    Kokeilut ovat osoit­ta­neet har­ja­suo­lauk­sen ylivoimais­es­ti parhaak­si keinok­si. Nyt on siis tieto. Puut­tuu vain rahat.”

    Har­ja­suo­lauk­sen hin­ta­lap­pu kilo­metriä kohden on samaa luokkaa kuin autokaisto­jen suo­lauk­sel­la. Kumpaa pri­or­isoi kaupun­ki, jon­ka strate­gias­sa liikku­mis­muodot menevät järjestyk­sessä käve­ly, pyöräi­ly, joukkoli­ikenne, yksi­ty­isautoilu. Täl­lä het­kel­lä varat menevät noin 99,9%:sti autokaisto­jen suo­lauk­seen. Ja kau­pan päälle saadaan nas­toil­la pilalle raaste­tut kadut sekä pölyp­il­vet puolek­si vuotta.

  3. Raken­nus­valvon­nan tarkas­tus­toim­intaa ei käytän­nössä nykyään edes ole, etenkin suuret raken­nus­li­ik­keet saa­vat huseer­a­ta ihan miten huvit­taa. Raken­nus­li­ik­keet voivat jät­tää raken­nus­lu­van ja suun­nitelmien mukaisia töitä kokon­aan tekemät­tä ja ilmoit­taa valmi­ik­si kohtei­ta jot­ka ovat täysin kesken, jopa niin paljon että asukkaiden ja käyt­täjien tur­val­lisu­us vaaran­tuu. Sit­ten raken­nus­valvon­nas­sa vain nos­tel­laan olka­päitä että “pitäähän mei­dän luot­taa urakoit­si­jaan” kun eivät itse edes viit­si tarkas­taa onko kohteet valmi­ita, vaan leimat lyödään paperi­in ilmeis­es­ti käymät­tä kohteis­sa (mm. uusis­sa talois­sa saat­taa kaitei­ta puut­tua, pois­tu­misti­et tekemät­tä ja tukos­sa jne). Helsin­gin raken­nus­valvonnnan toimin­nas­ta pitäisi teet­tää ulkop­uolisel­la tahol­la selvi­tys, muis­sa kaupungeis­sa ei täl­laista tapah­du, mut­ta Helsingis­sä raken­nus­valvon­taa johde­taan näköjään muu­ta­man suuren raken­nus­li­ik­keen pääkonttorista.

    1. Uud­isko­hteeseen 6 vuot­ta sit­ten muut­ta­neen, tilanne oli että valvo­ja sanoi osta­jien kok­ouk­ses­sa, että hänel­lä on 18 työ­maa­ta valvot­ta­vana samanaikaises­ti, eli n. 2 tuntia/viikko… Siinä ei ehdi kuin kat­soa että papereis­sa on oikeat stan­dard­it mainit­tuna ja leimat tms. paikallaan, ei valvo­ja ehdi työ­mail­la rak­en­tamista valvomaan.

  4. Yksisu­un­taiset pyörätiet/kaistat on hyviä ja pl. tosi vilkkaat väylät on kadul­la pyöräi­lykin yleen­sä ok. Las­ten kanssa pyöräil­lessä ajo­radal­la kulkem­i­nen kuitenkin on ikävää. Las­ta ei halua ajo­radalle ja itse ei jalka­käytäväl­lä saa ajaa, eli ei voi ajaa lapsen lähel­lä. Lisäk­si ajo­radal­la tun­tee jäävän­sä jalkoi­hin, tai siis auton renkaisi­in, kun on pakko men­nä samaa vauh­tia jalka­käytäväl­lä kulke­van lapsen kanssa. Jatkos­sa me var­maan koite­taan kiertää tuo Brahenkatu.

  5. Karsean näköisiä puis­to­ja tulee nyt kun puo­let pin­ta-alas­ta on asfalt­tia. Todel­la surkeaa, että puutkin istute­taan pie­neen ympyrään keskelle asfalt­tia. Mikä ihmeen jenkkighet­to-unel­ma näil­lä suun­nit­telijoil­la oikein on? Jo Helsingistä löy­ty­isi miel­lyt­täviä euroop­palaiseen kult­tuuriper­in­töön nojau­tu­via puis­to­ja, mut­ta meil­lä ihanteet haetaan jostain räp­pivide­oll­ta. Las­kee alueen arvos­tus­ta merkit­tävästi, kun laatupoikkea­ma on noin suuri kun tul­laan van­has­ta keskus­tas­ta. Sin­nemäestä jää ruma jäl­ki Helsinki­in, kun ei vaa­di mitään laatua.

  6. Kär­jistän vähän mut­ta Vihreät on itse valin­neet investoin­nit pyöräin­fraan tärkeäm­mäk­si kuin puis­toi­hin. Pyöräil­i­jät ovatkin eri­tyisen akti­ivista porukkaa joskus jopa ärsyt­tävyy­teen saakka. 

    Suomes­sa puis­to­jen akti­ivi käyt­täjät kuten lapset, van­huk­set ja laita­puolen kulk­i­jat eivät ole usein niin aggres­si­ivisia kun­nal­lispoli­ti­ikas­sa ainakaan ver­rat­tuna fil­lari lobbajiin

    Sitä­pait­si alku kiireessä investoin­nit usein kohdis­tu­i­v­at vääri­in paikkoi­hin esim. Karhusaa­reen. Toisek­si pyöräteitä on paran­nel­tu paikois­sa jois­sa oli valmi­ik­sisuh­teel­lisen toimi­va ratkaisut esim pääradan suun­tainen väylä. Kol­man­nek­si oikeasti tärkeät pyöräti­et Helsinginkadul­la tai tule­va Hämeen­tiel­lä oli­si­vat tulleet jokat­a­pauk­ses­sa, ehkä vähän hitaammin. 

    Vähempikin bud­jet­ti olisi riit­tänyt pyögäi­lyyn ainakin aluk­si ja ehkä sil­loin puis­to­bud­jetista ei olisi tarvin­nut leika­ta niin paljon

    1. Pyöräil­i­jä:

      Vähempikin bud­jet­ti olisiri­it­tänyt pyögäi­lyyn ainakin aluk­si ja ehkä sil­loin puis­to­bud­jetista ei olisi tarvin­nut leika­ta niin paljon

      Katu­jen rak­en­t­a­mi­nen Kes­ki-Pasi­lan alle 120 miljoon­aa, Sörnäis­ten tun­neli 130 miljoon­aa, Hert­toniemen liiken­nejär­jeste­lyt reilut 100 miljoonaa, … 

      Samal­la kun pyöräi­lyn infran päivit­tämiseen koko kaupun­gin alueel­la käytetään 10 — 20 miljoon­aa vuodessa.

      Eli kyl­lä puis­tora­hat menevät yksiselit­teis­es­ti yksi­ty­isautoilun infran rakentamiseen.

      Siitä huoli­mat­ta, että alle puo­let talouk­sista omis­taa enää auton, autol­la kul­je­tut kilo­metrit laske­vat jatku­vasti, kaupun­gin strate­gias­sa kulkemisen pri­or­isoin­ti on käve­ly — pyöräi­ly — julkiset — yksi­ty­isauto, vain noin viides­osa matkoista tehdään yksi­ty­isautol­la, auto­jen nastarenkail­la pilataan kaupun­gin ilma puolek­si vuodek­si, autoli­iken­teen päästöt tap­pa­vat vuodessa arvi­ol­ta 200 helsinkiläistä jne.

  7. “OS: Malmin lento­kent­tä vuokrataan Full­steam Agen­sylle suur­ta­pah­tu­maa varten

    Vuokrana nyhtäistään 90 sent­tiä myy­dy­istä lipuista. Lis­tatek­stistä ei selvin­nyt, minkälais­es­ta tapah­tu­mas­ta on kyse. Lento­kent­täalue sovel­tuu suu­ta­pah­tu­mi­in hyvin ennen kuin se raken­netaan, mut­ta aika surkeat yhtey­det sinne on. Bus­sikul­je­tus Malmin asemalta?”

    Malmin ase­mal­ta läh­tee per­jan­taina 16.30 ja 17.30 välil­lä viisi bus­sia Tat­tar­i­har­jun suun­taan Mat­ka-aika 12 min ml käve­ly 250 m. En tark­istanut yhetyt­tä esim.Pihlajamaäestä tai suo­raan Rautatientorilta,

    Näin maalaisjunt­ti­na, kotoisin kaukaa Hämeenkylän savipel­loil­ta en pitäisi näitä surkeina yhteyksinä.

    Olen ollut Malmin lento­ken­täl­lä suures­sa ylesö­ta­pah­tu­masa eli ilmailunäytäk­sessä parisen vuot­ta sit­ten. Väkeä oli paljon, ja silti löysin autolle hel­posti lail­lisen parkkipaikan. Lento­kent­täalue oli tietenkin sul­jet­tu autoil­ta. En tiedä, oliko jär­je­set­ty ylimäääräisiä bussikuljetuksia

    1. Uskoisin, että tuol­la tulee ole­maan 50 000 ihmistä. Ne vaa­ti­vat tuhat bus­sia ja tai vai­h­toe­htois­es­ti 0,5 neliök­ilo­metriä paikoi­tusti­laa, jos 3 h/auto.

      1. Osmo Soin­in­vaara:
        Uskoisin, että tuol­la tulee ole­maan 50 000 ihmistä. Ne vaa­ti­vat tuhat bus­sia ja tai vai­h­toe­htois­es­ti 0,5 neliök­ilo­metriä paikoi­tusti­laa, jos 3 h/auto.

        Malmin ken­tän vier­essä on päära­ta ja sen kolme ase­maa Mal­mi, Tapani­la ja Puis­to­la ovat kaik­ki käve­ly­matkan päässä Malmin ken­tästä. Paikallisju­nali­iken­net­tä vaikka­pa lauan­tai-iltapäivänä 5 min­uutin vuorovälil­lä. Käve­ly­mat­ka junal­ta ken­tälle 0,5–1,5 km riip­puen siitä minne päin kent­tää on menossa.

        Jo on ihme jos tämä ei ole riit­tävän hyvin jär­jestet­ty julki­nen liikenne Malmin ken­tän tapah­tu­mi­in. Tarvit­taes­sa vähän pitu­ut­ta lisää juniin.

      2. vk: Malmin ken­tän vier­essä on päära­ta ja sen kolme ase­maa Mal­mi, Tapani­la ja Puis­to­la ovat kaik­ki käve­ly­matkan päässä Malmin ken­tästä. Paikallisju­nali­iken­net­tä vaikka­pa lauan­tai-iltapäivänä 5 min­uutin vuorovälil­lä. Käve­ly­mat­ka junal­ta ken­tälle 0,5–1,5 km riip­puen siitä minne päin kent­tää on menossa.

        Jo on ihme jos tämä ei ole riit­tävän hyvin jär­jestet­ty julki­nen liikenne Malmin ken­tän tapah­tu­mi­in. Tarvit­taes­sa vähän pitu­ut­ta lisää juniin.

        Ei se nyt ihan noin mene. Lin­nun­ti­etä Malmin ase­mal­ta ken­tän pääraken­nuk­selle on 1,9 kilo­metriä, Tapani­lan ase­mal­ta 1,8 ja Puis­to­las­ta jo lähem­mäs 3 kilo­metriä. Ja käveli­jä ei kul­je lin­nun­ti­etä; Reit­tiopas ker­too käve­ly­matkak­si Malmin ase­mal­ta ken­tän pääraken­nuk­selle 2,8 kilo­metriä, Tapani­las­ta kolme.

        Kyl­lähän sen ter­ve ihmi­nen kävelee, mut­ta ei sitä kaupunkiym­päristössä voi hyväk­si joukkoli­iken­teek­si kutsua.

      3. arkkite­hti: Ei se nyt ihan noin mene. Lin­nun­ti­etä Malmin ase­mal­ta ken­tän pääraken­nuk­selle on 1,9 kilo­metriä, Tapani­lan ase­mal­ta 1,8 ja Puis­to­las­ta jo lähem­mäs 3 kilo­metriä. Ja käveli­jä ei kul­je lin­nun­ti­etä; Reit­tiopas ker­too käve­ly­matkak­si Malmin ase­mal­ta ken­tän pääraken­nuk­selle 2,8 kilo­metriä, Tapani­las­ta kolme.

        Kyl­lähän sen ter­ve ihmi­nen kävelee, mut­ta ei sitä kaupunkiym­päristössä voi hyväk­si joukkoli­iken­teek­si kutsua.

        Pääraken­nuk­selle? Jos tapah­tu­mas­sa on 50000 ihmistä niin var­maankaan tapah­tu­maa ei jär­jestetä päärakennuksessa…

        10000 askelta per päivä taitaa olla ter­veyssu­osi­tus. Sil­lä kävelee tapah­tu­maan hel­posti junal­ta, kaik­ki tapah­tu­maan tule­vat eivät liene liikun­tara­joit­teisia. Voi olla, että kent­tää ympäröivään aitaan pitää tehdä muu­ta­ma ylimääräi­nen portti.

        Yleisem­minkin ihmi­sistä on tul­lut kovin laisko­ja eikä omia jalko­ja (tai vaik­ka polkupyörää) viit­sitä käyt­tää. Siinä mielessä esim. ratikkapysäkkien har­ven­t­a­mi­nen on ter­ve­tul­lut­ta. THL:n mukaan miehistä 72% on yli­pain­ois­ia, nai­sista 63% (pain­oin­dek­si yli 25). Tarvit­semme ark­ili­ikun­taa ter­vey­den ylläpitämisek­si ja yli­pain­on vähentämiseksi.

      4. arkkite­hti: Ei se nyt ihan noin mene. Lin­nun­ti­etä Malmin ase­mal­ta ken­tän pääraken­nuk­selle on 1,9 kilo­metriä, Tapani­lan ase­mal­ta 1,8 ja Puis­to­las­ta jo lähem­mäs 3 kilo­metriä. Ja käveli­jä ei kul­je lin­nun­ti­etä; Reit­tiopas ker­too käve­ly­matkak­si Malmin ase­mal­ta ken­tän pääraken­nuk­selle 2,8 kilo­metriä, Tapani­las­ta kolme.

        Kyl­lähän sen ter­ve ihmi­nen kävelee, mut­ta ei sitä kaupunkiym­päristössä voi hyväk­si joukkoli­iken­teek­si kutsua.

        Tästt on jo tois­takym­men­tä miljoon­aa vuot­ta. Olin asioimas­sa Hieta­lah­denkadul­la ja min­un pitie men­nä Alek­sna­terinkadun meren­puoleiseen alkupäähän Ritar­i­huoneelle. Eipä vier­essä ollut ratikkaa; käve­len­pä Sock­man­nin edustalle. Eipähän tuos­ta enää pitkää matkaa ole; kävelin Ritar­i­huoneelle. Yhteen­sä 2 kilo­metriä, ja aikaa meni puoli tun­tia. — Nyt olen 65 vuo­tias ja klenkkainen. Mut­ta eivät­pä fes­tar­it juuri kiinnosta-.

      5. Osmo Soin­in­vaara:
        Uskoisin, että tuol­la tulee ole­maan 50 000 ihmistä. Ne vaa­ti­vat tuhat bus­sia ja tai vai­h­toe­htois­es­ti 0,5 neliök­ilo­metriä paikoi­tusti­laa, jos 3 h/auto.

        Kaipa hake­muk­ses­ta selviää, kun­ka mon­ta kävi­jää ja kuin­ka pitkälle ajalle. 50.000 yht­enä päivän on todel­la paljon, paljon jopa use­am­malle päivälle, Ja miten kul­je­tus­ta on ajateltu.

  8. Esi­tys­lis­tas­ta, liit­tyen pyöräväylien talvi­hoidon parantamiseen:
    “Kokeilun perus­teel­la har­ja­suo­laamisen vaki­in­nut­ta­mi­nen osak­si nor­maalia talvi­hoitoa on mah­dol­lista, mikäli yleis­ten aluei­den ylläpi­toon osoite­taan tarvit­ta­vat lisämäärära­hat. Nykyisel­lä määrära­hata­sol­la ja henkilöresurs­seil­la ei pyöräväylien tehostet­tua talvi­hoitoa eli har­ja­suo­laus­ta pystytä vaki­in­nut­ta­maan eikä kokeilua jatka­maan. … Vuo­den 2015 tarkas­tus­lau­takun­nan arvioin­tik­er­to­muk­ses­sa todet­ti­in, että kan­sain­välis­es­ti ver­rat­tuna pyöräi­lyn edis­tämisen henkilöresurssit ovat Helsingis­sä erit­täin pienet. Pitkäjän­teinen ja suun­nitel­malli­nen talvi­hoidon kehit­tämi­nen vaatii riit­tävää panostusta…”

    Raportin mukaan kaupun­gin talvi­hoidon bud­jet­ti olisi noin 24 miljoon­aa vuodessa. Tästä suurin osa kuluu autokaisto­jen suo­laamiseen ja muuhun ylläpi­toon. Samal­la kun autois­sa on nas­tat, joil­la kadut hio­taan pölyk­si. Eli rahat ovat ole­mas­sa. Ne vain pitää siirtää turhas­ta autokaisto­jen suo­laamis­es­ta pyöräväylien säädyl­liseen ylläpitoon.

    1. Koti-isä:
      Esi­tys­lis­tas­ta, liit­tyen pyöräväylien talvi­hoidon parantamiseen:
      “Kokeilun perus­teel­la har­ja­suo­laamisen vaki­in­nut­ta­mi­nen osak­si nor­maalia talvi­hoitoa on mah­dol­lista, mikäli yleis­ten aluei­den ylläpi­toon osoite­taan tarvit­ta­vat lisämäärära­hat. Nykyisel­lä määrära­hata­sol­la ja henkilöresurs­seil­la ei pyöräväylien tehostet­tua talvi­hoitoa eli har­ja­suo­laus­ta pystytä vaki­in­nut­ta­maan eikä kokeilua jatka­maan. … Vuo­den 2015 tarkas­tus­lau­takun­nan arvioin­tik­er­to­muk­ses­sa todet­ti­in, että kan­sain­välis­es­ti ver­rat­tuna pyöräi­lyn edis­tämisen henkilöresurssit ovat Helsingis­sä erit­täin pienet. Pitkäjän­teinen ja suun­nitel­malli­nen talvi­hoidon kehit­tämi­nen vaatii riit­tävää panostusta…”

      Raportin mukaan kaupun­gin talvi­hoidon bud­jet­ti olisi noin 24 miljoon­aa vuodessa. Tästä suurin osa kuluu autokaisto­jen suo­laamiseen ja muuhun ylläpi­toon. Samal­la kun autois­sa on nas­tat, joil­la kadut hio­taan pölyk­si. Eli rahat ovat ole­mas­sa. Ne vain pitää siirtää turhas­ta autokaisto­jen suo­laamis­es­ta pyöräväylien säädyl­liseen ylläpitoon.

      Katu­jen talvi­hoitoa tarvit­see ensisi­jais­es­ti julki­nen ja raskas liikenne.
      Henkilöau­tol­la pääsee kyl­lä huonos­sakin kelis­sä mut­ta bus­sili­ikenne on heti hal­vaan­tuneena kun on hiukankin liukkaampaa.

      1. Helsinki_hoi_älä_jätä: Katu­jen talvi­hoitoa tarvit­see ensisi­jais­es­ti julki­nen ja raskas liikenne.
        Henkilöau­tol­la pääsee kyl­lä huonos­sakin kelis­sä mut­ta bus­sili­ikenne on heti hal­vaan­tuneena kun on hiukankin liukkaampaa.

        Juuri näin, alkoi­han sitä löysää rahaa löy­tymään. Suo­lataan siis jatkos­sa vain bussien käyt­tämät väylät ja kai­stat ja las­ke­taan muiden väylien ja väylien osien hoitolu­ok­i­tus­ta. Säästyvil­lä miljoonil­la tekee ihmeitä kevyen liiken­teen väylien kun­nos­s­api­dos­sa, mihin har­ja­suo­laus on ylivoimais­es­ti tehokkain menetelmä.

        Onko virkami­esten vai poli­itikko­jen vas­tu­ul­la päät­tää, miten eri liikku­mis­muo­to­jen kesken talvi­hoidon 24 miljoon­aa jaetaan?

  9. Yksisu­un­tais­ten pyörätei­den merk­in­tää voisi tosi­aan selventää.

    Esimerkik­si Laut­tasaar­en­tiel­lä on Lemis­lah­den liit­tymään saak­ka ajo­radan vier­essä kulke­vat yksisu­un­taiset pyöräkai­stat molem­min puolin tietä. Kaistoil­la tulee (tai tuli) kuitenkin todel­la usein liiken­net­tä vas­taan väärään suuntaan. 

    Kaupungista Laut­tasaa­reen pyöräil­lessä ensim­mäiset asfalt­ti­in maalatut nuo­let ovat kai vas­ta mäen pääl­lä (joskin muutin hil­jat­tain pois Laut­tasaares­ta, eli tilanne saat­taa olla muuttunutkin).

    Jär­ki jotenkin sanoisi, että ihan jokaisen risteyk­sen jäl­keen ja tei­den alus­sa ja lopus­sa olisi syytä maala­ta asfalt­ti­in ajo­su­un­taa osoit­ta­va nuoli. Mik­sei muis­tu­tuk­sek­si samal­la sadan metrin välein mutenkin. Maali tuskin on hirveän kallista? Nuo Laut­tasaar­en­tien kai­stat ovat tehoste­tun talvi­huol­lon piiris­sä, eli talvel­lakin merkin­nät erottuisivat.

    Muuten olen sitä mieltä, että Helsin­ki muuttuu—hitaasti mut­ta varmasti—vuosi vuodelta mukavam­mak­si pyöräi­lykaupungik­si. Kiitos siitä!

  10. Niin kauan kun kokoomuk­sel­la ja demareil­la on enem­mistö, Helsingis­sä men­nään autot edel­lä. Ihan sama mitä niihin strate­gioi­hin on kir­jat­tu tai mitä tilas­tot sanoo. Muut liikku­mis­muodot elää muruilla.

    Viime vaaleis­sa Vapaavuoren henkilökult­ti ja Sin­nemäen suur­moskei­ja-toilailut upot­ti vihreät. Ehkä seu­raaval­la ker­ral­la sitten…

    1. Helsingis­sä on val­tu­us­tossa 85 paikkaa. Näistä kokoomuk­sel­la on 26 ja demareil­la 14. Yhteen­sä siis 40. Ei ole enem­mistöä kaksistaan.

      1. Osmo Soin­in­vaara:
        Helsingis­sä on val­tu­us­tossa 85 paikkaa. Näistä kokoomuk­sel­la on 26 ja demareil­la 14. Yhteen­sä siis 40. Ei ole enem­mistöä kaksistaan.

        Joo, mut­ta se on enem­män kuin vihreät ja vasem­mis­to. Tähän kun vielä lisätään pienem­mät puolueet kuten rkp, keskus­ta, per­sut ja siniset jot­ka liput­taa lähtöko­htais­es­ti aina ulkopaikkakun­ta­lais­ten ja yksi­ty­isautoilun puoles­ta niin käytän­nössä kokoomuk­sen ja demarien “enem­mistö” päät­tää sen mis­sä järjestyk­sessä mennään.

        Demarithan on tuos­sa se todel­li­nen veden­jaka­ja (kos­ka kokoomuk­selle kysymys on vah­vasti ide­ologi­nen — por­varin pitää päästä ovelta ovelle oma­l­la autol­la), ja valitet­tavasti hei­dän kaupun­ki- ja liiken­nepoli­ti­ik­ka on jäänyt sinne 60/70-luvuille (tyyp­il­listä demareille).

        Suurin ongel­ma on kuin­ka tietämät­tömiä ihmiset ovat kaupun­ki- ja liiken­nesu­un­nit­telus­ta. Tätä aihet­ta ei ava­ta kouluis­sa lainkaan vaik­ka voisin ajatel­la että sen perus­teet menisi jo yleis­sivistyk­sen puolelle.

  11. Yksisu­un­taisien pyörätei­den merk­it­semis­es­tä. On toki tot­ta että tieli­iken­nela­ki ei mah­dol­lista velvoit­tavaa liiken­nemerkkiä osoit­ta­maan kiel­let­tyä ajo­su­un­taa pyöräteil­lä. Mut­ta estääkö joku lait­ta­mas­ta opas­tavia kylt­te­jä? Tai aikaisem­min mainit­tu­ja maalat­tu­ja nuolia?

    Tun­tuu kuin vain työn­net­täisi­in pää pen­saaseen eikä edes yritetä saa­da hom­maa toimimaan.

  12. Kokeilut ovat osoit­ta­neet har­ja­suo­lauk­sen ylivoimais­es­ti parhaak­si keinok­si pyöräi­lyväylien talvi­hoitoon. Nyt on siis tieto. Puut­tuu vain rahat. Ja pyöräilijät.

  13. Helsinki­in halut­taisi­in kovasti rak­en­taa yksisu­un­taisia pyöräteitä, jot­ta niil­lä pää­sisi kaa­hamaan vapaasti muista tiel­läli­ikku­jista piittaamatta.

    Tule vaan mieleen, että mitenkäs nämä kuumakallet siihen suh­tau­tu­vat, jos käy niin että yksisu­un­taisel­la pyörätiel­lä joku sat­tuukin vahin­gos­sa aja­maan väärään suun­taan. Tai entä jos kak­si kuumakal­lea sat­tuu vastakkain?

    1. Pyöräväylien talvi­hoito:
      Kokeilut ovat osoit­ta­neet har­ja­suo­lauk­sen ylivoimais­es­ti parhaak­si keinok­si pyöräi­lyväylien talvi­hoitoon. Nyt on siis tieto. Puut­tuu vain rahat. Ja pyöräilijät.

      Mihin perus­tuu ole­tus, että jos pyöräi­lyväylä hoide­taan yhtä hyvin kuin vier­essä ole­va autokaista (eli siinä on kesäke­li läpi vuo­den), se EI houkut­telisi lisää pyöräilijöitä?

      Kuumakallet vas­takkain:
      Helsinki­in halut­taisi­in kovasti rak­en­taa yksisu­un­taisia pyöräteitä, jot­ta niil­lä pää­sisi kaa­hamaan vapaasti muista tiel­läli­ikku­jista piittaamatta.

      Ai samaan tyyli­in kuin autol­la nyky­isin tehdään? Autoil­la tämä muus­ta liiken­teestä välit­tämätön kaa­haami­nen mah­dol­lis­te­taan liiken­neval­oil­la, jot­ka estävät mui­ta liikku­jia tule­mas­ta tielle muu­ta­maa lyhyt­tä het­keä luku­unot­ta­mat­ta (jos on ensin painanut nappia).

      Jos ongel­ma tosi­aan on pyörätiel­lä liian kovaa aja­vat pyöräil­i­jät, mik­si autoil­i­jat toisaal­ta väk­isin halu­a­vat, että pyöräil­i­jöitä ei päästet­täisi autokaistalle. Pyörätiel­lä nopeusra­joi­tus on täs­mälleen sama kuin viereisel­lä autokaistal­la. Jopa kaupun­gin keskus­tas­sa on paljon 50 km/h rajoituk­sel­la ole­via katu­ja, mut­ta aika har­va pyöräil­i­jä pystyy sel­l­aiseen nopeu­teen. Autol­la sen voi saavut­taa muu­ta­mas­sa sekun­nis­sa siirtämäl­lä oikeaa jalkaa hie­man alemmas.

      Toisaal­ta kevyen liiken­teen väylät ovat suurim­mak­si osak­si luokat­tomas­sa kun­nos­sa, täyn­nä railo­ja, halkeamia, kuop­pia ja reunakiviä. Ajami­nen viereisel­lä täysin tasaisel­la autokaistal­la on siihen ver­rat­tuna suuri nautin­to. Olkoonkin, että jo yhden tal­ven aikana uusi pin­noite on raastet­tu nas­toil­la karkeaksi.

Vastaa käyttäjälle Koti-isä Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.