Eräs selitys Suomen pitkään lamaan

Juu­tuin Twit­ter-väit­te­lyyn sii­tä, onko nousu­kau­den yli­kuu­men­ta­mi­nen veron­alen­nuk­sil­la hyvää talouspolitiikkaa:

 

Osmo Soi­nin­vaa­ra‏ @OsmoSoininvaara 21. elok.

LisääJos vasem­mis­ton on nousu­kau­del­la vai­keuk­sia säi­lyt­tää malt­ti meno­jen lisäyk­ses­sä, on oikeis­ton yhtä vai­kea hil­li­tä itse­ään vero­jen alen­ta­mi­sen kans­sa. Suo­men talous on tuhot­tu kak­si ker­taa (1989 ja 2007) nousu­kau­teen sijoi­te­tuil­la veronalennuksilla.

32 vas­taus­ta 60 uudel­leentwiit­taus­ta 454 tykkäystä 

 

 

Vas­taa

 

Täs­sä vähän perus­teel­li­sem­pi ana­lyy­si samas­ta asias­ta. Vuo­den 1990 tuna­roin­ti on oma surul­li­nen lukun­sa, jos­sa myö­tä­syklis­tä talous­po­li­tiik­kaa täy­den­net­tiin kata­stro­faa­li­sel­la vah­van mar­kan poli­tii­kal­la, joten ei sii­tä enem­pää. Kes­ki­tyn 2000-luvun puo­li­vä­lin tunarointiin.

Olen otta­nut tähän työ­voi­ma­kus­tan­nuk­set työ­tun­tia koh­den indek­soi­tu­na pitäen perus­vuo­te­na vuot­ta 2004. Myön­nän, että olen valin­nut perus­vuo­den tar­koi­tuk­sel­li­ses­ti tuke­maan hypo­tee­sia­ni.  Kuvan tar­koi­tuk­se­na on osoit­taa, että Suo­men kil­pai­lu­ky­ky vau­rioi­tui pahas­ti nousu­kau­den palk­kain­flaa­tion vuok­si. Itse asias­sa koko­nais­tuo­tan­non sukel­lus jat­kui jok­seen­kin yhtä kau­an kuin tuo kil­pai­lu­ky­vyn mene­tys, mut­ta tätä en väi­tä suo­raan kausaaliseksi.

Myön­nän, että kuva vetää vähän kotiin­päin, kos­ka Sak­san kes­ki­palk­ko­ja pai­noi­vat alas Hartz ‑refor­mit, mut­ta kyl­lä Sak­sa paran­si niil­lä myös kilpailukykyään.

Joku parem­pi eko­no­met­rik­ko arvioi­koon, kuin­ka pal­jon tuos­ta vuo­sien 2000-luvun puo­li­vä­lin yli­kuu­me­ne­mi­sen tuot­ta­mas­ta palk­kain­flaa­tios­ta joh­tui myö­tä­sykli­ses­tä talous­po­li­tii­kas­ta.  Vää­rään suun­taan se joka tapauk­ses­sa vaikutti.

Suo­men veron­alen­nuk­set eivät tie­ten­kään aiheut­ta­neet kv. finans­si­krii­siä, mut­ta hei­ken­si­vät olen­nai­ses­ti Suo­men toi­pu­mis­ta sii­tä. Sen ei pitäi­si olla kenel­le­kään yllä­tys, että nousu­kaut­ta seu­raa laskukausi.

Suo­ma­lai­nen käy­tän­tö, jos­sa pal­kat nouse­vat työ­voi­ma­pu­lan aika­na mut­ta eivät las­ke las­kusuh­dan­tees­sa, on vähän huo­no yhteis­va­luu­tan aika­na. Ennen asia hoi­det­tiin deval­voi­mal­la, nyt pitäi­si teh­dä sisäi­nen devalvaatio.

Jous­ta­mat­to­muus on kir­joi­tet­tu työ­eh­to­so­pi­muk­siin. Jos yri­tys nos­taa palk­ko­jaan yli työ­eh­to­so­pi­muk­sen vaa­ti­mus­ten pai­ka­tak­seen työ­voi­ma­pu­laa – kuten Lidl tekee nyt Hel­sin­gis­sä – se ei saa tilan­teen tasaan­nut­tua pala­ta TES:n mukai­siin palk­koi­hin. Yleis­ko­ro­tuk­set on teh­tä­vä myös noi­hin TES:n ylit­tä­viin palk­koi­hin. AY-liik­keen kapea-alai­sen edus­val­von­nan kan­nal­ta kat­sot­tu­na tämä on ymmär­ret­tä­vää, mut­ta se voi joh­taa pit­kiin las­ku­kausiin, kuten joh­ti kym­me­nen vuot­ta sit­ten. Kun näin on, pitäi­si kaik­kea yli­kuu­me­ne­mis­ta vält­tää kei­nol­la mil­lä hyvän­sä. Nyt esi­mer­kik­si pitäi­si mie­luum­min nos­taa kuin las­kea veroja.

Jos meil­lä oli­si kykyä tar­vit­taes­sa sisäi­siin deval­vaa­tioi­hin, voi­sim­me yrit­tää pon­nek­kaam­min pus­kea nousu­kau­den aika­na työt­tö­myyt­tä mah­dol­li­sim­man alas ja palaut­taa töi­hin nii­tä, jot­ka ovat pudon­neet jo peruut­ta­mat­to­man oloi­ses­ti pois työmarkkinoilta.

Sisäi­nen deval­vaa­tio on sekin aika han­ka­la, kos­ka monen vel­kai­sen koti­ta­lou­den tilan­ne voi pahen­tua kohtuuttomasti.

Oli­ko­han se Euroon liit­ty­mi­nen sit­ten­kään järkevää?

45 vastausta artikkeliin “Eräs selitys Suomen pitkään lamaan”

  1. Kor­kea­suh­dan­tees­sa palk­ko­ja ei pitäi­si nos­taa. Sil­loin duu­na­rin kuu­luu paran­taa elin­ta­so­aan hakeu­tu­mal­la parem­pi­palk­kai­siin töi­hin. Sil­loin­han nii­tä on tar­jol­la. Tämä mah­dol­lis­taa dynaa­mi­suu­den työ­mark­ki­noil­la ilman, että kenen­kään palk­ka alenee.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. K‑Veikko:
      Kor­kea­suh­dan­tees­sa palk­ko­ja ei pitäi­si nos­taa. Sil­loin duu­na­rin kuu­luu paran­taa elin­ta­so­aan hakeu­tu­mal­la parem­pi­palk­kai­siin töi­hin. Sil­loin­han nii­tä on tar­jol­la. Tämä mah­dol­lis­taa dynaa­mi­suu­den työ­mark­ki­noil­la ilman, että kenen­kään palk­ka alenee.

      Käy­tän­nös­sä täl­lai­nen jous­ta­va siir­ty­mi­nen parem­pi­palk­kai­sen työn peräs­sä on mah­dol­lis­ta vain vähem­mis­töl­le työn­te­ki­jöis­tä, lähin­nä yksi­tyi­sen sek­to­rin asian­tun­ti­ja­teh­tä­vis­sä työs­ken­te­le­vil­le kor­kea­kou­lu­te­tuil­le. Jul­ki­sen sek­to­rin työn­te­ki­jöi­den ansio­ta­so ei voi nous­ta miten­kään muu­ten kuin ammat­tiyh­dis­tys­liik­keen jouk­ko­voi­man avulla.

      En ole innos­tu­nut sel­lai­ses­ta talous­kas­vus­ta, joka jät­tää yhä suu­rem­man osan ihmi­sis­tä pait­si talous­kas­vun hedelmistä.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. @ Mik­ko Num­me­lin 27.8.2018 at 10:34

        > Jul­ki­sen sek­to­rin työn­te­ki­jöi­den ansio­ta­so ei voi
        > nous­ta miten­kään muu­ten kuin ammattiyhdistysliikkeen
        > jouk­ko­voi­man avulla

        Pitää ymmär­tää, että jul­ki­sen sek­to­rin teh­tä­vä ei ole elät­tää työn­te­ki­jöi­tään (vaan tuot­taa tie­tyt “pal­ve­lut”). Tie vau­rau­teen ja hyvään toi­meen­tu­loon ei saa kul­kea jul­ki­sen sek­to­rin oves­ta. “Val­tion lei­pä on kapea mut­ta pit­kä”; nän sen olla pitää.

        – Tie­ten­kin toi­min­nan pitää olla jär­ke­vää. Jos tiet­ty funk­tio saa­daan tuo­tet­tua hal­vem­min yhdel­lä hyvä­palk­kai­sel­la vir­ka­mie­hel­lä kuin kol­mel­la huo­no­palk­kai­sel­la, on luon­nol­li­ses­ti valit­ta­va hyväpalkkainen.

        On syn­ty­nyt tilan­ne, että vir­ka­mie­het kes­ke­nään neu­vot­te­le­vat omis­ta pal­kois­taan. Täl­lai­nen menet­te­ly joh­taa kor­kei­siin palk­koi­hin, val­tion vel­kaan­tu­mi­seen ja lopul­ta talou­den romah­duk­seen. Näin ei saa olla. Palk­ko­jen pitää mää­räy­tyä yksi­tyi­sel­lä sek­to­ril­la ja pyö­rö­ovi yksi­tyi­sen ja jul­ki­sen välil­lä pitää koko ajan olla liikkeessä.

        Jul­ki­sen sek­to­rin pitää vähen­tää työ­voi­maan­sa kor­kea­suh­dan­tees­sa. Sil­loin kun yksi­tyi­nen sek­to­ri käy yli­kier­rok­sil­la ja pal­kat mei­naa­vat kara­ta käsis­tä, on jul­ki­sen sek­to­rin ojen­net­ta­va aut­ta­va käsi ja tar­jot­ta­va kaik­ki mah­dol­li­nen työ­voi­ma tuot­ta­maan kan­san­tu­loa. Osa näis­tä yksi­tyi­sel­le siir­ty­jis­tä voi hyö­dyn­tää osaa­mis­taan tar­joa­mal­la jul­ki­sia pal­ve­lu­ja yksi­tyi­sel­lä sektorilla.

        – (Lois­ta­va esi­merk­ki täs­tä on Onni­Bus­sin omis­ta­ja, joka siir­tyi VR-viras­tos­ta yksi­tyi­sel­le puo­len tar­joa­maan samaa palvelua.)

        Kun pyö­rö­ovi yksi­tyi­sen ja jul­ki­sen sek­to­rin välil­lä on koko ajan liik­kees­sä, jul­ki­nen palk­ka­ta­so mää­räy­tyy yksi­tyi­sel­lä puo­len.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. Mik­ko Num­me­lin:
        En ole innos­tu­nut sel­lai­ses­ta talous­kas­vus­ta, joka jät­tää yhä suu­rem­man osan ihmi­sis­tä pait­si talous­kas­vun hedelmistä. 

        Ok. Lope­te­taan uusien syö­pä­lääk­kei­den, tie­to­ko­ne­pro­ses­so­rei­den ja ohjel­mis­to­jen kehi­tys. Maa­il­ma on val­mis, ei tart­te pelas­taa nykyis­tä suu­rem­paa osaa leu­ke­mi­aan sai­ras­tu­vis­ta lap­sis­ta. Nykyi­nen hoi­to­pa­let­ti piisaa.

        Olen var­maan sydä­me­tön kun minus­ta nime­no­maan fik­suim­pia pitäi­si kan­nus­taa vaih­ta­maan fir­maa nykyis­tä useam­min. Teo­rias­sa paras­ta palk­kaa pys­tyy mak­sa­maan se työ­nan­ta­ja, jon­ka tuo­tan­to tuot­taa eni­ten lisä­ar­voa (voit­toa). Mitä useam­mal­le syö­pää sai­ras­ta­val­le ja mitä enem­män lisäe­lin­vuo­sia lää­ke­teh­taan uusi tuo­tos tar­jo­aa, sitä suu­rem­paa lisä­ar­voa se luo maa­il­maan. Ja sitä enem­män me kan­sa­lai­si­na sii­tä voim­me hyvil­lä mie­lin maksaa.

        On erit­täin­kin hyö­dyl­lis­tä, että par­haat voi­mat kes­ki­te­tään sin­ne mis­sä niis­tä saa­daan eni­ten iloa ja hyö­tyä. Ihan tur­ha pitää Tee­mu Selän­teet mes­tik­ses­sä kun hei­dät voi lähet­tää NHL:ään, jos­sa sekä Teuk­ka (isom­man pal­kan ansios­ra), että suu­rem­pi mää­rä kat­so­jia pää­see naut­ti­maan sii­tä taidosta.

        Vaik­ka 80% väes­tös­tä pysyi­si pai­kal­laan, he hyö­ty­vät sil­ti niis­tä tuot­teis­ta ja pal­ve­luis­ta joi­ta se 20% tuot­taa tehok­kaa­min kun jen­gi vaih­taa mah­dol­li­sim­man tuot­ta­vaan ja mah­dol­li­sim­man kova­palk­kai­seen työhön.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  2. Kaik­ki ajat ovat hyviä vero­jen alen­ta­mi­seen. Se pitää teh­dä aina kun sii­hen on poliit­ti­nen mah­dol­li­suus. Löy­tyy kyl­lä riit­tä­väs­ti polii­tik­ko­ja, joi­den mie­les­tä 100% oli­si sel­lai­nen hyvä veroaste.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  3. Yri­tyk­sien kan­nat­tai­si yrit­tää vaih­taa pal­kan­ko­ro­tuk­set bonuk­siin, jot­ka riip­pu­vat vaik­ka­pa yri­tyk­sen tulok­ses­ta. Toki täl­lai­sen bonuk­sen pitäi­si olla suu­rem­pi kuin pal­kan­ko­ro­tus, kos­ka sen menet­tää, kun yri­tyk­sel­lä menee huo­nos­ti. Näin syn­tyy meka­nis­mi, jol­la palkat+bonukset jous­ta­vat yri­tyk­sen tulos­kun­non mukaan.

    Toki työn­te­ki­jät pitää saa­da tähän myös mukaan. Täl­löin on hyvin tär­ke­ää, että yri­tys ei voi imu­roi­da tulos­taan (tai mis­tä iki­nä bonuk­set riip­pu­vat) ulko­mail­le ja näin vähen­tää bonuk­sia. Tätä var­ten yri­tyk­sien pitäi­si pääs­tää riit­tä­väs­ti työn­te­ki­jöi­den edus­ta­jia vähin­tään­kin val­vo­maan yri­tyk­sen toi­mia riit­tä­vän kor­keal­le tahol­la. Vaih­toeh­toi­ses­ti voi yrit­tää kek­siä sel­lai­sen mit­ta­rin, johon molem­mat osa­puo­let luottavat.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. R. V.:
      Yri­tyk­sien kan­nat­tai­si yrit­tää vaih­taa pal­kan­ko­ro­tuk­set bonuk­siin, jot­ka riip­pu­vat vaik­ka­pa yri­tyk­sen tulok­ses­ta. Toki täl­lai­sen bonuk­sen pitäi­si olla suu­rem­pi kuin pal­kan­ko­ro­tus, kos­ka sen menet­tää, kun yri­tyk­sel­lä menee huo­nos­ti. Näin syn­tyy meka­nis­mi, jol­la palkat+bonukset jous­ta­vat yri­tyk­sen tulos­kun­non mukaan.

      Toki työn­te­ki­jät pitää saa­da tähän myös mukaan. Täl­löin on hyvin tär­ke­ää, että yri­tys ei voi imu­roi­da tulos­taan (tai mis­tä iki­nä bonuk­set riip­pu­vat) ulko­mail­le ja näin vähen­tää bonuk­sia. Tätä var­ten yri­tyk­sien pitäi­si pääs­tää riit­tä­väs­ti työn­te­ki­jöi­den edus­ta­jia vähin­tään­kin val­vo­maan yri­tyk­sen toi­mia riit­tä­vän kor­keal­le tahol­la. Vaih­toeh­toi­ses­ti voi yrit­tää kek­siä sel­lai­sen mit­ta­rin, johon molem­mat osa­puo­let luottavat.

      Tätä käy­tän­nös­sä jon­kin­ver­ran teh­dään sel­lai­sis­sa yri­tyk­sis­sä, jois­sa työn­te­ki­jä las­kut­taa suo­raan asia­kas­ta (esim. kon­sult­ti­ta­lot). Työn­te­ki­jä saa osuu­den omas­ta las­ku­tuk­ses­taan bonuk­se­na. Tämä on help­po perus­tel­la kan­nus­ti­me­na myy­dä enemmän.

      En sil­ti ehkä vält­tä­mät­tä läh­ti­si aja­maan saman­lais­ta mal­lia muaal­le perus­tee­na palk­ka­jous­to, kos­ka sil­loin käy­tän­nös­sä siir­re­tään yrit­tä­jä­ris­kiä työn­te­ki­jöil­le. Yrit­tä­jä­ris­ki, samoin kuin yri­tyk­sen voi­tot, kuu­luu ensi­si­jai­ses­ti yrit­tä­jäl­le itsel­leen. Vai olen­ko vain lii­an van­han­ai­kai­nen, kun ajat­te­len että yrit­tä­jän ja työn­te­ki­jöi­den välil­lä val­lit­see täl­lai­nen jako? Suh­dan­ne­ris­kiin yrit­tä­jä itse ei tie­tys­ti voi oikein miten­kään vai­kut­taa, niin se oli­si ehkä rei­lua jakaa parem­min yrit­tä­jän ja työn­te­ki­jöi­den kes­ken, mut­ta sitä on aika vai­kea erot­taa muis­ta lii­ke­toi­min­nan riskeistä.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Juok­se­va Aja­tus: Tätä käy­tän­nös­sä jon­kin­ver­ran teh­dään sel­lai­sis­sa yri­tyk­sis­sä, jois­sa työn­te­ki­jä las­kut­taa suo­raan asia­kas­ta (esim. kon­sult­ti­ta­lot). Työn­te­ki­jä saa osuu­den omas­ta las­ku­tuk­ses­taan bonuk­se­na. Tämä on help­po perus­tel­la kan­nus­ti­me­na myy­dä enemmän.

        En sil­ti ehkä vält­tä­mät­tä läh­ti­si aja­maan saman­lais­ta mal­lia muaal­le perus­tee­na palk­ka­jous­to, kos­ka sil­loin käy­tän­nös­sä siir­re­tään yrit­tä­jä­ris­kiä työn­te­ki­jöil­le. Yrit­tä­jä­ris­ki, samoin kuin yri­tyk­sen voi­tot, kuu­luu ensi­si­jai­ses­ti yrit­tä­jäl­le itsel­leen. Vai olen­ko vain lii­an van­han­ai­kai­nen, kun ajat­te­len että yrit­tä­jän ja työn­te­ki­jöi­den välil­lä val­lit­see täl­lai­nen jako? Suh­dan­ne­ris­kiin yrit­tä­jä itse ei tie­tys­ti voi oikein miten­kään vai­kut­taa, niin se oli­si ehkä rei­lua jakaa parem­min yrit­tä­jän ja työn­te­ki­jöi­den kes­ken, mut­ta sitä on aika vai­kea erot­taa muis­ta lii­ke­toi­min­nan riskeistä. 

        Toki bonuk­set pitää aset­taa niin, että yri­tyk­set häviä­vät sii­nä pit­käl­lä aika­vä­lil­lä — muu­ten yrit­tä­jä­ris­kin siir­ty­mi­sen lisäk­si yrit­tä­jän hyö­ty ei siir­ry työntekijöille.

        Ehdo­tan tätä aina, kun yrit­tä­jät itke­vät palk­ka­jous­ton puut­tees­ta. Palk­ka­jous­tol­le on hel­pos­ti raken­net­ta­vis­sa meka­nis­mi, mut­ta sel­väs­ti yrit­tä­jät eivät halua menet­tää hyö­ty­ään, kun eivät tee sel­lai­sia sisäl­tä­viä sopi­muk­sia työn­te­ki­jöi­den kans­sa. Tämä pal­jas­taa, että todel­li­suu­des­sa yrit­tä­jät vain itke­vät, kun eivät saa sekä syö­dä kak­kua että pitää sitä.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. R. V.: Palk­ka­jous­tol­le on hel­pos­ti raken­net­ta­vis­sa mekanismi,

        Yri­tyk­sen tulok­seen sido­tut mer­kit­tä­vät palk­ka­jous­tot eivät ole niin käte­viä, kuin jul­ki­ses­sa kes­kus­te­lus­sa yleen­sä anne­taan ymmärtää.

        Palk­ka­jous­to­jen aset­ta­mi­nen on han­ka­laa myös yri­tys­ten näkö­kul­mas­ta. Huo­noi­na aikoi­na, jos palk­ka­jous­tot jous­ta­vat alas­päin, par­haat työn­te­ki­jät katoa­vat mui­hin fir­moi­hin parem­pien palk­ko­jen peräs­sä. Hyvi­nä aikoi­na niis­tä taas jou­tuu mak­sa­maan “tur­haan” yli­mää­räis­tä. Yri­tys­ten kan­nal­ta usein on pal­jon fik­sum­paa tiuk­koi­na aikoi­na sanee­ra­ta huo­noim­mat työn­te­ki­jät ulos ja pitää ne, jot­ka ovat palk­kan­sa ansainneet. 

        En myös­kään usko että nykyis­ten TES-sään­tö­jen rajois­sa oli­si mah­dol­lis­ta raken­taa meka­nis­mia, joka ei yleis­ko­ro­tus­ten myö­tä ennem­min tai myö­hem­min kar­kai­si käsistä. 

        Pik­ku­bo­nuk­set tms. ovat eri jut­tu. Mut­ta jos puhu­taan yrit­tä­jä­ris­kin siir­tä­mi­ses­tä työn­te­ki­jäl­le, jous­to­jen on olta­va aika mer­kit­tä­viä suh­tees­sa koko­nais­palk­kaan, var­maan vähin­tään jotain 10%:n luokkaa.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    2. R. V.:
      Yri­tyk­sien kan­nat­tai­si yrit­tää vaih­taa pal­kan­ko­ro­tuk­set bonuk­siin, jot­ka riip­pu­vat vaik­ka­pa yri­tyk­sen tulok­ses­ta. Toki täl­lai­sen bonuk­sen pitäi­si olla suu­rem­pi kuin pal­kan­ko­ro­tus, kos­ka sen menet­tää, kun yri­tyk­sel­lä menee huo­nos­ti. Näin syn­tyy meka­nis­mi, jol­la palkat+bonukset jous­ta­vat yri­tyk­sen tulos­kun­non mukaan.

      Toki työn­te­ki­jät pitää saa­da tähän myös mukaan. Täl­löin on hyvin tär­ke­ää, että yri­tys ei voi imu­roi­da tulos­taan (tai mis­tä iki­nä bonuk­set riip­pu­vat) ulko­mail­le ja näin vähen­tää bonuk­sia. Tätä var­ten yri­tyk­sien pitäi­si pääs­tää riit­tä­väs­ti työn­te­ki­jöi­den edus­ta­jia vähin­tään­kin val­vo­maan yri­tyk­sen toi­mia riit­tä­vän kor­keal­le tahol­la. Vaih­toeh­toi­ses­ti voi yrit­tää kek­siä sel­lai­sen mit­ta­rin, johon molem­mat osa­puo­let luottavat.

      Bonus-sys­tee­mi toteu­tuu hyvin pie­nis­sä yri­tyk­sis­sä, jois­sa jokai­sen työ­pa­nok­sel­la on mer­ki­tys­tä, suu­ris­sa yri­tyk­sis­sä bonus-jär­jes­tel­mät eivät yleen­sä toi­mi hyvin.

      90-luvun laman aikoi­hin olin töis­sä yri­tyk­ses­sä, jos­sa sovit­tiin lomau­tus­ten vält­tä­mi­sek­si, 10% pal­kan alen­nus, mut­ta pal­kan pääl­le sovit­tiin bonus, joka sidot­tiin yri­tyk­sen käyt­tö­ka­te%, eli tie­tyn käyt­tö­ka­teen yli­me­ne­vä osuus jaet­tiin puo­let yri­tyk­sel­le ja puo­let työn­te­ki­jöil­le pal­kan suhteessa.
      Pal­kan alen­nus toteu­tet­tiin niin, että jokai­nen työn­te­ki­jä teki yri­tyk­sen kans­sa uuden työsopimuksen.
      ” Jos yri­tys nos­taa palk­ko­jaan yli työ­eh­to­so­pi­muk­sen vaa­ti­mus­ten pai­ka­tak­seen työ­voi­ma­pu­laa – kuten Lidl tekee nyt Hel­sin­gis­sä – se ei saa tilan­teen tasaan­nut­tua pala­ta TES:n mukai­siin palk­koi­hin.” Tuo palk­ko­jen las­ke­mi­sen mah­dol­li­suus pitäi­si olla työ­eh­to­so­pi­muk­ses­sa ja myös se, että koro­tuk­set tuli­si­vat vain tau­luk­ko­palk­koi­hin auto­maat­ti­ses­ti. Pal­kan olles­sa yli tau­luk­ko­pal­kan, yri­tys voi­si nos­taa palk­kaa yleis­ko­ro­tuk­sen ver­ran tai jät­tää nostamatta.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    3. R. V.: Yri­tyk­sien kan­nat­tai­si yrit­tää vaih­taa pal­kan­ko­ro­tuk­set bonuk­siin, jot­ka riip­pu­vat vaik­ka­pa yri­tyk­sen tulok­ses­ta. Toki täl­lai­sen bonuk­sen pitäi­si olla suu­rem­pi kuin pal­kan­ko­ro­tus, kos­ka sen menet­tää, kun yri­tyk­sel­lä menee huo­nos­ti. Näin syn­tyy meka­nis­mi, jol­la palkat+bonukset jous­ta­vat yri­tyk­sen tulos­kun­non mukaan.

      Toki työn­te­ki­jät pitää saa­da tähän myös mukaan. Täl­löin on hyvin tär­ke­ää, että yri­tys ei voi imu­roi­da tulos­taan (tai mis­tä iki­nä bonuk­set riip­pu­vat) ulko­mail­le ja näin vähen­tää bonuk­sia. Tätä var­ten yri­tyk­sien pitäi­si pääs­tää riit­tä­väs­ti työn­te­ki­jöi­den edus­ta­jia vähin­tään­kin val­vo­maan yri­tyk­sen toi­mia riit­tä­vän kor­keal­le tahol­la. Vaih­toeh­toi­ses­ti voi yrit­tää kek­siä sel­lai­sen mit­ta­rin, johon molem­mat osa­puo­let luottavat. 

      Niin kau­an kuin aloil­la val­lit­see yleis­si­to­vuus, ei menes­ty­vil­lä yri­tyk­sil­lä ole mitään mah­dol­li­suuk­sia tar­jo­ta tuol­lai­sia rat­kai­sui­ta kun huo­nos­ti menes­ty­vien fir­mo­jen työn­te­ki­jät vaa­ti­vat euro­mää­räi­siä ja pro­sent­ti­mää­räi­siä kiin­tei­tä palkankorotuksia.

      Käy­tän­nös­sä var­maan pitäi­si luo­da joku lain­sää­dän­nöl­li­nen siir­ty­mä­mah­dol­li­suus jos­sa yri­tys voi­si yhdes­sä työn­te­ki­jöi­den­sä kans­sa päät­tää sii­tä, että he siir­ty­vät yleis­si­to­vuu­des­ta pois pai­kal­li­seen sopimiseen.

      Samal­la työn­te­ki­jöi­den jär­jes­täy­ty­mi­nen yri­tys­ta­sol­la voi­tai­siin mää­ri­tel­lä jol­lain taval­la lais­sa ja luo­da joku muu työn­te­ki­jöi­den oikeuk­sia tur­vaa­va jär­jes­tel­mä ala­koh­tais­ten työn­te­ki­jä­mo­no­po­lien sijaan.

      Tämä siir­täi­si näh­däk­se­ni menes­ty­viä fir­mo­ja vähi­tel­len ulos yleis­si­to­vuu­des­ta kun ne ostai­si­vat kor­keam­mil­la koro­tuk­sil­la / parem­mil­la eduil­la itsel­leen jous­ta­vuut­ta työehtoneuvotteluihin.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  4. Ennen asia hoi­det­tiin deval­voi­mal­la, nyt pitäi­si teh­dä sisäi­nen devalvaatio.”

    Kiky lisä­tun­tei­neen oli sisäi­nen deval­vaa­tio. Sii­nä tun­ti­hin­nan las­ku vain suo­ri­tet­tiin nos­ta­mal­la teh­ty­jä työ­tun­te­ja pal­kan pysyes­sä samal­la, ei las­ke­mal­la palk­kaa. Ja toi­nen osa sisäi­ses­tä deval­vaa­tios­ta lai­tet­tiin val­tion piik­kiin, kun osa mak­suis­ta siir­ret­tiin ensin työn­te­ki­jäl­le ja sit­ten val­tio las­ki vas­taa­van mää­rän veroja.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Sylt­ty: Kiky lisä­tun­tei­neen oli sisäi­nen deval­vaa­tio. Sii­nä tun­ti­hin­nan las­ku vain suo­ri­tet­tiin nos­ta­mal­la teh­ty­jä työ­tun­te­ja pal­kan pysyes­sä samal­la, ei las­ke­mal­la palk­kaa. Ja toi­nen osa sisäi­ses­tä deval­vaa­tios­ta lai­tet­tiin val­tion piik­kiin, kun osa mak­suis­ta siir­ret­tiin ensin työn­te­ki­jäl­le ja sit­ten val­tio las­ki vas­taa­van mää­rän veroja.

      Teo­rias­sa kai samaa voi­tai­siin sovel­taa myös nousu­kau­del­la suraa­vas­ti: Vuo­si­työ­ai­ka olkoon vaik­ka 1700 tun­tia. Kun nousuaika/ylikuumeneminen on yhdes­sä todet­tu, hal­li­tus ja työ­mark­ki­na­jär­jes­töt päät­tä­vät, että kukin saa saman pal­kan esim. 34 tun­tia lyhyem­mäl­lä vuo­si­työ­ajal­la. Jos pal­kan­saa­ja halu­aa kui­ten­kin teh­dä nuo 1700 tun­tia, hän saa täs­sä tapauk­ses­sa noin 2%:n pal­kan­ko­ro­tuk­sen. Kun yli­kuu­me­ne­mis­lip­pu yhtei­sel­lä pää­tök­sel­lä las­ke­taan, pala­taan 1700 vuo­si­työ­tun­tiin, eli pala­taan van­haan palk­kaaan, ja kun taan­tu­ma­lip­pu sit­ten aikoi­naan yhtei­sel­lä pää­tök­sel­lä nos­te­taan, van­han pal­kan eteen pitää teh­dä n. 34 tun­tia enem­män töitä. 

      Jon­kin­lai­nen yleis­ko­ro­tus­jär­jes­te­ly, joka huo­mioi­si toteu­tu­neen inflaa­tion, tuot­ta­vuu­den kehit­ty­mi­sen jne. tämän suh­dan­neau­to­maa­tin lisäk­si toki tarvittaisiin.

      Ei tai­da olla käy­tän­nös­sä mahdollista.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  5. Oli­ko­han se Euroon liit­ty­mi­nen sit­ten­kään järkevää?”

    Eihän tuo­ta edes kukaan näki­si tar­peel­li­sek­si kysyä, jol­lei maa ja maan­osa oli­si täy­tet­ty polii­ti­koil­la ja talous­mie­hil­lä, jot­ka mei­dät (ja Euroo­pan) euroon vei­vät ja eivät­kä halua tun­nus­taa kata­stro­faa­lis­ta vir­het­tään. Atlan­tin toi­sel­ta puo­lel­ta ei käy­tän­nös­sä (muis­ta talous­po­liit­ti­ses­ta kan­nois­ta riip­pu­mat­ta) sel­lais­ta ekno­mis­tia löy­ty­nyt, joka oli­si euroon etu­kä­teen usko­nut, ja seu­ran­neet taph­tu­mat ovat osoit­ta­neet hei­dän olleen oikeassa.

    Suo­mes­sa toki voi olla poliitkko-“talousasiantuntijoita”, jot­ka julis­ti­vat samaan aikaan (ja yhä niin teke­vät), että euro on hyväk­si ja että tar­vit­sem­me sisäi­sen deval­vaa­tion (jota kai mis­sään kos­kaan ei ole onnis­tu­nees­ti (ilman talou­den romah­ta­mis­ta) saa­tu aikaan). Eivät edes ymmär­rä sitä, että se että he kat­so­vat tar­peel­li­sek­si julis­taa sisäi­sen deval­vaa­tion tar­peel­li­suut­ta vie­lä vuo­si­kausia krii­sin alka­mi­sen jäl­keen jo yksin tar­koit­taa hei­dän ole­van vää­räs­sä euron suh­teen. Toki asian ymm­mär­tä­mi­nen on han­ka­laa jos oma hen­ki­lö­koh­tai­sis­sa ase­ma on sidok­sis­sa jat­ku­vaan ymmärtämättömyyteen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  6. Oli­ko­han se Euroon liit­ty­mi­nen sit­ten­kään järkevää?”

    Jos aja­tel­laan, että poliit­ti­nen jär­jes­tel­mäm­me on fun­da­men­taa­li­sel­la tasol­la kyke­ne­mä­tön tuot­ta­maan vas­ta­syklis­tä ja kuri­na­lais­ta finans­si­po­li­tiik­kaa, voi olla että ei ollut jär­ke­vää, kun mene­tet­tiin se ulkoi­sen deval­vaa­tion taikasauva.

    Jos taas aja­tel­laan, että jär­jes­tel­mäm­me voi­si olla kyke­ne­väi­nen tuot­ta­maan “oppi­kir­jan” mukais­ta vas­ta­syklis­tä finans­si­po­li­tiik­kaa, niin meil­lä ei ole oikein tar­vet­ta ulkoi­sil­le devalvaatioille.

    Ehkä osaat itse vas­ta­ta parhaiten.

    terv,
    jukka

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Moder­ni raha­po­li­tiik­ka kor­vaa hyp­päyk­sel­li­set deval­vaa­tiot täy­sin tai osit­tain kel­lu­val­la valuu­tal­la. Suu­ret valuut­ta-alu­eet kuten USA ja EU anta­vat valuu­tan kel­lua vapaas­ti. Pie­nem­mät valuut­ta-alu­eet vähän nojaa vas­taan, jot­ta sho­kit eivät hei­lu­ta valuut­taa viik­ko­jen sisällä. 

      Tulok­se­na on tilan­ne jos­sa valuut­ta­kurs­sin anne­taan hakeu­tua oikeak­si itses­tään. Bret­ton Wood­sin ja sen jäl­kei­nen valuu­tan osit­tai­nen kin­nit­tä­mi­nen, sit­ten deval­vaa­tio kun kiin­ni­tys ei kes­tä ei ole tätä päivää. 

      Jos Suo­mel­la oli­si oma valuut­ta ja moder­ni raha­po­li­tiik­ka jos­sa mark­ka kel­lui­si suh­teel­li­sen vapaas­ti, se rea­goi­si kuu­kausien sisäl­lä hyvin ja huo­noi­hin uuti­siin ja tasa­pai­not­tai­si talout­ta. Suo­men pan­kin man­daat­ti oli­si vain vai­men­taa lyhyen aika­vä­lin (alle 6kk nopei­ta hei­lah­duk­sia) ei puut­tua kokonaistilanteeseen.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  7. Btw nousu­kau­del­la voi ihan hyvin las­kea vero­ja, kun­han se teh­dään bud­jet­ti­neut­raa­lis­ti eli jos­tain nap­si­taan vas­taa­va mää­rä pois. Nousu­kausi on ylei­ses­ti ottaen paras aika lei­ka­ta sosi­aa­lie­tuuk­sia, kos­ka töi­hin on hel­pom­pi pääs­tä kuin las­ku­kau­del­la. Sama jut­tu höl­mö­jen yri­tys­tu­kien­kin kans­sa, nousu­kau­del­la tuet­ta jää­vien yri­tys­ten on hel­pom­pi löy­tää tue­tun tou­hun tilal­le jotain jär­ke­vää tekemistä.

    Tai jos halu­taan kiris­tää bud­jet­ti­po­li­tiik­kaa, niin sit­ten vähen­ne­tään mui­ta meno­ja vie­lä enem­män mitä las­ke­taan veroja.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Sylt­ty:
      Btw nousu­kau­del­la voi ihan hyvin las­kea vero­ja, kun­han se teh­dään bud­jet­ti­neut­raa­lis­ti eli jos­tain nap­si­taan vas­taa­va mää­rä pois. Nousu­kausi on ylei­ses­ti ottaen paras aika lei­ka­ta sosi­aa­lie­tuuk­sia, kos­ka töi­hin on hel­pom­pi pääs­tä kuin las­ku­kau­del­la. Sama jut­tu höl­mö­jen yri­tys­tu­kien­kin kans­sa, nousu­kau­del­la tuet­ta jää­vien yri­tys­ten on hel­pom­pi löy­tää tue­tun tou­hun tilal­le jotain jär­ke­vää tekemistä.

      Tai jos halu­taan kiris­tää bud­jet­ti­po­li­tiik­kaa, niin sit­ten vähen­ne­tään mui­ta meno­ja vie­lä enem­män mitä las­ke­taan veroja.

      Kan­na­te­taan. Vasem­mis­ton perin­tei­nen lau­lu on, että las­ku­kau­del­la pitää vel­kael­vyt­tää ja nousu­kau­del­la ei sit­ten “saa tap­paa oras­ta­vaa kas­vua” vähen­tä­mäl­lä vel­kael­vy­tys­tä. Blo­gis­sa oli hiu­kan muun­nel­tu ver­sio tuos­ta: las­ku­kau­del­la vel­kael­vy­tys­tä ja nousu­kau­del­la pitää kiris­tää vero­ja. Minua siep­paa se, että oli aika mikä tahan­sa, niin tär­kein­tä tun­tuu ole­van lisä­ra­ho­jen kai­va­mi­nen jul­ki­sel­le sek­to­ril­le. Raha­vir­rat tar­koit­ta­vat val­taa. Kuka ajat­te­li­si yksi­lön ja koti­ta­lous­sek­to­rin tulo­ja, varo­ja ja veroja.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Aika pal­jon on ollut esil­lä aja­tus­ta vähen­tää yri­tys­tu­kia, mut­ta ken­tän oikeal­ta lai­dal­ta ei ole löy­ty­nyt tukea tälle.

        On omi­tuis­ta ettei­vät polii­ti­kot saa mil­lään vähen­net­tyä type­riä tukia.

        Yri­tys­tu­kien vähen­tä­mi­sen voi­si teh­dä hel­pos­ti bud­jet­ti­neut­raa­lis­ti lait­ta­mal­la kaik­ki tuet suo­raan vaik­ka­pa yhtei­sö­ve­ron alen­ta­mi­seen. Näin jos ajat­te­lee, että nämä tuki­ra­hat kuu­lu­vat yri­tyk­sil­le, niin ne myös jäi­si­vät yri­tyk­sil­le (tämä on tie­ten­kin eri asia kuin tulo­ve­ron­alen­nus­ten rahoit­ta­mi­nen yri­tys­tu­kien karsimisella).

        Mut­ta taas, eivät­hän polii­ti­kot saa vähen­net­tyä idioot­ti­mai­sia vero­ja­kaan. Vai min­kä ihmeen takia verois­ta type­rim­mäs­tä, eli varain­siir­to­ve­ros­ta, ei pääs­tä eroon? Sehän kan­nat­tai­si laman aika­na heit­tää mäkeen, saa­tai­siin paran­net­tua liik­ku­vuut­ta + elvyt­tä­vä vai­ku­tus + se aut­tai­si asun­to­lai­no­jen takia ylivelkaantuneitakin.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. Sylt­ty: On omi­tuis­ta ettei­vät polii­ti­kot saa mil­lään vähen­net­tyä type­riä tukia. 

        Ajat­te­lep­pa Sylt­ty, jos se oli­sit­kin sinä, jon­ka teh­tä­vä­nä on allo­koi­da vaik­ka vain yksi mil­jar­di euroa mah­dol­li­sim­man hyviin tar­koi­tuk­siin. Tar­koi­tuk­siin, joka lisää­vät kan­san­ta­lou­den kas­vua ja yleis­tä hyvin­voin­tia. Ajat­te­le kaik­kia, nii­tä, jot­ka kont­taa­vat nöy­ri­nä edes­sä­si ano­mas­sa rahaa. Sii­nä sinut­kin pun­nit­tai­si: ilmoit­tai­sit­ko, että et ota tätä työ­tä vas­taan ja rahat vaan veron­alen­nuk­siin. Vai alkai­sit­ko työ­hön ja vasem­mal­la kädel­lä koros­tai­sit, kuin­ka pal­jon tyy­ty­väi­siä rahan vas­taa­not­ta­jia toi­min­ta­si on saa­nut aikaiseksi.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      3. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Aika pal­jon on ollut esil­lä aja­tus­ta vähen­tää yri­tys­tu­kia, mut­ta ken­tän oikeal­ta lai­dal­ta ei ole löy­ty­nyt tukea tälle.

        Tie­dät var­mas­ti hyvin että suu­rim­mat yri­tys­tuet menevät:
        ‑varus­ta­moil­le. Luo­vu­taan näis­tä, niin luo­vu­taan samal­la Suo­men lipuis­ta laivoissa.
        ‑Tuu­li­voi­mal­le. Joo, näis­tä oli­si erit­täin hyvä luopua.
        ‑Tut­ki­muk­seen ja tuo­te­ke­hi­tyk­seen mer­ki­tyt. Suu­ria tukia saa­neet esim Tek­no­lo­gian tut­ki­mus­kes­kus VTT, Aal­to-kor­kea­kou­lusää­tiö, Euroo­pan ava­ruus­jär­jes­tö ESA. Näis­tä leik­kaa­mi­nen sopi­si Vih­reil­le erin­omai­ses­ti. Kou­lu­tuk­ses­ta ei saa lei­ka­ta mut­ta tut­ki­muk­ses­ta saa!

        Läh­de: MOT yritystukiaineisto.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      4. ant­ti: Tie­dät var­mas­ti hyvin että suu­rim­mat yri­tys­tuet menevät:
        ‑varus­ta­moil­le. Luo­vu­taan näis­tä, niin luo­vu­taan samal­la Suo­men lipuis­ta laivoissa.
        ‑Tuu­li­voi­mal­le. Joo, näis­tä oli­si erit­täin hyvä luopua.
        ‑Tut­ki­muk­seen ja tuo­te­ke­hi­tyk­seen mer­ki­tyt. Suu­ria tukia saa­nee­te­sim Tek­no­lo­gian tut­ki­mus­kes­kus VTT,Aalto-korkeakoulusäätiö, Euroo­pan ava­ruus­jär­jes­tö ESA. Näis­tä leik­kaa­mi­nen sopi­si Vih­reil­le erin­omai­ses­ti. Kou­lu­tuk­ses­ta ei saa lei­ka­ta mut­ta tut­ki­muk­ses­ta saa! 

        Suu­rin osa “inno­vaa­tio­tues­ta” on vain hei­kos­ti ver­hoil­tua suo­raa yri­tys­ten rahoittamista.

        Tuu­li­voi­maa Suo­mes­sa on jo riit­tä­väs­ti. Mel­ko­lail­la jär­je­tön ener­gia­muo­to Suo­men leveysasteelle.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      5. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Aika pal­jon on ollut esil­lä aja­tus­ta vähen­tää yri­tys­tu­kia, mut­ta ken­tän oikeal­ta lai­dal­ta ei ole löy­ty­nyt tukea tälle.

        Tämä on asia joka ei mee mul­le jake­luun. Mik­si vero­taan menes­ty­vää yri­tys­tä ja hei­ken­ne­tään sen mah­dol­li­suuk­sia ja anne­taan se sel­lai­sel­le fir­mal­le joka ei pärjää.

        Muis­taak­si yri­tys­ve­ro­ja peri­tään suu­rin­piir­tein saman­ver­ran kuin näi­tä tukia mak­se­taan . Por­va­ril­le tuo kuu­los­taa sil­tä että teh­dään vaih­to­kaup­pa: pois­te­taan verot ja tukiai­set ja kaik­ki on paremmin

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      6. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Aika pal­jon on ollut esil­lä aja­tus­ta vähen­tää yri­tys­tu­kia, mut­ta ken­tän oikeal­ta lai­dal­ta ei ole löy­ty­nyt tukea tälle.

        Tätä olen minä­kin suu­res­ti häm­mäs­tel­lyt. Kou­lu­tus­jär­jes­tel­mä on kuih­du­tet­tu leik­kauk­sin ja tuhot­tu näin tule­vai­suu­den kil­pai­lu­ky­vyn ainek­set, kan­san­ta­lou­den infra myy­dään yhtiöit­tä­mi­sen hen­ges­sä mut­ta yri­tys­tuet? Nii­hin ei mis­sään nimes­sä saa kos­kea. Sii­nä­pä sitä on mark­ki­na­ta­lous­hen­kis­tä por­va­ri­hal­li­tus­ta kerrassaan.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      7. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Aika pal­jon on ollut esil­lä aja­tus­ta vähen­tää yri­tys­tu­kia, mut­ta ken­tän oikeal­ta lai­dal­ta ei ole löy­ty­nyt tukea tälle.

        Pie­nel­lä googlet­ta­mi­sel­la tuli seuraavaa:
        Eli­na Lepo­mä­ki: “Minä odo­tan hal­li­tus­ta, joka pur­kaa kaik­ki yritystuet…”.
        Ant­ti Rin­ne: “tukien leik­kaus­ten toteut­ta­mi­sel­le on aset­ta­va väl­jä aikataulu..”
        Lau­ri Iha­lai­nen: “tukien kar­si­mi­ses­sa tulee ede­tä asteittain..”.
        Lisäk­si vasem­mis­to oli­si muut­ta­mas­sa suu­rim­man osan yri­tys­tuis­ta ns. palk­ka­tuik­si, joten eikö­hän vasen­lai­ta jar­ru­ta enem­män tukien poistoa.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  8. Oli­ko­han se Euroon liit­ty­mi­nen sit­ten­kään järkevää?”

    Ei ollut. Pik­ku hil­jaa hitaam­mat­kin alka­vat tämän tun­nus­ta­maan, eräät tajusi­vat tilan­teen jo ennen liit­ty­mis­tä. Hyö­dyt ovat aivan mität­tö­miä hait­toi­hin ver­rat­tu­na. Euro-krii­si on vain lakais­tu maton alle EKP:n jät­ti­mäi­ses­ti kas­va­nee­seen tasee­seen ja put­kah­taa siel­tä ulos, ehkä jo ensi vuonna.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  9. Vaik­ka euro oli poli­tii­kan tulos, niin kan­san­ta­lou­den teo­rian ja tut­ki­muk­sen puo­lel­la ei ole kehi­tet­ty tai löy­det­ty parem­paa kuin raha­ta­lou­den kiin­nit­tä­mi­nen ja sii­tä seu­raa­va infor­maa­tio­ta­sa­pai­no. Siis jos tar­kas­tel­laan toteu­tet­ta­via vaih­toeh­to­ja, ei uto­pioi­ta. Voi­daan­ko sanoa, että euro oli ver­rat­ta­vis­sa Neu­vos­to­lii­ton sosia­lis­mi­ko­kei­luun: hie­no hom­ma, mut­ta jät­kät pilasivat?
    Suo­men deval­vaa­tio- inflaa­tio poli­tiik­ka on muo­van­nut Suo­men teol­lis­ta raken­net­ta. Syn­nyt­tä­nyt pää­tök­sen­teon kol­mi­kan­nan, jos­sa osa ei kan­na mitään vas­tuu­ta kan­sa­kun­nan tilas­ta. Kun Suo­mi liit­tyi euroon, niin toi­voin että em. raken­ne ja pää­tök­sen­te­ko oli­si muut­tu­nut, mut­ta niin ei käy­nyt eikä jär­ki voittanut.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  10. OS luet­te­lee aivan oikei­ta syi­tä Suo­men pit­kän laman syiksi.

    Lisäi­sin nii­hin vie­lä seuraavat:
    1) Suo­men koko­nais­ve­roas­te on maa­il­man 3. kor­kein, 43 %. Tämä pitää saa­da 10% alem­mak­si, noin OECD mai­den kes­kiar­voon, jot­ta talou­tem­me oli­si riit­tä­vän kil­pai­lu­ky­kyi­nen seu­raa­van laman iskiessä.
    2) Pitäi­si tyh­jen­tää ammat­tiyh­dis­tys-lii­keen pajat­so sii­tä val­hees­ta, että se puo­lus­taa vähä­osai­sia ja työt­tö­miä. Todel­li­suu­des­sa se ajaa vain hyvä­osais­ten työs­sä­käy­vien asi­aa ja lisää työt­tö­myyt­tä yleis­si­to­vuu­del­la ja estä­mäl­lä pai­kal­li­sen sopimisen.
    3) Eni­ten uusia työ­paik­ko­ja luo­van pk-seto­rin työl­lis­tä­mis­kyn­nys­tä pitää oleel­li­ses­ti las­kea ja yri­tys­ten ris­kin­ot­toa sti­mu­loi­da vero­hel­po­tuk­sin, sekä muil­la­kin toi­mil­la. Muu­ten par­hai­den yri­tys­tem­me läh­döt ulko­mail­le vain lisään­ty­vät. SDPn Timo Hara­kan esit­tä­mä exit-vero toi­mi­si täs­sä voi­mak­kaa­na lähtö-kiihdytyksenä.
    4) Pitää muo­dos­taa 90-luvun kon­kurs­si- ja vel­ka­ka­tas­tor­fin totuus­ko­mis­sio. Sen teh­tä­vä­nä oli­si paran­taa tämä sodan­jäl­kei­sen ajan suu­rin yhteis­kun­nal­li­nen, edel­leen vuo­ta­va haa­va. Sil­loi­set vää­rät pää­tök­set aiheut­ti­vat tuhan­sien yhtiöi­den tur­hat kon­kurs­sit, omai­suuk­sien lait­to­mat taka­va­ri­kot ja luke­mat­to­mat itse­mur­hat. Kaik­ki tuon ajan edel­leen perin­näs­sä ole­vat velat on annet­ta­va anteek­si ja teh­tä­vä tätä aikaa kos­ke­va asian­mu­kai­nen freu­di­lai­nen surutyö.
    Näin suo­ma­lais­ten yrit­tä­jien mene­tet­ty luot­ta­mus val­tio­val­taan, pank­kei­hin ja polii­tik­koi­hin voi­daan palaut­taa ja Suo­mi saa­daan hyvään iskuun otta­maan vas­taan seu­raa­va lama.

    Sep­po Korp­poo, 30-vuot­ta pk-vientiyrittäjänä

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  11. Sisäi­nen deval­vaa­tio” on ongel­mal­li­nen, kos­ka sil­loin kulut­ta­jan osto­voi­ma las­kee myös koti­mai­seen tuo­tan­toon näh­den. Ulkoi­ses­sa deval­vaa­tios­sa koti­mai­nen tuo­tan­to muut­tuu kil­pai­lu­ky­kyi­sem­mäk­si mikä voi osal­taan tasoit­taa suhdannevaihtelua.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Yama:
      “Sisäi­nen deval­vaa­tio” on ongel­mal­li­nen, kos­ka sil­loin kulut­ta­jan osto­voi­ma las­kee myös koti­mai­seen tuo­tan­toon näh­den. Ulkoi­ses­sa deval­vaa­tios­sa koti­mai­nen tuo­tan­to muut­tuu kil­pai­lu­ky­kyi­sem­mäk­si mikä voi osal­taan tasoit­taa suhdannevaihtelua. 

      Ongel­ma on iso vero­kii­la. Sisäi­nen deval­vaa­tio pitää kom­pen­soi­da veron­alen­nuk­sel­la. Jul­ki­sen talou­den rahoi­tuk­sel­le sisäi­nen deval­vaa­tio on siten kak­sin­ker­tai­nen ongelma.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    2. Yama:
      “Sisäi­nen deval­vaa­tio” on ongel­mal­li­nen, kos­ka sil­loin kulut­ta­jan osto­voi­ma las­kee myös koti­mai­seen tuo­tan­toon näh­den. Ulkoi­ses­sa deval­vaa­tios­sa koti­mai­nen tuo­tan­to muut­tuu kil­pai­lu­ky­kyi­sem­mäk­si mikä voi osal­taan tasoit­taa suhdannevaihtelua.

      Kel­lu­va mark­ka toi­mi­si hyvin. Ruot­sin kruu­nu­kin kel­luu. Euro­kin kel­luu, mut­ta ei Suo­men talou­den syklien mukaan, vaan Saksan.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  12. Sisäi­nen deval­vaa­tio on ter­mi­nä jon­kin­lai­nen oxy­mo­ron ja mie­les­tä­ni jou­tai­si map­pi Ö:n. Se joh­taa aja­tuk­set “kiin­tei­den” valuut­to­jen aikaan, kiin­teä lai­naus­mer­keis­sä sik­si, että ne oli­vat kiin­tei­tä vain sii­hen asti, kun nii­tä muu­tet­tiin eikä nii­tä enää 70-luvul­le tul­taes­sa kukaan oikeas­ti kiin­tei­nä pitänyt.
    Ruot­sin, Nor­jan, Brit­tien ja Sveit­sin esi­merk­ki on Suo­men 90-luvun ohel­la osoit­ta­nut että kel­lu­va valuut­ta­kurs­si on toi­mi­va ja hyvä rat­kai­su, kos­ka se ei vaa­di ketään vii­sas­ta ihmis­tä päät­tä­mään mikä oikea valuut­ta­kurs­si kul­la­kin het­kel­lä mah­tai­si olla. Mik­si kel­lu­va valuut­ta­kurs­si sit­ten toi­mii tämän kokoi­sis­sa mais­sa parem­min kuin sidot­tu valuut­ta tai yhteis­va­luut­ta? Kun kel­lu­van valuu­tan arvo sopeu­tuu tilan­tee­seen, muut­tuu vain yksi hin­ta­lap­pu (valuu­tan arvo), yhteis­va­luu­tan olois­sa taas pitää muut­taa mil­joo­nia hin­ta­lap­pu­ja (pal­kat, tuot­teet, vuo­krat ym.) ja tämä pro­ses­si on hidas, han­ka­la ja epä­tark­ka, ja täs­tä syys­tä joh­taa mas­sii­vi­siin hyvinvointitappioihin.

    Voi olla että jos­kus kau­kai­ses­sa tule­vai­suu­des­sa tämä yhteis­va­luut­ta saa­daan toi­mi­maan, mut­ta onko sii­tä enää sil­loin mitään iloa on ihan oma jut­tun­sa. In the long run we’­re all dead.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  13. Takai­sin mark­ka-aikaan hai­kai­le­vat eivät tai­da muis­taa sitä, miten meil­lä oli kah­det kor­ko­mark­ki­nat: kor­keat korot mark­ka-lai­noil­le ja mata­lat korot D‑markka (Sak­san mark­ka) ‑lai­noil­le. Deval­vaa­tio- tai muus­ta valuut­ta­kurs­si­ris­kis­tä jou­tui mak­sa­maan kor­keam­man koron, tai sit­ten otti ris­kin itse ja käyt­tä hal­pa­kor­kois­ta D‑markkalainaa (johon sit­ten deval­vaa­tion aikaan 1990-luvun alus­sa kaa­tui yrityksiä).

    Valuut­ta­kurs­si­ris­ki vai­kut­taa kaik­keen tuon­ti- ja vien­ti­lii­ke­toi­min­taan: hin­noit­te­lus­sa jou­tuu otta­maan ris­kiä hin­ta­muu­tok­sis­ta ja ris­ki maksaa.

    Eikä tuo euron ulko­puo­lis­ten euroop­pa­lais­ten val­tioi­den valuut­ta­kurs­si­po­li­tiik­ka ole pääs­syt itse­näi­syy­del­lä elä­möi­mään: vrt. Tans­ka ja Sveit­si, joi­den kes­kus­pan­kit jou­tu­vat osta­maan maa­han vir­taa­vaa valuut­taa vas­taa­val­la sum­mal­la euro­vel­ka­kir­jo­ja ettei valuut­ta­kurs­si nousi­si. Sveit­sin kes­kus­pank­ki jopa jou­tui ilmoit­ta­maan joi­ta­kin vuo­sia sit­ten, että luo tar­vit­taes­sa rajat­ta fran­ge­ja tiet­tyyn euro­hin­taan (ettei kurs­si nousi­si tämän yli).

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  14. Työ­voi­ma­kus­tan­nus­ten his­to­ria­tie­dos­ta näkee, että työ­voi­ma­kus­tan­nuk­set Suo­mes­sa jat­koi­vat yhtä jyrk­kää nousua vie­lä neli­sen vuot­ta vuo­den 2007 palk­ka­rat­kai­su­jen vai­ku­tusa­jan jäl­keen (noin vuo­teen 2013). Mik­si jar­ru­ja ei osat­tu lyö­dä pääl­le edes jat­ku­van taan­tu­man oloissa?

    Vuo­den 2007 “Sari Sai­raan­hoi­ta­ja” ‑palk­ka­rat­kai­su on niin tart­tu­va syn­ty­puk­ki, että on muka­va unoh­taa mitä sen jäl­keen tapahtui.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. ij:
      Vuo­den 2007 “Sari Sai­raan­hoi­ta­ja” ‑palk­ka­rat­kai­su on niin tart­tu­va syn­ty­puk­ki, että on muka­va unoh­taa mitä sen jäl­keen tapahtui. 

      Ruot­sis­sa muu­ten sai­raan­hoi­ta­jien pal­kat ovat edel­leen kor­keam­mat kuin Suo­mes­sa (Nor­jas­ta puhumattakaan)…

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  15. OS: Jous­ta­mat­to­muus on kir­joi­tet­tu työ­eh­to­so­pi­muk­siin. Jos yri­tys nos­taa palk­ko­jaan yli työ­eh­to­so­pi­muk­sen vaa­ti­mus­ten pai­ka­tak­seen työ­voi­ma­pu­laa – kuten Lidl tekee nyt Hel­sin­gis­sä – se ei saa tilan­teen tasaan­nut­tua pala­ta TES:n mukai­siin palkkoihin. 

    Tämä­hän se oli­si mitä mai­nioin­ta AY-liik­keen aja­maa soli­daa­ris­ta palk­ka­po­li­tiik­kaa. Ei vaan tai­da olla muka­na AY-todellisuudessa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  16. Euros­to­liit­to on väliai­kai­nen olo­ti­la. Ita­lia rojah­taa kan­vee­siin muu­ta­man vuo­den sisäl­lä. Vai­ku­tus on monin­ker­tai­nen Kreik­kaan ver­rat­tu­na. Romah­duk­sel­le ei vält­tä­mät­tä löy­dy enää maksajia.

    Suo­mel­le paras vaih­toeh­to on kel­lu­va kan­sal­li­nen valuut­ta. Kiin­te­ää kan­sal­lis­ta ja yhteis­va­luut­taa on kokeil­tu erit­täin huo­noin tulok­sin. Samal­la voi­daan unoh­taan höpöt­tä­mi­nen “sisäi­ses­tä devalvaatiosta”. 

    Suo­men kil­pai­lu­ky­vyn perim­mäi­nen syy on tol­ku­ton vero­tus ja yli­suu­ri jul­ki­nen sektori.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

Vastaa käyttäjälle N/A Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.