Eräs selitys Suomen pitkään lamaan

45 vastausta artikkeliin “Eräs selitys Suomen pitkään lamaan”

1. Ei tain­nut edel­lisen hal­li­tuk­sen veronkiristyk­set olla myöskään kovin hyvää poli­ti­ikkaa. Rinne vaati, ja nati­se­va hal­li­tus täy­tyi pitää kasassa.

   Vastaa

2. Korkea­suh­dan­teessa palkko­ja ei pitäisi nos­taa. Sil­loin duu­nar­in kuu­luu paran­taa elin­ta­soaan hakeu­tu­mal­la parem­pi­palkkaisi­in töi­hin. Sil­loin­han niitä on tar­jol­la. Tämä mah­dol­lis­taa dynaamisu­u­den työ­markki­noil­la ilman, että kenenkään palk­ka alenee.
   

   Vastaa

   1. K‑Veikko:
      Korkea­suh­dan­teessa palkko­ja ei pitäisi nos­taa. Sil­loin duu­nar­in kuu­luu paran­taa elin­ta­soaan hakeu­tu­mal­la parem­pi­palkkaisi­in töi­hin. Sil­loin­han niitä on tar­jol­la. Tämä mah­dol­lis­taa dynaamisu­u­den työ­markki­noil­la ilman, että kenenkään palk­ka alenee.
      

      Käytän­nössä täl­lainen jous­ta­va siir­tymi­nen parem­pi­palkkaisen työn perässä on mah­dol­lista vain vähem­mistölle työn­tek­i­jöistä, lähin­nä yksi­tyisen sek­torin asiantun­ti­jate­htävis­sä työsken­televille korkeak­oulute­tu­ille. Julkisen sek­torin työn­tek­i­jöi­den ansio­ta­so ei voi nous­ta mitenkään muuten kuin ammat­tiy­hdis­tys­li­ik­keen joukkovoiman avulla.

      En ole innos­tunut sel­l­ais­es­ta talouskasvus­ta, joka jät­tää yhä suurem­man osan ihmi­sistä pait­si talouskasvun hedelmistä.

      Vastaa

      1. @ Mikko Num­melin 27.8.2018 at 10:34

         > Julkisen sek­torin työn­tek­i­jöi­den ansio­ta­so ei voi
         > nous­ta mitenkään muuten kuin ammattiyhdistysliikkeen
         > joukkovoiman avulla

         Pitää ymmärtää, että julkisen sek­torin tehtävä ei ole elät­tää työn­tek­i­jöitään (vaan tuot­taa tietyt “palve­lut”). Tie vau­rauteen ja hyvään toimeen­tu­loon ei saa kulkea julkisen sek­torin oves­ta. “Val­tion leipä on kapea mut­ta pitkä”; nän sen olla pitää.

         – Tietenkin toimin­nan pitää olla järkevää. Jos tiet­ty funk­tio saadaan tuotet­tua halvem­min yhdel­lä hyvä­palkkaisel­la virkamiehel­lä kuin kolmel­la huonopalkkaisel­la, on luon­nol­lis­es­ti valit­ta­va hyväpalkkainen.

         On syn­tynyt tilanne, että virkamiehet keskenään neu­vot­tel­e­vat omista palkois­taan. Täl­lainen menet­te­ly johtaa korkeisi­in palkkoi­hin, val­tion velka­an­tu­miseen ja lop­ul­ta talouden rom­ah­duk­seen. Näin ei saa olla. Palkko­jen pitää määräy­tyä yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la ja pyöröovi yksi­tyisen ja julkisen välil­lä pitää koko ajan olla liikkeessä.

         Julkisen sek­torin pitää vähen­tää työvoimaansa korkea­suh­dan­teessa. Sil­loin kun yksi­tyi­nen sek­tori käy ylikier­roksil­la ja palkat meinaa­vat kara­ta käsistä, on julkisen sek­torin ojen­net­ta­va aut­ta­va käsi ja tar­jot­ta­va kaik­ki mah­dolli­nen työvoima tuot­ta­maan kansan­tu­loa. Osa näistä yksi­tyiselle siir­tyjistä voi hyö­dyn­tää osaamis­taan tar­joa­mal­la julk­isia palvelu­ja yksi­tyisel­lä sektorilla.

         – (Lois­ta­va esimerk­ki tästä on OnniBussin omis­ta­ja, joka siir­tyi VR-viras­tos­ta yksi­tyiselle puolen tar­joa­maan samaa palvelua.)

         Kun pyöröovi yksi­tyisen ja julkisen sek­torin välil­lä on koko ajan liik­keessä, julki­nen palkkata­so määräy­tyy yksi­tyisel­lä puolen.
         

      2. Mikko Num­melin:
         En ole innos­tunut sel­l­ais­es­ta talouskasvus­ta, joka jät­tää yhä suurem­man osan ihmi­sistä pait­si talouskasvun hedelmistä. 

         Ok. Lopete­taan uusien syöpälääkkei­den, tietokone­pros­es­sor­ei­den ja ohjelmis­to­jen kehi­tys. Maail­ma on valmis, ei tartte pelas­taa nyky­istä suurem­paa osaa leukemi­aan sairas­tu­vista lap­sista. Nykyi­nen hoitopalet­ti piisaa.

         Olen var­maan sydämetön kun minus­ta nimeno­maan fik­suimpia pitäisi kan­nus­taa vai­h­ta­maan fir­maa nyky­istä use­am­min. Teo­ri­as­sa paras­ta palkkaa pystyy mak­samaan se työ­nan­ta­ja, jon­ka tuotan­to tuot­taa eniten lisäar­voa (voit­toa). Mitä use­am­malle syöpää sairas­tavalle ja mitä enem­män lisäelin­vu­osia lääkete­htaan uusi tuo­tos tar­joaa, sitä suurem­paa lisäar­voa se luo maail­maan. Ja sitä enem­män me kansalaisi­na siitä voimme hyvil­lä mielin maksaa.

         On erit­täinkin hyödyl­listä, että parhaat voimat keskitetään sinne mis­sä niistä saadaan eniten iloa ja hyö­tyä. Ihan turha pitää Teemu Selän­teet mestik­sessä kun hei­dät voi lähet­tää NHL:ään, jos­sa sekä Teuk­ka (isom­man palkan ansios­ra), että suurem­pi määrä kat­so­jia pääsee naut­ti­maan siitä taidosta.

         Vaik­ka 80% väestöstä pysy­isi paikallaan, he hyö­tyvät silti niistä tuot­teista ja palveluista joi­ta se 20% tuot­taa tehokkaamin kun jen­gi vai­h­taa mah­dol­lisim­man tuot­tavaan ja mah­dol­lisim­man kova­palkkaiseen työhön.

3. Kaik­ki ajat ovat hyviä vero­jen alen­tamiseen. Se pitää tehdä aina kun siihen on poli­it­ti­nen mah­dol­lisu­us. Löy­tyy kyl­lä riit­tävästi poli­itikko­ja, joiden mielestä 100% olisi sel­l­ainen hyvä veroaste.

   Vastaa

4. Yri­tyk­sien kan­nat­taisi yrit­tää vai­h­taa palkanko­ro­tuk­set bonuk­si­in, jot­ka riip­pu­vat vaikka­pa yri­tyk­sen tulok­ses­ta. Toki täl­laisen bonuk­sen pitäisi olla suurem­pi kuin palkanko­ro­tus, kos­ka sen menet­tää, kun yri­tyk­sel­lä menee huonos­ti. Näin syn­tyy mekanis­mi, jol­la palkat+bonukset jous­ta­vat yri­tyk­sen tuloskun­non mukaan.

   Toki työn­tek­i­jät pitää saa­da tähän myös mukaan. Täl­löin on hyvin tärkeää, että yri­tys ei voi imuroi­da tulostaan (tai mis­tä ikinä bonuk­set riip­pu­vat) ulko­maille ja näin vähen­tää bonuk­sia. Tätä varten yri­tyk­sien pitäisi päästää riit­tävästi työn­tek­i­jöi­den edus­ta­jia vähin­täänkin valvo­maan yri­tyk­sen toimia riit­tävän korkealle tahol­la. Vai­h­toe­htois­es­ti voi yrit­tää kek­siä sel­l­aisen mit­tarin, johon molem­mat osa­puo­let luottavat.

   Vastaa

   1. R. V.:
      Yri­tyk­sien kan­nat­taisi yrit­tää vai­h­taa palkanko­ro­tuk­set bonuk­si­in, jot­ka riip­pu­vat vaikka­pa yri­tyk­sen tulok­ses­ta. Toki täl­laisen bonuk­sen pitäisi olla suurem­pi kuin palkanko­ro­tus, kos­ka sen menet­tää, kun yri­tyk­sel­lä menee huonos­ti. Näin syn­tyy mekanis­mi, jol­la palkat+bonukset jous­ta­vat yri­tyk­sen tuloskun­non mukaan.

      Toki työn­tek­i­jät pitää saa­da tähän myös mukaan. Täl­löin on hyvin tärkeää, että yri­tys ei voi imuroi­da tulostaan (tai mis­tä ikinä bonuk­set riip­pu­vat) ulko­maille ja näin vähen­tää bonuk­sia. Tätä varten yri­tyk­sien pitäisi päästää riit­tävästi työn­tek­i­jöi­den edus­ta­jia vähin­täänkin valvo­maan yri­tyk­sen toimia riit­tävän korkealle tahol­la. Vai­h­toe­htois­es­ti voi yrit­tää kek­siä sel­l­aisen mit­tarin, johon molem­mat osa­puo­let luottavat.

      Tätä käytän­nössä jonk­in­ver­ran tehdään sel­l­ai­sis­sa yri­tyk­sis­sä, jois­sa työn­tek­i­jä laskut­taa suo­raan asi­akas­ta (esim. kon­sult­ti­talot). Työn­tek­i­jä saa osu­u­den omas­ta lasku­tuk­ses­taan bonuk­se­na. Tämä on help­po perustel­la kan­nus­ti­me­na myy­dä enemmän.

      En silti ehkä vält­tämät­tä lähtisi aja­maan saman­laista mallia muaalle perus­teena palkka­jous­to, kos­ka sil­loin käytän­nössä siir­retään yrit­täjäriskiä työn­tek­i­jöille. Yrit­täjäris­ki, samoin kuin yri­tyk­sen voitot, kuu­luu ensisi­jais­es­ti yrit­täjälle itselleen. Vai olenko vain liian van­hanaikainen, kun ajat­te­len että yrit­täjän ja työn­tek­i­jöi­den välil­lä val­lit­see täl­lainen jako? Suh­dan­ner­iski­in yrit­täjä itse ei tietysti voi oikein mitenkään vaikut­taa, niin se olisi ehkä reilua jakaa parem­min yrit­täjän ja työn­tek­i­jöi­den kesken, mut­ta sitä on aika vaikea erot­taa muista liike­toimin­nan riskeistä.

      Vastaa

      1. Juok­se­va Aja­tus: Tätä käytän­nössä jonk­in­ver­ran tehdään sel­l­ai­sis­sa yri­tyk­sis­sä, jois­sa työn­tek­i­jä laskut­taa suo­raan asi­akas­ta (esim. kon­sult­ti­talot). Työn­tek­i­jä saa osu­u­den omas­ta lasku­tuk­ses­taan bonuk­se­na. Tämä on help­po perustel­la kan­nus­ti­me­na myy­dä enemmän.

         En silti ehkä vält­tämät­tä lähtisi aja­maan saman­laista mallia muaalle perus­teena palkka­jous­to, kos­ka sil­loin käytän­nössä siir­retään yrit­täjäriskiä työn­tek­i­jöille. Yrit­täjäris­ki, samoin kuin yri­tyk­sen voitot, kuu­luu ensisi­jais­es­ti yrit­täjälle itselleen. Vai olenko vain liian van­hanaikainen, kun ajat­te­len että yrit­täjän ja työn­tek­i­jöi­den välil­lä val­lit­see täl­lainen jako? Suh­dan­ner­iski­in yrit­täjä itse ei tietysti voi oikein mitenkään vaikut­taa, niin se olisi ehkä reilua jakaa parem­min yrit­täjän ja työn­tek­i­jöi­den kesken, mut­ta sitä on aika vaikea erot­taa muista liike­toimin­nan riskeistä. 

         Toki bonuk­set pitää aset­taa niin, että yri­tyk­set häviävät siinä pitkäl­lä aikavälil­lä — muuten yrit­täjäriskin siir­tymisen lisäk­si yrit­täjän hyö­ty ei siir­ry työntekijöille.

         Ehdotan tätä aina, kun yrit­täjät itkevät palkka­jous­ton puut­teesta. Palkka­jous­tolle on hel­posti raken­net­tavis­sa mekanis­mi, mut­ta selvästi yrit­täjät eivät halua menet­tää hyö­tyään, kun eivät tee sel­l­aisia sisältäviä sopimuk­sia työn­tek­i­jöi­den kanssa. Tämä pal­jas­taa, että todel­lisu­udessa yrit­täjät vain itkevät, kun eivät saa sekä syödä kakkua että pitää sitä.

      2. R. V.: Palkka­jous­tolle on hel­posti raken­net­tavis­sa mekanismi,

         Yri­tyk­sen tulok­seen sido­tut merkit­tävät palkka­jous­tot eivät ole niin käte­viä, kuin julkises­sa keskustelus­sa yleen­sä annetaan ymmärtää.

         Palkka­jous­to­jen aset­ta­mi­nen on han­kalaa myös yri­tys­ten näkökul­mas­ta. Huonoina aikoina, jos palkka­jous­tot jous­ta­vat alaspäin, parhaat työn­tek­i­jät katoa­vat mui­hin fir­moi­hin parem­pi­en palkko­jen perässä. Hyv­inä aikoina niistä taas joutuu mak­samaan “turhaan” ylimääräistä. Yri­tys­ten kannal­ta usein on paljon fik­sumpaa tiukkoina aikoina saneer­a­ta huonoim­mat työn­tek­i­jät ulos ja pitää ne, jot­ka ovat palkkansa ansainneet. 

         En myöskään usko että nyky­is­ten TES-sään­tö­jen rajois­sa olisi mah­dol­lista rak­en­taa mekanis­mia, joka ei yleisko­ro­tusten myötä ennem­min tai myöhem­min karkaisi käsistä. 

         Pikkubonuk­set tms. ovat eri jut­tu. Mut­ta jos puhutaan yrit­täjäriskin siirtämis­es­tä työn­tek­i­jälle, jous­to­jen on olta­va aika merkit­täviä suh­teessa kokon­ais­palkkaan, var­maan vähin­tään jotain 10%:n luokkaa.

   2. R. V.:
      Yri­tyk­sien kan­nat­taisi yrit­tää vai­h­taa palkanko­ro­tuk­set bonuk­si­in, jot­ka riip­pu­vat vaikka­pa yri­tyk­sen tulok­ses­ta. Toki täl­laisen bonuk­sen pitäisi olla suurem­pi kuin palkanko­ro­tus, kos­ka sen menet­tää, kun yri­tyk­sel­lä menee huonos­ti. Näin syn­tyy mekanis­mi, jol­la palkat+bonukset jous­ta­vat yri­tyk­sen tuloskun­non mukaan.

      Toki työn­tek­i­jät pitää saa­da tähän myös mukaan. Täl­löin on hyvin tärkeää, että yri­tys ei voi imuroi­da tulostaan (tai mis­tä ikinä bonuk­set riip­pu­vat) ulko­maille ja näin vähen­tää bonuk­sia. Tätä varten yri­tyk­sien pitäisi päästää riit­tävästi työn­tek­i­jöi­den edus­ta­jia vähin­täänkin valvo­maan yri­tyk­sen toimia riit­tävän korkealle tahol­la. Vai­h­toe­htois­es­ti voi yrit­tää kek­siä sel­l­aisen mit­tarin, johon molem­mat osa­puo­let luottavat.

      Bonus-sys­tee­mi toteu­tuu hyvin pienis­sä yri­tyk­sis­sä, jois­sa jokaisen työ­panok­sel­la on merk­i­tys­tä, suuris­sa yri­tyk­sis­sä bonus-jär­jestelmät eivät yleen­sä toi­mi hyvin.

      90-luvun laman aikoi­hin olin töis­sä yri­tyk­sessä, jos­sa sovit­ti­in lomau­tusten vält­tämisek­si, 10% palkan alen­nus, mut­ta palkan päälle sovit­ti­in bonus, joka sidot­ti­in yri­tyk­sen käyt­tökate%, eli tietyn käyt­töka­teen ylimenevä osu­us jaet­ti­in puo­let yri­tyk­selle ja puo­let työn­tek­i­jöille palkan suhteessa.
      Palkan alen­nus toteutet­ti­in niin, että jokainen työn­tek­i­jä teki yri­tyk­sen kanssa uuden työsopimuksen.
      ” Jos yri­tys nos­taa palkko­jaan yli työe­htosopimuk­sen vaa­timusten paikatak­seen työvoima­pu­laa – kuten Lidl tekee nyt Helsingis­sä – se ei saa tilanteen tasaan­nut­tua pala­ta TES:n mukaisi­in palkkoi­hin.” Tuo palkko­jen laskemisen mah­dol­lisu­us pitäisi olla työe­htosopimuk­ses­sa ja myös se, että koro­tuk­set tuli­si­vat vain taulukkopalkkoi­hin automaat­tis­es­ti. Palkan ollessa yli taulukkopalkan, yri­tys voisi nos­taa palkkaa yleisko­ro­tuk­sen ver­ran tai jät­tää nostamatta.

      Vastaa

   3. R. V.: Yri­tyk­sien kan­nat­taisi yrit­tää vai­h­taa palkanko­ro­tuk­set bonuk­si­in, jot­ka riip­pu­vat vaikka­pa yri­tyk­sen tulok­ses­ta. Toki täl­laisen bonuk­sen pitäisi olla suurem­pi kuin palkanko­ro­tus, kos­ka sen menet­tää, kun yri­tyk­sel­lä menee huonos­ti. Näin syn­tyy mekanis­mi, jol­la palkat+bonukset jous­ta­vat yri­tyk­sen tuloskun­non mukaan.

      Toki työn­tek­i­jät pitää saa­da tähän myös mukaan. Täl­löin on hyvin tärkeää, että yri­tys ei voi imuroi­da tulostaan (tai mis­tä ikinä bonuk­set riip­pu­vat) ulko­maille ja näin vähen­tää bonuk­sia. Tätä varten yri­tyk­sien pitäisi päästää riit­tävästi työn­tek­i­jöi­den edus­ta­jia vähin­täänkin valvo­maan yri­tyk­sen toimia riit­tävän korkealle tahol­la. Vai­h­toe­htois­es­ti voi yrit­tää kek­siä sel­l­aisen mit­tarin, johon molem­mat osa­puo­let luottavat. 

      Niin kauan kuin aloil­la val­lit­see yleis­si­tovu­us, ei men­estyvil­lä yri­tyk­sil­lä ole mitään mah­dol­lisuuk­sia tar­jo­ta tuol­laisia ratkaisui­ta kun huonos­ti men­estyvien fir­mo­jen työn­tek­i­jät vaa­ti­vat euromääräisiä ja pros­ent­timääräisiä kiin­teitä palkankorotuksia.

      Käytän­nössä var­maan pitäisi luo­da joku lain­säädän­nölli­nen siir­tymämah­dol­lisu­us jos­sa yri­tys voisi yhdessä työn­tek­i­jöi­den­sä kanssa päät­tää siitä, että he siir­tyvät yleis­si­tovu­ud­es­ta pois paikalliseen sopimiseen.

      Samal­la työn­tek­i­jöi­den jär­jestäy­tymi­nen yri­tys­ta­sol­la voitaisi­in määritel­lä jol­lain taval­la lais­sa ja luo­da joku muu työn­tek­i­jöi­den oikeuk­sia tur­vaa­va jär­jestelmä alako­htais­ten työn­tek­i­jä­mo­nop­o­lien sijaan.

      Tämä siirtäisi nähdäk­seni men­estyviä fir­mo­ja vähitellen ulos yleis­si­tovu­ud­es­ta kun ne ostaisi­vat korkeam­mil­la koro­tuk­sil­la / parem­mil­la eduil­la itselleen jous­tavu­ut­ta työehtoneuvotteluihin.

      Vastaa

5. “Oliko­han se Euroon liit­tymi­nen sit­tenkään järkevää?”

   Oli­han nämä asi­at esil­lä liityt­täessä. Te kansane­dus­ta­jat vaan viis veis­a­s­itte niistä eurokiimassanne.

   Vastaa

6. “Ennen asia hoidet­ti­in devalvoimal­la, nyt pitäisi tehdä sisäi­nen devalvaatio.”

   Kiky lisä­tun­tei­neen oli sisäi­nen deval­vaa­tio. Siinä tun­ti­hin­nan lasku vain suoritet­ti­in nos­ta­mal­la tehtyjä työ­tun­te­ja palkan pysyessä samal­la, ei laske­mal­la palkkaa. Ja toinen osa sisäis­es­tä deval­vaa­tios­ta laitet­ti­in val­tion piikki­in, kun osa mak­su­ista siir­ret­ti­in ensin työn­tek­i­jälle ja sit­ten val­tio las­ki vas­taa­van määrän veroja.

   Vastaa

   1. Sylt­ty: Kiky lisä­tun­tei­neen oli sisäi­nen deval­vaa­tio. Siinä tun­ti­hin­nan lasku vain suoritet­ti­in nos­ta­mal­la tehtyjä työ­tun­te­ja palkan pysyessä samal­la, ei laske­mal­la palkkaa. Ja toinen osa sisäis­es­tä deval­vaa­tios­ta laitet­ti­in val­tion piikki­in, kun osa mak­su­ista siir­ret­ti­in ensin työn­tek­i­jälle ja sit­ten val­tio las­ki vas­taa­van määrän veroja.

      Teo­ri­as­sa kai samaa voitaisi­in soveltaa myös nousukaudel­la suraavasti: Vuos­i­työai­ka olkoon vaik­ka 1700 tun­tia. Kun nousuaika/ylikuumeneminen on yhdessä todet­tu, hal­li­tus ja työ­markki­na­jär­jestöt päät­tävät, että kukin saa saman palkan esim. 34 tun­tia lyhyem­mäl­lä vuos­i­työa­jal­la. Jos palka­nsaa­ja halu­aa kuitenkin tehdä nuo 1700 tun­tia, hän saa tässä tapauk­ses­sa noin 2%:n palkanko­ro­tuk­sen. Kun yliku­umen­e­mis­lip­pu yhteisel­lä päätök­sel­lä las­ke­taan, palataan 1700 vuos­i­työ­tun­ti­in, eli palataan van­haan palkkaaan, ja kun taan­tu­malip­pu sit­ten aikoinaan yhteisel­lä päätök­sel­lä nos­te­taan, van­han palkan eteen pitää tehdä n. 34 tun­tia enem­män töitä. 

      Jonkin­lainen yleisko­ro­tusjär­jeste­ly, joka huomioisi toteu­tuneen inflaa­tion, tuot­tavu­u­den kehit­tymisen jne. tämän suh­dan­neau­tomaatin lisäk­si toki tarvittaisiin.

      Ei tai­da olla käytän­nössä mahdollista.

      Vastaa

7. “Oliko­han se Euroon liit­tymi­nen sit­tenkään järkevää?”

   Eihän tuo­ta edes kukaan näk­isi tarpeel­lisek­si kysyä, jollei maa ja maanosa olisi täytet­ty poli­itikoil­la ja talous­miehillä, jot­ka mei­dät (ja Euroopan) euroon veivät ja eivätkä halua tun­nus­taa katas­tro­faal­ista virhet­tään. Atlantin toiselta puolelta ei käytän­nössä (muista talous­poli­it­tis­es­ta kan­noista riip­pumat­ta) sel­l­aista ekn­o­mis­tia löy­tynyt, joka olisi euroon etukä­teen uskonut, ja seu­ran­neet taph­tu­mat ovat osoit­ta­neet hei­dän olleen oikeassa.

   Suomes­sa toki voi olla poliitkko-“talousasiantuntijoita”, jot­ka julis­ti­vat samaan aikaan (ja yhä niin tekevät), että euro on hyväk­si ja että tarvit­semme sisäisen deval­vaa­tion (jota kai mis­sään koskaan ei ole onnis­tuneesti (ilman talouden rom­ah­tamista) saatu aikaan). Eivät edes ymmär­rä sitä, että se että he katso­vat tarpeel­lisek­si julis­taa sisäisen deval­vaa­tion tarpeel­lisu­ut­ta vielä vuosikau­sia kri­isin alka­misen jäl­keen jo yksin tarkoit­taa hei­dän ole­van väärässä euron suh­teen. Toki asian ymm­märtämi­nen on han­kalaa jos oma henkilöko­htai­sis­sa ase­ma on sidok­sis­sa jatku­vaan ymmärtämättömyyteen.

   Vastaa

8. “Oliko­han se Euroon liit­tymi­nen sit­tenkään järkevää?”

   Jos ajatel­laan, että poli­it­ti­nen jär­jestelmämme on fun­da­men­taalisel­la tasol­la kyken­emätön tuot­ta­maan vas­ta­syk­listä ja kuri­nalaista finanssipoli­ti­ikkaa, voi olla että ei ollut järkevää, kun menetet­ti­in se ulkoisen deval­vaa­tion taikasauva.

   Jos taas ajatel­laan, että jär­jestelmämme voisi olla kykeneväi­nen tuot­ta­maan “oppikir­jan” mukaista vas­ta­syk­listä finanssipoli­ti­ikkaa, niin meil­lä ei ole oikein tarvet­ta ulkoisille devalvaatioille.

   Ehkä osaat itse vas­ta­ta parhaiten.

   terv,
   jukka

   Vastaa

   1. Mod­erni rahapoli­ti­ik­ka kor­vaa hyp­päyk­sel­liset deval­vaa­tiot täysin tai osit­tain kel­lu­val­la val­u­u­tal­la. Suuret val­u­ut­ta-alueet kuten USA ja EU anta­vat val­u­u­tan kel­lua vapaasti. Pienem­mät val­u­ut­ta-alueet vähän nojaa vas­taan, jot­ta shok­it eivät heilu­ta val­u­ut­taa viikko­jen sisällä. 

      Tulok­se­na on tilanne jos­sa val­u­ut­takurssin annetaan hakeu­tua oikeak­si itses­tään. Bret­ton Woodsin ja sen jälkeinen val­u­u­tan osit­tainen kin­nit­tämi­nen, sit­ten deval­vaa­tio kun kiin­ni­tys ei kestä ei ole tätä päivää. 

      Jos Suomel­la olisi oma val­u­ut­ta ja mod­erni rahapoli­ti­ik­ka jos­sa mark­ka kel­luisi suh­teel­lisen vapaasti, se reago­isi kuukausien sisäl­lä hyvin ja huonoi­hin uutisi­in ja tas­apain­ot­taisi talout­ta. Suomen pankin man­daat­ti olisi vain vai­men­taa lyhyen aikavälin (alle 6kk nopei­ta heilah­duk­sia) ei puut­tua kokonaistilanteeseen.

      Vastaa

9. Btw nousukaudel­la voi ihan hyvin laskea vero­ja, kun­han se tehdään bud­jet­tineu­traal­isti eli jostain nap­si­taan vas­taa­va määrä pois. Nousukausi on yleis­es­ti ottaen paras aika leika­ta sosi­aalietuuk­sia, kos­ka töi­hin on helpom­pi päästä kuin laskukaudel­la. Sama jut­tu hölmö­jen yri­tys­tukienkin kanssa, nousukaudel­la tuet­ta jäävien yri­tys­ten on helpom­pi löytää tue­tun touhun tilalle jotain järkevää tekemistä.

   Tai jos halu­taan kiristää bud­jet­tipoli­ti­ikkaa, niin sit­ten vähen­netään mui­ta meno­ja vielä enem­män mitä las­ke­taan veroja.

   Vastaa

   1. Sylt­ty:
      Btw nousukaudel­la voi ihan hyvin laskea vero­ja, kun­han se tehdään bud­jet­tineu­traal­isti eli jostain nap­si­taan vas­taa­va määrä pois. Nousukausi on yleis­es­ti ottaen paras aika leika­ta sosi­aalietuuk­sia, kos­ka töi­hin on helpom­pi päästä kuin laskukaudel­la. Sama jut­tu hölmö­jen yri­tys­tukienkin kanssa, nousukaudel­la tuet­ta jäävien yri­tys­ten on helpom­pi löytää tue­tun touhun tilalle jotain järkevää tekemistä.

      Tai jos halu­taan kiristää bud­jet­tipoli­ti­ikkaa, niin sit­ten vähen­netään mui­ta meno­ja vielä enem­män mitä las­ke­taan veroja.

      Kan­nate­taan. Vasem­mis­ton per­in­teinen laulu on, että laskukaudel­la pitää velka­elvyt­tää ja nousukaudel­la ei sit­ten “saa tap­paa oras­tavaa kasvua” vähen­tämäl­lä velka­elvy­tys­tä. Blo­gis­sa oli hiukan muun­nel­tu ver­sio tuos­ta: laskukaudel­la velka­elvy­tys­tä ja nousukaudel­la pitää kiristää vero­ja. Min­ua siep­paa se, että oli aika mikä tahansa, niin tärkein­tä tun­tuu ole­van lisära­ho­jen kaivami­nen julkiselle sek­to­rille. Rahavir­rat tarkoit­ta­vat val­taa. Kuka ajat­telisi yksilön ja koti­taloussek­torin tulo­ja, varo­ja ja veroja.

      Vastaa

      1. Aika paljon on ollut esil­lä aja­tus­ta vähen­tää yri­tys­tukia, mut­ta ken­tän oikeal­ta laidal­ta ei ole löy­tynyt tukea tälle.

      2. Osmo Soin­in­vaara:
         Aika paljon on ollut esil­lä aja­tus­ta vähen­tää yri­tys­tukia, mut­ta ken­tän oikeal­ta laidal­ta ei ole löy­tynyt tukea tälle.

         On omi­tu­ista etteivät poli­itikot saa mil­lään vähen­net­tyä type­r­iä tukia.

         Yri­tys­tukien vähen­tämisen voisi tehdä hel­posti bud­jet­tineu­traal­isti lait­ta­mal­la kaik­ki tuet suo­raan vaikka­pa yhteisöveron alen­tamiseen. Näin jos ajat­telee, että nämä tuki­ra­hat kuu­lu­vat yri­tyk­sille, niin ne myös jäi­sivät yri­tyk­sille (tämä on tietenkin eri asia kuin tuloveronalen­nusten rahoit­ta­mi­nen yri­tys­tukien karsimisella).

         Mut­ta taas, eiväthän poli­itikot saa vähen­net­tyä idioot­ti­maisia vero­jakaan. Vai minkä ihmeen takia veroista type­r­im­mästä, eli varain­si­ir­toveros­ta, ei päästä eroon? Sehän kan­nat­taisi laman aikana heit­tää mäkeen, saataisi­in paran­net­tua liikku­vu­ut­ta + elvyt­tävä vaiku­tus + se aut­taisi asun­to­lain­o­jen takia ylivelkaantuneitakin.

      3. Sylt­ty: On omi­tu­ista etteivät poli­itikot saa mil­lään vähen­net­tyä type­r­iä tukia. 

         Ajat­telep­pa Sylt­ty, jos se olisitkin sinä, jon­ka tehtävänä on allokoi­da vaik­ka vain yksi mil­jar­di euroa mah­dol­lisim­man hyvi­in tarkoituk­si­in. Tarkoituk­si­in, joka lisäävät kansan­talouden kasvua ja yleistä hyv­in­voin­tia. Ajat­tele kaikkia, niitä, jot­ka kont­taa­vat nöyrinä edessäsi anomas­sa rahaa. Siinä sin­utkin pun­nit­taisi: ilmoit­taisitko, että et ota tätä työtä vas­taan ja rahat vaan veronalen­nuk­si­in. Vai alka­isitko työhön ja vasem­mal­la kädel­lä korostaisit, kuin­ka paljon tyy­tyväisiä rahan vas­taan­ot­ta­jia toim­intasi on saanut aikaiseksi.

      4. Osmo Soin­in­vaara:
         Aika paljon on ollut esil­lä aja­tus­ta vähen­tää yri­tys­tukia, mut­ta ken­tän oikeal­ta laidal­ta ei ole löy­tynyt tukea tälle.

         Tiedät var­masti hyvin että suurim­mat yri­tystuet menevät:
         ‑varus­ta­moille. Luovu­taan näistä, niin luovu­taan samal­la Suomen lipuista laivoissa.
         ‑Tuulivoimalle. Joo, näistä olisi erit­täin hyvä luopua.
         ‑Tutkimuk­seen ja tuoteke­hi­tyk­seen merk­i­tyt. Suuria tukia saa­neet esim Teknolo­gian tutkimuskeskus VTT, Aal­to-korkeak­oulusäätiö, Euroopan avaru­usjär­jestö ESA. Näistä leikkaami­nen sopisi Vihreille eri­no­mais­es­ti. Koulu­tuk­ses­ta ei saa leika­ta mut­ta tutkimuk­ses­ta saa!

         Lähde: MOT yritystukiaineisto.

      5. Aloitet­taisi­in nyt vaik­ka ilmas­ton­pilaamistues­d­ta, joka annetaan turpeen polttajille.

      6. antti: Tiedät var­masti hyvin että suurim­mat yri­tystuet menevät:
         ‑varus­ta­moille. Luovu­taan näistä, niin luovu­taan samal­la Suomen lipuista laivoissa.
         ‑Tuulivoimalle. Joo, näistä olisi erit­täin hyvä luopua.
         ‑Tutkimuk­seen ja tuoteke­hi­tyk­seen merk­i­tyt. Suuria tukia saa­neetes­im Teknolo­gian tutkimuskeskus VTT,Aalto-korkeakoulusäätiö, Euroopan avaru­usjär­jestö ESA. Näistä leikkaami­nen sopisi Vihreille eri­no­mais­es­ti. Koulu­tuk­ses­ta ei saa leika­ta mut­ta tutkimuk­ses­ta saa! 

         Suurin osa “inno­vaa­tiotues­ta” on vain heikosti ver­hoil­tua suo­raa yri­tys­ten rahoittamista.

         Tuulivoimaa Suomes­sa on jo riit­tävästi. Melko­lail­la jär­jetön ener­gia­muo­to Suomen leveysasteelle.

      7. Tuulivoima on aika hyvä näil­lä lev­eysasteil­la, kos­ka talvel­la on tuulisempaa.

      8. Osmo Soin­in­vaara:
         Tuulivoima on aika hyvä näil­lä lev­eysasteil­la, kos­ka talvel­la on tuulisempaa.

         Keskimäärin ehkä, mut­ta päivä­ta­sol­la kulu­tushuiput osu­vat tuulivoiman tuotantominimeihin.

      9. Osmo Soin­in­vaara:
         Aika paljon on ollut esil­lä aja­tus­ta vähen­tää yri­tys­tukia, mut­ta ken­tän oikeal­ta laidal­ta ei ole löy­tynyt tukea tälle.

         Tämä on asia joka ei mee mulle jakelu­un. Mik­si vero­taan men­estyvää yri­tys­tä ja heiken­netään sen mah­dol­lisuuk­sia ja annetaan se sel­l­aiselle fir­malle joka ei pärjää.

         Muis­taak­si yri­tysvero­ja per­itään suur­in­pi­irtein saman­ver­ran kuin näitä tukia mak­se­taan . Por­var­ille tuo kuu­lostaa siltä että tehdään vai­h­tokaup­pa: pois­te­taan verot ja tuki­aiset ja kaik­ki on paremmin

      10. Osmo Soin­in­vaara:
          Aika paljon on ollut esil­lä aja­tus­ta vähen­tää yri­tys­tukia, mut­ta ken­tän oikeal­ta laidal­ta ei ole löy­tynyt tukea tälle.

          Tätä olen minäkin suuresti häm­mästel­lyt. Koulu­tusjär­jestelmä on kui­h­dutet­tu leikkauksin ja tuhot­tu näin tule­vaisu­u­den kil­pailukyvyn ainek­set, kansan­talouden infra myy­dään yhtiöit­tämisen hengessä mut­ta yri­tystuet? Niihin ei mis­sään nimessä saa koskea. Siinäpä sitä on markki­na­t­aloushenkistä por­var­i­hal­li­tus­ta kerrassaan.

      11. Osmo Soin­in­vaara:
          Aika paljon on ollut esil­lä aja­tus­ta vähen­tää yri­tys­tukia, mut­ta ken­tän oikeal­ta laidal­ta ei ole löy­tynyt tukea tälle.

          Pienel­lä googlet­tamisel­la tuli seuraavaa:
          Eli­na Lep­omä­ki: “Minä odotan hal­li­tus­ta, joka purkaa kaik­ki yritystuet…”.
          Antti Rinne: “tukien leikkausten toteut­tamiselle on aset­ta­va väljä aikataulu..”
          Lau­ri Iha­lainen: “tukien kar­simises­sa tulee ede­tä asteittain..”.
          Lisäk­si vasem­mis­to olisi muut­ta­mas­sa suurim­man osan yri­tys­tu­ista ns. palkka­tuik­si, joten eiköhän vasen­lai­ta jar­ru­ta enem­män tukien poistoa.

      12. Voi löytää kokoomuk­ses­ta myös toisen yri­tys­tukien leikkaa­jan, Juhana Var­ti­aisen ja kol­mat­takin epäillään(Mykkänen) mut­ta siihen se sit­ten jääkin. Keskus­tas­ta et löy­dä yhtään

10. “Oliko­han se Euroon liit­tymi­nen sit­tenkään järkevää?”

    Ei ollut. Pikku hil­jaa hitaam­matkin alka­vat tämän tun­nus­ta­maan, eräät taju­si­vat tilanteen jo ennen liit­tymistä. Hyödyt ovat aivan mität­tömiä hait­toi­hin ver­rat­tuna. Euro-kri­isi on vain lakaistu maton alle EKP:n jät­timäis­es­ti kas­va­neeseen taseeseen ja putkah­taa sieltä ulos, ehkä jo ensi vuonna.

    Vastaa

11. Vaik­ka euro oli poli­ti­ikan tulos, niin kansan­talouden teo­ri­an ja tutkimuk­sen puolel­la ei ole kehitet­ty tai löy­det­ty parem­paa kuin rahat­alouden kiin­nit­tämi­nen ja siitä seu­raa­va infor­maa­tio­tas­apaino. Siis jos tarkastel­laan toteutet­tavia vai­h­toe­hto­ja, ei uto­pi­oi­ta. Voidaanko sanoa, että euro oli ver­rat­tavis­sa Neu­vos­toli­iton sosial­is­mikokeilu­un: hieno hom­ma, mut­ta jätkät pilasivat?
    Suomen deval­vaa­tio- inflaa­tio poli­ti­ik­ka on muo­van­nut Suomen teol­lista raken­net­ta. Syn­nyt­tänyt päätök­sen­teon kolmikan­nan, jos­sa osa ei kan­na mitään vas­tu­u­ta kansakun­nan tilas­ta. Kun Suo­mi liit­tyi euroon, niin toivoin että em. rakenne ja päätök­sen­teko olisi muut­tunut, mut­ta niin ei käynyt eikä jär­ki voittanut.

    Vastaa

12. OS luet­telee aivan oikei­ta syitä Suomen pitkän laman syiksi.

    Lisäisin niihin vielä seuraavat:
    1) Suomen kokon­aisveroaste on maail­man 3. korkein, 43 %. Tämä pitää saa­da 10% alem­mak­si, noin OECD maid­en keskiar­voon, jot­ta taloutemme olisi riit­tävän kil­pailukykyi­nen seu­raa­van laman iskiessä.
    2) Pitäisi tyh­jen­tää ammat­tiy­hdis­tys-liikeen pajat­so siitä val­heesta, että se puo­lus­taa vähäo­saisia ja työt­tömiä. Todel­lisu­udessa se ajaa vain hyväo­sais­ten työssäkäyvien asi­aa ja lisää työt­tömyyt­tä yleis­si­tovu­udel­la ja estämäl­lä paikallisen sopimisen.
    3) Eniten uusia työ­paikko­ja luo­van pk-setorin työl­listämiskyn­nys­tä pitää oleel­lis­es­ti laskea ja yri­tys­ten riskinot­toa stim­u­loi­da vero­helpo­tuksin, sekä muil­lakin toimil­la. Muuten parhaiden yri­tys­temme lähdöt ulko­maille vain lisään­tyvät. SDPn Timo Harakan esit­tämä exit-vero toimisi tässä voimakkaana lähtö-kiihdytyksenä.
    4) Pitää muo­dostaa 90-luvun konkurssi- ja velka­katas­torfin totu­uskomis­sio. Sen tehtävänä olisi paran­taa tämä sodan­jälkeisen ajan suurin yhteiskun­nalli­nen, edelleen vuo­ta­va haa­va. Sil­loiset väärät päätök­set aiheut­ti­vat tuhan­sien yhtiöi­den turhat konkurssit, omaisuuk­sien lait­tomat takavarikot ja luke­mat­tomat itse­murhat. Kaik­ki tuon ajan edelleen perin­nässä ole­vat velat on annet­ta­va anteek­si ja tehtävä tätä aikaa koske­va asian­mukainen freudi­lainen surutyö.
    Näin suo­ma­lais­ten yrit­täjien menetet­ty luot­ta­mus val­tio­val­taan, pankkei­hin ja poli­itikkoi­hin voidaan palaut­taa ja Suo­mi saadaan hyvään isku­un otta­maan vas­taan seu­raa­va lama.

    Sep­po Korp­poo, 30-vuot­ta pk-vientiyrittäjänä

    Vastaa

13. Vaik­ka näin jälkivi­isauden voimal­la, mil­lä olisit lait­tanut Tehyläiset takaisin sorvin ääreen sil­loin 2007? Pakkolailla?

    Vastaa

14. “Sisäi­nen deval­vaa­tio” on ongel­malli­nen, kos­ka sil­loin kulut­ta­jan ostovoima las­kee myös koti­maiseen tuotan­toon näh­den. Ulkoises­sa deval­vaa­tios­sa koti­mainen tuotan­to muut­tuu kil­pailukykyisem­mäk­si mikä voi osaltaan tasoit­taa suhdannevaihtelua.

    Vastaa

    1. Yama:
       “Sisäi­nen deval­vaa­tio” on ongel­malli­nen, kos­ka sil­loin kulut­ta­jan ostovoima las­kee myös koti­maiseen tuotan­toon näh­den. Ulkoises­sa deval­vaa­tios­sa koti­mainen tuotan­to muut­tuu kil­pailukykyisem­mäk­si mikä voi osaltaan tasoit­taa suhdannevaihtelua. 

       Ongel­ma on iso veroki­ila. Sisäi­nen deval­vaa­tio pitää kom­pen­soi­da veronalen­nuk­sel­la. Julkisen talouden rahoituk­selle sisäi­nen deval­vaa­tio on siten kaksinker­tainen ongelma.

       Vastaa

    2. Yama:
       “Sisäi­nen deval­vaa­tio” on ongel­malli­nen, kos­ka sil­loin kulut­ta­jan ostovoima las­kee myös koti­maiseen tuotan­toon näh­den. Ulkoises­sa deval­vaa­tios­sa koti­mainen tuotan­to muut­tuu kil­pailukykyisem­mäk­si mikä voi osaltaan tasoit­taa suhdannevaihtelua.

       Kel­lu­va mark­ka toimisi hyvin. Ruotsin kru­unukin kel­luu. Eurokin kel­luu, mut­ta ei Suomen talouden syk­lien mukaan, vaan Saksan.

       Vastaa

15. Sisäi­nen deval­vaa­tio on ter­minä jonkin­lainen oxy­moron ja mielestäni joutaisi map­pi Ö:n. Se johtaa ajatuk­set “kiin­tei­den” val­u­ut­to­jen aikaan, kiin­teä lain­aus­merkeis­sä sik­si, että ne oli­vat kiin­teitä vain siihen asti, kun niitä muutet­ti­in eikä niitä enää 70-luvulle tul­taes­sa kukaan oikeasti kiin­teinä pitänyt.
    Ruotsin, Nor­jan, Brit­tien ja Sveitsin esimerk­ki on Suomen 90-luvun ohel­la osoit­tanut että kel­lu­va val­u­ut­takurssi on toimi­va ja hyvä ratkaisu, kos­ka se ei vaa­di ketään viisas­ta ihmistä päät­tämään mikä oikea val­u­ut­takurssi kul­lakin het­kel­lä mah­taisi olla. Mik­si kel­lu­va val­u­ut­takurssi sit­ten toimii tämän kokoi­sis­sa mais­sa parem­min kuin sidot­tu val­u­ut­ta tai yhteis­val­u­ut­ta? Kun kel­lu­van val­u­u­tan arvo sopeu­tuu tilanteeseen, muut­tuu vain yksi hin­ta­lap­pu (val­u­u­tan arvo), yhteis­val­u­u­tan olois­sa taas pitää muut­taa miljoo­nia hin­ta­lap­pu­ja (palkat, tuot­teet, vuokrat ym.) ja tämä pros­es­si on hidas, han­kala ja epä­tark­ka, ja tästä syys­tä johtaa mas­si­ivisi­in hyvinvointitappioihin.

    Voi olla että joskus kaukaises­sa tule­vaisu­udessa tämä yhteis­val­u­ut­ta saadaan toim­i­maan, mut­ta onko siitä enää sil­loin mitään iloa on ihan oma jut­tun­sa. In the long run we’re all dead.

    Vastaa

16. Takaisin mark­ka-aikaan haikail­e­vat eivät tai­da muis­taa sitä, miten meil­lä oli kahdet korko­markki­nat: korkeat korot mark­ka-lain­oille ja mata­lat korot D‑markka (Sak­san mark­ka) ‑lain­oille. Deval­vaa­tio- tai muus­ta val­u­ut­takurssiriskistä jou­tui mak­samaan korkeam­man koron, tai sit­ten otti riskin itse ja käyt­tä hal­pako­rkoista D‑markkalainaa (johon sit­ten deval­vaa­tion aikaan 1990-luvun alus­sa kaa­tui yrityksiä).

    Val­u­ut­takurssiris­ki vaikut­taa kaik­keen tuon­ti- ja vien­tili­ike­toim­intaan: hin­noit­telus­sa joutuu otta­maan riskiä hin­ta­muu­tok­sista ja ris­ki maksaa.

    Eikä tuo euron ulkop­uolis­ten euroop­palais­ten val­tioiden val­u­ut­takurssipoli­ti­ik­ka ole päässyt itsenäisyy­del­lä elämöimään: vrt. Tan­s­ka ja Sveit­si, joiden keskus­pankit joutu­vat osta­maan maa­han vir­taavaa val­u­ut­taa vas­taaval­la sum­mal­la eurov­elka­kir­jo­ja ettei val­u­ut­takurssi nousisi. Sveitsin keskus­pank­ki jopa jou­tui ilmoit­ta­maan joitakin vuosia sit­ten, että luo tarvit­taes­sa rajat­ta frange­ja tiet­tyyn euro­hin­taan (ettei kurssi nousisi tämän yli).

    Vastaa

17. Työvoimakus­tan­nusten his­to­ri­atiedos­ta näkee, että työvoimakus­tan­nuk­set Suomes­sa jatkoi­vat yhtä jyrkkää nousua vielä nelisen vuot­ta vuo­den 2007 palkkaratkaisu­jen vaiku­tusa­jan jäl­keen (noin vuo­teen 2013). Mik­si jar­ru­ja ei osat­tu lyödä päälle edes jatku­van taan­tu­man oloissa?

    Vuo­den 2007 “Sari Sairaan­hoita­ja” ‑palkkaratkaisu on niin tart­tu­va syn­ty­puk­ki, että on muka­va uno­htaa mitä sen jäl­keen tapahtui.

    Vastaa

    1. ij:
       Vuo­den 2007 “Sari Sairaan­hoita­ja” ‑palkkaratkaisu on niin tart­tu­va syn­ty­puk­ki, että on muka­va uno­htaa mitä sen jäl­keen tapahtui. 

       Ruot­sis­sa muuten sairaan­hoita­jien palkat ovat edelleen korkeam­mat kuin Suomes­sa (Nor­jas­ta puhumattakaan)…

       Vastaa

18. OS: Jous­ta­mat­to­muus on kir­joitet­tu työe­htosopimuk­si­in. Jos yri­tys nos­taa palkko­jaan yli työe­htosopimuk­sen vaa­timusten paikatak­seen työvoima­pu­laa – kuten Lidl tekee nyt Helsingis­sä – se ei saa tilanteen tasaan­nut­tua pala­ta TES:n mukaisi­in palkkoihin. 

    Tämähän se olisi mitä main­ioin­ta AY-liik­keen aja­maa sol­i­daarista palkkapoli­ti­ikkaa. Ei vaan tai­da olla mukana AY-todellisuudessa.

    Vastaa

19. Eurostoli­it­to on väli­aikainen oloti­la. Italia rojah­taa kan­veesi­in muu­ta­man vuo­den sisäl­lä. Vaiku­tus on moninker­tainen Kreikkaan ver­rat­tuna. Rom­ah­duk­selle ei vält­tämät­tä löy­dy enää maksajia.

    Suomelle paras vai­h­toe­hto on kel­lu­va kansalli­nen val­u­ut­ta. Kiin­teää kansal­lista ja yhteis­val­u­ut­taa on kokeil­tu erit­täin huonoin tuloksin. Samal­la voidaan uno­htaan höpöt­tämi­nen “sisäis­es­tä devalvaatiosta”. 

    Suomen kil­pailukyvyn per­im­mäi­nen syy on tolku­ton vero­tus ja ylisu­uri julki­nen sektori.

    Vastaa