Kaupunkiympäristölautakunnan lista 14.8.2018

Puot­in­har­jun Puhok­sen tonttivaraus

Vähän nukkavieruk­si ajau­tunut Puhos halut­taisi­in ehostaa, osit­tain suo­jel­la ja osit­tain purkaa sekä rak­en­taa tilalle uut­ta ja parem­min toimi­vaa, jol­loin nykyiset omistajat/vuokralaiset saisi­vat tosi­asi­as­sa kenkää. Kaupun­ki on vähän oudos­sa tilanteessa, kos­ka yhtiön hal­li­tus, jol­la on nimenkir­joi­tu­soikeus, edus­taa toista kan­taa kuin yhtiön yhtiökok­ous, joka halu­aisi käyt­tää oikeut­ta nykyisen vuokra­sopimuk­sen jatkoon.

Varause­hdois­sa edel­lytetään, että nyky­is­ten omis­ta­jien kanssa päästään sopimuk­seen niin, että varaus­ta aja­vat han­kki­vat yhtiössä osake-enem­mistön ja tur­vaa­vat nyky­isille toim­i­joille jatkom­ah­dol­lisu­udet. Mitenkähän täl­laiset ehdot toimi­vat käytän­nössä, jos jokin toim­i­joista ilmoit­taa, että ei voi jatkaa, jos joutuu mak­samaan vuokraa?

Han­kala jut­tu, sil­lä osake-enem­mistö omis­tavil­la pienyri­tyk­sil­lä ei ole resursse­ja kun­nos­taa Puhosta.

Lausun­to HSL:n toimintasuunnitelmasta

HSL:n suuri muu­tos on siir­tymi­nen kaari­malli­in. Helsinkiläis­ten käyt­tämän AB-lipun hin­ta nousee merkit­tävästi, noin 10 % ja muiden lipun­hin­nat laske­vat. Toisaal­ta AB-lip­ul­la pääsee jopa Matinkylään saak­ka. Jos on menos­sa Tikkuri­laan tai lentoase­malle, ei joudu osta­maan seu­tulip­pua, vaan tätä paljon halvem­pi lisälip­pu riittää.

HSL:n kus­tan­nuk­sia lisää suuresti raskaan raideli­iken­teen investoin­neista koitu­vat mak­sut pois­toista ja koroista. Siitä kun­nat saa­vat tulo­ja kah­teen ker­taan, kos­ka raidein­vestoin­nit lisäävät kun­tien omis­tamien maid­en arvoa tai kaavoitusko­r­vauk­sia, jos maan omis­taa yksi­tyi­nen. Tämä on vähän hölmöä, kos­ka jos ensin investoidaan raskaaseen raideli­iken­teeseen, ei kan­na­ta hin­noitel­la asi­akkai­ta pois.

Helsin­ki esit­tää lausun­nos­saan, että jatkos­sa on hyväksyt­tävä, että lipun hin­nat voivat eriy­tyi kun­tako­htais­es­ti. Tämä on viisaut­ta, kos­ka ympäristön autopain­ot­teiset kun­nat pää­si­sivät muuten puut­tumaan Helsin­gin liikennepolitiikkaan.

Paljon on kir­jelmöi­ty alen­nuk­sista eläkeläisille ja opiske­li­joille. Jos niityä paran­netaan, ne pitäisi mak­saa kun­tao­suuk­sia korot­ta­mal­la eikä nos­ta­mal­la muiden matkus­ta­jien lipun hintoja.

Pien­talo­jen myyminen

Helsin­ki myy tar­jouskil­pailun perus­teel­la seu­raa­vat pien­talot, kos­ka niille ei ole käyt­töä kaupun­gin toimin­nas­sa eikä paikallises­sa asukas­toimin­nas­sa. Tämä voi herät­tää tun­tei­ta, mut­ta aika paljon näitä talo­ja on lahon­nut käsi­in. Kaupun­ki on niille huono omistaja.

Itäreimarinku­ja 2 ja 4
Malmin rait­ti 3, myy­dään tontteineen
Wäinö Aal­tosen tie 7
Itäreimarinku­ja 14
Hep­osaar­en­tie 3–4
Matosaar­en­tie 22 — neuvottelukauppa
Keu­laku­vantie 18 — neuvottelukauppa
Lep­päniemen­tie 12
Meche­lininkatu 36
Rantakiven­tie 13
Pohjolankatu 3
Tiilentekijänmäki
Kulosaar­en­tie 44
Muu­ra­haisen­polku 4 — neuvottelukauppa
Vil­la Hälle­bo, Kru­unuvuoren­ran­ta, Laajasalo

 

Sto­ra Enso Oyj laa­jen­taa hotellitoimintaan

Sto­ra Enson ja SRV:n varaus­ta hotellinton­tista esitetään jatket­tavak­si Jätkäsaa­res­sa. Lapi­on pitäisi men­nä maa­han ensi talvena.

Hotel­li­tont­tien myymi­nen Jätkäsaaressa

Jätkäsaares­ta on tulos­sa todel­li­nen hotel­likeskit­tymä. Pari muu­ta hotel­li­tont­tia esitetään myytäväk­si. Hin­ta on 500 €/k‑m2. Monop­o­lis­sa hotel­li­ton­tit oli­vat mui­ta arvokkaampia, mut­ta Jätkäsaa­res­sa niiden arvon on alle puo­let asuin­tont­tien arvos­ta. Kaupungilla on toki elinkei­nop­o­li­it­tisia syitä edis­tää hotel­lien rak­en­tamista. Muut kun­nat anta­vat täl­laiset ton­tit ilmaisek­si ja vähän vielä tukea päälle.

Ton­tin varaami­nen ja myymi­nen HUS-Tilakeskuk­selle silmä­sairaalaa varten

Raken­nus tulee Zaidankadun ja Paciuk­senkadun mäen väli­in läher­lle Meilah­den liikun­ta­puis­toa. Kaupun­ki varautuu kun­non tur­bu­lenssi­in Sotes­sa. Varause­htoi­hin on liitet­ty varauk­sen peru­un­tu­mi­nen, jos hak­i­ja menee konkurssiin.

Arja Karhu­vaaran esi­tys kort­te­liko­htai­sista parkkipaikoista koti­hoidon autoille.

Täl­lä ker­taa kan­natan Karhu­vaaran aja­tus­ta. Minus­ta jokaisel­la kort­te­liv­älil­lä pitäisi olla autopaik­ka, jos­sa pysäköin­ti on kiel­let­ty mut­ta pysähtymi­nen sal­lit­tu ja näis­sä pysäköin­ti sal­lit­taisi­in kaupun­gin myön­tämän tun­nuk­sen omaav­ille. Muual­la täl­laista on tehostet­tu niin, että esimerkik­si Ran­skas­sa pysäköimi­nen inva­paikalle tuot­taa use­an sadan euron sakon.

Lisää tilaa Löy­lylle Hernesaaressa

Poikkeami­nen suun­nit­te­lu­tarpeesta. Heh! Helsingistä löy­tyy paik­ka, jota ei ole koskaan ase­makaavoitet­tu. Löy­lyl­lä, jon­ka onnis­tu­miseen har­va uskoi, menee niin lujaa, että se tarvit­see lisää tilaa. Pyy­de­tys­tä 500 nelilöstä myön­netään 350 neliötä.

 

36 vastausta artikkeliin “Kaupunkiympäristölautakunnan lista 14.8.2018”

  1. Löy­ly on keskel­lä ei mitään ja nyt jo liian pieni, ja sinne ollaan rak­en­ta­mas­sa 7000 ihmisen asun­not viereen. Nyt sit­ten kaupun­gin autop­uolueen kul­makivi, eli virkamiehet, ovat tun­neli­aivoil­laan sal­li­mas­sa pikku­ruisen laa­jen­nuk­sen, joka on koh­ta sekin liian pieni. Kun näki havain­neku­van niin ei se todel­lakaan mitään mer­inäköalaa vie kos­ka on niin mata­la. Kun rantaan ei olla rak­en­ta­mas­sa paljoa muu­ta, ja ker­rostaloi­hin ei olla osat­tu tehdä kun­nol­lisia liiketilo­ja rav­in­toloille sit­ten iivanan viimeisen hyökkkäyk­sen, niin aika lail­la saa taas ihme­tel­lä mik­si kaupun­ki rajoit­taa tässäkin mah­dol­lisuuk­sia toimi­vaan kaupunkiym­päristöön, kun kon­sep­ti selvästi toimii? Rak­en­takaa vaan lisää beton­isia tore­ja veron­mak­sajien rahoil­la niin on rikkaruo­hoille tilaa, mut­ta sitäkö poli­itikot halu­a­vat? Puheet urbaanista palvelu­alaa tukev­as­ta kaupungista on kovasti ris­tiri­idas­sa kaupunkisu­un­nit­telijoiden teko­jen kanssa.

  2. En tiedä, kenen etua helsinkiläiset kun­nal­lispoli­itikot ovat HSL:n lip­pu-uud­is­tuk­ses­sa aja­neet, mut­ta eivät ainakaan helsinkiläis­ten. Jos helsinkiläi­nen käy ker­ran vuodessa Tapi­o­las­sa tai Hert­toniemessä, ei käyn­te­jä Olaris­sa tai Itäkeskuk­ses­sa ole ihan niin usein. Nyt lähiöi­den tyhjiä bus­sivuoro­ja mak­sate­taan meillä.

    Se mitä itse kaipaan, on kohtuu hin­tainen aika spåraan. Maalaiset mak­sakoot metron­sa ja bussin­sa ihan itse.

    Puhos on ihan yhtiön sisäi­nen jut­tu, kuten tuos­sa varovasti viit­taatkin. Rak­en­ta­vat, kun pää­sevät sop­u­un, eli joku tar­joaa riit­tävästi. Puhok­set suo­jelu on lähin­nä huono vit­si, olisi kiva tietää, keneltä idea on tul­lut? Juuri tämänkaltaisia vit­se­jä emme kaipaa. Raken­nu­soikeut­ta 6 ker­rosta ja asia jätetään muhi­maan kaupun­gin puolelta.

    Hat­ti­vat­ti­jor­ma kiteyt­ti aika hyvin Löy­lyn tilanteen. Raken­nu­soikeut­ta ja aluet­ta kan­nat­taa vara­ta tuplas­ti se, mitä ovat nyt pyytäneet, niin seu­raavakin laa­jen­nus kier­ros on hoidet­tu. Rak­en­ta­vat sit­ten kun rak­en­ta­vat, mut­ta te väl­tytte yhdeltä turhal­ta kok­ouk­selta, jos poikien visio toimii.

    1. Kalle:
      En tiedä, kenen etua helsinkiläiset kun­nal­lispoli­itikot ovat HSL:n lip­pu-uud­is­tuk­ses­sa aja­neet, mut­ta eivät ainakaan helsinkiläis­ten. … Nyt lähiöi­den tyhjiä bus­sivuoro­ja mak­sate­taan meillä.

      Se mitä itse kaipaan, on kohtuu hin­tainen aika spåraan. Maalaiset mak­sakoot metron­sa ja bussin­sa ihan itse.

      Puhos … Juuri tämänkaltaisia vit­se­jä emme kaipaa.

      Se, että helsinkiläiset mak­sa­vat ker­ta- ja kuukausili­pus­ta yhtä paljon kuin har­vaan asu­tun Espoon asukkaat, on kyl­lä usko­ma­ton­ta sub­ven­tio­ta ja löysään kaupunki­rak­en­teeseen kan­nus­tamista. Kaiken huipuk­si ratikkalip­pu pois­te­taan. Eli tästä läh­tien mikä tahansa mat­ka ratik­ka-alueel­la mak­saa täs­mälleen saman ver­ran kuin ykstyiskyyti Espoon met­sis­sä tyhjäl­lä bus­sil­la. Miten Helsin­gin poli­itikot voivat suos­tua täl­laiseen kepuiluun.

      Vähin­tään yhtä irvokas­ta on se, miten kaupun­gin sisään raken­net­tavia joukkoli­iken­nein­vestoin­te­ja rahoite­taan joukkoli­iken­teen lip­putu­loil­la samal­la kun sato­jen miljoonien autoiluin­vestoin­ti (esim. Pasi­la, Sörnäi­nen, Hert­tonie­mi) mak­se­taan kunnallisveroista.

      Autop­uolue jyrää.

      Kaikkien raskaan joukkoli­iken­teen asemien ympäristöt tulisi aina ja poikkeuk­sit­ta rak­en­taa mah­dol­lisim­man tiivi­isti. Luon­nol­lis­es­ti myöskään parkkipaikko­ja ei näis­sä kohdin tarvi­ta, joten parkkipaikkanormin vaa­timuk­se­na tulisi olla tasan 0 paikkaa. Myös Puhos alas ja korkeaa tilalle. Mut­ta nykyisen kaltaiselle vähem­män kau­pal­lisu­u­den lävistävälle toimin­nalle tulisi samal­la osoit­taa osuutensa.

      1. Noin peri­aat­teessa HSL:n rahoituk­sen pitäisi men­nä niin, että kukin kun­ta mak­saa omien asukkaiden­sa matkat. Kun ratikkalipun hin­ta nousee, Hel­wsin­gin mak­su­o­su­us piene­nee, kos­ka helsinkiläiset käy­ht­tävät ratikkaa paljon enemmn kuin vaikka­pa ker­avalaiset. En tiedä, meneekö tämä myös käytän­nössä näin. Kos­ka helsinkiläiset käyt­tävät ratikkaa kluin liuku­por­tai­ta, helsinkiläisen kan­nat­taa ostaa kuukausi tai vielä mielu­um­min vuosilippu.

      2. Osmo Soin­in­vaara:
        Noin peri­aat­teessa HSL:n rahoituk­sen pitäisi men­nä niin, että kukin kun­ta mak­saa omien asukkaiden­sa matkat. Kun ratikkalipun hin­ta nousee, Hel­wsin­gin mak­su­o­su­us piene­nee, kos­ka helsinkiläiset käy­ht­tävät ratikkaa paljon enemmn kuin vaikka­pa ker­avalaiset. En tiedä, meneekö tämä myös käytän­nössä näin.Koska helsinkiläiset käyt­tävät ratikkaa kluin liuku­por­tai­ta, helsinkiläisen kan­nat­taa ostaa kuukausi tai vielä mielu­um­min vuosilippu.

        Rahal­lis­es­ti tämän uud­is­tuk­sen merkit­tävimpiä voit­ta­jia ovat ne uudel­la B‑alueella asu­vat, jot­ka matkoil­laan joutu­vat sään­nöl­lis­es­ti ylit­tämään Helsin­gin rajan ja siten nyky­isin joutu­vat osta­maan seu­tulipun (105 e/kk tai 4,2 e/matka) ja joille vas­taisu­udessa riit­tää kah­den vyöhyk­keen lip­pu (60 e/kk tai 2,8 e/matka). Käytän­nössä tässä siir­retään Helsin­gin rajo­ja kauem­mas ja laa­jen­netaan sen suh­teessa edullisen matkus­tamisen aluet­ta. Eri­tyis­es­ti Myyr­mä­ki — Lep­pä­vaara — Tapi­o­la — Matinkylä akselille.

        Kaik­ki muut häviävät. Helsin­gin (ja Espoon ja Van­taan) sisäisen kuukausilipun hin­ta nousee 9%, sisäisen ker­tal­ipun hin­ta nousee 27% ja ratikkalipun hin­ta nousee 65%, kun se kor­vau­tuu ker­tal­ip­ul­la. Nämä ovat niin suuria pros­ent­te­ja, että kyseessä on todel­la merkit­tävä poli­it­ti­nen päätös. Joka lyö ylivoimais­es­ti eniten korville ratikkakaupungis­sa asu­vaa sat­un­naista joukkoli­iken­teen käyttäjää.

        Teknis­es­ti muu­tos­ta voidaan perustel­la lip­putyyp­pi­en kar­simisel­la. Mut­ta liiken­neväliseeseen sidot­tu ratikkalip­pu on huo­mat­ta­van selkeä lip­putyyp­pi, jos ver­taa esimerkik­si nyky­isi­in seutu‑, ‑lähiseu­tu- ym lippuihin.

        Perus­teena voisi olla myös liikenne palvelu­na ‑tyyp­pinen kon­sep­ti, jos­sa samas­sa paketis­sa olisi ratikan lisäk­si muitakin liikku­mis­muo­to­ja. Mut­ta kun ei ole. Vaan suh­teel­lisen kevyesti kuor­mite­tu­ista ratikoista halu­taan siiv­ota sat­un­nais­es­ti lyhy­itä matko­ja matkus­ta­vat mui­hin liikku­mis­muo­toi­hin (käve­ly, pyöräi­ly, auto). Tai pakot­taa osta­maan kausilip­pu (60 e/kk). Samal­la kun juuri niihin lyhy­isi­in mata­lan kyn­nyk­sen matkoi­hin tiheään asu­tus­sa ydinkeskus­tas­sa ratik­ka sopisi kaikkein parhaiten.

      3. Osmo Soin­in­vaara:
        Noin peri­aat­teessa HSL:n rahoituk­sen pitäisi men­nä niin, että kukin kun­ta mak­saa omien asukkaiden­sa matkat. Kun ratikkalipun hin­ta nousee, Hel­wsin­gin mak­su­o­su­us piene­nee, kos­ka helsinkiläiset käy­ht­tävät ratikkaa paljon enemmn kuin vaikka­pa ker­avalaiset. En tiedä, meneekö tämä myös käytän­nössä näin.Koska helsinkiläiset käyt­tävät ratikkaa kluin liuku­por­tai­ta, helsinkiläisen kan­nat­taa ostaa kuukausi tai vielä mielu­um­min vuosilippu. 

        Tulos­sa olevas­sa seudullises­sa rahoi­tus­mallis­sa lip­putu­lo­ja ei jyvitetä kun­tako­htais­es­ti. Taval­laan se on ihan järkevää, kos­ka karkeasti ottaen HSL:n lip­putu­loista läh­es 40% on seu­tuli­iken­teestä ja puo­let Helsin­gin sisäis­es­tä liiken­teestä. Käytän­nössä siis esim. metron ja ratikan tuloil­la rahoite­taan tasais­es­ti koko HSL-alueen liikennöintiä.

      4. Tulos­sa olevas­sa seudullises­sa rahoi­tus­mallis­sa lip­putu­lo­ja ei jyvitetä kun­tako­htais­es­ti. Taval­laan se on ihan järkevää, kos­ka karkeasti ottaen HSL:n lip­putu­loista läh­es 40% on seu­tuli­iken­teestä ja puo­let Helsin­gin sisäis­es­tä liiken­teestä. Käytän­nössä siis esim. metron ja ratikan tuloil­la rahoite­taan tasais­es­ti koko HSL-alueen liikennöintiä. 

        Jos metron ja ratikan tar­jon­tak­er­roin las­ke­taan oikein, kun­tien välil­lä kulut jakau­tu­vat oikeu­den­mukaises­ti, mut­ta lip­putu­lo­jen osalta helsinkiläiset sub­ven­toi­vat mui­ta kuntia.

      5. Osmo Soin­in­vaara:
        Noin peri­aat­teessa HSL:n rahoituk­sen pitäisi men­nä niin, että kukin kun­ta mak­saa omien asukkaiden­sa matkat… 

        Eikös sen pitäisi men­nä niin, että infra tehdään verovaroin (= mah­dol­lis­te­taan toim­inta) ja käyt­täjä mak­saa käytöstä. Nyt julkisen liiken­teen käyt­töön upote­taan ihan tolkut­tomasti veroeu­ro­ja, jot­ka ovat pois tuot­tavas­ta toiminnasta.

      6. Sinän­sä eril­lisen ratikkalipun pois­tamista voi pitää loogise­na siinä val­os­sa, että raiti­oti­et ovat laa­jen­e­mas­sa Jok­erin ja Laa­jasa­lon ratikan myötä varsin eri­tyyp­piseen liiken­teeseen. Toki nuo raiti­oti­et ovat vielä mon­en vuo­den päässä.

      7. Mikko H:
        Sinän­sä eril­lisen ratikkalipun pois­tamista voi pitää loogise­na siinä val­os­sa, että raiti­oti­et ovat laa­jen­e­mas­sa Jok­erin ja Laa­jasa­lon ratikan myötä varsin eri­tyyp­piseen liiken­teeseen. Toki nuo raiti­oti­et ovat vielä mon­en vuo­den päässä. 

        Pay as you go ‑tyyp­pinen ratkaisu olisi kaikkein paras. Siihen voisi sisäl­lyt­tää alen­nuk­sia kulku­vä­li­neen ja matkus­tusa­jan perusteella.

    2. Kalle:
      En tiedä, kenen etua helsinkiläiset kun­nal­lispoli­itikot ovat HSL:n lip­pu-uud­is­tuk­ses­sa aja­neet, mut­ta eivät ainakaan helsinkiläis­ten. Jos helsinkiläi­nen käy ker­ran vuodessa Tapi­o­las­sa tai Hert­toniemessä, ei käyn­te­jä Olaris­sa tai Itäkeskuk­ses­sa ole ihan niin usein. Nyt lähiöi­den tyhjiä bus­sivuoro­ja mak­sate­taan meillä.

      Se mitä itse kaipaan, on kohtuu hin­tainen aika spåraan. Maalaiset mak­sakoot metron­sa ja bussin­sa ihan itse.

      “Helsinkiläi­nen käy Hert­toniemessä” — mikäs vit­si tuo oli? Metro ja mon­et bus­sit aja­vat myös Helsingissä. 

      Vakavam­min: lyhyt­matka­mak­su olisi kyl­lä ter­ve­tul­lut, vaik­ka ilmeisen vaikeasti toteutet­taviss. Mik­si halvem­pi mak­su pitäisi rajoit­taa ratikkaan?

      1. Mariska: “Helsinkiläi­nen käy Hert­toniemessä” — mikäs vit­si tuo oli? Metro ja mon­et bus­sit aja­vat myös Helsingissä…

        Töölön metrolin­jaa, jos­ta täy­den­nys­rak­en­tamisel­la olisi voin­ut tehdä kaupunki­maisen metron, ei ole raken­net­tu. Nyt “metro” on kalli­il­la raken­net­tu maaseu­tu­ju­na lähiöihin.

        Bus­seista olet oike­as­sa. Ne tukki­vat kaupunki­lais­ten tiet ja hait­taa­vat liiken­net­tä, myös julk­ista liiken­net­tä. Bus­sil­in­jo­ja ei pidä tuo­da kaaren Tapi­o­la — Pasi­la — Hert­tonie­mi sisäpuolelle hait­taa­maan liikennettä.

      2. Mariska:
        Vakavam­min: lyhyt­matka­mak­su olisi kyl­lä ter­ve­tul­lut, vaik­ka ilmeisen vaikeasti toteutet­taviss. Mik­si halvem­pi mak­su pitäisi rajoit­taa ratikkaan?

        Eihän tuos­sa ole muu­ta vaikeaa kuin toimi­van toteu­tuk­sen saami­nen tieto­tu­naat­tor­eil­ta tms. hov­i­hankki­joil­ta. Lipun speksi voi olla vaik­ka joku 5–10 pysäk­in­väliä (raskaas­sa raideli­iken­teessä vähem­män) tai 2–4 km lähtöpis­teestä tai 10–20 min voimas­saoloai­ka. Esimerkke­jä kyl­lä löy­tyy run­saasti ainakin Keski-Euroopasta.

        Spo­ralipun pois­tossa kär­jistyy oikeas­t­aan samal­la kak­si ongel­maa: alim­man hin­ta­por­taan nousu ja kerta/arvo/sarjalipun ja kausilipun hin­nan suhde. Tähän saak­ka raja, jos­sa kausilip­pu tulee halvem­mak­si, on men­nyt jos­sain kol­men ja neljän edestakaisen matkan viikos­sa kohdal­la, ehdote­tu­il­la hin­noil­la se siir­tyy lähem­mäs kah­ta. Kun val­in­ta on tehtävä etukä­teen, kausilipun ostet­tuaan ”kan­nat­taa” käyt­tää julk­isia käve­lyn tai pyöräi­lyn sijas­ta mah­dol­lisim­man paljon. Spo­raa ker­ran pari viikos­sa käyt­tävän kan­nat­taa jatkos­sa ilmeis­es­ti lähin­nä matkus­taa pummilla.

        Nyt kun arvolip­pu muut­tuu käytän­nössä kokon­aan sar­jalipun korvikkeesta ker­tal­ipuk­si, yksi yksinker­tainen keino tar­jo­ta edelleen mah­dol­lisu­us sar­jalip­putyyp­piseen hin­noit­telu­un olisi antaa joku 10–20 % bonus vaik­ka vähin­tään 20 tai 50 euron ker­ta­latauk­sista. (Ei kai uusista automaateista enää saa arvol­la mak­set­tua mitään mui­ta lippuja?)

      3. Mariska: Mik­si halvem­pi mak­su pitäisi rajoit­taa ratikkaan?

        Jos ver­rataan kokon­aiskus­tan­nuk­sia (liiken­nöin­ti + infra) per nousu, metro ja ratik­ka ovat huo­mat­tavasti halvem­pia kuin bus­sit. Täl­lä perus­teel­la metro- ja ratikka­matko­jen pitäisi olla halvem­pia kuin bus­si­matkat, niin kuin ne ovat ratikkalip­ul­la olleetkin.
        Bus­sit pär­jäävät ver­tailus­sa parem­min, kun mitataan matkus­ta­jak­ilo­metrikus­tan­nuk­sia. Toisin sanoen bus­sil­la matkuste­taan keskimäärin pidem­piä matko­ja. Tasahin­nal­la eri liiken­nemuodoille sub­ven­toidaan siis pitk­iä bussimatkoja.

  3. Löy­lyn kuvio­ta seu­raa­vana tuli mieleen se van­ha venäläi­nen las­tenkir­ja, jos­sa piti käy­dä aina kysymässä virkamies Ivan Ivanivovit­shiltä tuplana se, mitä tarvi­taan, kos­ka hän antoi aina vain puo­let siitä, mitä pyy­det­ti­in. 150 neliön niistämi­nen 500 neliöstä ei ole ihan puolit­tamista, mut­ta kyl­lä siinä aika paljon saa miet­tiä suun­nitelmia uusiksi.

    Kaarien osalta ymmär­rän sen logi­ikan ja kuu­lun sen ehdot­tomi­in voit­ta­ji­in Matinkylässä metroase­man vier­essä asu­vana, mut­ta on kan­takaupunki­laisen ärsy­tyk­sen ymmär­rän eri­no­mais­es­ti ja pidän jopa oikeutet­tuna. En kyl­lä oikein tiedä, mikä olisi ollut ratkaisu: sisim­män kaaren vetämi­nen kiin­ni Espoon ja Helsin­gin rajaan tai jopa niin, että Laut­tasaari jää ulkopuolelle?

  4. “Jos on menos­sa Tikkuri­laan tai lentoase­malle, ei joudu osta­maan seu­tulip­pua, vaan tätä paljon halvem­pi lisälip­pu riittää.”

    Täl­lainen malli­han otet­ti­in käyt­töön matkako­rtin myötä, mut­ta kos­ka lisälip­pu oli hyödyl­lisem­pi matkus­ta­jille kuin HSL:n taloudelle, siitä luovut­ti­in pikaisesti.

    Saa nähdä kuin­ka kauan “lisälip­pu” täl­lä ker­taa säi­lyy hengissä.

  5. “HSL:n kus­tan­nuk­sia lisää suuresti raskaan raideli­iken­teen investoin­neista koitu­vat mak­sut pois­toista ja koroista. ”

    Tämä tarkoit­ta­nee lähin­nä taloudel­lisek­si fiaskok­si osoit­tau­tunut­ta Län­simetroa, jon­ka muuten piden­si 40 min­uutin bus­si­matkaani Kirkkon­um­melta yli 20 minuutilla.

    Tehty mikä tehty, mut­ta Oden soisi pitävän mielessään, että hän ajoi muiden helsinkiläis­polti­iko­jen kanssa han­ket­ta kuin käärmet­tä pyssyyn.

    Siosi vas­tai­sis­sa raideli­ike­nen­hankkeis­sa hänen osit­ta­va muutkin kuin raideliikennedogmatiikkaa.

    1. Minä kan­natin metroåä Tapi­o­laan ja pikaratikkaverkkoa Espoooseen, kos­ka tätä sekä­vaa lähiörykelmää ei ole suun­nitel­tu metrol­la toimivaksi.

      1. Osmo Soin­in­vaara: Minä kan­natin metroåä Tapi­o­laan ja pikaratikkaverkkoa Espoooseen, kos­ka tätä sekä­vaa lähiörykelmää ei ole suun­nitel­tu metrol­la toimivaksi. 

        Tai bus­sil­la. Lähiöi­den läpi ja välil­lä ei oikein näyt­täisi kulke­van teitä, joten joukkoli­iken­teen jär­jestämisessä on rajoituksensa.

      2. Osmo Soin­in­vaara:
        Minä kan­natin metroåä Tapi­o­laan ja pikaratikkaverkkoa Espoooseen, kos­ka tätä sekä­vaa lähiörykelmää ei ole suun­nitel­tu metrol­la toimivaksi.

        anonyy­mi: Tai bus­sil­la. Lähiöi­den läpi ja välil­lä ei oikein näyt­täisi kulke­van teitä, joten joukkoli­iken­teen jär­jestämisessä on rajoituksensa.

        Eiu mil­lään pahal­la. Kir­joittmasi on juuri sitåä raideli­ikennedog­mati­ikkaa, joka on dog­mati­ikkaa siinä mis­sä marx­i­lais-leniniläi­nen dogmatiikkakin.

        Ennen län­simetroa Helsinki­in kulki­vat yllät­tävän nopeat ja muka­vat paikallis­bus­sit. Iivis­nimestä (Suomeno­jal­ta hie­man eteen­päin) pääsi Hesaan yhtä nopeasti kuin Itäkeskuk­ses­ta metrol­la eli varttitunnissa.

        Pikaraito­vaunu lakkaa ole­mas­ta pikaraitio­vaunu, kun se siir­tyy lähiöliikenteeseen.

      3. Markku af Heurlin:

        Ennen län­simetroa Helsinki­in kulki­vat yllät­tävän nopeat ja muka­vat paikallis­bus­sit. Iivis­nimestä (Suomeno­jal­ta hie­man eteen­päin) pääsi Hesaan yhtä nopeasti kuin Itäkeskuk­ses­ta metrol­la eli varttitunnissa.

        Eipäs nyt liioitel­la. 25 min­u­ut­tia on lähempänä totu­ut­ta, mut­ta nopei­ta ne bus­sit tosi­aan oli­vat. Lounais-Espoos­sa olisi IMO kan­nat­tanut säi­lyt­tää dösät ja tehdä metron päät­täri Tapi­o­laan tai Otaniemeen.

  6. Esi­tys­lis­tas­sa kyl­lä puhutaan Puot­in­har­jun ostarista eikä Puotilan
    ostarista. {Aagh!. Korjasin]]

  7. HSL:n vyöhyke­hin­noit­telu on isku vas­ten Helsin­gin kasvo­ja. Mut­ta eihän siinä mitään uut­ta ole, eihän YTV ole koko sinä aikana, kun se on uudel­la nimel­lään toimin­ut, tehnyt mitään Helsin­gin hyväk­si vaan pikem­minkin päin­vas­toin. On suo­ras­taan häpeä, ettei HSL:n kumileimas­in­hal­li­tus (jos­sa Helsingillä on puo­let jäsenistä, ml. pj) ole sen ver­taa viitsinyt tehdä, että A‑vyöhykkeelle (siis noin suun­nilleen ratikkakaupungille) ole omia lippuja.

    Nähtäväk­si jää, kuin­ka paljon liput­ta matkus­t­a­mi­nen Helsingis­sä lisään­tyy ja kuin­ka paljon matkus­ta­jamäärät Helsingis­sä vähenevät.

    Nähtäväk­si jää muuten sekin, kuin­ka pitkäikäi­nen tämä vyöhyke­lisälip­pu täl­lä ker­taa on. Kovasti sil­lä propagoidaan, mut­ta viime ker­ral­la totu­us oli sel­l­ainen, että se pois­tet­ti­in vähin äänin ja pakotet­ti­in kuukausilip­pu­laiset mak­samaan täy­den seu­tulipun hin­ta sat­un­nais­es­ta harharetkestä rajan yli.

    1. Daniel Fed­er­ley:
      On suo­ras­taan häpeä, ettei HSL:n kumileimas­in­hal­li­tus (jos­sa Helsingillä on puo­let jäsenistä, ml. pj) ole sen ver­taa viitsinyt tehdä, että A‑vyöhykkeelle (siis noin suun­nilleen ratikkakaupungille) ole omia lippuja.

      Syynä tähän lie­nee se, että kos­ka A‑vyöhykkeellä asuu suuri joukko ihmisiä tiivi­il­lä alueel­la, on heille joukkoli­iken­teen jär­jestämi­nen henkilöä kohden huo­mat­tavasti edullisem­paa kuin hajalähiöin asute­tul­la B‑vyöhykkeellä, jota nyt kas­vate­taan. Samal­la pakote­taan A‑vyöhyke han­kki­maan AINA lip­pu myös B‑vyöhykkeelle sekä nos­te­taan rajusti A‑vyöhykkeellä asu­vien lip­pu­jen hintoja.

      Eli rahat B‑vyöhykkeen kas­vat­tamiseen saadaan riit­tämään nos­ta­mal­la A‑vyöhykkeellä asu­vien mak­su­ja. Ain­ut peruste voisi olla houkutel­la laa­jen­netun B‑vyöhykkeen porukkaa joukkoli­iken­teen käyt­täjik­si ja saa­da Matinkylän metrolle ja Raide-Jok­er­ille lisää käyt­täjiä nyky­isin autol­la kaupunkia tukkivista ja saas­tut­tavista lähiöasukkaista.

      Täl­lainen lähiöa­sumisen tukem­i­nen on äärim­mäisen outoa kaupunkipoli­ti­ikkaa. Mikä poruk­ka on tämän lehmänkau­pan takana?

    2. Daniel Fed­er­ley:
      Nähtäväk­si jää muuten sekin, kuin­ka pitkäikäi­nen tämä vyöhyke­lisälip­pu täl­lä ker­taa on. Kovasti sil­lä propagoidaan, mut­ta viime ker­ral­la totu­us oli sel­l­ainen, että se pois­tet­ti­in vähin äänin ja pakotet­ti­in kuukausilip­pu­laiset mak­samaan täy­den seu­tulipun hin­ta sat­un­nais­es­ta harharetkestä rajan yli. 

      Uudessa mallis­sa vyöhyke­lisälip­pu tarkoit­taa teknis­es­ti sitä että voi ostaa ker­tal­ipun ylimääräiselle vyöhyk­keelle niiden kah­den lisäk­si johon on ladat­tu kaut­ta, sitä ei voi noin vaan ottaa pois kos­ka matkus­ta­jal­la on aina oikeus matkus­taa vähin­tään kahdel­la vyöhyk­keel­lä eikä vyöhyk­er­a­jan yli­tyk­ses­tä voi näi­nollen veloit­taa ylimääräistä jos matkus­ta­jal­la on oikeus matkus­taa niil­lä vyöhykkeil­lä joi­hin on mak­sanut. Keljuim­mas­sa tapauk­ses­sa HSL voi nos­taa vyöhyke­lisälipun hin­nan samak­si kuin 2 nor­maalivyöhyket­tä mut­ta nekin mak­sa­vat vähem­män kuin nykyi­nen kun­tara­jan yli­tyk­sen oikeut­ta­va seutulippu.

    3. Daniel Fed­er­ley:
      HSL:n vyöhyke­hin­noit­telu on isku vas­ten Helsin­gin kasvo­ja. Mut­ta eihän siinä mitään uut­ta ole, eihän YTV ole koko sinä aikana, kun se on uudel­la nimel­lään toimin­ut, tehnyt mitään Helsin­gin hyväk­si vaan pikem­minkin päin­vas­toin. On suo­ras­taan häpeä, ettei HSL:n kumileimas­in­hal­li­tus (jos­sa Helsingillä on puo­let jäsenistä, ml. pj) ole sen ver­taa viitsinyt tehdä, että A‑vyöhykkeelle (siis noin suun­nilleen ratikkakaupungille) ole omia lippuja.

      Nähtäväk­si jää, kuin­ka paljon liput­ta matkus­t­a­mi­nen Helsingis­sä lisään­tyy ja kuin­ka paljon matkus­ta­jamäärät Helsingis­sä vähenevät.

      Aamen! Tääl­lä ainakin yksi, joka siir­tyy pum­mil­la kulkijaksi.

  8. Oikeas­t­aan tuos­sa Puhok­sen tapauk­ses­sa ei ole han­kalaa muu kuin se, että pienosakkaat ovat maa­han­muut­ta­jayri­tyk­siä. Jos siel­lä olisi pari Salon Tar­ja-Leenaa ja Pert­san divari, niin tuo olisi jo aikaa sit­ten päätet­ty niin, että A‑rakennus kor­jataan, kam­paa­jat etsivät hal­vat tilat jostain muual­ta ja Pert­sa sul­kee divarin­sa, eikä ketään kiinnostaisi.

    Suuryri­tyk­sille taitaa olla erikoinen tilanne se, että ovat jääneet täl­lä taval­la pien­ten vangik­si, ja vielä sel­l­ais­ten pien­ten, jot­ka saa­vat medi­al­ta val­tavaa taus­tatukea ja poli­itikoil­ta myötä­tun­toa. On mie­lenki­in­toista nähdä, miten tässä lop­ul­ta käy. Raken­nuk­set rapis­tu­vat kunnes ne määrätään käyt­tökiel­toon ja kiin­teistöy­htiö tekee konkurssin?

  9. Meche­lininkatu 36:n Pauli­gin huvi­la on ollut vuosi­akau­sia kaupun­gin käytössä: Kult­tuuri- ja vapaa-ajan toimi­alan alla toimi­va Nuorisopalve­lut on tar­jon­nut huvi­lan tilat useille helsinkiläisille yhdis­tyk­sille mon­imuo­toiseen toim­intaan eri­tyis­es­ti lap­sille ja nuo­rille, mut­ta myös yhdis­tys­toimin­nas­sa mukana oleville aikuisille. Pauli­gin huvi­lan käyt­tö on ollut kytkök­sis­sä Nupan nimikkoti­la­jär­jestelmään, jos­ta KuVa päät­ti luop­ua viime keväänä ja tuli ikään kuin sivu­lauseessa luop­uneek­si samal­la Pauli­gin huvi­las­ta. Kor­vaavia samal­la taval­la toimivia tilo­ja ei ole tar­jol­la (vaik­ka toisen­laisia, huonom­min toim­intaa palvele­via tilo­ja onkin tar­jot­tu), joten Pauli­gin huvi­lal­la majail­e­vat ja esim. leir­i­toim­intaa jär­jestävät yhdis­tyk­set eivät halu­aisi luop­ua Pauli­gin huvi­las­ta. Huvi­las­ta on pidet­ty yhdis­tys­ten kesken hyvää huol­ta, ja yhdis­tyk­set yrit­tivät vedo­ta KuVaan kevääl­lä, jot­ta se ei tulisi nimikkoti­la­jär­jestelmästä luop­ues­saan samal­la luop­uneek­si Pauli­gin huvi­las­ta. Lau­takun­nas­sa käy­dys­tä keskustelus­ta, vas­tae­si­tyk­ses­tä ja äänestyk­ses­tä KuVa kuitenkin päät­ti alku­peräisen esi­tyk­sen mukaan. Taustal­la ollut Kympin toive saa­da Pauli­gin huvi­la muiden mukana myy­tyä meni läpi KuVas­sa. Se, että huvi­lalle ei ole enää käyt­töä, ei pidä kuitenkaan paikkaansa.

  10. Osmo: “Helsinkiläis­ten käyt­tämän AB lipun hin­ta nousee merkit­tävästi, noin 10 % ja muiden lipun­hin­nat laskevat.”

    Myös Län­si-Espoos­sa asuvil­la Espoon sisäisen lipun hin­ta nousee yhtä paljon. Toki se on paran­nus alku­peräisi­in suun­nitelmi­in, joiden mukaan BC-vyöhyk­keen kuukausilipun hin­nan piti olla 30 % korkeampi kuin Espoon sisäisen kuukausilipun. BC-lip­ul­la pääsee kyl­lä peri­aat­teessa paljon laa­jem­malle alueelle kuin Espoon sisäisel­lä lip­ul­la. Käytän­nössä siitä ei ole juuri kenellekään iloa, kos­ka useim­mil­la län­siespoolaisil­la kaik­ki järkevät yhtey­det B- ja C‑vyöhykkeiden Espoon ulkop­uolisi­in osi­in kulke­vat A‑vyöhykkeen kautta.

    1. Kepa,
      Tässä on vain se ero, että helsinkiläiset käyt­tävät nyt pääasi­as­sa kaupun­gin sisäistä lip­pua tai jopa ratikkalip­pua ja espoolaiset pääasi­as­sa seutulippua.

      1. Osmo Soin­in­vaara:
        Kepa,
        Tässä on vain se ero, että helsinkiläiset käyt­tävät nyt pääasi­as­sa kaupun­gin sisäistä lip­pua tai jopa ratikkalip­pua ja espoolaiset pääasi­as­sa seutulippua.

        Ainakin min­un tut­tava­pi­iris­säni suurel­la osal­la on Espoon sisäi­nen kausilip­pu. Seu­tulip­pu on lähin­nä niil­lä, jot­ka käyvät Helsingis­sä töis­sä. Joka tapauk­ses­sa se, että lipun hin­ta ei kallis­tu­isi muil­la kuin helsinkiläisil­lä, ei pidä paikkaansa.

      2. Kepa: Ainakin min­un tut­tava­pi­iris­säni suurel­la osal­la on Espoon sisäi­nen kausilip­pu. Seu­tulip­pu on lähin­nä niil­lä, jot­ka käyvät Helsingis­sä töis­sä. Joka tapauk­ses­sa se, että lipun hin­ta ei kallis­tu­isi muil­la kuin helsinkiläisil­lä, ei pidä paikkaansa.

        Riip­puu ihan siitä mil­laine tut­tava­pi­iri on. Voin kysyä samal­la sin­ul­ta, miten ja minne kul­jet itse töihin?

        Ihmiset kuvit­tel­e­vat hel­posti että espoolais­per­heis­sä tyyp­il­lisim­mil­lään äiti ja lapset kulke­vat juk­isil­la Espoon sisäl­lä ja isä diesel-pas­satil­la töi­hin Helsinki­in, kos­ka seu­tulip­pu on muka siihen liian kallis. 

        Nyt siihen Helsinki­in päin suun­tau­tu­van matkan hin­taan on tulos­sa muu­tos, ja vaik­ka per­he omis­taa auton, ei se tarkoi­ta sitä että sitä olisi aina käytettävä.

      3. R.Silfverberg: Riip­puu ihan siitä mil­laine tut­tava­pi­iri on. Voin kysyä samal­la sin­ul­ta, miten ja minne kul­jet itse töihin?

        Ihmiset kuvit­tel­e­vat hel­posti että espoolais­per­heis­sä tyyp­il­lisim­mil­lään äiti ja lapset kulke­vat juk­isil­la Espoon sisäl­lä ja isä diesel-pas­satil­la töi­hin Helsinki­in, kos­ka seu­tulip­pu on muka siihen liian kallis. 

        Nyt siihen Helsinki­in päin suun­tau­tu­van matkan hin­taan on tulos­sa muu­tos, ja vaik­ka per­he omis­taa auton, ei se tarkoi­ta sitä että sitä olisi aina käytettävä.

        Asun Län­si-Espoos­sa vyöhyk­keel­lä C ja kul­jen julk­isil­la töi­hin Otaniemeen vyöhyk­keelle B. Sama tilanne on myös miehel­läni ja useil­la työkavereil­lani ja muil­la tutu­il­la. Tähän asti olemme tarvin­neet työ­matko­ja varten Espoon sisäisen kausilipun. Jatkos­sa tarvit­semme BC-lipun, joka on noin 10 % kalli­impi. Niil­lä naa­pureil­lani, jot­ka käyvät töis­sä Helsingis­sä, lipun (nyky­isin seu­tulip­pu) hin­ta ei laske, vaan pysyy samana.

        B‑vyöhykkeellä asuvil­la espoolaisil­la seu­tulipun hin­ta las­kee uud­is­tuk­sen myötä, mut­ta merkit­tävä osa espoolai­sista asuu C‑vyöhykkeellä, jos­sa kau­siseu­tulipun hin­ta pysyy samana, mut­ta Espoon sisäisen lipun hin­ta nousee merkittävästi.

  11. HSL:n lip­pu-uud­is­tuk­ses­ta: Joukkoli­iken­teen kil­pailukykyä nos­te­taan siel­lä, mis­sä se on huono ja las­ke­taan siel­lä, mis­sä ihmiset jo muutenkin käyt­tävät julk­isia. Samal­la per­in­teiset älyt­tömyy­det, jois­sa vaik­ka Laut­tasaares­ta Keilaniemeen matkus­ta­vat joutu­vat mak­samaan parin kilo­metrin matkas­ta 5 euroa pois­tu­vat. Kokon­aisu­udessaan siis uud­is­tus vaikut­taisi lisäävän joukkoli­iken­teen suo­sio­ta. Siitä huoli­mat­ta saan lukea val­i­tus­ta siitä, miten ratikas­sa matkus­t­a­mi­nen kallis­tuu. Sinän­sä ei tule yllä­tyk­senä ettei Helsin­gin cityvihre­itä kiin­nos­ta tip­paakaan se, mikä on julkisen liiken­teen kil­pailukyky kan­takaupun­gin ulkop­uolel­la, mis­sä kuitenkin 85% kaupunkialueen asukkaista asuu.

    1. Tuo­mas Leisti:
      HSL:n lip­pu-uud­is­tuk­ses­ta: Joukkoli­iken­teen kil­pailukykyä nos­te­taan siel­lä, mis­sä se on huono ja las­ke­taan siel­lä, mis­sä ihmiset jo muutenkin käyt­tävät julkisia.

      Toisaal­ta voi ajatel­la, että tässä men­nään per­saus edel­lä puuhun, kun hal­ven­netaan lip­pu­ja alueil­la, jois­sa joukkoli­iken­teen käyt­tö ei ole useim­mille vai­h­toe­hto oli lip­pu­jen hin­ta mikä hyvän­sä. Ja vas­taavasti nos­te­taan lip­pu­jen hin­to­ja alueil­la, joil­la joukkoli­iken­teen käyt­tämi­nen on mielekäs vai­h­toe­hto ja joil­la joukkoli­iken­teen jär­jestämi­nen on jo valmi­ik­si kan­nat­tavin­ta. Itse hiukan pelkään, että uud­is­tus vähen­tää joukkoli­iken­teen käyt­töä ja tekee sen jär­jestämis­es­tä kan­nat­ta­mat­tomam­paa pitkässä juoksussa.

      Itsel­leni uud­is­tus kel­paa val­lan hyvin, kun asun Espoos­sa B‑alueella ja käyn Helsingis­sä A‑alueella töis­sä. Lipun hin­ta läh­es puolittuu.

  12. Kiin­nos­tavaa tämä keskustelu vyöhykelipuista.

    T. Tyh­mä kysyy, mik­si ei voi olla kuten paikall­si­ju­nis­sa: vyöhyk­keet menevät osak­si päällekkäin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.