Kaupunkibulevardeista (3/5) Mihin 70 000 asukasta muuten asettuisivat?

26 vastausta artikkeliin “Kaupunkibulevardeista (3/5) Mihin 70 000 asukasta muuten asettuisivat?”

1. Hyvä tari­na. Moni näkee hin­nan sig­naali­na jostain epämääräis­es­tä eri­ar­voisu­ud­es­ta ja ajat­telu läh­tee men­emään ihan pieleen. Hin­nat pitää nähdä sig­naali­na ihmis­ten preferensseistä.

   Vastaa

2. Korkea rak­en­t­a­mi­nen Her­ne­saa­reen loisi 30000 asukkaalle kodin. Lop­ut 40000 mah­tuu hyvin täy­den­nys­rak­en­tamisko­hteisi­in, etenkin Koivusaa­reen ja Pasi­laan. Lisäk­si tarvi­taan keskus­tatun­neli. Pari­i­sis­sa väestön­ti­heys on 20000 asukas­ta neliök­ilo­metril­lä ja silti pääsee 5 kilo­metrin päähän keskus­tas­ta moot­toriteitä. Pari­i­sis­sa asuu 2,2 miljoon­aa ja suu­ralueel­la yli 11 miljoon­aa. Helsingis­sä väestön tiheys on alle kuu­dennes Pari­i­sista, toki Kallios­sa päästään Pari­isin tasoon. Helsin­gin rak­en­t­a­mi­nen on pri­or­isoin­tikysymys ja ymmärän, että henkilöau­toilun vas­tus­ta­jat kek­sivät mitä tahansa tak­ti­ikoi­ta val­ti­olle run­saasti rahaa tuot­ta­van autoilun vähen­tämisek­si. Mut­ta tilaa Helsingis­sä on vielä runsaasti.

   Vastaa

   1. Pete:
      Korkea rak­en­t­a­mi­nen Her­ne­saa­reen loisi 30000 asukkaalle kodin. Lop­ut 40000 mah­tuu hyvin täy­den­nys­rak­en­tamisko­hteisi­in, etenkin Koivusaa­reen jaPasilaan.

      Itsekin kan­nat­taisin vielä paljon nyky­istäkin tiivi­im­pää rak­en­tamista. Ongel­ma on vain ihan sama kuin bule­var­di­enkin kanssa, eli henkilöau­tot: tiivi­im­min ei voi­da rak­en­taa, sil­lä se sama autop­uolue joka vas­tus­taa bule­varde­ja pakot­taa rak­en­ta­maan tarpeet­toman suuren määrän autopaikko­ja uusien asun­to­jen yhteyteen.

      Nyky­istä suurem­pia asukasti­heyk­siä ei uusil­la alueil­la yksinker­tais­es­ti voi saavut­taa, jos autopaikkanormista ei luovu­ta. Nykyi­nen tiheys on suo­ra funk­tio siitä, kuin­ka paljon auto­ja saa tunget­tua yhteen tasoon pihakan­nen alle, sil­lä täl­lä taval­la rak­en­ta­mal­la autopaikan hin­ta pysyy vielä liki­main siedet­tävänä, vaikkakin paljon markki­nahin­taa korkeam­pana. Jos halu­taan “rak­en­taa ylöspäin”, pitäisi samal­la rak­en­taa run­saasti myös alaspäin jot­ta ne vaa­di­tut autot saisi mah­tu­maan, ja sil­loin autopaikan mar­gin­aal­i­hin­ta nouseekin jon­nekin 150 000 euron tienoille. Ja sel­l­aisia autopaikko­ja taas ei yksikään gryn­deri suos­tu rakentamaan.

      Auto­jen tilankäyt­tö kaupungis­sa on oikeasti ihan hel­vetin iso ongel­ma, ja sitä ei pysty ratkaise­maan mil­lään muul­la kuin vähen­tämäl­lä auto­jen määrää.

      Vastaa

      1. Autopaikkanormista pitäisi ilman muu­ta luop­ua. Tässä blo­gis­sa puhutaan paljon siitä mis­sä ihmiset halu­a­vat asua ja luo­daan kuvaa, että kyseessä olisi todel­li­nen val­in­tati­lanne. Mut­ta ei ole. Nyky­mallis­sa ihmiset saa­vat melkein kaiken. Ei nyt ihan sitä punaista tupaa peruna­maal­la keskus­tas­sa, mut­ta voi asua muka cityssä ja samal­la ajaa autol­la ilman suuria parkki­huo­lia. Viedä lap­sia jäähallei­hin lähiöi­hin ja käy­dä Jum­bossa kaupassa.

         Mm. tuon takia ihmiset halu­a­vat asua keskus­tas­sa. Jos asum­i­nen “Man­hat­tanil­la” tarkoit­taisi sitä, että on ajet­ta­va tak­sil­la tai mak­set­ta­va 1000 €/kk autopaikas­ta, niin tähän kuvioon saat­taisi tul­la jotain järkeä. Sil­loin ihmis­ten lom­pakkoäänestämi­nen antaisi vähän toisen­laisen kuvan. Kallio men­esty­isi edelleen, mut­ta entäpä Pasi­la. Onko jo liian kaukana?

         Oli miten oli, tilanne olisi järkevämpi kuin nykyään ja ongel­ma helpot­tuisi automaattisesti.

3. Eikö kan­nat­taisi käyt­tää riv­i­ta­lo ja omakoti­talo­jen hin­to­ja kehyskun­nista tässä ver­tailus­sa ker­rostalo­jen sijasta?

   Ainakin itse uskon että ne jot­ka halu­a­vat asua siel­lä asu­vat nois­sa talo­tyypeis­sä mieluiten.

   En toki itsekään tiedä muut­taisiko asetel­maa mitenkään, en siis ole kaivanut näitä tilas­to­ja esi­in. Tuli vain mieleen että voisi ker­toa enem­män mitä pelkästään ker­rostalo­jen hinnat.

   -Antti

   Vastaa

   1. Pien­talo­jen hin­taver­tailut ovat han­kalia, kos­ka pien­talot ovat niin eri­laisia. Pein­talo­jen hin­nat kehyskun­nis­sa oli­vat jokin aika sit­ten laskus­sa, mut­ta uus­in­ta tietoa min­ul­la ei ole.

      Vastaa

      1. Osmo Soin­in­vaara: hin­taver­tailut ovat han­kalia, kos­ka pien­talot ovat niin eri­laisia. Pein­talo­jen hin­nat kehyskun­nis­sa oli­vat jokin aika sit­ten laskus­sa, mut­ta uus­in­ta tietoa min­ul­la ei 

         Jos tavoit­teena on tutkia asum­is­pref­er­enssin muu­tos­ta, hin­to­jen muu­tos tietyl­lä alueel­la anta­nee jonkin­laisen kuvan. Ei var­maankaan kan­na­ta ver­ra­ta muu­ta­man hehtaarin ton­til­la haja-asu­tusalueel­la sijait­se­vaa omakoti­taloa pääkaupunkiseudun pienen pihan pie­neen rivarikämppään.

4. Ei, Helsingillä ei ole velvol­lisu­ut­ta tar­jo­ta asun­to­ja Helsinki­in tuleville. (Hätä­ma­joi­tus tms. on asia erik­seen.) Ei ole myöskään niin, että asun­to­ja pitäisi vältämätä ja ehdoit­ta rak­en­taa sinne, mis­sä ihmiset halu­a­vat asia; asia ei ole niin yksioikoinen. On nimit­täin otet­ta­va huomioon myös muiden ihmis­ten (ja luon­non) hyvä. Ja oikeas­t­aan pitää myös kysyä, mik­si jotkut halu­a­vat Helsin­gin ratik­ka-alueelle asumaan ja voidaanko tuo­ta halua muut­taa. Halu­un voi vaikut­taa esimerkik­si se, että oma tai puoli­son koulu­tus- tai työ­paik­ka löy­tyy vain ratik­ka-alueelta tai sen läheisyy­destä; täl­löin on kysyt­tävä, voidaanko paikko­ja jär­jestää myös muualle, vaikka­pa mui­hin suuri­in kaupunkeihin.

   Vastaa

   1. Tässä tul­laan val­takun­nan tason maankäyt­töön ja sen strate­giaan, joka on Suomes­ta puut­tunut jok­seenkin täysin jo pitkään. Päämin­is­teripuolue tois­taa “koko Suo­mi asut­tuna” ‑mantraa, jon­ka yksi vaiku­tus on ollut se, että Tam­pereelle ja Turku­un ei ole tehty merkit­täviä hal­li­tus­ta­son panos­tuk­sia, kos­ka ne ovat keskusta­lais­es­ta näkövinkke­listä jo valmi­ik­si suuria kaupunke­ja ja etelässä. Hyväksyt­tävää on ollut yritää siirtää val­tion laitok­sia väkipakol­la Kuo­pi­oon, Rovaniemelle ym. Nopea rautatie Turku­un ja vas­taa­vat sen sijaan eivät etene. 

      Halut­tavaa kaupunki­maista elämää voi olla muual­lakin kuin Helsingis­sä, ja helpoiten sitä voitaisi­in luo­da lisää Tam­pereelle ja Turku­un, jot­ka ovat työ­matkan (joskin melko tukalan pitkän sel­l­aisen) päässä Helsingistä. Tämä vaatisi kuitenkin tietoista strate­giaa ja päätöstä, mikä on ilmeis­es­ti liikaa vaa­dit­tu. Edelli­nen hal­li­tus oli Soin­in­vaaran sanoin rauhana­jan huonoin, ja tämä nykyi­nen näyt­tää sekin iteroivan ikuises­sa loopissa.

      Vastaa

5. Ne asun­not ovat myös nyky­isille helsinkiläisille, kun he muut­ta­vat isom­paan tai hei­dän lapsen­sa muut­ta­vat kotoa tai ystävät hei­dän lähelleen. Jos Helsin­ki saa ton­teista rahaa selvästi enem­män asun­tokäytössä kuin pien­len­to- tai tiekäytössä, se yleen­sä ker­too, kumpi on tärkeäm­pää. Keskus­puis­toa halko­van tien piilot­ta­mi­nen asun­to­jen taakse myös hiljen­täisi puis­toa automelul­ta ja toisi sen keskimäärin paljon lähem­mäs kaupunki­laisia, etenkin niiden asun­to­jen asukkai­ta, jol­loin luon­non saatavu­us paranisi. Jos rahaa ei kat­so­ta, aina jokainen despoot­ti löytää mieli­haluilleen jonkin perustelun.

   Kun Helsinki­in tulee lisää ihmisiä, kaikkia tapah­tu­mia, palvelui­ta, työ­paikko­ja, ideoita, har­ras­tuk­sia, kohtaamisia, ystävyyk­siä ja romansse­ja syn­tyy enem­män ja läh­es kaik­ki löy­tyy lähempää.

   Vastaa

6. “On Helsin­gin velvol­lisu­us tar­jo­ta lisää asun­to­ja niille, jot­ka tänne tule­vat, eikä tehdä tästä ylem­män keskilu­okan reser­vaat­tia, johon taviksil­la ei ole asiaa.”

   Ole­tan, että tässä puhutaan lähin­nä kan­takaupungista eikä koko Helsingistä, kos­ka muuten Helsinki­in pitäisi muut­taa koko Suomen ylem­pi keskiluokka. 

   Kyl­lä muil­lakin kuin ylem­mäl­lä keskilu­okalla on varaa kan­takaupungis­sa asua, jos tin­kii asun­non (ja per­heen) koos­ta. Pikkua­sun­to­ja on onnek­si van­has­sa kan­takaupungis­sa jo luon­nos­taan aika paljon, vaik­ka mon­et niistä on harmil­lis­es­ti myös yhdistelty. 

   Pieni elit­is­mi ei kuitenkaan ole kaupungi­nos­alle pahit­teek­si. Korkeampi neliöhin­ta takaa sen, että alueelle valikoituu ihmisiä, jot­ka oikeasti arvosta­vat aluet­ta, ja pitävät näin esim. alueen palve­lut ja oma­leimaisu­u­den hengis­sä. Mitä esim. kävisi tavis­ten kan­soit­ta­man Ullan­lin­nan ravintolatarjonnalle?

   Elit­is­mi toki pois­sul­kee kaikkein köy­him­mät, joil­la ei ole varaa säästää muual­ta voidak­seen asua lem­pi­paikas­saan. Mut­ta ei ylem­mäl­lä keskilu­okallakaan Suomes­sa nyt niin paljon rahaa ole, että heille asun­to­jen neliöhin­nat oli­si­vat aivan saman­teke­viä. Sen sijaan on ihmisiä, joille ei ole niin väliä, asuuko kan­takaupungis­sa vai lähiössä, ja minus­ta on ihan ok että hin­noil­la hei­dät ohjataan johonkin anonyymi­in lähiöön.

   Olen aiem­min ehdot­tanut myös aja­tusleikkinä tuloi­hin sidot­tua “seg­re­gaa­tioveroa”, joka olisi sitä korkeampi mitä halu­tumpi alue on. Peri­aat­teessa seg­re­gaa­tioveron voisi nos­taa niin korkeak­si, että asun­to­jen hin­nat tip­puisi samalle tasolle kuin muual­lakin. Täl­löin alueelle muut­taisi vain ne, jot­ka ovat valmi­ita mak­samaan tuon seg­re­gaa­tioveron, mut­ta se kir­pai­sisi suh­teessa yhtä paljon rikas­ta kuin köyhää.

   Vastaa

   1. theta: Olen aiem­min ehdot­tanut myös aja­tusleikkinä tuloi­hin sidot­tua “seg­re­gaa­tioveroa”, joka olisi sitä korkeampi mitä halu­tumpi alue on. Peri­aat­teessa seg­re­gaa­tioveron voisi nos­taa niin korkeak­si, että asun­to­jen hin­nat tip­puisi samalle tasolle kuin muual­lakin. Täl­löin alueelle muut­taisi vain ne, jot­ka ovat valmi­ita mak­samaan tuon seg­re­gaa­tioveron, mut­ta se kir­pai­sisi suh­teessa yhtä paljon rikas­ta kuin köyhää.

      Tuo­ta kut­su­taan kiinteistöveroksi.

      Vastaa

      1. arkkite­hti: Tuo­ta kut­su­taan kiinteistöveroksi.

         Kiin­teistövero on osu­us kiin­teistön arvos­ta, ei asu­jan tuloista. Kiin­teistöveroa nos­ta­mal­la alueel­lis­es­ti saataisi­in toki kalli­in asun­non hin­ta tip­pumaan, mut­ta siinä asum­i­nen mak­saisi edelleen yhtä paljon rikkaalle kuin köy­hälle, joten seg­re­gaa­tion kannal­ta sil­lä ei ole merkitystä.

      2. theta: Kiin­teistövero on osu­us kiin­teistön arvos­ta, ei asu­jan tuloista. Kiin­teistöveroa nos­ta­mal­la alueel­lis­es­ti saataisi­in toki kalli­in asun­non hin­ta tip­pumaan, mut­ta siinä asum­i­nen mak­saisi edelleen yhtä paljon rikkaalle kuin köy­hälle, joten seg­re­gaa­tion kannal­ta sil­lä ei ole merkitystä. 

         Uuteen “ongel­maan” var­maan alet­taisi­in kek­siä luovia ratkaisu­ja,. Tulee mieleen, että tuos­sa luo­taisi­in insen­ti­ivi saa­da kaavoitet­tua rikkaiden asumalueelle asum­ista vaähä­tu­loisille, mut­ta yleis­es­ti ongel­mat­tomik­si kat­so­tu­ille ihmis­ryh­mille. Kon­staapele­ja, perushoita­jia, las­ten­tarhanopet­ta­jia, van­hu­useläkeläisiä jne. Olisko tuos­sa mitään pahaa, mut­ta yleis­es­ti lie­nee vähem­män help­poa saa­da varakkai­ta huoli­maan nis­te­ja naa­pureik­si tai liian “kult­turil­lista” koulua lap­silleen. Joku keino yleen­sä löy­tyy kiertoon.

         (tämä haara taitaa tosin olla jo eksynyt aika kauas kaupunkibulevardista)

7. Eivätköhän ne 70000 mah­tu­isi hyvinkin Espoon metrovyöhykkeelle.

   Vastaa

   1. Eivätköhän ne 70000 mah­tu­isi hyvinkin Espoon metrovyöhykkeelle.

      Siis tarkoi­tatko, että Espoo voisi lisätä metro­vyöhyk­keelle kaavaile­maansa rak­en­tamista vielä 70 000 asukkaal­la vai että sinne pitäisi mah­tua 70 000 asukas­ta. Eiköhän sinne ole niin paljon tulossakin.
      Muista, että Helsin­gin seudulle odote­taan 600 000 lisäa­sukas­ta vuo­teen 2050 mennessä.

      Vastaa

      1. Peräti 80000 asukas­ta saataisi­in asutet­tua Espooseen ja Van­taalle uusien ratay­hteyk­sien var­relle niin, että 20000 tulisi Finnoon ja Kaitaan tienoille, toiset 20000 Kauk­lah­teen, kol­mas 20000 Vehkalaan ja neljäs 20000 Kivistöön. Kehä I:n sisäpuoli on varsin täyn­nä ja mas­si­ivi­nen lisärak­en­t­a­mi­nen tuhoaisi monil­ta viimeiset lähimet­sät. Sel­l­ainen asuinympäristö, jos­ta on pitkä ja vaikea mat­ka edes pienellekään luon­totilkulle, ei ole miellyttävä.

      2. Mikko Num­melin:
         Kehä I:n sisäpuoli on varsin täyn­nä ja mas­si­ivi­nen lisärak­en­t­a­mi­nen tuhoaisi monil­ta viimeiset lähimet­sät. Sel­l­ainen asuinympäristö, jos­ta on pitkä ja vaikea mat­ka edes pienellekään luon­totilkulle, ei ole miellyttävä.

         Itse asi­as­sa aika mon­en mielestä kort­te­likaupun­ki, jos­sa lähin­nä luon­toa ovat hoide­tut puis­tot, on mitä miel­lyt­täv­in­tä asuinympäristöä. Bule­vardi­hankkeen idea on nimeno­maan luo­da lisää täl­laista kaupunki­maista asuinympäristöä, jota on Suomes­sa kovin vähän ylipään­sä ja eri­tyis­es­ti kysyn­tään nähden.

         Ja ollos huo­leti, niille ihmisille, jot­ka tarvit­se­vat pusikoi­ta ympärilleen ja lähelleen, jää vielä lukuisia poten­ti­aal­isia asuinko­htei­ta pk.seudulla. Huoli­mat­ta siitä mitä kehä ykkösen sisäpuolel­la tapah­tuu, val­taosa pksn raken­netus­ta pin­ta-alas­ta pysyy met­sälähiöinä ja pakettitalopeltoina.

8. Öster­sun­domi­in ne mah­tu­vat. Sinne voisi ihan hyvin perus­taa yhden aluekeskuk­sen, joka olisi suun­nitel­tu pikkukaupungik­si. En ymmär­rä väitet­tä, että sinne ei ole tuli­joi­ta. Jos tuli­joi­ta on yhtä kaukana, tai kauem­panakin, ole­vi­in kohteisi­in, kuten Jär­ven­pää, Ker­a­va, Van­taan Kivistö, Sipoon Söderkul­la, niin mik­si ei Öster­sun­domi­in? Sipoon­ran­nan luk­susalueen men­estymät­tömyys ei ker­ro vielä Öster­sun­domista mitään. Perustelu­na Öster­sun­domin rak­en­ta­mat­to­muu­teen voi pitää Natu­ra-aluet­ta, mut­ta ei ihmis­ten asum­is­pref­er­ensse­jä. Väestön ennakkoti­eto­jen mukaan Tuusu­la Ja Nur­mi­järvi sai­vat vuo­den alkupuoliskol­la suh­teel­lis­es­ti enem­män koti­maan muut­tovoit­toa kuin Helsinki.

   Vastaa

   1. JY:
      Öster­sun­domi­in ne mah­tu­vat. Sinne voisi ihan hyvin perus­taa yhden aluekeskuk­sen, joka olisi suun­nitel­tu pikkukaupungik­si. En ymmär­rä väitet­tä, että sinne ei ole tuli­joi­ta. Jos tuli­joi­ta on yhtä kaukana, tai kauem­panakin, ole­vi­in kohteisi­in, kuten Järvenpää,Kerava, Van­taan Kivistö, Sipoon Söderkul­la, niin mik­si ei Öster­sun­domi­in? Sipoon­ran­nan luk­susalueen men­estymät­tömyys ei ker­ro vielä Öster­sun­domista mitään. Perustelu­na Öster­sun­domin rak­en­ta­mat­to­muu­teen voi pitää Natu­ra-aluet­ta, mut­ta ei ihmis­ten asum­is­pref­er­ensse­jä. Väestön ennakkoti­eto­jen mukaan Tuusu­la Ja Nur­mi­järvi sai­vat vuo­den alkupuoliskol­la suh­teel­lis­es­ti enem­män koti­maan muut­tovoit­toa kuin Helsinki.

      Nur­mi­järvel­lä aina kol­mas ja neljäs kvar­taali miinuk­sel­la, viimeisen vuo­den aikana on kun­tien väli­nen muut­tovoit­to Nur­mi­järvel­lä on negati­ivi­nen. Jär­ven­pää vetää ihan ok, kos­ka tekevät keskus­taan tiivistämistä.

      Vastaa

9. Muualle? Mik­si muualle? Eikö mitenkään voisi edes kuvitel­la puret­tavaan type­r­iä rajoituk­sia? Tämän hal­li­tuk­sen piti olla normin­purkutalkois­sa, mut­ta aika heikosti tuo on onnis­tunut. Erit­täin heikosti STM:n ja YM:n hallinnon­aloil­la, eikä VM:kään ole loistanut.

   Vastaa

10. Helsin­gin tulee tar­jo­ta vain hyvää asum­ista ja sitäkin vain kaupunki­mais­es­ti. Helsin­gin rooli kokon­aisu­udessa on tar­jo­ta hyvää asum­ista yli 10 000 asukas­ta neliök­ilo­metril­la. Muil­la kun­nil­la on kokon­aisu­udessa mui­ta roole­ja, esimerkik­si tar­jo­ta lähiöasumista.

    Lähiöpoli­ti­ik­ka on Suomes­sa epäon­nis­tunut täy­del­lis­es­ti. Koko maas­sa on yksi läh­es län­si-euroop­palaiset stan­dard­it täyt­tävä lähiö: Kau­ni­ainen (raskaan raideli­iken­teen var­rel­la 10 000 asukas­ta pien­talois­sa niin, että kaikil­la on käve­ly­mat­ka ase­malle). Lukuisia neukkukuu­tioslum­me­ja sen sijaan odot­taa purkamistaan.

    Vastaa

11. Osmo: “Mihin 70 000 asukas­ta muuten asettuisivat?”
    Melko huono argu­ment­ti puo­lus­ta­maan omaa suun­nitel­maa. Jos kaik­ki muut rak­en­tamisko­hteet joka tapauk­ses­sa ovat tapetil­la eril­lis­inä omi­na kohteinaan, ei juuri näitä 70 00 tietenkään voi­da min­nekkään muualle sijoit­taa! Eli vai­h­toe­htona on vain, ettei näitä 70 000 Helsinki­in asuteta.
    Jos joku hul­lu ehdot­taisi asun­to­jen tekoon vas­taavalle määrälle keskus­puis­toon, hänkin voisi kysyä “Mihin 70 000 asukas­ta muuten asettuisivat?”

    Vastaa

12. Kaupunkisu­un­nit­teli­jat kyse­levät mihin kaik­ki Helsin­gin 70.000 tai 250.000 tai 400.000 uut­ta asukas­ta pan­naan. Ihan aluk­si voisi tin­kiä täl­lai­sista ylim­i­toite­tu­ista asukas­tavoit­teista, kos­ka Helsin­gin nor­maali asukasluku ei hirveästi kas­va, kun suuret ikälu­okatkin ovat poistumassa.

    Suurin osa Helsin­gin suun­nitel­lus­ta kasvus­ta perus­tuu ulko­mail­ta tapah­tu­vaan vierask­ieliseen maa­han­muut­toon, jota pitäisi kaikin lail­lisin keinoin rajoit­taa. Tämähän on myös EU:n pyrkimyk­senä. Eikä tässä nyt tarkoite­ta niitä maa­han­tule­via korkea­palkkaisia koulutet­tu­ja asiantun­ti­joi­ta, joi­hin aina viitataan.

    Vastaa

    1. Jos puhut suurista ulko­maalais­ryh­mistä, tarkoi­tat var­maankin viro­laisia ja venäläisiä.

       Vastaa

13. Helsin­gin tulev­as­ta kasvus­ta läh­es 70 pros­ent­tia tulee maa­han­muu­tos­ta. 100.000 maa­han­muut­ta­jataus­taisen helsinkiläisen raja rikkoutuu tänä vuonna.

    Vastaa