Kaupunkibulevardeista (1/5) Moottoritiet eivät sovi kantakaupunkiin

HS, joka on ryhtynyt ris­tiretkelle kaupunkibule­varde­ja vas­taan, kysyi suo­ma­laisil­ta Hang­os­ta Utsjoelle, pitäisikö Helsin­gin kaavoit­taa asu­tus­ta kaupunkibule­var­di­en var­relle. Sitä HS ei ker­tonut, mitä mieltä helsinkiläiset asi­as­ta ovat eikä kyse­ly­tutkimuk­ses­sa kysyt­ty sitä, mihin kaavail­lut 70 000 ihmistä sit­ten pitäisi pan­na asumaan.

Asi­as­ta seurasi laa­ja twit­ter-kir­joit­telu, mut­ta 280 merkin puheen­vuorot jäävät aina vähän pin­nal­lisik­si. Olen kir­joit­tanut tästä ennenkin, mut­ta kokoan omat näke­myk­seni vielä ker­ran. Kos­ka kir­joituk­ses­ta tuli aika pitkä, pätkin sen viidek­si artikkeliksi

Moot­tori­ti­et eivät sovi kantakaupunkiin 

Moot­tori­ti­et ovat aivan järkyt­täviä tilasyöp­pöjä, kos­ka niiden lähellekään ei saa rak­en­taa mitään. Tästä ker­too selvim­min se, että bule­var­di­en var­relle suun­nitel­laan asun­to­ja 70 000 ihmiselle.

Toinen ongel­ma on moot­tori­tien tolku­ton este­vaiku­tus, kos­ka toiselta puolelta ei pääse piipah­ta­maan toiselle puolelle kuin hyvin kankeasti. Ne jaka­vat myös kaupun­gin toi­sis­taan eris­tet­ty­i­hin saarekkeisi­in. Kun moot­tori­tie muute­taan bule­vardik­si, erot­ta­va ele­ment­ti muut­tuu yhdis­täväk­si. Vähän niin kuin Tuusu­lan väylä ja Mäkelänkatu.

Toron­tossa — niin kuin muual­lakin — kaavail­laan myös moot­toritei­den pois­tamista keskus­tas­ta. He eivät puhu bule­var­disin­nista vaan nor­mal­isoin­nista tai normaalistamisesta

.

33 vastausta artikkeliin “Kaupunkibulevardeista (1/5) Moottoritiet eivät sovi kantakaupunkiin”

  1. Eikö paras ratkaisu olisi lopet­taa kysyn­tä? Helsingis­sä on ruuhkia ja tarvet­ta autoilulle, kos­ka kan­takaupungis­sa sijait­see kont­tor­e­i­ta ja niis­sä työsken­telee ihmisiä, jot­ka matkus­ta­vat autol­la ja hake­vat lapset päiväkodista tms. työpäivän jälkeen.

    Voisiko Helsin­ki lopet­taa toimis­toraken­nusten kaavoit­tamisen kan­takaupunki­in ja siirtää nykyiset toimis­toraken­nuk­set jol­lain siir­tymäl­lä kehätei­den var­si­in tai muualle kauem­mak­si keskustaa?

    Te päät­täjät olette itse tämän ruuhkan ja tilanteen aiheut­ta­neet kaavoit­ta­mal­la toimis­toraken­nuk­sia kan­takaupunki­in ja anta­mal­la kaikille ”poikkeuslu­van” suurten parkki­hal­lien rakentamiseen.

    Ruuhkat pois­tuu helpoiten sil­lä, kun ihmisillä
    ei ole syytä men­nä autol­la keskustaan.

    1. On kyl­lä turha kuvitel­la, että hip­ster­it halu­a­vat Kallioon työ­paikko­jen vuok­si. Jär­ven­päästä pääsee nopeasti keskus­taan junal­la. Kallioon halu­taan, kos­ka siel­lä on elämä ja ihmiset. Aika yli­estä on jopa pen­delöin­ti ulospäin.
      Etsi sel­l­ainen paik­ka kehäti­den var­sil­ta, jonne 300 000 ihmistä pääsee joukkoli­iken­teel­lä alle puo­lessa tun­nis­sa. Työ­paikko­jen sirot­telu ympäri­in­sä johtaa siihen, että elämiseen tarvi­taan auto. 

      1. Osmo Soin­in­vaara:
        On kyl­lä turha kuvitel­la, että hip­ster­it halu­a­vat Kallioon työ­paikko­jen vuok­si. Jär­ven­päästä pääsee nopeasti keskus­taan junal­la. Kallioon halu­taan, kos­ka siel­lä on elämä ja ihmiset. Aika yli­estä on jopa pen­delöin­ti ulospäin.
        Etsi sel­l­ainen paik­ka kehäti­den var­sil­ta, jonne 300 000 ihmistä pääsee joukkoli­iken­teel­lä alle puo­lessa tun­nis­sa. Työ­paikko­jen sirot­telu ympäri­in­sä johtaa siihen, että elämiseen tarvi­taan auto. 

        Kan­natan uusien kaupunki­lais­ten sijoit­telua kan­takaupun­gin alueelle MUTTA — täy­tyykö kaik­ki ihmiset ahtaa Laa­jasa­loon? Sitä ainakin nyt näyttää.
        Sinne on tulos­sa myös bule­var­di mut­ta vihreän aat­teen mukainen autoilus­ta luop­umi­nen on kaikissa tapauk­sis­sa mah­do­ton­ta. Joukkoli­iken­net­tä itään on myös syytä kehit­tää edelleen, varsinkin kun Laa­jsa­lo on saari (jos joku kaupunkisu­un­nit­teli­ja ei ole sitä viel­lä havain­nut). Saari tarvit­see sil­to­ja ja tässä on yhden sil­lan ana­lyysi yhden lehden artikke­lia kommentoimalla.

        TEKNIIKKA JA TALOUS ARTIKKELI
        (https://www.tekniikkatalous.fi/…/laajasaloon-suunnitteilla-…)

        KRUUNUSILTOJEN VAIKUTUS LAAJSALON KAAVOITTAMISEEN
        LAINAUS T&T:n ARTIKKELISTA:
        ”Laa­jasa­loon raken­netaan lähivu­osi­na uusia asun­to­ja noin 6000 uudelle asukkaalle. ( (KOMMENTTI: Helsin­gin arvioitu koko lisäa­sukas­määrä on 5000/vuosi Vapaavuoren uusin luku on 7500/vuosi). Tämän mukaan, Laa­jasa­loko on ain­ut kaupungi­nosa, rak­en­taa heille kaikille asun­not?) Asun­to­jen kaavoitus on parhail­laan käyn­nis­sä raiti­o­tien var­rel­la. Raitio­vaunuvarikko toteutetaan Kru­unusil­lat-raiti­otiey­htey­den suun­nitel­lus­sa aikataulussa.
        … artikke­li jatkuu …
        29.2.2016 — Tuo 600 000 asukas­ta on koko Helsin­gin seudun ennustet­tu väk­ilu­vun kasvu v. 2050 men­nessä. Helsin­gin osu­us tuos­ta on toden­näköis­es­ti 200 000 – 250 000, eli reilu 5000 asukasta/vuosi. Kasvu toisin sanoen tapah­tuu entisen kaltaise­na eikä luvas­sa ole sen suh­teen mitään mullistavaa.”
        KOMMENTTI: olemme toki näh­neet ne hys­teerisim­mätkin arviot asukaslu­vun kasvus­ta kaupun­gin sivuil­la mut­ta men­nään nyt tällä.

        KOMMETTI EDELLEEN ARTIKKELIIN PERUSTUEN:
        Yksin Reiherintien/Gunillantien kul­maan on suun­nit­teil­la – viimeisim­män tiedon mukaan — 250 asun­toa joka tarkoit­taa, että taloi­hin mah­tu­isi keskiar­vol­la 2,3 asukasta/asunto x 250 asun­toa= 575 asukas­ta. Vuo­den­vai­h­teessa 2018 Laa­jasa­loon oli muut­tanut uusia asukkai­ta 546 vuo­den 2017 aikana. Rak­en­tamisen tarve, vuodessa Laa­jasa­lon alueelle, mah­tuu kokon­aan tuo­hon Reiherintien/Gunillantien raken­nuskom­plek­si­in. Onko nyt tapah­tu­mas­sa jokin aja­tusvirhe? Eikö muualle Laa­jasa­loon muu­ta ketään? Vai eikö muualle Helsinki­in raken­neta riit­tävästi talo­ja? Ollaanko Laa­jasa­lo ylikaavoit­ta­mas­sa kaiken kaikki­aan? Ovatko Laa­jasa­lon liiken­ner­atkaisut ajan­ta­saiset kas­va­van asukas­määrän kanssa? Kaik­ki asukkaat eivät kul­je pikaraitio­vaunul­la tai polkupyöril­lä keskus­taan (vain 20% asukkaista) ja tar­jol­la on vain yksi maantiesil­ta Hert­toniemeen. Itä-suun­taan yleen­sä (80% asukkaista on menos­sa sinne. Kaupun­gin ilmoit­ta­mat luvut eivät pidä paikkaansa. Kan­nat­taa tul­la kat­so­maan Hert­tikas­ta suun­tau­tu­van liiken­teen määrä ihan käytän­nössä) ei suun­nitelmis­sa ole esitet­ty mitään ratkai­se­vaa liiken­nesu­un­nitel­maa. Kaa­va perus­tuu utopis­tiseen olet­ta­muk­seen, että yksi­ty­isautoilus­ta luovu­taan, eikä Hert­toniemeen tai Itään ole Laa­jasa­losta asi­aa. Idässä sijait­see esim. pankit, sairaalat, merkit­tävät liikekeskuk­set, urheiluhal­li, lukuisa määrä työ­paikko­ja ja työ­matkali­iken­net­tä kul­kee myös itään, sisäke­hälle ja Viikki­in jne. Myös lähin paloase­ma on Hert­toniemessä. Nykyisen Hert­toniemen liiken­neympyrä­työ­maan vuok­si itään menevät yksi­ty­isautot joutu­vat kiertämään Hert­toniemen teol­lisu­usalueen kaut­ta ja ruuh­ka sinne on melkoinen, kaupun­gin suun­taan ruuhkaa ei juurikaan ole.
        Miten on mahdet­tu, ja kos­ka, laskea itään suun­tau­tu­van liiken­teen määrä Laa­jasa­losta? Nuo aikaisem­man tutkimuk­sen mukaiset ~20% keskus­taan ja ~80% itään ovat lähempänä todel­lista liiken­netarvet­ta näi­hin suun­ti­in, kuin kaupun­gin esit­tämät uudet ~60%-keskustaan ja ~40% itään). Kyseessä on ilmeinen tilas­tolli­nen hämäys ja tarve rak­en­taa Kru­unusil­lat ja niiden mukana ratikka­hal­li urheilupuis­toon lisäraken­nus­maak­si osake­taloille. Laa­jasa­lon pienki­in­teistöy­hdis­tys on ehdot­tanut ratikka­hallin sijain­niksi Roi­hu­pel­lon aluet­ta, kos­ka sinne on jo kaavas­sa 2013 piir­ret­ty Jok­eri-lin­ja. Tätä kaupunkimme liiken­nesu­un­nitel­ja ei halua tun­nus­taa, vaik­ka se on paper­il­la ja julki­nen asi­akir­ja. Kaiken takana on ilmeis­es­ti Kru­unusil­to­jen mukanaan tuo­ma, arvi­ol­ta +1000€/m2 asun­to­jen arvon­nousu alueel­la ja ratikka­hallin päälle ja viereen (ure­heilupuis­toon) on tulos­sa ker­rostaloneliöitä ihan kohtu­ullisen Lot­topotin ver­ran: vähin­tään 79.000 m² asun­torak­en­tamista, varikon 12.000 m² ja yli 600 autopaikkaa, ker­roslu­vuk­si on esitet­ty enin­tään 10krs. Rak­en­tamisen määrä tarkoit­taa yli kilo­metrin mit­taista 8‑kerroksista talo­mas­saa + varikko + autopaikat. Nämä esite­tyt kaavoitusko­hteet ovat ain­oas­taan mur­to-osa uusis­sa kaavae­hdo­tuk­sis­sa näkyvää rak­en­tamis­es­ta. Kenen laari­in kaupun­gin kaavoituk­semme vihreä johto nyt oikeasti pelaa? Ei ainakaan asukkaiden.

      2. Kun Laa­jasa­losta yhtey­det keskus­taan paranevat, on syytä olet­taa, että koko kaupungi­nosa suun­tau­tuu nyky­istä enem­män keskus­taan ja esimerkik­si Kalasatamaan.
        Jos laa­jasa­loon tule lähivu­osi­na 6000 asdukas­ta, se vas­taa osa­puilleen yhden vuo­den väk­ilu­vun kasvua, mut­ta eivät mnuo 6000 asukas­ta yhdessä vuodessa tule vaan pikem­minkin kymme­nessä vuodessa. Siis jos Kru­unuvuor­fen rantaa ei ote­ta tässä huomioon. Sinne on tulos­sa paljon enem­män väkeä.
        &000 asukas­ta on siis noin 40. osa Helsinki­in ennuste­tus­ta väestön kasvus­ta.- Sinän­sä nyt näyt­tää siltä, että tuli­joi­ta Helsinki­in olisi enem­mänkin niin, että seudun 600 000 lisäa­sukkaas­ta selvästi ennakoitua suurem­pi määrä pyrkii Helsinkiin. 

  2. Tässähän se on. Kaupungis­tu­mi­nen ja väen pakkau­tu­mi­nen pkslle on ilmiö, jos­sa nur­mi­järveläi­nen autoil­i­ja ei voita, bule­vardit tai ei. Itse asi­as­sa nur­mi­järveläisen autoil­i­jan matkan­teko hidas­tuu toden­näköis­es­ti enem­män, jos 70k ihmistä muut­taa seudun laidoille kehä 1n sisäpuolen sijaan, kos­ka autoilun kulku­muo­to-osu­us kas­vaa ja väylien kap­a­siteet­tia ei ole varaa tai edes mah­dol­lista kas­vat­taa vaaditusti.

    Kovasti sik­si ihme­tyt­tää tämä vas­taan tais­telem­i­nen. Viedään vain halukkail­ta mah­dol­lisu­us asua kaupungis­sa. Onko se sit­ten voit­to? Kuu­lostaa lähin­nä vahingonilolta.

  3. Muuten hyvä, mut­ta mieti mitä bule­vardis­oin­ti tekee…

    1) Asun­to­jen hin­nalle kantakaupungissa
    2) Asun­to­jen hin­nalle moot­tori­tien var­rel­la sijait­seville keskuksille

    Itse melkein veikkaan, että kaiken­laiset bule­vardis­oin­nit keskimäärin vain NOSTAVAT asumisen hin­taa, kos­ka moot­toritei­den var­sil­la 20–60 kilo­metrin päässä Stadista asuu huo­mat­ta­van paljon enem­män ihmisiä kuin noi­hin bule­vardis­oi­tu­i­hin keskuk­si­in mah­tuu. Näistä iso osa halu­aa edelleenkin naut­tia kohtu­ulli­sista työmatka-ajoista.

    Itse asun noin 20 min­uutin automatkan päässä duu­nistani Lah­den­väylän var­rel­la Van­taal­la. Malmin lentoase­man rak­en­t­a­mi­nen ja kaupunkibule­vardis­u­un­nitel­mat pelot­ta­vat allekir­joit­tanut­ta. Bul­veardis­oin­ti hidas­taisi työ­matkaani riip­pumat­ta siitä, menenkö oma­l­la autol­lani vai en. Sama ongel­ma kos­kee suur­ta osaa muis­takin moot­toritei­den var­sil­la asu­jaa: Elämän­laatu siis selvästi heikke­nee sen seu­rauk­se­na. Samat­en päästöt kas­va­vat, kun joutuu pysähtelemään liiken­neval­ois­sa ja köröt­telemään kilo­me­trien pitu­i­sis­sa autojonoissa.

    Kyl­lä, duu­ni­paikkaan menee myös suo­ra julki­nen yhteys. Kak­sikin! Näil­lä kestää samaan matkaan 35–60 min­u­ut­tia riip­puen bus­sista ja liiken­teestä. Kesäisin näitä kul­kee kak­si kap­palet­ta tun­nis­sa, joten sat­un­naise­na ajanko­htana työ­mat­ka on tun­nin pin­taan julkisilla.

    Varsi­nainen ongel­ma ei mielestäni olekkaan bule­vardis­oin­ti, vaan onneton julki­nen liikenne, joka perus­tuu kumipyöri­in, eli käytän­nössä samoi­hin moot­toritei­hin kuin muu autoli­iken­nekkin. Täl­löin bule­vardis­oin­ti tekee käytän­nössä läh­es kaikesta julkises­ta työ­matkali­iken­teestä Van­taan, Sipoon, Tuusu­lan suunnal­ta mah­do­ton­ta, kun julk­isil­la työ­matkaan voi men­nä use­ampi tunti.

    Jos bule­vardis­oidut moot­tori­ti­et kor­vat­taisi­in kiskoli­iken­teel­lä – Metro tai juna, ei kuitenkaan spårat – niin sit­ten niitä olisi help­po puo­lus­taa. Esimerkik­si Sörnäi­nen – Kumpu­la – Koskela – Viik­ki – Latokar­tano – Malmin lentoase­ma – Tapani­la – Sil­tamä­ki – Tam­mis­to – .… metrolin­ja estäisi hyvin sitä täyt­tä liiken­nein­fer­noa, joka seu­raa Malmin lentoase­man 20 000 lisäasukkaasta. 

    Samat­en Laa­jasa­lon fantsusil­lat voisi kor­va­ta metrol­la joka voisi lähte Jol­lak­ses­ta, Laa­jasa­lon ja Kata­janokan kaut­ta Rautatientorille.…ja siitä vaik­ka Län­sisa­ta­maan: 15 min­uutis­sa Jol­lak­ses­ta Jätkäsaa­reen – Yes! We can! 

    Tähän pitäisi pyrkiä.

    Point­ti on, että mallia pitäisi kat­soa Köpik­ses­tä, Stokik­ses­ta, Wienistä tai vaik­ka Berli­in­istä. Ei nois­sa autol­la liiku­ta, vaan kävel­lään se max 5 min lähim­mälle U- tai S‑bahnille. Köpik­sessä myös fil­laroidaan paljon, mut­ta iso osa liiken­teestä on esikaupunkialueil­la pyörä-juna-pyörä liikennettä.

    1. Tapani Vuori­nen:
      Muuten hyvä, mut­ta mieti mitä bule­vardis­oin­ti tekee…

      1) Asun­to­jen hin­nalle kantakaupungissa
      2) Asun­to­jen hin­nalle moot­tori­tien var­rel­la sijait­seville keskuksille

      Itse melkein veikkaan, että kaiken­laiset bule­vardis­oin­nit keskimäärin vain NOSTAVAT asumisen hin­taa, kos­ka moot­toritei­den var­sil­la 20–60 kilo­metrin päässä Stadista asuu huo­mat­ta­van paljon enem­män ihmisiä kuin noi­hin bule­vardis­oi­tu­i­hin keskuk­si­in mah­tuu. Näistä iso osa halu­aa edelleenkin naut­tia kohtu­ulli­sista työmatka-ajoista.

      Itse asun noin 20 min­uutin automatkan päässä duu­nistani Lah­den­väylän var­rel­la Van­taal­la. Malmin lentoase­man rak­en­t­a­mi­nen ja kaupunkibule­vardis­u­un­nitel­mat pelot­ta­vat allekir­joit­tanut­ta. Bul­veardis­oin­ti hidas­taisi työ­matkaani riip­pumat­ta siitä, menenkö oma­l­la autol­lani vai en. Sama ongel­ma kos­kee suur­ta osaa muis­takin moot­toritei­den var­sil­la asu­jaa: Elämän­laatu siis selvästi heikke­nee sen seu­rauk­se­na. Samat­en päästöt kas­va­vat, kun joutuu pysähtelemään liiken­neval­ois­sa ja köröt­telemään kilo­me­trien pitu­i­sis­sa autojonoissa.

      Kyl­lä, duu­ni­paikkaan menee myös suo­ra julki­nen yhteys. Kak­sikin! Näil­lä kestää samaan matkaan 35–60 min­u­ut­tia riip­puen bus­sista ja liiken­teestä. Kesäisin näitä kul­kee kak­si kap­palet­ta tun­nis­sa, joten sat­un­naise­na ajanko­htana työ­mat­ka on tun­nin pin­taan julkisilla.

      Varsi­nainen ongel­ma ei mielestäni olekkaan bule­vardis­oin­ti, vaan onneton julki­nen liikenne, joka perus­tuu kumipyöri­in, eli käytän­nössä samoi­hin moot­toritei­hin kuin muu autoli­iken­nekkin. Täl­löin bule­vardis­oin­ti tekee käytän­nössä läh­es kaikesta julkises­ta työ­matkali­iken­teestä Van­taan, Sipoon, Tuusu­lan suunnal­ta mah­do­ton­ta, kun julk­isil­la työ­matkaan voi men­nä use­ampi tunti.

      Jos bule­vardis­oidut moot­tori­ti­et kor­vat­taisi­in kiskoli­iken­teel­lä – Metro tai juna, ei kuitenkaan spårat – niin sit­ten niitä olisi help­po puo­lus­taa. Esimerkik­si Sörnäi­nen – Kumpu­la – Koskela – Viik­ki – Latokar­tano – Malmin lentoase­ma – Tapani­la – Sil­tamä­ki – Tam­mis­to – …. metrolin­jaestäisi hyvin sitä täyt­tä liiken­nein­fer­noa, joka seu­raa Malmin lentoase­man 20 000 lisäasukkaasta.

      Samat­en Laa­jasa­lon fantsusil­lat voisi kor­va­ta metrol­la joka voisi lähte Jol­lak­ses­ta, Laa­jasa­lon ja Kata­janokan kaut­ta Rautatientorille….ja siitä vaik­ka Län­sisa­ta­maan: 15 min­uutis­sa Jol­lak­ses­ta Jätkäsaa­reen – Yes! We can! 

      Tähän pitäisi pyrkiä.

      Point­ti on, että mallia pitäisi kat­soa Köpik­ses­tä, Stokik­ses­ta, Wienistä tai vaik­ka Berli­in­istä. Ei nois­sa autol­la liiku­ta, vaan kävel­lään se max 5 min lähim­mälle U- tai S‑bahnille. Köpik­sessä myös fil­laroidaan paljon, mut­ta iso osa liiken­teestä on esikaupunkialueil­la pyörä-juna-pyörä liikennettä.

      A) Työ­matkasi pitu­us kas­vaa myös siinä tapauk­ses­sa, että bule­varde­ja ei toteuteta ja seudun väestönkasvu keskit­tyy alueen laidoille. Siinä tapauk­ses­sa et seiso liiken­neval­ois­sa bule­vardil­la, vaan ruuhkas­sa muiden Lah­den­väylää keskus­taan yrit­tävien kanssa.

      B) Joukkoli­iken­net­tä ei ole edel­ly­tyk­siä jär­jestää ilman joukko­ja. Jos on valin­nut asuin­paikkansa har­vaan asu­tul­ta alueelta, ei ole mielekästä valit­taa, että alueen joukkoli­ikenne on pari ker­taa tun­nis­sa kulke­va bus­si, eikä tiheästi liiken­nöivä juna/raitiovaunu. Ei busse­ja viit­si ajaa tiuhaan, jos ei ole käyt­täjiä, eikä suuren kap­a­siteetin mah­dol­lis­tavia raitei­ta kan­na­ta rak­en­taa alueille, jois­sa ei asu riit­tävästi ihmisiä.

      Joukkoli­iken­nepalvelun paran­t­a­mi­nen edel­lyt­tää käyt­täjiä. Kyl­lä ksv piirtää kiskot, jos bussien kap­a­siteet­ti ei tiuhal­lakaan vuorovälil­lä riitä. Tjeu: jokeri.

      Bule­vardit mah­dol­lis­ta­vat myös joukkoli­iken­teen kehit­tämisen, kun seudun väestö pakkau­tuu tiivi­im­mälle alueelle.

      1. “A) Työ­matkasi pitu­us kas­vaa myös siinä tapauk­ses­sa, että bule­varde­ja ei toteuteta ja seudun väestönkasvu keskit­tyy alueen laidoille. Siinä tapauk­ses­sa et seiso liiken­neval­ois­sa bule­vardil­la, vaan ruuhkas­sa muiden Lah­den­väylää keskus­taan yrit­tävien kanssa.”

        Itsel­läni on jous­ta­va työai­ka, joten käytän­nössä aina pääsen aja­maan töi­hin ilman ruuhkaa.

        “B) Joukkoli­iken­net­tä ei ole edel­ly­tyk­siä jär­jestää ilman joukko­ja. Jos on valin­nut asuin­paikkansa har­vaan asu­tul­ta alueelta, ei ole mielekästä valit­taa, että alueen joukkoli­ikenne on pari ker­taa tun­nis­sa kulke­va bus­si, eikä tiheästi liiken­nöivä juna/raitiovaunu… ”

        1. Val­itsin asuin­paikan palkan + vuokrata­son mukaan. Anteek­si että olen köy­hä enkä oikeutet­tu toimi­vaan julkiseen liikenteeseen.

        2. Iro­nis­es­ti, jos asu­isin Espoos­sa yhtä pitkän matkan päässä Stadin keskus­tas­ta about yhtä hal­vas­sa käm­pässä, niin duu­ni­i­ni pää­sisi nopeit­en juuri metrol­la + bussilla/kaupunkifillarilla/kävellen, kuten use­ampi kol­le­ga tekee.

        3. Jos olisit lukenut tarkem­min, en halun­nut kiskoli­iken­net­tä TÄNNE vaan juuri noi­hin asutusKESKUKSIIN…JA ENNEN kuin niitä ale­taan rak­en­ta­maan (vrt. esim. Kehä-radan uudet asutuskeskukset).

        Nyt näperel­läään joidenkin Kru­u­nun­sil­to­jen ja Jok­eri-bussien/-spårien kanssa, samal­la kun isom­mis­sa kaupungeis­sa vas­taa­van kokoi­sis­sa mais­sa (Ruot­si, Tan­s­ka, Itä­val­ta..) ruuhkia ei käytän­nössä ole ja tuol­laiset matkat tait­tuvat 15 min­uutis­sa julk­isil­la kos­ka valit­ta­vana on läh­es aina kiskoli­ikenne, joka kul­kee 60–100 km/h!

        Tärkein point­ti on tässä: Mik­si ne kaupun­git ovat isom­pia? Kos­ka julkiset yhtey­det, myös poikit­taiset, toimi­vat! Suomen Stadis­sa näin ei ole, vaan AINOA tapa saa­da PK-seudul­la kohtu­uhin­tainen asun­to hyvän työ­matkan päässä on juuri moot­tori­tien var­relta. Ja vielä tarkem­min: OIKEAN moot­tori­tien varrelta. 

        Sitä pait­si, kesäisin nopein julki­neny­hteys itsel­läni on juuri fil­lari — juna — fil­lari. Ehdo­tuk­seni olisi, että tule­vaisu­udessa se olisi bussi/fillari – juna – metro, tai bus­si – metro.

      2. isom­mis­sa kaupungeis­sa vas­taa­van kokoi­sis­sa mais­sa (Ruot­si, Tan­s­ka, Itä­val­ta..) ruuhkia ei käytän­nössä ole

        Tästäkin on tilas­to­ja. Tukhol­man liikenne on aivan olen­nais­es­ti ruuhkau­tuneem­paa kuin Helsin­gin. Helsin­ki on yksi ruuhkat­tomim­mista kaupungeista omas­sa kokoluokassaan.

  4. Noil­la idioot­ti­maisil­la “bule­vardeil­la” onnis­tu­taan hal­vaan­nut­ta­maan liikenne lop­ullis­es­ti. Eihän tuol­la muuten olisi väliä, saan kyl­lä tarvit­ta­vat ostok­set tehtyä ihan muual­la kuin Helsin­gin keskus­tas­sa, mut­ta kun nykyi­nen työ sat­tuu ole­maan tavarankul­je­tus­ta Helsinki­in, niin eipä paljon nau­ra­ta nämä hourailut. Kun nyky­isinkin tiukko­ja aikataulu­ja ei noiden jäl­keen pysty edes teo­ri­as­sa pitämään, niin kul­jet­ta­jalle­han siitä määitään.
    Täy­tyy vaan toivoa, että val­i­tuk­set saa­vat tuonkin hölmöi­lyn viivästet­tyä niin pitkälle, että pääsen eläk­keelle, tai sit­ten yri­tyk­set ymmärtävät karis­taa Helsin­gin pölyt jalois­taan ja jät­tävät alueen vapaak­si vihreässä kuplas­sa eläville, joille raha tulee seinästä ja sähkö töpselistä ja tavarat mys­tis­es­ti man­i­festoitu­vat kaup­poi­hin ilman paho­ja autoja.

    1. Miss­Blue:
      Noil­la idioot­ti­maisil­la “bule­vardeil­la” onnis­tu­taan hal­vaan­nut­ta­maan liikenne lop­ullis­es­ti. Eihän tuol­la muuten olisi väliä, saan kyl­lä tarvit­ta­vat ostok­set tehtyä ihan muual­la kuin Helsin­gin keskus­tas­sa, mut­ta kun nykyi­nen työ sat­tuu ole­maan tavarankul­je­tus­ta Helsinki­in, niin eipä paljon nau­ra­ta nämä hourailut. Kun nyky­isinkin tiukko­ja aikataulu­ja ei noiden jäl­keen pysty edes teo­ri­as­sa pitämään, niin kul­jet­ta­jalle­han siitä määitään.
      Täy­tyy vaan toivoa, että val­i­tuk­set saa­vat tuonkin hölmöi­lyn viivästet­tyä niin pitkälle, että pääsen eläk­keelle, tai sit­ten yri­tyk­set ymmärtävät karis­taa Helsin­gin pölyt jalois­taan ja jät­tävät alueen vapaak­si vihreässä kuplas­sa eläville, joille raha tulee seinästä ja sähkö töpselistä ja tavarat mys­tis­es­ti man­i­festoitu­vat kaup­poi­hin ilman paho­ja autoja.

      Jos ruuhkat alka­vat häir­itä liike­toim­intaa, niin sit­ten vaan riit­tävän isot ruuhka­mak­sut jot­ka siivoa­vat tiet turhista autoil­i­joista. Ammatik­seen autoil­e­va voi kyl­lä siirtää ruuhka­mak­sun kus­tan­nuk­set asiakkaalle.

      1. arkkite­hti: Jos ruuhkat alka­vat häir­itä liike­toim­intaa, niin sit­ten vaan riit­tävän isot ruuhka­mak­sut jot­ka siivoa­vat tiet turhista autoil­i­joista. Ammatik­seen autoil­e­va voi kyl­lä siirtää ruuhka­mak­sun kus­tan­nuk­set asiakkaalle.

        Ihan oikeasti voiko joku ajatel­la noin? Suo­mi on jo nyt niin kallis maa, että ostovoimamme on yksi EU:n huonoimmista.

        Helsingis­sä ”ruuhkia” aihet­ta­vat vai keskus­taan aja­vat bus­sit. Päät­tämäl­lä bus­sil­in­jat kaarelle Tapi­o­la — Pasi­la — Hert­tonie­mi, keskus­tan liikenne sujuu. Tämä tarkoit­taa, että myös julki­nen liikenne (=spåra) toimii tämän jälkeen.

      2. ostovoimamme on yksi EU:n huonoimmista.

        Kalle, ovatko kaik­ki sin­un tietosi noin poskellaan.
        Viro, Latvia, Liet­tua, Puo­la, Tsek­ki, Slo­va­kia, Slove­nia, Kroa­t­ia, Espan­ja, Italia ja Por­tu­gali esimerkik­si kuu­lu­vat EU:hun.

      3. arkkite­hti: Jos ruuhkat alka­vat häir­itä liike­toim­intaa, niin sit­ten vaan riit­tävän isot ruuhka­mak­sut jot­ka siivoa­vat tiet turhista autoil­i­joista. Ammatik­seen autoil­e­va voi kyl­lä siirtää ruuhka­mak­sun kus­tan­nuk­set asiakkaalle.

        Melko kohtu­ulli­nenkin mak­su siivoaisi turhaa autoli­iken­net­tä, kuten myös asukas- ja yri­tyspysäköin­nin mak­su­jen koro­tus. Kaik­ki hyö­ty­i­sivät tästä, eniten vält­tämät­tömiä yri­tysajo­ja ajavat.

      4. peksu: Melko kohtu­ulli­nenkin mak­su siivoaisi turhaa autoli­iken­net­tä, kuten myös asukas- ja yri­tyspysäköin­nin mak­su­jen koro­tus. Kaik­ki hyö­ty­i­sivät tästä, eniten vält­tämät­tömiä yri­tysajo­ja ajavat. 

        Helsin­gin kaupung­in­hal­li­tus (ml. Vihreät) juuri myön­tää yri­tyk­sille poikkeuslu­pia rak­en­taa suuret parkki­hal­lit työn­tek­i­jöi­den­sä käyttöön.

        Mikäs siinä? Yri­tys uhkaa muut­ta­vansa yhteisövero­jen­sa kanssa Van­taalle tai Espooseen ja pun­nitse siinä sit­ten hin­taa ideologialle.

        Nytkö niihin lisät­täisi­in ”yri­tyspysäköin­nin mak­su­jen koro­tus”, kun kyseiset parkki­hal­lit ovat yksi­tyisessä omistuksissa. 

        Ain­oa mah­dol­lisu­us iskeä on ruuhkamaksut.

        Ja ne mah­dol­lis­es­ti tule­vat ruuhka­mak­sut menenevät autoe­dun kaut­ta työ­nan­ta­jien mak­set­tavak­si, joka lisän­nee työ­suhdeau­to­jen kysyn­tää suuresti (niin kuin Tukhol­mas­sa kävi). Vähä­tu­loisim­mat joutu­vat ehkä luop­umaan autoilus­ta (tai jostain muus­ta), mut­ta keskilu­okas­ta pykälän ylöspäin mikään ei muu­tu. Korkein­taan joku van­hempi Nis­san vähem­män tukki­mas­sa katuja.

        Helpoin tapa edelleen olisi lopet­taa kysyn­tä. Suuria kont­tor­e­i­ta ei kaavotet­taisi kuin aivan ydinkeskus­taan ja muille raideli­iken­teen risteyspaikoille.

        Kat­sokaa Vallilaa. Lähin metroase­ma sijait­see kilo­metrin päässä (noin 600–700 metriä liian kaukana), Pasi­lan juna-ase­mas­ta puhu­mat­takaan. Jokaisel­la suurel­la yhteisövero­jen mak­sa­jal­la on suuret parkki­hal­lit. Suurem­mat kuin mitä ohjeis­tuk­ses­sa san­ot­tu parkkipaik­ka / kerrosneliömetri.

        Työ­paikallamme kerätään jonkin­laista lis­taa työn­tek­i­jöistä, jot­ka halu­a­vat pääkont­torimme siir­tyvän pois nykyiseltä paikaltaan, kos­ka hakuamme viet­tää aikaa per­heemme ja har­ras­tustemme paris­sa, emmekä Helsin­gin liikennevaloissa.

  5. Kyl­lä, mielu­um­min bule­varde­ja kuin moot­toriteitä kaupunkien keskus­to­jen läheisyyteen.

  6. On tot­ta, etteivät moot­tori­ti­et sovi kaupunki­in, mut­ta toisaal­ta Helsingis­sä oikeasti kaupunki­maista asu­tus­ta on vain Hes­pe­ri­ankadul­ta etelään. Jo Taka-Töölö on osit­tain aivan liian har­vaan rakennettua. 

    Nyt bule­varde­ja suun­nitel­laan maalle, mikä on hölmöä. Kan­natan bule­varde­ja, mut­ta vain kaupunki­mais­es­ti raken­net­tuun ympäristöön. Joka kuudes katu pitää olla bule­var­di, kos­ka ne takaa­vat riit­tävän väl­i­tyskyvyn kaupungis­sa ja estävät tuli­palo­jen leviämisen.

  7. HS on ris­tiretkel­lä kaiken­lais­ten muidenkin asioiden puoles­ta ja vas­taan. Mei­dän “vas­tu­ulli­nen ja riip­puma­ton” medi­amme… Ei noista ris­tiretk­istä kan­na­ta enää huol­ta kan­taa, aika on ajanut Hesarin ohi jo kauan sitten.

  8. Eihän Twit­teris­sä voi lausua mitään perustel­tua vähänkään mon­imutkaisem­mista kysymyk­sistä. Vaan Hesarin oma­lle kom­ment­ti­pal­stalle ryöp­sähti sadoit­tain parem­min argu­men­toitu­ja kan­nan­ot­to­ja mm pää­toimit­ta­jan melko arro­gant­ti­in kirjoitukseen.

  9. “HS, joka on ryhtynyt ris­tiretkelle kaupunkibule­varde­ja vas­taan, kysyi suo­ma­laisil­ta Hang­os­ta Utsjoelle, pitäisikö Helsin­gin kaavoit­taa asutusta…”

    HS:ssa automain­ok­set ovat lehden merkit­tävin yksit­täi­nen main­os­tu­lo­jen lähde. “Sen laulu­ja laulat kenen…”.

    Seu­raavak­si voisi­vat kysyä helsinkiläis­ten kan­taa johonkin pikkukaupun­gin ohit­tavaan uuteen moot­tori­tiehen, joka mak­saa sato­ja miljoonia.

    Antti Kaikko­nen kump­panei­neen voi matkus­taa lentoase­malle mil­jardin mak­sa­neel­la kehäju­nal­la. Tuusu­lan­väylän tukkii täysin turhan­päiväi­nen työ­matkali­ikenne, jos­sa auton kyy­dis­sä on yksi ihmi­nen ja kännykkä.

    Tule­vaisu­u­den bule­var­di­en kannal­ta avainase­mas­sa on juuri nyt tehtävä kaavoitus. Suun­nitel­laanko entiseen tapaan irral­lisia asum­isyk­siköitä palik­ka ker­ral­laan vai yht­enäistä kaupunkia. Toden­näköis­es­ti ensin mainittua.

  10. Laa­ja enem­mistö kaupun­gin asukkaista ei kyse­lyn mukaan kan­na­ta kaupun­gin sisään­tuloväylien muut­tamista kaupunkibule­vardeik­si. Kaupun­gin mukaan se johtuu siitä, että kaupun­ki on epäon­nis­tunut vies­timään hankkeestaan.

    Entä jos se johtuukin siitä, että kaupunki­laiset eivät oikeasti halua muut­taa sisään­tuloväyliään pyöräteik­si? Tai että kaupunki­laiset halu­a­vat säi­lyt­tää viher­alueen­sa rakentamattomina?

    1. Entä jos se johtuukin siitä, että kaupunki­laiset eivät oikeasti halua muut­taa sisään­tuloväyliään pyöräteik­si? Tai että kaupunki­laiset halu­a­vat säi­lyt­tää viher­alueen­sa rakentamattomina?

      Kir­joit­ta­ja on ere­htynyt sisään­tu­lotei­den muut­tamis­es­ta. Niitä ei ole tarkoi­tus muut­taa pyäräteik­si. Täl­laiset väit­teet ker­to­vat lähin­nä autoipuolueen argu­ment­tien tasosta.
      Miten 70 000 ihmisen asut­ta­mi­nen sisään­tuloväylien var­teen — esimerkkinä nyt vaikka­pa Laa­jasa­lon­tie tai Tuusu­lan­väylä — sen sijaan, että hei­dät asutet­taisi­in viher­alueille suo­jelee vihaer­aluei­ta? Tämä moot­toritei­den muut­tamien asuinkaduik­si on val­taisa viher­aluei­ta säästävä hanke.

      1. Niin, mut­ta edel­listä lainatak­seni, mitä jospa kaupunki­laiset eivät oikeasti halua muut­taa sisään­tuloväyliään pyöräteik­si ja halu­a­vat säi­lyt­tää viher­alueen­sa rak­en­ta­mat­tom­i­na? Eli eivät halu­akkaan tänne tuo­ta 70 000 uut­ta asukas­ta, jot­ka noille bule­vardeille asutettaisiin?

      2. Jype: Niin, mut­ta edel­listä lainatak­seni, mitä jospa kaupunki­laiset eivät oikeasti halua muut­taa sisään­tuloväyliään pyöräteik­si ja halu­a­vat säi­lyt­tää viher­alueen­sa rakentamattomina? 

        Siinä tapauk­ses­sa he var­maankin äänestäi­sivät Helsinki­in sem­moi­sen val­tu­us­ton, joka ei tek­isi noin.

      3. Jype: Niin, mut­ta edel­listä lainatak­seni, mitä jospa kaupunki­laiset eivät oikeasti halua muut­taa sisään­tuloväyliään pyöräteik­si jahalu­a­vat säi­lyt­tää viher­alueen­sa rak­en­ta­mat­tom­i­na? Eli eivät halu­akkaan tänne tuo­ta 70 000 uut­ta asukas­ta, jot­ka noille bule­vardeille asutettaisiin? 

        Tämän kaupunki­laisen mielestä autoilun vähen­tämi­nen on hyvästä, mut­ta viher­aluei­den vähen­tämi­nen ei ole hyvä tai niiden “sulkem­i­nenkaan” talo­jen takapi­hoille tei­den var­sil­ta ei vält­tämät­tä ole viher­aluei­den käytön tai yleisen hyö­dyn kannal­ta hyvä. Mielu­um­min kat­soo bussin tai autonkin ikku­nas­ta viher­aluei­ta kuin talon seinää.

        Uusien asukkaiden “houkut­telu” ei ole mitenkään hyvä asia, kos­ka se aiheut­taa ongelmia sekä Helsingis­sä että tyh­jenevil­lä alueil­la. Lisäk­si noil­la taloil­la tiivis­tetään aluei­ta, joiden vetovoimana on juuri väljyys, tms., eikä aluei­ta, joiden vetovoimana on tiivis ympäristö. Ja vaik­ka moot­toritei­den var­ret ovat ns. hukkati­laa, siel­lä on myös hieno­ja ympäristöjä, varsinkin jos siinä menee kevyen liiken­teen väylä. Eräskin hieno pätkä tuhot­ti­in toimis­toraken­nuk­sil­la ja sen jatke taitaa nyt men­nä uusil­la asuin­taloil­la. Tie tietysti jäänee, mut­ta sen ympäristö katoaa ja siihen liit­tyvä met­säalue jäänee pitkälti kokon­aan talo­jen ympäröimäk­si “takapi­hak­si”.

  11. Moot­toritei­den muut­tamien asuinkaduik­si on kuulem­ma val­taisa viher­aluei­ta säästävä hanke.

    Miten bule­vardit säästävät viher­aluei­ta, kun niiden rak­en­t­a­mi­nen perus­tuu juuri siihen, että kaik­ki näi­hin väyli­in rajau­tu­vat viher­alueet raken­netaan asun­noik­si tai muute­taan talo­jen takapihoiksi?

    1. Mitä ihmeen viher­aluei­ta Laa­jasa­lon­tiel­lä nyt esimerkik­si on?
      Mieti vai­hty­oe­ht­goa, mihin lai­tat saman määrän rak­en­tamista? Kuion­ka arvokas vihar­alue on moot­tori­tien melualue?

  12. Jos esimerkke­jä lähde­tään etsimään, niin paras esimerk­ki kai on Keskus­puis­to. Ja monia muitakin viher­aluei­ta sisään­tuloväylien var­sil­la toki on. 

    Moot­tori­tie ei ole ollenkaan has­sumpi naa­puri kaupunkimet­sälle. Se ainakin takaa sen, että met­säalueet eivät vähitellen muu­tu talo­jen pihoiksi.

    1. Viher­alueet asun­noik­si:
      Jos esimerkke­jä lähde­tään etsimään, niin paras esimerk­ki kai on Keskus­puis­to. Ja monia muitakin viher­aluei­ta sisään­tuloväylien var­sil­la toki on. 

      Moot­tori­tie ei ole ollenkaan has­sumpi naa­puri kaupunkimet­sälle. Se ainakin takaa sen, että met­säalueet eivät vähitellen muu­tu talo­jen pihoiksi.

      Tuo nyt sit­ten riip­puu siitä, mikä koetaan kaupunkimet­sän arvok­si. Jos arvo määräy­tyy sen mukaan, että kaupunkimet­sä tar­joaa virk­istys­mah­dol­lisuuk­sia, niin sil­loin moot­tori­tien var­res­sa ole­va met­sä on koko­lail­la arvo­ton liiken­nemelun vuok­si. Jos taas mietitään luon­non­suo­jelullisia arvo­ja, niin on järkeväm­pää suo­jel­la met­sää jos­sain muual­la kuin kehä ykkösen sisäpuolel­la. Varsinkin kun se bule­vardin vai­h­toe­htona syn­tyvä asu­tus­rakenne tuhoaa met­sää vielä paljon enemmän.

  13. Met­sä on koko lail­la arvokas, vaik­ka se reunal­taan rajoit­tuisikin moot­tori­tiehen. Kas­va­va kaupun­ki tarvit­see myös lähimet­sän­sä ja viher­alueen­sa, ja ainakin asukkaat tun­tu­vat niitä myös arvosta­van. Met­sistä päästään tietysti kokon­aan eroon, jos ne raken­netaan asunnoiksi.

    1. Viher­alueet asun­noik­si: Kas­va­va kaupun­ki tarvit­see myös lähimet­sän­sä ja viher­alueen­sa, ja ainakin asukkaat tun­tu­vat niitä myös arvosta­van. Met­sistä päästään tietysti kokon­aan eroon, jos ne raken­netaan asunnoiksi.

      Met­sis­sä on se ongel­ma, että ne kestävät huonos­ti virk­istyskäyt­töä (eroosio). Asun­to­jen lähelle tarvi­taan kulu­tus­ta kestäviä viher­aluei­ta. Oman­laisen­sa vetovoi­matek­i­jä kaupungille met­sä- ja pel­tomaise­mat voivat tietenkin olla. Ne pitäisi huomioi­da kaupunkisu­un­nit­telus­sa enem­män maise­maele­ment­teinä, nyt niitä ei ehkä ole hyö­dyn­net­ty parhaal­la mah­dol­lisel­la tavalla.

  14. Onko kehä‑1:n tilasyöp­pöys ja este­vaiku­tus jotenkin pienem­pi kuin “moot­toriteil­lä”?
    Ja sen bule­var­diosoin­ti vaan hyvin hankalaa?
    Alku­un on päästy Keilaniemessä ja tol­la hin­nal­la pääsee lop­pu­un alle vuosisadassa?

Vastaa käyttäjälle Osmo Soininvaara Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.