Kaupunkibulevardeista (4/5) Sormimallista monikeskuksiseen malliin?

17 vastausta artikkeliin “Kaupunkibulevardeista (4/5) Sormimallista monikeskuksiseen malliin?”

1. Espoos­sa asum­i­nen on itse asi­as­sa varsin mukavaa. Ton­tit on pieniä, mut­ta mah­tuu niihin ruo­holänt­ti, riip­pumat­to ja sulka­palloverkko. Töi­hin pääsee hyväkun­toiset fil­lar­il­la, muut lähijunalla.

   Aika paljon paju­pusikkoa vielä kehä kol­mosen sisäpuolel­la. Sopisi tänne rivare­i­ta ja talopaket­te­ja lisääkin. Onnis­tuisko halvem­mal­la kuin Län­siväylän kylkeen?

   Vastaa

   1. Roope Uusi­ta­lo:
      Espoos­sa asum­i­nen on itse asi­as­sa varsin mukavaa. Ton­tit on pieniä, mut­ta mah­tuu niihin ruo­holänt­ti, riip­pumat­to ja sulka­palloverkko. Töi­hin pääsee hyväkun­toiset fil­lar­il­la, muut lähijunalla.

      Aika paljon paju­pusikkoa vielä kehä kol­mosen sisäpuolel­la. Sopisi tänne rivare­i­ta ja talopaket­te­ja lisääkin. Onnis­tuisko halvem­mal­la kuin Län­siväylän kylkeen?

      Ei onnis­tu ainakaan Espoon kaavoit­ta­jil­ta, käsit­tämätön­tä että Espoos­sa on jär­jetön määrä pusikoi­ta ja joutomai­ta, joi­hin mah­tu­isi kym­meniä tuhan­sia rivare­i­ta ja omakoti­talo­ja, mut­ta nyt ne omakoti­lat raken­netaan Kirkkon­um­melle, Sun­tioon, Vihti­in jne.

      Vastaa

2. “Meil­lä osa­taan tehdä vain nukku­malähiöitä ja niihin ostareita”

   Tämä on aivan tot­ta, mut­ta jos kat­so­taan mitä Helsinki­in on viime aikoina rak­en­tunut, muis­tut­taa se enem­män lähiörak­en­tamista ostarei­neen kuin Kallio­ta ja Punavuor­ta. Onnek­si ei sen­tään Kontulaa.

   Mikä saa sin­ut usko­maan, että bule­var­di­en var­sille ei raken­neta Viikkiä ja Arabianrantaa?

   Vastaa

   1. Jätkäsaares­ta vaikut­taa tule­van ihan kaupun­gin oloista kaupunkia. Kapei­ta kujia, korkei­ta talo­ja. Min­ut se saa usko­maan, että onnis­tua voidaan muuallakin.

      Vastaa

      1. barf:
         Jätkäsaares­ta vaikut­taa tule­van ihan kaupun­gin oloista kaupunkia. Kapei­ta kujia, korkei­ta talo­ja. Min­ut se saa usko­maan, että onnis­tua voidaan muuallakin.

         En nyt hirveästi kehuisi, korkei­ta talo­ja on 1 kpl ja sekin hotel­li. Sisäpi­hat erä­mai­ta ja pelkkää kiveä, samoin ne kujat ja lev­eäm­mätkin kadut, ei pui­ta läh­es ollenkaan vaan asfalt­tia ja pari kivipaa­sia siel­lä tuol­la. Jos esimerkik­si Nykissä Upper West Side (+muutkin alueet) on saatu raken­net­tua yli tuplas­ti tiheäm­min (42 000 asukasta/km2) viihty­isäk­si ja vehreäk­si siten että läh­es joka kadul­la on pui­ta niin on Jätkäsaaren kaavoit­ta­jil­la aihet­ta kat­soa peili­in. Paikoin suo­ras­taa järkyt­tävää kaavoitus­ta etenkin katu­jen osalta, siihen kun lisätään täysin epäon­nis­tuneet liiken­nejär­jeste­lyt niin pistää ihan vihak­si. Eikö nämä kaavoit­ta­jat voisi käy­dä opin­tomatkalla kaupungeis­sa jois­sa on onnis­tunut­ta kaavoitusta.

      2. peksu: En nyt hirveästi kehuisi, korkei­ta talo­ja on 1 kpl ja sekin hotel­li. Sisäpi­hat erä­mai­ta ja pelkkää kiveä, samoin ne kujat ja lev­eäm­mätkin kadut, ei pui­ta läh­es ollenkaan vaan asfalt­tia ja pari kivipaa­sia siel­lä tuol­la. Jos esimerkik­si Nykissä Upper West Side (+muutkin alueet) on saatu raken­net­tua yli tuplas­ti tiheäm­min (42 000 asukasta/km2) viihty­isäk­si ja vehreäk­si siten että läh­es joka kadul­la on pui­ta niin on Jätkäsaaren kaavoit­ta­jil­la aihet­ta kat­soa peili­in. Paikoin suo­ras­taa järkyt­tävää kaavoitus­ta etenkin katu­jen osalta, siihen kun lisätään täysin epäon­nis­tuneet liiken­nejär­jeste­lyt niin pistää ihan vihak­si. Eikö nämä kaavoit­ta­jat voisi käy­dä opin­tomatkalla kaupungeis­sa jois­sa on onnis­tunut­ta kaavoitusta.

         Arvostelet nyt vielä pahasti kesken­eräistä kaupungi­nosaa. Jätkäsaares­ta on raken­net­tu vas­ta kol­ma­sosa, on niitä yli 10-ker­roksisia tulos­sa rutkasti lisääkin. Tässä yhtey­dessä korkeil­la tarkoitin kum­minkin 6–8 ‑ker­roksisia. Helsingis­sä on ollut ongel­ma, että raken­netaan 3–5 ‑ker­roksista ja se jos joku ei ole kaupunkia. Jätkäsaari ihan aidosti vaikut­taa kan­takaupun­gin jat­keelta, toisin kuin vaik­ka Ruo­ho­lahti. Se onko joka mutkas­sa puu, on tois­si­jaista. Min­ua viehät­tää ne pienet kujat, niistä tulee Ital­ian van­hat kaupun­git mieleen. Vehrey­destäkin käsi­tyk­set muut­tuvat, kun puis­tot valmistuvat.

      3. barf: Arvostelet nyt vielä pahasti kesken­eräistä kaupungi­nosaa. Jätkäsaares­ta on raken­net­tu vas­ta kol­ma­sosa, on niitä yli 10-ker­roksisia tulos­sa rutkasti lisääkin. Tässä yhtey­dessä korkeil­la tarkoitin kum­minkin 6–8 ‑ker­roksisia. Helsingis­sä on ollut ongel­ma, että raken­netaan 3–5 ‑ker­roksista ja se jos joku ei ole kaupunkia. Jätkäsaari ihan aidosti vaikut­taa kan­takaupun­gin jat­keelta, toisin kuin vaik­ka Ruo­ho­lahti. Se onko joka mutkas­sa puu, on tois­si­jaista. Min­ua viehät­tää ne pienet kujat, niistä tulee Ital­ian van­hat kaupun­git mieleen. Vehrey­destäkin käsi­tyk­set muut­tuvat, kun puis­tot valmistuvat.

         En arvostele vain näkemäni perus­teel­la, kyl­lä kaik­il­ta osin olen melko tarkkaan ase­makaa­vat käynyt läpi, kuten myös tiesu­un­nitel­mat, näistä on myös käy­ty laa­jo­ja epävi­ral­lisia keskustelu­ja alueel­la asu­vien entis­ten kaupun­gin kaavoituk­ses­ta ja raken­nut­tamis­es­ta vas­tan­nei­den taho­jen kanssa.
         Ymmär­rän että toiselle ei puut merk­itse mitään, tai mikään muukaan kaupunkivihreä. Mut­ta ainakin asun­to­jen hin­to­jen mukaan ne kadut jois­sa on pui­ta menevät nopeit­en kau­pak­si parhaaseen hin­taan, eikä ihm­sen hyv­in­voin­nille tutkimusten mukaan ole hait­taa puista. Näistä puistokaduista/bulevardeista on muuten monel­lakin välit­täjäl­lä “tiskin alla” osta­jal­i­s­tat, eli niiden asun­not eivät edes tule yleiseen myyn­ti­in. Ihmette­len myös tätä Ruo­ho­lah­den jatku­vaa haukku­mista, kana­van ympäristö sekä myös Jätkän puolel­la ole­vat kort­telit lähin­nä kanavaa ovat eri­no­mais­es­ti kaavoitet­tu­ja, tot­ta­han se on että moni raken­nus näyt­tää nyt rumal­ta, mut­ta sil­loin laman aikana ei näitä talo­ja olisi saatu raken­net­tua ellei siimaa olisi annet­tu gryn­dereille. Myös autopaikkaratkaisut kaduil­la ovat seu­raus­ta siitä että hitas-neliöhin­nat piti saa­da alas.

      4. Jätkäsari on täyt­tö­maa­ta, jol­la ei saa iki­ta­m­mia istute­tuk­si mitenkään. Ja sit­ten ton tämä onneton autopaikkanor­mi. Mon­et pihat ovat betonikan­sia, joiden alla on autopaikko­ja. Siinä eivät puut oikein men­esty. Jos autopaikko­ja ei tarvit­taisi, kaupungi­nosas­ta saisi paljon paremman.

      5. Osmo Soin­in­vaara:
         Jätkäsari on täyt­tö­maa­ta, jol­la ei saa iki­ta­m­mia istute­tuk­si mitenkään. Ja sit­ten ton tämä onneton autopaikkanor­mi. Mon­et pihat ovat betonikan­sia, joiden alla on autopaikko­ja. Siinä eivät puut oikein men­esty. Jos autopaikko­ja ei tarvit­taisi, kaupungi­nosas­ta saisi paljon paremman.

         Kyl­lä saa pui­ta istutet­tua, vaan ei halu­ta. Tätä on kysyt­ty myös alan ammat­ti­laisil­ta. Toisek­seen suurim­mas­sa osas­sa talo­ja ei ole kan­sia sisäpi­hal­la, vaan parkkipaikat on kalli­olu­olis­sa ja sisip­i­hoil­la. Muu­ta­ma puu onkin vaa­timuk­sista saatu par­ille auki­olle alku­peräis­ten suun­nitel­tu­jen kivika­so­jen sijaan.

      6. Peksu: Muu­ta­ma puu onkin vaa­timuk­sista saatu par­ille auki­olle alku­peräis­ten suun­nitel­tu­jen kivika­so­jen sijaan.

         Olet muuten väärässä ja asia on men­nyt täysin päin­vas­toin. Nimeno­maan alku­peräi­sis­sä suun­nitelmis­sa aukioille ja kaduille oli sijoitet­tu paljon enem­män pui­ta ja pen­sai­ta, mut­ta ne pois­tet­ti­in lume­nau­rauk­sen, huoltoa­jon ja pysäköin­nin helpot­tamisek­si. Esimerkik­si Rionaukion kohdal­la tämä muu­tos tehti­in asi­as­ta sen kum­mem­min mihinkään infor­moimat­ta. Joka tapauk­ses­sa kyl­lä Jätkäsaa­reen tulee lop­ul­ta pui­ta aika paljon, suur­in­ta osaa ei vain ole vielä istutettu.

      7. peksu: ei pui­ta läh­es ollenkaan

         Jätkäsaari on tältä osin vieläkin täysin kesken. Jo vuosia toimin­nas­sakin olleet kadut oli­vat pitkään väli­aikaises­sa kuo­sis­sa, esim. Välimerenkatu odot­ti ratikkaa, ja Tyy­nen­merenkadulle on tuu­nattu kaisto­ja sata­man rekoille jälkikä­teen. Aivan järkevästikin pui­ta ei ole istutet­tu kun kadun eivät ole olleet valmi­ina lop­ullises­sa muo­dos­saan. Samoin alueen erit­täin suuren puis­ton, eli Hyvän­toivon­puis­ton ensim­mäi­nen puolisko on vas­ta juuri istutet­tu, toinen puolis­to työ­maa­ta. Tähän saak­ka näkymät ovat olleet todel­la ankei­ta, kun kyseessä on enti­nen sata­man kent­tä täyt­tö­maal­la, jos­sa ei ennestään kas­vanut mitään. Puo­let alueesta on tätä edelleen. Kesken­eräiset met­sälähiöt näyt­tävät tietysti kivem­mil­ta vihreän suhteen.

      8. Mikko H: Jätkäsaari on tältä osin vieläkin täysin kesken. Jo vuosia toimin­nas­sakin olleet kadut oli­vat pitkään väli­aikaises­sa kuo­sis­sa, esim. Välimerenkatu odot­ti ratikkaa, ja Tyy­nen­merenkadulle on tuu­nattu kaisto­ja sata­man rekoille jälkikä­teen. Aivan järkevästikin pui­ta ei ole istutet­tu kun kadun eivät ole olleet valmi­ina lop­ullises­sa muo­dos­saan. Samoin alueen erit­täin suuren puis­ton, eli Hyvän­toivon­puis­ton ensim­mäi­nen puolisko on vas­ta juuri istutet­tu, toinen puolis­to työ­maa­ta. Tähän saak­ka näkymät ovat olleet todel­la ankei­ta, kun kyseessä on enti­nen sata­man kent­tä täyt­tö­maal­la, jos­sa ei ennestään kas­vanut mitään. Puo­let alueesta on tätä edelleen. Kesken­eräiset met­sälähiöt näyt­tävät tietysti kivem­mil­ta vihreän suhteen.

         vas­taus tuos­sa ylempänä

   2. Mikä saa sin­ut usko­maan, että bule­var­di­en var­sille ei raken­neta Viikkiä ja Arabianrantaa?

      Vaikka­pa se että jokainen havain­neku­va aiheesta on ihan muu­ta kuin joku Latokar­tano, on hyvin vaikea löytää ensim­mäistäkään suun­nit­teli­ja joka halu­aisi rak­en­taa tuol­laista bule­var­di­en jäl­keen, ja siinä ei olisi taloudel­lis­es­ti päätä eikä hän­tää. Yleen­sä kan­nat­taa huole­htia sel­l­ai­sista asioista joi­ta joku muu halu­aisi tehdä ja joista on taloudel­lista hyö­tyä jos ne tehdään.

      Vastaa

3. OS: “Eron ymmärtää men­emäl­lä vaik­ka Por­voon tai Hämeen­lin­nan keskustaan…

   Meil­lä osa­taan tehdä vain nukku­malähiöitä ja niihin ostare­i­ta, joi­ta kut­su­taan mod­ernisti kaup­pakeskuk­sik­si. Täl­lainen keskus on tavar­al­o­gis­ti­ikan kannal­ta ratio­naa­li­nen – lähistöl­lä asu­va omako­ti­a­sukas voi huraut­taa autol­laan ostarin parkkihalliin…”

   Hämeen­lin­nan keskus­tas­sa­han käy­dään vain viikon­lop­puisin ryyp­päämässä ja tap­pele­mas­sa käve­lykaduil­la. Rah­vas asioi vain Tiir­iössä, jos­sa on riit­tävän laa­jat parkkiken­tät Cit­tarin ja Pris­man ympäril­lä. Jos­sain Good­man­is­sa on toki parkki­hal­li, mut­ta sitä käyt­tävät vain jotkut kum­mat hip­ster­it — nor­maali kun­non pikkukaupunki­lainen tarvit­see ympärilleen avaran taivaan alla ole­van parkkipaikan (ja mielel­lään aivan kau­pan oven edestä!)

   Kansalais­ten mielestä viime vuosien suurin kaupunkisu­un­nit­telulli­nen ongel­ma on ollut ilmais­ten parkkipaikko­jen häviämi­nen keskus­tan ympäriltä (ain­oa tek­i­jä, joka saa pikkukaupunki­laisen luop­umaan vaa­timuk­ses­ta suo­raan kau­panoven edessä olev­as­ta parkkipaikas­ta). “Asioista per­il­läol­e­vat” ovat suuresti epäilleet taustal­la ole­van jonkin­laista salali­it­tokäh­mitää parkki­hal­liy­htiöi­den ja kaupun­gin silmääteke­vien välillä.

   …mut­ta siitä vaan mallia ottamaan…

   Vastaa

4. Por­voo ja Hämeen­lin­na huomio on tärkeä. Sel­l­aista urbaa­nia, mitä Helsingis­sä arvostaa löy­tyy jokaises­ta kaupungista. Pien­estä kaupungis­sa vähem­män ja suures­ta enem­män. Suurem­mas­sa kaupungis­sa sitä oppii omat ympyrät ja tois­taa samo­ja asioi­ta. Arki pysyy itsen­sä kokoise­na ja näköisenä. Jos omaa arkea ei voi muo­dostaa, niin ne rajoit­ta­vat tek­i­jät ovat läh­es aina aika selkeitä. Tur­val­lisu­us on yksi sel­l­ainen. Yhteiskun­tarakenne voi myös olla sel­l­ainen, että tar­jon­taa ei ole syn­tynyt. On rajoit­tei­ta, kiel­to­ja. Tääl­lä niitä ei ole, vaan meil­lä on arvostet­ta­va vapaus tehdä ja toimia. Suvait­se­vaisu­us on luonut meille hyvät kaupungit.

   Mon­es­sa pikkukaupungis­sa on siis mukavaa keskus­taa. Valin­nan­varaa ei paljon ole, mut­ta sitä samaa urbaa­nia elämää löy­tyy sieltäkin. Ja vaik­ka Helsin­ki on Suomes­sa suuri kaupun­ki, niin saman­laiseen pienu­u­teen siel­läkin sen oman arjen aset­taa. Itse menen aina samoi­hin hotellei­hin. Syön samoissa rav­in­tolois­sa. Kun löy­dän jonkin uuden, niin jokin van­ha tip­puu pois. Cafe Damaskus on uusin löy­dös kup­pi­loista ja Plaza hotelleista. Halu­aisin tul­la Helsinki­in junal­la, mut­ta useim­miten tulen autol­la tai kesäl­lä moot­toripyöräl­lä. Julki­nen ei oikein toi­mi ja Helsingis­sä on aina pysäköin­ti help­poa ja hal­paa. Helsingis­sä en tee juuri muu­ta kuin pakol­liset asi­at. Paras­ta Helsingis­sä on täl­lä het­kel­lä se, että ken­tälle pääsee suju­vam­min. Viime viikol­la lensin viimeek­si Helsin­ki-Van­taal­ta ja hyv­in­hän se meni. Helsin­gin ken­tälle on nyt yhtä suju­vaa men­nä julk­isil­la kuin Pietarin kentälle. 

   Asun Lappeen­ran­nas­sa. Pietarin keskus­taan menee täältä junal­la 1 tun­ti 20 min­u­ut­tia. Helsinki­in menee Junal­la kak­si tun­tia. Useim­miten tulee men­tyä Pietari­in Viipurista, jonne tästä on noin 50 kilo­metriä. Veikkaan, että olen vuo­den sisäl­lä käynyt Pietaris­sa noin 20 ker­taa. Helsin­gin keskus­tas­sa olen vuo­den sisäl­lä käynyt ehkä viisi ker­taa. Sen ver­ran tulee reis­sat­tua, että pas­si kestää keskimäärin noin kolme vuot­ta ja saman aikaises­ti joutuu käyt­tämään kah­ta passia. 

   Suomen kaik­ki kaupun­git ovat keskenään hyvin saman­laisia. Ääripäätkin ovat hyvin lähel­lä toisi­aan. Pienet kaupun­git osaa­vat olla maail­mal­la eri­laisia. Joku kaupun­ki saat­taa olla niin vah­vasti vaik­ka yliopis­tokaupun­ki, että se on pelkkää opiske­li­jaelämää ja kes­ki ikä kaupungilla on alle kolmekym­men­tä. Joku teol­lisu­u­s­paik­ka taas saat­taa olla muu­ta­man sadan kilo­metrin päässä totaalisen eri­lainen. Maail­mal­la saat­taa samas­sa maas­sa ole­van pienet kaupun­git olla keskenään aivan eri­laisia. Joku on tehnyt oman­laista kaupunkia ja oma­leimaisu­us voi olla suurta.

   Maail­man suuret kaupun­git muis­tut­ta­vat toisi­aan. Olen ajatuk­sis­sani pitänyt sel­l­aista kol­men miljoo­nan rajaa sille, että kaupungis­sa on kaik­ki siten, että voin elää ja olla oman itseni näköisessä arjes­sa ja juh­las­sa. Jokaises­sa kol­men miljoon­aa ylit­tävässä kaupungis­sa löy­tyy se kaik­ki, mitä kaupungista kaipaa. Isot muis­tut­ta­vat toisi­aan, sil­lä ajaudut niistä jokaises­sa samo­jen asioiden pari­in. Isos­sakaan kaupungis­sa ei tarvitse olla pitkään kun alkaa tör­määmään samoi­hin ihmisi­in uud­estaan ja uud­estaan. Samat kiin­nos­tuk­sen kohteet aja­vat samoi­hin paikkoihin.

   Samoin tois­tuu matkako­hteis­sa. Kat­so markki­noin­nin kohdet­ta, niin tiedät minne olet menos­sa. Se on ihan sama onko se Fizi, Thaikku­la, Tahi­ti, Havai­ji, tai joku muu. Vaik­ka se olisi maa­pal­lon toisel­la puolel­la, niin se on samas­sa seg­men­tis­sä myymässä samalle asi­akaskun­nalle samaa tuotet­ta. Ja ne kopi­oi­vat toisi­aan ja kil­pail­e­vat keskenään. Sil­lä ei ole paljon merk­i­tys­tä mis­sä maas­sa se paik­ka on.

   Lähdin Helsingistä 20 vuot­ta sit­ten. Sil­loin se oli aika kamala kaupun­ki. Nykysin se on paljon parem­pi. Mut­ta niin on käytän­nössä jokainen suomen kaupun­ki. Kaik­ki on parem­min 2018 jos sitä ver­taa vuo­teen 1998.

   Vastaa

5. Olisi­han se hyvä, että jos ihmiset arvosta­vat urbaa­nia elämää, sitä olisi tar­jol­la muual­lakin kuin Helsin­gin ratikkakaupungis­sa. Mut­ta ei ole. 

   Kaupungis­sa talot ympröivät tilaa ja lähiössä tila ympäröi talo­ja. Se on aivan eri asia. 

   Hyvin ja osu­vasti san­ot­tu, mut­ta ei tuo ainakaan mitenkään tiivistämiseen liity. Minus­ta kovasti näyt­tää siltä, että tiivistämistä tehdään nykyisel­lään juuri siel­lä, mis­sä ei halu­ta asua tiivi­isti ja kaupunki­mais­es­ti, eikä siel­lä, mis­sä on niin tiivistä että kiv­i­talot jo muutenkin hal­lit­se­vat maise­maa ja tiivistämäl­lä ja katu­verkkoa muokkaa­mal­la juuri saataisi­in kan­takaupunki­maista ympäristöä. Minus­ta nimeno­mais­es­ti jokainen toimi­vakin sopi­van väljä lähiö yritetään tiivistää slum­mik­si viher- ja väl­jem­piä aluei­ta hävit­tämäl­lä eikä edes yritetä rak­en­taa lisää “kaupunkia” sinne “kaupun­gin” ulko­laitaan. Pilataan siis asuinympäristö niiltä, joille lähiöa­sum­i­nen sopii, ja tuote­taan betonierä­maa­ta, jos­sa kuitenkaan kaupunki­a­su­jat eivät viihdy.

   Mod­erni ostari voisi ehkä olla kivakin, mut­ta kaup­pakeskuk­sia tup­paa jostain syys­tä tule­van. Olisiko vika kaavoituksessa?

   Vastaa

6. OS: “Asun­not välit­tömästi Man­ner­heim­intien var­res­sa ovat noin tuhat euroa halvem­pia kuin seu­raavas­sa kort­telis­sa – mut­ta paljon kalli­impia kuin vaikka­pa Pihlajanmäessä. ”

   Onko­han tuo avian näin. Tosin ver­tailu­ja vaikea tehdä, kun min­ul­la on tiedos­sa vain hin­tapyyn­nöt. Etuoves­sa Man­ner­heim­intien var­rel­la oli myyn­nis­sä 11 asun­toa. Urheilukadul­la 1. Nor­den­skiöldinkatu on hyvin liken­nöi­ty.… Verteilukelpoiset kohteet tun­tu­i­v­at ole­van samoisa hinnoissa.

   Vastaa