Kaupunkibulevardeista (4/5) Sormimallista monikeskuksiseen malliin?

Kun kat­son van­ho­ja kir­joi­tuk­sia­ni, uskoin vie­lä 1980-luvul­la vah­vas­ti rai­de­lii­ken­tee­seen perus­tu­vaan sor­mi­mal­liin, siis säteit­täi­sin ras­kaan rai­de­lii­ken­teen yhteyk­siin, joi­ta sat­tuu Hel­sin­gis­sä ole­van viisi.

Sil­loin aja­tel­tiin, että ihmi­nen tekee päi­väs­sä kak­si mat­kaa – töi­hin ja kotiin. Tämä on ollut­ta ja men­nyt­tä. Nyt vapaa-ajan mat­kat ovat pää­osas­sa, eivät­kä ne kul­je sor­mea pitkin.

Kaik­kial­la maa­il­mas­sa radan­var­si­lä­hiöt ovat slum­miu­tu­mi­su­han alaisia.

Mari Vaat­to­vaa­ra puhuu moni­kes­kuk­si­sen mal­lin puo­les­ta. Minun­kin sym­pa­tia­ni ovat tämän puo­lel­la. Oli­si­han se hyvä, että jos ihmi­set arvos­ta­vat urbaa­nia elä­mää, sitä oli­si tar­jol­la muu­al­la­kin kuin Hel­sin­gin ratik­ka­kau­pun­gis­sa. Mut­ta ei ole.

Kan­ta­kau­pun­gin ulko­puo­lel­le raken­ne­taan vain lähiöi­tä. Eron ymmär­tää mene­mäl­lä vaik­ka Por­voon tai Hämeen­lin­nan kes­kus­taan ja ver­taa­mal­la sitä Itä­kes­kuk­seen. Mal­miin, Lep­pä­vaa­raan tai Matin­ky­lään. Tik­ku­ri­las­sa on edes vähän yritystä.

Meil­lä osa­taan teh­dä vain nuk­ku­ma­lä­hiöi­tä ja nii­hin osta­rei­ta, joi­ta kut­su­taan moder­nis­ti kaup­pa­kes­kuk­sik­si. Täl­lai­nen kes­kus on tava­ra­lo­gis­tii­kan kan­nal­ta ratio­naa­li­nen – lähis­töl­lä asu­va oma­ko­tia­su­kas voi huraut­taa autol­laan osta­rin park­ki­hal­liin, teh­dä ostok­sen­sa lyhyes­sä ajas­sa, jot­ta ehtii kotiin kat­so­maan saip­pua­sar­jaa telk­ka­ris­ta ja ulkoi­lut­ta­man koi­raan­sa. Jos tör­mää mat­kal­la tut­tuun­sa, tar­koit­taa se yleen­sä lom­moa pus­ku­ris­sa. Urbaa­nia asu­mis­ta se ei edusta.

Matin­ky­län “kes­kus­tas­sa” on pis­te­ta­lo­ja. Aja­tel­kaa, mil­lai­sel­tä Alek­si näyt­täi­si, jos Espan ja Alek­sin välis­sä oli­si pistetaloja.

Kau­pun­gis­sa talot ympröi­vät tilaa ja lähiös­sä tila ympä­röi talo­ja. Se on aivan eri asia.

17 vastausta artikkeliin “Kaupunkibulevardeista (4/5) Sormimallista monikeskuksiseen malliin?”

  1. Espoos­sa asu­mi­nen on itse asias­sa var­sin muka­vaa. Ton­tit on pie­niä, mut­ta mah­tuu nii­hin ruo­ho­länt­ti, riip­pu­mat­to ja sul­ka­pal­lo­verk­ko. Töi­hin pää­see hyvä­kun­toi­set fil­la­ril­la, muut lähijunalla.

    Aika pal­jon paju­pusik­koa vie­lä kehä kol­mo­sen sisä­puo­lel­la. Sopi­si tän­ne riva­rei­ta ja talo­pa­ket­te­ja lisää­kin. Onnis­tuis­ko hal­vem­mal­la kuin Län­si­väy­län kylkeen?

    1. Roo­pe Uusi­ta­lo:
      Espoos­sa asu­mi­nen on itse asias­sa var­sin muka­vaa. Ton­tit on pie­niä, mut­ta mah­tuu nii­hin ruo­ho­länt­ti, riip­pu­mat­to ja sul­ka­pal­lo­verk­ko. Töi­hin pää­see hyvä­kun­toi­set fil­la­ril­la, muut lähijunalla.

      Aika pal­jon paju­pusik­koa vie­lä kehä kol­mo­sen sisä­puo­lel­la. Sopi­si tän­ne riva­rei­ta ja talo­pa­ket­te­ja lisää­kin. Onnis­tuis­ko hal­vem­mal­la kuin Län­si­väy­län kylkeen?

      Ei onnis­tu aina­kaan Espoon kaa­voit­ta­jil­ta, käsit­tä­mä­tön­tä että Espoos­sa on jär­je­tön mää­rä pusi­koi­ta ja jou­to­mai­ta, joi­hin mah­tui­si kym­me­niä tuhan­sia riva­rei­ta ja oma­ko­ti­ta­lo­ja, mut­ta nyt ne oma­ko­ti­lat raken­ne­taan Kirk­ko­num­mel­le, Sun­tioon, Vih­tiin jne.

  2. Meil­lä osa­taan teh­dä vain nuk­ku­ma­lä­hiöi­tä ja nii­hin ostareita”

    Tämä on aivan tot­ta, mut­ta jos kat­so­taan mitä Hel­sin­kiin on vii­me aikoi­na raken­tu­nut, muis­tut­taa se enem­män lähiö­ra­ken­ta­mis­ta osta­rei­neen kuin Kal­lio­ta ja Puna­vuor­ta. Onnek­si ei sen­tään Kontulaa.

    Mikä saa sinut usko­maan, että bule­var­dien var­sil­le ei raken­ne­ta Viik­kiä ja Arabianrantaa?

    1. Jät­kä­saa­res­ta vai­kut­taa tule­van ihan kau­pun­gin olois­ta kau­pun­kia. Kapei­ta kujia, kor­kei­ta talo­ja. Minut se saa usko­maan, että onnis­tua voi­daan muuallakin.

      1. barf:
        Jät­kä­saa­res­ta vai­kut­taa tule­van ihan kau­pun­gin olois­ta kau­pun­kia. Kapei­ta kujia, kor­kei­ta talo­ja. Minut se saa usko­maan, että onnis­tua voi­daan muuallakin.

        En nyt hir­veäs­ti kehui­si, kor­kei­ta talo­ja on 1 kpl ja sekin hotel­li. Sisä­pi­hat erä­mai­ta ja pelk­kää kiveä, samoin ne kujat ja leveäm­mät­kin kadut, ei pui­ta lähes ollen­kaan vaan asfalt­tia ja pari kivi­paa­sia siel­lä tuol­la. Jos esi­mer­kik­si Nykis­sä Upper West Side (+muut­kin alu­eet) on saa­tu raken­net­tua yli tuplas­ti tiheäm­min (42 000 asukasta/km2) viih­tyi­säk­si ja veh­reäk­si siten että lähes joka kadul­la on pui­ta niin on Jät­kä­saa­ren kaa­voit­ta­jil­la aihet­ta kat­soa pei­liin. Pai­koin suo­ras­taa jär­kyt­tä­vää kaa­voi­tus­ta eten­kin katu­jen osal­ta, sii­hen kun lisä­tään täy­sin epä­on­nis­tu­neet lii­ken­ne­jär­jes­te­lyt niin pis­tää ihan vihak­si. Eikö nämä kaa­voit­ta­jat voi­si käy­dä opin­to­mat­kal­la kau­pun­geis­sa jois­sa on onnis­tu­nut­ta kaavoitusta.

      2. pek­su: En nyt hir­veäs­ti kehui­si, kor­kei­ta talo­ja on 1 kpl ja sekin hotel­li. Sisä­pi­hat erä­mai­ta ja pelk­kää kiveä, samoin ne kujat ja leveäm­mät­kin kadut, ei pui­ta lähes ollen­kaan vaan asfalt­tia ja pari kivi­paa­sia siel­lä tuol­la. Jos esi­mer­kik­si Nykis­sä Upper West Side (+muut­kin alu­eet) on saa­tu raken­net­tua yli tuplas­ti tiheäm­min (42 000 asukasta/km2) viih­tyi­säk­si ja veh­reäk­si siten että lähes joka kadul­la on pui­ta niin on Jät­kä­saa­ren kaa­voit­ta­jil­la aihet­ta kat­soa pei­liin. Pai­koin suo­ras­taa jär­kyt­tä­vää kaa­voi­tus­ta eten­kin katu­jen osal­ta, sii­hen kun lisä­tään täy­sin epä­on­nis­tu­neet lii­ken­ne­jär­jes­te­lyt niin pis­tää ihan vihak­si. Eikö nämä kaa­voit­ta­jat voi­si käy­dä opin­to­mat­kal­la kau­pun­geis­sa jois­sa on onnis­tu­nut­ta kaavoitusta.

        Arvos­te­let nyt vie­lä pahas­ti kes­ke­ne­räis­tä kau­pun­gin­osaa. Jät­kä­saa­res­ta on raken­net­tu vas­ta kol­mas­osa, on nii­tä yli 10-ker­rok­si­sia tulos­sa rut­kas­ti lisää­kin. Täs­sä yhtey­des­sä kor­keil­la tar­koi­tin kum­min­kin 6–8 ‑ker­rok­si­sia. Hel­sin­gis­sä on ollut ongel­ma, että raken­ne­taan 3–5 ‑ker­rok­sis­ta ja se jos joku ei ole kau­pun­kia. Jät­kä­saa­ri ihan aidos­ti vai­kut­taa kan­ta­kau­pun­gin jat­keel­ta, toi­sin kuin vaik­ka Ruo­ho­lah­ti. Se onko joka mut­kas­sa puu, on tois­si­jais­ta. Minua vie­hät­tää ne pie­net kujat, niis­tä tulee Ita­lian van­hat kau­pun­git mie­leen. Veh­rey­des­tä­kin käsi­tyk­set muut­tu­vat, kun puis­tot valmistuvat.

      3. barf: Arvos­te­let nyt vie­lä pahas­ti kes­ke­ne­räis­tä kau­pun­gin­osaa. Jät­kä­saa­res­ta on raken­net­tu vas­ta kol­mas­osa, on nii­tä yli 10-ker­rok­si­sia tulos­sa rut­kas­ti lisää­kin. Täs­sä yhtey­des­sä kor­keil­la tar­koi­tin kum­min­kin 6–8 ‑ker­rok­si­sia. Hel­sin­gis­sä on ollut ongel­ma, että raken­ne­taan 3–5 ‑ker­rok­sis­ta ja se jos joku ei ole kau­pun­kia. Jät­kä­saa­ri ihan aidos­ti vai­kut­taa kan­ta­kau­pun­gin jat­keel­ta, toi­sin kuin vaik­ka Ruo­ho­lah­ti. Se onko joka mut­kas­sa puu, on tois­si­jais­ta. Minua vie­hät­tää ne pie­net kujat, niis­tä tulee Ita­lian van­hat kau­pun­git mie­leen. Veh­rey­des­tä­kin käsi­tyk­set muut­tu­vat, kun puis­tot valmistuvat.

        En arvos­te­le vain näke­mä­ni perus­teel­la, kyl­lä kai­kil­ta osin olen mel­ko tark­kaan ase­ma­kaa­vat käy­nyt läpi, kuten myös tie­suun­ni­tel­mat, näis­tä on myös käy­ty laa­jo­ja epä­vi­ral­li­sia kes­kus­te­lu­ja alu­eel­la asu­vien entis­ten kau­pun­gin kaa­voi­tuk­ses­ta ja raken­nut­ta­mi­ses­ta vas­tan­nei­den taho­jen kanssa.
        Ymmär­rän että toi­sel­le ei puut mer­kit­se mitään, tai mikään muu­kaan kau­pun­ki­vih­reä. Mut­ta aina­kin asun­to­jen hin­to­jen mukaan ne kadut jois­sa on pui­ta mene­vät nopei­ten kau­pak­si par­haa­seen hin­taan, eikä ihm­sen hyvin­voin­nil­le tut­ki­mus­ten mukaan ole hait­taa puis­ta. Näis­tä puistokaduista/bulevardeista on muu­ten monel­la­kin välit­tä­jäl­lä “tis­kin alla” osta­ja­lis­tat, eli nii­den asun­not eivät edes tule ylei­seen myyn­tiin. Ihmet­te­len myös tätä Ruo­ho­lah­den jat­ku­vaa hauk­ku­mis­ta, kana­van ympä­ris­tö sekä myös Jät­kän puo­lel­la ole­vat kort­te­lit lähin­nä kana­vaa ovat erin­omai­ses­ti kaa­voi­tet­tu­ja, tot­ta­han se on että moni raken­nus näyt­tää nyt rumal­ta, mut­ta sil­loin laman aika­na ei näi­tä talo­ja oli­si saa­tu raken­net­tua ellei sii­maa oli­si annet­tu gryn­de­reil­le. Myös auto­paik­ka­rat­kai­sut kaduil­la ovat seu­raus­ta sii­tä että hitas-neliö­hin­nat piti saa­da alas.

      4. Jät­kä­sa­ri on täyt­tö­maa­ta, jol­la ei saa iki­tam­mia istu­te­tuk­si miten­kään. Ja sit­ten ton tämä onne­ton auto­paik­ka­nor­mi. Monet pihat ovat beto­ni­kan­sia, joi­den alla on auto­paik­ko­ja. Sii­nä eivät puut oikein menes­ty. Jos auto­paik­ko­ja ei tar­vit­tai­si, kau­pun­gin­osas­ta sai­si pal­jon paremman.

      5. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Jät­kä­sa­ri on täyt­tö­maa­ta, jol­la ei saa iki­tam­mia istu­te­tuk­si miten­kään. Ja sit­ten ton tämä onne­ton auto­paik­ka­nor­mi. Monet pihat ovat beto­ni­kan­sia, joi­den alla on auto­paik­ko­ja. Sii­nä eivät puut oikein menes­ty. Jos auto­paik­ko­ja ei tar­vit­tai­si, kau­pun­gin­osas­ta sai­si pal­jon paremman.

        Kyl­lä saa pui­ta istu­tet­tua, vaan ei halu­ta. Tätä on kysyt­ty myös alan ammat­ti­lai­sil­ta. Toi­sek­seen suu­rim­mas­sa osas­sa talo­ja ei ole kan­sia sisä­pi­hal­la, vaan park­ki­pai­kat on kal­lio­luo­lis­sa ja sisi­pi­hoil­la. Muu­ta­ma puu onkin vaa­ti­muk­sis­ta saa­tu paril­le aukiol­le alku­pe­räis­ten suun­ni­tel­tu­jen kivi­ka­so­jen sijaan.

      6. Pek­su: Muu­ta­ma puu onkin vaa­ti­muk­sis­ta saa­tu paril­le aukiol­le alku­pe­räis­ten suun­ni­tel­tu­jen kivi­ka­so­jen sijaan.

        Olet muu­ten vää­räs­sä ja asia on men­nyt täy­sin päin­vas­toin. Nime­no­maan alku­pe­räi­sis­sä suun­ni­tel­mis­sa aukioil­le ja kaduil­le oli sijoi­tet­tu pal­jon enem­män pui­ta ja pen­sai­ta, mut­ta ne pois­tet­tiin lume­nau­rauk­sen, huol­toa­jon ja pysä­köin­nin hel­pot­ta­mi­sek­si. Esi­mer­kik­si Rio­nau­kion koh­dal­la tämä muu­tos teh­tiin asias­ta sen kum­mem­min mihin­kään infor­moi­mat­ta. Joka tapauk­ses­sa kyl­lä Jät­kä­saa­reen tulee lopul­ta pui­ta aika pal­jon, suu­rin­ta osaa ei vain ole vie­lä istutettu.

      7. pek­su: ei pui­ta lähes ollenkaan

        Jät­kä­saa­ri on täl­tä osin vie­lä­kin täy­sin kes­ken. Jo vuo­sia toi­min­nas­sa­kin olleet kadut oli­vat pit­kään väliai­kai­ses­sa kuo­sis­sa, esim. Väli­me­ren­ka­tu odot­ti ratik­kaa, ja Tyy­nen­me­ren­ka­dul­le on tuu­nat­tu kais­to­ja sata­man rekoil­le jäl­ki­kä­teen. Aivan jär­ke­väs­ti­kin pui­ta ei ole istu­tet­tu kun kadun eivät ole olleet val­mii­na lopul­li­ses­sa muo­dos­saan. Samoin alu­een erit­täin suu­ren puis­ton, eli Hyvän­toi­von­puis­ton ensim­mäi­nen puo­lis­ko on vas­ta juu­ri istu­tet­tu, toi­nen puo­lis­to työ­maa­ta. Tähän saak­ka näky­mät ovat olleet todel­la ankei­ta, kun kysees­sä on enti­nen sata­man kent­tä täyt­tö­maal­la, jos­sa ei ennes­tään kas­va­nut mitään. Puo­let alu­ees­ta on tätä edel­leen. Kes­ke­ne­räi­set met­sä­lä­hiöt näyt­tä­vät tie­tys­ti kivem­mil­ta vih­reän suhteen.

      8. Mik­ko H: Jät­kä­saa­ri on täl­tä osin vie­lä­kin täy­sin kes­ken. Jo vuo­sia toi­min­nas­sa­kin olleet kadut oli­vat pit­kään väliai­kai­ses­sa kuo­sis­sa, esim. Väli­me­ren­ka­tu odot­ti ratik­kaa, ja Tyy­nen­me­ren­ka­dul­le on tuu­nat­tu kais­to­ja sata­man rekoil­le jäl­ki­kä­teen. Aivan jär­ke­väs­ti­kin pui­ta ei ole istu­tet­tu kun kadun eivät ole olleet val­mii­na lopul­li­ses­sa muo­dos­saan. Samoin alu­een erit­täin suu­ren puis­ton, eli Hyvän­toi­von­puis­ton ensim­mäi­nen puo­lis­ko on vas­ta juu­ri istu­tet­tu, toi­nen puo­lis­to työ­maa­ta. Tähän saak­ka näky­mät ovat olleet todel­la ankei­ta, kun kysees­sä on enti­nen sata­man kent­tä täyt­tö­maal­la, jos­sa ei ennes­tään kas­va­nut mitään. Puo­let alu­ees­ta on tätä edel­leen. Kes­ke­ne­räi­set met­sä­lä­hiöt näyt­tä­vät tie­tys­ti kivem­mil­ta vih­reän suhteen.

        vas­taus tuos­sa ylempänä

    2. Mikä saa sinut usko­maan, että bule­var­dien var­sil­le ei raken­ne­ta Viik­kiä ja Arabianrantaa?

      Vaik­ka­pa se että jokai­nen havain­ne­ku­va aihees­ta on ihan muu­ta kuin joku Lato­kar­ta­no, on hyvin vai­kea löy­tää ensim­mäis­tä­kään suun­nit­te­li­ja joka haluai­si raken­taa tuol­lais­ta bule­var­dien jäl­keen, ja sii­nä ei oli­si talou­del­li­ses­ti pää­tä eikä hän­tää. Yleen­sä kan­nat­taa huo­leh­tia sel­lai­sis­ta asiois­ta joi­ta joku muu haluai­si teh­dä ja jois­ta on talou­del­lis­ta hyö­tyä jos ne tehdään.

  3. OS: “Eron ymmär­tää mene­mäl­lä vaik­ka Por­voon tai Hämeen­lin­nan keskustaan…

    Meil­lä osa­taan teh­dä vain nuk­ku­ma­lä­hiöi­tä ja nii­hin osta­rei­ta, joi­ta kut­su­taan moder­nis­ti kaup­pa­kes­kuk­sik­si. Täl­lai­nen kes­kus on tava­ra­lo­gis­tii­kan kan­nal­ta ratio­naa­li­nen – lähis­töl­lä asu­va oma­ko­tia­su­kas voi huraut­taa autol­laan osta­rin parkkihalliin…”

    Hämeen­lin­nan kes­kus­tas­sa­han käy­dään vain vii­kon­lop­pui­sin ryyp­pää­mäs­sä ja tap­pe­le­mas­sa käve­ly­ka­duil­la. Rah­vas asioi vain Tii­riös­sä, jos­sa on riit­tä­vän laa­jat park­ki­ken­tät Cit­ta­rin ja Pris­man ympä­ril­lä. Jos­sain Good­ma­nis­sa on toki park­ki­hal­li, mut­ta sitä käyt­tä­vät vain jot­kut kum­mat hips­te­rit — nor­maa­li kun­non pik­ku­kau­pun­ki­lai­nen tar­vit­see ympä­ril­leen ava­ran tai­vaan alla ole­van park­ki­pai­kan (ja mie­lel­lään aivan kau­pan oven edestä!)

    Kan­sa­lais­ten mie­les­tä vii­me vuo­sien suu­rin kau­pun­ki­suun­nit­te­lul­li­nen ongel­ma on ollut ilmais­ten park­ki­paik­ko­jen häviä­mi­nen kes­kus­tan ympä­ril­tä (ainoa teki­jä, joka saa pik­ku­kau­pun­ki­lai­sen luo­pu­maan vaa­ti­muk­ses­ta suo­raan kau­pa­no­ven edes­sä ole­vas­ta park­ki­pai­kas­ta). “Asiois­ta peril­lä­ole­vat” ovat suu­res­ti epäil­leet taus­tal­la ole­van jon­kin­lais­ta sala­liit­to­käh­mi­tää park­ki­hal­liyh­tiöi­den ja kau­pun­gin sil­mää­te­ke­vien välillä.

    …mut­ta sii­tä vaan mal­lia ottamaan…

  4. Por­voo ja Hämeen­lin­na huo­mio on tär­keä. Sel­lais­ta urbaa­nia, mitä Hel­sin­gis­sä arvos­taa löy­tyy jokai­ses­ta kau­pun­gis­ta. Pie­nes­tä kau­pun­gis­sa vähem­män ja suu­res­ta enem­män. Suu­rem­mas­sa kau­pun­gis­sa sitä oppii omat ympy­rät ja tois­taa samo­ja asioi­ta. Arki pysyy itsen­sä kokoi­se­na ja näköi­se­nä. Jos omaa arkea ei voi muo­dos­taa, niin ne rajoit­ta­vat teki­jät ovat lähes aina aika sel­kei­tä. Tur­val­li­suus on yksi sel­lai­nen. Yhteis­kun­ta­ra­ken­ne voi myös olla sel­lai­nen, että tar­jon­taa ei ole syn­ty­nyt. On rajoit­tei­ta, kiel­to­ja. Tääl­lä nii­tä ei ole, vaan meil­lä on arvos­tet­ta­va vapaus teh­dä ja toi­mia. Suvait­se­vai­suus on luo­nut meil­le hyvät kaupungit.

    Mones­sa pik­ku­kau­pun­gis­sa on siis muka­vaa kes­kus­taa. Valin­nan­va­raa ei pal­jon ole, mut­ta sitä samaa urbaa­nia elä­mää löy­tyy siel­tä­kin. Ja vaik­ka Hel­sin­ki on Suo­mes­sa suu­ri kau­pun­ki, niin saman­lai­seen pie­nuu­teen siel­lä­kin sen oman arjen aset­taa. Itse menen aina samoi­hin hotel­lei­hin. Syön samois­sa ravin­to­lois­sa. Kun löy­dän jon­kin uuden, niin jokin van­ha tip­puu pois. Cafe Damas­kus on uusin löy­dös kup­pi­lois­ta ja Plaza hotel­leis­ta. Haluai­sin tul­la Hel­sin­kiin junal­la, mut­ta useim­mi­ten tulen autol­la tai kesäl­lä moot­to­ri­pyö­räl­lä. Jul­ki­nen ei oikein toi­mi ja Hel­sin­gis­sä on aina pysä­köin­ti help­poa ja hal­paa. Hel­sin­gis­sä en tee juu­ri muu­ta kuin pakol­li­set asiat. Paras­ta Hel­sin­gis­sä on täl­lä het­kel­lä se, että ken­täl­le pää­see suju­vam­min. Vii­me vii­kol­la len­sin vii­meek­si Hel­sin­ki-Van­taal­ta ja hyvin­hän se meni. Hel­sin­gin ken­täl­le on nyt yhtä suju­vaa men­nä jul­ki­sil­la kuin Pie­ta­rin kentälle. 

    Asun Lap­peen­ran­nas­sa. Pie­ta­rin kes­kus­taan menee tääl­tä junal­la 1 tun­ti 20 minuut­tia. Hel­sin­kiin menee Junal­la kak­si tun­tia. Useim­mi­ten tulee men­tyä Pie­ta­riin Vii­pu­ris­ta, jon­ne täs­tä on noin 50 kilo­met­riä. Veik­kaan, että olen vuo­den sisäl­lä käy­nyt Pie­ta­ris­sa noin 20 ker­taa. Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa olen vuo­den sisäl­lä käy­nyt ehkä vii­si ker­taa. Sen ver­ran tulee reis­sat­tua, että pas­si kes­tää kes­ki­mää­rin noin kol­me vuot­ta ja saman aikai­ses­ti jou­tuu käyt­tä­mään kah­ta passia. 

    Suo­men kaik­ki kau­pun­git ovat kes­ke­nään hyvin saman­lai­sia. Ääri­päät­kin ovat hyvin lähel­lä toi­si­aan. Pie­net kau­pun­git osaa­vat olla maa­il­mal­la eri­lai­sia. Joku kau­pun­ki saat­taa olla niin vah­vas­ti vaik­ka yli­opis­to­kau­pun­ki, että se on pelk­kää opis­ke­li­jae­lä­mää ja kes­ki ikä kau­pun­gil­la on alle kol­me­kym­men­tä. Joku teol­li­suus­paik­ka taas saat­taa olla muu­ta­man sadan kilo­met­rin pääs­sä totaa­li­sen eri­lai­nen. Maa­il­mal­la saat­taa samas­sa maas­sa ole­van pie­net kau­pun­git olla kes­ke­nään aivan eri­lai­sia. Joku on teh­nyt oman­lais­ta kau­pun­kia ja oma­lei­mai­suus voi olla suurta.

    Maa­il­man suu­ret kau­pun­git muis­tut­ta­vat toi­si­aan. Olen aja­tuk­sis­sa­ni pitä­nyt sel­lais­ta kol­men mil­joo­nan rajaa sil­le, että kau­pun­gis­sa on kaik­ki siten, että voin elää ja olla oman itse­ni näköi­ses­sä arjes­sa ja juh­las­sa. Jokai­ses­sa kol­men mil­joo­naa ylit­tä­väs­sä kau­pun­gis­sa löy­tyy se kaik­ki, mitä kau­pun­gis­ta kai­paa. Isot muis­tut­ta­vat toi­si­aan, sil­lä ajau­dut niis­tä jokai­ses­sa samo­jen asioi­den pariin. Isos­sa­kaan kau­pun­gis­sa ei tar­vit­se olla pit­kään kun alkaa tör­mää­mään samoi­hin ihmi­siin uudes­taan ja uudes­taan. Samat kiin­nos­tuk­sen koh­teet aja­vat samoi­hin paikkoihin.

    Samoin tois­tuu mat­ka­koh­teis­sa. Kat­so mark­ki­noin­nin koh­det­ta, niin tie­dät min­ne olet menos­sa. Se on ihan sama onko se Fizi, Thaik­ku­la, Tahi­ti, Havai­ji, tai joku muu. Vaik­ka se oli­si maa­pal­lon toi­sel­la puo­lel­la, niin se on samas­sa seg­men­tis­sä myy­mäs­sä samal­le asia­kas­kun­nal­le samaa tuo­tet­ta. Ja ne kopioi­vat toi­si­aan ja kil­pai­le­vat kes­ke­nään. Sil­lä ei ole pal­jon mer­ki­tys­tä mis­sä maas­sa se paik­ka on.

    Läh­din Hel­sin­gis­tä 20 vuot­ta sit­ten. Sil­loin se oli aika kama­la kau­pun­ki. Nyky­sin se on pal­jon parem­pi. Mut­ta niin on käy­tän­nös­sä jokai­nen suo­men kau­pun­ki. Kaik­ki on parem­min 2018 jos sitä ver­taa vuo­teen 1998.

  5. Oli­si­han se hyvä, että jos ihmi­set arvos­ta­vat urbaa­nia elä­mää, sitä oli­si tar­jol­la muu­al­la­kin kuin Hel­sin­gin ratik­ka­kau­pun­gis­sa. Mut­ta ei ole. 

    Kau­pun­gis­sa talot ympröi­vät tilaa ja lähiös­sä tila ympä­röi talo­ja. Se on aivan eri asia. 

    Hyvin ja osu­vas­ti sanot­tu, mut­ta ei tuo aina­kaan miten­kään tii­vis­tä­mi­seen lii­ty. Minus­ta kovas­ti näyt­tää sil­tä, että tii­vis­tä­mis­tä teh­dään nykyi­sel­lään juu­ri siel­lä, mis­sä ei halu­ta asua tii­viis­ti ja kau­pun­ki­mai­ses­ti, eikä siel­lä, mis­sä on niin tii­vis­tä että kivi­ta­lot jo muu­ten­kin hal­lit­se­vat mai­se­maa ja tii­vis­tä­mäl­lä ja katu­verk­koa muok­kaa­mal­la juu­ri saa­tai­siin kan­ta­kau­pun­ki­mais­ta ympä­ris­töä. Minus­ta nimen­omai­ses­ti jokai­nen toi­mi­va­kin sopi­van väl­jä lähiö yri­te­tään tii­vis­tää slum­mik­si viher- ja väl­jem­piä aluei­ta hävit­tä­mäl­lä eikä edes yri­te­tä raken­taa lisää “kau­pun­kia” sin­ne “kau­pun­gin” ulko­lai­taan. Pila­taan siis asui­nym­pä­ris­tö niil­tä, joil­le lähiö­asu­mi­nen sopii, ja tuo­te­taan beto­nie­rä­maa­ta, jos­sa kui­ten­kaan kau­pun­kia­su­jat eivät viihdy.

    Moder­ni osta­ri voi­si ehkä olla kiva­kin, mut­ta kaup­pa­kes­kuk­sia tup­paa jos­tain syys­tä tule­van. Oli­si­ko vika kaavoituksessa?

  6. OS: “Asun­not välit­tö­mäs­ti Man­ner­hei­min­tien var­res­sa ovat noin tuhat euroa hal­vem­pia kuin seu­raa­vas­sa kort­te­lis­sa – mut­ta pal­jon kal­liim­pia kuin vaik­ka­pa Pihlajanmäessä. ”

    Onko­han tuo avian näin. Tosin ver­tai­lu­ja vai­kea teh­dä, kun minul­la on tie­dos­sa vain hin­ta­pyyn­nöt. Etuo­ves­sa Man­ner­hei­min­tien var­rel­la oli myyn­nis­sä 11 asun­toa. Urhei­lu­ka­dul­la 1. Nor­dens­kiöl­din­ka­tu on hyvin liken­nöi­ty.… Ver­tei­lu­kel­poi­set koh­teet tun­tui­vat ole­van samoi­sa hinnoissa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.