Pyöräillessä kuunneltua: Popeda 1946

Viro­lai­sen Ilmar Tans­kan kir­ja Neu­vos­to­val­lan alkua­jois­ta Viros­sa. Kir­jan pää­hen­ki­löi­tä ovat mies, nai­nen ja poi­ka. Poi­ka on nai­sen poi­ka, mut­ta mies ei ole nai­sen puo­li­so, vaan KGB:n agent­ti, jon­ka hie­noon Pope­daan pie­ni poi­ka ihas­tuu ja tulee ker­to­neek­si vähän lii­kaa per­heen­sä asiois­ta urk­ki­jal­le. Sen seu­rauk­se­na isä kato­aa ja lopul­ta poi­ka menet­tää myös äitinsä. 

Kir­jan voi näh­dä mus­ta­val­koi­se­na pro­pa­gan­da­kir­joi­tuk­se­na sii­tä, mitä kau­heuk­sia viro­lai­set jou­tui­vat neu­vos­to­mie­hi­tyk­sen ensim­mäi­si­nä vuo­si­na koke­maan. Mut­ta se, mitä viro­lai­set jou­tui­vat koke­maan, oli juu­ri niin kau­he­aa, eikä sitä oikein voi muu­ten kuin mus­ta­val­koi­ses­ti kuvata. 

Kir­ja kuvaa myös kor­rup­tio­ta ja sitä vai­no­tuk­si jou­tu­mi­sen pel­koa  pel­koa, jota myös jär­jes­tel­män kan­nat­ta­jat kokivat.

 Sofi Oksa­nen tekee sen parem­min, mut­ta kyl­lä tämä kir­ja kan­nat­taa lukea/kuunnella. Noi­ta aiko­ja Viros­sa tun­nem­me aivan lii­an huo­nos­ti. Jos etsii kir­jal­li­suu­des­ta vaa­lean­pu­nai­sia unel­mia, tämä kir­ja kan­nat­taa kiertää. 

Sitä en tie­dä, enkä nopeal­la googlet­ta­mi­sel­la löy­tä­nyt, mis­sä mää­rin kir­ja ja eri­tyi­ses­ti pik­ku­po­jan syyl­li­syys perus­tuu tositapahtumiin.

Ääni­kir­ja on jul­kais­tu huh­ti­kuus­sa 2018, mut­ta mis­tään ei käy ilmi, mil­loin suo­men­nus puhu­mat­ta­kaan alku­pe­räi­ses­tä kir­jas­ta on jul­kais­tu.  Ehkä vuon­na 2016?

11 vastausta artikkeliin “Pyöräillessä kuunneltua: Popeda 1946”

  1. Itse olen vuo­sien var­rel­la kuun­nel­lut sato­ja tun­te­ja lähin­nä englan­nin­kie­li­siä non-fic­tion ääni­kir­jo­ja (plus luen­to­ja ja podcas­te­jä). Monet aiem­min tyl­sät het­ket pakol­lis­ten aska­rei­den paris­sa ovat muut­tu­neet ilok­si. Ulkoi­lua suo­ras­taan odot­taa, kun pää­see kuun­te­le­maan mie­len­kiin­tois­ta kir­jaa, luen­toa tms. Var­maan hyö­dyl­li­sin har­ras­tus iki­nä. Suo­men­kie­lis­tä­kin mats­kua oli­sin mie­lel­lä­ni kuun­nel­lut, mut­ta sitä ei ole ollut tar­jol­la pait­si lähin­nä romaa­ne­ja. Tosin näkö­vam­mais­ten kir­jas­tos­ta löy­tyi­si vaik­ka mitä mut­ta kun ei ole näkö­vam­maa https://www.celia.fi. Toi­saal­ta nyt osaan sit­ten englan­tia pal­jon parem­min. Ja ruot­sia, kos­ka ruot­sik­si ääni­tie­to­kir­jal­li­suut­ta jo löy­tyy kir­jas­tois­ta ja netis­tä toi­sin kuin suomeksi.

  2. Tyk­kä­sin kans­sa Pobe­das­ta pal­jon. Tas­ka on ker­to­ja­na lumoa­va. Kir­ja toi­mii parem­min virok­si, kään­nös ei ole ihan niin kau­nis­ta kiel­tä, jos­kaan ei sii­nä mitään vikaa sen kum­mem­min ole. Tota­li­ta­ris­ti­nen val­tio ja “uuden yhteis­kun­nan” raken­ta­mi­sen vaa­ti­mat uhrauk­set tule­vat kir­jas­sa todel­la kou­riin­tun­tu­vas­ti esiin. Arvos­tan täs­sä opuk­ses­sa eten­kin sitä, että kaik­kien hen­ki­lö­hah­mo­jen ymmär­tä­mi­nen on hyvin helppoa. 

    Tämä kir­ja on myös toti­ses­ti sii­tä kiin­nos­ta­va, että viro­lais­ta maa­il­man­kat­so­mus­ta on sen valos­sa hel­pom­pi ymmär­tää. Ainoa, mitä jäin miet­ti­mään, on kuusi­vuo­ti­aan pik­ku­po­jan maa­il­ma. Noin kovis­sa olois­sa elä­vä lap­si ei var­mas­ti sel­viäi­si ilman vai­kei­ta traumoja.

  3. Suo­mes­sa on suku­pol­vi, joka ei oikein tajua, mitä Neu­vos­to­liit­to mer­kit­si Balt­tias­sa ja Kes­ki-Euroo­pas­sa. Sit­ten ihme­tel­lään, mik­si Venä­jää koh­del­laan orjuut­ta­ja­na ja Sak­saa yhä pelas­ta­ja­na alu­eel­la, joka alkaa Bal­tias­ta ja päät­tyy Ukrainaan.

    1. Kal­le:
      Suo­mes­sa on suku­pol­vi, joka ei oikein tajua, mitä Neu­vos­to­liit­to mer­kit­si Balt­tias­sa ja Kes­ki-Euroo­pas­sa. Sit­ten ihme­tel­lään, mik­si Venä­jää koh­del­laan orjuut­ta­ja­na ja Sak­saa yhä pelas­ta­ja­na alu­eel­la, joka alkaa Bal­tias­ta ja päät­tyy Ukrainaan.

      Oli­si­ko­han USA se pelas­ta­ja? Puo­let Sak­sas­ta oli myös Neu­vos­to­lii­ton val­lan alla, ja sitä ennen Sak­sa kaa­sut­ti mil­joo­nia Bal­tias­sa, puo­las­sa ja Ukrai­nas­sa. USA oli se joka lait­toi vuo­si­kym­me­net Neu­vos­to­lii­tol­le vastaan. 

      Suo­mes­sa polii­ti­kot kumar­si­vat itään samal­la kun Neu­vos­to­lii­tos­sa vie­tiin toi­si­na­jat­te­li­joi­ta Sipe­ri­aan lei­reil­le kuolemaan.

      Vali­tet­ta­vas­ti Venä­jä näyt­tää kun­nioit­ta­van vain voi­maa, ja vali­tet­ta­vas­ti tun­tuu sil­tä, että nyky­maa­il­mas­sa Suo­men oli­si kas­va­tet­ta­va maan­puo­lus­tus­bud­jet­tia, ja har­kit­ta­va nais­ten­kin kan­sa­lais­vel­vol­li­suut­ta Israe­lin tapaan.

  4. Juu­ri noin,

    USA se oli joka kai­ken lopul­ta kor­ja­si. Kii­tos­ta se ei saa­nut kos­kaan. Euroo­pal­lai­nen vasem­mis­to tyk­ka­si Neu­vos­to­lii­tos­ta ja mita tahan­sa se teki, se oli oikein.

    Olen usein miet­ti­nyt, mik­si nyky­pai­van­kin vasem­mis­to tukee kaik­kea Ven­ajan poli­tiik­kaa, vaik­ka itse maa on nykyi­sin pahim­man lajin kapi­ta­lis­ti­paik­ka. Mut­ta kai se on vain his­to­rian muistoa.

    Kiin­nos­ta­vaa.

    t. Mik­ko

    1. USA tuki kyl­män sodan aika­na Euroo­pan vasem­mis­ton enem­mis­töä eli dema­rei­ta näi­den kamp­pai­lus­sa neuk­ku­myö­täi­li­jöi­tä ja val­lan­ku­mouk­sel­li­sia vas­taan. USA tuki, muu­ten, myös esi­mer­kik­si mafi­aa samas­sa tarkoituksessa. 

      Sama kuvio tois­tui Suo­mes­sa, vaik­ka tääl­lä oli muu­ten enem­män neuk­ku­jen viral­lis­ta ja vapaa­eh­tois­ta­kin nuo­le­mis­ta kuin muu­al­la län­nes­sä. Dema­reis­sa­kin oli var­sin vas­ten­mie­lis­tä kom­ma­ri­po­ruk­kaa. Tosin enem­mis­tö vasem­mis­tos­ta­kin oli­si var­mas­ti ollut val­mis tart­tu­maan asei­siin, jos Neuk­ku­la oli­si yrit­tä­nyt vallankaappausta.

      His­to­ria­kat­sauk­sen lopuk­si muis­tu­tan, että neuk­ku­jen nuo­le­mis­ku­lis­sin taka­na pres­sa ja hal­li­tuk­set vei­vät Suo­mea osak­si län­sieu­roop­pa­lais­ta yhtei­söä: poh­jois­mai­ta, Eftaa, EEC:t, Euroo­pan neuvostoa.

      1. Ato­mis­ti:
        USA tuki kyl­män sodan aika­na Euroo­pan vasem­mis­ton enem­mis­töä eli dema­rei­ta näi­den kamp­pai­lus­sa neuk­ku­myö­täi­li­jöi­tä ja val­lan­ku­mouk­sel­li­sia vas­taan. USA tuki, muu­ten, myös esi­mer­kik­si mafi­aa samas­sa tarkoituksessa. 

        Sama kuvio tois­tui Suo­mes­sa, vaik­ka tääl­lä oli muu­ten enem­män neuk­ku­jen viral­lis­ta ja vapaa­eh­tois­ta­kin nuo­le­mis­ta kuin muu­al­la län­nes­sä. Dema­reis­sa­kin oli var­sin vas­ten­mie­lis­tä kom­ma­ri­po­ruk­kaa. Tosin enem­mis­tö vasem­mis­tos­ta­kin oli­si var­mas­ti ollut val­mis tart­tu­maan asei­siin, jos Neuk­ku­la oli­si yrit­tä­nyt vallankaappausta.

        His­to­ria­kat­sauk­sen lopuk­si muis­tu­tan, että neuk­ku­jen nuo­le­mis­ku­lis­sin taka­na pres­sa ja hal­li­tuk­set vei­vät Suo­mea osak­si län­sieu­roop­pa­lais­ta yhtei­söä: poh­jois­mai­ta, Eftaa, EEC:t, Euroo­pan neuvostoa.

        Suo­mi liit­tyi “EEC“hen vas­ta vuon­na 1995

      2. Vapaa­kaup­pa­so­pi­mus EEC:n kans­sa jos­kus 1070-luvun alus­sa. EEC:hen Suo­mi ei ehti­nyt liittymään.

      3. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Vapaa­kaup­pa­so­pi­mus EEC:n kans­sa jos­kus 1070-luvun alus­sa. EEC:hen Suo­mi ei ehti­nyt liittymään.

        Ymmär­sit var­maan että EEC = nykyi­nen EU.

        Vapaa­kaup­pa­sop­mus astui voi­maan 1973, ja oli seu­raus sii­tä että Bri­tan­nia, Tans­ka ja eräät muut maat ero­si­vat EFTA:sta ja liit­tyi­vät EEC:hen. Vien­ti Bri­tan­ni­aan oli Suo­mel­le sii­hen aikaan arvol­taan suu­rin­ta ja oli­si ollut kata­stro­fi jos sopi­mus­ta ei oli­si saa­tu aikaan. Sil­ti Suo­mes­sa oli jos­tain syys­tä nii­tä jot­ka vas­tus­ti­vat sopimusta.

  5. Suo­mes­sa pyö­räl­les­sä saa kum­mas­ti pers­pek­tii­viä Yle Aree­nan 1918 äänien kirjasta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.