Pyöräillessä kuunneltua: Popeda 1946

Viro­laisen Ilmar Tan­skan kir­ja Neu­vos­to­val­lan alkua­joista Virossa. Kir­jan päähenkilöitä ovat mies, nainen ja poi­ka. Poi­ka on naisen poi­ka, mut­ta mies ei ole naisen puoliso, vaan KGB:n agent­ti, jon­ka hienoon Pope­daan pieni poi­ka ihas­tuu ja tulee ker­toneek­si vähän liikaa per­heen­sä asioista urkki­jalle. Sen seu­rauk­se­na isä katoaa ja lop­ul­ta poi­ka menet­tää myös äitinsä. 

Kir­jan voi nähdä mus­tavalkoise­na pro­pa­gan­dakir­joituk­se­na siitä, mitä kauheuk­sia viro­laiset jou­tu­i­v­at neu­vos­tomiehi­tyk­sen ensim­mäis­inä vuosi­na koke­maan. Mut­ta se, mitä viro­laiset jou­tu­i­v­at koke­maan, oli juuri niin kauheaa, eikä sitä oikein voi muuten kuin mus­tavalkois­es­ti kuvata. 

Kir­ja kuvaa myös kor­rup­tio­ta ja sitä vain­o­tuk­si jou­tu­misen pelkoa  pelkoa, jota myös jär­jestelmän kan­nat­ta­jat kokivat.

 Sofi Oksa­nen tekee sen parem­min, mut­ta kyl­lä tämä kir­ja kan­nat­taa lukea/kuunnella. Noi­ta aiko­ja Virossa tun­nemme aivan liian huonos­ti. Jos etsii kir­jal­lisu­ud­es­ta vaalean­punaisia unelmia, tämä kir­ja kan­nat­taa kiertää. 

Sitä en tiedä, enkä nopeal­la googlet­tamisel­la löytänyt, mis­sä määrin kir­ja ja eri­tyis­es­ti pikkupo­jan syyl­lisyys perus­tuu tositapahtumiin.

Äänikir­ja on julka­istu huhtiku­us­sa 2018, mut­ta mis­tään ei käy ilmi, mil­loin suomen­nus puhu­mat­takaan alku­peräis­es­tä kir­jas­ta on julka­istu.  Ehkä vuon­na 2016?

11 vastausta artikkeliin “Pyöräillessä kuunneltua: Popeda 1946”

  1. Itse olen vuosien var­rel­la kuun­nel­lut sato­ja tun­te­ja lähin­nä englan­ninkielisiä non-fic­tion äänikir­jo­ja (plus luen­to­ja ja pod­caste­jä). Mon­et aiem­min tyl­sät het­ket pakol­lis­ten askarei­den paris­sa ovat muut­tuneet ilok­si. Ulkoilua suo­ras­taan odot­taa, kun pääsee kuun­tele­maan mie­lenki­in­toista kir­jaa, luen­toa tms. Var­maan hyödyl­lisin har­ras­tus ikinä. Suomenkielistäkin matskua olisin mielel­läni kuun­nel­lut, mut­ta sitä ei ole ollut tar­jol­la pait­si lähin­nä romaane­ja. Tosin näkö­vam­mais­ten kir­jas­tos­ta löy­ty­isi vaik­ka mitä mut­ta kun ei ole näkö­vam­maa https://www.celia.fi. Toisaal­ta nyt osaan sit­ten englan­tia paljon parem­min. Ja ruot­sia, kos­ka ruot­sik­si ääni­ti­etokir­jal­lisu­ut­ta jo löy­tyy kir­jas­toista ja netistä toisin kuin suomeksi.

  2. Tykkäsin kanssa Pobe­das­ta paljon. Tas­ka on ker­to­jana lumoa­va. Kir­ja toimii parem­min viroksi, kään­nös ei ole ihan niin kau­nista kieltä, joskaan ei siinä mitään vikaa sen kum­mem­min ole. Total­i­taristi­nen val­tio ja “uuden yhteiskun­nan” rak­en­tamisen vaa­ti­mat uhrauk­set tule­vat kir­jas­sa todel­la kouri­in­tun­tu­vasti esi­in. Arvostan tässä opuk­ses­sa etenkin sitä, että kaikkien henkilöhah­mo­jen ymmärtämi­nen on hyvin helppoa. 

    Tämä kir­ja on myös totis­es­ti siitä kiin­nos­ta­va, että viro­laista maail­mankat­so­mus­ta on sen val­os­sa helpom­pi ymmärtää. Ain­oa, mitä jäin miet­timään, on kuu­sivuo­ti­aan pikkupo­jan maail­ma. Noin kovis­sa olois­sa elävä lap­si ei var­masti selviäisi ilman vaikei­ta traumoja.

  3. Suomes­sa on sukupolvi, joka ei oikein tajua, mitä Neu­vos­toli­it­to merk­it­si Balt­ti­as­sa ja Kes­ki-Euroopas­sa. Sit­ten ihme­tel­lään, mik­si Venäjää kohdel­laan orju­ut­ta­jana ja Sak­saa yhä pelas­ta­jana alueel­la, joka alkaa Bal­ti­as­ta ja päät­tyy Ukrainaan.

    1. Kalle:
      Suomes­sa on sukupolvi, joka ei oikein tajua, mitä Neu­vos­toli­it­to merk­it­si Balt­ti­as­sa ja Kes­ki-Euroopas­sa. Sit­ten ihme­tel­lään, mik­si Venäjää kohdel­laan orju­ut­ta­jana ja Sak­saa yhä pelas­ta­jana alueel­la, joka alkaa Bal­ti­as­ta ja päät­tyy Ukrainaan.

      Olisiko­han USA se pelas­ta­ja? Puo­let Sak­sas­ta oli myös Neu­vos­toli­iton val­lan alla, ja sitä ennen Sak­sa kaa­sut­ti miljoo­nia Bal­ti­as­sa, puo­las­sa ja Ukrainas­sa. USA oli se joka lait­toi vuosikymmenet Neu­vos­toli­itolle vastaan. 

      Suomes­sa poli­itikot kumar­si­vat itään samal­la kun Neu­vos­toli­itossa vieti­in toisi­na­jat­telijoi­ta Siperi­aan leireille kuolemaan.

      Valitet­tavasti Venäjä näyt­tää kun­nioit­ta­van vain voimaa, ja valitet­tavasti tun­tuu siltä, että nyky­maail­mas­sa Suomen olisi kas­vatet­ta­va maan­puo­lus­tus­bud­jet­tia, ja harkit­ta­va nais­tenkin kansalaisvelvol­lisu­ut­ta Israelin tapaan.

  4. Juuri noin,

    USA se oli joka kaiken lop­ul­ta kor­jasi. Kiitos­ta se ei saanut koskaan. Euroopal­lainen vasem­mis­to tykkasi Neu­vos­toli­itos­ta ja mita tahansa se teki, se oli oikein.

    Olen usein miet­tinyt, mik­si nyky­paivankin vasem­mis­to tukee kaikkea Vena­jan poli­ti­ikkaa, vaik­ka itse maa on nyky­isin pahim­man lajin kap­i­tal­is­ti­paik­ka. Mut­ta kai se on vain his­to­ri­an muistoa.

    Kiin­nos­tavaa.

    t. Mikko

    1. USA tuki kylmän sodan aikana Euroopan vasem­mis­ton enem­mistöä eli demare­i­ta näi­den kamp­pailus­sa neukkumyötäil­i­jöitä ja val­lanku­mouk­sel­lisia vas­taan. USA tuki, muuten, myös esimerkik­si mafi­aa samas­sa tarkoituksessa. 

      Sama kuvio tois­tui Suomes­sa, vaik­ka tääl­lä oli muuten enem­män neukku­jen viral­lista ja vapaae­htois­takin nuolemista kuin muual­la län­nessä. Demareis­sakin oli varsin vas­ten­mielistä kom­mari­porukkaa. Tosin enem­mistö vasem­mis­tostakin olisi var­masti ollut valmis tart­tumaan aseisi­in, jos Neukku­la olisi yrit­tänyt vallankaappausta.

      His­to­ri­akat­sauk­sen lopuk­si muis­tu­tan, että neukku­jen nuolemiskulissin takana pres­sa ja hal­li­tuk­set veivät Suomea osak­si län­sieu­roop­palaista yhteisöä: pohjo­is­mai­ta, Eftaa, EEC:t, Euroopan neuvostoa.

      1. Atom­isti:
        USA tuki kylmän sodan aikana Euroopan vasem­mis­ton enem­mistöä eli demare­i­ta näi­den kamp­pailus­sa neukkumyötäil­i­jöitä ja val­lanku­mouk­sel­lisia vas­taan. USA tuki, muuten, myös esimerkik­si mafi­aa samas­sa tarkoituksessa. 

        Sama kuvio tois­tui Suomes­sa, vaik­ka tääl­lä oli muuten enem­män neukku­jen viral­lista ja vapaae­htois­takin nuolemista kuin muual­la län­nessä. Demareis­sakin oli varsin vas­ten­mielistä kom­mari­porukkaa. Tosin enem­mistö vasem­mis­tostakin olisi var­masti ollut valmis tart­tumaan aseisi­in, jos Neukku­la olisi yrit­tänyt vallankaappausta.

        His­to­ri­akat­sauk­sen lopuk­si muis­tu­tan, että neukku­jen nuolemiskulissin takana pres­sa ja hal­li­tuk­set veivät Suomea osak­si län­sieu­roop­palaista yhteisöä: pohjo­is­mai­ta, Eftaa, EEC:t, Euroopan neuvostoa.

        Suo­mi liit­tyi “EEC“hen vas­ta vuon­na 1995

      2. Osmo Soin­in­vaara:
        Vapaakaup­pa­sopimus EEC:n kanssa joskus 1070-luvun alus­sa. EEC:hen Suo­mi ei ehtinyt liittymään.

        Ymmär­sit var­maan että EEC = nykyi­nen EU.

        Vapaakaup­pa­sop­mus astui voimaan 1973, ja oli seu­raus siitä että Bri­tan­nia, Tan­s­ka ja eräät muut maat ero­si­vat EFTA:sta ja liit­tyivät EEC:hen. Vien­ti Bri­tan­ni­aan oli Suomelle siihen aikaan arvoltaan suur­in­ta ja olisi ollut katas­trofi jos sopimus­ta ei olisi saatu aikaan. Silti Suomes­sa oli jostain syys­tä niitä jot­ka vas­tus­ti­vat sopimusta.

  5. Suomes­sa pyöräl­lessä saa kum­masti per­spek­ti­iviä Yle Areenan 1918 äänien kirjasta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.