Viikko koulutusta joka vuosi kaikille

Tekoä­ly tekee aikuisk­oulu­tuk­ses­ta välttämättömyyden

Dig­i­tal­isaa­tio vei 1900-luvun lop­ul­la nopeaan tahti­in työ­paikko­ja pankeista, tehtaista ja vähän kaikkial­ta. Sen jäl­keen on ollut rauhal­lisem­paa. Matal­la roikku­vat hedelmät on poimittu.

Tekoälystä odote­taan uut­ta talouden vauhdit­ta­jaa. Se avaa val­tavia näkymiä luvat­en parem­pia tuot­tei­ta, toimi­vam­paa yhteiskun­taa ja helpom­paa elämää.

Silti tekoä­lyä koske­vat kir­joituk­set ovat voit­top­uolis­es­ti pelokkai­ta. Pelätään mas­satyöt­tömyyt­tä ja eriarvoisuutta.

Tekoä­lyn vaiku­tus työl­lisyy­teen riip­puu ennen kaikkea siitä, mitä tapah­tuu osaamisvi­noumalle – sille, että työ­paikko­jen vaa­timus­ta­so ylit­tää työt­tömien osaamisen.

Yleinen usko­mus on, että tekoä­ly kar­sii edelleen ruti­ini­no­maista työtä. Jäl­jelle jäävät työt, jois­sa ihmi­nen on konet­ta parempi.

Ajatel­laan vaik­ka kie­lenkään­täjiä. Tietokoneen kyky kään­tää tek­stiä kielestä toiseen kohe­nee nopeasti. Kaunokir­jal­lisu­u­den kään­tämiseen tekoälystä tuskin on pitkään aikaan. Ihmiskään­täjistä jäl­jelle jäävät ne, joil­la on ymmär­rystä tek­stin nyans­seille – siis parhaat.

Tämä kos­kee muitakin ammat­te­ja. Parhaat ja luovim­mat men­estyvät ja ruti­in­isuorituk­seen yltävät kor­vau­tu­vat koneilla.

Kyse on pait­si koulu­tuk­ses­ta, myös henkilöko­htai­sista omi­naisuuk­sista. Uudessa taloudessa tarvi­taan sosi­aal­isia taito­ja. Yhdys­val­lois­sa ujout­ta lääk­itään jo sairautena.

Amerikkalaiset teknolo­giayri­tyk­set kehit­tävät kil­van kas­saton­ta kaup­paa, jos­sa asi­akkaan poim­i­mat tuot­teet laskute­taan suo­raan tililtä. Se on kallis kehit­tää, mut­ta hal­pa monistaa, joten sen voi ennus­taa lev­iävän nopeasti.

Kokon­ais­ten ammat­tien katoamises­sa ei ole mitään uut­ta. Off­set-pain­ot syr­jäyt­tivät kohopain­o­la­to­jien vaa­ti­van ja arvoste­tun ammatin muu­ta­mas­sa vuodessa. Mitään sel­l­aista työ­paikkatuhoa ei ole näkyvis­sä, joka koet­ti­in maa- ja met­sä­taloudessa 1960-luvulla.

= = =

Moni asia muut­tuu toisen­laisek­si. Kuten aikanaan auto­ja ajatelti­in moot­to­ril­la varustet­tuina hevos­rat­taina, ajat­telemme itse ajavaa autoa Volvon kaltaise­na kulkuneuvona.

Tule­vaisu­ut­ta voivat olla itse kulke­vat kaup­pakas­sit, jot­ka tuo­vat netistä tilatut ostok­set talon seinässä ole­vaan laatikkoon. Niiden ei tarvitse olla las­ten­rat­tai­ta isom­pia eikä polkupyörää nopeampia. Suuret kaup­pakeskuk­set voivat käy­dä tarpeettomiksi.

Paljon on kiin­ni siitä, mitä lain­säädän­tö sal­lii. Ter­vey­den­huol­los­sa omien elin­toim­into­jen mit­taami­nen yleistyy. Net­ti­in ilmestynee kau­pal­lisia sivus­to­ja, jot­ka jalosta­vat mit­taus­tu­lok­set diag­noo­seik­si. Sairaalas­sakin tekoä­ly tulee tekemään oikeampia diag­noose­ja kuin ihmis­lääkäri. Koneen ja poti­laan välis­sä tarvi­taan ihmistä, mut­ta riit­täisikö siihen usein sairaanhoitaja?

= = = =

Koulu­tus­ta­son 1990-luvul­la pysäytet­ty nousu pitäisi käyn­nistää uud­estaan. Tätäkin tärkeäm­pää on uud­is­taa opetet­tavia tieto­ja ja taitoja.

Koulim­i­nen tun­nol­lisek­si puur­ta­jak­si on toiv­ot­tavasti jäänyt taakse. Työ­markki­noil­la tarvi­taan jatkos­sa matemaat­tista ajat­telua, vuorovaiku­tus­taito­ja ja esi­in­tymiskykyjä sekä epä­suo­ma­laista itsen­sä esil­lä pitämistä.

Tekoä­ly myös tehostaa oppimista räätälöimäl­lä dig­i­taal­isia oppimisym­päristöjä opetet­ta­van taito­jen mukaan.

Suuri mullis­tus tarvi­taan aikuisk­oulu­tuk­seen. Kukaan tuskin kuvit­telee, että tämän ajan koulu­tus vas­taa 2060-luvun työelämän vaa­timuk­sia. Viikko vuodessa koulu­tus­ta kaikille olisi hyvä peri­aate osaamisen päivit­tämisek­si. Sen pitäisi olla jokaisen oikeus, ellei suo­ras­taan velvol­lisu­us. Oppivelvol­lisu­usiäk­si 65 vuot­ta! Tämä on aivan keskeistä, jos halu­amme tekoälya­jan muut­tuvan ilok­si eikä syr­jäyt­täväk­si eriarvoisuudeksi.

Aikuisk­oulu­tuk­ses­ta ja työn ohes­sa oppimis­es­ta pitäisi saa­da todis­tus, jot­ta voisi osoit­taa osaamisen­sa työtä haet­taes­sa. Tarvit­semme pieniä mini­tutk­in­to­ja, ajoko­rt­te­ja, joil­la voi osoit­taa osaamisen­sa taval­la, jota tietokonekin ymmärtää.

Tekoä­ly voi nimit­täin tuo­da val­taisas­ti lisää tehoa työn­väl­i­tyk­seen, mut­ta se tarvit­see tiedot osaamis­es­ta. Suomes­sa täytetään noin puoli miljoon­aa työ­paikkaa vuodessa. Työtä hake­vat ja työ­nan­ta­jat tutus­tu­vat vain häviävän pie­neen osaan tar­jol­la ole­vista vaihtoehdoista.

Tekoä­ly pystyy paljon parem­paan. Se voisi myös etsiä jatku­vasti sopi­vaa työ­paikkaa kaikille – myös työssä oleville.

Osaamisvi­noumaa nimit­täin helpot­taisi huo­mat­tavasti, jos saisimme sysi­tyk­si työu­ral­la eteen­päin niitä, joiden koke­mus on kart­tunut vaa­ti­vampi­in tehtävi­in sovel­tuvak­si. Heiltä jäisi yksinker­taisem­pia työ­paikko­ja niille, joiden osaami­nen ei vielä riitä vaa­ti­vampi­in tehtäviin.

Osaamisen kart­tumisen kannal­ta työ­paikan vai­h­t­a­mi­nen aina sil­loin täl­löin on muutenkin hyväk­si. Onkin turmi­ol­lista, että työ­paikan vai­h­toa yritetään kahli­ta kil­pailukiel­loil­la. Siitä kär­sii koko kansantalous.

= = = =

Pes­simistit voivat silti olla oike­as­sa siinä, että tekoä­lyltä ja robot­eil­ta jää yhä vähem­män työtä ihmis­ten tehtäväk­si. Huonos­ti toteutet­tuna tämä voi johtaa eri­ar­voiseen dystopiaan.

Vähän pitäisi nos­taa rimaa tavoiteaset­telus­sa. Eikö työn­teon vähen­e­mistä ja antoisam­paa elämää kan­na­ta suo­ras­taan tavoitel­la, kun­han tulon­jaos­ta huole­hdi­taan? Uhka kan­nat­taa kään­tää mah­dol­lisu­udek­si. Se on vaa­ti­va urak­ka ja vaatii aika eri­laista poli­ti­ikkaa kuin nyt har­joite­taan, mut­ta siihen kan­nat­taisi varautua.

Onko kukaan valit­tanut, että automaat­tiset pyyk­in­pe­sukoneet ovat vähen­täneet kotitaloustyötä?

= = =

Kir­joit­ta­ja on toimin­ut TEM:n Tekoä­lyn aika ‑han­kkeen työn tule­vaisu­ut­ta pohti­neen jaos­ton puheenjohtajana

Kir­joi­tus on julka­istu Näkökul­ma-artikke­li­na Suomen Kuvalehdessä

 

 

 

 

15 vastausta artikkeliin “Viikko koulutusta joka vuosi kaikille”

  1. Kom­men­toin nyt tätä asi­aa henkilönä joka työsken­telee täysipäiväis­es­ti Deep Learn­ing algo­rit­mien parissa.

    Soin­in­vaar­al­la on tilas­toti­eteen ja talousti­teen tun­te­muk­sen kaut­ta hyvät eväät olla kri­it­tisem­pi tekoä­lyn ihmeitätekevän vaiku­tuk­sen suh­teen, jos hän voisi irrot­tau­tua maagis­es­ta ajat­telus­ta joka tekoä­lyyn nyt liittyy.

    Tekoä­lyä ja työn­hakua voisi suh­teut­taa seu­raav­il­la kysymyksillä: 

    1) Löytävätkö Googlen, Net­flix­in, tai IMDB:n tekoälyal­go­rit­mit todel­la niita sivu­ja, eloku­via ja tv-sar­jo­ja joi­ta olet hake­mas­sa. Jos eivät löy­dä, miten ne löytäi­sivät työpaikkoja?

    2) Kuin­ka suuri ero on asuin­paikkakun­nal­la, asun­to­jen saatavu­udel­la ja puoli­son työ­paikalla suhteessa
    tekoä­lyn löytämään opti­maaliseen työpaikkaan?

    Itse aja­vat autot ovat esimerk­ki tilanteesta jos­sa alan asiantun­ti­jat ovat real­is­tisem­pia kuin rahoit­ta­jat, poli­itikot ja hypemiehet asian ympäril­lä. Tason 3 autono­mia näyt­tää mah­dol­liselta, mut­ta tason 3 ja 4 välis­sä on todel­la iso kuilu jon­ka ylit­tämi­nen lähi­t­ule­vaisu­udessa ei ole itses­tään selvää. Tasol­la 4 kuskin ei tarvitse enää olla valmis otta­maan ohjia käsi­in­sä. Hän voi vaik­ka nukkua. Auto voi ajaa täysin tyhjänä tiety­il­la alueil­la ja teil­lä. Poli­itikko­jen kuten Soin­in­vaara olisi hyvä ymmärtää, että merkit­tävä vaiku­tus talouteen ja yhteiskun­taan tulee vas­ta 4 ja 5 tason autono­mi­as­ta joka voi olla vuosikym­me­nien päässä. Taso 3 helpottaa
    rekkakuskin tai tak­sikuskin työtä, mut­ta ei kor­vaa sitä. 

    Tekoä­ly­tutkimus on läpikäynyt jo kak­si suur­ta boo­mia ja niitä seurannutta
    tekoä­ly­talvea (70 ‑luvul­la ja 80 ‑luvun lopussa).
    Tekoä­ly­talvel­la (AI win­ter) tarkoite­taan suur­ta innostusta
    seu­ran­nut­ta kiin­nos­tuk­sen kuiv­u­mista ja rahoituk­sen loppumista. 

    Mut­ta nyt kaik­ki on eri­laista, eikö niin? Mikään ei voi meitä pysäyttää. 

    Nykyi­nen tekoäly­boo­mi on nk. Deep Learn­ing (DL) boo­mi (syväop­pimi­nen).
    DL voidaan määritel­lä hier­arkkisek­si oppimisek­si ja esi­tystapo­jen oppimisek­si (rep­re­sen­ta­tion learning).
    Algo­rit­mi oppi­in hier­arkian tiedon esi­tystapo­ja. Ylem­pi hier­arkia rak­en­taa abstraktimmat
    käsit­teet alem­man hier­arkian yksinker­taisimpi­en käsit­tei­den varaan. 

    Boo­mi ei perus­tu radikaal­isti uusille algo­rit­meille tai ymmär­ryk­selle. Keinotekoiset neu­roverkot ovat edelleen vuorot­tele­via ker­roksia affi­in­isia muun­nok­sia ja epä­lin­eaarisia muun­nok­sia. On ole­mas­sa joukko pieniä, mut­ta käytän­nössä merkittäviä
    paran­nuk­sia joil­la use­an ker­roksen neu­roverkot on vih­doin saatu oppimaan
    suh­teel­lisen nopeasti — esim. gradi­et­ti­laskeu­tu­misen häviävien ja rajat­tomasti kas­vavien gra­di­ent­tien ongel­ma ymmär­retään nyt parem­min. Suurin ansio boomista lankeaa grafi­ikkapros­es­sor­eille jot­ka pystyvät numeeriseen lasken­taan jota neu­roverkot tarvit­se­vat. On selvästi nähtävis­sä että tarvi­taan uusia ideoita ja perus­tutkimus­ta, tai edessä on taas sijoit­ta­jien pet­tymys ja tekoälytalvi.

    Suurin osa alan julka­isu­ista on inkre­men­taal­isia paran­nuk­sia tai algoritmien
    soveltamista. Tieteel­lis­ten julka­isu­jen laatu on nopeasti huonone­mas­sa. Vaik­ka ala etenee
    hengästyt­tävää vauh­tia ja jatku­vasti tulee uut­ta luet­tavaa, onge­mat joi­ta ratkaistaan ovat ker­talu­okaltaan yhä pienem­piä. On tietysti hienoa että alain huip­pututk­i­ja voi saa­da jopa miljoo­nan dol­lar­in vuosi­palkan, mut­ta palkka
    tulee soveltamis­es­ta, ei perus­tutkimuk­ses­ta. Perus­tutkimus voi itse asi­as­sa kär­siä, kos­ka sovelta­va tutkimus vie huippuosaajat
    isol­la rahalla.

    1. Voisitko ker­toa miten tekoä­ly mielestäsi tulee muut­ta­maan maail­maa 10–20 vuo­den aikajänteellä?

      1. Tule­vaisu­u­den ennus­t­a­mi­nen on tun­netusti vaikeaa. Annan yhden yleisen tason ennus­tamis­pe­ri­aat­teen ja kak­si ennustet­ta. Olen ehkä väärässä, mut­ta mielestäni näitä kehi­tyspolku­ja ei pain­ote­ta tarpeek­si keskustelussa. 

        Yleisen tason peri­aate: Asian tekem­i­nen 99.9% oikein on 100 ker­taa helpom­paa automa­ti­soi­da kuin saman asian tekem­i­nen 99.99% oikein. Tekoälysovel­luk­set ja tekoä­lyä käyt­tävä roboti­ik­ka ja automaa­tio yleistyvät tuot­teis­sa ja palvelus­sa jois­sa virheet voidaan kor­ja­ta pienin kus­tan­nuksin (asi­akas­palau­tus tai hyvi­tys). Automaat­ti­nen kok­ki, räätäli tai pakkaus­ro­bot­ti voi ere­htyä joka tuhannes ker­ta ja virhe voidaan kor­ja­ta kus­tan­nuste­hokkaasti. Automaat­ti­nen metro, par­turi tai tak­si ei voi tehdä virheitä yhtä usein. 

        Ensim­mäi­nen ennuste on tekoä­lyyn sovelt­a­mi­nen lasken­nal­lisen kemi­an ja biokemi­an tutkimuk­ses­sa. Lasken­nalli­nen kemia käyt­tää super­ti­etokonei­den kap­a­siteetista noin 20–25%. Pro­tei­inin laskos­tu­misongel­mat ja molekyylien inter­ak­tion mallint­a­mi­nen on vaikeaa. Pieni edis­tysaskel voi tuo­da val­ta­van edun. Syväop­pisen käyt­tö näi­den ongelmien ratkaisu­un on täl­lä het­kel­lä suuren kiin­nos­tuk­sen kohde. Mate­ri­aal­i­fysi­ik­ka, kemia, biokemia ja lääke­te­ol­lisu­us halu­a­vat hyö­dyn­tää tekoä­lyä. Alal­la työsken­telee paljon tutk­i­joi­ta joil­la riit­tää ymmär­rystä soveltaa tekoä­lyä järkevästi. Sys­teemibi­olo­gia voi olla myös yksi tekoälystä hyö­tyvä ala. 

        Toisek­si lai­tan ihmisen tun­neti­laan, vireystasoon,ärsytyskynnykseen ja välit­tömi­in tun­nereak­tioi­hin perus­tu­van toimin­nan ennus­t­a­mi­nen ja siihen reagoin­nin. Se on helpom­paa kuin mon­imutkaisten hark­in­taa vaa­tivien päätösten mallint­a­mi­nen. Se on tulos­sa myös reaal­i­maail­maan ja palvelu­jen automatisointiin. 

        Usein esitetään idylli­nen ennus­tee urbaanista palveluy­hteiskun­nas­ta, per­son­oiduista palveluista ja palvelukon­tak­teista jois­sa edelleen riit­tää töitä –“ihmiskon­tak­tia ei kor­vaa mikään”. Ihmiskon­tak­tin parem­muus muu­ta­man min­uutin inter­ak­tiois­sa kan­nat­taa kyseenalais­taa. On mah­dol­lista että tekoä­ly tason automaa­tio leikkaa palvelu­am­mat­te­ja yhtä nopeasti tai nopeam­min kuin teol­lisu­u­den ammat­te­ja. Tekoälyas­sis­tent­ti voi olla vält­tämät­tömyys yri­tyk­sen kil­pailukyvyn kannal­ta monel­la alal­la aivan lähi­t­ule­vaisu­udessa. Ske­naario voi vaikut­taa juuri nyt epä­to­den­näköiseltä, kos­ka ole­mas­sa ole­vat assis­ten­tit ovat usein ärsyt­täviä ja köm­pelöitä, mut­ta uskon että 5–10 vuo­den sisäl­lä tulee tapah­tu­maan merkit­tävä muutos.

      2. N/A:
        Tekoälyas­sis­tent­ti voi olla vält­tämät­tömyys yri­tyk­sen kil­pailukyvyn kannal­ta monel­la alal­la aivan lähi­t­ule­vaisu­udessa. Ske­naario voi vaikut­taa juuri nyt epä­to­den­näköiseltä, kos­ka ole­mas­sa ole­vat assis­ten­tit ovat usein ärsyt­täviä ja köm­pelöitä, mut­ta uskon että 5–10 vuo­den sisäl­lä tulee tapah­tu­maan merkit­tävä muutos. 

        Täl­laisia asi­akkaiden puhei­ta, sano­ja, ilmeitä, äänen­sävyjä yms. tarpei­ta analysoivia sovel­luk­sia kehitetään jo. GDPR vähän hidasti asi­aa, mut­ta tiedän että täl­laisia kehitetään asi­akas­palveli­joiden avuk­si, tehostamisek­si ja kor­vaamisek­si monil­la aloilla.

        Jos soi­tat esimerkik­si pankin puhe­lin­palvelu­un, jos­sa tode­taan että puhelu tal­len­netaan asi­akas­palvelun laadun paran­tamisek­si, aika var­masti tätä puheluäänitet­tä käytetään myös tekoälyavus­ta­jan opet­tamiseen. Applen Home­Pod ja Googlen puhet­ta tun­nista­va kotikaiutin anta­vat esi­makua siitä mitä on tulos­sa. Pian ihmiset tot­tuvat jut­tele­maan ja asioimaan tekoä­ly­jen kanssa.

        Jotkut voivat pian pitää tekoä­lyjä mie­lenki­in­toisemp­ina keskustelukump­paneina kuin suur­in­ta osaa ihmisistä.

  2. Jo tähä­nas­tisen tietotekni­ikan hyö­dyn­tämisessä on tör­mät­ty ongel­maan, että ihmis­ten työtä mitataan pääsään­töis­es­ti aikape­rusteis­es­ti. Uusia, työtä tehostavia menetelmiä ei sik­si vält­tämät­tä halu­ta kovin innokkaasti ottaa käyt­töön, kos­ka esim. yri­tyk­set eivät hel­posti pysty laskut­ta­maan asi­akkail­taan tietotekni­ikkaan tehtyjä investoin­te­ja, kos­ka lasku­tus perus­tuu ihmis­ten tekemi­in työ­tun­tei­hin. Kyseessä on toki siir­tymä­vai­heen pul­ma, eli kun yksi tai muu­ta­ma toim­i­ja jos­sain vai­heessa tehosta­vat toim­intaansa, muiden pitää seu­ra­ta perässä. Hin­noit­telumallien pitää kuitenkin sil­loin muut­tua, mikä voi olla raskas prosessi.

  3. Minä tilaan heti 7 oikeaa lot­ton­u­meroa tekoä­lyltä kun sel­l­ainen on saatavil­la. Taitaa kuitenkin vielä olla niin, että tekoälysovel­luk­sen jär­jen antaa ihmi­nen ohjelmis­to­su­un­nit­teli­jan muodossa.

  4. Koulu­tus­ta­so on tosi­aan olen­nainen jut­tu, mut­ta kiin­nos­taisi tietää, mitä ajat­telet koulu­tuk­sen polar­isoi­tu­mis­es­ta — siis sekä koko väestön osalta että koulus­sa pär­jäämisen osalta. Nähdäk­seni suurin ongel­ma on esim siinä, että Suomes­sa on OECD-maid­en suurin taso­ero tyt­tö­jen ja poikien välillä.

    Koulu­tuk­sen määrä ei ole mielestäni kovin kiin­nos­ta­va aihe. Paljon polt­tavampi jut­tu on se, että saataisi­in heikoim­min men­estyvät uusille urille. Mikä voisi olla toimi­va tapa kehit­tää tätä? Työn osaamis­vaa­timusten kohoami­nen on nuo­ril­la kyl­lä tiedos­sa — ja se hei­jas­tuu suo­raan moti­vaa­tioon. Täl­lä haavaa elämme yhteiskun­nas­sa, jos­sa huonot edel­ly­tyk­set näyt­tävät tap­pa­van moti­vaa­tion. Sosi­aal­ista nousua tapah­tuu vähem­män kuin ennen.

    1. Alek­sis Salusjärvi:
      Paljon polt­tavampi jut­tu on se, että saataisi­in heikoim­min men­estyvät uusille urille. 

      Kaik­ista ei ole koulut­tau­tu­maan kog­ni­ti­ivis­es­ti vaa­tivi­in töi­hin. Tarvi­taan käytän­nön­läheisiä “duu­nar­itöitä” ja tekemäl­lä oppimista, ml. mestari–kisälli-koulutusta. Täl­lai­sis­sa töis­sä palk­ka saat­taa ja saa olla ver­rat­tain pieni, työn tuot­tavu­ut­ta vas­taa­va, kun­han poh­jal­la on riit­tävä perustulo.

      1. Puo­let joka ikälu­okas­ta val­it­see ammatil­lisen koulu­tuk­sen, jota ollaan alati uud­is­tet­tu käytän­nöl­lisem­mäk­si — se ei kuitenkaan toi­mi. Amis­re­for­mi on melkoinen kupla. Osmol­la on vank­ka luot­ta­mus koulu­tuk­seen, minkä kyl­lä jaan, mut­ta koulu­tus toimii vain jos koulutet­ta­va on motivoitunut. 

        Koulu­tuk­sen määrälli­nen lisäämi­nen ei vas­taa isom­paan ongel­maan, joka on oppimis­tu­losten polar­isoi­tu­mi­nen. Mä vietän näi­den huonos­ti koulus­sa pär­jäävien kanssa eri pro­jek­teis­sa aikaa melko paljon, ja vika on enim­mäk­seen siinä, että tämän porukan osaamista ja kap­a­siteet­tia ei saa­da val­jastet­tua oikein. Se jää tun­nista­mat­ta. Sen seu­rauk­se­na meil­lä on mam­mut­ti­mais­es­ti kas­va­va ongel­ma syr­jäy­tyvistä nuorista.

  5. Väestön koulu­tus­ta­son merkit­tävä nos­to tör­män­nee ainek­seen: Olemme jo nyt ylit­täneet rajan, jos­sa kaikkien korkeak­oulutet­tu­jen kog­ni­ti­iviset kyvyt eivät riitä korkeak­oulu­tutk­in­toa edel­lyt­tävi­in tehtäviin. 

    Korkeak­ouluista valmis­tuneista huo­mat­tavaa osaa ei olisi pitänyt edes hyväksyä sisään. Tasos­ta on kuitenkin tin­git­ty määrän hyväk­si ‑onhan se hienoa kun yhä suurem­pi osa ikälu­okas­ta korkeakoulutetaan.

    Takavu­osi­na oli tavoit­teena korkeak­oulut­taa jopa 70 % ikälu­okas­ta. Se olisi tarkoit­tanut, että korkeak­oulus­ta olisi pitänyt pystyä valmis­tu­maan n 85–90 älykkyysosamääräl­lä (30 keskihajonnalla). 

    Ehkä koulu­tus­ta­son nos­toa haikail­taes­sa kan­nat­taa pitää mielessä, että noin puo­let väestöstä on kuitenkin keskimääräistä tyhmempiä.

    1. Jut­telin juuri teknil­lisessä yliopis­tossa työsken­televän äiti­ni kanssa joka valit­teli, että proffien ja dosent­tien kanssa keskustelus­sa tulee tois­tu­vasti esille se, että rimo­ja on las­ket­ta­va jatku­vasti. Oppi­la­saines ei yksinker­tais­es­ti pääse läpi niistä 15v sit­ten pide­ty­istä kokeista ja laskuhar­joituk­sista teknisel­lä puolel­la. Kent­tä­teo­ri­at, säätötekni­ikkat, matik­ka jne. Osit­ti­as­d­if­fik­siä ja vaikeampia 3d-inte­graale­ja kysytään enää siinä määrin, että saadaan erotel­tua parhaat oppi­laat toi­sis­taan, läpi pääsyyn niitä ei enää tarvitse, kuten 15–20v sitten.

      Lääkis, oikis, kaup­pako­rkeat jne. Imuroi­vat paljon fik­su­ja ihmisiä ja insinööri­ti­eteisi­in riit­tää vain rajal­lis­es­ti niitä päte­vimpiä. Kun kuitenkin insinööreistä on jatku­vasti pulaa, niin koulu­tus­määriä ei ole las­ket­tu, vasn rimo­ja las­ket­tu jot­ta pienem­mistä ikälu­ok­ista saadaan sama määrä valmistuneita.

      Jos emme ala ÄO-testeil­lä rekry­toi­da ihmisiä ulko­mail­ta suo­ma­laisi­in koului­hin, niin kovim­man tason ihmis­ten määrä senkun jatkaa laskuaan, eikä mikään päätös Arka­di­an­mäeltä voi muut­taa tätä.

      En myöskään usko johonkin ylhäältä määrät­tyyn aikuisk­ouluuk­seen. Tiedämme jo entu­ud­estaan, että koulu­ope­tus ei mon­elle toi­mi, joten isolle osalle väestöstä on turha vetää jotain luen­to­sulkeisia. Muutenkin jos moti­vaa­tio oppimiseen on mitätön­tä, niin minkäs teet?

      Voisiko AY-liike hyväksyä palkanko­ro­tusten sijaan koulu­tuk­sen ja onnis­tuneille bonuk­sen? Työn­tek­i­jä saa vali­ta itse jonkun oppimis­tavoit­teen työ­nan­ta­jan tar­joamista vai­h­toe­hdoista, sekä 35h aikaa opiskelu­un ja lopus­sa tentitään/testataan osaami­nen. Oppi­neet saa­vat viikon palkan bonusta?

    2. Olet pitkälti oike­as­sa, mut­ta Ode ehdot­taa kuitenkin osaamisen päivit­tämistä sään­nöl­lisil­lä pikak­oulu­tuk­sil­la, jol­loin ei ole kyse koulu­tus­ta­son nos­tos­ta korkeak­oulu­tuk­sen painottamiseksi. 

      Aikuisk­oulu­tuk­sen lisäämisen tulisi muu­toinkin olla tavoit­teena, jot­ta yhä use­ampi ihmi­nen saataisi­in koulutet­tua uusi­in tehtävi­in työelämän vaa­timusten nopeasti muuttues­sa. Tekoä­ly riit­tävän pitkälle kehit­tyessään saat­taa ava­ta joillekin aloille myös ei-aka­teemista osaamista vaa­tivia (AMK-insinööri-/sairaan­hoita­jata­son) työ­paikko­ja, sil­lä tekoä­ly osaa tehdä vaa­tivim­man ana­lyysin sekä toim­inta­su­osi­tuk­set, jol­loin sys­teemin käyttäjän/järjestelmänvalvojan ei tarvitse hal­li­ta alaa ainakaan niin laa­jasti. Myös tekoä­lyä käyt­tävien lait­tei­den ja konei­den huoltaminen/puhdistaminen vaatii työvoimaa. 

      Mielestäni aikuisk­oulu­tuk­sen saavutet­tavu­ut­ta tulisi entis­es­tään paran­taa muun muas­sa pois­ta­mal­la kokon­aan avoimen yliopis­ton mak­sut sekä perus­ta­mal­la koko Suomen kat­ta­va net­tik­oulu­tus­portaali, joka tek­isi yhteistyötä yliopis­to­jen, ammat­tiko­rkeak­oulu­jen ja ammat­tiop­pi­laitosten kanssa tar­joa­mal­la monipuolis­es­ti kursse­ja sekä tutk­in­to­ja. Tulisi räätälöidä myös kaikille aikuisk­oulu­tusasteille kom­pak­te­ja mini­tutk­in­to­ja, joi­hin voisi hakea hyvi­tyk­siä näytöil­la ja jo han­ki­tu­il­la koulutuksilla. 

      P.S. Työkkärin työhar­joit­telus­sa val­tion viras­tossa työsken­nel­lyt kaveri­ni kauhis­teli sitä, kuin­ka teho­ton­ta oli monien työn­tek­i­jöi­den tietokoneenkäyt­tö. Hyväl­lä aikuisk­oulu­tuk­ses­sa moi­seen tehot­to­muu­teen voitaisi­in puut­tua halvalla.

  6. Kuka koulut­taa koulut­ta­jat? Mon­en koulu­tu­sor­gan­isaa­tion ongel­mana ovat vähenevät resurssit ja ikään­tyvät, muu­tosha­lut­tomat koulut­ta­jat, jot­ka luule­vat osaa­vansa mut­ta ovat pudon­neet oman alansa kär­ry­iltä jo vuosikau­sia sit­ten. Tuo ei ole oma mielip­i­teeni, vaan muu­tamien koulu­tu­sor­gan­isaa­tion hallinnos­sa työsken­tele­vien henkilöi­den näkemys.

    Oma­l­la alal­lani (IT, koneop­pimi­nen) osaami­nen syn­tyy tekemäl­lä ja kol­le­goiden kanssa keskustele­mal­la. Jos halu­aa apua tai kovem­paa osaamista, täy­tyy kysyä Googlelta / Microsoft­il­ta / Ama­zonil­ta tai vas­taav­il­ta, ja use­am­min noil­ta suuril­ta saa työ­tar­jouk­sia kuin vas­tauk­sia kysymyksiin.

    ”Tekoä­lyä” kehitetään ratkaise­maan ihmis­ten ja yhteiskun­tien ongelmia. Ainakin niis­sä pro­jek­teis­sa joi­ta itse teen. Jos polar­isaa­tios­ta ja osaamisvi­noumas­ta tulee keskeinen ongel­ma, siihen suun­nataan resursse­ja ja yritetään kek­siä ratkaisuja.

    Täl­lä het­kel­lä ”tekoä­ly” pro­jek­teis­sa tun­tuu ole­van trend­inä yleisen data-infra­struk­tu­urin rak­en­t­a­mi­nen ja asioiden tekem­i­nen helpom­mak­si ihmisille. Itse käytin inter­net­tiä jo 90-luvun alkupuolel­la ja mobi­ili-inter­net­tiä 90-luvun lop­pupuolel­la. Monien muiden mielestä inter­net oli tuol­loin jotain salatiedet­tä ja nört­tien puuhaa, jopa vaar­al­lista kun siel­lä inter­netis­sä myyti­in lähin­nä huumei­ta ja lap­si­pornoa. Viimeistään iphone (ja google yms) toi sit­ten mobi­ilin inter­netin kaikille.

    ”Tekoä­lyn” kanssa tulee käymään samoin. Nyt nähdään uhkia kaikkial­la, 5 vuo­den kulut­tua dig­i­taaliset työka­lut kehit­tyvät enem­män kaikkia hyö­dyn­täviksi, ja n. 10 vuo­den kulut­tua työka­lut ja ‑lait­teet osaa­vat ohja­ta tekemään eri­laisia asioi­ta. Päätös­val­ta säi­lyy edelleen taval­lisil­la työläisil­lä, mut­ta ehkäpä sen Sari Sairaan­hoita­jan tai Riku Rak­en­ta­jan ymmär­rys kokon­aisu­ud­es­ta ja tehokku­us para­nee, kun mah­dol­liset tehtävät, syyt ja seu­rauk­set avau­tu­vat ja ryt­mit­tyvät parem­min. 20 vuo­den kulut­tua muis­tel­laan nyky­istä työelämää ilman ”tekoä­lyä” yhtä anti­ikkise­na, kuin nykyään 90-luvun alun pankki­maail­maa lanka­puhe­lim­i­neen ja paperi­sine tilikirjoineen.

  7. Eikö primääri tarkoi­tus ole tuot­taa enem­män tuot­tei­ta ja palvelui­ta, ei työl­listää. Toise­na asiana on hyvä että kaik­ki kykenevät osal­lis­tu­vat töihinkin.
    Kehi­tyk­sen hie­man aikaisem­pia merkkipaalu­ja oli­vat pain­okone ja kehruukone. Pitäisikö noista luop­ua ja alkaa kopi­oi­da kir­jo­ja käsin. Muis­taak­seni vihaiset työläiset rikkoi­vat keru­u­jen­nyn, mut­ta ei se aut­tanut. Suomen kannal­ta tärkeä keksin­tö oli rauta-aura. sav­isil­la pel­loil­la ei puuau­ra ei oikein kestänyt, joudut­ti­in kaskeamaan.
    Olen seu­ran­nut etänä koto­nani muu­toman USAn yliopis­ton kussin, opetuk­seen uusi teknolo­gia sopii mainiosti.

  8. Englan­nin keskus­pankin henkilöstön “Bank Unde­ground” blo­gin viimeisim­mässä artikke­lis­sa pohdi­taan tuot­tavu­u­den laskua talouskri­isin jäl­keen ja automaatiota. 

    Jutus­sa on myös hyvä tuot­tavu­usidea. Jos halu­taan palvelusek­torin tuot­tavu­ut­ta nopeasti ylös, itsepa­lvelukal­ja rav­in­tolois­sa on nopea ja help­po kon­sti: self-serve 16-tap ‘beer wall’. Rivi kal­ja­hano­ja joiden vier­essä kort­ti­mak­suau­tomaatit nos­taisi rav­in­to­la-alan työn tuot­tavu­u­den ker­ral­la ylös. Tämä on idea jon­ka poli­itikot voisi­vat toteut­taa eikä se vaa­di paljon koulutusta.

Vastaa käyttäjälle Jonne Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.