Puheeni valtuustossa kaupungin tilinpäätöksestä

Tämä on aivan ihmeelli­nen tilin­päätös. Rahaa on niin että rantei­ta pakot­taa. Valitet­tavasti myös val­tio­val­ta on huo­man­nut tämän, onhan val­ti­ol­la keinon­sa ulos­mi­ta­ta rahaa niiltä, jot­ka hoita­vat asiansa hyvin – mikä tietysti motivoi hoita­maan asiansa huonosti.

Mei­dän kan­nat­taa ymmärtää – ja ker­toa se myös ahneelle val­ti­olle ­–että tämä voimakkaasti yli­jäämäi­nen talous on peräisin yhdestä yri­tyk­ses­tä, Super­cel­listä ja sen omis­ta­jista, jot­ka mak­sa­vat rehellis­es­ti veron­sa huikeista tulois­taan. Kat­sokaa vain keski­t­u­lon nousua Jätkäsaaressa. 

Itse Super­cellin ohel­la poikkeuk­sel­lisen hyvät yhteisövero­tuo­tot johtu­vat japani­lais­es­ta yri­tyk­ses­tä, joka on investoin­ut Super­cel­li­in ja pie­neen toimis­toon Kalasa­ta­mas­sa. Yhtiö on tehnyt noin mil­jardin euron myyn­tivoiton Super­cellin osakkeil­la ja on mak­sanut siitä yhteisöveron Suomeen ja Helsinkiin. 

Ei Super­cell aina tee tuol­laista tulosta. Eikä tuo japani­lainen yri­tys kir­jaa joka vuosi tuol­laisia myyn­tivoit­toa. Tätä rahasadet­ta kestää yhteisövero­jen tili­tyskäytän­tö­jen vuok­si kolme vuot­ta ja sit­ten se loppuu.

Tämä tilapäi­nen rahat­ul­va kan­nat­taa käyt­tää investoin­tei­hin. Onhan meil­lä kor­jausvelkaa noin mil­jar­di. Ei kuitenkaan heti tänä vuon­na vaan pan­na rahat jem­maan ja investoi­da myöhem­min kahdes­ta syys­tä: 1) Investoin­nit kan­nat­taa suun­nitel­la ennen kuin ne toteutetaan, eikä suun­nitelmia ole ja 2) nyt raken­nusala on yliku­umen­tunut. Noususuh­danne ei kuitenkaan kestä kauan. Sik­si nyt kan­nat­taa suun­nitel­la nuo kor­jaus­in­vestoin­nit toteutet­tavak­si sit­ten kun laskusuh­danne taas onnis­tuu yllät­tämän talousennustajat. 

Mei­dän kan­nat­taa käyt­tää rahaa myös asuinympäristön kohen­tamiseen. Mui­hin vas­taavi­in kaupunkei­hin ver­rat­tuna Helsin­ki on rähjäi­nen. Eri­tyis­es­ti jalka­käytävät on päällystet­ty rumal­la paikat­ul­la asfaltil­la kun muual­la käytetään kau­nista laa­toi­tus­ta. Julkisen tilan kohen­t­a­mi­nen saat­taa hyvinkin mak­saa itsen­sä. En nyt perustele tätä sen enem­pää, jot­ta naa­purikaupun­git eivät älähtäisi ja syyt­täisi hyvien veron­mak­sajien rohmuamisesta.

Eräästä asi­as­ta halu­an sanoa kir­jan­pitokäytän­nöstämme, joka toki en tehty niin kuin kun­nan pitää tilin­päätök­sen­sä tehdä.

Kun me laa­jen­namme kaupunkia ja muu­tamme raaka­maa­ta tont­ti­maak­si, maan arvon nousu näkyy tulona, jos myymme ton­tin, mut­ta ei näy, jos vuokraamme ton­tin. Jos nos­taisimme maan arvoa tilin­päätök­sessä, kun sen arvo oikeasti nousee, asun­to­tuotan­toon suun­natut investoin­nit näyt­täi­sivät paljon kan­nat­tavam­mil­ta – ne näyt­täi­sivät niin kan­nat­tavil­ta kuin ne ovat.

Muuten olen sitä mieltä, että Helsin­gin kan­nat­taisi kiihdyt­tää asuntotuotantoa. 

 

 

20 vastausta artikkeliin “Puheeni valtuustossa kaupungin tilinpäätöksestä”

  1. Maakun­tau­ud­is­tus on ilmeis­es­ti myös huo­mat­ta­va lisära­han­lähde Helsingille juuri yhteisöveron osalta. Mut­ta ei niinkään muille pk-seudun kun­nille. Maakun­tien Tilakeskus saat­taa jatkos­sa olla maan yksi suurim­mista yhteisöveron­mak­sajista. Sen koti­paik­ka on Helsin­ki. Maakun­tau­ud­is­tuk­sen yhtey­dessä on perustet­tu tai ollaan perus­ta­mas­sa monia muitakin maakun­tien yhteisiä asioi­ta hoitavia yhtiöitä nimeno­maan Helsinkiin.

    Solid­i­umkin tuot­ta­nee tältä vuodelta taas ihan hyvin vero­tu­lo­ja Helsinki­in. Val­tio myi hil­jat­tain mm. Sto­ra Enson omis­tuk­si­aan. Helsin­ki saa miljoo­nia euro­ja vuosit­tain (30 % tuon val­tion pörssiomaisuuk­sia hoita­van hold­ing-yhtiön yhteisövero­tu­loista) mm. sen takia, että val­tiono­maisu­u­den hoitoy­htiön toimis­to, jos­sa sijoituk­sia seu­rataan, ovat Helsingis­sä. Tänä vuon­na on luo­tu Vake Oy, jon­ka koti­paikak­si on myös merkat­tu Helsin­ki, ja joka tulee oletet­tavasti lisäämään pysyvästi Helsin­gin yhteisöverotuloja.

    Val­tion omaisu­u­den yhtiöit­tämi­nen tarkoit­taa käytän­nössä tulon­si­ir­toa yhtiöi­den toimip­is­tepaikkakun­nille, kos­ka yhtiö­muo­dos­sa val­tion omaisu­ut­ta hallinnoitaes­sa mak­se­taan yhteisöveroa yhtiöi­den toimi­paikkakun­nille, kun taas val­tion suo­ran omis­tamisen tapauk­ses­sa kun­nat eivät pääse verot­ta­maan val­tio­ta esimerkiksimyyntivoitoista/valtionomaisuuden arvonnoususta.

    1. komm:
      Solid­i­umkin tuot­ta­nee tältä vuodelta taas ihan hyvin vero­tu­lo­ja Helsinki­in. Val­tio myi hil­jat­tain mm. Sto­ra Enson omis­tuk­si­aan. Helsin­ki saa miljoo­nia euro­ja vuosit­tain (30 % tuon val­tion pörssiomaisuuk­sia hoita­van hold­ing-yhtiön yhteisövero­tu­loista) mm. sen takia, että val­tiono­maisu­u­den hoitoy­htiön toimis­to, jos­sa sijoituk­sia seu­rataan, ovat Helsingis­sä. Tänä vuon­na on luo­tu Vake Oy, jon­ka koti­paikak­si on myös merkat­tu Helsin­ki, ja joka tulee oletet­tavasti lisäämään pysyvästi Helsin­gin yhteisöverotuloja.

      Omis­tuk­set on siir­ret­ty Solid­i­u­mi­in kir­jan­pitoar­vois­taan, ja eivät kaik­ki ole voitol­lisia. Yhteisöveroa saadaan ain­oas­taan voitol­li­sista myyn­neistä, ja yhteisövero on 20 %. Tästä 30 % on vain 6 % tuo­to­s­ta. Vaik­ka Solid­i­um saisi arvon­nousua sata miljoon­aa, tämä olisi vain 6 miljoo­nan vero­tu­lo kaupungille (tavalli­nen veron tuot­to n. 400 Meur/v).

      1. Krtek: Omis­tuk­set on siir­ret­ty Solid­i­u­mi­in kir­jan­pitoar­vois­taan, ja eivät kaik­ki ole voitol­lisia. Yhteisöveroa saadaan ain­oas­taan voitol­li­sista myyn­neistä, ja yhteisövero on 20 %. Tästä 30 % on vain 6 % tuo­to­s­ta. Vaik­ka Solid­i­um saisi arvon­nousua sata miljoon­aa, tämä olisi vain 6 miljoo­nan vero­tu­lo kaupungille (tavalli­nen veron tuot­to n. 400 Meur/v).

        Ver­tailuko­h­ta 100 miljoon­aa euroa “vaikka”-lauseessa on alhainen, ottaen huomioon esimerkik­si sen, että vuon­na 2017 Solid­i­u­min omis­tusten arvo kohosi 100 miljoo­nan sijaan noin 1000 miljoon­al­la eurol­la. Verotet­ta­va tulos on kuitenkin eri asia kuin taloudelli­nen tulos ja sekin on eri asia kuin arvon­nousu. Verotet­tavak­si arvon­nousut tule­vat vas­ta sit­ten, kun omaisu­ut­ta myy­dään. Solid­i­u­min tähän asti­nen ennä­tys on ollut 80 miljoo­nan euron yhteisövero­jen mak­sami­nen yht­enä vuote­na. Siitä noin kol­mannes pää­tyi tulon­si­ir­tona Helsin­gin kaupungille. Solid­i­u­min salkus­sa on täl­lä het­kel­lä usei­ta mil­jarde­ja euro­ja sel­l­aista arvon­nousua, joka real­isoituu myyn­tivoit­tona 40 pros­entin han­k­in­ta­menoon liit­tyvin verovähen­nyksin sit­ten, kun yhtiö osakkeitaan myy. 

        Solid­i­u­min osake­salkun kokon­ais­ar­vo oli viime vuo­den lopus­sa 8,5 mil­jar­dia euroa ja täl­lä het­kel­lä se on kai jo lähempänä 10 mil­jar­dia euroa. Pääo­man määrä on keskeinen tek­i­jä pääo­masi­joi­tus­toimin­nan tulok­sen­tekokyvyn kannal­ta. Vaik­ka yhtiö ei saisi kuin 2 pros­entin tuot­toa pääo­ma­lleen, sitäkin ker­ty­isi 10 mil­jardin euron pääo­ma­l­la jo 200 miljoon­aa euroa.

      2. komm: Solid­i­u­min salkus­sa on täl­lä het­kel­lä usei­ta mil­jarde­ja euro­ja sel­l­aista arvon­nousua, joka real­isoituu myyn­tivoit­tona 40 pros­entin han­k­in­ta­menoon liit­tyvin verovähen­nyksin sit­ten, kun yhtiö osakkeitaan myy.

        Tarkoi­tatko tuol­la 40%:n han­k­in­ta­meno-olet­ta­maa? Voiko Solid­i­um käyt­tää han­k­in­ta­meno-olet­ta­maa? Verot­ta­jan sivuil­la san­o­taan, että han­k­in­ta­meno-olet­ta­maa voisi käyt­tää vain luon­nolli­nen henkilö, kuolin­pesä tai yhteisetuus.

        https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/48928/luovutusvoiton_maaran_laskemine/

  2. Yleen­sä pääkaupunkiseudun ja muiden vau­raiden alu­iden kun­tapäät­täjät puhu­vat “asiansa hyvin hoi­taneista kun­nista” hyvien tilin­päätösten äärel­lä vaik­ka kyse on luon­nol­li­sista ja ylei­sistä syistä johtu­van väestö- ja elinkeino­rak­en­teen seu­rauk­sista. Toisin sanoen rin­ta­maid­en kun­ta kestää huononkin johdon, aikansa.

    Aiem­min Helen on tuot­tanut ainakin yhden pros­ent­tiyk­sikön alen­nuk­sen stadi­lais­ten kun­taveroon, tosin miljoonien hiili­ton­nien hin­nal­la. Tämä automaat­ti sisältää vielä lisära­has­tus­mah­dol­lisu­u­den kom­pak­tin ja taloudel­lisen sähköverkon ansios­ta ener­gialähtei­den suh­teel­lisen ase­man eläessäkin.

    Var­maan Osmo tilas­toti­eteil­i­jänä tiedät, onko min­is­ter­iöis­sä, Kun­tali­itossa tai yliopis­tois­sa fak­toroitu kun­nan men­estyk­sen osatek­i­jöitä: ovatko men­estyvät kun­nat vain rikkaiden etuoikeutet­tu­ja kau­ni­aisia ja muut köy­hien kol­hoose­ja vai onko kun­nal­la jotain omavaiku­tus­ta men­estyk­seen­sä? Vai onko muut­tu­jat raken­net­tu siten, että men­estys on aina johdon ansio­ta kuten optioyrityksissä?

    Kos­ka koulu­tus on kun­nan vas­tu­ul­la toivon, että Helsin­ki pyrkii heti ja määräti­etois­es­ti tasoit­ta­maan lukion aloit­tavien sukupuoli­jakau­maa. Kun­nal­lises­sa ajan­laskus­sa on jo kiire, sil­lä tyt­tären­poikani ovat lukioiässä jo vajaan viiden­toista vuo­den kulut­tua. Tähän kan­nat­taa sijoit­taa Super­cellin main­ioiden omis­ta­jien verot perus­ta­mansa Me-säätiön lisäavul­la. — Tar­ja Halo­nen tosin syyl­listi poikia hil­jat­taises­sa haas­tat­telus­saan mut­ta ei hänestä tarvitse enää välittää.

    Mitä tulee kaupun­gin tont­tei­hin, olen yhtä mieltä että niitä on raken­net­ta­va ja myytävä siinä mitas­sa että hin­ta ale­nee. Kaupun­ki ajaa enem­mistön asi­aa ton­tin­hin­to­jen alentues­sa. Samal­la on hyväksyt­tävä joidenkin aluei­den eriy­tymi­nen vau­raiden asuin­seuduik­si kun­han pide­tään huoli muiden kaupungi­nosien tas­apain­os­ta. Val­lanku­mous­ta ei tehdä arpo­ma­l­la Laut­tasaaren vuokra-asuntoja.

    1. Korkeat tule eivät ole (aina) johdon ansio­ta, mut­ta pienet menot ovat. Käytän­tö, jos­sa val­tio kon­fiskoi kun­nan tuot­ta­man yli­jäämän val­ti­olle, houkut­telee haaskaa­maan kaiken ylimääräisen rahan. Se on hyvästä talouden­pidos­ta rankaisemista.

      1. Kiitos vas­tauk­ses­ta! En tunne yksi­tyisko­htaiseti val­tion ja kun­tien välis­ten rahan­si­ir­to­jen perustei­ta. Olen olet­tanut, että varo­ja siir­retään niistä kun­nista, jois­sa on keskimääräistä suurem­mat vero­tu­lot (ja tulot) per capi­ta ja että kun­ta ei saa koko yhteisöveroa vaan vain osan. Olen sitä mieltä, että yhteisövero kuu­luu kokon­aan val­ti­olle kos­ka yri­tyk­sen voitol­lisu­us ei syn­ny kun­nan­hal­li­tuk­ses­sa ja palkol­liset kuitenkin mak­sa­vat veroa ja käyvät työterveydessä.

        Jos on todel­la niin, että kun­nan itse tuot­ta­ma kate viedään val­ti­olle niin johan on markki­nat: tarkoi­tatko joitain val­tiono­suuk­sien määräy­tymis­pe­rustei­den kepulei­ta koukkuja?

      2. Viral­lis­es­ti kun­nan tuot­ta­maa katet­ta ei viedä val­ti­olle, mut­ta kun kat­somme taak­sepäin, aina on käynytt niin, että jos Helsin­gin talous näyt­tää liian hyväl­stä, jotain aäkia sääde­tään niin, että Helsin­ki köy­htyy. Sik­si Helsin­gin ei pitäisi oikeas­t­aan tehdä koskaan ylijäämää.
        Yhteisövero ei voi viedä kokon­aan val­ti­olle, kos­ka sil­loin kun­nan ei kan­na­ta pitää investoi­da siihen, että yri­tys­toim­inta men­estyy kun­nas­sa. Palkol­liset eivät mak­sa vero­jaa siihen kun­taan, jos­sa ovat töis­sä vaan siihen, jos­sa asu­vat. Tämä muu­tos köy­hdyt­täisi keskuskaupunke­ja ja rikas­tut­taisi niiden ympäril­lä ole­via kehyskun­tia, jot­ka muu­toinkin loisi­vat keskuskaupu­g­in palvelu­jen varassa.

      3. Osmo Soin­in­vaara: Sik­si Helsin­gin ei pitäisi oikeas­t­aan tehdä koskaan ylijäämää.

        Tästä syys­tä Kokoomuk­sen aja­ma veroale Helsingis­sä eivät vält­tämät­tä olekaan niin huono asia, vaik­ka sitä vähän aiem­min kri­ti­soitkin. Veroale on sen­tään siitä syys­tä mui­ta tapo­ja vähem­män huono tapa “haaska­ta” yli­jäämä, että työn kan­nus­timet sen­tään paranevat jonkin verran.

        Parem­pi toki olisi, jos val­tio ei antaisi kun­nille huono­ja kannustimia.

      4. Ossi Sare­so­ja:
        …Parem­pi toki olisi, jos val­tio ei antaisi kun­nille huono­ja kannustimia.

        Tuon kun näk­isi! 😀 Se tarkoit­taa leikkauk­sia pyhän lehmän (STM) hallinnonalaan.

      5. Osmo Soin­in­vaara: Yhteisövero ei voi viedä kokon­aan val­ti­olle, kos­ka sil­loin kun­nan ei kan­na­ta pitää investoi­da siihen, että yri­tys­toim­inta men­estyy kun­nas­sa. Palkol­liset eivät mak­sa vero­jaa siihen kun­taan, jos­sa ovat töis­sä vaan siihen, jos­sa asuvat. 

        Tämä kuu­lostaa sinän­sä var­teenotet­taval­ta pointil­ta. Kuitenkaan nykyi­nen kun­tien yhteisövero-osu­us ei tai­da tältä kan­til­ta olla myöskään aivan ideaali. Käsit­tääk­seni yhteisöveron kun­tao­su­us menee kokon­aan sille kun­nalle, jos­sa pääkont­tori on, vaik­ka toim­intaa olisi muuallakin.

        Olisiko mah­dol­lista, että osa kun­nal­lisveros­ta mak­set­taisi­in työssäkäyn­tikun­taan? Tästä oli kansalaisa­loitekin joskus, mut­ta se ei tain­nut men­estyä kovinkaan hyvin.

      6. Käsit­tääk­seni yhteisöveron kun­tao­su­us menee kokon­aan sille kun­nalle, jos­sa pääkont­tori on, vaik­ka toim­intaa olisi muuallakin.

        Käsität väärin. Yhtiön mak­sama yhteisövero jakau­tuu kun­tien kesken työ­paikko­jen suh­teessa. Tämä jopa vähän sor­sii pääkont­torin sijain­tikun­taa, kos­ka se ei mene mak­se­tun palkka­sum­man vaan työ­paikko­jen lukumäärän perus­teel­la, vaik­ka paras arvaus voisi olla, että yhtiön tuot­ta­ma voit­to menee enem­män palkka­sum­man kuin työ­paikko­jen lukumäärän mukaan.

      7. Osmo Soin­in­vaara:
        Käsität väärin. Yhtiön mak­sama yhteisövero jakau­tuu kun­tien kesken työ­paikko­jen suh­teessa. Tämä jopa vähän sor­sii pääkont­torin sijain­tikun­taa, kos­ka se ei mene mak­se­tun palkka­sum­man vaan työ­paikko­jen lukumäärän perus­teel­la, vaik­ka paras arvaus voisi olla, että yhtiön tuot­ta­ma voit­to menee enem­män palkka­sum­man kuin työ­paikko­jen lukumäärän mukaan.

        Asia on ainakin teo­ri­as­sa noin. Eli siis yhteisövero jakau­tuu lain mukaan kun­tien kesken työ­paikko­jen suh­teessa. Todel­lisu­udessa asia on näin kuitenkin vain sil­loin, jos verot­ta­ja sat­tuu tietämään, mil­lä paikkakun­nil­la työn­tek­i­jät sijait­se­vat. Olen itse ollut vuosia mukana joidenkin yri­tys­ten vas­tu­ute­htävis­sä, mut­ta sitä en ole vielä oppin­ut, mis­tä verot­ta­ja saa tiedon yri­tyk­sen toimi­paikoista. Ainakaan niis­sä yri­tyk­sis­sä, joiden toimin­nas­sa olen ollut mukana, ei ole yri­tyk­sen perus­tamisen jäl­keen ker­taakaan vira­nomais­ten toimes­ta kysyt­ty, mitä toimi­paikko­ja yri­tyk­sel­lä on, tai mon­tako työn­tek­i­jää mis­säkin työsken­telee. 30 henkeä on Suomes­sa työn­tek­i­jämäärän raja, jon­ka jäl­keen rapor­toin­tivelvol­lisuuk­sien määrä kas­vaa huomattavasti.

        Tiedätkö sinä Osmo, mis­tä verot­ta­ja saa tiedon yri­tyk­sen toimi­paikoista ja niiden työn­tek­i­jämääristä alle 30 työn­tek­i­jän yri­tyk­sis­sä? Vai saako verot­ta­ja sitä tietoa mistään?

        Mitä yhteisöveron kan­nus­tavu­u­teen tulee, niin sen osalta en tiedä, kuin­ka hyvät kan­nus­teet yhteisövero lop­ul­ta nyky­isin yri­tys­toimin­nan edis­tämiseen kun­nille tuo.
        Nyky­isin Suomes­sa yhteisvero­ker­tymästä huo­mat­ta­va osa ker­tyy tavaroiden tai palvelu­iden tuotan­non kus­tan­nuk­sia korkam­man arvon kaut­ta kerät­tävän voiton sijaan pääo­masi­joi­tus­toimin­nas­ta. Myös edel­lä mainit­tu Super­cel­li­in liit­tyvä ker­talu­on­teinen jät­tivero perit­ti­in nimeno­maan Super­cel­liä omis­tavil­ta pääo­masi­joit­ta­jil­ta. Heille oli ilmeis­es­ti kan­nat­tavam­paa kier­rät­tää Super­cell-omis­tusten arvon­nousu Suomen yhteisövero­tuk­sen kaut­ta kuin Japanin korkeam­man vero­tuk­sen kautta.

      8. komm: Asia on ainakin teo­ri­as­sa noin. Eli siis yhteisövero jakau­tuu lain mukaan kun­tien kesken työ­paikko­jen suh­teessa. Todel­lisu­udessa asia on näin kuitenkin vain sil­loin, jos verot­ta­ja sat­tuu tietämään, mil­lä paikkakun­nil­la työn­tek­i­jät sijait­se­vat. Olen itse ollut vuosia mukana joidenkin yri­tys­ten vas­tu­ute­htävis­sä, mut­ta sitä en ole vielä oppin­ut, mis­tä verot­ta­ja saa tiedon yri­tyk­sen toimi­paikoista. Ainakaan niis­sä yri­tyk­sis­sä, joiden toimin­nas­sa olen ollut mukana, ei ole yri­tyk­sen perus­tamisen jäl­keen ker­taakaan vira­nomais­ten toimes­ta kysyt­ty, mitä toimi­paikko­ja yri­tyk­sel­lä on, tai mon­tako työn­tek­i­jää mis­säkin työsken­telee. 30 henkeä on Suomes­sa työn­tek­i­jämäärän raja, jon­ka jäl­keen rapor­toin­tivelvol­lisuuk­sien määrä kas­vaa huomattavasti.

        Tiedätkö sinä Osmo, mis­tä verot­ta­ja saa tiedon yri­tyk­sen toimi­paikoista ja niiden työn­tek­i­jämääristä alle 30 työn­tek­i­jän yri­tyk­sis­sä? Vai saako verot­ta­ja sitä tietoa mistään?

        Mitä yhteisöveron kan­nus­tavu­u­teen tulee, niin sen osalta en tiedä, kuin­ka hyvät kan­nus­teet yhteisövero lop­ul­ta nyky­isin yri­tys­toimin­nan edis­tämiseen kun­nille tuo.
        Nyky­isin Suomes­sa yhteisvero­ker­tymästä huo­mat­ta­va osa ker­tyy tavaroiden tai palvelu­iden tuotan­non kus­tan­nuk­sia korkam­man arvon kaut­ta kerät­tävän voiton sijaan pääo­masi­joi­tus­toimin­nas­ta. Myös edel­lä mainit­tu Super­cel­li­in liit­tyvä ker­talu­on­teinen jät­tivero perit­ti­in nimeno­maan Super­cel­liä omis­tavil­ta pääo­masi­joit­ta­jil­ta. Heille oli ilmeis­es­ti kan­nat­tavam­paa kier­rät­tää Super­cell-omis­tusten arvon­nousu Suomen yhteisövero­tuk­sen kaut­ta kuin Japanin korkeam­man vero­tuk­sen kautta.

        Kau­siveroil­moituk­ses­sa jokainen työn­tek­i­jä on kiin­nitet­ty omaan tili­tyspis­teeseen (toimi­paikkaan). Tosin jotkin yri­tyk­set jät­tävät ilmoit­ta­mat­ta kun toimi­paikko­jen henkilökun­nat vai­h­tu­vat toimi­paikas­ta toiseen. Eli jos yri­tyk­set nou­dat­ta­vat ohjei­ta, on verot­ta­jal­la jokaisen työn­tek­i­jän osalta kuukausit­tain tieto mis­sä toimi­paikas­sa työn­tek­i­jä on tehnyt töitä (raken­nusalal­la tunneittain).

      9. Osmo Soin­in­vaara: Yhtiön mak­sama yhteisövero jakau­tuu kun­tien kesken työ­paikko­jen suhteessa.

        OK, hyvä kuul­la. Tuo kuu­lostaa paljon järkevämmältä.

      10. Osmo Soin­in­vaara: paras arvaus voisi olla, että yhtiön tuot­ta­ma voit­to menee enem­män palkka­sum­man kuin työ­paikko­jen lukumäärän mukaan.

        Yri­tyk­sen voiton paikan­t­a­mi­nen taitaa olla henki­maail­man jut­tu eikä onnis­tune edes väitöskir­jas­sa saati käytän­nössä. Per­in­teisen riis­to­teo­ri­an mukaan voit­to syn­tyy siel­lä, mis­sä mak­se­taan matalimpia palkko­ja ja siir­retään sit­ten pääkont­torin väen bonuk­sik­si ennen osakkaille suoritet­tavaa lohtu­ra­haa. Tähän väli­in sit­ten kun­nankin pitäisi päästä! — Alun perin helsinkiläisen Kone Oyj:n pääkont­tori on Espoos­sa, sen liike­toim­inta on maail­mal­la ja voit­to syn­tyy Hyvinkään insinöörien kek­simästä kone­huoneet­toman hissin ideas­ta, minkä oikeuk­sien suurin epä­suo­ra omis­tu­so­su­us lankeaa Kirkkon­um­men Thorsviki­in. — Jos kun­nan “elin­voimavirkamiehet” ryhtyvät har­ras­ta­maan liike­toim­intaa on tulok­se­na ilmiö, mis­sä yhdis­tyy kepu­lais­ti­heys, maakun­tati­heys ja puret­tavien kun­nan rak­en­tamien tai takaamien hylät­ty­jen teol­lisu­ushal­lien tiheys. — Siis, logi­ik­ka, jon­ka mukaan kun­nan tulisi saa­da osu­us liike­toimin­nan voitos­ta johtaa virhep­äätök­si­in kos­ka kun­ta ei ole aito liike­toim­intariskin kan­ta­ja. — Sen sijaan olisi peri­aat­teessa mah­dol­lista per­iä kun­non kiin­teistövero toimis­to- ja teol­lisu­us­raken­nuk­sista tai liike­toim­inta­mak­su henkilöstömäärän mukaan joka fir­mal­ta. Täl­löin tor­jut­taisin turhim­mat yrit­täjät kun­nan lau­takun­tia ja infraa kiusaa­mas­ta. Jos yri­tyk­siä ei voikaan näin rasit­taa, ne ovatkin kun­nalle rakkai­ta elin­voiman anta­ji­na eikä kun­tien elin­voimaero­ja tarvitse korostaa kun­tien yhteisövero-osuuksilla.

      11. Osmo Soin­in­vaara: Käsität väärin. Yhtiön mak­sama yhteisövero jakau­tuu kun­tien kesken työ­paikko­jen suh­teessa. Tämä jopa vähän sor­sii pääkont­torin sijain­tikun­taa, kos­ka se ei mene mak­se­tun palkka­sum­man vaan työ­paikko­jen lukumäärän perus­teel­la, vaik­ka paras arvaus voisi olla, että yhtiön tuot­ta­ma voit­to menee enem­män palkka­sum­man kuin työ­paikko­jen lukumäärän mukaan.

        Oikea­ta lasku­ta­paa tuskin löytyy.
        Met­sä­Groupin kont­to­ril­la komp­pa­nia assis­tent­te­ja rak­en­taa yri­tys­brän­dia 1000 euron ipadeilla.

        Äänekoskel­la 170 Met­sä­Group­pi­laista pyörit­tää 1.2 mil­jar­di­na euroa mak­sanut­ta tehdasta.

      12. Kun­tali­itoskun­ta­lainen: Oikea­ta lasku­ta­paa tuskin löytyy.
        Met­sä­Groupin kont­to­ril­la komp­pa­nia assis­tent­te­ja rak­en­taa yri­tys­brän­dia 1000 euron ipadeilla.

        Äänekoskel­la 170 Met­sä­Group­pi­laista pyörit­tää 1.2 mil­jar­di­na euroa mak­sanut­ta tehdasta.

        Jälkim­mäisessä esimerkissä tuot­toa syn­tyy lähin­nä pääo­ma­lle, ei työlle.

      13. Ilmeis­es­ti alku­peräiseen kysymyk­seeni “ovatko men­estyvät kun­nat vain rikkaiden etuoikeutet­tu­ja kau­ni­aisia ja muut köy­hien kol­hoose­ja ” ei löy­dy tietopo­h­jaista vas­taus­ta. Ehkä jostain löy­tyy selvi­tys, kuin­ka paljon espoolaiset stadis­sa työssä käyvät kup­paa­vat meiltä, iso­van­hempansa he ainakin jät­tävät maalaiskun­tien hoivaan.

  3. Jostakin ‘ylem­mältä tahol­ta’ (‘kiin­teän’) rahoituk­sen­sa saavien organ­isaa­tioiden ongel­ma on sama. Jos (johto) halu­aa pitää organ­isaa­tion puol­ta, se aina vähän ylit­tää bud­jet­tin­sa ja sit­ten ruikut­taa lisära­hoi­tus­ta (val­ti­ol­ta, val­tu­us­tol­ta, tms.). Jos se alit­taa bud­jet­tin­sa, tekee ‘tulosta’, lisää ei var­masti tule, ja luul­tavasti ‘tuloskin’ (=tehos­tunut toim­inta ym.) joko ‘siir­retään seu­raavalle vuodelle ja/tai leikataan pois. Tai siir­retään sille asiansa huonos­ti hoi­ta­neelle organ­isaa­ti­olle. (Havain­toni tästä ilmiöstä on laa­ja, koke­mus ELY:stä).
    En voi kade­htia julk­isor­gan­isaa­tioiden johtopaikko­ja. Jos tsemp­paat henkilöstösi hyvään ‘tulok­seen’, hedelmän poimii joku muu!

Vastaa käyttäjälle Olli Saarinen Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.