Jätkäsaarenlaiturin liikennesuunnitelma
Yritimme palauttaa asian niin, että ongelmaa alettaisiin ratkaista siitä päästä, että ohjataan suurempi osa kumipyöräliikenteestä kulkemaan Vuosaaren kautta. Hävisimme äänin 7-6 (vihr + vas vastaan muut). Lautakunta hyväksyi hyvittelyponsia, joissa korostettiin, että syntyvää ongelmaa pyritään lievittämään, ikään kuin näin ei olisi jo yritetty tehdä.
Jalkakäytävästä tehdään nyt niin kapea, ettei kaksi täysikokoista lasten vaunua pysty kohtaamaan. Lastenvaunuvalot?
Arggh!
Töölöntullin kaava
Itse kaava hyväksyttiin mutta lautakunta kiirehti ulos rajattujen tonttien kaavan tuomista päätettäväksi. Se ei tarkoita, että tontinomistajan kaikki unelmat pitää hyväksyä.
Puotinharjun puhos
Pantiin pöydälle. En kyllä ymmärrä, mitä kaupunki pystyy tässä tehdä pienosakkaiden hyväksi, koska emme me voi mennä sisälle yhtiön päätöksentekoon. Joukko pienyrityksiä, näissä paljon maahanmuuttajien omistamia, pelkää asemansa puolesta, mutta jotain aika rahakasta pitää tehdä, jotta talo ylipäänsä pysyisi pystyssä.
Mäkelän kadun liikennesuunnitelma
Erittäin merkittävä päätös meni läpi sellaisenaan äänstyksittä. Viime kokouksessa (jossa en ollut paikalla) hyväksyttiin niin ikään yksimielisesti, että Kauppatorin ympärillä olevat pysäköintikentät otetaan hyötykäyttöön. Se muuttaa alueen ilmettä ja toiminnallisuutta todella paljon. Helsinki paranee koko ajan!
Päättyvien vuokrasopimusten vuokrankorotukset
Pöydälle
Ymmärrän, että hatuttaa, että vuokrat nousevat joillakin melkein kymmenkertaisiksi. Toisaalta jotkut vuokrat ovat olleet alempia kuin olisi ollut kiinteistövero tontista.
Osa ongelmasta on syntynyt 1970-luvulla, jolloin indeksiehtokielto pysäytti indeksikorotukset samalla kun inflaatio oli kaksinumeroinen. Muut kunnat toteuttivat indeksikorotukset jälkikäteen, mutta Helsinki ei.
On vaikea perustella, miksi vanhoilla tonteilla olevat maksaisivat alempaa vuokraa kuin uusilla tonteilla olevat. Jonkin tulkinnan mukaan se olisi jopa laitonta. Toisaalta esimerkiksi Käpylässä vuokra perustuu tontinmarkkinahintaan alennettuna 50 prosentilla. Tontin markkinahinnan voi päätellä myös ja erityhisesti tehdyistä talokaupoista. Jos samanlaisen talo on yhdellä alueella kalliimpi kuin toisella, erotus johtuu tontin arvosta.
Yhden ilmeisen epäkohdan asukkaat ovat tuoneet esille. Jos taloa on laajennettu niin, että siihen on saatu rakennuslupa, kasvaneesta talosta peritään enemmän vuokraa, mutta jos muutos on tehty luvatta, siitä ei joudu maksamaan mitään.
Siltasaarenportin suunnittelu- ja toteutuskilpailu
Pöydälle, koska aika loppui. (Helsinki-päivä)
Puotilan Puhoksen vuokraaminen Lumo-asunnoille
Pöydälle demarien pyynnöstä.
Raitiovaunujen liikennöinti Mäkelänkadulla nopeutuu huomattavasti, kun Rautalammintien sekä Lautatarhankadun raitiotiepysäkit poistetaan. Näin pysäkit eivät ole turhaan hidastamassa raitiovaunujen kulkua Kalasatamasta Pasilaan. Harmi vain, että juuri ehdittiin päättää uuden raitiovaunulinjan rakentamisesta Vallilanlaakson puistoon.
Miten niin harmi?
Jätkänsaaren ruuhkat ovat valtakunnallinen ongelma. Asiaa ei helpota sekavat opasteet ja kerran vuodessa siellä käyvät auto mukana matkustavat. Tarvetta olisi myös pitkäaikaispysäköinnille.
Vuosaaresta taas puuttuu joukkoliikennne. Sinne voisi onnistua pitkäaikaispysäköinti ja ylipäätään järkevämmät ajoreitit. Laiva vain puuttuu ja infraa.
Miten olisivat ne tunnelisuunnitelmat Järkänsaareen ja Ruoholahteen?
Pelkkä rekkaliikenne olisi helppo siirtää Vuosaareen laittamalla parinsadan euron maksu laivoihin kulkeville rekoille. Sieltä ne pääsisivät suoraan Kehä III:lle.
Jos halutaan siirtää myös matkustajaliikennettä, voidaan alkaa ajaa laivojen saapumisaikaan tiheällä vuorovälillä busseja Vuosaaren metroasemalle, bussiterminaalikin on jo valmiina.
Jos halutaan siirtää kaikki matkustajaliikenne, voidaan jatkaa metroa yhdellä pysäkillä.
Ratkaisu on helppo, jos ei tanssita Sataman pillin mukaan.
En ole vähään aikaan käynyt Jätkäsaarenlaiturin tienoilla. Tarkastin Google mapsista mistä on kyse. Katunäkymä on vuodelta 2011 ja satelliittikuva kai tältä vuodelta. Kumpanakin vuonna satama on ollut täydessä toiminnassa. Asuintaloja on rakennettu hurjasti lisää. Jos jalkakäytävä jää liian kapeaksi, niin syy siihen ei ole satamassa. Kannattaisi varmaan rakentaa talot niin, että ne eivät syö jalkakäytävän vaatimaa tilaa. Siis niin kauan kuin se satama kerran on olemassa liikenteineen.
Otapa nyt silmä käteen ja katso suunnitelmia. Olemassa olevat jalkakäytävät on tarkoitus kaventaa uusien autokaistojen tieltä. Ei rakennusten. Eivätkä jalkakäytävät ole asukkaista tukkeentumassa, vaan niitä ollaan kaventamassa ja suojateitä poistamassa.
Satama on ollut siinä ennen taloja ja vaikka liikennemäärät olisivat kasvaneetkin, eivät ne niin paljon ole kasvaneet etteikö niitä olisi ollut mahdollista huomioida jo aikaisemmin. Jos nyt ollaan tilanteessa, jossa yhtäkkiä ei ole tilaa jalkakäytäville, niin ei se ole sataman vika. Ei tarvitse mennä montaa vuotta taaksepäin kun siinä kohtaa oli avointa kenttää, johon olisi voinut rakentaa vaikka moottoritien ja nelikaistaiset kävelytiet suuntaansa. Se tila ei ole jäänyt sataman alle, vaan mennyt johonkin muuhun käyttöön.
Ei se sataman vika olekaan, vaan kaupungin, joka tanssii sataman pillin mukaan. Ja kyllähän tuohon jalkakäytäväkin jää. Sinä et selvästikään oikein hahmota, mistä paikasta on kyse ja mitä ollaan muuttamassa, mutta kuitenkin kommentoit.
Eikä Suomessa varmaan olisi pahasta rakentaa jalkakäytävä tuollaiseen paikkaan yhtenäisesti koko matkalta sisäänvedettynä, jolloin olisi jonkin lasinen sääsuoja jalankulkijoille. Toki Italiassa ja Ranskassa, missä moista harrastetaan, on toisen lapset sääolot.
Kadun poikkileikkaus ei ole muuttunut vuoden 2011 street view kuvien jälkeen. Autokaistoja on edelleen kaksi suuntaansa plus risteysalueella kolmas ryhmittymiskaista, jota tässä ollaan pidentämässä noin 50 metrillä. Kävelytie, jota ollaan kaventamassa, rajautuu mereen. Asunnoista asiassa ei ole kyse, vaan siitä, että Länsisatamasta liikennöivät autolautat ovat vuoden 2011 jälkeen kasvaneet merkittävästi. Eckerö Linen uusi Finlandia aloitti liikennöinnin joulukuussa 2012 ja Tallinkin Megastar tammikuussa 2017. Näiden yhteenlaskettu henkilöautopaikkojen määrä on 665+800=1465. Niistä ne ruuhkapiikit aiheutuvat.
Periaatteessa kaupungin ei olisi mikään pakko leventää kyseistä autotietä. Maailmanloppua ei ole vieläkään tullut, vaikka Megastar on ollut liikenteessä kohta 18 kuukautta, joten tuskinpa tulisi jatkossakaan. Lisäksi haitta ruuhkista kohdistuu pitkälti ”oikeaan” osoitteeseen, eli autolauttojen matkustajille, vaikka jonkin verran asukkaatkin joutuvat kärsimään. Kaupunki päätyi tällaiseen ratkaisuun osittain siksi, että satamalla ja varustamoilla on paljon lobbausvoimaa. Myös Helsingin seudun kauppakamari on julkisesti anellut kaupungilta Länsisatamaan johtavien autoteiden leventämistä ja tämä alkoi juurikin Megastarin liikennöinnin käynnistyttyä. Jälkiviisaasti voi todeta, että kaupungin olisi pitänyt kertoa Tallinkille ja Eckerö Linelle etukäteen, että noin isojen laivojen hankkiminen tapahtuu omalla vastuulla. On mahdollista, että sataman puuhamiehet ovat lupailleet kulisseissa varustamoille autotunnelia, vaikka kaupunki ei ole sellaiseen sitoutunut.
Henkilökohtaisesti en pidä tuon lisäkaistan rakentamista suurena ongelmana — jos olisin kaupunkiympäristölautakunnan jäsen, olisin melko varmasti äänestänyt esitetyn ratkaisun puolesta, vaikka ymmärrän hyvin Oden ja Vihreiden perustelut. Kadun länsireunaa mahtuu joka tapauksessa kävelemään hyvin jatkossakin, itäpuolesta tulee vähän kapea, kun se tosiaan rajautuu jo valmiiksi mereen, mutta sellaista tilankäyttö kaupungissa usein on. Viereinen telakka asettaa rajoituksia, mutta ymmärtääkseni katuosuutta voisi leventää meren päälle muutamalla metrillä. Uuden rantamuurin rakentaminen on kuitenkin pirun kallista, joten nyt tehdään näin.
Summa summarum: ei tässä tapauksessa sen suurempaa dramatiikkaa ole. Kertoo lähinnä siitä, että kaupungin prioriteetit ovat oikeasti muualla kuin kävelyn edistämisessä, jota strategiapuheissa juhlitaan. Tai tarkemmin ottaen kertoo siitä, että kaupungin strategiassa esitetyt tavoitteet, Helsinki-Tallinna-kaksoiskaupungin liikenteen ohjaaminen kantakaupungin läpi ja kävelyolosuhteiden parantaminen, ovat ristiriidassa keskenään ja se ilmenee tässä konkreettisella tavalla.
Kannattaa ehkä käydä katsomassa paikan päällä… Ainoa rakennus, joka on ko. kevyen liikenteen väylän varteen rakennettu, on Clarion-hotelli, ja siinä kohden tila ei ole ongelma. Ongelma on Jätkäsaarenlaiturilla, missä kaistan levennys kuristaa rannan kevyen liikenteen pääväylää.
Jos ei rajoituta pelkkään nykyiseen Helsingin alueeseen, niin naapurikaupungeissa Espoossa ja Vantaalla on hyvää potentiaalia ottaa vastaan pääkaupunkiseudun väestönkasvua raideliikenteen varsille. Vantaalla erityisen kiivaan rakentamisen alla ovat Vehkalan ja Kivistön asemanseudut kehäradan varrella ja Espoossa tullaan tiivistämään Suomenojan ja Kaitaan alueita Länsimetron jatkeen ollessa rakenteilla ja myös Kauklahden aseman lähettyvillä olisi paljon tilaa uudelle tiheämmälle asutukselle, samoin kuin Leppävaaran ja Kilon välillä.
Jo ennestään varsin täyteen rakennetun Helsingin kaavoitus sen sijaan on jollakin tavalla epätoivoista ja suorastaan hölmöä. Asutusta yritetään puskea väkisin Suomen taloudelle äärimmäisen tärkeiden kansallisten ja kansainvälisten liikenneyhteyksien päälle ja tielle. Helpointa sekä asukkaille että kuorma-autojen kuljettajille olisi se, että laivoilta pääsisi jotakin kevyeltä liikenteeltä tehokkaasti eristettyä väylää, mieluiten siltaa tai tunnelia, pitkin mahdollisimman helposti pois kantakaupungista säteittäisille valtaväylille tyhjäkäynnillä dieselin käryjä asukkaiden silmille päästelemästä. On käynyt ilmeiseksi, että matkustajaliikenne ja rahti eivät useissa tapauksissa pääse erkaantumaan toisistaan kuin vasta satamassa, koska talvikausi pakottaa varustamot käyttämään liikenteessä enimmäkseen niin raskaita aluksia, ettei niitä ole mieltä ajattaa pelkillä matkustajilla ilman rahtia. Juurihan pienten aluksien heppoisuus ja epäluotettavuus vei Linda Linen konkurssiin.
Vuosaaren sataman osalta ihmetyttää se, miksei sinne päin ole mahdollista saada metroa jatkettua yhtä ainoata maanpäällistä pysäkinväliä kun vertaa siihen, millainen urakka Länsimetron jatkeen kanssa Espoossa on vielä meneillään. Tämä seikka ja toissijaisesti kevyen liikenteen väylän puute jättää Vuosaaren erittäin huonosti matkustajasatamaksi soveltuvaksi.
Ja varsinkin kun metron kiskot itseasiassa jo menevät satamaan asti… Pysäkki vain puuttuu!
Jätkäsaaren matkustajaterminaali oli bussiliikenteen varassa jotain reilun vuosikymmenen verran. Eiköhän metron jatko onnistu lyhyemmällä aikataululla siirtopäätöksestä, kun toinen raidekin on jo valmiina. Sitä odotellessa sukkulabussit Vuosaaren asemalle ja vaikka turisteille (ei-HSL-)vesibussiyhteys keskustaan. Bonuksena Jätkäsaaresta vapautuu kilometri rantaviivaa tehdä vaihteeksi vaikka jotain akerbryggemäistä viihtyisää kaupunkitilaa (ja tyyriitä asuntoja).
Tukholmasta Värtanin terminaalista metrolaiturille taitaa olla suunnilleen kilometrin kävelymatka (itse metromatka keskustaan toki lyhyempi), ei tämäkään ole matkustajaliikennettä estänyt.
Vaikka Vuosaaren satamatoimintoja kehitettäisiin, ei Jätkäsaaresta siitä huolimatta vapautuisi rantaviivaa satamalta muuhun tarkoitukseen, koska Helsingin satamien kokonaisliikennemäärien on ennustettu vain kasvavan. Vasta rautatietunnelin kaivaminen Suomenlahden ali kääntäisi Helsingin ja Tallinnan välisen meriliikenteen määrän laskuun.
Satamalta on jo vapautunut rantaviivaa todella paljon Jätkäsaaressa muihin tarkoituksiin. Edelleen kehitettävää ja mahdollisuuksia on, esimerkiksi siirtämällä laituripaikan LJ3 Ferry Berth liikenne muille laitureille. Kyseinen laituripaikka on suoraan Sonckin makasiinien takana, ja estää siinä pääsyn rantaan.
Rantaviiva ei tässä nyt kuitenkaan ollut se keskeinen juttu, vaan liikenne. Nykyisin aivan liian iso rekkarahdista tulee Vuosaaren sijaan Helsingin keskustaan ja omalla autolla ajo laivalle on aivan liian halpaa ja houkuttelevaa verrattuna sataman liikenteestä aiheutuviin haittoihin.
Jätkäsaaren kevyenliikenteen yhteyksien tuska lienee vain karman lain pisto kyljessä heille jotka ovat ajamallaan politiikalla estäneet keskustatunnelin rakentamisen ja sitäkautta sen että satamaankin pääsisi maan alta. Aikanaan jos olisi perusasiat laitettu yhdessä kuntoon ei tarvitsisi nyt lastenvaunujen kanssa liikkujienkaan kärsiä aikanaan tehdyistä valinnoista. Mutta kun on täytynyt vastustaa ja vastustaa niin tässäpä sitä nyt ollaan.
Höpö höpö. Keskustatunnelin suunnitelmiin ei ole koskaan sisältynyt haaraa Länsisatamaan. Vaikea vastustaa jotain, mitä ei ole edes ollut olemassa. Lemminkäinen esitti pari vuotta sitten oman versionsa keskustatunnelista, johon sisältyy haara Länsisatamaan, mutta kyseessä ei ole varsinainen suunnitelma, vaan raapustus tasoa tupakka-askin kansi.
Nyt kaupunki kuitenkin suunnittelee keskustatunnelia uudestaan ja mukana on oletettavasti myös liittymä Länsisatamaan. Suunnitelma tulee nähtäville reilun vuoden kuluttua. Tunnelin haara Länäriltä Länsisatamaan olisi kieltämättä kiva satamaliikenteen kannalta, mielenkiintoista nähdä, millaiseksi sen kannattavuus arvioidaan ja millaisia ratkaisuja se vaatii. Itse pelkään pahoin, että hintalappu on astronominen eikä hanke toteudu.
Pari miljardia siitä että ihmiset mahtuvat jalkakäytävälle, on siinä ylimääräisellä ajokaistalla hintaa… Pari valotolppaa laivojen ulosajoporteille tulisi halvemmaksi, päästetään katuverkkoon vaikka auto vain 20 sekunnin välein, jonottakoot laivassa tai satama voi kaivaa terminaalin alle odotuskaistat jos on hyvää bisnestä.
Tukholmassa TallinkSiljan käyttämään Värtanin satamaa rakennetaan masiivisesti (Norra Djurgårdsstaden): Sinne rakennettiin kaupunkimoottoritie (Norra länken) osaksi Tukholman kehätietä.
Samaan aikaan rekkaliikennettä varten on olemassa Naantali – Kapellskär -reitti.
Vaikkaan, että Tallinnan kaupungilla ja Port of Tallinnilla olisi halua saada osa rekoista pois kaupungin keskustasta, luultavasti. Osa automatkailijoistakin voisi arvostaa nopeaa pääsyä jatkamaan eteenpäin ilman ruuhkaa.
Muuga – Vuosaari -linjalaiva olisi järkevämpi idea osalle raskasta liikennettä. Milleköhän taholle tämä kuuluisi ja kuka sitä veisi eteenpäin Tallinnassakin ja kaupallisesti kannattavana?
”Yritimme palauttaa asian niin, että ongelmaa alettaisiin ratkaista siitä päästä, että ohjataan suurempi osa kumipyöräliikenteestä kulkemaan Vuosaaren kautta. Hävisimme äänin 7-6 (vihr + vas vastaan muut).”
Erityisesti Jätkäsaarelaisten kannattaa taas seuraavissa vaaleissa muistaa, mitkä tahot ovat heidän kotikatujensa autorallin suojelijoita.
Miljardin verran kaupunkilaisten verorahoja autotunneliin ehdotettaessa on hyvä muistaa, että valtaosa katuja tukkivasta liikenteestä on viinanhakumatkalla olevia hupiautoilijoita. Siinä tulee olutlastille kova hinta. Toisaalta, autoilijat ovat muutenkin tottuneet maksattamaan monihaitallisen päristelynsä muilla (vrt. esim. autopaikkanormi). Hyötyliikenne kaduille kyllä mahtuu.
Eikö Ruoholahden ja Jätkäsaaren autoliikenteen voisi kokonaisuudessaan ohjata kulkemaan Porkkalankadulle ja Länsiväylälle Länsisatamankadun kautta katkomalla Jätkäsaarenlaiturin ja Itämerenkadun yhteydet Hietalahdenrantaan ja rajoittamalla sitten erittäin raskaalla kädellä Porkkalankadun liikennettä Mechelininkadulle ja etenkin keskustan suuntaan (Hietalahdenrantaan ja Ruoholahdenkadulle)? Samalla ratkeaisi osa Länsiväylän ongelmaa (eli moottoritie syöttämässä henkilöautoliikennettä suoraan niemellä sijaitsevaan keskustaan).
Pari tolppaa ja liikennevalojen uudelleenohjelmointi ei varmaankaan paljoa maksaisi ja autoliikenteelle säilyisivät heidän kaipaamansa autoyhteydet satamaan.