Tulee lyhyt kokous, koska lähdemme pääkaupunkiseudun valtuustojen sote-kapinakokoukseen Vantaalle.
Maksut alueiden ja mm. banderollipaikkojen tilapäisestä vuokrauksesta.
Tässä oli ennen eri maksut kaupallisille ja ei-kaupallisille tilaisuuksille. Nyt tämä jako esitetään poistettavaksi, koska rajanveto on niin vaikeaa. Lautakunta pani tämän pöydälle, jotta keksittäisiin jokin määritelmä, joka tekee eron kaupunginosayhdistyksen autoliikkeen tapahtuman välille.
Roihupellon teollisuusalueen suunnitgteluperiaatteet
Meillä on olut vähän erimielisyyttä Herttoniemen teollisuusalueen kanssa, johon vihreät haluaisivat enemmän asumista. 3500 uutta asukasta jo saatiinkin. Jos olisi tekemässä teollisuusyritystä pääkaupunkiseudulle, en laittaisi sitä tänne vaan Kehä III:n varrelle. Roihupelto kuitenkin pysykään teollisuusalueena, joskin teollisuuden käsitettä pitää vähän venyttää. Jossakin on oltava tilaa myös varikoille.
Entisen kaupunkisuunnittelkuviraston toimitalo myydään.
Kauppahinta vähän alle 3000 €/m2
Runsaasti toimivallan siirtoja virkamiehille.
Vallan antaminen pois kirpaisee aina vähän, mutta lautyakunnan on voitava keskittyä isoihin linjoihin
Steniuksentien asemakaava Etelä-Haagassa
Tämä kevyt tiivistyskaava oli meillä 31.10.2017. Nyt se on tullut lausunnolta ja menee eteenpäin. Osa asukkaista vastustaa järkyttävän korkeita, jopa viisikerroksisia kerrostaloja, osa taas kannattaa.
Tontin varaaminen, Työpajanpiha
Tämä on mennyt tarjouskilpailun kautta. Hinnaksi tuli noin 1100 €/k-m2. Tontti on vuokrattu ja kauppahinnasta menee 58 % vuokraoikeuden pois lunastamiseen. (!)
Vastaus Ebelingin aloitteeseen siirtää Östersundom vyöhykkeeseen B HSL:n tulevassa vyöhykemallissa.
Kaikki muut perusteet kerrottiin Ebelingin aloitetta vastaan vaan ei sitä murskaavista. Jos näin tehtäisiin, syntyisi raja, jossa B ja D vyöhykkeet rajautuvat toisiinsa, mikä rikkoisi koko mallin logiikan.
Olisiko mahdollista saada raportteja kolmesta edellisestä kokouksesta. Erityisesti kiinnostaa, mitä Vattuniemestä on keskusteltu. Kiitos.
Vapaavuoren ehdotus Helsingin seudun maakunnastahan merkitsisi Espoon ja Vantaan liittämistä Helsinkiin. Pitkäaikainen tavoite, jota on turhaan yritetty. Oivallus on nerokas, mutta ei taida sekään onnistua eli ehdotus ei mahdu teidän kapinajulistukseenne.
Kiinnostaisi tietää kuinka iso ero kaupallisten ja ei-kaupallisten banderollien vuokrahintojen välillä on ja mitä mieltä itse blogisti on siitä, että jaosta luovuttaisiin? Itselle tuntuisi järkevältä ehdottaa siitä luopumista ja hinnan vakiinnuttamista sinne alemmaksi, koska isot firmat pystyvät maksamaan ne vuokrat joka tapauksessa, mutta pienille ja keskisuurille firmoille tämä voisi olla hyvä tapa mahdollistaa pienen mittakaavan mainostaminen, joka saattaa tällä hetkellä olla mahdotonta. Täsmällisen jaon löytyminen on kuitenkin todella hankalaa.
”Vallan antaminen pois kirpaisee aina vähän, mutta lautyakunnan on voitava keskittyä isoihin linjoihin.”
Sarkasmia, olihan..?
Varsinkin kun vertaa tähän..
”Maksut alueiden ja mm. banderollipaikkojen tilapäisestä vuokrauksesta.
Tässä oli ennen eri maksut kaupallisille ja ei-kaupallisille tilaisuuksille. Nyt tämä jako esitetään poistettavaksi, koska rajanveto on niin vaikeaa. Lautakunta pani tämän pöydälle, jotta keksittäisiin jokin määritelmä, joka tekee eron kaupunginosayhdistyksen autoliikkeen tapahtuman välille.”
Kaupunginosayhdistykset ovat Helka ry:n jäseniä. Riittäisikö ?
Jos teollisuusyritykset halutaan ajaa kaupungista kehän varrelle ei sitten pidä kiivastui siitä että teollisuusyrityksen kaupungissa asuvat työntekijät käyttävät työmatkoillaan omaa autoa.
Moni kaupungissa töissä käyvä kuljettaa jo nyt itsekkäästi mukanaan omaa autoa. Sen näkee ruuhkan pääsuunnasta. Jos saadaan liikennettä myös vastaikkaiseen suuntaan, niin tuleepahan autoteille tasaisemmin käyttöä. Sekä niille kymmenille tuhansille parkkipaikoille, joita on autopuolueen tahdon mukaisesti väkisin rakennettu uusille asuinalueille.
Ei käy kateeksi pääkatujen varsilla asuvia.
Muutenkin kaupungin toiminnot tähtäävät kaiken aikaa omalla autolla liikkumisen maksimoimiseen. Tälläkin hetkellä nastoilla pölyksi hiottuja autokaistoja pinnoitetaan lentokenttätasoon samalla kun vieressä kevyen liikenteen väylä saa pitää vuosikausia vanhat kuopat, railot ja vääntyneet reunakivet. Julkinen liikenne puolestaan seisoo yhä pidempiä aukoja yksityisautoilijoiden aiheuttamissa ruuhkissa. Isoilla työmailla, esimerkiksi Herttoniemessä, Kalasatamassa tai Pasilassa taas rakennetaan uljaita eritasoratkaisuja ja täydellisiä kaarresäteitä, jotka mahdollistavat autolla moottoritietasoisen kyydin. Vieressä kevyen liikenteen väylä kiertää lukemattomat mutkat ja vuorotellen nousee ja laskee erinäisten silta- ja tunnelivirityksien kautta. Työmaa-aikaisissa väliaikaisratkaisuissa autoilu jatkuu entiseen malliin, korkeintaan hieman kavennettuja väyliä pitkiin. Samalla kun kevyt liikenne sullotaan kadun toiselle puolelle kapeaan ränniin tai laitetaan kiertämään koko alue.
Tuosta vyöhykejaosta. Vaikka asia lienee jo päätetty niin olisiko edelleen mahdollista muuttaa jakoa siten että B-vyöhyke kulkisi rantaradan ja pääradan välisessä kiilassa ratalinjaa pitkin ja Pasilan kautta pääsisi kiertämään poikittaisliikenteessä käymättä kolmannella vyöhykkeellä.