Sotessa valta siirtyy Valtiovaranministeriölle

Olemme kopi­oi­neet sote-uud­is­tuk­semme paljolti Ruot­sista. Siel­lä se kas­vat­ti meno­ja 25 %. Ter­veystalousti­eteen yleinen viisaus on, että yksi­ty­isi­in palvelui­hin nojaa­va ter­vey­den­huolto tulee kalli­im­mak­si kuin julk­isi­in palvelui­hin nojaa­va. Valin­nan­va­paus on hyvä asia, mut­ta kaikesta hyvästä joutuu maksamaan.

Miten se, mikä johti Ruot­sis­sa kus­tan­nusten raju­un nousu­un, tuot­taa Suomes­sa kol­men mil­jardin euron säästöt?

Vas­taus on kovin yksinker­tainen. VM ei anna maakun­nille enem­pää rahaa eikä niil­lä ole vero­tu­soikeut­ta.  Vähem­mälle huomi­olle on jäänyt maakun­tien bud­jet­ti­val­lan alis­t­a­mi­nen Valtiovarainministeriölle.

Mil­jar­di­en kus­tan­nusten nousun kään­tämi­nen mil­jar­di­en säästök­si vaatii kovak­ouraisia toimia. Esimerkik­si Uuden­maan maakun­nan pitäisi jo ensim­mäisenä vuote­na kar­sia meno­ja 300 miljoon­al­la eurol­la, kun ote­taan huomioon esimerkik­si pakolli­nen palkko­jen har­mon­isoin­ti. Uudel­la­maal­la on sosi­aali- ja ter­veyspalveluis­sa työsken­tele­vien määrää vähen­net­tävä noin 5 000 hen­gel­lä. Luvus­sa ovat mukana yksi­ty­i­sis­sä sote-keskuk­sis­sa työskentelevät.

Maakun­ta ei voi sulkea sairaaloitaan vaik­ka rahat lop­puisi­vat. Moni pitääkin VM:n kaavaile­maa bud­jet­tikuria pehmeänä rajoit­teena, jon­ka voi huo­let­ta rikkoa. Ovathan sairaan­hoitopi­ir­itkin ovat otta­neet tavak­seen ylit­tää bud­jet­tin­sa. Olisi suurem­pi moti­vaa­tio elää säästäväis­es­ti, jos ylimääräiset menot pitäisi kerätä veroina.

Talouden­pidon kan­nus­timet menevät vinksalleen, kun rahaa pitää mankua val­ti­ol­ta. Sen sijaan, että mietit­täisi­in keino­ja säästää, luovu­us kohdis­te­taan sen osoit­tamiseen, että maakun­nas­samme palve­lut tarvit­se­vat mui­ta enem­män rahaa.

Peri­aat­teet, joil­la val­tio jakaa rahaa maakun­nille, ovat voimas­sa vuo­den ker­ral­laan, joten vain hölmö osoit­taa tule­vansa toimeen mui­ta vähemmällä.

Jos maakun­ta elää yli varo­jen­sa, se voidaan liit­tää naa­puri­maakun­taan, siis vaikka­pa Uusi­maa Päi­jät-Hämeeseen. Kauhea uhkaus!

Maakun­tien pitää soten ohel­la huole­htia esimerkik­si työvoima­palveluista. Työl­lisyyskurssin käy huonos­ti, jos sen jär­jestämi­nen on rahoitet­tavis­sa vain säästämäl­lä sote-menoissa.

Jos taas on tarkoi­tus, että VM päät­tää yksi­tyisko­htais­es­ti maakun­nan rahankäytöstä, voisi säästämisen aloit­taa siitä, että jätetään maakun­taval­tu­us­tot turhi­na perustamatta.

Valin­nan­va­pau­den on main­os­tet­tu pois­ta­van jonot, kun voi vali­ta tukkoisen ter­veyskeskuk­sen sijas­ta yksi­tyisen ter­veysase­man, jos­sa pääsee lääkäri­in vaik­ka seu­raa­vana päivänä.  Jos peruster­vey­den­hoitoon on niukem­min rahaa poti­las­ta kohden, tarkoit­taa se, että lääkäre­itä ja hoita­jia on tarpeeseen näh­den aiem­paa vähemmän.

Jonoil­la myös yksi­tyiset sote-keskuk­set joutu­vat niukku­ut­ta hallitsemaan.

Toiset käyt­tävät ter­veyspalvelu­ja paljon enem­män kuin toiset. Sote-keskuk­set saa­vat jokaises­ta lis­tau­tuneesta poti­laas­ta vuosiko­r­vauk­sen, joka perus­tuu poti­laan taus­ta­ti­eto­jen perus­teel­la esti­moitu­un riskiin.

Se ei kuitenkaan kata kulu­jen vai­htelus­ta kuin pienen osan. Kahdes­ta taus­ta­tiedoil­taan saman­lais­es­ta poti­laas­ta toinen tulee lääkäri­in vas­ta äärimäisessä hädässä ja toinen tuo lapsen­sa lääkäri­in aina kun tämä saa nuhan.

Sotekeskuk­sel­la on jokaises­ta poti­laas­ta tieto tästä mak­se­tus­ta kor­vauk­ses­ta – se on help­po laskea itse, jos maakun­ta ei sitä toimi­ta ­– ja seu­ran­tati­eto siitä, mitä tämä poti­las on tul­lut mak­samaan. On siis voit­toa tuot­tavia ja tap­pi­o­ta tuot­tavia poti­lai­ta. Aiko­ja varat­taes­sa on kiusaus pan­na voit­toa tuot­ta­vat poti­laat jonon kär­keen ja tap­pi­o­ta tuot­ta­vat hän­nille ja toivoa että tap­pi­o­ta tuot­ta­vat suut­tuvat ja vai­h­ta­vat sote-keskus­ta. Ter­veitä kan­nat­taa hoitaa hyvin ja sairai­ta huonosti.

Yksi­tyisel­lä lääkäri­ase­mal­la tulee ole­maan käytävän vasem­mal­la puolel­la maakun­nan mak­samia lääkäre­itä ja oikeal­la puolel­la itse mak­set­tavia. On houku­tus ilmoit­taa aikaa varaavalle, että käytävän vasem­mal­ta puolelta saa ajan kah­den viikon päästä, mut­ta oikeal­ta puolelta ajan vaik­ka heti.  Saat­te sen puoleen hin­taan, kos­ka olette meille kir­jau­tunut poti­las. Tämä voi herät­tää tun­tei­ta, mut­ta täl­lainen jonon ohit­tamis­mak­su voi pelas­taa koko jär­jestelmän talouden.

Soteu­ud­is­tuk­sen ongel­man kuu­lu­vat mikro­talousti­eteen alaan, ja ne voivat tul­la todel­la kalli­ik­si. Hal­li­tus vas­tasi lak­ilu­on­nos­ta koske­vaan talous­te­o­reet­tiseen kri­ti­ikki­in väl­jen­tämäl­lä pelisään­töjä ja siirtämäl­lä vas­tu­un toteu­tuk­ses­ta maakun­nille. Jos min­is­ter­iön osaami­nen lop­pui kesken, miten voidaan kuvitel­la, että maakun­nat osaisi­vat paremmin?

Tuskin sitä osaamista on eduskun­nal­lakaan, mut­ta eduskun­ta voisi antaa maakun­nille enem­män aikaa niin, että pahim­mal­ta kaaok­selta vältyttäisiin.

Tai sit­ten esi­tys pitää vain kaataa. Ei sekään ehkä katas­trofi olisi, sil­lä nykyi­nen jär­jestelmämme on varsin kustannustehokas.

Sen puut­teena on rahoituk­sen epä­suh­ta erikois­sairaan­hoidon ja peruster­vey­den­hoidon välil­lä. Kan­nat­taisi siirtää rahaa erikois­sairaan­hoi­dos­ta ter­veyskeskuk­si­in kor­jaa­mal­la erikois­sairaan­hoidon per­im­iä mak­su­ja kap­i­taa­tiomak­sun suuntaan.

Moni saati­in valin­nan­va­pau­den kan­nalle ver­taa­mal­la ter­veyskeskuk­sia jous­tavaan työterveyshuoltoon.

Kan­nat­taisi ehkä perus­taa ter­veyskeskusten rin­nalle kevyt per­helääkäri­jär­jestelmä hoita­maan peruster­vei­den pikku­vaivo­ja ja ohjaa­maan nämä eteen­päin, kun siltä näyt­tää. Tämä ei paljon mak­saisi, mut­ta toisi paljon tyy­tyväisiä potilaita.

===

Kir­joi­tus on julka­istu Näkökul­ma-artikke­li­na Suomen Kuvalehdessä

47 vastausta artikkeliin “Sotessa valta siirtyy Valtiovaranministeriölle”

  1. Blo­gis­sa väitetään:

    “Olisi suurem­pi moti­vaa­tio elää säästäväis­es­ti, jos ylimääräiset menot pitäisi kerätä veroina.”

    Mihin tuo väite perus­tuu? Veroil­la­han esi­tyk­sen mukaan menot kate­taankin. Nimit­täin val­tion keräämil­lä veroil­la. Onko siitä jostain päin maail­maa näyt­töä, että nimeno­maan maakun­tata­son vero­tus olisi toimi­va keino pitää ylimääräisiä sote-meno­ja kasassa?

    Maakun­tata­son vero­tus lisäisi byrokra­ti­aa verot­ta­jan päässä ja lisäk­si se voisi johtaa huo­mat­tavasti nyky­istä kun­nal­lisvero­tus­ta laa­jem­mas­sa mit­takaavas­sa veroshop­pailu­un. Kakkosasun­to­ja omaa­vat voivat toki nyky­isinkin aika vapaasti vali­ta, minkä vero­tuk­sen piiri­in itsen­sä mil­loinkin lait­ta­vat, mut­ta nyky­isin ei ole vielä valin­nan­va­paus­lakia. Palvelu­jen on jatkos­sa tarkoi­tus olla kir­joil­la olemi­s­paikas­ta riip­pumat­ta sote-uud­is­tuk­sen jäl­keen samat ja käytet­tävis­sä kai koko Suomes­sa. Käytän­nössä maakun­tata­son vero­tus valin­nan­va­paus­lain­säädän­nön val­lites­sa voisi johtaa mm. siihen, että osa ihmi­sistä voisi siirtää vero­tuskir­jansa sel­l­aisi­in osoit­teisi­in, jois­sa saa­vat pienem­mät maakun­taverot, ja heil­lä olisi silti oikeus asua mis­sä halu­a­vat ja valin­nan­va­paus­lain nojal­la oikeus käyt­tää ihan minkä tahansa maakun­nan alueel­la tuot­tet­tu­ja sote-palveluita.

    1. kom: Mihin tuo väite perus­tuu? Veroil­la­han esi­tyk­sen mukaan menot kate­taankin. Nimit­täin val­tion keräämil­lä veroilla.

      Jos raho­jen käytöstä päät­tävät maakun­nan päät­täjät, on aika iso ero siinä, ovatko verot maakun­taveroa (kerätään omas­ta maakun­nas­ta) vai val­tion vero­ja (kerätään enim­mäk­seen oman maakun­nan ulkop­uolelta). Jälkim­mäisessä tavas­sa on paljon suurem­pi houku­tus ylit­tää bud­jet­ti ja saa­da lisää rahaa muun Suomen kustannuksella.

      1. Ossi Sare­so­ja: Jos raho­jen käytöstä päät­tävät maakun­nan päät­täjät, on aika iso ero siinä, ovatko verot maakun­taveroa (kerätään omas­ta maakun­nas­ta) vai val­tion vero­ja (kerätään enim­mäk­seen oman maakun­nan ulkop­uolelta). Jälkim­mäisessä tavas­sa on paljon suurem­pi houku­tus ylit­tää bud­jet­ti ja saa­da lisää rahaa muun Suomen kustannuksella.

        Helsin­ki on maakun­nan kokoinen ja siinä näkee hyvin miten holtit­tomak­si rahankäyt­tö menee, kun sil­lä ei ole isän­tää. Tehokas­ta rahankäyt­tö on pienis­sä ja keskisu­uris­sa kun­nis­sa (10 000 — 40 000 asukas­ta), kun päät­täjil­lä on vielä jonkin­lainen kon­tak­ti veron­mak­saji­in. Jos kun­tapäät­täjä tekee 10 000 asukkaan kun­nas­sa kalli­in, mut­ta turhan päätök­sen, tulee siitä taku­u­var­masti palaute.

      2. Onko sin­ul­la Kel­la jotain empiri­aa sen tuek­si, että Helsingis­sä meno­ty oli­si­vat jotenkin suurem­pia asukas­ta kohden kuin pienem­mis­sä kun­nis­sa? Vero­pros­en­ti on mat­aloampi, val­tiono­suuk­sia tulee paljon vähem­män kuin kun­ti­in keskimäärin, joten vaikea uskoa, että rahan käyt­tö olisi tehotonta.

      3. Osmo Soin­in­vaara:
        Onko sin­ul­la Kel­la jotain empiri­aa sen tuek­si, että Helsingis­sä meno­ty oli­si­vat jotenkin suurem­pia asukas­ta kohden kuin pienem­mis­sä kun­nis­sa? Vero­pros­en­ti on mat­aloampi, val­tiono­suuk­sia tulee paljon vähem­män kuin kun­ti­in keskimäärin, joten vaikea uskoa, että rahan käyt­tö olisi tehotonta.

        Riit­tääkö esimerkik­si se, että joukkoli­ikenne on (HS:n uuti­nen) koko Euroopan eniten subvetoitua?

      4. Osmo Soin­in­vaara:
        Voiko olla eniten sub­ven­toitua, kun se on Tallinnas­sa ilmaista?

        Otta­mat­ta kan­taa väit­teeseen, kun en sen toden­peräisyyt­tä tiedä, niin on ihan mah­dol­lista, että Tallinnas­sa on eniten suh­teel­lis­es­ti sub­ven­toitua joukkoli­iken­net­tä (kaik­ki joukkoli­ikenne ilmaista) ja Helsingis­sä on eniten absolu­ut­tis­es­ti sub­ven­toitua joukkoli­iken­net­tä (käytetään eniten rahaa joukkoli­iken­teen tukemiseen).

      5. Ossi Sare­so­ja:

        Jos raho­jen käytöstä päät­tävät maakun­nan päät­täjät, on aika iso ero siinä, ovatko verot maakun­taveroa (kerätään omas­ta maakun­nas­ta) vai val­tion vero­ja (kerätään enim­mäk­seen oman maakun­nan ulkop­uolelta). Jälkim­mäisessä tavas­sa on paljon suurem­pi houku­tus ylit­tää bud­jet­ti ja saa­da lisää rahaa muun Suomen kustannuksella

        Voisiko tuolle väit­teelle saa­da näyt­töä, jon­ka mukaan bud­jetin yli­tys­ten houku­tuk­set ovat maakun­tata­son vero­tuk­ses­sa pienem­piä kuin val­tion­ra­hoituk­sel­la toimit­taes­sa? Onko muual­la maail­mas­ta sel­l­ais­es­ta pitkäaikaista näyt­töä? Maakun­tata­son vero­ja­han on nyky­isin ole­mas­sa jois­sain mais­sa. Esimerkik­si Espan­jas­sa on kolmi­por­tainen vero­tus (kun­ta, alue, val­tio). Siel­lä per­itään tulovero­jen lisäk­si muun muas­sa varain­si­ir­tovero­ja myös alue­ta­son hallinnolle (Espan­ja koos­t­uu 17 maakun­nas­ta). Pääo­mat­uloverotkin vai­htel­e­vat Espan­jas­sa maakun­nit­tain. Vero­tu­soikeud­es­ta huoli­mat­ta — vai ken­ties siitä seu­rat­en(?) — osa alue­hallinnoista on Espan­jas­sa pär­jän­nyt taloudel­lis­es­ti aika hyvin ja osa on ollut taloudel­li­sis­sa ongelmis­sa — mis­tä puolestaan on seu­ran­nut se, että maakun­nil­la on vero­tu­soikeud­es­ta huoli­mat­ta houku­tus pyrk­iä haal­i­maan varo­ja val­ti­ol­ta alueelleen.

        Siitä on toisaal­ta näyt­töä aika mon­elta alal­ta, että val­tion­ra­hoi­tusjär­jestelmä voi toimia aika tehokkaana bud­jet­ti­ra­joit­teena. Esimerkik­si koulu­tuskus­tan­nuk­set mak­se­taan Suomes­sa hyvin pitkälti val­tion keräämien vero­jen kaut­ta. Koulu­tus­bud­jetit ovat pääsään­töis­es­ti erit­täin hyvin pysyneet bud­jet­tien rajois­sa, puhutaan sit­ten perusk­oulus­ta, toisen asteen koulu­tuk­ses­ta, ammat­tiko­rkeak­ouluista tai yliopis­toista. Kul­lakin näistä on hiukan eri­lainen rahoi­tus­rakenne, mut­ta yhteinen piirre on se, että rahoi­tus muo­dos­tuu pääasi­as­sa val­tion­ra­hoituk­ses­ta. Mikään yliopis­to ei ole enää vuosikausi­in ainakaan tois­tu­vasti ylit­tänyt bud­jet­ti­aan, vaan ne kaik­ki pysyvät aset­ta­mansa bud­jetin puit­teis­sa — vaikkei yliopis­toil­la ole minkään­laista omaa vero­tu­soikeut­ta sen enem­pää kotikun­nas­saan, koti­maakun­nas­saan kuin mis­sään muual­lakaan. Sama pätee ammattikorkeakouluihin. 

        Kysymys on paljolti siitä, miten raken­netaan sys­tee­mi niin, että kaik­ki tietävät, että bud­jet­ti on aidosti sito­va ainakin use­am­man vuo­den tähtäimel­lä, ja että kaik­ki tietävät, että toim­inta on toteutet­ta­va bud­jetin ehdoil­la ja puit­teis­sa, ja että vaa­timuk­set ovat sel­l­aisel­la tasol­la, että tulot voivat riit­tää vaa­timuk­set täyttämään.

      6. kom: Voisiko tuolle väit­teelle saa­da näyt­töä, jon­ka mukaan bud­jetin yli­tys­ten houku­tuk­set ovat maakun­tata­son vero­tuk­ses­sa pienem­piä kuin val­tion­ra­hoituk­sel­la toimittaessa?

        En osaa sanoa. Vas­tasin, kos­ka kom­men­tis­sasi (mukaillen) sanoit, että vero­ja­han ne val­tion verotkin ovat siinä mis­sä maakun­taverotkin. Sen perus­teel­la näyt­ti, ettet ymmärtänyt Osmon argu­ment­tia, ja halusin sik­si sel­ven­tää sen. Minä en osaa sanoa, kuin­ka suuri tuo kan­nustine­fek­ti oikeasti olisi.

        Ainakin, jos bud­jet­ti­ra­joite asete­taan liian tiukak­si, kuten Uuden­maan osalta näyt­tää käyvän, on bud­jetin yli­tys melko todennäköinen.

        Mitä tulee koulu­tuk­sen rahoituk­seen, olen­nainen piirre ei ole se, tuleeko suurin osa rahoituk­ses­ta val­ti­ol­ta vaan, mis­tä lisära­hoi­tus tulee, jos bud­jet­ti kas­vaa esim kun­tapäät­täjien päätösten vuok­si. Käsit­tääk­seni ainakin perusk­oulu­tuk­sen osalta hom­ma toimii niin, että kun­ta saa val­tiono­suuk­sia oppi­laiden määrän mukaan ym. Jos kun­ta halu­aa vaik­ka palkata lisää opet­ta­jia, jot­ta ryh­mäkoot pieneni­sivät, pitää sen ottaa lisära­ha omas­ta bud­jetis­taan ja vaikka­pa nos­taa kun­nal­lisveroa, jos muual­ta ei halu­ta leika­ta. Kun­ta ei voi onnis­tuneesti kin­u­ta vain itselleen ad hoc lisää val­tiono­suuk­sia sil­lä perus­teel­la, että kyseisen vuo­den bud­jet­ti ylittyi.

        Kyl­lä maakun­ta­mallis­sakin iso osa rahoituk­ses­ta tulisi val­tiono­suuksi­na, vaik­ka vero­tu­soikeus olisikin. Mut­ta maakun­tapäät­täjä voisi sil­loin pun­taroi­da, olisiko lisää rahaa vaa­ti­va palvelun tason nos­to tarvit­ta­van lisävero­tuk­sen arvoinen. Val­tiono­su­udet pysty­i­sivät ole­maan melko mekaanisia, niin ettei yksit­täis­inä vuosi­na voi mankua ad hoc lisää val­tiono­suuk­sia. Jos vero­tu­soikeut­ta ei ole, vaa­ti­vat lisä­palvelu­iden rahoi­tus väistämät­tä mankumista.

  2. OS: “Soteu­ud­is­tuk­sen ongel­man kuu­lu­vat mikro­talousti­eteen alaan, ja ne voivat tul­la todel­la kalliiksi.”

    Oho — tuo­ta­pa en ensi luke­mal­la huo­man­nut. Perun äskeis­es­tä kom­men­tis­tani kohdan, jos­sa kut­suin OS:aa sosi­aalidemokraatik­si. Tuol­la totea­muk­sel­la OS siir­tyy Eli­na Lep­omäen viereen vapaan markki­na­t­alouden kannattajaksi.

    Mikro­talous on aina markki­na­t­alout­ta. Sosial­is­mis­sa sitä kut­su­taan “mus­tak­si pörssik­si”, mut­ta se onkin yksitääis­ten kansalais­ten keino kiertää säädel­tyjä markki­noi­ta. Mitä pidem­mäl­lä keskusjo­htoinen talous ete­nee, sen suurem­mak­si nousee mus­tan pörssin osu­us kaupankäynnissä.

    1. John Galt, Sor­ry nyt, mut­ta jos soteen tuo­daan yksi­tyiset yri­tyk­setg ja markki­nat pitää kart­soa, miten nuo markkin­mat toimivat.

  3. Hal­li­tuk­sen maku­sote-esi­tys puolit­taa köy­hyy­den Suomes­sa, kun köy­hempi väki jätetään hoita­mat­ta pari kuukaut­ta vuodes­ta määrära­ho­jen lop­pumisen takia.

  4. Eikös se helpoin tapa ole nos­taa asi­akas­mak­su­ja ja/tai por­ras­taa niitä jyrkem­min? Toinen helpohko tapa on huonon­taa palvelu­ja. Var­maan tehos­tu­mis­takin tapah­tuu, kos­ka kil­pailu kiihtyy. 

    Tai, no, helpoin tapa on ottaa val­ti­ol­ta mallia ja laina­ta puut­tuvat rahat, Mut­ta ilman vero­tu­soikeut­ta voi olla vaikea saa­da lainaa ainakaan kovin hal­vall sen jäl­keen, kun omaisu­us on pan­tat­tu. Tosin toimi­ihan val­tio taku­umiehenä, eihän maakun­taa voi konkurssi­in päästää.

  5. Suomen Kuvale­hden voi pan­na rimp­su­un Yle HeSa Maikkarin uutiset STT ja sit­ten näi­den viiden kaiut. Pait­si että somes­sa on vii­sai­ta ja järkimiehiä. Tosin Viitosten pimen­täminä. Yleisöä tyh­mis­tetään. Joskus oli toisin. Kaupunkien kir­jas­tois­sa kuhisi älyl­listä elämää ja työväen­taloil­la. Ohi on.

    Pakko pan­na alku­un nuo yleistyk­set ennenkuin kiitän Osmo Soin­in­vaaraa omaperäisen vaa­timis­es­ta itseltän­sä, uut­teru­ud­es­ta ja sitkey­destä julkise­na intellek­tuel­li­na. Ihan alku­un myös julkisen liiken­teen polkupyöräil­i­jänä. Muis­tan hänen fil­lar­in­sakin ja mikä muistes­sa kun ei mon­taa muu­ta kaupungilla näkynyt. Sem­mo­nen sin­ertävä haal­is­tu­va maali.

    Enhän lue sys­temaat­tis­es­ti miehen kolum­ne­ja SK:ssa, väsyn niihin enkä hänen tilas­tol­lisjo­h­dat­tele­via loogis­tulkin­nal­lisia nokkeluuk­sia ihailekaan. Pikem­minkin ne puis­tat­ta­vat matem­ati­ikkal­ab­o­ra­torin tuot­teina Ration kun­ni­ak­si ja oikkuih­misen oikaisemis-insen­tioiden keksimisessä. 

    Kun siis hän­täkään en fani­ta niin anna­pa pyryt­tää lisää. Soin­in­vaara, kuka­pa muukaan onkii esi­in Ruotsin Soten ja ker­too mei­dän matki­van. Ruot­sis­sa hin­ta­lap­pus­sa ison­net­ti­in numeroi­ta, mut­ta meil­lä kutis­te­taan. Ja sit­ten hän antaa palaa. Hieno jut­tu SK 27.4.–18.

    Pait­si että ei se noin mene. Sip­ilä Orpo ja Valiokun­tien asiantun­ti­jat Eduskun­nan edessä Ood­in takana, Oden silmis­sä, Ernst Young EY ja KPMG ja kurkot­taen näkyy Roschierin kilpi, pistävät yliluke­neen väsyneisi­in silmi­in. Val­pas tek­isi mut­ta väsymeikä­surku liikut­taa heristää vaivoin sormea että so so ja ei ei.

    Koko Sote hoituu rahat­ul­val­la, joka on inno­vati­i­sista maail­man­val­loi­tus­ta juridi­ikalla. Ihmisen isot­telua tai jenkin ‑ja Deutsce Bankin. Kun val­tion keis­arin ruhti­naskun­nan kaupun­gin por­variskil­lan, SAK tehdaslu­o­ta­mus­miehen, sijaan tuli­vat MBA per­il­liset, niin rahaa on volyymeis­sä ja sorteis­sa vaik­ka mihin. 

    Nordean koti­in­tu­lon esteek­si on nous­sut se, etteivät demar­it laske. Heitä hirvit­tää EKP:n kri­isimekanis­mit ja Olli Rehn ja he vaa­ti­vat Nordeal­ta lisää puskuria eikä kaiken irti­saadun jakamista osinkoina. 

    Ruot­salaiset näet tietävät mekanis­mi-häkkyrät tuu­lenkaadoik­si. Osinko­hi­moi­set optiomiehet jäljistään piit­taa­mat­tomik­si ja jo karus­sa bonuk­set kainalos­sa. Savuaville rau­nioille jäävät kuten aina veron­mak­sa­jat. “Lender ja buy­er of last resource ja kelvot­tomin secure­ty”. Sik­si pitäisi tar­ra­ta jo nyt tukas­ta. Kiitos Yle HeSa … ei asi­aa revitetä. Viimek­si osui uuti­sista asi­as­ta silmi­i­ni joku päivä sit­ten. Niinä päiv­inä joina Nordea syöt­ti meille vakaus­nu­meroaan liki 20 %. Valet­ta tulee. Isol­ta osalta numeron nimit­täjän pain­ok­er­toime­na on nol­la ja siis euroluku­na nolla. 

    Vas­tavuoroisen lahjon­nan verkos­sa täl­lä kohtaa Val­tio on lah­jan saa­jana. Ja numero hölyn­pö­lyä. Oikeakin on kalky­loitavis­sa van­haan malli­in oma pääo­ma / omat vas­tu­ut. Se olisi olema­ton ehkä 3 %, ja lisäk­si riski­nalais­es­ti sijoitet­tuna ja vas­ta­jo­hdan­naisil­la pönkitet­ty, oman piirinkin vaku­u­tusy­htiöis­sä kuten Sam­mossa ja Var­mas­sa. Jopa Sammon/Nordean osin­got tässä tohi­nas­sa tule­vat Nordean ostaes­sa “luo­ton” laa­jen­nuk­sen eli rahan­valmis­tuk­sen ris­tip­is­tokir­jauk­sis­sa lisää Sam­mon kamaa tekemäl­lä inter­bank tal­letuskir­jaus­ta koruom­peleeseen­sa johon kansalaiset kietoo. Tai nuorista puheen ollen, tukahduttaa.

    Ja äkkiä Soteen. Kun se siir­retään itsenäisille tiliyk­siköille oli yhtiö eli muu, niin lupay­hteisö eli PwC Poor‘s ja muut tutut, huo­li­vat sen globaalin pankki­ra­hakeit­tämön asi­akkaak­si. Alka­en diakonis­sa insi­tuu­tion per­in­tö­maista, kun­tien sairaala­puis­toista jne. ovatkin ykskaks lik­vidiä omaisu­ut­ta ! Arvot nos­te­taan fik­tiomarkki­nan tasalle, nos­te­taan rahaa, toimite­taan sitä val­tio-kun­tamyyjille ja ne mak­sa­vat ter­veyskeskusku­lut kuten nytkin. 

    Tilikelpoiset yksiköt tulk­it­se­vat tule­van kas­savir­ran nyk­yarvoon good­will­inä taseessa, siis omaisu­us­taseessa!, ja otta­vat pankki­maail­man ja omien työeläkey­htiöit­temme ilok­si näiltä lisää iki­jää-velkaa. Jälkim­mäisiltä siis kuukausi­palkoista pidätet­tyjä. Ilo ettei tarvitse sijoitel­la ulko­maille ja edel­lisethän, pankit, siis tekevät uut­ta rahamer­ta kuin vetyau­tot H2O:oota.

    Näin se Sote toteutetaan ajan päälle. Han­ke on ollutkin käyn­nis­sä isoin aktivoiduin palkoin jo MBA pol­ven pari. Eikä ole mitään väliä, mil­lä sotkul­la seka­sor­rol­la kesäl­lä 2018 se run­no­taan läpi puo­lus­ta­ja Väyry­sen. Ja jonkun muun jäärän kuten meikän, joka ääliö en vaivaudu tajut­tavam­min edes kir­joit­ta­maan, vaan tart­tuneessa tur­tu­muk­ses­sa tyy­dyn vain kir­joit­telure­muun. Huomen­na lisää.Jukka Sjöstedt

  6. Yksiselit­teis­es­ti hal­li­tuk­sen sote-han­ke on kaadettava. 

    Helsin­gin ja Uuden­maan kansane­dus­ta­jien on toimit­ta­va vas­tu­ullis­es­ti tulevas­sa äänestyk­sessä. Mei­dän äänestäjien on syytä lait­taa painet­ta ja ilmoit­taa seu­raavis­sa eduskun­tavaaleis­sa annet­tavas­ta tuomios­ta väärin äänestäneille kansane­dus­ta­jille. Jokainen sotea puoltanut pitää jät­tää val­it­se­mat­ta uudelleen. Lähetä siis vaik­ka sähkö­pos­tia osoit­teel­la etunimi.sukunimi@eduskunta.fi.

  7. Voi, kun kaik­ki tuo hal­li­tuk­sen sote-hirviöön tuh­lat­tu ener­gia, into­hi­mo, raha, virkami­estyö ja asiantun­ti­japanos­tus olisi alus­ta asti laitet­tu nykyisen, verora­hoit­teisen julkisen soten kehit­tämiseen, se olisi jo läh­es täy­delli­nen. Tuu­natun nyky­mallin edut: ei kap­i­taa­tioko­r­vaushel­vettiä, ei pirstoutu­via palveluketju­ja, ei palvelu­jen eri­ar­vois­tu­mista, ei alihoitoa/ylihoitoa, ei peru­ut­tam­a­ton­ta yksi­ty­istämistä, ei yhtiöit­tämis­pakkoa, ei kus­tan­nusten räjähdys­mäistä kasvua, ei resurssi­hukkaa markki­noin­ti­in ja lakimiehi­in (plus muuhun turhaan), ei kallista valvontakoneistoa.

    Yksi­ty­istämisen todel­la han­kala peru­mi­nen on jäänyt järkyt­tävän vähälle huomi­olle. Uhka tulee sekä EU:n kil­pailusään­nöistä että vapaakaup­pa­sopimusten investoin­tisuo­jista. Suo­mi mak­soi NL:lle isot sotako­r­vauk­set, lait­taako Sip­ilän hal­li­tus seu­raa­van sukupol­ven mak­samaan mil­jar­di­en soteko­r­vauk­set kaiken maail­man pör­riäisille sit­ten kun julkiseen sote-malli­in halu­taan palata?

    Sote-uud­is­tus oli val­tatais­tel­u­farssi jo aikaisem­min, mut­ta tämän umpi­oikeis­to­laisen, sivistymät­tömän uus­lib­er­al­is­ti­mafi­an (lue: Sip­ilän hal­li­tus) aikana se on muut­tunut täysin kun­ni­at­tomak­si paina­jais­näytelmäk­si. Medi­as­sa on kyl­lä tuo­tu hyvin esi­in, että kokoomus on ter­veysjät­tien lob­barien hal­lus­sa, kepul­la on iki­aikainen maakun­taval­lan­hi­mo ja että siniset syleilevät vain hillo­tolp­paansa, mut­ta paljon kärkeväm­min pitäisi arvostel­la näi­den puoluei­den poli­itikko­jen täy­del­listä moraalit­to­muut­ta! Poli­ti­ik­ka on raadol­lista, mut­ta nyt on viety kylmäver­i­nen, kansan edus­ta piit­taam­a­ton ahneus ihan uudelle tasolle. Rikok­seen ovat yhtä lail­la syyl­lisiä rivikansane­dus­ta­jat, tah­dot­tomat robot­it, jot­ka lasit­tunein kat­sein van­no­vat äänestävän­sä sote-katas­trofin voimaan vaik­ka tietävät hirvit­tävät seuraukset. 

    Oppo­si­tiostakin löy­tyy tietysti selkäran­gat­to­mia. Kuin­ka mon­es­ta hopear­a­has­ta ovat valmi­ita myymään sielun­sa jotkut rkp:n, kd:n, per­su­jen, vihrei­den tai jopa vasem­mistop­uoluei­den edus­ta­jista? Sip­ilä on parhail­laan shoppailukierroksella.

    Ne, jot­ka kaata­vat monion­gel­maisen sote-uud­is­tuk­sen, ovat sankare­i­ta eivät syn­tipukke­ja. Nyt on tosi kyseessä. Tämä ei ole mitään lapsel­lista poli­it­tista shakkipeliä, vaik­ka siinä vain­o­harhas­sa valitet­ta­van moni poli­itikko näyt­täisi elävän.

    1. ei alihoitoa/ylihoitoa

      On kyl­lä, molem­pia, eri osis­sa jär­jestelmää. Viimek­si uuti­sis­sa pari viikkoa kuolleena olleen van­huk­sen löy­tymi­nen. Ei sil­lä, etteikö näitä voisi kohen­taa ilman sote-mullistusta.

  8. Kukaan val­tio­varain­min­is­teri ihmisenä eikä puolue vas­tu­us­sa min­is­ter­istä halua saa­da mainet­ta sairaiden las­ten tap­pa­jana, joten rahaa löy­tyy kuten ennenkin — niin paljon kuin menee. Lisäk­si maakun­nat tule­vat otta­maan lainaa, kuten nykyiset sairaan­hoitopi­ir­itkin. Kuka lainat mak­saa onkin hak­sem­pi kysymys.

    Kos­ka _kaikki_ maakun­nat ylit­tävät bud­jet­tin­sa noin lokaku­un 15. päivä, lop­putu­los lie­nee fuu­sioiden jäl­keen yksi maakun­ta, joka vas­taa sotes­ta. Kutus­taanko Lääk­inö­jal­li­tuk­sek­si eikun Lääk­in­tälääniksi vai mik­si, lie­nee some­myrskyn aihe.

    Poli­it­tisen päätök­sen­teon ongel­ma on, että jonkin han­kkeen hyväksymisek­si poli­it­ti­sis­sa neu­vot­teluis­sa kulu­ja viilataan 10% alle real­is­tisen tason, kos­ka muuten päätöstä ei syn­ny. Tämän seu­rauk­se­na tulee Espoon metro­lai­ture­i­ta ja muu­ta ihan sut­ta ja sekun­daa tai sit­ten se alku­peräi­nen bud­jet­ti ylitetään. Tämä ei ole hakkei­den vaan haharaiteil­la ole­van real­is­tisen päätök­sen­teon ongelma.

    Jot­ta on valin­nan­va­paut­ta, on olta­va ylika­p­a­siteet­tia riit­tävästi. Ylika­p­a­siteetin ylläpi­to mak­saa, jos 25% on sen hin­ta niin tun­tuu realistiselta.

    Sääli maakun­taval­tu­us­ton päät­täjiä. Hom­ma on sama kuin yliopis­to­jen hal­li­tuk­sil­la — napute­taan pöytään valyion anta­ma ohjaus bud­jet­tei­neen ja mikromääräyksi­neen, puhutaan kukkaistutuksista.

    Riit­tävän isot kun­nat oli­vat pitkään vai­h­toe­hto. Se ei kel­van­nut, kos­ka Kepu olisi menet­tänyt sil­loin val­taa. 10 maakun­taa olisi ollut taloudel­lis­es­ti toimi­va. Se ei kel­van­nut, kos­ka Kepu olisi menet­tänyt valtaa.
    Jos 75 000 henkeä hoitaa kulut samoista palveluista kuin 1,5 miljon­aa ihmistä, olemme ihmeen äärel­lä — Mil­lenum-palk­in­to on vähäisin tun­nus­tus moi­selle taloustiedet­tä uhmaavalle ratkaisulle.

    Tieto­jär­jestelmiä tehdään seu­raa­vat viisi vuot­ta, sinä aikana tuskin syn­tyy mitään säästöjä mis­tään. Lähin­nä luvas­sa on lisäku­lu­ja. Miten valin­nan­va­pus ja tieto­jär­jestelmät saadaan sovitet­tua yhteen, onkin seu­raa­van ihmeen paik­ka. Kol­mas ihme ovat isoim­mat kulut — sosi­aal­i­menot. Jostain syys­tä ne mak­se­taan lainara­hal­la toisin kuin yri­tystuet, joi­hin ei lainara­haa tarvita.

  9. Julkisen jonot ovat poli­it­ti­nen valinta.Jos jono­ja ei olisi niin yksi­tyi­nen sek­tori olisi kui­h­tunut läh­es nollaan

    Sama selviää kat­so­ma­l­la jono­jen luonnetta.Jos kysymys olisi reurssip­u­las­ta niin jono kas­vaisi koko ajan eli ensi vuon­na jono­tu­sai­ka olisi pidem­pi kuin tänä vuonna.

    Kun jono­tusa­jat eivät kas­va niin kysymys on muus­ta eli ei yksinker­tais­es­ti halu­ta että julki­nen olisi yhtä hyvä tai parem­pi kuin yksi­tyi­nen. Hyvä esimerk­ki löy­tyy tuos­ta naa­purikaupungista eli Espoos­ta. Päät­täväi­nen terkkarin johta­ja poisti jonot muu­ta­mas­sa kuukaudessa ilman lisäresursse­ja .Hänet kyl­lä siir­ret­ti­in syr­jään varsin pian ja terkkarikin taidet­ti­in luovut­taa yksi­tyisen hoidettavaksi 

    https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000002849695.html

    1. Liian van­ha:
      Julkisen jonot ovat poli­it­ti­nen valinta.Jos jono­ja ei olisi niin yksi­tyi­nen sek­tori olisi kui­h­tunut läh­es nollaan

      Sama selviää kat­so­ma­l­la jono­jen luonnetta.Jos kysymys olisi reurssip­u­las­ta niin jono kas­vaisi koko ajan eli ensi vuon­na jono­tu­sai­ka olisi pidem­pi kuin tänä vuonna.

      Kun jono­tusa­jat eivät kas­va niin kysymys on muus­ta eli ei yksinker­tais­es­ti halu­ta että julki­nen olisi yhtä hyvä tai parem­pi kuin yksityinen.Hyvä esimerk­ki löy­tyy tuos­ta naa­purikaupungista eli Espoos­ta. Päät­täväi­nen terkkarin johta­ja poisti jonot muu­ta­mas­sa kuukaudessa ilman lisäresursseja.Hänet kyl­lä siir­ret­ti­in syr­jään varsin pian­ja terkkarikin taidet­ti­in luovut­taa yksi­tyisen hoidettavaksi

      https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000002849695.html

      Väit­teesi lie­nee osit­tain tot­ta, mut­ta toisaal­ta ei sovi uno­htaa jono­jen luo­taan­työn­tävää vaiku­tus­ta. Osa muuten jonoon menevästä väestöstä joko jät­tää men­emät­tä terkkari­in kokon­aan (hyvä jut­tu, jos para­nee itses­tään, huono jut­tu, jos tilanne pahe­nee) ja osa mak­saa ja menee yksi­tyiselle. Täten voi olla han­kala arvioi­da, että onko esimerkik­si jono­jen pienen­tämisek­si tehdyt tehostamis­toimet toim­i­neet, mut­ta se ei vaan näy jono­jen koos­sa, kos­ka nämä kak­si jälkim­mäistä ryh­mää täy­den­tävät jonoa sitä mukaa, kun tehostamis­toimet nopeut­ta­vat sen tyhjentämistä.

    2. Liian van­ha: Julkisen jonot ovat poli­it­ti­nen valinta.Jos jono­ja ei olisi niin yksi­tyi­nen sek­tori olisi kui­h­tunut läh­es nollaan

      Nois­sa on kyse (osit­tain) tekni­ikas­ta, jol­la käyn­te­jä rajoite­taan. Julkisel­la ei ram­pa­ta koko ajan, kos­ka siel­lä joutuu jonot­ta­maan. Yksi­tyisel­lä ei ram­pa­ta koko ajan, kos­ka joutuu mak­samaan omas­ta pussista.

      Sen sijaan yhdis­telmää, jos­sa ter­veysase­mal­la voisi käy­dä kos­ka vain, kuin­ka usein vain, tarvit­se­mat­ta jonot­taa, jou­tu­mat­ta mak­samaan mitään omas­ta pus­sista ja saaden silti hyvää palvelua, ei kovinkaan hel­posti voi saa­da aikaan, ellei sit­ten olla valmi­ita mak­samaan ter­vey­den­huol­losta itsemme kipeiksi.

      1. Ossi Sare­so­ja: Nois­sa on kyse (osit­tain) tekni­ikas­ta, jol­la käyn­te­jä rajoite­taan. Julkisel­la ei ram­pa­ta koko ajan, kos­ka siel­lä joutuu jonot­ta­maan. Yksi­tyisel­lä ei ram­pa­ta koko ajan, kos­ka joutuu mak­samaan omas­ta pussista.

        Sen sijaan yhdis­telmää, jos­sa ter­veysase­mal­la voisi käy­dä kos­ka vain, kuin­ka usein vain, tarvit­se­mat­ta jonot­taa, jou­tu­mat­ta mak­samaan mitään omas­ta pus­sista ja saaden silti hyvää palvelua, ei kovinkaan hel­posti voi saa­da aikaan, ellei sit­ten olla valmi­ita mak­samaan ter­vey­den­huol­losta itsemme kipeiksi.

        Nyt kun on asiantun­tia paikalla, niin onko mitään tietoa tai tilas­toa siitä, kuin­ka moni maamme asukas käy ter­vey­den­hoi­dos­sa noin ihan huvin vuok­si, “kos­ka vain, kuin­ka usein vain”? Itse olen aina ymmärtänyt, ettö hoi­dos­sa ja vas­taan­otol­la käy­dään tarpeen mukaan.

      2. anobik­er: Itse olen aina ymmärtänyt, ettö hoi­dos­sa ja vas­taan­otol­la käy­dään tarpeen mukaan.

        Se tarve riip­puu aika olen­nais­es­ti siitä, kuin­ka nopeasti pääsee lääkäri­in ja paljonko se mak­saa. Jos seu­raa­va aika on kol­men viikon päähän, niin ei sinne flun­ssaa men­nä näyt­tämään kun se kerk­iää paran­tua jo ennen vastaanottoa.

      3. anobik­er: Nyt kun on asiantun­tia paikalla, niin onko mitään tietoa tai tilas­toa siitä, kuin­ka moni maamme asukas käy ter­vey­den­hoi­dos­sa noin ihan huvin vuok­si, “kos­ka vain, kuin­ka usein vain”? Itse olen aina ymmärtänyt, ettö hoi­dos­sa ja vas­taan­otol­la käy­dään tarpeen mukaan.

        Olet ymmärtänyt väärin. Pth käyn­neistä suurin osa johtuu yksinäisyy­destä, pelosta, huoles­ta, toiveesta saa­da jotain magiaa (“.…piik­ki!”)
        Lääkärikäyn­ti on myös sosi­aa­li­nen tapah­tu­ma joillekin.

        Kun ikää on paljon yli 80, ÄO paljon alle 80, ja oikeastikin on kaik­ki krooniset pitkäaikais­sairaudet, kun ja sit­ten vielä pitää väk­isin lopuk­si näyt­tää niitä kop­pu­rakyn­siä, vasar­avarpai­ta, ras­val­u­o­mia, staassiek­seemaa ym ym ja kun on vielä umpiku­uro ja ker­rospukeu­tunut kesät tal­vet, niin ei ole ihme, että näi­hin hom­mi­in ei tek­i­jöitä löy­de­tä enää rahallakaan.

      4. anobik­er: Nyt kun on asiantun­tia paikalla, niin onko mitään tietoa tai tilas­toa siitä, kuin­ka moni maamme asukas käy ter­vey­den­hoi­dos­sa noin ihan huvin vuok­si, “kos­ka vain, kuin­ka usein vain”? Itse olen aina ymmärtänyt, ettö hoi­dos­sa ja vas­taan­otol­la käy­dään tarpeen mukaan.

        Voisin viita­ta tähän Osmon aiem­paan postauk­seen (vika kappale):

        Suomes­sa vaku­u­tusy­htiöt tekivät laa­jan kokeilun vaku­u­tus­muo­toisel­la ter­vey­den­huol­lol­la1980-luvun lop­ul­la. Sil­loin tuli­vat ns. lapsivakuutukset,jotka mak­soi­vat aluk­si 150 markkaa vuodessa.Maailman ter­veim­mät ihmiset, suo­ma­laiset lapset, tarvit­si­vat kuitenkin yllät­täen hoitoa vaik­ka kuin­ka paljon. Nuo vaku­u­tuk­set tuot­ti­vat tolkut­tomasti tap­pi­o­ta. vaku­u­tus­mak­sut nos­tet­ti­in asteit­tain 20-kertaisiksi. 

        http://www.soininvaara.fi/2008/08/14/vakuutusmuotoinen-terveydenhuolto-tulee-kalliiksi/

      5. Ossi Sare­so­ja: Nois­sa on kyse (osit­tain) tekni­ikas­ta, jol­la käyn­te­jä rajoite­taan. Julkisel­la ei ram­pa­ta koko ajan, kos­ka siel­lä joutuu jonot­ta­maan. Yksi­tyisel­lä ei ram­pa­ta koko ajan, kos­ka joutuu mak­samaan omas­ta pussista.

        Sen sijaan yhdis­telmää, jos­sa ter­veysase­mal­la voisi käy­dä kos­ka vain, kuin­ka usein vain, tarvit­se­mat­ta jonot­taa, jou­tu­mat­ta mak­samaan mitään omas­ta pus­sista ja saaden silti hyvää palvelua, ei kovinkaan hel­posti voi saa­da aikaan, ellei sit­ten olla valmi­ita mak­samaan ter­vey­den­huol­losta itsemme kipeiksi.

        Heh, työter­veyshuolto on ilmainen palvelu ja sinne pääsee jonottamatta.Erikoislääkärille saat­toi joutua odot­ta­maan jonkun aikaa, mut­ta yleis­lääkärille pääsi samana tai seu­raa­vana päivänä .

        Eikä mak­sanut mitään.

        Meil­lä on n 1,8 miljoon­aa työter­vey­den­hoidon asi­akas­ta ja he var­maan siir­tyvät jatka­maan myös terkkari­asi­akkaina eli yksi­tyi­nen saa lisää rahaa n 200 miljoon­aa työmäärän juuri muuttumatta

  10. Yksi­tyisen sek­torin mukana tulee uusia kulueriä.

    Kukaan ei ole puhunut markki­noin­ti ja myyn­tiku­luista ja niiden rahoituksesta.Kun mukaan lisätään uudet funk­tiot , myyn­ti, markki­noin­ti, brändäys, tuoteke­hi­tys , tuote­hallinta, kau­pal­liset laki­asi­at etc niin puhutaan sadoista miljoon­ista, jot­ka rahoite­taan nykyis­es­tä tervydenhoitomenoista

    Kaik­ki tuo raha on pois­sa ter­vey­den­hoi­dos­ta. Eli alamme mak­samaan kulu­ja, jot­ka eivät edis­tä terveydenhoitoa

  11. Osmo­mainen kir­joi­tus. Hesarin mukaan alle 10 % sote kus­tan­nuk­sista tulee ter­veyskeskuk­sista, val­taosa tulee sosi­aalipuolelta ja erikois­sairaan­hoi­dos­ta. Mitäpä moi­ses­ta, keski­tytään nyt vain tuo­hon ter­veyskeskus­vas­taan­ot­toon, häl­lä väliä kaikesta muusta.

    1. Tämän mallin ongel­ma on, että nämä yksi­tyiset sotekeskuk­set saa­vat lähet­tää aivan ilmaisek­si poti­lai­ta erikois­sairaan­hoitoon, jol­loin erikois­sairaan­hoidon kus­tan­nuk­set tule­vat kasvamaan.

  12. Kan­nat­taisi ehkä perus­taa ter­veyskeskusten rin­nalle kevyt perhelääkärijärjestelmä

    Öööh.. Eikös ter­veyskeskusten juuri ollut tarkoi­tus olla tällainen?
    Entäs jos vain rahoitet­taisi­in ter­veyskeskuk­sia tarpeeksi?

    1. Tässä ei suun­nitel­la per­helääkäri­jär­jestelmää, kos­ka miehel­lä ja vaimol­la on oma jär­jestelmän­sä työter­veyshuol­lon kaut­ta ja lapset ovat maakun­nan mak­samas­sa hoi­dos­sa jossain.

      1. En nyt oikeas­t­aan ymmär­rä miten nämä kom­men­tit liit­tyvät toisiinsa.

      2. Luulen, että Osmo tulk­it­si, että “tarkoi­tus olla” viit­taa tule­vaisu­u­teen eli hal­li­tuk­sen kaavaile­maan uudistukseen.

        Joka tapauk­ses­sa nykyäänkään meil­lä ei ole per­helääkäri­jär­jestelmää (tai ehkä jos­sain paikois­sa on, mut­tei ainakaan kaikkial­la). Kun use­ampi per­heen­jäsen käy ter­veyskeskuk­ses­sa, on lääkäri heil­lä usein eri ja vai­h­tuu myös usein käyn­tik­er­ras­ta toiseen. Jos työssäkäyvä per­heen­jäsen käykin työter­veyshuol­los­sa, sil­loin on ainakin eri lääkäri.

  13. Nyt raken­netaan kaksinker­tainen jär­jestelmä. Julkisen sek­torin on ylläpi­det­tävä riit­täviä valmiuk­sia joka tapauksessa.

  14. Yksi­tyisen sek­torin mukana tule­vat uusi­na kuluer­inä myös yri­tyskau­pat ja pörssiy­htiöt sekä niihin liit­tyvät kus­tan­nuk­set. Pienistä yri­tyk­sistä kootaan isom­pia. Jossin määrin tuot­tavu­us para­nee, mut­ta toisaal­ta isoil­la yri­tyk­sil­lä on voimakkaampi hin­noit­telu­voima. Yri­tyskaup­po­jen ja pörssilis­tausten avul­la joku aina vetää välistä isot rahat ja lop­ul­ta nekin jos­sakin vai­heessa keräätään niiltä, jot­ka mak­sa­vat lystin. Veikkaisin, että pelkästään tähän pros­es­si­in liit­tyvä net­tokus­tan­nus on jotain viiden pros­entin luokkaa niiden kus­tan­nuk­sia nos­tavien mekanis­mien lisäk­si, joi­ta edel­lä on jo mainittu.

  15. Kun poli­it­tis­es­ti akti­ivi­nen ja vaali­ra­hoituk­sen han­kkimiseen kykenevä henkilö on kun­nan­hal­li­tuk­ses­sa, maakun­ta­hallinnos­sa ja Eduskun­nas­sa niin puheet ovat kiinnostavia:

    Kun­non­va­l­tu­us­ton näkökul­mas­ta maakun­ta tuhoaa palve­lut ja kohtelee ihan josi­as­ta kun­taa väärin.

    Maakun­taval­tu­us­tossa VVM ja eri­tyis­es­ti val­ti­varain­min­is­teri pakot­taa ikäävi­in ratkaisui­hin ja antaa liian vähän rahaa käytet­täväk­si, Lisöäk­si kun­nat eivät ymmär­rä kuin oman napansa ver­ran eivätkä väl­itä palvelu­iden toimivu­ud­es­ta ylipäätään mitään.

    Eduskun­nas­sa taas puhutaan bud­jet­tikur­si­ta ja velka­ra­has­ta ja pakos­ta sopeu­tua ankeisi­in aikoi­hin ja säästää. Maakun­nant ovat holtit­to­mia tuhlareita.

    Siin saa selkäran­ka kään­tyä ja taipua oikein kun­nol­la. Sama jut­tu kuin EU:ssa — jos on Eduskun­nas­sa ei voi olla maakun­taval­tu­us­tossa, tilalle tulee vara­jäsen. Mut­ta puoluieden etu on saa­da ne har­va ääniä keräävät tähdet kaikki­in vaaleihin.

  16. Atom­isti:
    Kum­mas­tut­taako muitakin, miten blo­gin luet­tavu­us on heiken­nyt sit­ten vuo­den 2017 – vai kos­ka nyt sit­ten pistey­tys katosi? Nyt vielä kom­ment­te­ja ei löy­dy edes niin hyvin kuin aiem­min, kun uusim­mat oli­vat aina viimeisinä. 

    Sääli.

    Kantsisko kon­sul­toi­da asinatuntijaa?

  17. 18 maakun­nan type­r­yy­destä ker­too tämäkin uutinen:

    “Tie- ja liiken­nea­sioi­ta hoita­maan muo­doste­taan korkein­taan yhdek­sän tien­pitoaluet­ta. Kukin maakun­ta joutuu siis peri­aat­teessa liit­tou­tu­maan ainakin yhden naa­purin­sa kanssa liiken­nesek­to­ria koske­vis­sa kysymyksissä. ”

    Yliopis­to­sairaaloi­ta on 5. Hätäkeskus­la­tok­sen hätäkeskuk­sia on 6. Poli­isi­laitok­sia on 11. Käräjäoikeuk­sia on 27. Mais­traat­te­ja on 9. Pelas­tus­laitok­sia on 22. Puo­lus­tusvoimil­la on 12 aluekeskusta.

    Yhteiskun­nan toimin­nan kannal­ta yhteinen alue­jako selkeyt­täisi mon­taa toim­intoa ja vähen­täisi rajap­in­to­ja ja ylipäätään sähläystä. 

    Jokainen tilaisu­u­den saan­ot sek­tori­m­in­is­teri on vetänyt puoleen­sa val­lan ja kotiseu­tun­sa suun­taan kun on päät­tänyt oman alueen­sa organ­isoin­nista. Tulok­set ovat juuri arvat­ta­vat: kauhea sekasotku.

    Toisaal­la KELA on hyvä esimerk­ki siitä, että toim­i­taa voidaan hajaut­taa mon­een paikkaan ja ainakin peri­aat­teessa toimia yht­enäis­es­ti. Avain siinä on ollut tietotekni­ik­ka. Nyky­isin seka­van alue­jaon ja sen mutosten vuok­si on aika paha kehit­tää mitään tieto­jär­jestelmiä, jot­ka tuk­i­si­vat toim­intaa. Säätö­jen saami­nen aikan toimin­nan laat­ua ja vaikut­tavu­ut­ta paran­ta­mal­la on läh­es mah­dot­to­muus täl­lä toimintamallilla.

  18. Mielestäni tule­van hin­noit­telun suh­teen ei tarvitse kat­sel­la naa­puri­mai­hin ja miet­tiä siten, että mil­laista hin­take­hi­tys­tä Suomes­sa tulee ole­maan. Meil­lä koti­maas­sa eri­laises­sa toim­intaym­päristössä ver­tailuko­hdak­si hammaslääketiede. 

    Jos ajat­telee esim. vaik­ka niitä paljon puhut­tu­ja tekoniveliä. Paras laatu oli tutkimuk­sis­sa Pohjois-Kar­jalas­sa (hin­ta noin 5800) ja Kes­ki-Suomes­sa (noin 7700). Kallein oli noin 9000 euroa ja halvin noin 5600 euroa. 

    Ja sit­ten sitä ver­tailua. Ham­maslääketi­eteen puolel­la etuham­paiden sil­taus mak­soi 14 000 euroa. 

    Yksit­täiselle taka­ham­paalle annet­ti­in hin­ta- arviok­si noin 2000 euroa samal­la, kun siihen heit­et­ti­in väli­aikainen 3 pin­nan paik­ka hin­taan 350 euroa. 350 euroa / 15 minuuttia.

  19. Noin suurin piirtein siinä tulee käymään. Eli syylli­nen on STM, joka ei ole saanut menoke­hys­tään kuri­in. Eli STM on hoi­tanut asioitaan ammattitaidottomasti.

    Nyt VM lait­taa menot kuri­in väk­isin. En vain ymmär­rä, mihin siinä tarvi­taan maakun­taval­tu­us­to­ja, jot­ka ovat turha kuluerä.

    1. Noin suurin piirtein siinä tulee käymään. Eli syylli­nen on STM, joka ei ole saanut menoke­hys­tään kuri­in. Eli STM on hoi­tanut asioitaan ammattitaidottomasti.

      Siis mitä ihmettä. Mitä meno­jaan STM ei ole saanut kuri­in? Sote-menot ovat kun­tien meno­ja, STM ei niistä päätä mitenkään. Kun­tien val­tion val­tiono­su­ude­tkin mak­saa VM

      1. STM ohjaa koko sek­to­ria ja valmis­telee myös kun­tien rasit­teena ole­vaa lain­säädän­töä. Kyl­lä STM:n kyvyt­tömyys on Suomen talousongelmien juurisyy. Yli 70% yhteiskun­nan menoista on sosi­aali- ja ter­veys­meno­ja. Kol­mas merk­it­sevä meno­erä on koulu­tus. Mil­lään muul­la ei merk­i­tys­tä kokon­aisu­u­den kannal­ta. Koko päätiev­erkko voidaan rak­en­taa moot­toriteik­si tai perus­taa käräjäoikeus vaikka­jokaiseen kun­taan, ne eivät het­kau­ta val­tio­ta mitenkään. Suo­mi nousee tai menee konkurssi­in SOTE:n säästö­jen myötä.

      2. Kalle: Yli 70% yhteiskun­nan menoista on sosi­aali- ja terveysmenoja.

        Mitäpä muu­takaan. Kan­sain­välis­es­ti kat­sot­tuna tuo­hon kai aino yleis­es­ti toimin­ut lääke on nos­taa soti­las­meno­ja niin paljon, että niihin kuluu enemmän.

      3. Osmo Soin­in­vaara:

        Siis mitä ihmettä. Mitä meno­jaan STM ei ole saanut kuri­in? Sote-menot ovat kun­tien meno­ja, STM ei niistä päätä mitenkään. Kun­tien val­tion val­tiono­su­ude­tkin mak­saa VM

        STM:n oman hallinnon­alan menot ovat noin 15 mil­jar­dia euroa vuodessa. Kun­tien sote-menot ovat noin 21 mil­jar­dia vuodessa, jos­ta noin 3 mil­jar­dia kate­taan käyt­tö­mak­suil­la. Kun­tien sote-menoista hyvin isol­ta osin nyky­isin päät­tää käytän­nössä juuri STM lain­valmis­telijoi­neen, jot­ka valmis­tel­e­vat lake­ja ja ase­tuk­sia. Myös esimerkik­si käypä hoito ‑suosi­tuk­sen tek­i­jät vaikut­ta­vat kun­tien sote-menoi­hin usein enem­män kuin paikallispoli­itikot. Menoista val­taosa on määrät­ty käytän­nössä jo laeis­sa ja ase­tuk­sis­sa. Päätök­set, joi­ta esimerkik­si pienem­pi­en kun­tien poli­itikot kun­nal­lis­ta­sol­la tekevät, koske­vat käytän­nössä yleen­sä vain pros­ent­te­ja tai promille­ja sote-meno­jen yhteis­määrästä vuositasolla.

  20. Maakun­ta­hallinnon kanssa syn­tyy hausko­ja vaalitilanteita:

    Suomes­sa on 12 man­ner-Suomen vaalipi­ir­iä ja Ahve­nan­maan vaalipiiri.
    Maakun­tia tulee 18 ja Ahve­nan­maa. Vaalipi­ire­jä on nyky­isin man­ner-Suomes­sa kolme liikaa, siis äänikyn­nys on yli 9% äänistä, Uuden­maan vaalipi­iris­sä se on 2,5%.

    Jokainen kansane­dus­ta­ja tulee ole­maan ehdokkaana jos­sain maakun­nos­sa, jot­ta puolueen ään­imäärä tur­vataan. Kos­ka rajat ovat eri­laiset, ilmeis­es­ti hie­man Kepun kan­nat­ta­jakun­taa mukaile­via, niin alkaa olla haas­tavaa pohtia mis­sä maakun­nas­sa sit­ten kan­nat­taakaan olla ehdokkaana. Hyvä val­in­ta pohjus­taa omaa men­estys­tä Eduskun­tavaaleis­sa, huono val­in­ta taas on rahan hukkaamista kampanjointiin.

    Mut­ta mikä onkaan sit­ten maakun­taval­tu­utet­tu-kansane­dus­ta­jan lojali­teeti ja mihin suuntaan?

  21. “Olemme kopi­oi­neet sote-uud­is­tuk­semme paljolti Ruot­sista. Siel­lä se kas­vat­ti meno­ja 25 %. ”

    Miten nopeasti muu­tos tapah­tui? Esim. onhan Suomes­sakin menot kas­va­neet 50 ‑100%, riip­puen miten rahan arvo määritel­lään vuosi­na 2000–2015[1]. Myös ver­tailu saman aikavälin aikana mui­hin vas­taavi­in mai­hin olisi kiin­nos­ta­va, kos­ka kus­tan­nusten nousu­un voi olla muitakin syitä.

    [1] “Vuon­na 2000 ter­vey­den­huol­lon menot asukas­ta kohden oli­vat 1800 euroa vuodessa, vuon­na 2015 puolestaan jo 3803 euroa vuodessa per asukas.”

    https://www.kauppalehti.fi/uutiset/terveysmenot-ovat-rajahtaneet-kasvuun-2000-luvulla—nain-se-nakyy-eri-sektoreilla/B5Yi9TfA

  22. “[Nykyjär­jestelmän] puut­teena on rahoituk­sen epä­suh­ta erikois­sairaan­hoidon ja peruster­vey­den­hoidon välil­lä. Kan­nat­taisi siirtää rahaa erikois­sairaan­hoi­dos­ta ter­veyskeskuk­si­in kor­jaa­mal­la erikois­sairaan­hoidon per­im­iä mak­su­ja kap­i­taa­tiomak­sun suuntaan.”

    Hyvä ajatuk­se­nalku — kehit­tääkö tätä lin­jaa kukaan? Jos ei, niin mitäpä jos Osmo lait­taisit ideaa eteenpäin?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.