Irtisanomissuoja pienyrityksissä

Olen viime aikoina puo­lus­tanut niin har­voin hal­li­tuk­sen esi­tyk­siä (syy ei ole minus­sa, vaan…) että nyt ihan vai­htelun vuok­si ajat­telin puo­lus­taa aja­tus­ta lieven­tää irti­sanomis­suo­jaa pienis­sä yrityksissä.

Käytän esimerkkinä jääkiekko­joukkuet­ta, joka palkkaa val­men­ta­jan. Sen jäl­keen kaik­ki menee päin män­tyä. Val­men­ta­ja ei osaa tehtäviään, joukkueessa ei ole kivaa ja kaik­ki mat­sit hävitään, vaik­ka pelaa­ja-ainek­sen piti olla loistavaa.

 Kaik­ki on hyvin, jos val­men­ta­ja tulee töi­hin kän­nis­sä tai lähen­telee val­men­net­tavia, mut­ta hän­tä ei voi irti­sanoa irti sik­si, että hän on huono. Toki hänet voi sanoa irti tuotan­nol­li­sista ja taloudel­li­sista syistä – siis että joukkueel­la ei ole varaa val­men­ta­jaan tai val­men­ta­jaa ei oikeas­t­aan tarvi­ta. Jos näin menetel­lään, uut­ta val­men­ta­jaa ei voi palkata pitkään aikaan, kos­ka jos tuotan­nol­liset ja taloudel­liset syyt pois­tu­vat, on otet­ta­va van­ha val­men­ta­ja takaisin. 

No, urheilu­sivu­ja luke­vat tietävät, ettei se näin ole, vaan huonok­si osoit­tau­tuneen val­men­ta­jan voi kyl­lä irti­sanoa. Urheilu­vä­ki on onnis­tunut luumuile­maan itsen­sä vapaak­si tästäkin pakkopaidas­ta. On siis nähty tarpeel­lisek­si, että huonok­si osoit­tau­tuneen val­men­ta­jan voi irti­sanoa ihan vaan kos­ka tämä on huono, siis henkilön omi­naisuuk­si­in liit­tyvistä syistä.

Pienyri­tys­ten rekry­toin­neis­sa on kyse vähän samas­ta asi­as­ta kuin jääkiekko­joukkueen val­men­ta­jas­sa. Jos viiden­hen­gen yri­tys palkkaa itselleen atk-nörtin — yri­tyk­sen ain­oan —  eikä tämä osaakaan hom­mi­aan, se on ihan yhtä paha asia kuin jos jääkiekko­joukkue olisi palkan­nut huonon valmentajan

Jos tuhat työn­tek­i­jää työl­listävä yri­tys tekee virheen rekry­toin­nis­sa, jonkin sisälähetin työn se pystyy tälle virit­tämään. Pienis­sä yri­tyk­sis­sä ei ole vas­taavaa jous­ton­va­raa. Jos työn­tek­i­jä ei selviä töistään, hänen tilalleen on palkat­ta­va toinen, mut­ta hän­tä ei voi irti­sanoa. Palk­ka pitää mak­saa, vaik­ka työ­suori­tus­ta ei tosi­asi­as­sa ole. Tämä on yri­tyk­sen kannal­ta aivan per­hanan­moinen riski. 

AY-liike ei voi hyväksyä sitä, että sovel­tumat­to­muus työn aset­tami­in vaa­timuk­si­in olisi peruste irti­sanomiseen. Tämä on ymmär­ret­tävää, kos­ka puolueste­taan työssä ole­via kaikkia uhkia – myös työt­tömiä – vas­taan. Jos yhden töis­sä ole­van irti­sanomi­nen merk­it­sisi kah­den työt­tömän työl­listymistä, tämä tar­jous pitää hylätä, kos­ka se yksi on tap­pio ja ne kak­si ovat ”ulkop­uolisia”.

Jos jääkiekko­joukkue ei voisi irti­sanoa kuin vas­ta tämän täytet­tyä 68 vuot­ta, se olisi erit­täin tark­ka siitä, kuka palkataan val­men­ta­jak­si. Yhteen uskalias­ta kokeilua ei tehtäisi. 

Jos yri­tys joutuu mak­samaan vuosikym­meniä palkkaa hyödyt­tömäk­si osoit­tau­tuneelle työn­tek­i­jälle, kunnes tämä saadaan siir­tymään van­hu­useläk­keelle, yri­tyk­set ryhtyvät – ja ovat siis ryhtyneet – erit­täin tarkoik­si rekrytoinneissaan. 

Se, että vain täy­del­liset pää­sevät töi­hin, las­kee sekä työl­lisyysastet­ta, että toimii raukka­mais­es­ti kaikkia niitä kohtaan, joiden papereista löy­tyy yksikään arve­lut­ta­va seik­ka. Jos ay-liike edus­taisi koko työvoimaa – sekä niitä jot­ka ovat töis­sä että niitä, jot­ka eivät ole päässeet – sen suh­tau­tu­mi­nen tähänkin asi­aan olisi toisenlainen.

AY-liike ajaa tässä tah­tomat­taan eri­ar­voisu­u­den kasvua.

206 vastausta artikkeliin “Irtisanomissuoja pienyrityksissä”

  1. Alus­tuk­sesi on perin kum­malli­nen. Jääkiekko­val­men­ta­ja ei ole työn­tek­i­jä vaan jonkin­lainen johtaja/manageri ja näille tehdään omat työ­sopimuk­sen­sa. Mitä tulee taval­lisen työn­tek­i­jän irti­sanomiseen, niin koeaikana se onnis­tuu aina. Syynä voi olla esimerkik­si osaa­mat­to­muus tai piittaamattomuus. 

    Muutenkin koko kir­joi­tus on aikamoinen aivopieru, jol­la ei oikeas­t­aan tekemistä todel­lisu­u­den kanssa. Todel­lisu­us on siis, että työn­tek­i­jästä pääsee aina eroon jos työn­tek­i­jä ei hoi­da tehtäviään.

    1. Pakko sanoa että Soin­in­vaaran kan­nat­taisi pere­htyä aiheeseen parem­min, oli niin asiantun­tem­at­tomasti ja tarkoi­tushakuis­es­ti kir­joitet­tu. Vai ajaa ay-liike eri­ar­voisu­u­den kasvua. Entä mil­loin Soin­in­vaaras­ta on tul­lut uusliberaali? 

      Jääkiekko­val­men­ta­ja on ase­mas­sa jos­sa riit­tämät­tömästä men­estyk­ses­tä on sovit­tu ns. kul­tainen käden­puris­tus, hän ei ole ilman irti­sanomis­suo­jaa. Määräaikaisu­uskin on sovit­tu ja perusteltu.

      Ja jos atk-nörtin osaa­mat­to­muus ei selviä koeaikana niin ihme, var­masti selviää. Jos ei selviäisi niin kyl­lä työ­nan­ta­ja saa kat­soa peili­in ja pitkään.

      1. AKK: Jääkiekko­val­men­ta­ja on ase­mas­sa jos­sa riit­tämät­tömästä men­estyk­ses­tä on sovit­tu ns. kul­tainen käden­puris­tus, hän ei ole ilman irti­sanomis­suo­jaa. Määräaikaisu­uskin on sovit­tu ja perusteltu.

        Val­men­ta­ja­sopimusten “kul­tainen käden­puris­tus” on Suomes­sa yleen­sä kai sen tyyp­pinen, että palk­ka mak­se­taan määräaikaisen sopimuk­sen lop­pu­un asti, vaik­ka työt lop­puisi­vat sitä ennen. Jos koeai­ka on jo ohi, ilman kyseistä ehtoakin määräaikaisen sopimuk­sen kohdal­la työ­nan­ta­jal­la saat­taisi olla palka­n­mak­su­velvoite määräaikaisen sopimuk­sen lop­pu­un asti, kos­ka kesken määräaikaisen sopimuk­sen työ­nan­ta­ja ei ihan hel­posti pääse eroon palka­n­mak­su­velvoit­teis­taan, ellei työn­tek­i­jä ole tehnyt sopimus­riket­tä. Määräaikaisu­u­den peruste ei pitkään val­men­taneil­la tai­da kovin usein olla sen perustel­lumpi kuin muil­lakaan ope­tuste­htävis­sä työsken­televil­lä — ellei potku­jen antamisen yleisyyt­tä toimi­alal­la tai jotain vas­taavaa pide­tä kelvol­lise­na perustelu­na sille, että sopimuk­set saa tehdä määräaikaise­na, vaik­ka määräaikaisia sopimuk­sia olisi jo mon­ta takana ja tarve työn­tek­i­jälle työte­htävässä vaikut­taisi vakiintuneelta.

    2. Kyl­lä jääkiekko­val­men­ta­ja on lähtöko­htais­es­ti työn­tek­i­jä. Osakey­htiön toim­i­tusjo­hta­ja ei ole työn­tek­i­jä, se on poikkeus. Sen sijaan pohdin sitä, mikä on jääkiekko­val­men­ta­jan määräaikaisu­u­den syy. Kyl­lähän se työvoiman tarve val­men­ta­jan pestis­sä on pysyvä (uusi val­men­ta­ja palkataan tilalle).

      1. Puhu­mat­takaan siitä, että pestin pitäisi muut­tua pysyväk­si, jos määräaikaisuuk­sia ketjutetaan. 🙂

    3. anobik­er:
      Alus­tuk­sesi on perin kum­malli­nen. Jääkiekko­val­men­ta­ja ei ole työn­tek­i­jä vaan jonkin­lainen johtaja/manageri ja näille tehdään omat työ­sopimuk­sen­sa. Mitä tulee taval­lisen työn­tek­i­jän irti­sanomiseen, niin koeaikana se onnis­tuu aina. Syynä voi olla esimerkik­si osaa­mat­to­muus tai piittaamattomuus. 

      Muutenkin koko kir­joi­tus on aikamoinen aivopieru, jol­la ei oikeas­t­aan tekemistä todel­lisu­u­den kanssa. Todel­lisu­us on siis, että työn­tek­i­jästä pääsee aina eroon jos työn­tek­i­jä ei hoi­da tehtäviään.

      Mihin perus­tuu väit­teesi “Mitä tulee taval­lisen työn­tek­i­jän irti­sanomiseen, niin koeaikana se onnis­tuu aina”? Mm. Secu­ri­tas hävisi oikeustais­telun entistä, koea­jal­la irti­san­ot­tua työn­tek­i­jää vas­taan kun irti­sanoi­vat hänet kos­ka oli jät­tänyt työhaas­tat­telus­sa ker­tomat­ta sairaud­estaan eikä läpäis­syt kun­totestiä joka on yksi vaa­timus yri­tyk­sessä työskentelyyn.

      1. Irti­sanomi­nen koea­jal­la dia­betek­sen takia. Ei ole yhteyt­tä työsuoritukseen.

        https://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/660337-hs-securitas-joutuu-maksamaan-korvauksia-entiselle-tyontekijalleen-vartiointifirma

        “Toisaal­ta, jos ter­vey­del­liset rajoit­teet estävät työn­tek­i­jää suo­ri­u­tu­mas­ta kaik­ista työte­htävistään, purkamis­pe­ruste ei ole epäasialli­nen koea­jan tarkoituk­seen nähden.”

        https://lindblad.fi/irtisanominen-koeajalla/

    4. anobik­er:
      Alus­tuk­sesi on perin kum­malli­nen. Jääkiekko­val­men­ta­ja ei ole työn­tek­i­jä vaan jonkin­lainen johtaja/manageri ja näille tehdään omat työ­sopimuk­sen­sa. Mitä tulee taval­lisen työn­tek­i­jän irti­sanomiseen, niin koeaikana se onnis­tuu aina. Syynä voi olla esimerkik­si osaa­mat­to­muus tai piittaamattomuus. 

      Muutenkin koko kir­joi­tus on aikamoinen aivopieru, jol­la ei oikeas­t­aan tekemistä todel­lisu­u­den kanssa. Todel­lisu­us on siis, että työn­tek­i­jästä pääsee aina eroon jos työn­tek­i­jä ei hoi­da tehtäviään.

      Jääkiekko­joukkueil­la on myös toim­i­tusjo­hta­ja ja man­ageri erik­seen ja val­men­ta­ja on oma hom­mansa , eli saa­da joukkue toim­i­maan yhdessä.

    5. Osmo Soin­in­vaara on sekä oike­as­sa, että väärässä. Suomes­sa on luke­mat­to­mia “suo­jatyö­paikko­ja”, mis­sä osaam­a­ton­ta, laiskaa, tms työn­tek­i­jää ei uskalleta irti­sanoa juuri AY-liikeen toimia peläten. Tämä estää hyvien työn­tek­i­jöi­den työn saan­nin ja pitää osaltaan korkeaa työt­tömyyt­tä. Toisaal­ta on myös tapauk­sia, mis­sä työn­tek­i­jä on irti­san­ot­tu ns. pärstäk­er­toimen perus­teel­la. Vaik­ka työn­tek­i­jän työ­panos olisi riit­tävä, esimies ei saa­ta pitää työn­tek­i­jän per­soon­al­lisu­ud­es­ta syys­tä tai tois­es­ta ja irti­sanoo hänet tuotan­nol­lisi­in ja taloudel­lisi­in syi­hin vedoten.

  2. Hal­li­tus on ennakkoti­eto­jen mukaan helpot­ta­mas­sa henkilöpe­rusteista irti­san­omista, mikä nykyisel­lään vaatii joko selkeästi osoitet­tua ter­vey­del­listä estet­tä työn­te­olle, tai sit­ten työn­tek­i­jän moitit­tavaa käytöstä. Oikeuskäytän­nössä moitit­ta­van käytök­sen rima on vieläpä asetet­tu aika korkealle, eli san­gen paljon voi mokail­la ennen kuin irti­sanomi­nen tulee kyseeseen.

    Tästä syys­tä moi­ses­ta irti­sanomis­es­ta seu­raa myös pitkä karenssi — irti­sanomi­nen kun on työn­tek­i­jän syytä. Jos nyt mah­dol­lis­te­taan henkilöpe­rusteinen irti­sanomi­nen pienelle yri­tyk­selle sopi­mat­to­muu­den vuok­si, karenssi alkaa muo­dos­tua aika kohtuuttomaksi.

  3. Ei kai työ­nan­ta­ja sen­tään noin käde­tön ole kelvot­toman työn­tek­i­jän edessä. Työ­sopimus­lais­sa sääde­tään koea­jas­ta ja työ­sopimuk­sen purkamisesta.

    1. On se. Sen takia työ­sopimus­lain säädök­siä työ­sopimuk­sen purkamis­es­ta halu­taan pikkuisen helpottaa.

      1. Vaikeaa on päät­tää työ­suhdet­ta henkilön kohdal­la, joka on selvä alisuorit­ta­ja, vaik­ka muu työy­hteisö kär­sisi tilanteesta (työ­nan­ta­ja + työtoverit) .

  4. Näkökul­maa voi täydentää:
    — 6 kk koeai­ka ilman irti­sanomi­sai­ka ja tarvet­ta irti­sanomis­syy­hyn on olemassa
    — rekry­toin­ti­in on hyvä käyt­tää molem­min puolin vaivaa eikä vain hakea väkeä kadulta
    — toimin­nal­liset ja taloudel­liset syyt ja toimenku­van muu­tos uudelleenkrekry­toin­nis­sa ylit­tää riman

    Työt­tömyys­tur­va on tois­si­jainen rankaisu­ta­pa. Työn­tek­i­jä ei voi irti­sanoutua, kos­ka tulok­se­na on 3 kk karenssi. Pienelle työ­nan­ta­jalle 3 kk palk­ka kor­vauk­se­na lähtö­sopimuk­ses­ta on siinä rajalla. 

    Val­men­ta­ja muuten saa johta­ja­sopimuk­sel­laan palkkaa kaut­en­sa lop­pu­un, vaik­ka saisi kenkää. Se on hin­ta lyhyestä irtisanomisajasta. 

    Henkilöko­htainen syy irti­sanomiseen tuo myöskin karenssin. 

    Työ­nan­ta­jalle rankko­ja val­in­to­ja ovat pitkät sairaslo­mat ja äity­den kus­tan­nuk­set. Niistä harvem­min mainitaan. 

    Työlain­säädän­tö on tehty suuryri­tys­ten ehdoil­la. Se nos­taa kyn­nys­tä kil­pailulle ja paran­taa iso­jen kannattavuutta.

    1. Henkilöko­htainen syy irti­sanomiseen tuo myöskin karenssin. 

      Niin tuo nyt, kujn tuon henkilöko­htaisen syyn on olta­va todel­la paha ja työn­tek­i­jän puolelta tahalli­nen. Jos lakia väl­jen­netään siten, että irti­sanomisen syyk­si riit­tää, ettei työ ja sen tek­i­jä sovel­lu toisi­in­sa, täuy­tyy myös tuo­ta karenssisään­nöstä väl­jen­tää. Ja huoat­takoon. Kyse on vain pienyri­tyk­sistä, kos­ka niil­lä ei ole mah­dol­lisu­ut­ta löytää kon­sernin sisältä jotain sovel­tuvam­paa työtä.

      1. Tun­tuu siltä, että tässä yritetään ulkois­taa Työ­nan­ta­jan ongelmia työn­tek­i­jälle? Miten voitte ajatel­lakaan rankai­se­vanne työn­tek­i­jää, jos yri­tyk­sessä on taita­m­a­ton rekry­toi­ja? Koeai­ka on mainit­tu jo mon­esti. Miten voi olla ettei koeai­ka riitä varmis­ta­maan työn­tek­i­jän ammat­ti­taitoa? Jos fir­maasi pää­tyy asiansa osaam­a­ton IT-henkilö, kat­so peili­in ja kysy, ”kuka hänet palkkasi?”

        Sit­ten halu­aisin kysyä tästä ”äitiy­den kus­tan­nuk­sista”? Mitä ne ovat? Paljonko se on? Minä olen elänyt siinä käsi­tyk­sessä, että KELA mak­saa äitiysa­jan palkan ja työ­nan­ta­ja palkkaa äitiy­den ajak­si sijaisen? Vielä ker­ran, paljonko äitiys mak­saa työnantajalle?

      2. Ex-pienyrit­täjä: Sit­ten halu­aisin kysyä tästä ”äitiy­den kus­tan­nuk­sista”? Mitä ne ovat? Paljonko se on? Minä olen elänyt siinä käsi­tyk­sessä, että KELA mak­saa äitiysa­jan palkan ja työ­nan­ta­ja palkkaa äitiy­den ajak­si sijaisen?

        Eivät työn­tek­i­jät ole mitään ham­mas­rat­tai­ta, joi­ta voi käy­dä hake­mas­sa tukun hyl­lyltä ja tuos­ta vain heit­tää koneeseen ja kaik­ki rul­laa kuin ennenkin. 

        Mon­es­sa hom­mas­sa saat­taa men­nä kuukau­sia, ennen kuin uusi työn­tek­i­jä pääsee kun­nol­la vauhti­in ja oppii talon tavoille. Etenkin kokenei­den asiantun­ti­joiden kor­vaami­nen on han­kalaa. Pätevä asiantun­ti­ja kun ei lähde mihinkään äitiys­lo­man sijaisek­si, sil­lä on jo töitä.

      3. Ex-pienyrit­täjä: Vielä ker­ran, paljonko äitiys mak­saa työnantajalle?

        Tässä jutus­sa maini­taan kus­tan­nuk­sek­si 11–12 tuhat­ta euroa per äitiys­lo­ma. Joskushan lap­sia voi tul­la use­ampi peräkkäin.

      4. Ex-pienyrit­täjä:
        Tun­tuu siltä, että tässä yritetään ulkois­taa Työ­nan­ta­jan ongelmia työn­tek­i­jälle? Miten voitte ajatel­lakaan rankai­se­vanne työn­tek­i­jää, jos yri­tyk­sessä on taita­m­a­ton rekrytoija?Koeaika on mainit­tu jo mon­esti. Miten voi olla ettei koeai­ka riitä varmis­ta­maan työn­tek­i­jän ammat­ti­taitoa? Jos fir­maasi pää­tyy asiansa osaam­a­ton IT-henkilö, kat­so peili­in ja kysy, ”kuka hänet palkkasi?”

        Pienessä yri­tyk­sessä ei ole rekry­toi­jaa, siel­lä on yrit­täjä, joka ei vält­tämät­tä ole ikinä elämässään edes haas­tatel­lut ketään työn­tek­i­jää ennen kuin nyt, kun toteaa tarvit­se­vansa apukäsiä / jotain osaamista jota hänel­lä ei omas­ta takaa löy­dy. Minus­ta on aika kohtu­u­ton­ta vaa­tia häneltä täs­mäon­nis­tu­mista kokon­aan uudessa tilanteessa ja lisäk­si vielä siinä tapauk­ses­sa, että rekry­toita­va henkilö voi hyvin olla tulos­sa fir­maan tekemään jotain sel­l­aista, jos­ta rekry­toi­jal­la ei ole mitään syvem­pää asiantun­te­mus­ta (esim. verkkokau­pan pystyt­tämi­nen ja pyörit­tämi­nen). Peili­in pitää kat­soa, että nyt ei onnis­tunut rekry­toin­ti, mut­ta et kai pidä kohtu­ullise­na sitä, että fir­man kate katoaa olemat­tomi­in tämän yhden yksit­täisen virheen takia kuukausiksi?

      5. Jukkis: Pienessä yri­tyk­sessä ei ole rekry­toi­jaa, siel­lä on yrit­täjä, joka ei vält­tämät­tä ole ikinä elämässään edes haas­tatel­lut ketään työn­tek­i­jää ennen kuin nyt, kun toteaa tarvit­se­vansa apukäsiä / jotain osaamista jota hänel­lä ei omas­ta takaa löy­dy. Minus­ta on aika kohtu­u­ton­ta vaa­tia häneltä täs­mäon­nis­tu­mista kokon­aan uudessa tilanteessa ja lisäk­si vielä siinä tapauk­ses­sa, että rekry­toita­va henkilö voi hyvin olla tulos­sa fir­maan tekemään jotain sel­l­aista, jos­ta rekry­toi­jal­la ei ole mitään syvem­pää asiantun­te­mus­ta (esim. verkkokau­pan pystyt­tämi­nen ja pyörit­tämi­nen). Peili­in pitää kat­soa, että nyt ei onnis­tunut rekry­toin­ti, mut­ta et kai pidä kohtu­ullise­na sitä, että fir­man kate katoaa olemat­tomi­in tämän yhden yksit­täisen virheen takia kuukausiksi?

        Yksi sana: Koeaika.

        Ei vaan mene jakelu­un, vaik­ka se on mainit­tu use­aan ker­taan — osoit­taa kir­joituk­sen ja sitä puo­lus­tele­vien tarkoi­tushakuisu­u­den, täs­mälleen ja ker­takaikkises­ti. Tyyp­il­lis­es­ti kaltaisenne vinku­vat mm. esim. “tap­pavas­ta vero­tuk­ses­ta” ja uhkaa­vat muut­taa ulko­maille ihan heti juuri — viidet­tä vuot­ta peräkkäin…

      6. Yksi sana: Koeaika.

        Yhdyt var­maankin katolisen kirkon kan­taan avio­ero­jen kieltämis­es­tä. Yksi sana: kihlausaika.

      7. Osmo Soin­in­vaara: Yhdyt var­maankin katolisen kirkon kan­taan avio­ero­jen kieltämis­es­tä. Yksi sana: kihlausaika.

        Kumpi aviop­uolisoista on työ­nan­ta­ja ja kumpi työn­tek­i­jä? Avi­o­li­it­to on tasaver­tainen suhde, ei omis­ta­ja-alainen ‑suhde.

        Avi­o­li­iton purkautues­sa myös jae­taan var­al­lisu­us puo­lik­si. Tuskin työn­tek­i­jöitä hait­taisi pärstäk­er­toimen perus­teel­la irti­sanomi­nen, jos vastik­keek­si saisi puo­likkaan firman.

      8. Osmo Soin­in­vaara: Yhdyt var­maankin katolisen kirkon kan­taan avio­ero­jen kieltämis­es­tä. Yksi sana: kihlausaika.

        Ehkä joil­lakuil­la on koea­jan huumaa, eikä siten neu­traalia arvioin­tikykyä, mut­ta tavanomais­es­ti on toisin. Joka tapauk­ses­sa työn­tek­i­jän voi nytkin irti­sanoa myöhem­min, joten ei sitä ole kiel­let­ty. Ensisi­jainen ongel­ma on joidenkin yrit­täjien epäpätevyys työ­nan­ta­ji­na. Koulu­tus ja koke­mus auttavat.

      9. Osmo Soin­in­vaara: Yhdyt var­maankin katolisen kirkon kan­taan avio­ero­jen kieltämis­es­tä. Yksi sana: kihlausaika.

        Tämä kom­ment­ti vaikut­taa ole­van ris­tiri­idas­sa argu­men­toin­tisi kanssa, jos­sa esität, että irti­sanomis­suo­jan heiken­nys­tä tarvit­taisi­in, kos­ka työn­tek­i­jän osaa­mat­to­muus on ris­ki. Uskoisin, että työn­tek­i­jän osaa­mat­to­muu­den pitäisi kyl­lä pal­jas­tua kuu­den kuukau­den koea­jan aikana.

      10. Osmo Soin­in­vaara:
        Oskari, et tasin­nut ymmärtää tek­s­ti­ni iro­nista piikkiä.

        Selitä toki meille ymmärtämättömille 🙂

      11. Janne Mar­vi­ka: Yksi sana: Koeaika.

        Koeai­ka on vain teo­ri­aa. Paper­ille kir­joitet­tu­ja sano­ja. Sen sana voit­taa, jol­la on enem­män rahaa ajaa etuaan.

        Vaik­ka pieni yrit­täjä olisi kuin­ka oike­as­sa tahansa ja olkoon lakikin hänen puolel­laan, ei siitä ole apua, kun vastapuole­na on iso ammattiliitto.

        Yrit­täjä voi toki lail­lises­sa järjestyk­sessä viedä asiansa oikeu­teen ja vuosien tais­telun jäl­keen voit­taa asiansa, mut­ta hin­ta on se, että yri­tyk­sen kaik­ki omaisu­us on myytävä ja vielä omakoti­talokin siinä ohes­sa, jot­ta pysty­isi rahoit­ta­maan pros­essin. — Ammat­tili­itolle oikeuspros­essin käymi­nen vaatii vain pari klikkaus­ta tietokoneelle.

      12. K‑Veikko: Koeai­ka on vain teo­ri­aa. Paper­ille kir­joitet­tu­ja sano­ja. Sen sana voit­taa, jol­la on enem­män rahaa ajaa etuaan.

        Vaik­ka pieni yrit­täjä olisi kuin­ka oike­as­sa tahansa ja olkoon lakikin hänen puolel­laan, ei siitä ole apua, kun vastapuole­na on iso ammattiliitto.

        Yrit­täjä voi toki lail­lises­sa järjestyk­sessä viedä asiansa oikeu­teen ja vuosien tais­telun jäl­keen voit­taa asiansa, mut­ta hin­ta on se, että yri­tyk­sen kaik­ki omaisu­us on myytävä ja vielä omakoti­talokin siinä ohes­sa, jot­ta pysty­isi rahoit­ta­maan pros­essin. — Ammat­tili­itolle oikeuspros­essin käymi­nen vaatii vain pari klikkaus­ta tietokoneelle.

        Olen näh­nyt työ­paikas­sani työkaverin joka jak­soi olla sen koea­jan ahk­era ja tun­nolli­nen. Koea­jan men­tyä umpeen tap­sh­tui val­ta­va muu­tos. Hän ei enää kehdan­nut etes ter­ve­htiä meitä mui­ta saavut­tuaab työ­paikalle puhu­mat­takaan siitä että olisi hyvin hoi­tanut työn­sä. Meni siiyä jonkin aikaa ja hän ilmoit­ti ole­vansa raskaana. Jack­pot pomolle eli yrittäjälle.

      13. Janne Mar­vi­ka: Yksi sana: Koeaika.

        Ei vaan mene jakelu­un, vaik­ka se on mainit­tu use­aan ker­taan – osoit­taa kir­joituk­sen ja sitä puo­lus­tele­vien tarkoi­tushakuisu­u­den, täs­mälleen ja ker­takaikkises­ti. Tyyp­il­lis­es­ti kaltaisenne vinku­vat mm. esim. “tap­pavas­ta vero­tuk­ses­ta” ja uhkaa­vat muut­taa ulko­maille ihan heti juuri – viidet­tä vuot­ta peräkkäin…

        Tähän tässä alla jo vas­tat­ti­inkin, mut­ta vas­tataan nyt vielä itsekin, kos­ka suo­raan meikäläiselle kom­ment­tisi osoitit. Esimerk­ki: yrit­täjä, joka tekee käsi­työnä puutöitä tai vaik­ka omis­taa 3D-print­terin. Hän on myynyt palvelu­jaan huuto.netin ja tori.fin kaut­ta, mut­ta on pää­tynyt siihen, että voisi jonkin­laisen pienen verkkokau­pan pistää pystyyn + palkata jonkun aut­ta­maan mak­suli­iken­teen ja paket­tien lähet­tämisen muo­dos­sa, jot­ta hän voi keskit­tyä tuot­tei­den tekemiseen. Hän kyse­lee ympäri­in­sä ja yrit­tää löytää jonkun kaverin, joka voisi pistää sen verkkokau­pan pystyyn ja ylläpitää sitä + aut­taa tässä logis­ti­ikas­sa. Ilman minkään­laista digiosaamista, kuin­ka hän voi sen kuu­den kuukau­denkaan aikana tun­nistaa, että osaako tämä kaveri oikeasti sen verkkokau­pan pystyt­tää? Mis­tä hän voisi tietää, että miltä verkkokau­pan pitäisi näyt­tää kuukau­den, kah­den kuukau­den tai viiden kuukau­den työn jälkeen?

        Jos työsken­telet IT-alal­la kuten minä, sin­ul­la on mielessä toden­näköis­es­ti usei­ta tapo­ja joil­la vält­tää tämä ris­ki, alka­en ihan siitä, että tämä kyseinen yrit­täjä pyrkii löytämään kaverin, joka vaan hyö­dyn­tää jo ole­mas­saol­e­vaa verkkokaup­pa-alus­taa ja siten min­i­moi sen uuden koodaamisen määrän. Mut­ta alku­peräiseen kom­ment­ti­i­ni liit­tyen, eikö ole kohtu­u­ton­ta vaa­tia tämänkaltaiselta pienyrit­täjältä täs­mäon­nis­tu­mista pait­si rekry­toin­nis­sa, mitä hän ei ole ikinä tehnyt aikaisem­min, myös täs­mäon­nis­tu­mista määrit­telyssä alueel­la, jos­ta hän ei tiedä yhtään mitään?

        Koea­jan piden­tämis­es­tä on ehdot­tomasti hyö­tyä pienyrit­täjille aivan kuin siitä oli hyö­tyä isom­millekin toim­i­joille, en halua teesken­nel­lä tai väit­tää, ettei näin olisi, mut­ta siihen suh­tau­tu­mi­nen jonkin­laise­na autu­aak­si tekevänä asiana, joka on pois­tanut pienyrit­täjiltä kaik­ki riskit rekry­toimis­es­ta on mielestäni vähän höpsöä.

      14. Jukkis: Mut­ta alku­peräiseen kom­ment­ti­i­ni liit­tyen, eikö ole kohtu­u­ton­ta vaa­tia tämänkaltaiselta pienyrit­täjältä täs­mäon­nis­tu­mista pait­si rekry­toin­nis­sa, mitä hän ei ole ikinä tehnyt aikaisem­min, myös täs­mäon­nis­tu­mista määrit­telyssä alueel­la, jos­ta hän ei tiedä yhtään mitään?

        Ei ole, yrit­tämiseen liit­tyy riske­jä .Tässä yrit­täjä ottaa kohtu­ut­to­mia riske­jä ja heitä nimitetään entisik­si yrittäjiksi.

        Eikä se irti­sanominekaan helpo­tu, sil­lä edelleen irti­sanomiselle pitää olla peruste. Jos ei ymmär­rä verkkokaup­pasovel­luk­sista mitään niin tuskin­pa hän osaa yksilöidä perustettakaan.

        Ellei sit­ten ole tarkoi­tus lopet­taa oikeusval­tio ja sal­lia pärstäer­toimen mukainen irtisanominen ??

        Kan­nat­taa myy­dä tori.fi tai ama­zonin kaut­ta edelleen , jos taidot ovat tätä luokkaa.Tai men­nä palkolliseksi

      15. Jos men­nään Liian van­han tah­don mukaan, yrit­täjän ei kan­na­ta palkata ylipään­sä ketään, vaan tehdä soop­imuk­sia sel­l­ais­ten ihmis­ten kanssa, jot­ka ovat itse perus­ta­neet yri­tyk­sen. Kaik­ki ongel­mat pois­tu­vat. Jos ei taidot riitä yri­tyk­sen perustemiseen, niin…

      16. Osmo Soin­in­vaara:
        Jos men­nään Liian van­han tah­don mukaan, yrit­täjän ei kan­na­ta palkata ylipään­sä ketään, vaan tehdä soop­imuk­sia sel­l­ais­ten ihmis­ten kanssa, jot­ka ovat itse perus­ta­neet yri­tyk­sen. Kaik­ki ongel­mat pois­tu­vat. Jos ei taidot riitä yri­tyk­sen perustemiseen, niin…

        alal­la jol­la toimin toim­i­taan tismall­een näin. kaikil­la free­lancereil­la on lasku­tus­mah­dol­lisu­us joko oman yri­tyk­sen tai lasku­tus­palvelun kautta.

      17. Jas­ka: alal­la jol­la toimin toim­i­taan tismall­een näin. kaikil­la free­lancereil­la on lasku­tus­mah­dol­lisu­us joko oman yri­tyk­sen tai lasku­tus­palvelun kautta.

        Juuri näin. Oste­taan ulkop­uoliset tek­i­jät. Saadaan könt­tähin­ta, ja tämä kulu on kir­jan­pidos­sa vähen­nyskelpoinen. Ei irti­sanomis ongelmia, ei kar­sei­ta työ­nan­ta­ja­mak­su­ja jne.. 

        Kiitos ammat­tili­itoille, tähän ollaan tul­tu. Suo­ma­lainen duu­nari on viimeinen asia mitä yrit­täjä edes ajat­telee. Liian kallis kaikkine etu­ineen ja hiton vaikea päästä eroon tarvit­taes­sa. Kaik­ki osaa laskea, kan­nat­taako tämä Suomelle. Ei kan­na­ta, sil­lä kaik­ki ulkop­uo­li­nen osto­työvoima tulee ulko­mail­ta ja raha menee sinne ja on pois meiltä, ja lisää työt­tömyyt­tä meille. 

        Asian voisi kor­ja­ta vaik­ka niin, että ammat­tili­itoista pitäisi tehdä viron tapainen, työt­tömyyskas­sa. Ei muu­ta! Päätök­sen­teko kuu­luu hal­li­tuk­selle ei ammattiliitoille!

      18. Ellei sit­ten ole tarkoi­tus lopet­taa oikeusval­tio ja sal­lia pärstäer­toimen mukainen irtisanominen ?? 

        Oikeusval­tios­sa on yksi­ty­i­so­maisu­u­den suo­ja ja sitä kaut­ta yrit­täjäl­lä pitäis olla oikeus päät­tää kuka tekee fir­mas­sa töitä. Tää suo­mi on sel­l­ainen puoli-sosial­is­mi. Markki­na­t­alous tun­tuu tääl­lä ole­van aina jonkin­lainen peikko

      19. Liian van­ha: Eiole, yrit­tämiseen liit­tyy riske­jä .Tässä yrit­täjä ottaa kohtu­ut­to­mia riske­jä ja heitä nimitetään entisik­si yrittäjiksi.

        Eikä se irti­sanominekaan helpo­tu, sil­lä edelleen irti­sanomiselle pitää olla peruste. Jos ei ymmär­rä verkkokaup­pasovel­luk­sista mitään niin tuskin­pa hän osaa yksilöidä perustettakaan.

        Ellei sit­ten ole tarkoi­tus lopet­taa oikeusval­tio ja sal­lia pärstäer­toimen mukainen irtisanominen ??

        Kan­nat­taa myy­dä tori.fi tai ama­zonin kaut­ta edelleen , jos taidot ovat tätä luokkaa.Tai men­nä palkolliseksi

        Taitaa olla parem­pi, että hyväksymme vaan ole­vamme eri mieltä kohtu­ulli­sista ja kohtu­ut­tomista odotuk­sista. Asen­teesi kyl­lä kivasti kuvas­taa, että mik­si en ikinä itse lähtisi yrit­täjäk­si, kos­ka juuri tuon ver­ran sym­pa­ti­aa minäkin odot­taisin saa­vani ongelmia koh­dates­sani. Onnek­seni meikäläistä lykästi ja sain yhden niistä nykyään valitet­ta­van harv­inai­sista nor­maaleista työ­suhteista eikä ole tarvin­nut ryhtyä pakon edessä yrittäjäksi.

      20. Jukkis: Taitaa olla parem­pi, että hyväksymme vaan ole­vamme eri mieltä kohtu­ulli­sista ja kohtu­ut­tomista odotuk­sista. Asen­teesi kyl­lä kivasti kuvas­taa, että mik­si en ikinä itse lähtisi yrit­täjäk­si, kos­ka juuri tuon ver­ran sym­pa­ti­aa minäkin odot­taisin saa­vani ongelmia kohdatessani.

        Sym­pa­tioil­la ei yri­tys­tä pyöritetä vaan siihen tarvi­taan alan osaamista. Jos sitä ei ole niin ei sil­loinn osaa johtaakaan toimintaa. 

        Kuvit­telet, että työn­tek­i­jä on henkilö, joka kan­taa sin­ulle laatikol­lisen rahaa yrit­täjälle joka kuukausi eikä tarvitse kuin pikku­palkan korvaukseksi.

        Jos yrit­täjä ei osaa varkkokaup­paa niin ei hän osaa johtaa sen kehit­täjääkään tai toinen vai­h­toe­hto on, että kehit­täjä alkaa johta­maan firmaa

        Tämä on se dilem­ma, yli 80 % rekry­toin­ti epäon­nis­tuu, kun rekry­toi­ja ei osaa johtaa tehtävää, johin henkilö palkataan.

        Niin­pä olen suositel­lut lähipi­irin yrit­täjille, että osta­vat palvelu­na muil­ta yrityksiltä.Niinpä hallinto­ju­tut on ulkois­tet­tu tili­toimis­tolle ja myyn­tiä juuri tori.fi tapaisille yrityksille,

        Turha kek­siä pyörää uudestaan

      21. Jos kai­ki Suomen yri­tyk­set nou­dat­taisi­vat Liian Van­han neu­voa ja ostaisi­vat työ­suorituk­set toisil­ta yrit­täji­iltä, maas­sa ei lop­ul­ta olisikaan yhtään palka­nsaa­jaa, pait­si tietysti val­ti­ol­la ja kun­nil­la. Siinä ei työn­tek­i­jän tur­va mitenkään kohentuisi.

      22. Janne Mar­vi­ka: Yksi sana: Koeaika.

        Ei vaan mene jakelu­un, vaik­ka se on mainit­tu use­aan ker­taan – osoit­taa kir­joituk­sen ja sitä puo­lus­tele­vien tarkoi­tushakuisu­u­den, täs­mälleen ja ker­takaikkises­ti. Tyyp­il­lis­es­ti kaltaisenne vinku­vat mm. esim. “tap­pavas­ta vero­tuk­ses­ta” ja uhkaa­vat muut­taa ulko­maille ihan heti juuri – viidet­tä vuot­ta peräkkäin…

        Osmo Soin­in­vaara:
        Jos kai­ki Suomen yri­tyk­set nou­dat­taisi­vat Liian Van­han neu­voa ja ostaisi­vat työ­suorituk­set toisil­ta yrit­täji­iltä, maas­sa ei lop­ul­ta olisikaan yhtään palka­nsaa­jaa, pait­si tietysti val­ti­ol­la ja kun­nil­la. Siinä ei työn­tek­i­jän tur­va mitenkään kohentuisi./blockquote>

        Ajat­teletko ettei siel­lä tili­toimis­tossa tai verkkokau­pan pyörit­tämiseen erikois­tuneessa fir­mas­sa ole lainkaan työntekijöitä?

      23. Jukkis: Pienessä yri­tyk­sessä ei ole rekry­toi­jaa, siel­lä on yrit­täjä, joka ei vält­tämät­tä ole ikinä elämässään edes haas­tatel­lut ketään työn­tek­i­jää ennen kuin nyt, kun toteaa tarvit­se­vansa apukäsiä / jotain osaamista jota hänel­lä ei omas­ta takaa löy­dy. Minus­ta on aika kohtu­u­ton­ta vaa­tia häneltä täs­mäon­nis­tu­mista kokon­aan uudessa tilanteessa ja lisäk­si vielä siinä tapauk­ses­sa, että rekry­toita­va henkilö voi hyvin olla tulos­sa fir­maan tekemään jotain sel­l­aista, jos­ta rekry­toi­jal­la ei ole mitään syvem­pää asiantun­te­mus­ta (esim. verkkokau­pan pystyt­tämi­nen ja pyörit­tämi­nen). Peili­in pitää kat­soa, että nyt ei onnis­tunut rekry­toin­ti, mut­ta et kai pidä kohtu­ullise­na sitä, että fir­man kate katoaa olemat­tomi­in tämän yhden yksit­täisen virheen takia kuukausiksi?

        Epä­sopi­van paikalle fir­ma palkkaa toisen, ettekö halua, että se toinen saa töitä, vaan pitäisi pai­ja­ta sitä lus­mua! Olen ollut itse töis­sä­paikas­sa jos­sa työn­tek­i­jä teki koeaikana, mut­ta sen jäl­keen lus­muili sanoi suo­raan ei min­ua saa irti­sanoa? Ryh­mässä ole­vien tois­t­en työn­tek­i­jöi­den piti tehdä sen lus­muil­i­jan työt ja koko työy­hteisö voi pahoin ay liik­keen sään­tö­jen takia!

  5. Luulisi, että sovel­tuvu­us selviää esim 6kk koea­jan aikana. Lisäk­si esim vuo­den määräaikaisu­udet on aika nor­maale­ja. Jos riskinä on sovel­tuvu­us, niin eikö nuo työka­lut muka riitä?

    1. Määräaikaisu­us taitaa vaa­tia (tois­taisek­si) jonkun perustelun ja päteväk­si perusteluk­si ei oletet­tavasti käy, että on tur­val­lisem­paa, jos työn­tek­i­jästä pääsee hel­posti eroon, jos osoit­tau­tuu, ettei ole kyllin sopi­va työhön.

  6. Tilas­tomiehenä kai sit­ten tiedät mon­tako (20/80- 1/10?) höyrypäätä tai siis nuor­ta (joil­la ei sit­ten ole lyhyessä ajas­sa mah­dol­lisu­ut­ta kas­vaa tehtävässä vaan vai­h­tu­vu­us lisään­tyy) nyt rekry­toidaan virheik­si; itse epäilen, että yrit­täjät kyl­lä pyrkivät ja yleen­sä onnis­tu­vat palkkaa­maan tarpeisi­in­sa oikean­laista väkeä. Ja niille muu­tamille itse höyrypäisille yrit­täjille tässä annet­taisi­in pompotteluvapaus!

    1. LP: itse epäilen, että yrit­täjät kyl­lä pyrkivät ja yleen­sä onnis­tu­vat palkkaa­maan tarpeisi­in­sa oikean­laista väkeä

      No, nykyti­lanteessa yrit­täjät var­maan ovat tarkem­pia, kun ris­ki on suurem­pi. Pitää pikem­minkin kat­soa, kuin­ka moni jää riskin (oikean tai vain pelä­tyn) vuok­si palkkaamatta.

  7. “Palk­ka pitää mak­saa, vaik­ka työ­suori­tus­ta ei tosi­asi­as­sa ole. Tämä on yri­tyk­sen kannal­ta aivan per­hanan­moinen riski. ”

    Ei tämä nyt ihan *näin* huono tilanne ole, mikäli työn­tek­i­jä on todel­la noin surkea työssään. Mut­ta kyl­lä se huono on.

    Meil­lä oli ker­ran eräs työn­tek­i­jä, joka selvit­ti koea­jan, mut­ta tämän jäl­keen töistä ei vain tul­lut mitään. Työmme on asiantun­ti­jatyötä, joten ihan ensim­mäis­inä kuukausi­na emme edes odota mitään huip­pusuorituk­sia. Opim­mekin että koea­jal­la pitää olla valmis purka­maan työ­suhde kohtu­ullisen pie­nil­lä syil­lä, eikä vain ajatel­la “kyl­lä se ajan kanssa oppii”. Mut­ta töistä ei tosi­aan tul­lut mitään. Tehtävien suorit­ta­mi­nen oli hidas­ta ja niihin jäi paljon virheitä, jot­ka esimiehet tarkalla tarkas­tamisel­la kuitenkin sai­vat yleen­sä kiin­ni. Neu­vom­i­nen ja pere­hdy­tys eivät tun­tuneet aut­ta­van mitään. 

    Kävimme lakimiehen kanssa keskustelui­ta siitä kuin­ka tässä pitäisi ede­tä: taval­lista tietä: varoi­tus ja sit­ten jos työ ei parane, irti­sanomi­nen henkilöko­htaisil­la syil­lä (ja pelko siitä että riitautetaan…).

    Ongel­mak­si tässä muo­dos­tuu varoituk­sen jälkeinen tilanne: mei­dän olisi pitänyt lait­taa kelvo­ton työn­tek­i­jä tekemään töitä jois­sa hän epäon­nis­tuu, jot­ta olisimme voineet irti­sanoa hänet. Eme­hän me voineet näin tehdä asi­akkaille, ne tuskin oli­si­vat tykän­neet siitä että pro­jek­tit oli­si­vat myöhästyneet. Käytän­nössä pro­jek­ti­ti oli­si­vat kulke­neet siten, että olisimme ensin anta­neet yhden työn­tek­i­jän moka­ta ne ja sit­ten perään toisen työn­tek­i­jän kor­jaa­van. Eihän täl­lainen käy kun toim­i­tusa­jat ovat muutenkin kireät ja asi­akkail­la alka­vat pyörimään sakot lop­puasi­akkaan suun­taan, mikäli toim­i­tuk­set myöhästyvät. Maine luotet­ta­vana toimit­ta­jana siinä menee.

    “Onnek­si” töi­den kysyn­tä hie­man tipahti, joten laitoimme työn­tek­i­jän lomau­tuk­selle, emmekä tehneet elet­täkään uusien töi­den etsimisek­si tai markki­noimisek­si. Muu­ta­man kuukau­den roiku­timme pakkolo­ma­l­la ja henkilö löysi uden työ­paikan. Har­voin työn­tek­i­jä ja työ­nan­ta­ja ovat kum­matkin yhtä aurinkoa, kun työn­tek­i­jä jät­tää irti­sanomisil­moituk­sen. Täl­lä ker­taa oli.

    Kyseinen henkilö oli niin huono työssään, että hänet olisi var­masti voin­ut irti­sanoa. Tilanne on tukala, jos ammat­ti­taito on siinä rajoil­la. Eikä aja­tus siitä, että täysin kelvot­tomak­si tun­net­tu tek­i­jä pitää lait­taa tekemään sitä täysin kelvo­ton­ta laat­ua asi­akkaille houkut­tele sekään.

    1. Suures­sa fir­mas­sa on myös varaa mak­saa irti­sanomisko­r­vaus lait­tomas­ta irti­sanomis­es­ta. On ihan tyyp­il­listä, että 6 kk lik­sa on pieni suru siitä, että epäpätevä kasa saadaan oves­ta ulos. Pienessä fir­mas­sa tähän ei ole mahdollisuutta.

  8. Jääkiekko­val­men­ta­ja on sikäli epä­tark­ka esimerk­ki, että teknis­es­ti val­men­ta­jan ”erot­ta­mi­nen” tarkoit­taa joko työvelvoit­teen päät­tymistä (=palk­ka juok­see) tai sopimuk­sen purkamista yhteis­es­ti sovit­tua ker­tako­r­vaus­ta vastaan.

  9. Minäkin kan­natan, mut­ta halu­an myös tois­puolisen lain — mikäli työtön huo­maa joutuneen­sa todel­la liemeen, ei ole oikeut­ta irti­sanoutua. TE-toimis­to ei hyväksy yhtään syytä, karenssia pukkaa. Mikäli yhtään tun­tuu epäi­lyt­tävältä ei työtön uskalla hakea paikkaa mikä saat­taisi ollakin ihan ok.

  10. Et olisi näin ollen puo­lus­tanut Ruotsin, Nor­jan, Tan­skan ja Sak­sankaan raken­neu­ud­is­tuk­sen esi­tyk­siä. Tan­skas­ta en tiedä, mut­ta muis­sa ko. ver­rokki­mais­sa raken­neu­ud­is­tus­ta tehti­in sosi­aalidemokraat­tien johdolla.

  11. Osmol­la on point­ti. Toki jotenkin tulee varmis­taa se, että mieli­v­al­ta omis­ta­ja-yrit­täjän ja työn­tek­i­jän välil­lä voidaan kohtu­ullis­taa. Vaik­ka työn­tek­i­jä olisi sopi­ma­ton työte­htävään­sä, uuden työ­paikan haku ja rekry­toin­tipros­es­si vie korkean suh­dan­teenkin aikana hel­posti 4–6 kuukaut­ta. Ja fak­ta on se, että työ­paikan vai­h­to ns. lennos­ta on huo­mat­tavasti helpom­paa kuin työttömyydestä.

    Ratkaisuna toimii reilu irti­sanomisko­r­vaus, joka on por­rastet­tu työn­tek­i­jän työ­suh­teen voimas­saoloaikaan eli pitkästä työ­suh­teesta pidem­pi lak­isääteinen kor­vaus, raam­i­na ehkä 3 ‑6 kk. Vas­taavasti työn­tek­i­jän omaa irti­sanomi­saikaa tulee piden­tää, jot­ta kor­vaa­va työn­tek­i­jä voidaan löytää tilalle ja kesken jäävät työt uudelleen organisoida.

    Tämä käytän­tö pois­taa kalli­it oikeuspros­es­sit, mut­ta tuo molem­mille osa­puo­lille jous­tavu­ut­ta ja turvaa.

  12. Kuten var­masti moni muukin on kom­men­toin­ut tai tulee kom­men­toimaan, niin se val­men­ta­ja on alun­perinkin palkat­tu määräa­jak­si ja saa yleen­sä koko määräaikansa palkan potkuista huoli­mat­ta. Eli ver­tailuko­htaa nor­mi­työelämään ei oikein ole.

    1. “Kuten var­masti moni muukin on kom­men­toin­ut tai tulee kom­men­toimaan, niin se val­men­ta­ja on alun­perinkin palkat­tu määräajaksi.”

      Ja mikähän mah­taa olla määräaikaisu­u­den peruste? Min­un mielestäni joukkue tarvit­see aina val­men­ta­jan. “Taval­lises­sa” työelämässä kyseessä olisi aihee­ton ketjut­ta­mi­nen, kos­ka val­men­ta­ja ei selvästikään sijaista yhtään ketään. Määräaikaisu­udelle ei näin ollen ole juuri mitään mui­ta perustei­ta kuin että henkilöstä täy­tyy päästä tarvit­taes­sa eroon.

  13. Minus­ta tässä on kyse vain kyyky­tyk­ses­tä. Työ­sopimus­lais­sa on jo mah­dol­lisu­us max 6 kk koeaikaan, jon­ka aikana on mah­dol­lista irti­sanoa ilman irti­sanomi­saikaa. Koeai­ka pitää vain muis­taa kir­joit­taa työ­sopimuk­seen. Jos ei 6kk aikana pysty näkemään ihmis­es­tä sopivu­ut­ta työhön, niin sit­ten on myös kat­sot­ta­va peiliin.

    Isois­sa yhtiöis­sä asia on kuten kir­joitit. Ihmis­resursse­ja on mah­dolista käsitel­lä monipuolisem­min kun siihen on omat ammat­ti­laiset. Kaikkea ei voi mekanisoi­da kun on kyse ihmis­es­tä. Etenkin pörssiy­htiöis­sä ei käytän­nössä enää ole “tois­taisek­si” syö­suhtei­ta. Työ­suh­teet pörssiy­htiöis­sä ovat määräaikaisia YT:eistä YT:siin. YT:eistä on tul­lut com­pe­tence man­age­mentin työkalu, mikä ei ollut alku­peräi­nen tarkoi­tus. Koulute­tut nuoret ovat fik­su­ja ja näkevät tämän. Olen pörssiy­htiössä töis­sä ja rekrymes­suil­la mon­et sanovat suo­raan tuon epä­var­muu­den ja YT ilmapi­irin vaikut­ta­van siihen, että eivät edes halua töi­hin pörssiy­htiöön, mikä on mielestäni aivan tervettä.

  14. Mitä ihmettä? Suomen Yrit­täjien tietoisen tai tiedosta­mat­toman vääris­te­lyn vielä ymmärtää, mut­ta että samaan syyl­listyy arvosta­mani blogistikin…

    Niin ammat­ti­taidot­to­muus, töistä selviämät­tömyys kuin työy­hteisöön sopeu­tu­mat­to­muus ovat irti­sanomis­pe­rustei­ta jo nykyisin.

    Pienis­sä yri­tyk­sis­sä kan­nat­taisi valit­tamisen sijaan opiskel­la työelämän perusteet.

  15. Val­men­ta­javer­taus vähän ehkä ontuu, mut­ta oikean­su­un­tainen ana­lyysi. Entä tämä kysymys?

    Jos yksinyrit­täjä palkkaa ensim­mäisen ulkop­uolisen, niin kumpi on todennäköisempää.
    a) Yrit­täjä potkii palkatun pois, vaik­ka on sopiva
    b) Yrit­täjä pyrkii palkkaa­maan myös toisen ulkopuolisen

    Hakeeko yrit­täjä kasvua vai mieli­hyvää potkuista?

  16. Eikö tätä riskiä varten ole ole­mas­sa kuukausien koeai­ka? Luulisi että 4–6 kuukau­den aikana jo onnis­tu­isi kädem­pikin yri­tys tai yksi­ty­isyrit­täjä huo­maa­maan että työn­tek­i­jä ei ole sopiva.

    1. Elämää on myös tuon koea­jan jäl­keen. Se miten ihmi­nen muuttuu/kasvaa ja halu­aa esim kehit­tyä omas­sa työelämässään, vaik­ka työ­nan­ta­ja kuin­ka pitäisi osaamisen kehit­tämistä yllä, on epä­var­ma tekijä.

  17. Min­ul­la on sel­l­ainen käsi­tys, että vain noin 1 % suo­ma­lai­sista yri­tyk­sistä jää tämän uud­is­tuk­sen ulkop­uolelle, joten mielestäni on harhaan­jo­htavaa puhua pienyri­tyk­sistä. Pienyri­tyk­siä omis­ta­neena, perus­ta­neena ja johta­neena ja pienyri­tyk­sis­sä töis­sä olleena tiedän senkin ettei irti­sanomien ole lainkaan niin vaikeaa kuin mitä Soin­in­vaara ja hal­li­tus anta­vat ymmärtää. Min­ul­la on asi­as­ta 50 vuo­den kokemus.

    1. Min­ul­la on sel­l­ainen käsi­tys, että vain noin 1 % suo­ma­lai­sista yri­tyk­sistä jää tämän uud­is­tuk­sen ulkopuolelle, 

      Etkö pidä esit­tämääsi tietoa lainkaan harhaan­jo­hta­vana? Olen­naista kai on, kuin­ka suuri osa palka­nsaa­jista työsken­telee pienyri­tyk­sis­sä. Suurim­mal­la osal­la suo­ma­laisia yri­tyk­siä ei ole yhtään työntekijää.

      1. Osmo Soin­in­vaara: Etkö pidä esit­tämääsi tietoa lainkaan harhaan­jo­hta­vana? Olen­naista kai on, kuin­ka suuri osa palka­nsaa­jista työsken­telee pienyri­tyk­sis­sä. Suurim­mal­la osal­la suo­ma­laisia yri­tyk­siä ei ole yhtään työntekijää.

        Tätäkin on tutkit­tu, suuri osa pienistäyri­tyk­sistä ei todel­lisu­udessa ole pieniä yri­tyk­siä vaan kone­sernin osia. 

        Hajot­ta­mal­la yri­tys kon­serniksi saadaan ker­ret­tyä suurten yri­tys­ten velvoitteita

      2. kaino:
        Val­men­ta­javer­taus vähän ehkä ontuu, mut­ta oikean­su­un­tainen ana­lyysi. Entä tämä kysymys?

        Jos yksinyrit­täjä palkkaa ensim­mäisen ulkop­uolisen, niin kumpi on todennäköisempää.
        a) Yrit­täjä potkii palkatun pois, vaik­ka on sopiva
        b) Yrit­täjä pyrkii palkkaa­maan myös toisen ulkopuolisen

        Hakeeko yrit­täjä kasvua vai mieli­hyvää potkuista?

        Moni yrit­täjä vain halu­aa käyt­tää val­taa ja kiristys­tä henkilön hallintaan.Kun yri­tyk­siä on n 360000 niin mon­en­laista nui­jaa mah­tuu yrittäjiinkin

        Liian van­ha: Tätäkin on tutkit­tu, suuri osa pienistäyri­tyk­sistä ei todel­lisu­udessa ole pieniä yri­tyk­siä vaan kone­sernin osia.

        Hajot­ta­mal­la yri­tys kon­serniksi saadaan ker­ret­tyä suurten yri­tys­ten velvoitteita

        Yri­tyk­siä on 366000 ja niistä alle 20 työn­tek­i­jän yri­tyk­siä n 347000 eli aika vähän jää yri­tyk­siä lain ulkop­uolelle. Henkilöstöä alle 120 hen­gen yri­tyk­sis­sä on vähän yli 500000 eli varsin suur­ta joukkoa heiken­nys koskee

      3. Henkilöstöä alle 120 hen­gen yri­tyk­sis­sä on vähän yli 500000 eli varsin suur­ta joukkoa heiken­nys koskee

        hal­li­tuk­sen kaavaile­ma raja oli siis 20 henkeä, ei 120. Ital­ias­sa raja on 10 henkeä.

      4. Osmo Soin­in­vaara: Etkö pidä esit­tämääsi tietoa lainkaan harhaan­jo­hta­vana? Olen­naista kai on, kuin­ka suuri osa palka­nsaa­jista työsken­telee pienyri­tyk­sis­sä. Suurim­mal­la osal­la suo­ma­laisia yri­tyk­siä ei ole yhtään työntekijää.

        Nuo hal­li­tuk­sen tarkoit­ta­mat pienyri­tyk­set työl­listävät n. 500 000 henkilöä. Minus­ta kyl­lä olen­nais­in­ta on se kuin­ka suurelle osalle työanan­ta­jista nyt annetaan helpo­tuk­sia irti­sanomisi­in ja mah­dol­lisu­udet ketju­tuk­si­in. Kun se luku on jotain 97 — 99 % niin ei voi­da puhua kovin pien­estä asi­as­ta, vaik­ka pienyri­tyk­sistä puhutaankin. Pelkään pahoin että tässä on tarkoi­tus ava­ta ovet smana mallin viemeiselle suuryri­tyk­si­in, joi­ta Suomes­sa on n. 590 kpl. Suuryri­tyk­sik­si kat­so­taan yli 250 henkilöä työl­listävät yrityjkset.

      5. Nuo hal­li­tuk­sen tarkoit­ta­mat pienyri­tyk­set työl­listävät n. 500 000 henkilöä. 

        En jak­sa nyt etsiä oikeaa lukua tilas­toista, mut­ta olen jkseenin var­ma, että tuo sin­un tietosi on väärä. Kyse on siis alle 20 hen­gen yrityksistä.

      6. Osmo Soin­in­vaara: En jak­sa nyt etsiä oikeaa lukua tilas­toista, mut­ta olen jkseenin var­ma, että tuo sin­un tietosi on väärä. Kyse on siis alle 20 hen­gen yrityksistä.

        Tilas­tokeskuk­sen sivuil­ta selviää 0–4 /251 925/// 5… 9/ 123 091/// 10… 19 /135 054

      7. Liian van­ha. Piti puhua siitä, kuin­ka mon­s­ta palk­ab­n­saa­jaa nois­sa yri­tyk­sis­sä on. Esit­tämis­säsi luvuis­sa on lähin­nä yrittäjiä.

      8. Osmo Soin­in­vaara:
        Liian van­ha. Piti puhua siitä, kuin­ka mon­s­ta palk­ab­n­saa­jaa nois­sa yri­tyk­sis­sä on. Esit­tämis­säsi luvuis­sa on lähin­nä yrittäjiä.

        Voiko 19 hen­gen yri­tyk­sessä olla töis­sä vain yrit­täjiä ? Yksinyrit­täjiä ovat mm lääkärit ja lakimiehet, joil­la ei ole tarkoi­tuskaan palkata ketään vaan kiertää veroja

      9. Liian van­ha: Voiko 19 hen­gen yri­tyk­sessä olla töis­sä vain yrittäjiä ?

        Tässä ketjus­sa annet­tu­jen luku­jen perus­teel­la nois­sa alle 20 hen­gen yri­tyk­sis­sä on keskimäärin töis­sä alle 2 ihmistä. Näin ollen vähin­tään yli puo­let niistä on yrit­täjiä olet­taen, että jokaises­sa yri­tyk­sessä on vähin­tään yksi yrit­täjä töis­sä (ja todel­lisu­udessa keskimäärin lie­nee enemmän).

      10. Liian van­ha: Voiko 19 hen­gen yri­tyk­sessä olla töis­sä vain yrittäjiä ?

        Jos yri­tyk­siä on 350 000 ja henkilöstöä niis­sä 500 000, niin kai siel­lä nyt jokunen yrit­täjäkin on seassa? 

        Jotenkin on vaikea kuvitel­la että Suomen pienyri­tyk­sistä noin 26 000 kap­palet­ta olisi juuri 19 työn­tek­i­jää + yrit­täjä ja sit­ten kaik­ki lop­ut noin 320 000 fir­maa oli­si­vatkin puh­tai­ta pöytälaatikkofir­maa, jois­sa ei ole työn­tek­i­jöitä eikä yrittäjiä. 

        Kuinka­han mon­es­sa yri­tyk­sessä työsken­telee use­ampi kuin yksi yrit­täjä? Ei jokainen yri­tys ole yhden yrit­täjän yritys.

      11. Osmo Soin­in­vaara: En jak­sa nyt etsiä oikeaa lukua tilas­toista, mut­ta olen jkseenin var­ma, että tuo sin­un tietosi on väärä. Kyse on siis alle 20 hen­gen yrityksistä.

        Tieto löy­tyy suo­raan tilas­toista ja se on hyvin luotett­ta­va. Itse hain tiedon Suomen yrit­täjien sivuil­ta, muut ovat hak­e­neet suo­raan Tilas­tokeskuk­sen sivuil­ta. Olen siis jok­seenkin var­ma että tietoni on oikea. 97,4 % työ­nan­ta­jista ja 500 000 työn­tek­i­jää. Hyvää jatkoa.

      12. Olen siis jok­seenkin var­ma että tietoni on oikea. 97,4 % työ­nan­ta­jista ja 500 000 työn­tek­i­jää. Hyvää jatkoa.

        Taisit laske mukaan nois­sa yri­tyk­sis­sä toimi­vat yrit­täjät ja hei­dän per­heen­jäse­nen­sä. Pelkäät yrit­täjän irti­sanovan itsensä.Piti puhua palkansaajista. 

      13. Osmo Soin­in­vaara: En jak­sa nyt etsiä oikeaa lukua tilas­toista, mut­ta olen jkseenin var­ma, että tuo sin­un tietosi on väärä. Kyse on siis alle 20 hen­gen yrityksistä.

        Alle 20 hen­gen fir­moissa näyt­täisi ole­van henkilöstöä noin 500 000, mut­ta siinähän on myös yrit­täjät mukana. Alle 20 hen­gen yri­tyk­siä on noin 350 000. 

        Työ­sopimuk­sel­la ole­via työn­tek­i­jöitä tuskin on ainakaan enem­pää kuin puo­let tuos­ta 500 000 määrästä, mut­ta yli 150 000. Haaruk­ka pyöri­nee siinä 150 000 — 250 000 välissä.

        Tilas­tot löy­tyvät täältä:
        https://www.tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_yritykset.html

      14. Sylt­ty: Alle 20 hen­gen fir­moissa näyt­täisi ole­van henkilöstöä noin 500 000, mut­ta siinähän on myös yrit­täjät mukana. Alle 20 hen­gen yri­tyk­siä onnoin 350 000. 

        Työ­sopimuk­sel­la ole­via työn­tek­i­jöitä tuskin on ainakaan enem­pää kuin puo­let tuos­ta 500 000 määrästä, mut­ta yli 150 000. Haaruk­ka pyöri­nee siinä 150 000 – 250 000 välissä.

        Eikös noista lukemista pitäisi pystyä suo­raan sanomaan, että nois­sa yri­tyk­sis­sä on henkilöstönä vähin­tään 350 000 yrit­täjää, eli yksi per yri­tys? Toden­näköis­es­ti aika isos­sa osas­sa on use­ampikin yrit­täjäk­si määriteltävä henkilö, ainakin star­tupit ja per­heyri­tyk­set ovat tyyp­il­lis­es­ti tällaisia.

        Eli varsi­nais­ten työn­tek­i­jöi­den osalta 150 000 on ylära­ja, ja toden­näköis­es­ti todel­li­nen lukumäärä on selvästi alle 100 000.

      15. arkkite­hti: Eikös noista lukemista pitäisi pystyä suo­raan sanomaan, että nois­sa yri­tyk­sis­sä on henkilöstönä vähin­tään 350 000 yrit­täjää, eli yksi per yritys? 

        Jooh tuli aja­tusvirhe kun jotenkin kiep­sautin nuo luvut päässäni nurinpäin.

      16. Osmo Soin­in­vaara: En jak­sa nyt etsiä oikeaa lukua tilas­toista, mut­ta olen jkseenin var­ma, että tuo sin­un tietosi on väärä. Kyse on siis alle 20 hen­gen yrityksistä.

        Tilas­tokeskuk­sen mukaan (2016, tuor­ein tieto) työn­tek­i­jöitä alle 20 hen­gen yri­tyk­sis­sä oli yhteen­sä 510070.

        http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__yri__yrti/statfin_yrti_pxt_004.px/table/tableViewLayout2/?rxid=2f680165-8ac2-46f3-b03e-29adbb689f85

  18. Ihan vaan vinkkinä, pienis­säkin yri­tyk­sis­sä on käytössä koeai­ka, jon­ka tämä hal­li­tus nos­ti kuu­teen kuukau­teen. Sinä aikana on mah­dol­lista puolin jos toisinkin päät­tää kyseinen työ­suhde ilman mainit­tavaa syytä. Jos puo­lessa vuodessa ei huo­maa, sopi­iko tyyp­pi porukkaan vai ei, niin ehkä kan­nat­taa miet­tiä mui­ta ratkaisu­ja. Pienyri­tyk­sen ver­taami­nen jääkiekko­joukkueeseen — no ei ehkä ihan onnis­tunein veto, kos­ka harvem­min se pikku­fir­ma valkkua ottaa, vaan pelaajan…

  19. Näin se on. Asia on melko yksinker­tainen. Irti­sanomis­suo­ja on iso rasite kaikille. Myös työssään itkukurkus­sa roikkuville epä­suorit­ta­jille se on loukku. Tilanne pitäisi kään­tää päälaelleen: työ­nan­ta­jat laitet­ta­va kil­paile­maan työvoimas­ta. Huonot työ­nan­ta­jat kuolkoot pois kun kukaan ei suos­tu niihin men­emään töihin.

    1. Ros­mo:
      Näin se on. Asia on melko yksinker­tainen. Irti­sanomis­suo­ja on iso rasite kaikille. Myös työssään itkukurkus­sa roikkuville epä­suorit­ta­jille se on loukku. Tilanne pitäisi kään­tää päälaelleen: työ­nan­ta­jat laitet­ta­va kil­paile­maan työvoimas­ta. Huonot työ­nan­ta­jat kuolkoot pois kun kukaan ei suos­tu niihin men­emään töihin.

      Ei tule tapah­tu­maan uus­lib­er­aalia talous­poli­ti­ikkaa har­joit­tavas­sa maas­sa. Kil­pailu työvoimas­ta on pahin paina­jainen, jon­ka uus­lib­er­aali voi nähdä.

  20. Tämän parem­min ei tilan­net­ta voi kiteyt­tää; kiitos!
    Tässä tilanteessa yri­tys palkkaa työvoimaa, kun ei enää mitenkään selvitä ilman lisäväkeä — tai pysyy tarkoituk­sel­lis­es­ti pienenä, kasvun tuo­ma lisähyvä ei vas­taa huonon rekry­toin­nin riskiä. Aja­tus voisi kulkea niinkin, että lisähenkilön voi ottaa ihan vaan nähdäk­seen, helpot­tuuko arki ja syn­tyykö pitem­män päälle lisämyyntiä.

  21. Aihe on keskustelemisen arvoinen, mut­ta osaamisalueen ulkop­uolelta valit­tu esimerk­ki meni täysin pieleen. Val­men­ta­jat (ja pelaa­jat) työsken­televät aina määräaikaisel­la sopimuk­sel­la, ja potku­jen jäl­keen val­men­ta­ja saa joko täy­den jäl­jel­lä ole­van palkan tai sit­ten sovitel­lun könt­täko­r­vauk­sen, jos halu­aa vapau­den ottaa uusi työ vas­taan ennen sopimuk­sen päät­tymistä. Ammat­tiurheilus­sa ei siis ole oikeut­ta lakkaut­taa palka­n­mak­su huonon suorituk­sen takia, niin kuin näytät kuvit­tel­e­van. Tämä on myös kohtu­ullista, kun muis­te­taan että urheilus­sa on automaat­tis­es­ti aina enem­män häviäjiä kuin voit­ta­jia. Ero nor­maali­in työelämään on vain siinä, että sopimuk­set voidaan tehdä määräaikaisi­na ilman ihmeem­piä erityisperusteluja.

    1. Val­men­ta­jat (ja pelaa­jat) työsken­televät aina määräaikaisel­la sopimuksella, 

      Ja kujn määräaikaista sopimus­ta on jatket­tu kolme ker­taa, se muut­tuu automaat­tis­es­ti pysyväksi?

      1. Osmo Soin­in­vaara: Ja kujn määräaikaista sopimus­ta on jatket­tu kolme ker­taa, se muut­tuu automaat­tis­es­ti pysyväksi?

        No ei, “aina” tarkoit­taa “aina”. Olisi toki hupaisaa, jos oikeu­sis­tu­in toteaisi, että ketjutet­tu­jen sopimusten perus­teel­la jääkiekkoil­i­ja onkin tosi­asi­as­sa tois­taisek­si voimas­sa olevas­sa työ­suh­teessa ja oikeutet­tu pelaa­maan liigas­sa 68-vuo­ti­aak­si. Toinen oleelli­nen ero nor­maalis­sa työelämässä sovel­let­tui­hin käytän­töi­hin on se, että määräaikaiset sopimuk­set ovat myös käytän­nössä työn­tek­i­jää sitovia, eli varsinkaan kesken kau­den val­men­ta­ja tai pelaa­ja ei voi irti­sanoutua ja hypätä parem­min mak­savaan joukkueeseen, mikä nyt yleen­sä onnis­tuu muil­la aloil­la. Joka tapauk­ses­sa tämä ver­tailu jääkiekko­val­men­ta­ji­in on epäon­nis­tunut ja pelkästään häm­men­tää varsi­naista keskustelun aihetta.
        Esimerk­ki verkkokaup­pakoodarista on sekin huono, kos­ka verkkokaup­pa­to­teu­tuk­sen saa paljon helpom­min ja riskit­tömäm­min ostet­tua palvelu­na, ja jos siihen vält­tämät­tä halu­aisi palkata oman tek­i­jän, niin kyseessä olisi pro­jek­ti johon voi hyvin soveltaa määräaikaisu­u­den perusteita.

        Oletko muuten yleen­säkin sitä mieltä, että yri­tys­ten ja varsinkin pien­ten yri­tys­ten pitäisi saa­da yhteiskun­nan toimes­ta vapau­tus tekemistään virheistä? Jos esimerkik­si urakka­sopimus osoit­tau­tuu kan­nat­ta­mat­tomak­si, niin sen voisi purkaa ilmoit­ta­mal­la “sori, ei nyt oikein suju”? Jos et, niin mik­si sit­ten rekry­toin­nis­sa yrit­täjäl­lä ei saisi olla minkään­laista riskiä omas­ta valin­nas­taan? Se on yri­tyk­sen osaamista siinä mis­sä muukin liike­toim­inta, ja kil­pailu­ti­lanteessa markki­na­t­aloudessa osaamisel­la pitääkin olla vaiku­tus­ta menestykseen.

      2. On kyl­lä ihmeel­listä väärinymmärtämistä taas niin että hohhoijakkaa.

        Sinivihreä: Olisi toki hupaisaa, jos oikeu­sis­tu­in toteaisi, että ketjutet­tu­jen sopimusten perus­teel­la jääkiekkoil­i­ja onkin tosi­asi­as­sa tois­taisek­si voimas­sa olevas­sa työsuhteessa 

        nini olisi, mut­ta mikä oikeasti on peruste määräaikaisuudelle?

        Min­un näke­myk­seni mukaan jääkiekko­joukkue tarvit­see kaud­es­ta toiseen ainakin yhden val­men­ta­jan ja tarvit­ta­vat ken­täl­liset pelaa­jia sekä maali­vahdin ja varaveskarin. 

        Mil­lä perus­teel­la nämä *kaik­ki* ovat määräaikaisel­la sopimuk­sel­la kun tarve on käytän­nössä vak­i­tu­inen? Ain­oa jär­jelli­nen peruste määräaikaisu­udelle on, että tarvit­taes­sa miehistä täy­tyy päästä eroon ja palkka­neu­vot­teluis­sa pitää voi­da liikkua kumpaankin suun­taan. Nämä peruste­lut eivät kel­paa taval­lisen työelämän puolella.

      3. Osmo Soin­in­vaara: Ja kujn määräaikaista sopimus­ta on jatket­tu kolme ker­taa, se muut­tuu automaat­tis­es­ti pysyväksi?

        Henkilön voi aina vai­h­taa eli kun määräaikainen sop­pri lop­puu niin tilalle tulee uusi.Lailla tähdätään saman keinot­telu­un kuin on työkok­ieluis­sa ja palkkat­ue­tus­sa työssä. Aloit­tel­e­valle määräaikaiselle aloit­teli­jalle kun voidaan mak­saa tessin min­i­mi joka on n 50 % täydestä

      4. Liian van­ha: Henkilön voi aina vai­h­taa eli kun määräaikainen sop­pri lop­puu niin tilalle tulee uusi

        Jos näin on, minkä ihmeen takia siitä nousi hirveä meteli kun hal­li­tus aikoi helpot­taa määräaikaisuuk­sien solmimista? Mik­si oppo­si­tio nos­taa suuren haloon asi­as­ta joka sin­un mukaasi jo ihan selvä peli?

  22. Rohke­nen epäil­lä jääkiekkko­joukkueen val­men­ta­jan irti­sanomisia. Eivätköhän nämä työ-/val­men­nus­suh­teet pää­ty osa­puolten välisel­lä sopimuk­sel­la, ei irtisanomisella.

  23. Juuri näin. Yksi asia jota ei ole mainit­tu on teknolo­gian aiheut­ta­ma muu­tos työ­tapoi­hin ja pros­es­sei­hin. Toiset omak­su­vat uudet tieto­jär­jestelmät ja työka­lut nopeasti, toisille ei tun­nu riit­tävän mikään koulutus. 

    Esimerkik­si edelleen nähdään niitä tek­i­jöitä, jot­ka tulosta­vat kaiken tai jopa niitä jot­ka eivät osaa käyt­tää edes sähkö­pos­tia. Jos koeai­ka oli ja meni ‑90-luvul­la, se ei paljoa auta. Ja jos nämä ihmiset vain tule­vat ajois­sa paikalle eivätkä syyl­listy sään­tö­jen rikkomiseen, työ­nan­ta­jal­la ei ole pahem­min keino­ja. Jollekin kek­sii vielä jotain tekemistä, mut­ta jos henkilöitä on use­ampi, se alkaa aiheut­taa ongelmia. Tuot­tavu­us ei kehi­ty, työt eivät jakaudu reilusti ja ilmapi­iri alkaa kiristyä.

  24. Mikä paras­ta, tämä tehti­in nousukaudel­la. Myös yleis­si­tovu­ud­es­ta luop­umi­nen pitäisi tehdä nyt, niin hai­tat jäi­sivät minimiin.

  25. Jääkiekko­joukkueen val­men­ta­ja on kyl­lä mah­dol­lisim­man huono esimerk­ki. Sopimuk­set ovat räätälöi­tyjä ja tuskin palka­n­mak­su lop­puu kah­den viikon — kuukau­den päästä!

    Ainakaan kymme­nen vuot­ta sit­ten irti­sanomi­nen ei ollut ylivoimaisen vaikeaa, en usko, että lait ja sopimuk­set ovat siitä paljonkaan muuttuneet!

  26. Mut­ta val­men­ta­ja ei saakaan asun­to­lainaa … jos AY-liik­keen argu­men­toin­ti­in on uskomi­nen. Eli pankista ei voi heikäläis­ten mukaan saa­da lainaa, jos työ­suhde ei ole pysyvä. Toisaal­ta, mikä työ­suhde nyt on pysyvä nykyaikaan, joten ilmeis­es­ti kukaan ei saa enää asun­to­lainaa pait­si ehkä jotkut virkamiehet.

    Ton argu­mentin, joka vielä tun­tui ole­van ihan keskeisimpiä, surkeus ker­too, että todel­lis­ten syi­den täy­tyy olla ihan mui­ta. Usien AY-liik­keessä men­nään äänekkäim­män änkyrä­jen­gin mielip­i­teen mukaan.

    Toinen argu­ment­ti oli ainakin PAMin puheen­jo­hta­jal­la, että on van­hanaikaista antaa potku­ja. Pitäisi men­nä uusien johtamisop­pi­en mukaan, jois­sa siis ilmeis­es­ti huonoa työn­tek­i­jää yritetään kehua paran­ta­maan panos­taan. Kunnes konkurssi kor­jaa, ilmeis­es­ti. Pienen, parin työn­tek­i­jän fir­man voi oikeasti viedä yksi surkea työn­tek­i­jä konkurssi­in, jos oikein huonos­ti käy.

  27. Täysin tot­ta. Kuin­ka paljon irti­sanomis­suo­jaa tosin pitää ja voi lieven­tää ennen kuin röyhkeim­mät työ­nan­ta­jat käyt­tävät mah­dol­lisu­ut­ta hyödyk­seen ihan muista syistä kuin tässä on esitet­ty ja kään­tävät siis kokon­aisu­u­den kielteiseksi?

    1. Pekka T.:
      Täysin tot­ta. Kuin­ka paljon irti­sanomis­suo­jaa tosin pitää ja voi lieven­tää ennen kuin röyhkeim­mät työ­nan­ta­jat käyt­tävät mah­dol­lisu­ut­ta hyödyk­seen ihan muista syistä kuin tässä on esitet­ty ja kään­tävät siis kokon­aisu­u­den kielteiseksi?

      Huo­mat­ta­va osa työ­nan­ta­jista käyt­tää jo nyt nol­la­sopimuk­sia ja määräaikaisuuk­sia väärin, turha kuvitel­la ettei löy­sem­pää irti­sanomis­suo­jaa hyö­dyn­net­täisi aivan samal­la tavalla.

      1. Fidel: Huo­mat­ta­va osa työ­nan­ta­jista käyt­tää jo nyt nol­la­sopimuk­sia ja määräaikaisuuk­sia väärin, turha kuvitel­la ettei löy­sem­pää irti­sanomis­suo­jaa hyö­dyn­net­täisi aivan samal­la tavalla.

        Aina on niitä, niin työ­nan­ta­jia kuin ‑tek­i­jöitäkin, jot­ka käyt­tävät jär­jestelmää väärin. Jär­jestelmää kehitet­täessä ei kan­na­ta kuitenkaan antaa ääripäille liikaa pain­oa, vaan kat­soa kokonaisuutta.

      2. Fidel: Huo­mat­ta­va osa työ­nan­ta­jista käyt­tää jo nyt nol­la­sopimuk­sia ja määräaikaisuuk­sia väärin, turha kuvitel­la ettei löy­sem­pää irti­sanomis­suo­jaa hyö­dyn­net­täisi aivan samal­la tavalla.

        Jos irti­sanomi­nen olisi kyllin help­poa, ei olisi saman­laista tarvet­ta käyt­tää nol­latun­ti­sopimuk­sia tai määräaikaisuuk­sia siihen.

  28. Toiv­ot­tavasti moni oppo­si­tiopoli­itikko ja ay-akti­ivi luk­isi tämän Soin­in­vaaran kirjoituksen.
    Tässä oli todel­la hyvin kiteytet­ty tuo irti­sanomisen helpo­tuk­sen syyt.

    1. Ay-akti­iv­ina olisin toivonut Soin­in­vaaran oppi­neen työelämän alkeet ennen kir­joituk­sen aloit­tamista. — Ei jatkoon.

  29. Mihin tässä nyt uno­h­tui se nor­maali työ­sopimuk­seen liit­tyvä use­an kuukau­den koeai­ka? Eikö juuri sen tarkoi­tus ole estää ammat­ti­taidot­tomien “val­men­ta­jien” rekry­toin­ti? On kyl­lä fir­man rekry­toi­jas­sa vikaa, jos val­in­tapros­essin läpäis­syt hak­i­ja onnis­tuu vielä keplot­tele­maan kuukausien koea­jankin läpi ja vas­ta tämän jäl­keen huo­mataan ettei tämä oikeas­t­aan osaakaan yhtään mitään. 

    Entä työn­tek­i­jän oma ammat­tiylpeys – jos pomo ja muu poruk­ka koko ajan antaa ymmärtää, ettei työn­tek­i­jän osaami­nen riitä eikä edes lisäk­oulu­tus toisi paran­nus­ta asi­aan, niin en ymmär­rä kuin­ka masok­isti pitää olla että vielä tuon jäl­keen jää roikku­maan moko­maan paikkaan. Maail­ma on täyn­nä hyviä työ­paikko­ja joista vali­ta (olet­taen että paras­ta-ennen-pvm. on kaukana edessä).

  30. Aika hyvin saa nyky­isin irti­sanoa, mut­ta ei ihan vielä sil­lä perus­teel­la että pärstä har­mit­taa, sitähän tässä nyt Soin­in­vaara ilmeis­es­ti hakee. 

    Näitä sopivu­u­songelmia varten­han on nimeno­maan koeai­ka ja sen jatkami­nen epä­selvis­sä tapauksissa.

    Lisäk­si laki sanoo mon­en muun rel­e­van­tin syyn lisäk­si irti­sanomis­es­ta että esim. työn­tek­i­jästä johtu­vana tai hänen henkilöön­sä liit­tyvänä asial­lise­na ja paina­vana irti­sanomis­pe­rus­teena voidaan pitää työ­sopimuk­ses­ta tai laista johtu­vien, työ­suh­teeseen olen­nais­es­ti vaikut­tavien velvoit­tei­den vakavaa rikkomista tai laimin­lyön­tiä sekä sel­l­ais­ten työn­tek­i­jän henkilöön liit­tyvien työn­tekoedel­ly­tys­ten olen­naista muut­tumista, joiden vuok­si työn­tek­i­jä ei enää kykene selviy­tymään työtehtävistään.

    Täl­laisi­na syinä voivat olla esimerkiksi 

    - työte­htävien tekemät­tä jät­tämi­nen tai niiden tekem­i­nen puut­teel­lis­es­ti tai huolimattomasti

    - lojali­teet­tivelvol­lisuuk­sien rikkomi­nen (liike- ja ammat­ti­salaisu­udet, kil­pailukiel­to jne.) 

    - perus­tee­ton työstä kieltäytyminen
    luva­ton pois­sao­lo tai työaiko­jen nou­dat­ta­mat­ta jättäminen

    - epäasialli­nen käyt­täy­tymi­nen työ­nan­ta­jaa tai asi­akkai­ta kohtaan

    -sel­l­ainen vapaa-ajal­la tapah­tunut toim­inta, joka vakavasti hor­jut­taa osa­puolten välistä luottamussuhdetta

    Lisää aiheesta: https://www.työsopimuslaki.fi/tietoa/irtisanominen/

    1. Laki ei kuitenkaan ilmeis­es­ti sal­li irti­san­omista sil­lä perus­teel­la, että työn­tek­i­jä ei ole kyllin tehokas (tai että joku toinen olisi tehokkaampi)?

      1. Ossi Sare­so­ja:
        Laki ei kuitenkaan ilmeis­es­ti sal­li irti­san­omista sil­lä perus­teel­la, että työn­tek­i­jä ei ole kyllin tehokas (tai että joku toinen olisi tehokkaampi)?

        Ei sal­li.

        Tässä on aika selvä keis­si, muut myyjät ovat tehneet keskimäärin 50% kovem­paa tulosta, mut­ta se ei irtisanomisperusteeksi:

        “KKO: Gigant­ti ei saanut irti­sanoa myyjää huonon myyn­tikat­teen vuoksi”

        http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014122218948880_uu.shtml

        ————————————————————————————-

        Tuos­ta uutis­es­ta tosin ei selviä, onko myyjä ollut tappiollinen.

      2. Sylt­ty: Ei salli.

        Tässä on aika selvä keis­si, muut myyjät ovat tehneet keskimäärin 50% kovem­paa tulosta, mut­ta se ei irtisanomisperusteeksi:

        “KKO: Gigant­ti ei saanut irti­sanoa myyjää huonon myyn­tikat­teen vuoksi”

        http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014122218948880_uu.shtml

        ————————————————————————————-

        Tuos­ta uutis­es­ta tosin ei selviä, onko myyjä ollut tappiollinen.

        selviäähän että oli tehnyt katet­ta. Noil­la volyymeil­la lie­nee +- nol­lan seu­tuvil­la. Toi keis­si kuvaa mikä suomes­sa on ongel­ma. Työn­tek­i­jä ei selkeästi selviä työte­htävistään vaik­ka annet­tu tavoite on todis­tet­tavisti saavutet­tavis­sa ja silt­pi ei sais antaa potkuja…

  31. Kukaan ei ker­tonut Osmolle, että urheiluseu­ro­jen sop­par­it on määräaikaisia?

  32. Ja val­men­ta­jista vielä. Ei se lop­putili kesken kau­den lope­ta palka­n­mak­su­velvoitet­ta, vaik­ka työvelvoite päät­tyykin. Palk­ka mak­se­taan sopimuk­sen loppuun.

    Eikä se ole mitenkään poikkeuk­sel­lista. Mon­es­sa hom­mas­sa jos tulee ilmi, että olet käynyt aidan takana, niin työt lop­pui juuri sil­lä het­kel­lä. Palka­n­mak­sun katkaisuai­ka kat­so­taan sit­ten pykälistä. Jo joku pari­ton­nia kuus­sa tien­aa­va autokaup­pias saa palkan koti­in, jos on siir­tymässä seuraavalle

  33. Työntekijät(järjestöt) ja työ­nan­ta­jat eivät mak­sa täysin työt­tömyy­den kus­tan­nuk­sia, jos­ta seu­raa, kansan­talouden kannal­ta, ylim­i­toite­tut palkka­sopimuk­set. Tämä on tiedet­ty pitkään ja on myös tiedet­ty, että help­po irti­sanomi­nen tuot­taa korkeam­man työl­lisyysas­teen. Olisi muis­tet­ta­va, että työn­tek­i­jäjär­jestöt ovat nimen­sä mukaises­ti aja­mas­sa työtek­i­jöi­den etua, ei kansantalouden.

  34. Yri­tys­ten varovaisu­us ja mon­enker­tainen hark­in­ta rekry­toin­nis­sa on luonut alus­taa vuokrafir­moille. Tosin yleen­sä kalli­im­min kus­tan­nuksin kuin omas­sa palkkauksessa.
    Pienem­mille yri­tyk­sille vuokrafir­man kus­tan­nus saat­taa olla myös liian iso rasite.
    Jos pien­tenyri­tys­ten (etenkin yksinyrit­täjien) työ­sopimuse­hdot oli­si­vat väl­jem­mät, vuokrafi­mo­jen busi­ness ohen­tu­isi, ehkei kokon­aan häviäisi (isois­sa tilanne on toinen)?
    On näyt­töä siitä, että koea­jal­lakaik­ki ovat extra-ahk­e­ria ja aikaansaavia, mut­ta koea­jan jäl­keen tilanne muut­tuu ja alkaa olla kaiken­laista kränää, heti lisää lik­saa, valikoivaa tekemistä ja ital­ialais-tyyp­pistä työ­tah­tia! Mä en tiedä mis­tään mitään, mä olen vaan tääl­lä töis­sä — ment­tal­i­teet­ti iskee!
    Toiv­ot­tavasti hal­li­tus säätää pikaises­ti Odenkin kan­nat­ta­man lain voimaan?
    Kun­non työhaluiselle ja tehtävän­sä osaavalle laista ei ole mitään hait­taa ja pelkoa, kukaan­han ei tarkoituk­sel­la palkkaa ja heti irtisano!

  35. Oli­pa mah­dol­lisim­man huono esimerk­ki, kas kun et puhunut toim­i­tusjo­hta­jas­ta. Ja mainit­se­mat­ta jäi kuu­den kuukau­den koeai­ka, jon­ka aikana kyl­lä pienikin yri­tys huo­mas, sopi­iko henkilö tehtävään. Sen jäl­keenkin voidaan irti­sanoa henkilöön perus­tu­vin syin, esimerkik­si työte­htävien laimin­lyön­nin, työstä kieltäy­tymisen tai luvat­tomien pois­saolo­jen vuok­si, tai jos edel­ly­tyk­set työn suorit­tamiseen ovat menneet.

    1. Oli­pa mah­dol­lisim­man huono esimerk­ki, kas kun et puhunut toimitusjohtajasta. 

      Jäijkö ymmärtämät­tä, että yritin kuva­ta tialnnet­ta, jos­sa pienen yri­tyk­sen avain­henkilö osoit­tau­tuu huonokasi valin­naksi. Olete­taan vaik­ka, wet­tä yri­tyk­seen on palkat­tu tietoko­nenort­ti pystyt­tämään ja hoita­maan yri­tyk­sen net­tikaup­paa ja sit­ten käykin ilmi, ettei siitä tule mitään. Se vas­taa aika paljon val­men­ta­jan otteen kir­poamista. Val­men­ta­jan kohdal­la pidämme hyväksyt­tävänä, ettei hän­tä tämä irti­sanomat­to­muus voi koskea, mut­ta on täl­laisia avain­te­htäviä muitakin. Iso yri­tys voi kek­siä muu­ta tekemistä, pienessä niitä ei ole. Sik­si mon­es­sa maas­sa pienyri­tyk­sten kohdal­la irtanomi­nen on halpom­paa kuin suurten.
      Avio­erot tapah­tu­vat yleisim­min seit­semän voden kulut­tua. Kuu­den kuukau­den koeai­ka ei näytä riit­tävän siinäkään.

      1. Myös avio­erossa on kuu­den kuukau­den harkinta-aika.

  36. Sen ver­ran täy­tyy opas­taa kir­joit­ta­jaa, että ver­taus “jääkiekko­val­men­ta­jaan” ei oikein sovel­lu tähän yhtey­teen. Asia on nimit­täin niin, että jokainen(arvonsa tun­te­va) valmentaja(lajista riip­pumat­ta) lisää sopimuk­seen­sa pykälän jos­sa potku­jen sattues­sa palk­ka juok­see sopimuskau­den loppuun.so. “Palk­ka pitää mak­saa, vaik­ka työ­suori­tus­ta ei tosi­asi­as­sa ole” Samoin kuin nuo muutkin esimerk­it” virhe rekry­toin­neista” ontu­vat. Jos/kun yri­tys palkaa nörtin tai siivoo­jan, niin yleis­es­ti ottaen kaikil­la on kol­men-neljän kuukau­den koeai­ka, jon­ka aikana luulisi selviävän se, että suo­ri­u­tuuko pes­tat­tu per­soon­aa töistään vai ei.Sikäli siis nuo maalatut kauhuku­vat irti­sanomisen vaikeud­es­ta, ovat liioiteltuja.

    1. Siivoo­jan palkkaamises­sa var­maankin voi nähdä siitä siivousjäl­jestä sen kuu­den kuukau­den ajal­ta, että onnis­tuuko vai ei, mut­ta entä kun yri­tyk­seen palkataan se ensim­mäi­nen nört­ti, jon­ka kood­in toimivu­ut­ta ei voi tarkas­taa kukaan muu fir­man työn­tek­i­jöistä, kos­ka kukaan muu ei ymmär­rä koodaamis­es­ta yhtään mitään? Tämä kuusi kuukaut­ta tun­tuu pitkältä ajal­ta, mut­ta pienessä yri­tyk­sessä jotain spe­sife­jä asiantun­ti­joi­ta palkates­sa on hyvinkin mah­dol­lista, että siitä kuud­es­ta kuukaud­es­ta selvitään opiskele­mal­la uuden talon tapo­ja. Kun aika sit­ten tulee ruve­ta tuot­ta­maan sitä oman erikoisalansa lop­putuot­tei­ta voi työan­ta­jalle jäädäkin mustapekka käteen, kos­ka kaveri ei syys­tä tai tois­es­ta pystykään tuot­ta­maan joko ollenkaan tai sit­ten toiv­o­tul­la tavalla.

      On mielestäni todel­la kohtu­u­ton­ta vaa­tia alle 10 työn­tek­i­jää sisältävän yri­tyk­sen perus­ta­jal­ta, että hän pystyy arvioimaan aivan kaiken täy­del­lis­es­ti rekry­toidessaan ihmisiä, joiden osaami­nen on aivan muu­ta kuin mitä itse osaa (aika tyyp­illi­nen tilanne, kos­ka yrit­täjä toden­näköis­es­ti tek­isi itse, jos hän osaisi), kun isotkin kon­ser­nit joil­la on vain ja ain­oas­taan rekry­toin­ti­in keskit­tyviä työn­tek­i­jöitä tekevät virherekry­toin­te­ja koko ajan.

  37. Öh.. ehkä huonoin kir­joi­tus Odelta koskaan (en minäkään tätä hal­li­tus­ta osaisi puo­lus­taa). Ymmär­rän hyvin ettei Ode tiedä kovin paljon jääkiekko­joukkueista, mut­ta nykyi­nen irti­sanomis­suo­ja nimeno­maan pitää ne epätäy­del­lisetkin duu­nar­it töis­sä. Työn­sä pitää jokaisen hoitaa nyky­isil­läkin sään­nöil­lä, mut­ta pomon hanuria ei ole pakko nuol­la. Ja onko 19 hen­gen fir­ma todel­lakin “pienyri­tys” joka menee nurin yhdel­lä epäon­nis­tuneel­la rekryl­lä? Mikä on se työn­tek­i­jän omi­naisu­us joka ei puo­lessa vuodessa tule ilmi eikä riitä nyky­isil­lä sään­nöil­lä irti­sanomisen perus­teek­si? Tämä lakiesi­tys tähtää puh­taasti duu­nar­in ase­man heiken­tämiseen pärstäk­er­toimen perus­teel­la. Järkeväm­pää olisi vaikka­pa piden­tää koeai­ka 12 kuukau­teen alle viiden hen­gen yri­tyk­sis­sä ja antaa pien­tä helpo­tus­ta sivuku­lui­hin vak­i­nais­tamisen yhtey­dessä — jos siis todel­li­nen tavoite olisi se hal­li­tuk­sen julk­isu­udessa esittämä..

    1. Fidel: nykyi­nen irti­sanomis­suo­ja nimeno­maan pitää ne epätäy­del­lisetkin duu­nar­it töissä

      Vain ne, jot­ka ovat sinne onnis­tuneet livah­ta­maan. Mui­ta se pitää pois­sa töistä.

      Epätäy­del­lis­ten duu­nar­ien kohdal­la pitäisi olla mah­dol­lista a) pienem­pi palk­ka (joka alas­ta riip­puen saat­taa nytkin onnis­tua) b) mah­dol­lisu­us irti­sanomiseen liian epätäy­del­lisyy­den var­al­ta, jot­ta palkkaami­nen ei olisi liian suuri ris­ki (sil­loin kun 6 kk koeai­ka ei ole riittävästi).

  38. Etkös sinä Osmo nyt puhu muun­nel­tua totut­ta (toisin sanoen vale­htele) kun väität, ettei pienyri­tys pääse eroon epäpätevästä atk-nörtistä ilman irti­sanomis­suo­jan heikentämistä?

    Irti­sanomis­pe­ruste on lain mukaan mm. mikäli henkilö ei suo­ri­udu töistään. Erton mukaan vaikkapa
    “työte­htävien tekemät­tä jät­tämi­nen tai niiden tekem­i­nen puut­teel­lis­es­ti tai huolimattomasti”

    Jos ei osaa tehdä töitä, henkilö jät­tää ne sil­loin tekemät­tä, tekee ne puut­teel­lis­es­ti tai huolimattomasti.

    Suomes­sa­han on harv­inaisen help­poa irti­sanoa henkilö. Tarvi­taan yksi kir­jalli­nen varoi­tus. Jos hom­mat eivät sen jäl­keen parane, työn­tek­i­jän voi irti­sanoa. Työan­ta­jal­la on velvol­lisu­us selvit­tää voisiko henkilö tehdä töis­sä jotakin muu­ta irti­sanomisen sijaan. Pienyri­tyk­sessä ei yleen­sä ottaen voi. 

    Se on kokon­aan toinen jut­tu, mikäli työ­nan­ta­ja ei anna kir­jal­lista varoi­tus­ta tai vaivaudu opet­tele­maan mitä lais­sa san­o­taan asian tiimoil­ta. Se on huonoa johtamista. Sitä kyl­lä esi­in­tyy Suomes­sa paljon. Työn­tek­i­jä, joka ei pysty suorit­ta­maan työtään on rasite koko työy­hteisölle, mut­ta edes sitä kir­jal­lista varoi­tus­ta ei saa­da annet­tua henkilölle kos­ka se on niin ikävä tehtävä. Se on todel­lakin — huonoa johtamista. Huonoa johtamista on sekin, mikäli ei koea­jan puit­teis­sa tajua, että työn­tek­i­jä ei osaa töitään tehdä.

    Jos Suomeen asete­taan lakipykälä, jos­sa 20 hen­gen fir­mas­sa voi irti­sanoa kenet tahansa, on tule­vaisu­udessa jokaisen fir­man tilois­sa n+1 yri­tyk­sen tytäry­htiötä, jois­sa on kaikissa enin­tään 20 työn­tek­i­jää. Eivät yri­tys­ten johta­jat ole tyh­miä. Päin­vas­toin, hehän hyö­dyn­tävät jo nyt moraalit­tomat, mut­ta lail­liset por­saan­reiät, joil­la jätetään Suomen verot­ta­ja nuole­maan näppe­jään siirtämäl­lä verotet­ta­va tulos ulko­maiselle tytäry­htiölle mm. yli­hin­noitel­tu­jen kon­serni­lain­o­jen tai ostopalvelu­jen kautta. 

    Työn­tek­i­jän ase­man tämä tek­isi kestämät­tömäk­si. Nyt Suomen ykkö­songel­ma onkin lisääntyminen.Nyt työn­tek­i­jät tekevät pätkätöitä 10e tun­tipal­ka­lla vuokrafir­man laskut­taes­sa (jopa) 100e/h + alv työn­tek­i­jästä. Tätä saat­taa kestää hyvinkin yli 40v ikään saak­ka. Korkeak­oulu­tus ei takaa parem­paa. Vaikka­pa opet­ta­jat / las­ten­tarhanopet­ta­jat saat­ta­vat saa­da ensim­mäisen viran n. 10 vuo­den pätkä­työl­lisyy­den jäl­keen. Suuri osa jät­tääkin lapset kokon­aan tekemät­tä kos­ka työelämä on muut­tunut niin sir­paleisek­si, ettei voi suun­nitel­la tulevaisuutta. 

    Kauanko muuten kestää, ennen kuin Suomen reservi on liian pieni ylläpitämään uskot­tavaa maan­puo­lus­tus­ta jos syn­tyvyys las­kee tätä tah­tia seu­raa­vat 10v?

    1. Eikö tuo juuri ker­ro, että meil­lä on aivan absur­di tilanne mei­dän työ­markki­noil­la? Yri­tyk­set mak­sa­vat mielu­um­min vuokrafir­moille niiden kat­teen ja saa­vat jatku­vasti vai­h­tu­via työn­tek­i­jöitä mielu­um­min kuin palkkaa­vat uusia työn­tek­i­jöitä. Tämä, jos mikä, on minus­ta merk­ki siitä, että yri­tyk­sis­sä ollaan vain­o­harhaisia uusien työn­tek­i­jöi­den palkkaamisen suh­teen. Osa tästä vain­o­harhaisu­ud­es­ta voi olla vaan sitä, että usko­taan pes­simististä pro­pa­gan­daa työn­tek­i­jöi­den irti­sanomisen vaikeud­es­ta, mut­ta ihan kaikkea ei sil­lä voi selittää.

    2. Sonofhades: Nyt työn­tek­i­jät tekevät pätkätöitä 10e tun­tipal­ka­lla vuokrafir­man laskut­taes­sa (jopa) 100e/h + alv työntekijästä. 

      Jopa? Kuus­sako työ on tehtävä vai mil­lä perus­teel­la lasku­tush­in­ta voi olla noin korkea? Min­ul­la on tässä ison kan­sain­välisen vuokrafir­man tar­jous nenän edessä ja lasku­tush­in­ta on työn­tek­i­jän palk­ka ker­taa ker­roin ja ker­roin on vähän alta kak­si (alv 0%).

      Kyl­lä se nyt vaan on niin, että kympin miehiä et saa satasel­la myytyä.

  39. “velvot­tei­den rikkomi­nen” on irti­sanomis­syy. Ja henkilö joka ei selviä työte­htävistään rikkoo velvoit­teitaan. Se on sit­ten tuomiois­tu­in­ten val­las­sa mikä taita­mat­to­muus kat­so­taan riit­täväk­si. Ja suomes­sa rima on laitet­tu liian korkaealle

  40. En usko että kuvaat työ­markki­noiden dynami­ikan oikein. 

    Irti­sanomis­suo­jal­la on myös yhteys palkkata­soon. Irti­san­omista voidaan käyttää
    sekä taita­mat­toman työn­tek­i­jän irti­sanomiseen, palkkaku­lu­jen vähentämiseen,
    erim­ielisyyk­sien ratkaisemiseen jne. Pienyri­tyk­sis­sä on suh­teessa enem­män riito­ja kuin suris­sa yrityksissä.

    Mata­lan tuot­tavu­u­den töis­sä tilanne voi olla päin­vas­tainen kuin mitä esität. Yrittäjän
    intres­si on päästä eroon työn­tek­i­jöistä joil­la on koke­mus­ta, kos­ka palkat eivät
    jous­ta alaspäin ja ikälisiä ker­tyy. Koke­muk­sen tuo­ma palkkalisä ei ole
    suh­teessa tuot­tavu­u­teen. Koke­neet osaa­vat myös laskea palkkansa ja etun­sa oikein ja joustavat
    vähem­män kos­ka per­het­tä ja ikää.

    Pitäisi selvit­tää syyt irti­sanomis­suo­jan ongel­mallisu­u­teen. Jos esim. 20% tapauk­sista johtuu
    taita­mat­to­muud­es­ta ja 80% työn­tek­i­jän koke­muk­sen tuomista tarpeettomasta
    kus­tan­nuk­ses­ta, voitaisi­in ensin luop­ua ensin lak­isäätei­sistä ikäli­sistä ym.

    Aja­tuskoe: Jos tehtäisi­in laki jos­sa pienyrit­täjä saa irti­sanoa työn­tek­i­jän ilman
    seli­tys­tä jos palkkaa toisen työn­tek­i­jän 1% korkeam­mal­la palkalla,
    lisään­ty­i­sivätkö irti­sanomiset kuin­ka paljon?

  41. Ei val­men­ta­jaa voi irti­sanoa sen helpom­min kuin ketä tahansa muu­ta määräaikaista työn­tek­i­jää. Val­men­ta­jan irti­sanomi­nen tarkoit­taa käytän­nössä sopimuk­sen ulos ostamista eli val­men­ta­ja saa kyl­lä palkkansa sopimuk­sen­sa lop­pu­un asti.

  42. Heh, Soin­in­vaara ei näköjään tiedä mitään työelämästä.Eikä ole ensim­mäi­nen ker­ta kun hän pal­jas­taa tiedon puut­teen. Baari­a­pu­laisen ja huip­pu­joukkueen val­men­ta­jan ver­taami­nen jo osoit­taa sen. Val­men­ta­jaa kos­kee sama irti­sanomis­suo­ja kuin baari­a­pu­lais­takin .Mut­ta val­men­ta­jalle kor­vataan sopimuk­sel­la potkut eli hän saa 6kk‑3 vuo­den palkan lähtiessään. Val­men­ta­jan sop­pari las­ke­taan myös useim­miten johta­ja­sopimuk­sek­si, jos­sa irti­sanomis­es­ta voidaan sopia väl­jem­min, kos­ka hänel­lä on tosi­asialli­nen mah­dol­lisu­us vaikut­taa työhön­sä. Baari­a­pu­laisen työ on pakko­tahtista työ­nanata­jn määrit­telemää työtä ja tulos riip­puu olen­nais­es­ti miten työ on ohjeis­tet­tu ja organ­isoitu. Eli työn­tek­i­jän tuot­tavu­us riip­puu olen­nais­es­ti työ­nan­ta­jan määräämistä työpros­es­seista. Ja nyt ehdote­taan, että baari­a­pu­lainen pis­tetään pel­lolle ilman kor­vauk­sia , kun naa­ma ei aamul­la miellytä

  43. Minä olen sanonut irti/purkanut sop­pare­i­ta kym­me­niltä henkilöiltä eikä siinä ole suur­ta ongel­maa , jos joht­a­mi­nen on kun­nos­sa. Jos tehtävät on määritel­ty riit­tävän hyvin niin laimin­lyön­ti on help­po toden­taa ja kir­joit­taa varoitus.Eikä niistä tarvitse koo­ta raaamattua

    Viimeisessäkin työ­paikas­sa puhdis­tin joukos­ta ensim­mäisenä epäkelvot , Yksikin oli saanut lus­muil­la kymme­nen vuot­ta , ja oli pitänyt 140 sairaspäivää vuodessa. On selvää, ettei hän selviä töistä. Hän lähti kolmes­sa kuukaudessa kun oli saanut varoituk­sen ja ilmoitin, että aineis­to riit­tää työ­suh­teen purkuun.

    On aivan johtamiskyvy­istä kiin­ni puu­tu­taanko epäasial­liseen käytök­seen vai ei. Ja se epäasialli­nen voi olla yrit­täjä itse , mut­ta itsekkäänä syyt­tää työntekijää 

    Ja jos yrit­täjä halu­aa vähen­tää riskiä niin hän voi liit­tyä työ­nanata­jali­it­toon ja liit­to mak­saa mah­dol­liset oikeudenkäyntikulut.Mutta ei kor­vauk­sia, jotakin vas­tu­u­ta liit­tokin jät­tää yrittäjälle.

    Nuo fir­moissa 68-vuo­ti­aak­si pyörivät lus­mut ovat niitä johdon suo­jat­te­ja ja isois­sa fir­moissa heitä oikeasti on.Mutta sehän on johdon päätös.

  44. “Se, että vain täy­del­liset pää­sevät töi­hin, las­kee sekä työl­lisyysastet­ta, että toimii raukka­mais­es­ti kaikkia niitä kohtaan, joiden papereista löy­tyy yksikään arve­lut­ta­va seik­ka. Jos ay-liike edus­taisi koko työvoimaa – sekä niitä jot­ka ovat töis­sä että niitä, jot­ka eivät ole päässeet – sen suh­tau­tu­mi­nen tähänkin asi­aan olisi toisenlainen.”

    Nythän sal­li­taan perus­tee­ton huonok­si leimaami­nen ja tekemään siitä laillista.Eikä työn­tek­i­jä saa puo­lus­tau­tua perät­tömiä val­hei­ta vas­taan. Ay-liike edus­taa myös työt­tömiä. Ei ay-liik­keen jäsenyys lopu vaik­ka työ­suhde lakkaakin

  45. Laadukas­ta ja raikas­ta ajat­telua jälleen, jos­ta on help­po olla samaa mieltä.

  46. Toim­i­tusjo­hta­jia koske­vat samat sään­nöt kuin jääkiekko­val­men­ta­jia; toisaal­ta johta­jil­la on parem­mat mah­dol­lisu­udet neu­votel­la työe­hdois­taan (esim. irti­sanomisko­r­vauk­set) kuin taval­lisil­la työntekijöillä.
    Taval­lisille työn­tek­i­jöille on puolestaan ole­mas­sa koeai­ka, jon­ka pitäisi antaa sekä työ­nan­ta­jalle että työn­tek­i­jälle mah­dol­lisu­us lopet­taa työ­suhde välit­tömästi pelkästään koea­jan perus­teel­la. Käytän­nössä asian voi kuitenkin riitaut­taa ja on olta­va “asial­liset perus­teet” työ­suh­teen lopet­tamiselle, mikä voi nos­taa kyn­nys­tä palkata henkilö koeaikaakin käyttäen.
    Yksi haaste palkkauk­ses­sa on myös se, että mon­es­sa nykypäivän työssä työn­tek­i­jän koulut­tamiseen voi men­nä pitkään, jona aikana hän aiheut­taa enem­män kus­tan­nuk­sia kuin tuot­taa. Pahim­mas­sa tapauk­ses­sa työn­tek­i­jä vai­h­taa työ­paikkaa heti, kun hänet on pere­hdytet­ty tehtävi­in­sä. Joukkueurheilus­sa ongel­ma on ratkaistu siirtokorvauksilla.

  47. “Jos yri­tys joutuu mak­samaan vuosikym­meniä palkkaa hyödyt­tömäk­si osoit­tau­tuneelle työn­tek­i­jälle, kunnes tämä saadaan siir­tymään van­hu­useläk­keelle, yri­tyk­set ryhtyvät – ja ovat siis ryhtyneet – erit­täin tarkoik­si rekrytoinneissaan. ”

    Miten on mah­dol­lista, että vas­ta vuosikym­me­nien jäl­keen tode­taan työn­tek­i­jä hyödyt­tömäk­si. Pikem­minkin yri­tyk­sen joh­dos­sa on ollut jotakin vikaa, kun ovat pitäneet hyödytön­tä työn­tek­i­jänään. Oli­si­vat voineet kysyä lain­opil­liselta neu­vo­nan­ta­jal­ta, mitenkä työn­tek­i­jä irti­san­o­taan laillisesti.

    1. Tavalli­nen Teknikko:
      Miten on mah­dol­lista, että vas­ta vuosikym­me­nien jäl­keen tode­taan työn­tek­i­jä hyödyttömäksi.

      Vaikea se on 80-luvul­la tode­ta, ettei henkilö opi koskaan Win­dows 10n käyt­töä tai tuotan­nono­h­jausjär­jestelmää, joka tuli ulos vuon­na 2010.

      1. “Vaikea se on 80-luvul­la tode­ta, ettei henkilö opi koskaan Win­dows 10n käyttöä ”

        Onhan työn­tek­i­jä osan­nut aiem­mat Win­dows käyt­töjär­jestelmät. Mitä W10:ssä on niin han­kalaa, että edel­lis­ten ver­sioiden osaami­nenkaan ei auta oppi­maan W10:ä.

      2. Tavalli­nen Teknikko:
        “Vaikea se on 80-luvul­la tode­ta, ettei henkilö opi koskaan Win­dows 10n käyttöä ”

        Onhan työn­tek­i­jä osan­nut aiem­mat Win­dows käyt­töjär­jestelmät. Mitä W10:ssä on niin han­kalaa, että edel­lis­ten ver­sioiden osaami­nenkaan ei auta oppi­maan W10:ä.

        Aiheelli­nen kysymys, mut­ta turhaan sinä Syltyltä vas­taus­ta kysyt. Kysy­it aluk­si siitä, että miten on mah­dol­lista, että vas­ta vuosikymme­nen jäl­keen tode­taan työn­tek­i­jä hyödyt­tömäk­si. Yksi esimerk­ki tapauk­ses­ta, jos­sa näin voi käy­dä ihan tek­nol­o­gisen kehi­tyk­sen takia on, kun käyt­töjär­jestelmä / käytet­tävä sof­ta muut­tuu ja työn­tek­i­jä ei joko viit­si tai pysty pysymään muu­tok­ses­sa mukana. Sil­loin aikaisem­min tuot­ta­va työn­tek­i­jä muut­tuu lennos­ta ongel­mak­si, kos­ka toden­näköis­es­ti on kerän­nyt vuosikym­me­nien aikana ikälisiä + koke­mus­lisiä palkkaansa ja yhtäkkiä ei pystykään enää tuot­ta­maan edes saman ver­ran lisäar­voa kuin nuorem­mat, juuri aloit­ta­neet kol­le­gansa, joil­la on paljon pienem­män palkat. Tämä on yksi niistä monista syistä mik­si vas­tus­tan Ruotsin mallia (viimeisim­pänä fir­maan tulleet ensim­mäisenä ulos), jota onnek­si ei näytetä saa­van Suomeen istutet­tua yri­tyk­sistä huolimatta.

      3. Tavalli­nen Teknikko: Onhan työn­tek­i­jä osan­nut aiem­mat Win­dows käyt­töjär­jestelmät. Mitä W10:ssä on niin han­kalaa, että edel­lis­ten ver­sioiden osaami­nenkaan ei auta oppi­maan W10:ä.

        Eihän jokaises­sa työssä ole ollut käytössä ollenkaan täy­siveristä Windowsia. 

        Ehkä nyt vih­doin ja viimein jon­nekin varas­ton tai konepa­jan perälle han­kit­ti­in kone tms. kun otet­ti­in jokin uusi jär­jestelmä käyt­töön ja kir­jauk­set tehdään paperin ja tasku­laski­men sijas­ta suo­raan koneelle. Ehkä se työkaveri, joka on aina vas­tan­nut asioiden kir­jaamis­es­ta, lähti pois. Ehkä pros­es­sikone oli han­kit­tu 90-luvul­la ennen Windows-aikaa. 

        Onhan näitä mah­dol­lisuuk­sia kun vähän miet­tii. Toki toden­näköisem­pää on, ettei työn­tek­i­jä opi koskaan käyt­tämään uut­ta jär­jestelmää taik­ka sovel­lus­ta eikä ole mikään­laista moti­vaa­tio­ta edes opetel­la sitä. Oma­lle suku­laisel­leni stereoiden sam­mut­ta­mi­nen paina­mal­la pow­er-näp­päin­tä oli ylivoimainen tehtävä. Voin kuvitel­la kuin­ka hedelmälli­nen täl­lainen asenne on, jos sitä esi­in­tyy työ­paikalla (kyse­hän oli vain halus­ta oppia paina­maan yhtä nappia).

  48. Myös mie­lenki­in­non säi­lymi­nen omaan työhön on tärkeätä. Vaik­ka työn­tek­i­jä ei olisi mitenkään eri­tyisen huono, kyn­nys lähteä kokeile­maan jotakin muu­ta työ­paikkaa on ollut tarpeet­toman korkea.

    Riit­tävän mon­en vuo­den jäl­keen kaikkien etu voisi olla, että työ­paik­ka vai­h­tu­isi vaik­ka vain parik­si vuodek­si. Mut­ta käytän­nössä niin ei pääse tapah­tu­maan, kos­ka jälleen pun­taroidaan ihan liian tarkkaan rekrytointeja.

  49. Tuo “huo­nous” on ain­ut oikea peruste irti­sanomiselle. Sen­hän takia pienyri­tys men­estyy kos­ka työn­tek­i­jät ovat hyviä. 

    Ei ole mitään järkeä pitää huonoa työn­tek­i­jää. Sen­hän näkee paikan pääl­lä vas­ta jos tek­i­jästä on jotain. Ei sel­l­ainen selviä CV:n tar­joamil­la tiedoil­la, koulu­tuk­sel­la eikä haastatteluilla.

    1. saku:
      Tuo “huo­nous” on ain­ut oikea peruste irti­sanomiselle. Sen­hän takia pienyri­tys men­estyy kos­ka työn­tek­i­jät ovat hyviä. 

      Ei ole mitään järkeä pitää huonoa työn­tek­i­jää. Sen­hän näkee paikan pääl­lä vas­ta jos tek­i­jästä on jotain. Ei sel­l­ainen selviä CV:n tar­joamil­la tiedoilla,koulutuksella eikä haastatteluilla.

      Voihan se yrit­täjäkin olla huono eikä osaa organ­isoi­da työtä.Syyttää omas­ta huo­noud­estaan taas työn­tek­i­jöitä ? Samoin yrit­täjä voi olla mulkku ja kylvää epäsopua ?

      1. Liian van­ha: Samoin yrit­täjä voi olla mulkku ja kylvää epäsopua ?

        Jos yrit­täjä on huono, ei mikään laki kuitenkaan estä työn­tekjää irtisanoutumasta.

      2. Tot­takai voi olla, mut­ta eikö siinäkin tapauk­ses­sa ole hyvä, että työn­tek­i­jä pääsee eroon huonos­ta työ­nan­ta­jas­ta ja voi siir­tyä anta­maan panok­sen­sa parem­malle työ­nan­ta­jalle? Kamala­han se tilanne olisi, jos­sa on jumis­sa huonon työ­nan­ta­jan alaisu­udessa, joka lait­taa kaik­ki omat ongel­mansa sin­un piikki­isi ja jos­ta et kuitenkaan pääse pois, kos­ka kil­pail­e­vat yri­tyk­set eivät uskalla rekry­toi­da sin­ua, kos­ka irti­sanomi­nen on hankalaa.

  50. “Jos yri­tys joutuu mak­samaan vuosikym­meniä palkkaa hyödyt­tömäk­si osoit­tau­tuneelle työn­tek­i­jälle, kunnes tämä saadaan siir­tymään van­hu­useläk­keelle, yri­tyk­set ryhtyvät – ja ovat siis ryhtyneet – erit­täin tarkoik­si rekrytoinneissaan.”

    Tämä heit­to antaa kyl­lä aika erikoisen kuvan asiantun­te­muk­ses­tasi. Vaik­ka epä­sopivu­us ja rimanal­i­tuk­set voivat toki tul­la riitaute­tuk­si irti­sanomis­pe­rus­teena, kor­vaus­ta täl­lai­sista tarvit­see har­voin mak­saa joidenkin kuukausien tai suurin piirtein puolen vuo­den palkkaa enem­pää. Työ­sopimus­lain 12 luvun 2 §:n mukainen enim­mäisko­r­vaus työ­suh­teen perus­teet­tomas­ta päät­tämis­es­tä on 24 kuukau­den palk­ka, ja sitä läh­estyt­täessä puhutaan enem­män esim. jonkin­lais­es­ta mieli­v­al­tais­es­ta toimin­nas­ta työ­nan­ta­jan tahol­ta. Eli ei, “vuosikym­me­nien palk­ka” ei ole mil­lään muo­toa real­isti­nen riskiodotus työnantajalle.

  51. Aika huvit­tavaa, että niin moni ei ymmär­rä point­tia ja urput­taa jostain val­men­ta­jien työ­sopimusten eri­laisu­ud­es­ta. Samat tyyp­it var­maan sanoi­vat 2000 vuot­ta sit­ten, että ei kameli mah­du neu­lan­silmästä ikinä tai sotien jäl­keen että Suo­mi on kyl­lä val­tio eikä mikään koskivene tai ajop­uu. Että onpa tyh­mä kun tol­la­sia väittää.

  52. Se on niin has­sua, että miten nuoris­sa aikui­sis­sa ei ole yhtään vikaa. Ei, vaik­ka yleis­es­ti tiede­tään, että Suomes­sa on noin 80 000 nuoren aikuisen miehen joukko, joi­ta ei pätkän ver­taa kiin­nos­ta työl­listymi­nen tai itsen­sä kehittäminen.

    Päi­h­teet, net­ti­porno ja tietokone­pelaami­nen kyl­lä kiinnostaa.

    Jos sit­ten vaivau­tuu töi­hin, niin se hoide­taan päin män­tyä ja vit­tuil­laan perään. Mut­ta AY-mafia huude­taan heti apuun.

  53. Tässä keskustelus­sa jää nyt minus­ta täysin pait­sioon pari asi­aa, kun kuvitel­laan työvoiman ole­van jokin staat­ti­nen ja aiv­o­ton resurssi.

    - Miten tämä vaikut­taa alle 20 hen­gen fir­mo­jen houkut­tele­vu­u­teen työ­nan­ta­ji­na, jos sel­l­aises­sa ei voi pitää työ­paikkaansa yhtä “var­mana” kuin ennen?
    –> Pitää lait­taa rekry­toitaes­sa enem­män euro­ja tiskiin?
    –> Saa palkat­tua vain työt­tömiä, jot­ka koke­mus­ta saat­u­aan pyrkivät vakaampi­in paikkoihin?

    - Miten tämä vaikut­taa kyseis­ten yri­tys­ten intoon huole­htia vaikka­pa lisäk­oulu­tuk­ses­ta, työter­vey­destä ja työhyv­in­voin­nista, jos tietää että henkilöistä pääsee eroon hei­dän vanhetessaan?

    - Muo­dos­tuuko 20 hen­gen koos­ta jälleen yksi keinotekoinen kasvun este, kun yri­tyk­set halu­a­vat säi­lyt­tää erivapauksiaan?

    Itse en ainakaan tämän jäl­keen vai­h­taisi pikkufirmaan.

    Koea­jat, määräaikaisu­udet ja nykyi­nen irti­sanomis­suo­ja tun­tu­vat ihan sopivilta.
    (Joskin 6kk koeai­ka tun­tuu aika kohtu­ut­toma­l­ta työ­paikan­vai­h­ta­jan kannalta.)

    1. Kalle Nur­mi:
      – Miten tämä vaikut­taa alle 20 hen­gen fir­mo­jen houkut­tele­vu­u­teen työ­nan­ta­ji­na, jos sel­l­aises­sa ei voi pitää työ­paikkaansa yhtä “var­mana” kuin ennen?
      –> Pitää lait­taa rekry­toitaes­sa enem­män euro­ja tiskiin?
      –> Saa palkat­tua vain työt­tömiä, jot­ka koke­mus­ta saat­u­aan pyrkivät vakaampi­in paikkoihin?

      Fir­ma voi var­maan tar­jo­ta sopimuk­sel­lis­es­ti samo­ja ehto­ja, jot­ka oli­vat aiem­min lain vaa­timia, jos näkevät sen sen arvoisek­si. Veikkaisin kuitenkin, että useim­mat val­it­se­vat mielum­min pienem­män riskin rekry­toin­nis­sa (vaik­ka pitäisikin lait­taa “enem­män euro­ja tiskiin”).

  54. Tääl­lä taas ay-liik­keet trol­lit leikkivät tyh­mem­pää kuin ovatkaan ja kum­masti uno­hta­vat, että nykykäytän­nöt muo­dosta­vat todel­la pahan ongel­man. Henkilöpe­rusteisen irti­sanomisen voi nyky­isin riitaut­taa ja riidan läh­es poikkeuk­set­ta voit­taa ainakin alem­mas­sa oikeusas­teessa. Meil­läkin käväisi aka­teemis­es­ti koulutet­tu sar­jari­itelijä, joka riitaut­ti ainakin neljä työ­nan­ta­jaa muu­ta­man vuo­den sisäl­lä. Näitä tari­noi­ta kuulee kym­meniä kun vain vaivau­tuu korvi­aan lotkaut­ta­maan. On täysin käsit­tämätön­tä että työstään huonos­ti suo­ri­u­tu­vaa, jopa asi­akas­suh­teen vaaran­tavaa työn­tek­i­jää ei voi irti­sanoa ilman uhkaa her­mo­jaraas­tavas­ta kalli­ista oikeuskäsittelystä.

    1. Not_AI_Only_I: Tääl­lä taas ay-liik­keet trol­lit leikkivät tyh­mem­pää kuin ovatkaan ja kum­masti uno­hta­vat, että nykykäytän­nöt muo­dosta­vat todel­la pahan ongel­man. Henkilöpe­rusteisen irti­sanomisen voi nyky­isin riitaut­taa ja riidan läh­es poikkeuk­set­ta voit­taa ainakin alem­mas­sa oikeusas­teessa. Meil­läkin käväisi aka­teemis­es­ti koulutet­tu sar­jari­itelijä, joka riitaut­ti ainakin neljä työ­nan­ta­jaa muu­ta­man vuo­den sisäl­lä. Näitä tari­noi­ta kuulee kym­meniä kun vain vaivau­tuu korvi­aan lotkaut­ta­maan. On täysin käsit­tämätön­tä että työstään huonos­ti suo­ri­u­tu­vaa, jopa asi­akas­suh­teen vaaran­tavaa työn­tek­i­jää ei voi irti­sanoa ilman uhkaa her­mo­jaraas­tavas­ta kalli­ista oikeuskäsittelystä.

      Minä olen työu­rani aikana irtisanonut/purkanut työ­sopimuk­sia henkilöpe­rusteis­es­ti kym­meniä. Perus­teena juopot­telu, sairaudet , varkaudet,tehtävien laimin­lyön­ti , pois­saolot etc .Onhan niistä pari pää­tynyt oikeu­teenkin, mut­ta liit­to ja liiton lakimiehet ovat hoi­ta­neet asi­aa ja min­ua on vai­vat­tu vain todis­ta­jana . Ei jär­jestäy­tynei­den osa­puolten riito­ja ratko asian­omis­ta­jat vaan hei­dän edun­valvo­jansa, samoin he mak­sa­vat kulutkin kor­vauk­sia luku­unot­ta­mat­ta .Toki itsekin voi hoitaa, mut­ta voi tul­la kalliiksi.

      1. Not_AI_Only_I: Henkilöpe­rusteisen irti­sanomisen voi nyky­isin riitaut­taa ja riidan läh­es poikkeuk­set­ta voit­taa ainakin alem­mas­sa oikeusasteessa. 

        Tämä on tärkein tek­i­jä, minkä takia pienyrit­täjät pelkäävät palkata uusia työn­tek­i­joitä. Nois­sa tapauk­sis­sa oikeudessa ovat vas­takkain yrit­täjä ja AY-liik­keen juristi. Aikaa ja rahaa palaa. Moni yrit­täjä mak­saa mielum­min vuokratyö­fir­man katteet.

        Liian van­ha: Ei jär­jestäy­tynei­den osa­puolten riito­ja ratko asian­omis­ta­jat vaan hei­dän edun­valvo­jansa, samoin he mak­sa­vat kulutkin kor­vauk­sia luku­unot­ta­mat­ta .Toki itsekin voi hoitaa, mut­ta voi tul­la kalliiksi.

        Aika har­va pienyri­tys kuu­luu työ­nan­ta­jali­it­toon, eikä Suomen Yrit­täjät täl­laisi­in oikeuspros­es­sei­hin kovin hanakasti lähde, ei ainakaan takavu­osi­na lähtenyt.

        Pienet ja suuret yri­tyk­set ovat tässä aivan eri ase­mas­sa. Pien­ten kohdal­la AY-juris­tit riitaut­ta­vat asian kuin asian, suurten kohdal­la vain selvät tapaukset.

      2. Tapio: Pienet ja suuret yri­tyk­set ovat tässä aivan eri ase­mas­sa. Pien­ten kohdal­la AY-juris­tit riitaut­ta­vat asian kuin asian, suurten kohdal­la vain selvät tapaukset.

        … tai sit­ten tapauk­set, jot­ka eivät ole koko pros­essin läpi käyneitä standarditapauksia. 

        Suurten yri­tys­ten kohdal­la AY-juris­tit tekevät siis ihan asial­lista työtä.

      3. Entä kun kyse on niistä pienistä yri­tyk­sistä, jot­ka eivät vält­tämät­tä ole jär­jestäy­tyneitä ja jois­sa yrit­täjä jou­tu­isi itse kor­vaa­maan kaik­ki kulut asian käsit­telystä oikeusistuimissa?

      4. Luet­tele­masi syyt ovat ilmeisiä, mut­ta eivät kuu­lu mitenkään keskusteltavaan aiheeseen. Nyt puhutaan työn­tek­i­jästä, joka ei yksinker­tais­es­ti selviä (tai halua selvitä) työte­htävistään. Sen todis­tus­taak­ka jää yri­tyk­selle ja todis­t­a­mi­nen on käytän­nössä mahdotonta.

        Kom­menteis­tasi päät­te­len, että et ole tain­nut olla koskaan töis­sä lakiehdo­tuk­sen kohteena ole­vis­sa alle 20 henkilön yri­tyk­sis­sä. Meille pk-sek­torin yrit­täjille todel­lisu­us on aivan toisen­lainen. Tääl­lä pör­räävät palkka­trol­lit osoit­ta­vat huuhaakir­joituksi­neen, että nyt ollaan jän­nän äärellä.

    2. Not_AI_Only_I: Meil­läkin käväisi aka­teemis­es­ti koulutet­tu sar­jari­itelijä, joka riitaut­ti ainakin neljä työ­nan­ta­jaa muu­ta­man vuo­den sisäl­lä. Näitä tari­noi­ta kuulee kym­meniä kun vain vaivau­tuu korvi­aan lotkauttamaan. 

      Sar­jari­itelijät pitäisi olla kyl­lä kohtu­ullisen help­po ranka­ta pois rekry­toitavien joukos­ta kos­ka sehän selviää soit­ta­mal­la entiselle työ­nan­ta­jalle. Paljon han­kalampi rasti ovat ne, joil­la on kaik­ki ainakin paper­il­la kun­nos­sa ja jot­ka eivät sit­ten syys­tä taik­ka tois­es­ta pärjääkään.

      1. Sylt­ty: Sar­jari­itelijät pitäisi olla kyl­lä kohtu­ullisen help­po ranka­ta pois rekry­toitavien joukos­ta kos­ka sehän selviää soit­ta­mal­la entiselle työ­nan­ta­jalle. Paljon han­kalampi rasti ovat ne, joil­la on kaik­ki ainakin paper­il­la kun­nos­sa ja jot­ka eivät sit­ten syys­tä taik­ka tois­es­ta pärjääkään. 

        Soitim­mekin, mut­ta entiset työ­nan­ta­jat oli­vat allekir­joit­ta­neet sopimuk­sen, että asi­as­ta ei saa puhua. Me emme allekir­joit­ta­neet, mut­ta meille ei soitet­tu. Valitet­tavasti. Muu­ta­ma nou­se­va it-fir­ma sai kyseisen hee­bon vaivoik­seen. Näyt­täisi keskimääräi­nen työ­suhde ole­van puoli vuot­ta ja kaveri näyt­täisi ahk­er­aan vieläkin lakimiehen­sä kanssa puuhastel­e­van tääl­lä Tam­pereen seudulla.

      2. Not_AI_Only_I: Soitim­mekin, mut­ta entiset työ­nan­ta­jat oli­vat allekir­joit­ta­neet sopimuk­sen, että asi­as­ta ei saa puhua. Me emme allekir­joit­ta­neet, mut­ta meille ei soitet­tu. Valitet­tavasti. Muu­ta­ma nou­se­va it-fir­ma sai kyseisen hee­bon vaivoik­seen. Näyt­täisi keskimääräi­nen työ­suhde ole­van puoli vuot­ta ja kaveri näyt­täisi ahk­er­aan vieläkin lakimiehen­sä kanssa puuhastel­e­van tääl­lä Tam­pereen seudulla.

        Joo, rekry­toin­ti on taidet­ta. Aina kan­nat­taa soit­taa edel­lisille työ­nan­ta­jille. Vaiti­olosopimus on merk­ki jostain, samoin ylit­se­vuo­ta­vat suosi­tuk­set voivat sitä olla. Kyseessä on mes­tari tai ongel­ma. Kaveri läh­tee helpom­min ulos hyvien suosi­tusten kanssa.

      3. Sylt­ty: Sar­jari­itelijät pitäisi olla kyl­lä kohtu­ullisen help­po ranka­ta pois rekry­toitavien joukos­ta kos­ka sehän selviää soit­ta­mal­la entiselle työnantajalle.

        Mut­ta sekään ei liene toiv­ot­ta­va tilanne, ettei sar­jari­itelijä saa enää töitä ja jää lep­äämään laakereilleen.

  55. Työn­tek­i­jälle työ­todis­tuk­sen merk­in­tä irtisanottu/työsopimus puret­tu henkilöko­htais­ten syi­den vuok­si on kuin polt­in­merk­in­tä tai juu­ta­laisen tähti

    Merk­in­tä tarkoit­taa, että uut­ta työtä on läh­es mah­do­ton saa­da. Se on merk­ki kelvot­tomas­ta ihmisestä

    Ilmeiseti syr­jäy­tynyt on ilmainen yhteiskunnalle ?

    1. Entä jos täm­möisen “polt­tomerk­i­tyn” työn­tek­i­jän palkkaamiseen liit­tyvät riskit oli­si­vat pienem­mät helpom­man irti­sanomisen takia, eikö täm­möi­nen työn­tek­i­jä itse asi­as­sa hyö­ty­isi siitä, kos­ka hän voisi päästä näyt­tämään taiton­sa ja toiv­ot­tavasti täl­lä ker­taa työ­nan­ta­jalle, joka ei ole osaam­a­ton ja/tai mulkku?

    2. Liian van­ha: Työn­tek­i­jälle työ­todis­tuk­sen merk­in­tä irtisanottu/työsopimus puret­tu henkilöko­htais­ten syi­den vuoksi

      Täl­laista työ­todis­tus­ta ei saa edes kir­joit­taa, ellei työn­tek­i­jä sitä nimeno­maiseti halua.

  56. Kan­natan irti­sanomis­suo­jan madal­tamista hal­li­tuk­sen esi­tyk­sen mukaises­ti. Mon­et viit­taa­vat tääl­lä siihen, että koeai­ka on riit­tävä ratkaisu. Ei ole. Liian paljon on tapauk­sia, jois­sa koea­jan jäl­keen työn­tek­i­jän moti­vaa­tio lurp­sah­taa, työ­tahti hiipuu ja vaikka­pa saikut­ta­mi­nen alkaa. Lähde siinä pienyrit­täjänä tais­tele­maan ay-liik­keen kanssa irtisanomisesta.

    Irti­sanomisen helpot­tamisel­la olisi mah­dol­lista vähen­tää mm. nol­latun­ti­sopimuk­sia, määräaikaisia työ­suhtei­ta ja vuokratyövoiman käyt­töä. Siis kaikkia niitä epä­toiv­ot­tavia ilmiöitä, jot­ka ovat heiken­täneet työn­tek­i­jän, eri­tyis­es­ti nuorten ase­maa työmarkkinoilla.

    1. vk:
      Kan­natan irti­sanomis­suo­jan madal­tamista hal­li­tuk­sen esi­tyk­sen mukaises­ti. Mon­et viit­taa­vat tääl­lä siihen, että koeai­ka on riit­tävä ratkaisu. Ei ole. Liian paljon on tapauk­sia, jois­sa koea­jan jäl­keen työn­tek­i­jän moti­vaa­tio lurp­sah­taa, työ­tahti hiipuu ja vaikka­pa saikut­ta­mi­nen alkaa. Lähde siinä pienyrit­täjänä tais­tele­maan ay-liik­keen kanssa irtisanomisesta.

      Irti­sanomisen helpot­tamisel­la olisi mah­dol­lista vähen­tää mm. nol­latun­ti­sopimuk­sia, määräaikaisia työ­suhtei­ta ja vuokratyövoiman käyt­töä. Siis kaikkia niitä epä­toiv­ot­tavia ilmiöitä, jot­ka ovat heiken­täneet työn­tek­i­jän, eri­tyis­es­ti nuorte­nase­maa työmarkkinoilla.

      Suomes­sa päät­tyy vuosit­tain n 500000–600000 työ­suhdet­ta ja riitaa syn­tyy n 500 tapauk­ses­sa ja niistäkin työ­nan­ta­ja voit­taa val­taosan. Jos yrit­täjä on jär­jestäy­tynyt niin asian hoidon voi siirtää liitolle ja se ei rasita juurikaan yrit­täjää ja kulut mak­saa nor­maal­isti liit­to. Jos sit­ten päädytään oikeu­teen ja kor­vauk­si­in niin kor­vauk­set mak­saa yrit­täjä, mut­ta se yleen­sä muu­ta­ma tuhat euroa.Pitää olla aika törkeä tapaus, että päädytään mak­simi­i­in eli 24 kkn palkkaan.

      Eikä ay-liike käy oikeut­ta pien­tä yrit­täjää vas­taan kuin poikkeuk­sel­lis­sa tapauk­sis­sa, val­ta osa oikeutene pää­tyneistä on suurien yri­tys­ten tapauksia

      Yrit­täjäl­lä on suurem­pi toden­näköisyys kuol­la liiken­neon­net­to­muudessa kuin joutua maks­maan kor­vauk­sia irtisanomisesta

      1. Liian van­ha: Suomes­sa päät­tyy vuosit­tain n 500000–600000 työ­suhdet­ta ja riitaa syn­tyy n 500 tapauk­ses­sa ja niistäkin työ­nan­ta­ja voit­taa valtaosan.Jos yrit­täjä on jär­jestäy­tynyt niin asian hoidon voi siirtää liitolle ja se ei rasita juurikaan yrit­täjää ja kulut mak­saa nor­maal­isti liit­to. Jos sit­ten päädytään oikeu­teen ja kor­vauk­si­in niin kor­vauk­set mak­saa yrit­täjä, mut­ta se yleen­sä muu­ta­ma tuhat euroa.Pitää olla aika törkeä tapaus, että päädytään mak­simi­i­in eli 24 kkn palkkaan.

        Eikä ay-liike käy oikeut­ta pien­tä yrit­täjää vas­taan kuin poikkeuk­sel­lis­sa tapauk­sis­sa, val­ta osa oikeutene pää­tyneistä on suurien yri­tys­ten tapauksia

        Yrit­täjäl­lä on suurem­pi toden­näköisyys kuol­la liiken­neon­net­to­muudessa kuin joutua maks­maan kor­vauk­sia irtisanomisesta

        Teo­reti­ka da, prak­ti­ka njet.

        Pienyrit­täjälle on vihon­vi­imeistä hom­maa lähteä riitelemään irti­sanomisen lail­lisu­ud­es­ta. Siinä menee aikaa hukkaan, her­mot tärkeim­mältä resurssil­ta eli yrit­täjältä, maine työ­nan­ta­jana ja työ­paikalta fiilik­set vaik­ka dele­go­isikin juridi­ikan yrit­täjäjär­jestölle. Ja olisi tosi kiva olla pienyrit­täjänä odot­ta­mas­sa ay-kor­po­raa­tioiden kostoa.

      2. Se, että AY-juristien uhkaile­ma pienyrit­täjä ei mene oikeu­teen, on nimeno­maan tämän ongel­man ilmentymä!

      3. Liian van­ha: Eikä ay-liike käy oikeut­ta pien­tä yrit­täjää vas­taan kuin poikkeuk­sel­lis­sa tapauk­sis­sa, val­ta osa oikeutene pää­tyneistä on suurien yri­tys­ten tapauksia

        Tämä johtuu siitä, että pienyrit­täjät pelkäävät työ­tuomiois­tu­in­ta kuin rut­toa, eivätkä päästä tapauk­sia sinne. 

        Tyyp­il­lis­es­ti tilanne kehit­tyy näin: Irti­san­ot­tu ottaa yhteyt­tä liit­toon, liiton juristi soit­taa yrit­täjälle ja ilmoit­taa, että p.o. henkilö pitää irti­san­omis­taan lait­tomana, ja että liit­to on ottanut irti­san­otun puo­lus­tuk­sen itselleen. Yrit­täjälle annetaan hark­in­ta-aikaa muu­ta­ma päivä. Liit­to saat­ta jopa kuvail­la ehdot, joil­la yrit­täjä pääsee irti ongel­mas­ta kaikessa hil­jaisu­udessa, sil­lä “eivät hekään halua julk­ista riitaa”. Jos sop­u­un ei kuitenkaan päästä, työ­tuomiois­tu­imes­sa tavataan. Siinä yrit­täjä sit­ten ynnää plus­sia ja miinuk­sia ja pää­tyy useim­miten “kaikkia osa­puo­lia” tyy­dyt­tävään järjestelyyn.

  57. On se kyl­lä käsit­tämätön­tä, että joku kuvit­telee pienyrit­täjän pelleilevän työn­tek­i­jöi­den­sä kanssa. Kyl­lä sem­moi­sen yri­tyk­sen tie on lyhyt, jos alkaa porukkaa potkia ja palkata het­ken mieliteko­jen mukaan. Totu­us on, että hyvää työn­tek­i­jää ei yrit­täjä hel­posti heitä pois, jos työn­tek­i­jä tien­aa palkkansa ja vielä viipaleen yri­tyk­selle. Ehkä tätä voisi esi­in­tyä julkisel­la sek­to­ril­la tai suuris­sa yri­tyk­sis­sä, jos­sa esimiehen oma lom­pakko ei ole riip­pu­vainen työn­tek­i­jän suorit­teesta, mut­ta pienis­sä yri­tyk­sis­sä on pakko miet­tiä sitä, mikä on fir­man etu eli käytän­nössä yrit­täjän oma etu.

    Toinen omi­tu­inen kom­ment­ti on, että huonon työn­tek­i­jän kohdal­la vika olisi huonos­sa työno­h­jauk­ses­sa ja yrit­täjä on huono. Kyl­lä huono­ja työn­tek­i­jöitä on ihan oikeasti ja jos vika olisikin työno­h­jauk­ses­sa, niin minkäs sille teet. Vai pitäisikö yrit­täjälle antaa fudut? Kun ker­ran kom­mu­nikaa­tios­sa on ongelmia ja työn­tek­i­jä yri­tyk­selle tap­pi­olli­nen, niin sil­loin jom­man kum­man on väistyttävä.

    1. Juuri näin. Mon­esti on myös niin, että tuo pienyrit­täjä on mukana samoissa töis­sä kuin työntekijäkin.
      Irti­san­omisti­lanteessa pienyrit­täjä on mon­esti yksin, kun taas työn­tek­i­jäl­lä on takanaa Ay-liik­keen lakimiesarmei­ja. Pienikin virhe irti­sanomises­sa voi johtaa suuri­in kor­vauk­si­in. Ymmär­rän hyvin, ettei pienyrit­täjä halua palkata vak­i­tuiseen työ­suh­teeseen, kos­ka siinä on ole­mas­sa tuo kor­vaus vas­tu­useen johtu­va ris­ki. 0‑sopimukset, vuokrafir­mo­jen käyt­tö, määräaikaiset sopimuk­set johtu­vat juuri tuos­ta yrit­täjien pelosta palkata työn­tek­i­jöitä vak­i­naiseen työ­suh­teeseen. Itse olisin ollut valmis pois­ta­maan myös työe­htosopimuk­sen yleis­si­tovu­u­den alle 20 työn­tek­i­jän yrityksiltä.

  58. Tääl­lä kyl­lä nyt liioitel­laan koea­jan rel­e­vanssia val­tavasti. Työn­tek­i­jä voi myös lässähtää koea­jan jäl­keen. Jak­saa vuo­den, jak­saa kak­si, jak­saa siihen asti kunnes tulee avio­ero / per­heeseen syn­tyy lap­si / työn­tek­i­jän äiti sairas­tuu / ei muuten vaan enää nap­paa. Kyl­lä sil­loinkin pitää päästä täl­lais­es­ta lässähtäneestä työn­tek­i­jästä eroon.

    1. Ville:
      Toim­i­tusjo­hta­jia koske­vat samat sään­nöt kuin jääkiekko­val­men­ta­jia; toisaal­ta johta­jil­la on parem­mat mah­dol­lisu­udet neu­votel­la työe­hdois­taan (esim. irti­sanomisko­r­vauk­set) kuin taval­lisil­la työntekijöillä.
      Taval­lisille työn­tek­i­jöille on puolestaan ole­mas­sa koeai­ka, jon­ka pitäisi antaa sekä työ­nan­ta­jalle että työn­tek­i­jälle mah­dol­lisu­us lopet­taa työ­suhde välit­tömästi pelkästään koea­jan perus­teel­la. Käytän­nössä asian voi kuitenkin riitaut­taa ja on olta­va “asial­liset perus­teet” työ­suh­teen lopet­tamiselle, mikä voi nos­taa kyn­nys­tä palkata henkilö koeaikaakin käyttäen.
      Yksi haaste palkkauk­ses­sa on myös se, että mon­es­sa nykypäivän työssä työn­tek­i­jän koulut­tamiseen voi men­nä pitkään, jona aikana hän aiheut­taa enem­män kus­tan­nuk­sia kuin tuot­taa. Pahim­mas­sa tapauk­ses­sa työn­tek­i­jä vai­h­taa työ­paikkaa heti, kun hänet on pere­hdytet­ty tehtävi­in­sä. Joukkueurheilus­sa ongel­ma on ratkaistu siirtokorvauksilla.

      Daniel Fed­er­ley:
      Tääl­lä kyl­lä nyt liioitel­laan koea­jan rel­e­vanssia val­tavasti. Työn­tek­i­jä voi myös lässähtää koea­jan jäl­keen. Jak­saa vuo­den, jak­saa kak­si, jak­saa siihen asti kunnes tulee avio­ero / per­heeseen syn­tyy lap­si / työn­tek­i­jän äiti sairas­tuu / ei muuten vaan enää nap­paa. Kyl­lä sil­loinkin pitää päästä täl­lais­es­ta lässähtäneestä työn­tek­i­jästä eroon.

      Näin on. Har­val­la on moti­vaa­tion kanssa ongelmia koeaikana. Kyl­lä moti­vaa­tio-ongel­mat kas­va­vat vuosien kuluessa.

      Tietysti laske­va moti­vaa­tio voi johtua huonos­ta johtamis­es­ta tai yrit­täjästä. Mut­ta pienis­sä yri­tyk­sis­sä on myös usein varsin rajal­liset eten­e­mis­mah­dol­lisu­udet. Urapolku­ja ei ole tar­jo­ta kuten isois­sa yri­tyk­sis­sä. Moti­vaa­tio voi hiipua myös jonkun täysin työstä riip­pumat­toman syyn takia. Työ­nan­ta­ja ei usein ole syylli­nen parisuh­teen ongelmi­in tai rakennusprojekteihin.

      1. OJ: Tietysti laske­va moti­vaa­tio voi johtua huonos­ta johtamis­es­ta tai yrittäjästä. 

        Jän­nä että näis­sä kom­menteis­sa tavataan aina pil­vin pimein näitä surkei­ta johta­jia ja yrit­täjiä. Eikö kukaan näistä onnet­tomista tunar­i­jo­hta­jista ja yrit­täjistä ole koskaan ollut palkkatöis­sä (eli siis tunaroimas­sa ja pilaa­mas­sa työ­paikkaa)? Vai muut­tuuko kyseinen yrit­täjä-tunari timan­tik­si heti, kun allekir­joit­taa työ­sopimuk­sen? Ja mik­si surkeaa keski­jo­htoa ei saisi sitäkään potkia pihalle?

      2. Sylt­ty: Jän­nä että näis­sä kom­menteis­sa tavataan aina pil­vin pimein näitä surkei­ta johta­jia ja yrit­täjiä. Eikö kukaan näistä onnet­tomista tunar­i­jo­hta­jista ja yrit­täjistä ole koskaan ollut palkkatöis­sä (eli siis tunaroimas­sa ja pilaa­mas­sa työ­paikkaa)? Vai muut­tuuko kyseinen yrit­täjä-tunari timan­tik­si heti, kun allekir­joit­taa työ­sopimuk­sen? Ja mik­si surkeaa keski­jo­htoa ei saisi sitäkään potkia pihalle? 

        Tarkoi­tus oli tukea ylläol­e­vaa Daniel Fed­er­leyn kom­ment­tia tode­ten, että moti­vaa­tio-ongel­ma kehit­tyy yleen­sä ajan kanssa ja siihen ei käytän­nössä vaiku­ta lainkaan, onko koeai­ka 2kk, 4kk vai 6kk, kos­ka leipään­tymi­nen on vuosien pros­es­si. Joskus moti­vaa­tion lop­pumi­nen johtuu pääosin työ­paikan ulkop­uoli­sista syistä, joskus suurim­mat syyt ovat työ­paikan sisäl­lä. Ja jälkim­mäisessä tilanteessa ne saat­ta­vat johtua myös johtamisesta. 

        Point­ti­na oli tode­ta, että moti­vaa­tion lop­pumista ja siitä seu­raavaa suori­tus­ta­son laskua ei voi­da osoit­taa VAIN johtamisongel­mak­si tai VAIN johtamis­es­ta riip­pumat­tomak­si. Kir­joitin huoli­mat­tomasti ja en saanut nähtävästi point­tiani välitetyksi. 

        Tun­tuu, että tässä kom­ment­tiketjus­sa on liik­keel­lä paljon väkeä joiden mielestä ihan KAIKKI on joko työ­nan­ta­jan syytä tai MIKÄÄN ei ole. Ihan kuin kat­san­tokan­ta riip­puisi siitä, mihin ryh­mään kom­men­toi­ja itse kuu­luu. Onnek­si näin ehdo­ton­ta väkeä tulee vähem­män vas­taan tosielämässä ja suurim­mat ehdot­to­muudet jäävät näi­hin verkkokeskusteluihin.

      3. Itseasi­as­sa en tarkoit­tanut kom­ment­tia vas­ta-argu­men­tik­si sin­ulle, vaan pikem­minkin jatkok­si sille, ikään kuin lisähuomiok­si. Kun nyt tätä keskustelua seu­ran­neena mon­es­sa muus­sa puheen­vuorossa on puhut­tu huonos­ta johtamis­es­ta (eikä vält­tämät­tä vain tääl­lä Oden blo­gis­sa) jos­ta kaik­ki ongel­mat johtuvat.

  59. Maa­han­muut­ta­jien työl­listymistä tämä sinän­sä hyvä uud­is­tus ei helpot­taisi. Jos yrit­täjä ottaa taval­lista suurem­man riskin ja palkkaa henkilön, jon­ka koulu­tuk­ses­ta ei ehkä pääse ihan selvyy­teen, jon­ka työte­hos­sa voi kieli­taidon vuok­si olla puut­tei­ta tai jon­ka kult­tuurieroista saat­taa aiheutua työ­paikalla ennakoima­ton­ta hait­taa, niin hänet kun irti­sanoo löytää äkkiä itsen­sä oikeud­es­ta vas­taa­mas­sa syr­jin­täsyyt­teisi­in. Vaik­ka irti­sanoisi ihan koea­jal­lakin. Siis­pä yrit­täjä ei alun alka­enkaan uskalla ottaa riskiä. Ei hyvä. Siinä jää moni hyvä työn­tek­i­jä palkkaamatta.

    1. Daniel Fed­er­ley:
      Maa­han­muut­ta­jien työl­listymistä tämä sinän­sä hyvä uud­is­tus ei helpot­taisi. Jos yrit­täjä ottaa taval­lista suurem­man riskin ja palkkaa henkilön, jon­ka koulu­tuk­ses­ta ei ehkä pääse ihan selvyy­teen, jon­ka työte­hos­sa voi kieli­taidon vuok­si olla puut­tei­ta tai jon­ka kult­tuurieroista saat­taa aiheutua työ­paikalla ennakoima­ton­ta hait­taa, niin hänet kun irti­sanoo löytää äkkiä itsen­sä oikeud­es­ta vas­taa­mas­sa syr­jin­täsyyt­teisi­in. Vaik­ka irti­sanoisi ihan koea­jal­lakin. Siis­pä yrit­täjä ei alun alka­enkaan uskalla ottaa riskiä. Ei hyvä. Siinä jää moni hyvä työn­tek­i­jä palkkaamatta.

      Mikä traag­is­in­ta niin jää pait­si hyvät niin myös ihan vaan keskinker­taiset, työ­nan­ta­jan näkökul­mas­ta tehtävästään tarvit­taval­la laadul­la / vauhdil­la suo­ri­u­tu­vat työn­tek­i­jät palkkaamatta.

  60. Nyt kir­joi­tus valitet­tavasti perus­tuu vähän väärään käsi­tyk­seen työlainsäädännöstä.

    Alisuo­ri­u­tu­mi­nen on voimas­sa ole­van lain­säädän­nön mukaan lailli­nen ja pätevä irti­sanomis­pe­ruste. Kun­han alisuo­ri­u­tu­mi­nen on kun­nol­la doku­men­toitu ja työn­tek­i­jälle on annet­tu todel­li­nen mah­dol­lisu­us suo­ri­u­tua ja paran­taa toimintaansa.

    Usein kun työ­nan­ta­ja häviää tämän kaltaisia jut­tu­ja oikeudessa, on kyse työ­nan­ta­jan omas­ta hätiköin­nistä. Työ­nan­ta­ja yrit­tää oikeudessa ker­toa, että kaveri sai potkut, kos­ka se oli “huono”. Sit­ten kun kysytään, että mil­lä taval­la oli huono, niin oli vaan. Ei doku­men­taa­tio­ta laimin­lyön­neistä, ei ehkä varoi­tus­ta jne. Työ­nan­ta­jal­la on kuitenkin näyt­tö­taak­ka irti­sanomis­pe­rus­teen täyt­tymis­es­tä, joten pelkäl­lä sub­jek­ti­ivisel­la fiilik­sel­lä ei kauheasti raas­tu­vas­sa pärjätä.

    Sen sijaan asian voi hoitaa myös oikein. Doku­men­toidaan ongel­mat, käy­dään niistä keskustelua työn­tek­i­jän kanssa. Tar­jo­taan työn­tek­i­jälle kohtu­u­den rajois­sa mah­dol­lisu­us ja tukea oman ammat­ti­taidon kehit­tämiseen. Sit­ten jos ei onnis­tu, niin varoi­tus. Ja kun tämänkään jäl­keen ei lähde suju­maan, niin sit­ten tulee kyseeseen irtisanominen.

    Ja irti­sanomis­pe­rus­teen arvioin­ti­in myös vaikut­ta­vat yri­tyk­sen omat voimavarat. Siitä voidaan keskustel­la vaikut­ta­vatko tarpeek­si, mut­ta se ei pidä paikkaansa, että todel­li­nen irti­sanomiskyn­nys oli kah­den hen­gen yri­tyk­sessä yhtä korkea kuin 200 hen­gen yrityksessä.

    Onko kohtu­u­ton­ta, että työ­nan­ta­jan pitää ensisi­jas­sa pyrk­iä tuke­maan työssä pär­jäämistä ja men­estymistä, ennen kuin men­nään irti­sanomiseen? Jonkun mielestä voi olla. Kansan­talouden kannal­ta se on kuitenkin äärim­mäisen hyvä asia. Meil­lä on paljon esimerkik­si työu­ransa lop­pupäässä ole­via ihmisiä, joiden työte­ho ei ole ehkä ihan 100%. Mut­ta isos­sa kuvas­sa on paljon parem­pi, että anta­vat työ­nan­ta­jan tuke­m­ana taloudelle sen 80%, kuin että joutu­vat työt­tömik­si tilanteessa, jos­sa uudelleen­työl­listymisen mah­dol­lisu­udet ovat olemattomat.

    1. Tietysti olisi hyvä, että yri­tyk­sen lain­opil­lisen osas­ton juris­tit valmis­telisi­vat irti­sanomisen. Mikroyrit­täjil­lä kuitenkin har­voin on lain­opil­lista osastoa.

    2. Valt­teri Aal­to­nen:

      Onko kohtu­u­ton­ta, että työ­nan­ta­jan pitää ensisi­jas­sa pyrk­iä tuke­maan työssä pär­jäämistä ja men­estymistä, ennen kuin men­nään irti­sanomiseen? Jonkun mielestä voi olla. Kansan­talouden kannal­ta se on kuitenkin äärim­mäisen hyvä asia. Meil­lä on paljon esimerkik­si työu­ransa lop­pupäässä ole­via ihmisiä, joiden työte­ho ei ole ehkä ihan 100%. Mut­ta isos­sa kuvas­sa on paljon parem­pi, että anta­vat työ­nan­ta­jan tuke­m­ana taloudelle sen 80%, kuin että joutu­vat työt­tömik­si tilanteessa, jos­sa uudelleen­työl­listymisen mah­dol­lisu­udet ovat olemattomat.

      Jos se toimisikin niin, että tälle työu­ran lop­pupäässä ole­valle voisi mak­saa vain sen suorit­teen mukaista palkkaa, mut­ta valitet­tavasti tilanne tun­tuu ole­van se, että ne ovat ne kaikkein kalleim­mat kaver­it siel­lä fir­mas­sa ikälisien­sä ja koke­mus­lisien­sä kanssa, vaik­ka työ­suorituk­sista se paras puhti puut­tuukin. Itse seurasin yhden entisen ylilääkärin osa-aikaista (piti tehdä kolme päivää viikos­sa) työsken­te­lyä ja superk­er­tymän ker­ryt­tämistä julkisel­la puolel­la eikä hän ollut ikinä toimis­tol­la (tiedän, ettei ollut, kos­ka käytin hänen toimis­toaan ja hänen kan­net­tavaansa, kos­ka ne oli­si­vat muuten olleet käyt­tämät­tä), mut­ta ainakin hän oli työ­suh­teessa eikä työttömänä!

      Niin kauan kuin Suomes­sa palkat eivät jous­ta alaspäin muu­ta kuin täy­det 100% irti­sanom­al­la ja kas­va­vat ihan vaan sil­lä, että lusii samas­sa fir­mas­sa tarpeek­si pitkään, meil­lä irti­san­o­taan ihmisiä, vaik­ka heiltä neljä viides­osaa tarvit­tavas­ta suorituk­ses­ta irtoaisikin. Tämä aja­tus siitä, että ihmisen tulot eivät saa ikinä merkit­tävästi pienen­tyä niiden saavutet­tua tietyn tason on muutenkin todel­la iso ongel­ma kansan­taloudelle kaikkine omi­tu­i­sine ansiosi­don­nai­sine etu­ineen, mut­ta se ei ole tämän blo­gin aihe.

    3. Valt­teri Aal­to­nen: Alisuo­ri­u­tu­mi­nen on voimas­sa ole­van lain­säädän­nön mukaan lailli­nen ja pätevä irti­sanomis­pe­ruste. Kun­han alisuo­ri­u­tu­mi­nen on kun­nol­la doku­men­toitu ja työn­tek­i­jälle on annet­tu todel­li­nen mah­dol­lisu­us suo­ri­u­tua ja paran­taa toimintaansa.

      Valt­teri, aiem­mas­sa kom­men­tis­sa nim­imerk­ki Sylt­ty linkkasi tapauk­seen, jos­sa Gigan­tin myyjää ei KKO:n mukaan saanut irti­sanoa, vaik­ka hän suo­ri­u­tui doku­men­toidusti myyn­nis­sään tavoitet­ta selkeästi huonommin:

      http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014122218948880_uu.shtml

      Valt­teri Aal­to­nen: Onko kohtu­u­ton­ta, että työ­nan­ta­jan pitää ensisi­jas­sa pyrk­iä tuke­maan työssä pär­jäämistä ja men­estymistä, ennen kuin men­nään irtisanomiseen?

      Riip­pumat­ta siitä, onko se “kohtu­u­ton­ta” vai ei, mitä enem­män työ­nan­ta­jal­ta vaa­di­taan suh­teessa työn­tek­i­jään, sitä enem­män työ­nan­ta­ja vaatii työn­tek­i­jältä palkat­taes­sa, mikä vaikeut­taa työt­tömien työllistymistä.

      Oletet­tavasti työan­ta­ja palkkaa työn­tek­i­jän vain, jos olet­taa työn­tek­i­jän tuo­van taloon enem­män rahaa kuin kus­tan­taa. En tiedä, pidätkö sel­l­aista käyt­täy­tymistä “kohtu­ullise­na”, mut­ta se on joka tapauk­ses­sa talouden fak­ta, jos­ta ei voi lain­säädän­nöl­lä päästä järkevästi eroon.

      Valt­teri Aal­to­nen: Meil­lä on paljon esimerkik­si työu­ransa lop­pupäässä ole­via ihmisiä, joiden työte­ho ei ole ehkä ihan 100%. Mut­ta isos­sa kuvas­sa on paljon parem­pi, että anta­vat työ­nan­ta­jan tuke­m­ana taloudelle sen 80%, kuin että joutu­vat työt­tömik­si tilanteessa, jos­sa uudelleen­työl­listymisen mah­dol­lisu­udet ovat olemattomat.

      Mut­ta täl­lainen pakotet­tu tuki taas on jotain, minkä työ­nan­ta­ja ottaa huomioon harkites­saan täl­laista ikää läh­estyvien työn­tek­i­jöi­den palkkaamista. Tämä sit­ten siirtää huono­ja työl­listymis­mah­dol­lisuuk­sia aiemmaksi.

      Van­hem­mille työn­tek­i­jöille pitäisi pystyä mak­samaan pienem­pää palkkaa heiken­tyneen työte­hon mukaan. Vaa­timus, ettei palk­ka saa laskea, heiken­tää työ­markki­noiden toim­imista näille henkilöille. Osmo on myös aiem­mas­sa kir­joituk­ses­saan ehdot­tanut van­hem­mille työn­tek­i­jöille alhaisem­pia eläkemaksuja:

      http://www.soininvaara.fi/julkaisut/lisaa-matalapalkkatyota/

      1. Ossi Sare­so­ja: Van­hem­mille työn­tek­i­jöille pitäisi pystyä mak­samaan pienem­pää palkkaa heiken­tyneen työte­hon mukaan. 

        Tämähän ei ole mitenkään vaikeasti tehtävis­sä, aika pitkälle riit­täisi, kun yleis­si­to­van TESsin alal­la ammat­tili­it­to tajuaa luop­ua kaikille tule­vista yleisko­ro­tuk­sista ja sovi­tut koro­tuk­set voisi suun­na­ta “saikkukoneillekin samat prosentit”-linjan sijas­ta tuot­tavu­u­den mukaisesti.

  61. Osmo Soin­in­vaara, san­ot kan­nat­tavasi hal­li­tuk­sen esi­tys­tä. Etkö pidä mah­dol­lise­na, että muu­tos johtaa siihen, että työ­nan­ta­jat voivat kil­pailut­taa työn­tek­i­jöitä esim. nopeu­den perusteella? 

    Esim. työ­nan­ta­ja voi vai­h­taa kau­pan hyl­ly­jen täyt­täjän tar­jol­la ole­vaan nopeam­paan tai uha­ta sillä.

    Olen vai­h­tanut Twit­teris­sä asi­as­ta ajatuk­sia Juhana Var­ti­aisen kanssa, ja ymmärtääk­seni hän ei kiel­lä, etteikö näin tulisi tapah­tu­maan, mut­ta toisaal­ta hän viit­taa siihen, ettei muu­tok­ses­ta ole vielä annet­tu esitystä.

    Mielestäni postauk­ses­sasi kuvaat irti­sanomis­suo­jaan muu­tos­ta, joka johtaisi kuva­maani työn­tek­i­jöi­den kil­pailu­tuk­seen. Etkö pidä sitä ongel­mallise­na vai etkö usko muu­tok­sen aiheut­ta­van sel­l­aista ilmiötä?

    1. Min­un ajatuk­se­nani oli tilanne, jos­sa työn­tek­i­jä ei osaa tehdä sitä työtä, jota tekemään hänet on palkat­tu, esimerkik­si pitämään huol­ta yri­tyk­sen nettimyynnistä.

    2. Markku Sep­pälä:
      Esim. työ­nan­ta­ja voi vai­h­taa kau­pan hyl­ly­jen täyt­täjän tar­jol­la ole­vaan nopeam­paan tai uha­ta sillä.

      Tuo kuu­lostaa ihan markki­na­t­alouden toim­inta­pe­ri­aat­teelta 😉 Nopeam­man hyl­ly­jen täyt­täjän pitää tietenkin saa­da parem­paa palkkaa (tai ellei saa, voi pian vai­h­taa parem­pi­palkkaiseen työ­paikkaan), joten työ­nan­ta­ja voi pun­taroi­da, kan­nat­taako sit­tenkään vaihtaa.

    3. Mik­si näet sen ongel­mana, että työ­nan­ta­ja kil­pailut­taa työn­tek­i­jöitä ja val­it­see joukos­ta itselleen parhaan? Eikö koko työn­hakemises­sa, rekry­toin­nis­sa ja haas­tat­teluis­sa ole kyse siitä, että työ­nan­ta­ja yrit­tää saa­da haavi­in­sa parhaan mah­dol­lisen työntekijän?

    4. Markku Sep­pälä: Etkö pidä mah­dol­lise­na, että muu­tos johtaa siihen, että työ­nan­ta­jat voivat kil­pailut­taa työn­tek­i­jöitä esim. nopeu­den perusteella? 

      Esim. työ­nan­ta­ja voi vai­h­taa kau­pan hyl­ly­jen täyt­täjän tar­jol­la ole­vaan nopeam­paan tai uha­ta sillä.

      Eikö ole parem­pi, että työtä tekee se, joka sen tehokkaam­min tekee eikä se, joka on jo ennestään palkattuna?

    5. Markku Sep­pälä:
      Osmo Soin­in­vaara, san­ot kan­nat­tavasi hal­li­tuk­sen esi­tys­tä. Etkö pidä mah­dol­lise­na, että muu­tos johtaa siihen, että työ­nan­ta­jat voivat kil­pailut­taa työn­tek­i­jöitä esim. nopeu­den perusteella? 

      Esim. työ­nan­ta­ja voi vai­h­taa kau­pan hyl­ly­jen täyt­täjän tar­jol­la ole­vaan nopeam­paan tai uha­ta sillä.

      Olen vai­h­tanut Twit­teris­sä asi­as­ta ajatuk­sia Juhana Var­ti­aisen kanssa, ja ymmärtääk­seni hän ei kiel­lä, etteikö näin tulisi tapah­tu­maan, mut­ta toisaal­ta hän viit­taa siihen, ettei muu­tok­ses­ta ole vielä annet­tu esitystä.

      Mielestäni postauk­ses­sasi kuvaat irti­sanomis­suo­jaan muu­tos­ta, joka johtaisi kuva­maani työn­tek­i­jöi­den kil­pailu­tuk­seen. Etkö pidä sitä ongel­mallise­na vai etkö usko muu­tok­sen aiheut­ta­van sel­l­aista ilmiötä?

      Uusi tulokas pitää pere­hdyt­tää työhön­sä ja työy­hteisöön­sä, mikä on varsinkin pienyri­tyk­sessä melkoinen investoin­ti. Työy­hteisöön sopeu­tuneen henkilön perus­tee­ton irti­sanomi­nen aiheut­taa puolestaan aina häir­iön henkilöstön kesku­udessa, mikä sekin mak­saa esim. menetet­tynä tuotan­tona. Ei järkevä yrit­täjä irti­sano ketään vain irti­sanomisen ilosta. 

      Tilanteen hyväk­sikäyt­täjiä toki on puolin ja toisin, minkä takia hal­li­tus lakiesi­tyk­sessään tuskin mah­dol­lis­taa täysin vil­liä menoa.

      1. Tapio: Työy­hteisöön sopeu­tuneen henkilön perus­tee­ton irti­sanomi­nen aiheut­taa puolestaan aina häir­iön henkilöstön kesku­udessa, mikä sekin mak­saa esim. menetet­tynä tuotan­tona. Ei järkevä yrit­täjä irti­sano ketään vain irti­sanomisen ilosta.

        Yrit­täjil­lä on mon­ta tapaa pyörit­tää liike­toim­intaa. Eivät kaik­ki pyri jatku­vu­u­teen eikä heil­lä ole väliä miten työn­tei­jät viihtyvät tai ovat motivoituneita.Kun tulee ongelmia niin yri­tys aje­taan alas ja jatke­taan toisel­la nimel­lä ja muodol­lis­es­ti uudel­la yrityksellä
        Täl­lainen yrit­täjä luot­taa siihen, että hal­li­tus pakot­taa heille uut­ta työvoimaa.

        Ei täl­lainen yrit­täjä pyri laatu­un ja työn­tek­i­jöi­den hyv­in­voin­ti­in vaan oman voit­ton­sa maksimointiin.Ongelma on, että täl­laiset yrit­täjät pakot­ta­vat hyvätkin yrit­täjät käyt­tämään samo­ja menetelmiä.

        Ja mis­tä tämä tulee, se tulee uus­lib­er­al­istien aat­teista , peli­teo­ria on taustal­la eli heiken­tämäl­lä duu­nar­in ase­maa neu­vot­telu­os­a­puole­na eli kyseessä on isän­nän­val­lan lisääminen.

        Mut­ta täl­läkin tiel­lä on perä­seinä ja se on oman käden oikeus.Jos yhteiskun­ta ei tue oikeu­den­mukaisu­ut­ta niin sil­loin joudu­taan otta­maan oikeus omi­in käsiin.

        Eli täl­lä aje­taan väki­val­lan lisäämistä yhteiskunnassa

  62. Entäpä tilanne, jos­sa pienyri­tyk­sessä yksi työn­tek­i­jä jää pitkälle sairaslo­ma­lle, jon­ka kestoa ei voi etukä­teen tietää? Tilalle ei voi palkata uut­ta vak­i­tu­ista, kos­ka van­ha työn­tek­i­jä saat­taa (epä­to­den­näköistä, mut­ta mah­dol­lista) pala­ta sairaslo­ma­l­ta ja sil­loin työn­tek­i­jöitä olisi enem­män kuin fir­mal­la kan­tokykyä. Sairaslo­ma saat­taa jatkua use­am­man vuo­den. Jos tilalle saadaan määräaikaisel­la sopimuk­sel­la joku, tulee hänenkin kohdal­laan vak­i­naisen työn kri­teeri täy­teen, jos työ­suhtei­ta ketjute­taan riit­tävän pitkältä ajalta. 

    Jos irti­sanomi­nen olisi helpom­paa, voisi tilalle palkata vak­i­tuisen työn­tek­i­jän, joka olisi mah­dol­lista irti­sanoa jos alku­peräi­nen työn­tek­i­jä joskus sairaslo­ma­l­taan palaa. Tai sit­ten jatkaa hänen työ­suhdet­taan, jos fir­man tilanne sen muuten sallii.

    1. Kaisa, tuos­sa tilanteessa kan­nat­taa palkata fir­maan ei-sijainen.

      Kun alkup. työn­tek­i­jä tulee takaisin eikö työtä olekaan kaikille, pis­tetään porukan huonoin tuotan­nol­lisil­la ja taloudel­lisil­la syil­lä joko pakkolo­ma­lle taik­ka irti­san­o­taan. Jos laitet­ti­in pakkolo­ma­lle, niin sitä jatke­taan niin pitkään että pakkik­sel­la ole­va työn­tek­i­jä löytää uusia töitä.

      Alle 20hengen fir­mas­sa kun ei tarvitse pitää edes YT-neuvotteluita.

      Kun töitä ei riitä, pääsee porukas­ta aina eroon ja sil­loin ensim­mäisenä lähtevät huonot ja han­kalat. Varsi­nainen ongel­ma on tilanne, jos­sa fir­ma kas­vaa taik­ka töitä on niin tasais­es­ti koko ajan, ettei ”saa” pakkolo­mia pyörimään.

      Nykyisel­lään kaik­ki kysyn­tädip­it kan­nat­taa ehdot­tomasti hyö­dyn­tää lomau­tuksin ja irti­sanomisin, mikäli fir­mas­sa sat­tuu ole­maan työn­tek­i­jä, joka ei suo­ri­udu tehtävistään. Oikea prob­leema­han tästä tulee yli 20-hen­gen fir­moissa, kun YT-lap­pu tuhoaa työilmapi­irin, vaik­ka lähti­jä olis etukä­teen tiedos­sa, sitä ei mis­sään nimessä saa ker­toa kenellekään.

  63. Suurim­mat haas­teet ja riskit palkkaamises­sa ovat nimeno­maan ensim­mäis­ten työn­tek­i­jöi­den kohdal­la. Pitäisikö hal­li­tuk­sen esi­tyk­sessä raja olla 20:n sijaan 5 työn­tek­i­jää? Sil­loin muu­tok­set kohdis­tu­isi­vat selvem­min juuri näi­hin pien­impi­in yrityksiin.

    1. Mikko:
      Suurim­mat haas­teet ja riskit palkkaamises­sa ovat nimeno­maan ensim­mäis­ten työn­tek­i­jöi­den kohdal­la. Pitäisikö hal­li­tuk­sen esi­tyk­sessä raja olla 20:n sijaan 5 työn­tek­i­jää? Sil­loin muu­tok­set kohdis­tu­isi­vat selvem­min juuri näi­hin pien­impi­in yrityksiin.

      Var­maankin näin kävisi, mut­ta sil­loin se seu­raa­va han­kala piste yri­tyk­selle kas­vaa olisi kuu­den­nen työn­tek­i­jän palkkaami­nen. 20 on minus­ta sopi­va luku juuri sik­si, että jos se kahdeskymme­ne­sen­sim­mäi­nen työn­tek­i­jä on epäon­nis­tunut rekry­toin­ti, yri­tyk­sel­lä on niin paljon isom­pi peli­v­ara jär­jestel­lä työte­htäviä, kun on niin paljon enem­män liikku­via palo­ja. Ken­ties jopa yri­tys pär­jää, vaik­ka se 21. kaveri jäisikin lop­ul­ta huonok­si rekry­toin­niksi, mut­ta muut työn­tek­i­jät pystyvät paikkaa­maan tarpeek­si, että ongel­maa ei tule. Jos työn­tek­i­jöitä on vaan viisi, näitä jär­jeste­lymah­dol­lisuuk­sia on huo­mat­tavasti vähemmän.

  64. Hyviä työn­tek­i­jöitäkään ei kas­va puus­sa. Ratio­naalis­es­ti toimi­va pienyrit­täjä ei irti­sano hyvää työn­tek­i­jää, vaik­ka hänen pärstän­sä ei het­kel­lis­es­ti mielyt­täisi tai vaik­ka hän toisi­naan jou­tu­isikin ole­maan pois­sa töistä oman tai läheisen sairau­den takia. 

    Tot­ta kai joku voi irti­sanoa jonkun vain siitä syys­tä, ettei pärstä miel­lytä. Liikku­vam­mil­la työ­markki­noil­la on kuitenkin myös työn­tek­i­jöil­lä enem­män valin­nan­varaa työ­nan­ta­jien suh­teen. Jos pienyri­tys X:ssä vai­h­tu­vat työtek­i­jät tiheään, on X:n toden­näköis­es­ti myös vaikeampi rekry­toi­da markki­noiden parhai­ta työn­tek­i­jöitä. Tilanne on tämä etenkin, jos alkaa liikkua huhu­ja siitä, että X:n omis­ta­ja on han­kala tyran­ni, joka mieli­v­al­tais­es­ti jakelee potku­ja tai uhkailee niil­lä tai että X:ssä on huono työilmapi­iri ja pelol­la johtamisen kult­tuuri. Voi jopa käy­dä niin, ettei kenenkään hyvän työn­tek­i­jän tarvitse men­nä X:ään töi­hin, kun liikku­vam­mil­la työ­markki­noil­la on enem­män työmah­dol­lisuuk­sia ihan kaikille. Pienyri­tys X:n tyran­niomis­ta­ji­neen on sil­loin joko tyy­dyt­tävä niin­hin han­kali­in, lus­muile­vi­in ja työtävieroksu­vi­in työn­tek­i­jöi­hin tai selvit­tävä ilman palkol­lisia. Vai­h­toe­htois­es­ti X:n tyran­niomis­ta­jan täy­tyy kat­soa peili­in ja tehdä muu­tok­sia niin, että X:stä tulee houkut­tel­e­vampi työ­paik­ka hyville työntekijöille.

  65. Keskustelus­sa ei ole oikein ymmär­ret­ty, kuin­ka paljon alle 10 työn­tek­i­jän yri­tyk­sessä pitää tehdä tulosta, että saadaan palkatuk­si yksi työntekijä. 

    Se, että ehdote­taan ratkaisuk­si koeaikaa, tarkoit­taa, että jostain on löy­det­tävä rahaa siihen koeaikaankin. 

    Ay-liitois­sa ei ymmär­retä, kuin­ka paljon yksi työ­paik­ka mak­saa. Palkan ja henkilö­sivuku­lu­jen lisäk­si tulee iso määrä mui­ta kus­tan­nuk­sia, jot­ka liit­tyvät työn tekemiseen kuten koneet, lait­teet ja työti­lat. Myös pere­hdy­tys maksaa. 

    Suomes­sa on noin 120 000 yri­tys­tä, jos­sa on vähin­tään 1–4 työn­tek­i­jää. Näis­sä yri­tyk­sis­sä työsken­telee 250 000 työn­tek­i­jää. Sit­ten on val­ta­va määrä yksinyrit­täjiä, joille ensim­mäisen työn­tek­i­jän palkkaami­nen on kovaa riskinottoa. 

    Sit­ten on noin 20 000 yri­tys­tä, jois­sa on noin 120 000 työntekijää.

    Näis­sä mikroyri­tyk­sis­sä on iso työl­listämis­po­ten­ti­aali, jos uuteen työn­tek­i­jään liit­tyvää riskiä vähennetään. 

    Todet­takoon vielä sekin, että 2009–2016 laman aikana mikro- ja pk-yri­tyk­set otti­vat lisää työn­tek­i­jöitä samaan aikaan, kun suuret yri­tyk­set potki­vat työn­tek­i­jöitä kilometritehtaalle. 

    Ay-liit­to­jen pitäisi ymmärtää, että yri­tyskan­nas­tamme val­taosa on juuri mikro- ja pk-yri­tyk­siä. Niis­sä on myös 66% työvoimas­ta. Mikro- ja pk-yri­tys­ten huo­lia kan­nat­taisi kuun­nel­la ay-liik­keessä ilman turhaa politikointia.

  66. Edelleen työn­tek­i­jän voi irti­sanoa kol­man­nen varoituk­sen jäl­keen ja uuti­sista päätellen bus­sikuskin voi irti­sanoa ilman varoituk­sia, sekä uutistoimittajan

    1. V. Laula­jainen:
      Edelleen työn­tek­i­jän voi irti­sanoa kol­man­nen varoituk­sen jäl­keen ja uuti­sista päätellen bus­sikuskin voi irti­sanoa ilman varoituk­sia, sekä uutistoimittajan

      Itseasi­as­sa met­al­li­te­ol­lisu­udessa riit­tää kun yhden vuo­den sisäl­lä saat kak­si varoi­tus­ta, ellei tavak­si ole muo­dus­tunut use­am­man kupon­gin anta­mi­nen ennen potku­ja. Liiton mukaan varoituk­set nol­laan­tu­vat joka vuosi.
      Erit­täin har­voin tuleekin niitä tapauk­sia, jot­ka otta­vat kak­si varoi­tus­ta vuo­teen, se käy niin, että koea­jal­la tahti, motivaatio,huolellisuus ja asenne on vähin­tään kohtu­ullista ja sit­ten myöhem­min tulee niitä, että ollaan esim ma ja pe pois töistä kun ollaan lähdet­ty etu­aikaa ryypylle. San­o­taan vaan työter­vey­teen, että selkä on kipeä tai pää on sekaisin, niin ei lääkärit uskalla kyseenalaistaa.
      Varoi­tus­ta ei täten voi antaa.

      Tai tulee asen­nevam­ma, eikä tehdä töitä kuin 10% tehol­la, mut­ta ei riko­ta sään­töjä, ei voi antaa varoitusta.
      Tul­laan kän­nis­sä töi­hin, ei voi lait­taa pihalle, pitää ohja­ta hoitoon, mah­dol­lis­es­ti mon­ta kertaa.

      Kyl­lä näitä esimerkke­jä on vaik­ka kuin­ka mut­ta onnek­si meil­lä on niin mon­ta työn­tek­i­jää, että “mädät ome­nat” ovat pienen pieni osu­us. Mut­ta luo­ja paratkoon mikroyrittäjää.

      Keskiver­to tai hyvän työn­tek­i­jän on edelleenkin ihan turha lakiehdo­tuk­ses­ta pelästyä, ei teitä halu­ta potkia, vain ne jot­ka eivät suo­ri­udu tai suos­tu tekemään. Täl­löin kaikil­la ovat parem­mat olta­vat, eikä fir­man raho­ja haaska­ta haluttomiin.

      Helpom­pi olisi vain myy­dä koko fir­ma, ryhtyä pääo­masi­joit­ta­jak­si ja muut­taa vaik­ka Mal­talle, jos siihen on varaa.

      1. Yrit­täjä ‑81: Erit­täin har­voin tuleekin niitä tapauk­sia, jot­ka otta­vat kak­si varoi­tus­ta vuo­teen, se käy niin, että koea­jal­la tahti, motivaatio,huolellisuus ja asenne on vähin­tään kohtu­ullista ja sit­ten myöhem­min tulee niitä, että ollaan esim ma ja pe pois töistä kun ollaan lähdet­ty etu­aikaa ryypylle. San­o­taan vaan työter­vey­teen, että selkä on kipeä tai pää on sekaisin, niin ei lääkärit uskalla kyseenalaistaa.
        Varoi­tus­ta ei täten voi antaa.

        Näin se käy, onnek­si har­voin. Näille kavereille sat­tuu kuitenkin ennem­min tai myöhem­min ere­hdyk­siä, ei esimerkik­si muista tul­la sen selkäkip­u­lo­man jäl­keen töi­hin. Sil­loin voi varoituk­sen antaa.

  67. Pieni työ­nan­ta­ja voi palkata työn­tek­i­jän myös esim. vuo­den määräaikaisu­u­teen puolen vuo­den koea­jal­la, kos­ka: “kysyn­täpi­ikkiä pitää tasoit­taa, eikä tarve toden­näköis­es­ti ole jatku­vaa”, tai joku muu saman tason vale. Vuo­den määräaikaisu­u­den jäl­keen voikin sit­ten ilol­la tode­ta, että yri­tys lähti kasvu­un ja tehtävä voidaan vak­i­nais­taa, tai sit­ten ei.

  68. Ymmär­rän ongel­man, mut­ta minus­ta lääke on väärä. Tämän takia työn­hak­i­jat alka­vat kart­taa pienyri­tyk­siä, jot­ka nytkin ovat vähem­män houkut­tele­via, kun pienyri­tyk­sen taloudel­liset pusku­rit on tyyp­il­lis­es­ti lai­hem­mat ja siten yri­tyk­sen pystyssä pysymi­nen epä­varmem­paa. Lisäk­si työ­suhde-etu­i­hin ei ole samal­la taval­la varaa kuin isois­sa yri­tyk­sis­sä. Oikeampi lääke olisi irti­sanomis­pe­rustei­den tarken­t­a­mi­nen kaikille ja karenssin lieven­tämi­nen tai pois­t­a­mi­nen. Nyt ei surkeaakaan laiskuria halu­aisi syöstä taloudel­liseen ahdinkoon, jon­ka kuukausien karenssi toisi tul­lessaan. Nytkin voi irti­sanoa henkilöpe­rus­tais­es­ti, pitäisi olla selkeämpi sään­tö, miten sen voi tehdä. Nyt ei uskalleta tehdä edes sään­tö­jen puit­teis­sa mitään, kun sään­nöt on epä­selvät ja hel­posti tulee oikeusri­ita ja se on liian kallista pienyri­tyk­sille. Olen pienyrit­täjä, työl­listän yhden työntekijän.

  69. Sinän­sä has­sua, että yliopis­toille tämä sovel­tuvu­u­den seu­raami­nen koko uran läpi sal­li­taan. Käytän­nössä yliopis­ton tutk­i­joille on tar­jol­la vain ketju määräaikaisuuk­sia kunnes varsin van­hana on mah­dol­lista päästä pysyväk­si pro­fes­sorik­si (oltuaan joitakin kau­sia määräaikaise­na). Koko matkan seu­rataan suori­tus­ta: julka­isu­jen määrää ja laat­ua sekä hie­man ope­tus- ja hallinto­suorituk­si­akin. Jos tulok­sien määrä lopah­taa, määräaikaisu­udet päät­tyvät siihen.

    Yliopis­toille, jot­ka ovat suuria työ­nan­ta­jia, tämä sal­li­taan, pienyri­tyk­sille ei. Logiikka?

    Dis­claimer: EN kan­na­ta ketjutet­tu­ja määräaikaisuuk­sia mil­lään alalla.

  70. Turha lain­muu­tos. Kyl­lähän huonos­ta työn­tek­i­jästä on aina eroon päässyt:
    A. palkkaa uuden val­men­ta­jan tai kak­si ja aloit­taa yt-neu­vot­te­lut seu­raa­vana päivänä. Van­ha val­men­ta­ja pihalle ja toinen uusista koea­jan puitteissa.
    B. soit­taa toisen joukkueen pomolle ja käs­kee hänen tehdä todel­la hyvän työ­tar­jouk­sen val­men­ta­jalle. Mak­saa kulut toiselle joukkueelle joka potkii val­men­ta­jaan pihalle koea­jan puitteissa.
    C. mak­saa val­men­ta­jan pihalle.

    Jos yrit­täjän ymmär­ry tai fir­man kas­sa ei kestä noi­ta menetelmiä, on yrit­täjä toden­näköis­es­ti vääräl­lä alalla.

  71. Olen seu­ran­nut oivia kir­joituk­si­asi vuosikaudet. Nyt ikävä kyl­lä tuli harha­laukaus. Kir­joituk­ses­sasi on kak­si olen­naista virhettä:

    1) työ­suorituk­sen huo­nous on jo nykyisel­lään irti­sanomis­pe­ruste — lakiehdo­tuk­ses­sa ei ole mitään, mikä muut­taisi tältä osin nyky­istä tilan­net­ta; ja

    2) ammat­tili­it­to­jen jäs­en­inä on huo­mat­ta­va osa maamme työt­tömistä — en tiedä, miten se on men­nyt sin­ul­ta ohi mut­ta ay-liike on vuosikaudet ollut erit­täin akti­ivi­nen myös työt­tömien asioiden puolestapuhu­ja ja ajaja

  72. Ja kun irti­sanomisen helpot­ta­van lain ikävät seu­rauk­set ilmenevät niin Osmo Soin­in­vaara tulee sanomaan:
    “Eihän tässä näin pitänyt käydä”!

  73. Soin­in­vaara osuu ytimeen melko tarkasti. Meil­lähän lop­ul­ta ay pomoista huoli­mat­ta yri­tys­toimin­nan tuot­tavu­us on se tärkein asia sil­lä muu­ta rahaa ei ole jaet­tavak­si kuin yri­tys­ten tuot­ta­maa. Tuos­ta tuo­to­s­ta sit­ten rahaa val­uu erio teitä, on alv, on työn­tek­i­jöi­den verot, on verot tulok­ses­ta jne mut­ta kaik­ki on syn­nytet­ty tulok­sel­lisel­la yritystoiminnalla.

    Ilman tulok­sel­lista yri­tys­toim­intaa ei edes olisi koko ammat­tiy­hdis­tys­toim­intaa sil­lä se ei sinän­sä tuo­ta sentin senttiä.

  74. Yksinker­tais­es­ta asi­as­ta kir­joite­taan rajat­tomasti ja jopa lakkoil­laan. Hyvin har­val­la on todel­lista koke­mus­ta yhteistyöstä työ­nan­ta­jana ja elää sik­si hyvin kaukana todel­lisu­ud­es­ta. Hyvin monel­la on kuitenkin koke­mus­ta yhteistyöstä yri­tyk­sessä, jota kut­summe avi­o­li­itok­si. Näistä yri­tyk­sistä yli puo­let tekee konkurssin. Yri­tyk­sen työn­tek­i­jät jatka­vat kuitenkin elämistään eronkin jäl­keen. Mik­si tämä erot­ta­mi­nen on sal­lit­tu? Kos­ka sen usko­taan anta­van eron­neelle parem­mat mah­dol­lisu­udet jatkaa omaa elämää uusis­sa olo­suhteis­sa. Me hyväksymme tämän muu­tok­sen. Mik­si suh­tau­tu­isimme kiel­teis­es­ti yhden jäse­nen erot­tamisen yhteisöstä, jos­sa tämä yksi jäsen voi tuho­ta koko yhteisön elämän?

  75. Ker­rotko Osmo, miten mielip­i­teeseesi vaikut­taa se tosi­a­sia, että suurin osa työ­paikko­jen ongelmista, työn­tek­i­jän kannal­ta on juuri tämän kokoi­sis­sa yri­tyk­sis­sä? Mitä luul­tavam­min laki vaikut­taa niis­sä yri­tyk­sis­sä, jois­sa on jo ennestään ongelmia, jois­sa työsken­te­ly edel­lyt­tää vähän tai ei ollenkaan koulu­tus­ta. Uusi työkalu nol­latun­ti­sopimusten, työai­ka kikkailu­jen jne. seuraksi.

    En pysty usko­maan että vaik­ka asiantun­ti­ja tasoises­sa työssä täl­lä olisi merk­i­tys­tä, tai toisi jotain uut­ta 6 kuukau­den koea­jan lisäksi.

  76. Eivät kaik­ki yrit­täjät ole pyhimuk­siä eivätkä kaik­ki yrit­täjät pelaa rehellistä peliä. Juuri pienis­sä yri­tyk­sis­sä työn­tek­i­jää kusete­taan useim­miten. Eivätkä kaik­ki yrit­täjät edes pyri pitkään jatku­vaan yri­tys­toim­intaan. Mon­et tekevät tulosta hämäril­lä keinoin 2–3 vuot­ta, jon­ka jäl­keen yri­tys katoaa ja yrit­täjä jatkaa uudel­la yri­tyk­sel­lä kuse­tus­taan. Nyt halu­taa lisätä yrit­täjän mah­dol­lisuuk­sia kiristää työntekijöitä

    https://www.aamulehti.fi/uutiset/toihin-vaikka-39-asteen-kuumeessa-matkailuyritysten-laiminlyonnit-suurennuslasin-alla-lapissa-tyosuojelutilanne-ei-ole-kohentunut-200737246/

  77. Aika pelot­tavaa, että Odekin on purek­si­mat­ta niel­lyt olk­iukon irti­sanomisen vaikeud­es­ta. Voin luot­ta­mus­miehenä toim­i­neena sanoa, ettei henkilöko­htaiden syyn perus­teel­la irti­sanomi­nen ole mitenkään vaikeaa nykyisenkään lain aikana. Kak­si varoi­tus­ta riit­tää eikä AY-liike vie asi­aa oikeu­teen, ellei asi­as­sa ole selkeästi kyse mieli­v­al­las­ta ja harvem­min näin on. Tietysti varoi­tusten yhtey­dessä pyritään kuule­maan molem­mat osa­puo­let ja keskustele­maan jatkos­ta, mut­ta tämä kai on luon­nol­lista oikeusval­tios­sa. Vai onko??? Linkitän tähän vielä todel­lisen asiantun­ti­jan lausun­non ja toivon, ettei Ode tässäkin seu­raa nyky­hal­li­tus­ta jätäen sen huomioimatta.

    https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/259182-varustelekan-perustaja-valtteri-lindholm-turha-riita-irtisanomislaista-yrittajilla?ref=valinnat

  78. Kun näi­hin urheilu­ver­tailui­hin nyt on lähdet­ty, niin jos Osmo olet koskaan seu­ran­nut jääkiekkoa tarkasti niin val­men­ta­jan vai­h­dol­la kesken kau­den on yleen­sä hyvin vähän merk­i­tys­tä men­estyk­sen kannal­ta kos­ka se vika on aika har­voin siinä val­men­ta­jas­sa. Kun seu­ra on huonos­ti johdet­tu, ja joukkueen kasaamises­sa, johtamises­sa ja ihan päivit­täisessä toimin­nas­sa tehdään koko ajan paho­ja virheitä, niin val­men­ta­ja on siinä tilanteessa yleen­sä se jon­ka kaut­ta on hel­poin­ta purkaa ne epäon­nis­tu­miset ilman että tarvit­see kat­soa peili­in ja nähdä omas­sa toimin­nas­sa mitään väärää. Val­men­ta­ja on se help­po syn­tipuk­ki joka on hel­poin­ta irti­sanoa, kos­ka vai­h­toe­htona voisi olla se että vai­hdet­taisi­in puo­let joukkueesta tai vielä pahempaa — koko seu­ran johtamiskult­tuuri laitet­taisi­in uusiksi.

    Minä uskaltaisin väit­tää että vain pieni osa työn­tek­i­jöistä on näitä ongel­mat­a­pauk­sia joi­ta varten tämä irti­sanomis­suo­jan heiken­tämi­nen muka­mas on kehitet­ty. Ja nämä ongel­mat­a­pauk­setkin on yleen­sä hyvin help­poa vält­tää panos­ta­mal­la rekry­toin­tipros­es­si­in vähän parem­min. Joko itse tai käyt­tämäl­lä ammat­ti­lais­a­pua, sitäkin kun on nyky­isin varsin hyvin saatavil­la jos vaan ei halu­ta selvitä kaikesta mah­dol­li­im­man helpol­la ja hal­val­la kuten nykyiseen yri­tyskult­tuuri­in kuu­luu. Tosi­asi­as­sa­han tässä halu­taan jär­jestää yri­tyk­sille ja yrit­täjille mah­dol­lisu­us jälleen yhteen kikkailu­un jol­la työn­tek­i­jöitä voidaan kuset­taa ja heiken­tää hei­dän ase­maansa, ilman että tarvit­sisi kiin­nit­tää huomio­ta siihen voisiko oman yri­tyk­sen toimin­nas­sa olla jotain paran­tamisen varaa jos yri­tyk­seen sat­tuu kum­mallisen paljon näitä “ongel­matyön­tek­i­jöitä”.

    Arvosta­mani yrit­täjä, joka muuten ei nor­maali­in yrit­täjän tyyli­in uhri­udu koko ajan ja yritä aset­taa itseään muiden ihmis­ten yläpuolelle vain sen takia kos­ka on yrit­täjä, eli Varustelekan Valt­teri Lind­holm, ker­toi jokin aika sit­ten haas­tat­telus­sa miten myös yrit­täjän omas­sa toimin­nas­sa voi olla jotain pahasti vial­la jos työn­tek­i­jöi­den kanssa on ongelmia. Lind­holmin mukaan hänen omas­sa yri­tyk­sessään oli ongelmia työn­tek­i­jöi­den ja työhar­joit­telijoiden kanssa ja jos­sakin vai­heessa he jopa lopet­ti­vat työhar­joit­telijoiden ottamisen kokon­aan näi­den ongelmien vuok­si. Mut­ta kun asi­aan lop­ul­ta alet­ti­in paneu­tu­maan ja kyse­lemään työn­tek­i­jöiltä niin selvisi että suurin syy näi­hin ongelmi­in oli yri­tyk­sen totaalisen sekaisin ole­va varas­to, joka teki järkevästä työsken­telystä ja työn oppimis­es­ta jok­seenkin mahdotonta.

    Toki näitä ihan oikei­ta ongel­matyön­tek­i­jöitäkin on, mut­ta kuten sanoin niin yleen­sä nämä ihmiset on help­po kar­sia pois jo rekry­toin­tipros­es­sis­sa, enkä usko että hei­dän määrä lop­pu­jen lopuk­si on niin kovin suuri vaik­ka “nykyn­uo­ria” niin kovasti morkataankin puhe­lin­ta tui­jot­taviksi vätyk­sik­si. Kovin mon­esti työn­tek­i­jän moti­vaa­tio-ongel­mat, jatku­vat sairaste­lut, epäon­nis­tu­miset työte­htävis­sä jne. voivat olla merk­ki siitä että yri­tyk­sen koko kult­tuuris­sa, toim­intatavois­sa, johtamises­sa, organ­isoin­nis­sa tai jopa työtilois­sa/-olo­suhteis­sa voi olla jotain vialla.

  79. Omat ongel­mani hal­li­tuk­sen esi­tyk­sen kanssa katoaisi­vat jos karenssi näis­sä tapauk­sis­sa pois­tet­taisi­in kokon­aan. 60 päivää on vielä varsin pitkä ran­gais­tuk­sen omaisu­us irti­sanomisen yhtey­teen. Kuitenkin tärkein esi­tyk­sen tavoit­teista olisi löytää työlle mah­dol­lisim­man hyvä tek­i­jä, mut­ta melkoisen pelot­taval­ta voi työn­tek­i­jöillekkin näyt­tää yri­tys joka on yrit­tänyt usei­ta ker­to­ja täyt­tää paikkaa ja on heit­tänyt pois jokaisen jo siihen rekryämänsä.

    Koea­jal­ta karenssi pois kokon­aan: Paran­taa sekä työn­tek­i­jän että työ­nan­ta­jan ase­maa, samal­la hyväksytään myös se että perus­teet voivat tältä ajal­ta olla lievem­piä, myös työn­tek­i­jän puolelta.

    Alle 1v: Karenssi 1kk. “tutus­tu­miskausi” ja myös aika jol­loin voidaan olet­taa että työn­tek­i­jän mah­dol­lis­es­ti pidem­mänkin työt­tömyy­den kurit­ta­ma talous palau­tuu tasapainoon.

    1v+: Nykyi­nen 3kk karenssi.

    1. Karenssin pois­tamisel­la voi olla yllät­täviä seurauksia. 

      Ainakin se avaisi tien sille, että pää­sisi työn­tek­i­jän oma­l­la päätök­sel­lä työt­tömyy­seläkeput­keen. Eli kun on ikää tarpeek­si, voi vain ilmoit­taa että tämä pli nyt tässä, kieltäy­dyn töistä, anna potkut, läh­den työt­tömyy­seläkeput­keen eli de fac­to varhaiseläk­keelle. Varsinkin jos mah­dolli­nen Rin­teen hal­li­tus pois­taa kaik­ki pahim­mat aktivoin­ti­toimet, tämä aivan var­masti voisi nol­la­ta kaik­ki tuos­ta jär­jestelystä koitu­vat edut.

  80. Koeai­ka on. Tässä ajas­sa pystyy kyl­lä huo­maa­maan, osaako työn­tek­i­jä mitään vai ei.

  81. Kovasti puhutaan, että riit­tääkö koeai­ka vai eikö riitä. Onko irti­sanomi­nen help­poa vai vaikeaa? Lop­pu­peleis­sä totu­udel­la ei kuitenkaan ole merk­i­tys­tä tässä. Rel­e­vant­ti asia tässä on pienyrit­täjän tunne. Mikä on yrit­täjän riskin­tunne uuden ihmisen palkkaamis­es­ta? Asiois­sa on usein niin paljon muut­tuvia tek­i­jöitä, että yrit­täjät ovat oppi­neet tekemään paljon päätök­siä fak­to­jen lisäk­si intu­itioon ja tun­teeseen perustuen. Eri­tyis­es­ti, kun puhutaan pienistä star­tu­peista (tai muuten ei vaki­in­tuneista yri­tyk­sistä), mikä tämän lain ilmeisenä fokusalueena on. Täl­lä lail­la pyritään vaikut­ta­maan tuo­hon yrit­täjän riskin­tun­teeseen, sil­lä rekry­toin­tia ei voi koskaan tehdä aukot­tomasti fak­toi­hin perustuen. Eli kysymys ei ole onko koeai­ka tarpeek­si tai onko irti­sanomi­nen help­poa vai vaikeaa. Kysymys on, että uskooko yrit­täjä, onko koeai­ka tarpeek­si ja onko irti­sanomi­nen help­poa vai vaikeaa.

  82. Työ­nan­ta­javal­lan lisäämi­nen johtaa ay-liik­keen heikken­e­miseen ja se taas johtaa tur­van hakemiseen ääriliikkeistä. 

    Eli kaikissa mais­sa, jois­sa työ­nan­ta­jan val­taa on lisät­ty on syn­tynyt äärili­ikkeitä ja poli­ti­ik­ka on muut­tunut epävakaaksi.USA on hyvä esimerk­ki, Bushin aikaan rajoitet­ti­in yri­tys­ten vahin­gonko­r­vauk­sia ja henkilöi­den oikeut­ta haas­taa yri­tyk­siä oikeu­teen esim syr­jin­nästä ja se johti lop­ul­ta Trumpin voittoon

    Tai Ruot­sis­sa ruot­sidemokraat­tien nousu­un etc

Vastaa käyttäjälle Rosmo Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.