Google maps lupasi mielenkiintoista matkaa Salermoon. 35 kilometrin matkaan menisi autolla tunti ja 20 minuuttia. En tosin tiedä, onko ohjelmistolla ajankohtainen tieto ruuhkatilanteesta.
Reitti pitkin Amalfin rannikkoa oli tosi kaunis. Vähän mäkinen, mutta ei pahasti. Yhteensä nousua oli 420 metriä eikä tosi jyrkkiä nousuja – yli 10 % — ollut kuin yksi. Mutkaisuus teki siitä mielenkiintoisen ajaa. Roomasta lähdettäessä tiet olivat olleet viivasuoria, mikä on kovin tylsää.
Mitenkähän tämä toimii turistikaudella. ON vain yksi kapea ja mutkainen tie. Nytkin arkipäivänä ja sesongin ulkopuolella liikenne paikoin ruuhkautui. Aina on tilaa fillarille, mutta autoilijalle tämän täytyy olla painajainen.

Vaihteet vähän kränäsivät eikä keveintä vaihdetta saanut päälle mitenkään, vaikka säädin rajoittimia ja vaijeria. Lopulta siirsin koko takapyörää oikealle.
Minun on vaikea ymmärtää, miten tätä tietä voi ajaa fillarilla kilpaa. Se muistuttaa silloin enemmän moottoripyöräilyä kuin pyöräilyä. Ajetaan niin lujaa kuin uskalletaan eikä niin lujaa kuin jaksetaan.
Nytkin oli jokin kilpailu viritteillä sillä huoltojoukkueiden autoja pyörä katolla näkyi siellä ja täällä. Myös neljä naispyöräilijää ohitti minut numero rinnassa.
Rannoilla näkyi jo vähän auringonottajia ja uimareita.
Reitillä näkyi paljon maantiepyöräilijöitä, vaikka oli työpäivä.

Salermossa menin ensimmäiseksi rautatieasemalle ostaakseni itselleni ja ennen kaikkea fillarille lipun sunnuntain junaan Roomaan. En ostanut lentoasemalle saakka – lentokenttäjunaan ei huolita fillareita, mutta toinenkin juna menee, vaan päätin polkea sen matkan. Koin lyhyen kauhun hetken, kun lipunmyyjä sanoi, etteivät heidän junansa ota fillareita lainkaan! Sitten hän sanoi, että Trenitalia – paikallinen VR – kenties kuljettaa. Tämä yksityinen firma oli matkinut Trenitalien värit ja kaiken muun niin, ettei mitenkään voinut huomata, että oli ostamassa lippua yksityisen yrityksen junaan.
Sain lipun paikallisjunaan – nopeat junat eivät ota fillareita, mutta sen tiesinkin.
Otin hotellin kahdeksi yöksi ja lähdin pienelle iltalenkille. Valitsemallani reitillä oli paljon pyöräilijöitä, mutta silti se oli aika ikävä ajaa.
Matkailuvinkki (kun et maininnut): paikallisjuna n 20 min, bussi tai fillari(!). Salernosta etelään löytyy Paestum. Meille ainakin Rooman antiikki tuntui kovin pieneltä näiden rakennelmien äärellä. Siitä mallia suureen ajatteluun Helsingin kaupungin suunnittelussa.
Jotenkin Osmon kommenteista paistaa tyytymättömyys paikallisiin pyöräilyolosuhteisiin. Tosin maisemat näyttävän olevan mitä mainioimmat.
Ainakin se kivettyä tietä koskeva kommentti oli osuva. Nyt vain aloite Hesingin pyöräilijöille täysin sietämättömien kivikatujen purkamisesta ja kiven korvaamisesta kestopäällysteellä.
Todellakin se on autolle aika haastava tie ajaa, jätin mielelläni auton siellä hotellin autotalliin. Kunnioitan bussikuskeja jotka siellä päivittäin ajavat suunnattomasti. Olipa mukava nähdä maisemia ja kuulla että pyöräillenkin tuon ehkä yhden Italian kauneimmista rantateistä voi ajaa noinkin hyvin.