Soten korjaaminen (6) Kannattaako tähdätä duopoliin?

Kos­ka epäilti­in, että yksi­tyiset sotekeskuk­set ryhtyvät kuori­maan ker­maa ja otta­vat poti­laik­seen vain help­po­ja tapauk­sia, päätet­ti­in, että niiden on tar­jot­ta­va täy­det palve­lut. Näin tul­ti­in samal­la rajan­neek­si kaik­ki pienet toim­i­jat pois niin, että meil­lä tulee alus­sa ole­maan toden­näköis­es­ti vain neljä val­takun­nal­lista toim­i­jaa ja aika pian vain kak­si, kos­ka neljän toim­i­jan oli­gop­o­li ei voi olla pysyvä tilanne. Kak­si ostaa muut pois niin kuin tapah­tui ruokakaup­po­jenkin kohdalla.

Tämä on Asian kau­nis seli­tys. Se toinen oli, ettei duop­o­lin syn­nyt­tämi­nen ollut vahinko. Tämä merk­it­see, että monil­la pie­nil­lä paikkakun­nil­la on vain yksi toim­i­ja. Jos Lärvät­sa­lon taa­ja­mas­sa on vain Mehiläi­nen, muiden Ter­veystalon ei kan­na­ta sinne omaansa pystyt­tää, ei myöskään maakun­nan. Maakun­takaan ei pysty, vaik­ka moni kuvit­telee, että se on aina rin­nakkaise­na vai­h­toe­htona, kos­ka sen palvelu­ja on rahoitet­ta­va samal­la taval­la kuin muita.

Tämä yhdis­tet­tynä kap­i­taa­tioma­lli­in tuot­taa ison ali­hoidon inten­si­ivin, kos­ka asi­akas ei voi vai­h­taa palve­lu­tuot­ta­jaa, jos on tyy­tymätön saa­maansa hoitoon. Tai voi vai­h­taa, mut­ta matkaa on paljon.

Entä jos hyväkyst­täisi­in ker­mankuor­in­ta, kos­ka sitä ei kuitenkaan voi estää? Se mitä ihmiset kaipaa­vat on työter­veyshuol­lon mutka­ton hoitoon­pääsy. Se kos­kee vain ter­veitä, kos­ka työter­veyshuol­lon palve­lut ovat niin ohui­ta, etteivät ne riitä kuin ter­veille. Esimerkik­si dia­betes lähetetään hoidet­tavak­si muualle.

Entä jos hyväksyt­täisi­in se, että kevyet palve­lut jär­jestetään jous­tavasti ja kevyesti ja vaa­ti­vampi hoito olisi julkisel­la puolel­la. Suurin osa Euroop­paa toimii näin.

Per­helääkäri­jär­jestelmässä on paljon hyviä puo­lia. Esimerkik­si se, että per­helääkäri huo­maa helpom­min yhtey­den isän alko­holis­min, äidin mustelmien ja lapsen oire­htimisen välil­lä. Nämä jäävät huo­maa­mat­ta hel­posti, jos isäl­lä ja äidil­lä on oma työter­veyshuolto ja lap­si on ter­veyskeskuk­sen asiakas.

Näitä kevy­itä palvelu­ja anta­maan ei tarvit­taisi jät­tior­gan­isaa­tioi­ta. Sik­si aito kil­pailu voisi säi­lyä eikä kaikkea tarvit­si antaa kan­sain­välis­ten ketju­jen hoidettavaksi.

Tästä kevyestä ker­mankuor­in­ta­hoi­dos­ta ei tietenkään mak­set­taisi sen enem­pää kuin työter­veyslääkärille nyt mak­se­taan. Yleis­lääkäri ei pääsään­töis­es­ti lähet­täisi poti­laitaan jatko­hoitoon keskus­sairaalaan vaan terveyskeskukseen.

Mei­dän ter­vey­den­huoltomme on muuten erit­täin hyvä ja kus­tan­nuste­hokas, mut­ta yleis­lääkärin vas­taan­otolle pääsem­i­nen takkuaa. Yleis­lääkärin vas­taan­oton osu­us kokon­aiskus­tan­nuk­sista on aivan mitätön, joten sen ongel­man voisi kor­ja­ta aika pienel­lä rahalla.

Voi olla, että tämä kir­joi­tus olisi pitänyt julka­ista kohdas­sa mitä soten rau­nioille, mut­ta kaipa tämä malli olisi sovitet­tavis­sa nykyiseenkin ja jopa ilman laki­in tehtäviä tark­istuk­sia. Sekä maakun­nan omat palve­lut että pör­riäiset voivat toki perus­taa ympärilleen täl­laisen per­helääkärei­den ekosysteemin.

Mut­ta aikaa tähänkin vaadittaisiin.

 

19 vastausta artikkeliin “Soten korjaaminen (6) Kannattaako tähdätä duopoliin?”

  1. Yleis­lääkärin vas­taan­otolle pääsem­i­nen takkuaa mut­ta erot yksi­tyisen kelako­r­vatun käyn­nin ja julkisen puolen käyn­nin välil­lä on jo aika pieni. Yksi­tyiselle pääsee 33 € omavas­tu­ul­la ilman jono­tus­ta (main­os kaup­pakeskuk­ses­sa Espoos­sa) ja Espoon omil­la ter­veysasemil­la arkipäivisin per­itään käyn­ti­mak­sua 16,40 euroa kolmelta ensim­mäiseltä lääkärikäyn­niltä kalen­terivuo­den aikana.
    Siis jos on kiire ja sairas­tuu kesken päivän, pitää kaivaa 16,6 € omas­ta pussista.
    Läh­es aina aku­ut­ti­a­jan saa ter­veyskeskuk­seenkin samana päivänä, jos soit­taa heti aamulla.
    Jos kun­ta on ulkois­tanut osan ter­veyskeskuk­sis­taan, niin kun­ta­lainen voi vali­ta kil­pailute­tun yksi­tyisen tuot­ta­jan palvelu­jen ja kun­nan itse tuot­ta­man palve­lu­tuot­ta­jan välillä.
    Val­tio ja maakun­nat halu­a­vat Sote-han­kkeessa toteut­taa kansalaisille tasa-arvoisem­paa ja yhden­ver­taisem­paa palvelua eli heiken­tää kaupungeis­sa asu­vien palve­lut maaseudun asukkaiden tasolle. Jos han­ke menee läpi, mas­si­ivi­nen kol­mas hallinto­ta­so var­masti onnis­tuu tässä tasa-arvois­tamises­sa mut­ta kansan­ter­veys heikke­nee siinä sivus­sa kun resurssit hukataan byrokra­ti­aan ja hallintoon.

    Vastaa

    1. Espoon omil­la ter­veysasemil­la arkipäivisin per­itään käyn­ti­mak­sua 16,40 euroa
      No joo, Espoos­sa tietysti on jopa ter­veyskeskuk­ses­sa käymi­nenkin maksullista. 🙂

      Vastaa

  2. Isot jyl­läävät. — Tässä pitää nyt nähdä met­sä puilta.

    Suomes­sa ei yksikään laki läpäise eduskun­taa ilman ammatti­liittojen suos­tu­mus­ta. Ammat­tili­it­to­ja ei tip­paakaan kiin­nos­ta se tuot­ta­vatko palvelun isot vaiko pienet yksiköt tai se saa­vatko kansalaiset hyvää vaiko huonoa hoitoa. Vain se kiin­nos­taa, mikä malli tarvit­see enem­män työ­suhteista henkilökun­taa.

    Loppu­tuloksena on isoista yksiköistä muo­dos­tu­va tuotanto­konglomeraatti, joka vaatii paljon työ­suhteista henkilö­kuntaa. Jos hal­li­tus pää­ty­isi toisen­laiseen ratkaisu­un, esimerkik­si jous­tavasti toimivien pien­yritysten palvelu­halukkaseen verkos­toon, olisi odotet­tavis­sa vakavia ongelmia terveyden­hoidon työ­markkinoilla

    Vastaa

  3. Yleis­lääkäri­tar­jon­taa koitet­ti­in vuosia paran­taa, ja moni kun­ta piti paljon avoin­na lääkärin paikko­ja, mut­ta asia tör­mäsi aina lääkärip­u­laan. Toki mak­samal­la enem­män saat­toi saa­da ter­veyskeskuk­seen lisää lääkäre­itä omas­sa kun­nas­sa, mut­ta peiton­jatkamisongel­mas­ta oli kuitenkin kyse, eli kaikki­in kun­ti­in lääkäre­itä ei riit­tänyt. Erikois­tuneet lääkärit halu­a­vat pääasi­as­sa työsken­nel­lä erikois­sairaan­hoi­dos­sa. Joten jo senkin takia se puoli on paisunut. Iso osa lääkäreistähän erikois­tuu jos­sain kohtaa työu­raansa. Yleis­lääkäritöi­hin on han­kala saa­da työn­tek­i­jöitä sitou­tu­maan pitkäk­si aikaa. Niis­sä tehtävis­sä pitäisi olla per­il­lä vähän kaikesta — ja päivit­tää sik­si osaamis­taan kaikkien alo­jen osalta jatku­vasti. Helpom­paa on pysyä per­il­lä kapean erikoisalan asioista ja kehityksestä.

    Onko per­helääkäri­jär­jestelmään poh­jaavis­sa mais­sa Suomea vähem­män yleistä se, että lääkärit erikois­tu­vat, jol­loin nämä myös pysyvät yleis­lääkärin töis­sä helpom­min? Vai miten niis­sä mais­sa lääkärit saadaan pysymään yleis­lääkärin töissä?

    Vastaa

    1. k:
      Yleis­lääkäri­tar­jon­taa koitet­ti­in vuosia paran­taa, ja moni kun­ta piti paljon avoin­na lääkärin paikko­ja, mut­ta asia tör­mäsi aina lääkärip­u­laan. Toki mak­samal­la enem­män saat­toi saa­da ter­veyskeskuk­seen lisää lääkäre­itä omas­sa kun­nas­sa, mut­ta peiton­jatkamisongel­mas­ta oli kuitenkin kyse, eli kaikki­in kun­ti­in lääkäre­itä ei riit­tänyt. Erikois­tuneet lääkärit halu­a­vat pääasi­as­sa työsken­nel­lä erikois­sairaan­hoi­dos­sa. Joten jo senkin takia se puoli on paisunut. Iso osa lääkäreistähän erikois­tuu jos­sain kohtaa työu­raansa. Yleis­lääkäritöi­hin on han­kala saa­da työn­tek­i­jöitä sitou­tu­maan pitkäk­si aikaa. Niis­sä tehtävis­sä pitäisi olla per­il­lä vähän kaikesta – ja päivit­tää sik­si osaamis­taan kaikkien alo­jen osalta jatku­vasti. Helpom­paa on pysyä per­il­lä kapean erikoisalan asioista ja kehityksestä.

      Onko per­helääkäri­jär­jestelmään poh­jaavis­sa mais­sa Suomea vähem­män yleistä se, että lääkärit erikois­tu­vat, jol­loin nämä myös pysyvät yleis­lääkärin töis­sä helpom­min? Vai miten niis­sä mais­sa lääkärit saadaan pysymään yleis­lääkärin töissä?

      Yleis­lääketiede on lääkärien erikois­tu­misa­loista suurin Suomes­sa. Ongel­ma ei ole siinä. Aika vain ajaa yleis­lääkärin ammatin ohi. Pitäisi miet­tiä enem­mänkin mitä yleis­lääkärin jäl­keen tulee…

      Vastaa

  4. Tääl­lä meil­lä päin toimii kolme päiv­itäis­tavaran ketjua (S, K ja Lidl) ja kym­meniä ainakin näen­näis­es­ti ketju­un kuu­lumat­to­mia “etnisiä” kauppoja. 

    Se on kyl­lä tot­ta, että K osti “Tradekan” ja S “Stock­man­nin” eli pyrkyä on kil­pail­i­joiden ostamiseen. 

    EU:ssa kuitenkin kuka tahansa voi tul­la Suomeen, joten eiköhän sak­salaiset ja ran­skalaiset ketjut ennem­min tai myöhem­min val­taa eteläisen Suomen. En oikein ymmär­rä, mikä sen voisi estää, kun ker­ran kyse on bis­nek­ses­tä, jos­sa volyy­mi tuo hal­vat hin­nat ja kulut­ta­ja on lop­ul­ta kiin­nos­tunut halvoista hin­noista. Ja laatu on parem­pi, mitä suurem­pi ketju on eli mitä enem­män rahaa se voi käyt­tää brändin arvon säilyttämiseen.

    Nyt suo­ma­lainen fir­ma osaa tietysti monia asioi­ta parem­min: lain­säädän­tö, maku ja niin edelleen. Mut­ta pitkäl­lä tähtäimel­lä, kun­han EU yhden­tyy, isot keskieu­roop­palaiset fir­mat osa­vat ne yhtä hyvin — ja halvemmalla.

    Mik­si niin ei tapah­tu­isi SOTEssa?

    Vastaa

    1. Se on kyl­lä tot­ta, että K osti ”Tradekan” ja S ”Stock­man­nin” eli pyrkyä on kil­pail­i­joiden ostamiseen.

      Alepa, Tuko, Vihuri, Spar ja niin edelleen

      Kan­sain­vä­li­nen ketju tulee Suomeen ja ryhtyy etsimään volyyme­ja Lärvätsalosta?

      Vastaa

      1. Kan­sain­vä­li­nen ketju tulee Suomeen kuin Lidl. Tai, no, seu­raa­va tulee var­maan strate­gialle, jos­sa han­ki­taan markki­nao­suuk­sia vain etelästä tai kasvukeskuksista.

        Tosin olen valmis myön­tämään, että S‑ryhmä ja Kesko pystyvät yhdessä Alkon ja kaavoit­ta­jien ynnä muiden kor­rp­tioku­vioiden kera vaikeut­ta­maan jonkun Car­refourin tuloa. Mut­ta, kuten jo kir­joitin, en ymmär­rä, mik­si päivit­täis­tavara jäisi pitkäl­lä tähtäimel­lä suo­ma­lais­ten ja Lidlin bis­nek­sek­si, kun ker­ran Euroopas­sa on paljon suurem­pia fir­mo­ja, jot­ka pystyvät han­kki­maan tavaran selvästi halvem­mal­la — ja vielä osaa­vat bränd­in­hallinnan parem­min. Ja päivit­täis­tavararan halut­tavu­udessa kyse on yli 50-pros­ent­tis­es­ti hin­nas­ta. Lop­pu on sijain­tia ja brändiä (kan­ta-asi­akase­tu­ja, laa­tu­mieliku­via sun muuta).

        Ter­veysmarkki­noi­ta lie­nee vaikeampi val­loit­taa, kos­ka volyy­mi ei ole niin tärkeä. Mut­ta kun Euroopan vah­vat brän­dit ryn­nivät markki­noille ker­tomaan, miten hal­val­la ja laadukkaasti ne toimi­vat, se on menoa. Vai onko joku hyvä syy mik­si niin ei kävisi?

      2. Vai onko joku hyvä syy mik­si niin ei kävisi? 

        Uskon, että visiosi on oikea. Jos emme olisi EU:ssa, niin ulko­maisen kil­pailun lisään­tymi­nen pystyt­täisi torp­paa­maan noil­la mainit­semil­lasi kor­rup­tioku­vioil­la. EU jäsenyys onnek­si rajoit­taa omaan jalka­an ampumista. Ulko­maista kil­pailua tullee. Tosin jos mallia hakee Lidlistä, Bauhau­sista, Ikeas­ta, niin se brändin rak­en­t­a­mi­nen tulee ole­maan han­kalaa, kun A‑studiota ja MOT­tia myöten käymme kamp­pailua kil­pailun lisään­tymistä vas­taan. Ei edullisen ja laadukkaan Lidlinkään vaa­ti­ma­ton­ta markki­nao­su­ut­ta oikein pysty muuten selit­tämään kuin huonol­la laatumielikuvalla.

    2. Atom­isti:
      Tääl­lä meil­lä päin toimii kolme päiv­itäis­tavaran ketjua (S, K ja Lidl) ja kym­meniä ainakin näen­näis­es­ti ketju­un kuu­lumat­to­mia “etnisiä” kauppoja. 

      Se on kyl­lä tot­ta, että K osti “Tradekan” ja S “Stock­man­nin” eli pyrkyä on kil­pail­i­joiden ostamiseen. 

      Tämä on muuten väärä tapa tutkia päivit­täis­tavarakau­pan kil­pailua, vaik­ka siihen jatku­vasti sorrutaankin.

      Kun kat­so­taan erik­seen bulk-laatikkokaup­paa (Lidl, Alepa), laadukas­ta ruokakaup­paa (K‑Market, Stock­an herkku) ja automar­ket­te­ja (City­mar­ket, Pris­ma) ala valke­nee ihan eri taval­la. Autot­tomana alkaa ymmärtää, mik­si ruo­ka on niin kallista, jos et halua syödä muovi­in pakat­tu­ja liho­ja, einek­siä ja muovi­pus­sis­sa myytäviä leipiä.

      Vastaa

  5. Kun vas­tuu on pelkästään perus­ta­sos­ta, ei yksit­täiseen asi­akkaan liit­tyvä kus­tan­nus­ris­ki taivu kovin suurek­si, eli tältä osin tämä malli mah­dol­lis­taa kil­pailun. Kuitenkin, kap­i­taa­tio­ra­hoit­teisu­us ja itse lis­tau­tu­mat­tomien asi­akkaiden allokoin­ti maakun­nan liike­laitok­seen aiheut­taa vaikeuk­sia pie­nille yrit­täjille, sem­minkin kun työter­vey­den­huol­lon asi­akkaat siir­tynevät per­hei­neen suurelta osin työter­veysyri­tyk­sen hoidet­tavak­si. Eli kil­pailu ei syn­ny parhaal­la mah­dol­lisel­la tavalla. 

    Markki­noille tulo ja lähipalvelu­jen säi­lyt­tämi­nen olisi helpom­paa, mikäli palvelu­va­likkoedel­ly­tys ei olisi niin laa­ja. Toisaal­ta, koko inte­graa­tiop­uhe, jol­la perustel­laan päin­vas­taista ratkaisua, edel­lyt­täisi vielä suurem­paa palvelu­va­likkoa. Tässä pitää kuitenkin huomioi­da, että sivu­toimip­is­teitä saa perustaa. 

    Soin­in­vaara: “Tämä merk­it­see, että monil­la pie­nil­lä paikkakun­nil­la on vain yksi toim­i­ja. Jos Lärvät­sa­lon taa­ja­mas­sa on vain Mehiläi­nen, muiden Ter­veystalon ei kan­na­ta sinne omaansa pystyt­tää, ei myöskään maakunnan.”

    No ei se nyt ihan noin mene — sote-keskuk­sien sivu­toimip­is­ter­a­joituk­sia säätelevät maakun­nat, mikäli joku toim­i­ja syyl­listyy ali­hoitoon voi toinen toim­i­ja perus­taa sivutoimipisteen.

    Vastaa

    1. Jos paikkakun­nal­la on tuhat asukas­ta ja seu­raavaan taa­ja­maan on matkaa 30 kilo­metriä, kukaan ei tee sivu­toimip­is­tet­tä, jos pää­toimip­is­teen halti­ja syr­jii jotain asiakasryhmää.

      Vastaa

      1. Mil­lä taval­la jotain asi­akas­ryh­mää kan­nat­taisi tai voisi syr­jiä? Tämä voisi olla rel­e­vant­ti uhka mikäli vas­tu­ul­la olisi koko sote-kus­tan­nus. Nyt kun on pelkästään vas­taan­ot­to, labra ja rönt­gen, niin onko tuo uhkaku­va todel­li­nen? Aja­tus siitä, että yri­tys ohjeis­taisi lääkäre­itä, että emme hoitaisi van­huk­sia tai vaikka­pa vasenkätisiä, saat­taisi olla melkoinen medi­aris­ki, mikäli ikinä kukaan sel­l­aista edes miet­tisi, saati sit­ten löy­ty­isi lääkäri joka sitä suos­tu­isi toteuttamaan.

      2. Esimerkik­si näin voisi toimia: Jos kap­i­taa­tiomak­su Liisas­ta on 300 € ja Kalles­ta 500 €, Liisaa kan­nat­taa siirtää punaiselle listalle, kun hänen kulun­sa ylit­tävät 300 € ja Kalle, jos hänen kulun­sa ylit­tävät 500 €. Punaiselle listalle joutuneet saa­vat lääkäri­a­jan aina vas­ta, kun lain/sopimuksen mak­sim­it alka­vat tul­la vastaan.

      3. Osmo Soin­in­vaara:
        Esimerkik­si näin voisi toimia: Jos kap­i­taa­tiomak­su Liisas­ta on 300 € ja Kalles­ta 500 €, Liisaa kan­nat­taa siirtää punaiselle listalle, kun hänen kulun­sa ylit­tävät 300 € ja Kalle, jos hänen kulun­sa ylit­tävät 500 €. Punaiselle listalle joutuneet saa­vat lääkäri­a­jan aina vas­ta, kun lain/sopimuksen mak­sim­it alka­vat tul­la vastaan.

        En usko että Suomes­sa on mon­taa lääkäriä joka tuol­la taval­la toimi­vas­sa paikas­sa suos­tu­isi työskentelemään.

      4. Eggo: En usko että Suomes­sa on mon­taa lääkäriä joka tuol­la taval­la toimi­vas­sa paikas­sa suos­tu­isi työskentelemään.

        Nos­tan hat­tua vakau­muk­selle­si ja toivon, että et ole yksin. Ongel­mana vain on, että täl­laiset negati­iviset pri­or­isoin­nit voidaan AI aikakaudel­la hien­o­varais­es­ti kätkeä ajan­va­raussys­teemi­in, jon­ka bias pal­jas­tuu vas­ta maakun­tata­son ver­tailuis­sa. Edes paikalli­nen johta­va lääkäri ei sitä vält­tämät­tä havaitse. Onnek­si maakun­nille on jätet­ty val­ta ohjeis­taa, mut­ta sinäkin on omat juridis­et hitautensa.

        Sekä Suomes­sa että vähem­mässä määrin Kes­ki-Euroopas­sa han­ki­tun koke­muk­sen perus­teel­la minus­ta meil­läkin pitäisi siir­tyä jär­jestelmään, jos­sa per­helääkärit muo­dostaisi­vat apu­laisi­neen sen tärkeän etur­in­ta­man. Työter­vey­dessähän näin jo on, mut­ta per­he puuttuu.

      5. Tapio: Nos­tan hat­tua vakau­muk­selle­si ja toivon, että et ole yksin. Ongel­mana vain on, että täl­laiset negati­iviset pri­or­isoin­nit voidaanAI aikakaudel­la hien­o­varais­es­ti kätkeä ajan­va­raussys­teemi­in, jon­ka bias pal­jas­tuu vas­ta maakun­tata­son ver­tailuis­sa. Edes paikalli­nen johta­va lääkäri ei sitä vält­tämät­tä havaitse. Onnek­si maakun­nille on jätet­ty val­ta ohjeis­taa, mut­ta sinäkin on omat juridis­et hitautensa.

        Sekä­Suomes­sa että vähem­mässä määrin Kes­ki-Euroopas­sa han­ki­tun koke­muk­sen perus­teel­la minus­ta meil­läkin pitäisi siir­tyä jär­jestelmään, jos­sa per­helääkärit muo­dostaisi­vat apu­laisi­neen sen tärkeäne­tur­in­ta­man. Työter­vey­dessähän näin jo on, mut­ta per­he puuttuu.

        Jot­ta ei tulisi väärinkäsi­tyk­siä etu­o­saisu­ud­es­ta, nuo Suomen koke­muk­seni ovat 40…60-luvuilta, jol­loin syr­jäseuduil­la kun­nan­lääkäri oli absolu­ut­tis­es­ti myös per­helääkäri. Mui­ta lääkäre­itä ei ollut kuin muu­ta­man tun­nin bus­si- tai juna­matkan päässä.

  7. Ter­vey­den­hoito on nykyään välineurheilua. Lääkäri ilman labraa ja kun­non apu­vä­lineitä ja kuvan­tamisvä­lineitä on aika käde­tön ja kyke­nee vain pas­sit­ta­maan eteenpäin.

    Per­helääkärit koti­vas­taan­otol­la kyke­nee määräämään vain jodia polveen

    On lähin­nä hurskaskastelua ker­toa, että tilaa jää pie­nille toimijoille.Nytkin käy­dään jo niin suur­ta kaup­paa pienistä yri­tyk­sistä, että lop­putule­ma on muu­ta­ma suuri toimija.

    Ja jos muuten ei voi­da tehdä asi­akas­val­in­taa niin sijain­nil­la se ainakin toimii.Niinpä Tukhol­mas­sakin yksi­tyiset terkkar­it ovat parin kilo­metrin säteel­lä kuninkaan linnasta

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.