Ara- ja Hitas-asuntojen tilalle kaupungin kovan rahan vuokra-asuntoja

Sään­nös­tel­lyt mark­ki­nat toi­mi­vat, kun asun­to­ja on tarpeeksi

On pal­jon hyviä esi­merk­ke­jä sii­tä, kuin­ka sosi­aa­li­nen asun­to­tuo­tan­to on rau­hoit­ta­nut ison euroop­pa­lai­sen kau­pun­gin asun­to­ti­lan­teen niin, että kaik­ki asu­vat koh­tuul­li­sin kus­tan­nuk­sin. Näil­le yhteis­tä on se, että asun­to­tuo­tan­to on pysy­nyt kau­pun­gin kas­vun tah­dis­sa, mitä taas ede­saut­taa se, ettei kau­pun­ki kas­va kovin nopeas­ti. Jos taas asun­to­tuo­tan­to pysyy kau­pun­gin kas­vun tah­dis­sa, mark­ki­naeh­toi­set rat­kai­sut­kin toi­mi­vat hyvin. Asun­to­po­li­tik­ka toi­mii, kun asun­to­ja on tar­peek­si ja vain silloin

Asun­to­pu­la ja hin­ta­sään­nös­tel­ty asu­mi­nen eivät sovi oikein yhteen. Joko asun­toa jou­tuu jonot­ta­maan tol­kut­to­man kau­an tai sit­ten niuk­kuu­den jaka­mi­seen on löy­ty­nyt jokin epä­vi­ral­li­nen tapa. Tuk­hol­mas­sa lap­si pan­naan asun­to­jo­noon jo syn­tyes­sään ja kos­ka edul­li­sia asun­to­ja kes­kus­tas­sa ei rii­tä kai­kil­le, poliit­ti­nen eliit­ti on päät­tä­nyt, että kan­sa naut­tii niis­tä edus­ta­jien­sa väli­tyk­sel­lä.  Mui­den on tyy­dyt­tä­vä lail­li­suu­den raja­mail­la ole­viin pimei­siin markkinoihin.

Ara-poli­tii­kan mak­sa­vat ne pie­ni­tu­loi­set, jot­ka eivät ARA-asun­toa saa

Sil­loin kun on asun­to­pu­laa, niin kuin Hel­sin­gis­sä on, ARA-poli­tiik­ka hyö­dyt­tää nii­tä, jot­ka asun­non onnis­tu­vat saa­maan ja hait­taa kaik­kia mui­ta, eri­tyi­ses­ti nii­tä pie­ni­tu­loi­sia, jot­ka eivät saa, kos­ka ARA:n ansios­ta kaik­kien mui­den vuo­krat nouse­vat. Tuk­hol­mas­sa tämä näkyy eri­tyi­sen voi­mak­kaas­ti. Asun­to­jen hin­nat vapail­la mark­ki­noil­la ovat pal­jon kor­keam­pia kuin Helsingissä.

Kuvi­tel­kaam­me, että meil­lä oli­si ensin tilan­ne, jos­sa kai­ken tuloi­sia ihmi­siä asuu sekai­sin tois­ten­sa jou­kos­sa, osa omis­tusa­sun­nois­sa, osa vuo­kral­la ja niin, että osa vuo­kral­la asu­vis­ta saa asu­mis­tu­kea hel­pot­ta­maan kor­kean vuo­kran mak­sa­mis­ta.  Sit­ten joku, kut­su­kaam­me hän­tä vaik­ka nimi­mer­kik­si Nal­le, sanoi­si, että mik­si nuo köy­hät ovat mei­dän kun­non ihmis­ten talois­sa rap­pu­ja likaa­mas­sa ja asun­to­jen arvoa alen­ta­mas­sa? Eikö ole paras raken­taa köy­hil­le omat eril­li­set talot ja eris­tää hei­dät sin­ne toi­si­aan häi­rit­se­mään? Jokai­nen näki­si osoit­tees­ta, kuka mak­saa asu­mi­sen­sa itse ja kenen asu­mis­ta yhteis­kun­nan tulee tukea. Pitäi­sim­me ehdo­tus­ta tör­keä­nä, mut­ta nyt me innok­kaas­ti tuem­me nimi­merk­ki Nal­len ajatusta.

ARA-asun­toi­hin liit­tyy vie­lä voi­ma­kas luki­tus­vai­ku­tus. Kuin on edul­li­sen asun­non ker­ran saa­nut, sii­nä on asut­ta­va, vaik­ka se oli­si vää­rän kokoi­nen ja sijait­si­si vää­räs­sä pai­kas­sa. Tätä voi yrit­tää eri­lai­sil­la asun­non vaih­to­jär­jes­te­lyil­lä, mut­ta kun toi­set asun­not ovat sel­väs­ti edul­li­sem­pia kuin toi­set, tämä­kään ei oikein toi­mi. Sään­nös­tel­lyt asun­to­mark­ki­nat joh­ta­vat pidem­piin työmatkohin

Tämän takia minä en voi ymmär­tää, mik­si on niin pal­jon parem­pi tukea pie­ni­tu­loi­sia anta­mal­la heil­le hal­vat asun­not sen sijaan, että hei­dän vuo­kraan­sa tuet­tai­siin asu­mis­tuel­la. Luu­len, että tähän käy­tän­töön on pää­dyt­ty, kos­ka se näyt­tää hal­vem­mal­ta. Jos luo­vu­taan 300 euron tulos­ta, se ei näy kau­pun­gin eikä val­tion bud­je­tis­sa kun taas jos asu­mis­ta tue­taan 300 eurol­la, se vaa­tii oman meno­mo­men­tin, jota kauhistella.

Kun Hel­sin­gis­sä ARA-vuo­krat ovat 6- 10 € neliö­tä hal­vem­pia kuin vapaa­ra­hoit­tei­set vuo­krat, jos­ta­kin se raha on pois. Yhteen­sä tuo tuki vapai­siin vuo­krin ver­rat­tu­na on jotain nel­jän­nes­mil­jar­din luok­kaa käyt­täen tuke­na kuut­ta euroa neliöl­tä kuus­sa. Käy­tän­nös­sä tuki ei ole lähes­kään näin suu­ri, kos­ka jos poli­tii­kas­ta luo­vut­tai­siin, vapai­den mark­ki­noi­den vuo­krat las­ki­si­vat huomattavasti.

Kun raken­ne­taan uusia ARA-asun­to­ja, nii­den hal­puus on seu­raus­ta kah­des­ta läh­tees­tä. Kau­pun­ki luo­puu tont­ti­tu­lois­ta ja van­hat ARA-asuk­kaat sub­ven­toi­vat uusia vuo­kran­ta­sauk­sen kautta.

Kun kau­pun­ki saa ton­teis­ta vähem­män rahaa, sil­lä on vähem­män rahaa inves­toi­da uusien asun­toa­luei­den infraan ja pal­ve­lui­hin eli se jou­tuu hidas­ta­maan asun­to­tuo­tan­toa. Tämä vain pahen­taa asu­mis­ti­lan­net­ta, kos­ka poh­jim­mil­laan asu­mi­sen kor­keas­sa hin­nas­sa on kyse sii­tä että asun­to­ja on lii­an vähän, eikä se rat­kea kuin lisää asun­to­ja rakentamalla.

On tie­tys­ti kol­mas­kin taho, asun­to­si­joit­ta­jat. VVO yrit­ti pii­lou­tua jul­ki­suu­del­ta muut­ta­mal­la nimen­sä Koja­mok­si. Nämä enti­sen yleis­hyö­dyl­li­set vuo­kra­ta­lo­yh­tiöt, jot­ka nyt pyr­ki­vät häpeä­mät­tä mak­si­moi­maan tulon­sa, ovat sil­miin­pis­tä­vän hyvin menes­ty­viä. Minul­le se ker­too sii­tä, että ne ovat saa­neet kau­pun­gil­ta ton­tit lii­an halvalla.

Joku voi sanoa, että ei asun­non­vuo­kraa­jien suu­ria voit­to­ja pidä kau­his­tel­la, kos­ka suu­ret voi­tot hou­kut­te­le­vat lisä tar­jon­taa. Pul­lon­kau­la­na ei ole talo vaan tont­ti. Suu­ria tulo­ja pitäi­si ohja­ta sii­hen, että tont­ti­tar­jon­ta lisään­tyy, siis kaupungille.

Tilan­ne on kaik­kea muu­ta kuin tyy­dyt­tä­vä, kun yhteis­kun­ta tukee toi­meen­tu­lo­tuen höl­möil­lä sään­nöil­lä vuo­krien nousua ja hyö­ty täs­tä menee yksi­tyi­siin tas­kui­hin. Jos kil­pai­lu toi­mi­si parem­min, vapaa­ra­hoit­tei­set vuo­kra-asun­not eivät hal­pe­ni­si aina­kaan heti, mut­ta tulot kor­keas­ta asu­mi­ses­ta tuli­si­vat kau­pun­gil­le. Jos kau­pun­ki oli­si rei­lu ja vii­sas, se käyt­täi­si nämä tulot asun­to­tar­jon­nan lisää­mi­seen ja tätä kaut­ta asu­mi­sen hin­nan alen­ta­mi­seen. Sii­tä hyö­tyi­si­vät kaikki.

Teo­rias­sa tämän pitäi­si onnis­tua peri­mäl­lä ton­teis­ta niin pal­jon, ettei asun­to­si­joit­ta­mi­sel­la tie­nai­si koh­tuut­to­mas­ti, mut­ta jos­tain syys­tä tämä ei toimi.

Sik­si perus­tai­sin kau­pun­gin oman vuo­kra-asun­to­yh­tiön, jon­ka osuus uus­tuo­tan­nos­ta oli­si sel­väs­ti suu­rem­pi kuin ARA:n nykyi­nen 20 pro­sen­tin osuus. Tämä vuo­krai­si asun­to­ja mark­ki­na­hin­taan tar­koi­tuk­se­na tar­jon­nan avul­la pai­naa mark­ki­na­hin­taa alas.  Aivan niin suo­lai­sia vuo­kria ei perit­täi­si, kuin nämä yleis­hyö­dyl­li­sis­tä eri­tyis­hyö­dyl­li­sik­si muut­tu­neet yhtiöt peri­si­vät. Vuo­kra­ta­so oli­si sel­lai­nen, jol­la täh­dä­tään pit­kä­ai­kai­sin vuo­kra­suh­tei­siin, mut­ta asun­to­ja ei tar­vit­si­si jonottaa.

Tämä vuo­kra-asun­to­yh­tiö tuot­tai­si huo­mat­ta­vaa voit­toa – niin kuin nämä eri­tyis­hyö­dyl­li­set vuo­kra-asun­to­yh­tiöt­kin nyt tuot­ta­vat. Sen tuo­ton kau­pun­ki kor­va­mer­kit­si­si asu­mis­tar­jon­nan lisäämiseen.

Kau­pun­gin vuo­kra­kiin­teis­töt pitäi­si perus­taa asun­to-osa­keyh­tiöik­si, jot­ta asun­to­ja voi­tai­siin myy­dä vuo­kra­lai­sil­le. Mei­dän vero­po­li­tik­kam­me on sää­det­ty niin, että omis­tusa­sun­to­tien valin­nut tulee elä­män­sä aika­na mak­sa­neek­si asu­mi­ses­taan sel­väs­ti vähem­män kuin vuo­kra-asun­nois­sa asu­va. Tämän hal­vem­man asu­mis­muo­don pitäi­si olla myös pie­ni­tu­lis­ten tavoi­tel­ta­va­na. Sik­si näi­tä asun­to­ja pitäi­si myy­dä asukkaille.

Kun osa asun­nois­ta jopa tapauk­ses­sa myy­täi­siin, nii­tä voi­tai­siin myy­dä heti talon val­mis­tut­tua­kin, jol­loin eril­li­ses­tä Hitas-poli­tii­kas­ta voi­tai­siin luopua.

Siis ei tont­te­ja kovan rahan vuo­kra­ta­loil­le. Kau­pun­ki raken­ta­koon itse vuo­kra­ta­lo­tuo­tan­toa, joka vuo­krat­tai­siin mark­ki­na­vuo­kran pin­taan aset­tu­vil­la vuo­kril­la. Tulot kor­va­mer­kit­täi­sin tar­jon­nan lisää­mi­seen. Pää­mää­rä­nä oli­si pai­naa mark­ki­na­vuo­kria tar­jon­nan lisää­mi­sel­lä alas!

= = = =

Muu­ten olen sitä miel­tä, että jos ARA-asun­nos­sa asu­van tulot mer­kit­tä­väs­ti nouse­vat, vuo­kran pitäi­si nous­ta lähel­le kau­pun­gin­osan mark­ki­na­vuo­kraa. Se tie­tys­ti edel­lyt­tää lainmuutosta.

48 vastausta artikkeliin “Ara- ja Hitas-asuntojen tilalle kaupungin kovan rahan vuokra-asuntoja”

  1. Jos­ta­kin tuli­si saa­da vapail­le mark­ki­noil­le vuo­kra-asun­to­ja, jot­ka vetäi­si­vät vuo­kria alas­päin. Aiem­min näi­tä oli­vat vakuu­tus­yh­tiöi­den, sää­tiöi­den ja VVO:n asun­not. Nyt­tem­min nuo ovat pois­tu­neet markkinoilta.

    1. Make:
      Jos­ta­kin tuli­si saa­da vapail­le mark­ki­noil­le vuo­kra-asun­to­ja, jot­ka vetäi­si­vät vuo­kria alas­päin. Aiem­min näi­tä oli­vat vakuu­tus­yh­tiöi­den, sää­tiöi­den ja VVO:n asun­not. Nyt­tem­min nuo ovat pois­tu­neet markkinoilta.

      Eivät ne mihin­kään ole mark­ki­noil­ta pois­tu­neet, siel­lä on vaan tajut­tu vakuu­tus­yh­tiöis­sä ja VVO:lla, että miten hyvin voi teh­dä rahaa vetä­mäl­lä vuo­krat ylös, kun vuo­kra­lai­nen joko mak­saa itse tai sit­ten veron­mak­sa­jat mak­sa­vat asu­mis- / toi­meen­tu­lo­tuen muo­dos­sa kohon­neen vuokran.

    2. Hal­vat” asun­not, joi­ta vuo­kra­taan tai myy­dään alle mark­ki­na­hin­nan, eivät las­ke vaan nos­ta­vat mui­den vuo­kria ja hin­to­ja. Ne kun joh­ta­vat asu­mi­seen vää­ris­sä asun­nois­sa ja pahen­ta­vat asun­to­pu­laa. Soi­nin­vaa­ra­kin kirjoitti:“ARA:n ansios­ta kaik­kien mui­den vuo­krat nouse­vat.” Kaik­ki ali­hin­tai­suus pois. Asu­mis­tu­ki ei ole ihan yhtä haitallista.

  2. Hyviä ideoi­ta. Puut­tui kui­ten­kin se huo­mio, että kau­pun­gin vuo­kra-asun­to­yh­tiön (ja mui­den­kaan yhtiöi­den) voit­toa ja lisä­ra­ken­ta­mis­ta ei tuli­si mak­saa asu­mis­tuel­la vaan mark­ki­naeh­toi­ses­ti eli luo­pu­mal­la asumistuesta.

  3. Koja­mo onkin kiin­nos­ta­va tapaus sii­nä, kuin­ka yhteis­kun­nan rahat muut­tuu yksi­ty­sek­si rahaksi.
    VVO:n omai­suu­den oli­si luul­lut pysy­vän sosi­aa­li­ses­sa asun­to­tuo­tan­nos­sa, mut­ta ei.
    Asun­to­mi­nis­te­ri on Kim­mo Tii­li­kai­nen (KESK). Koja­mon hal­li­tuk­sen puheen­joh­ta­ja on Riku Aal­to, Teol­li­suus­liit­to (SDP), edus­tus löy­tyy ei niin­kään hal­li­tusam­mat­ti­lai­sis­ta vaan jär­jes­töis­tä: Raken­nus­liit­to, OAJ, PRO, työ­elä­ke­va­kuut­ta­jat, JHL ja PAM. Joten ei ainoas­taan Kokoo­mus osaa miten yhtei­nen muut­tuu omaksi.

    1950-luvun asun­to­pu­las­sa työ­nan­ta­jat inves­toi­vat ker­ros­ta­loihn, joi­den avul­la saa­tiin työvoimaa.

  4. Jokai­nen näki­si osoit­tees­ta, kuka mak­saa asu­mi­sen­sa itse ja kenen asu­mis­ta yhteis­kun­nan tulee tukea. Pitäi­si ehdo­tus­ta tärkeänä, “?

    1. Jokai­nen näki­si osoit­tees­ta, kuka mak­saa asu­mi­sen­sa itse ja kenen asu­mis­ta yhteis­kun­nan tulee tukea. Pitäi­si ehdo­tus­ta tärkeänä, ”?

      Arghh! Tör­keä­nä. Korjasin.

  5. Asu­mi­sen tuke­mi­ses­sa on samaa proble­ma­tiik­kaa kuin sotes­sa. Par­hai­ten jär­jes­tel­mä toi­mi­si, jos pal­ve­lun­tuot­ta­jia voi­si kil­pai­lut­taa isol­le asia­kas­jou­kol­le ker­ral­la. Valin­nan­va­paus joh­taa kus­tan­nus­ten nousuun, mut­ta ei sii­tä oikein voi luopuakaaan.

  6. Pitää­kö täs­tä­kin teh­dä joku kan­sa­lais­aloi­te­ke­räys, kos­ka tus­kin yksi­kään puo­lue alkaa asi­aa aja­maan. Lii­an vai­ke­aa selit­tää mik­si täs­sä ei kyy­ky­te­tä köy­hiä, kun asias­ta hyö­ty­vät alka­vat hyök­käyk­seen väit­tä­mäl­lä, että pie­nem­pi­tu­loi­set halu­taan ajaa ulos kau­pun­gis­ta. Dema­rit liit­toi­neen hyök­kää­vät var­mas­ti ja vetä­vät tomp­pe­li­vas­sa­rit peräs­sään. Nyky­ään kun yksi­kään puo­lue ei kyke­ne teke­mään poliit­tis­ta perus­työ­tä siten, että edes jär­ke­vim­mil­le ehdo­tuk­sil­le syn­tyi­si jul­ki­suu­des­sa hyväksyntä.

  7. Blo­gis­ti puhuu asun­to­si­joit­ta­mi­ses­ta kuin se oli­si joku auto­maat­ti­nen kei­no lyp­sää rahaa. Ei ole.

    Asun­to­si­joit­ta­mi­nen antaa n 3–5% tuo­ton. Jos se sii­tä yhtään huo­no­nee siir­tä­vät sijoit­ta­jat rahan­sa tuot­ta­vam­piin ja vähem­män ris­kialt­tii­siin koh­tei­siin. Se tus­kin hel­pot­taa asuntopulaa.

    1. Jon­ne:
      Asun­to­si­joit­ta­mi­nen antaa n 3–5% tuo­ton. Jos se sii­tä yhtään huo­no­nee siir­tä­vät sijoit­ta­jat rahan­sa tuot­ta­vam­piin ja vähem­män ris­kialt­tii­siin koh­tei­siin. Se tus­kin hel­pot­taa asuntopulaa. 

      Onko näin? Täl­lä het­kel­lä vii­den pro­sen­tin vähä­ris­ki­nen tuot­to on on erit­täin har­vi­nai­nen ilmiö ja pää­omaa pyö­rii mark­ki­noil­la val­ta­vas­ti etsi­mäs­sä kotia. Tosia­sias­sa pää­syä asun­to­si­joit­ta­mi­sen mark­ki­noil­le sään­nös­tel­lään täl­lä het­kel­lä eri­lai­sil­la oli­go­po­li­sil­la raken­teil­la, sil­lä tun­kua alal­le kyl­lä oli­si. Jos tuot­to­pro­sent­ti las­ki­si vaik­ka­pa kah­teen tai puo­leen­tois­ta, osa nykyi­sis­tä toi­mi­jois­ta var­mas­ti lopet­tai­si, mut­ta auk­ko täyt­tyi­si var­mas­ti. Jos isot raken­nus­liik­keet ja suu­ret toi­mi­jat väis­täi­si­vät, tilal­le tuli­si pie­nem­piä sijoit­ta­jia tai vaik­ka­pa asuk­kai­den itsen­sä perus­ta­mia taloyhtiöitä.

    2. Jon­ne:
      Blo­gis­ti puhuu asun­to­si­joit­ta­mi­ses­ta kuin se oli­si joku auto­maat­ti­nen kei­no lyp­sää rahaa. Ei ole.

      Asun­to­si­joit­ta­mi­nen antaa n 3–5% tuo­ton. Jos se sii­tä yhtään huo­no­nee siir­tä­vät sijoit­ta­jat rahan­sa tuot­ta­vam­piin ja vähem­män ris­kialt­tii­siin koh­tei­siin. Se tus­kin hel­pot­taa asuntopulaa.

      Oman pää­oman tuot­to­pro­sen­tit pyö­ri­vät satol­la ja koja­mol­la 10% — 20% välillä.

      1. Kun kymm­me­nen vuo­den kor­ko on mark­ki­noil­la alle inflaa­tion eli reaa­li­kor­ko nega­tii­vi­nen, ei pitäi­si olla vai­kea­ta saa­da asun­to­tuo­tan­toon pal­jon hal­vem­paa rahaa kuin tuo “mark­ki­noil­la vaa­dit­tu” 3 — 5 %. Kos­ka asu­mi­nen on eri­lai­nen hyö­dy­ke kuin esi­mer­kik­si pur­je­ve­ne, on täy­sin hyväks­tyt­tä­vää ohja­ta asu­mi­seen sitä hal­paa rahaa, jota mark­ki­nat työn­tä­vät val­tioi­den ja kun­tien syliin.

      2. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Kos­ka asu­mi­nen on eri­lai­nen hyö­dy­ke kuin esi­mer­kik­si pur­je­ve­ne, on täy­sin hyväks­tyt­tä­vää ohja­ta asu­mi­seen sitä hal­paa rahaa, jota mark­ki­nat työn­tä­vät val­tioi­den ja kun­tien syliin. 

        Peri­aat­tees­sa asia on noin, mut­ta ei käy­tän­nös­sä. Asi­aan liit­tyy kil­pai­luoi­keu­del­lis­ta lain­sää­dän­töä, joka rajoit­taa voit­toa tavoit­te­le­vas­sa toi­min­nas­sa sitä, mitä tukia kun­nat voi­vat omis­ta­mil­leen yhtiöil­le antaa. Sosi­aa­li­sen vuo­kraus­yh­tiön osal­ta kun­ta voi hel­pos­ti antaa mm. kor­ko­ta­kauk­sia ja sii­hen liit­ty­viä tukia. Voit­toa tavoit­te­le­van sijoi­tus­yh­tiön koh­dal­la sel­lai­nen voi­tai­siin kat­soa kil­pai­luoi­keu­den vas­tai­sek­si — jos samoil­la mark­ki­noil­la on myös kau­pal­lis­ta tar­jon­taa. Sil­loin käy­tän­nös­sä kau­pun­gin pitäi­si joko pää­omit­taa yhtiö rei­lus­ti jo perus­ta­mis­vai­hees­sa tai sit­ten yhtiön pitäi­si hank­kia vel­kan­sa aika saman­lai­sin ehdoin kuin mui­den­kin toi­mi­joi­den. Ei voit­toa tavoit­te­le­va yhtiö kau­pun­gin omis­tuk­ses­sa tai­tai­si rahaa saa­da käy­tän­nös­sä juu­ri sen hal­vem­mal­la kuin mil­lä hin­nal­la muut isot kau­pal­li­set vuo­kraus­toi­min­taa har­joit­ta­vat yri­tyk­set lai­na­ra­haa saa­vat. Myös­kään tont­te­ja kau­pun­ki ei sai­si luo­vut­taa alihintaan.

        Lähei­nen ver­tai­lu­koh­ta asias­sa voi­si olla A‑Kruunu Oy, joka on val­tion omis­ta­ma yhtiö, joka on täh­dän­nyt asu­mis­me­no­jen alen­ta­mi­seen asun­to­tuo­tan­non lisää­mi­sen kaut­ta. Yhtiön ongel­ma­na on ollut tont­tien saa­mi­nen. Kos­ka se on voit­toa tavoit­te­le­va yhtiö, se jou­tuu kil­pai­le­maan ton­teis­ta samoil­la sään­nöil­lä kuin muut­kin, eikä saa tont­te­ja niin sano­tus­ti tis­kin alta. Ilman tont­te­ja on han­ka­la raken­taa mitään — ja ellei tont­te­ja saa riit­tä­vän edul­li­ses­ti, on toi­min­taa han­ka­la teh­dä kovin kan­nat­ta­vas­ti. Yhtiö teki tulos­ta vii­mek­si vah­vis­te­tus­sa tilin­pää­tök­ses­sään noin 10 % lii­ke­vaih­dos­ta. Eli sel­väs­ti vähem­män kuin moni iso kau­pal­li­nen toi­mi­ja. Vuon­na 2014 yhtiön tulos oli jopa tap­piol­la 204 000 euroa, ja yhtiön vii­mei­sen kol­men vah­vis­te­tun tili­kau­den tulos on yhteen­sä noin 0 euroa. Kyl­lä jul­kis­taus­tai­nen toi­mi­ja­kin voi pär­jä­tä yksi­tyis­ten kans­sa kil­pail­les­sa. Ei hyvä tulok­sen­te­ko kui­ten­kaan mikään auto­maa­tio ole edes asun­to­jen raken­nut­ta­mi­ses­sa ja vuo­krauk­ses­sa — sil­loin kun jou­tuu toi­mi­maan markkinahinnoilla.

    3. Jon­ne:
      Blo­gis­ti puhuu asun­to­si­joit­ta­mi­ses­ta kuin se oli­si joku auto­maat­ti­nen kei­no lyp­sää rahaa. Ei ole.

      Asun­to­si­joit­ta­mi­nen antaa n 3–5% tuo­ton. Jos se sii­tä yhtään huo­no­nee siir­tä­vät sijoit­ta­jat rahan­sa tuot­ta­vam­piin ja vähem­män ris­kialt­tii­siin koh­tei­siin. Se tus­kin hel­pot­taa asuntopulaa.

      Et voi pää­tel­lä tuol­lais­ta sijoit­ta­jan tuot­to­pro­sen­tis­ta. Jos asun­nol­la voi lyp­sää rahaa, ei se kui­ten­kaan hyö­dy­tä taval­lis­ta asun­to­si­joit­ta­jaa, joka jou­tuu osta­maan sijoi­tuk­sen­sa mark­ki­na­hin­taan, johon lyp­sy­mah­dol­li­suus on jo kapi­ta­li­soi­tu­nut sisään. Toden­nä­köi­sem­min yli­tuot­to valuu esim grynderille.

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Kat­so Koja­mon tulos. Kyl­lä sii­tä jotain tulee sijoittajallekin.

        Ole­tan, että nimi­merk­ki Jon­ne tar­koit­ti 3–5% tuo­tol­la sitä tuot­toa, jon­ka voi saa­da yksit­täi­nen asun­toon sijoit­ta­va hen­ki­lö, joka jou­tuu osta­maan val­miik­si ole­mas­sa ole­van sijoi­tusa­sun­non mark­ki­na­hin­taan. Koja­mon ei tar­vit­se ostaa val­miik­si ole­mas­sa ole­via asun­to­ja mark­ki­na­hin­taan, joten se on eri­lai­nen tapaus, enkä toki kiis­tä sen mah­dol­li­suut­ta saa­da ylituottoa.

  8. > Sään­nös­tel­lyt mark­ki­nat toi­mi­vat, kun asuntoja
    > on tarpeeksi.

    Myös sään­nös­te­le­mät­tö­mät mark­ki­nat toi­mi­vat sil­loin, kun asun­to­ja on tar­peek­si. Ongel­ma lie­nee sii­nä, että kenen pitäi­si vas­ta­ta kysy­myk­seen “Mikä on tar­peek­si?
    — Kan­sa­lais­ten­ko: Kun­kin oma­ta koh­dal­taan erik­seen ja kul­loi­seen­kin omaan elä­män­ti­lan­tee­seen­sa ja yhteis­kun­nan resurs­sei­hin sovi­tet­tu­na, vaiko
    — poliit­ti­sen jär­jes­tel­män: Yksi koko sopii kaikille.

  9. Soi­nin­vaa­ran idea ei ole mikään uusi, nousee aina sään­nöl­li­ses­ti esiin, mikä ker­too pää­tök­sen­teon kyvyt­tö­myy­des­tä rat­kais­ta ongel­mia. Ongel­mien syy on, ettei pää­tök­sen­te­ko kyke­ne teke­mään tar­vit­ta­via päätöksiä.

    Sinän­sä itse asias­sa oli­si myös sekin mah­dol­li­suus, että kau­pun­gin oma yhtiö voi­si sit­ten kou­lut­taa ja työl­lis­tää esi­mer­kik­si maa­han­muut­ta­jia raken­nus­töi­hin johon hyvän väy­län tar­jo­aa kau­pun­gin oma “paja­toi­min­ta”. Kau­pun­ki työ­nan­ta­ja­na kyke­nee tar­joa­maan maa­han­muut­ta­jil­le ensim­mäi­set työ­pai­kat. Tähän toi­min­taan var­mas­ti saa EU-tason rahoitustakin. 

    Ammat­ti­pa­jo­ja ovat esi­mer­kik­si raken­nus­pa­ja, hoi­va­pa­ja sekä kone- ja metallipaja.”
    https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/hallinto/palvelut/palvelukuvaus?id=6427

  10. Suu­rin osa vuo­kra­lai­sis­ta mak­sa­vat asu­mi­sen­sa itse ja samal­la tuo­vat lisä­tu­loa vuo­kran antajalle.
    Hal­vim­mil­laan pää­se­vät osa­keo­mis­ta­jat, vero­hel­po­tuk­set ja mikä kum­mas­tut­taa minua , niin vas­tik­kei­siin saa vie­lä vuokratukea.
    Omis­ta­mi­nen ei lisää liik­ku­vuut­ta joten se ei ole rat­kai­su vaik­ka lai­no­jen ehto­ja hel­po­tet­tai­siin heil­le joil­la ei ole pant­tia tai takui­ta vaan yksin­ker­tai­ses­ti vuo­krien alen­ta­mi­nen kau­pun­kien ja kun­tien vuo­kra-asun­nois­sa. Täl­lä het­kel­lä mones­sa kau­pun­gis­sa se kun­nan omis­ta­va yhtiö pitää kor­keam­pia vuo­kria kuin yksi­tyi­set joten sil­lä­kään aikoi­naan mark­ki­na­vuo­kriin siir­ty­mi­nen ei hil­lin­nyt asumiskuluja

  11. Täs­sä epäi­lyt­tää lähin­nä se, onko raken­nusa­lal­la kapa­si­teet­tia kas­vat­taa tuo­tan­toa riit­tä­väs­ti. Koke­neen väen, työn­joh­ta­jien ja työ­pääl­li­köi­den pula tun­tuu ole­van vai­kein. Rahan kaa­ta­mi­nen alal­le ei vält­tä­mät­tä kor­jaa tilannetta.

    Pulaa on esi­mer­kik­si koke­neis­ta ja osaa­vis­ta työn­joh­ta­jis­ta, suun­nit­te­li­jois­ta ja val­vo­jis­ta. HS 9.1.2018

    1. ij:
      Täs­sä epäi­lyt­tää lähin­nä se, onko raken­nusa­lal­la kapa­si­teet­tia kas­vat­taa tuo­tan­toa riit­tä­väs­ti. Koke­neen väen, työn­joh­ta­jien ja työ­pääl­li­köi­den pula tun­tuu ole­van vai­kein. Rahan kaa­ta­mi­nen alal­le ei vält­tä­mät­tä kor­jaa tilannetta.

      On resurs­se­ja, ARA tuo­tan­non ongel­ma­na on että ura­koit­si­jan tar­joa­ma hin­ta ei mene läpi. Jokin mys­ti­nen mark­ki­na­hin­ta­ver­tai­lu­te­ko­ä­ly käy­tös­sä, las­kee jota­kin kum­mal­li­sia tilas­tol­li­sia kes­kiar­vo­ja alu­een hin­ta­ta­sos­ta ja kun otan­ta on pie­ni tuoos on mitä sat­tuu. Voit­ta­nut ei aina saa urak­kaa vaan alkaa hal­ven­nus­kier­ros jos­sa yri­te­tään kar­sia suun­ni­tel­mis­ta, mut­ta kun pae­vek­kei­ta tai mitään muu­ta oleel­lis­ta ei kan­na­ta jät­tää pois kyse on tin­ki­mi­ses­tä. Ei siis kan­na­ta tar­jo­ta ja pie­net eivät edes voi kun Hgin ura­kat on kym­me­nien mil­joo­nien hank­kei­ta. Par­haim­mil­laan koko kort­te­li samas­sa kilpailussa.

  12. Nal­le-esi­merk­kiin oli­si hyvä lisä­tä, että lopul­ta kai­kes­sa asun­to­po­li­tii­kas­sa on kyse sii­tä, kenen Hel­sin­gin rajal­li­ses­sa mää­räs­sä asun­to­ja kuu­lui­si saa­da asua. Tämä jäte­tään nyt näen­näi­ses­ti moni­mut­kais­ten meka­nis­mien pää­tet­tä­väk­si, mut­ta on sel­vää, että toi­set halua­vat köy­hiä asu­jia enem­män kuin toi­set, ja kan­nat­ta­vat sen mukais­ta politiikkaa.

    Minus­ta ihan­teel­li­ses­sa maa­il­mas­sa kul­la­kin alu­eel­la sai­si asua ne, joil­le se on tär­kein­tä, eivät­kä ne, joil­la sii­hen on abso­luut­ti­ses­ti varaa. Täs­sä aut­tai­si, jos val­tio keräi­si eril­lis­tä tulos­i­don­nais­ta segre­gaa­tio­ve­roa (hel­sin­ki­läis­po­lii­tik­ko ei täl­lais­ta tie­tys­ti ehdo­ta, kepu sen sijaan voi­si). Lop­pu­tu­lok­se­na asun­to­jen kysyn­tä ja hin­ta las­ki­si, mut­ta halu­tuil­la alueil­la asu­mi­ses­ta jou­tui­si yhä mak­sa­maan ekstraa. Se kui­ten­kin kir­pai­si­si saman ver­ran köy­hää kuin rikas­ta, samal­la logii­kal­la kuin päiväsakotkin.

    Tämän voi­si por­ras­taa kuin­ka moneen por­taa­seen vain, mut­ta Eiras­sa sen pitäi­si kui­ten­kin olla kor­keam­pi kuin Jakomäessä.

    1. the­ta: Täs­sä aut­tai­si, jos val­tio keräi­si eril­lis­tä tulos­i­don­nais­ta segregaatioveroa 

      Ei mikään vero auta, jos puhu­taan hen­ki­löis­tä, joil­la ei ole tulo­ja tai omai­suut­ta ja joi­den vuo­kran mak­saa kunta.

      the­ta: asun­to­jen kysyn­tä ja hin­ta laskisi 

      Asun­to­jen kysyn­tään vai­kut­taa vain väes­tön mää­rä. Ihmi­set asu­vat jos­sain sen 24 tun­tia vuo­ro­kau­des­sa riip­pu­mat­ta hin­nas­ta. — Lähin­nä vai­ku­tus oli­si sii­hen kuin­ka mon­ta neliö­tä per asu­kas “tar­vi­taan”.

      1. K‑Veikko: Ei mikään vero auta, jos puhu­taan hen­ki­löis­tä, joil­la ei ole tulo­ja tai omai­suut­ta ja joi­den vuo­kran mak­saa kunta. 

        Voi sil­le verol­le jon­kin kiin­teän ala­ra­jan­kin kek­siä, jos se huo­let­taa, että 10% 0 euros­ta on 0 euroa. Suu­rin osa hel­sin­ki­läi­sis­tä ei kui­ten­kaan ole tulottomia.

        K‑Veikko:
        Asun­to­jen kysyn­tään vai­kut­taa vain väes­tön mää­rä. Ihmi­set asu­vat jos­sain sen 24 tun­tia vuo­ro­kau­des­sa riip­pu­mat­ta hin­nas­ta. — Lähin­nä vai­ku­tus oli­si sii­hen kuin­ka mon­ta neliö­tä per asu­kas “tar­vi­taan”.

        Ymmär­tä­net kui­ten­kin, että jos jos­sain vuo­kra-asun­nos­sa oli­si hir­veän kor­kea vesi­mak­su, sii­tä ei voi­si pyy­tää yhtä kovaa vuo­kraa. “Segre­gaa­tio­ve­ro” toi­mi­si samal­la taval­la, mut­ta oli­si sidok­sis­sa asu­jan tulotasoon.

  13. OS: “Siis ei tont­te­ja kovan rahan vuo­kra­ta­loil­le. Kau­pun­ki raken­ta­koon itse vuo­kra­ta­lo­tuo­tan­toa, joka vuo­krat­tai­siin mark­ki­na­vuo­kran pin­taan aset­tu­vil­la vuo­kril­la. Tulot kor­va­mer­kit­täi­sin tar­jon­nan lisää­mi­seen. Pää­mää­rä­nä oli­si pai­naa mark­ki­na­vuo­kria tar­jon­nan lisää­mi­sel­lä alas! Muu­ten olen sitä miel­tä, että jos ARA-asun­nos­sa asu­van tulot mer­kit­tä­väs­ti nouse­vat, vuo­kran pitäi­si nous­ta lähel­le kau­pun­gin­osan mark­ki­na­vuo­kraa. Se tie­tys­ti edel­lyt­tää lainmuutosta.”

    Kan­na­te­taan. Vali­tet­ta­vas­ti vuo­kra-asun­not ja vuo­kra-asu­mi­sen tuet ovat esim. ay-liik­keel­le (mm. Koja­mon suu­rim­pia omis­ta­jia) niin suu­ri lyp­sy­leh­mä, että ne tule­vat kyn­sin ja ham­pain pitä­mään kiin­ni huna­ja­pur­kis­taan. Eli sys­tee­min muut­ta­mi­sen vas­tus­ta­jil­ta on tie­dos­sa val­ta­vas­ti poliit­tis­ta lob­baus­ta ja kam­pan­join­tia. Yksi esi­merk­ki saa­vu­tet­tu­jen etu­jen puo­lus­ta­mi­ses­ta yleis­tä kan­sa­kun­nan hyö­tyä vas­taan. Rea­lis­mia lie­nee se, ettei näkö­pii­ris­sä ole sel­lais­ta poliit­tis­ta hal­li­tus­ta tai edus­kun­nan kokoon­pa­noa joka täl­lai­siin jär­ke­viin muu­tok­siin kykenisi,ja tilan­ne on sama lukui­sis­sa muis­sa isois­sa asiois­sa. Mut­ta muu­tos­ta on yri­tet­tä­vä ja ehkä pit­käl­lä aika­vä­lil­lä mie­li­pi­tei­tä muok­kaa­mal­la onnis­tuu. Tai voi­si­ko EU:n kaut­ta tul­la pak­ko muutokseen?

    Mei­dän vero­po­li­tik­kam­me on sää­det­ty niin, että omis­tusa­sun­to­tien valin­nut tulee elä­män­sä aika­na mak­sa­neek­si asu­mi­ses­taan sel­väs­ti vähem­män kuin vuo­kra-asun­nois­sa asuva. ”

    Pitä­nee paik­kan­sa mata­lan kor­ko­ta­son ja nouse­vien hin­to­jen tilan­tees­sa. Ei päde maan­tie­teel­li­ses­ti suu­res­sa osas­sa Suo­mea, jos­sa asun­to­jen hin­nat las­ke­neet pit­kään ja har­taas­ti. Itse arve­len omis­tusa­su­mi­sen muut­tu­van vie­lä todel­la kal­liik­si pää­kau­pun­ki­seu­dul­la­kin kun kor­ko­ta­so palaa nor­maa­lik­si ja asun­to­jen hin­nat laskevat.

    Asias­ta hiu­kan sivuun ajau­tuen pitäi­si nyt teh­dä pää­tös, että käyn­nis­sä ole­van meren­pin­nan nousun hait­ta­vai­ku­tuk­sia ran­ta-asun­noil­le ei kor­va­ta eikä muureja/patoja/pumppuasaemia ym. raken­ne­ta jul­ki­sin varoin. Eli meren ran­nal­la asu­vat vas­tat­koot itse kus­tan­nuk­sis­ta. Asi­aan voi­tai­siin varau­tua esim. kerää­mäl­lä rahas­toi­den koro­tet­tua kiin­teis­tö­ve­roa vaa­ra­vyö­hyk­keel­lä ole­vis­ta kiinteistöistä.

  14. Mark­ki­nat on täy­sin pys­ty­vät tuot­ta­maan asun­to­ja, jopa hal­po­ja­kin asun­to­ja. Val­tiol­li­sen toi­min­nan ei kan­na­ta yrit­tää tuot­taa hyö­dy­ket­tä, jon­ka mark­ki­nat pys­ty­vät tuot­ta­maan tehok­kaas­ti. Kun olen kat­sel­lut joi­tain kun­nal­li­sia raken­nus­pro­jek­te­ja, niin sur­ke­aa on meno ollut. Kun­tien pitää vaan lopet­taa höl­möi­ly ja kaa­vot­taa niin pal­jon, että ton­teil­le ei enää löy­dy osta­jia tai vuo­kraa­jia. Ton­tit eni­ten tar­joa­vil­le, niin kyl­lä jon­ne­kin se hal­pa­kin tont­ti syntyy.

      1. Pää­osin Hel­sin­gin hal­vat asun­not sijait­see Hel­sin­gin ulko­puo­lel­la. Radan­var­ren ympä­rys­kun­nis­sa ja auto­mat­ko­jen päässä. 

        Kos­ka on vai­kea kuvi­tel­la, että mark­ki­na­me­ka­nis­mi lak­kai­si joten­kin raken­nus­yh­tiöi­den osal­ta toi­mi­mas­ta PK-seu­dun rajo­jen sisään astut­taes­sa, niin uskoi­sin mie­luum­min että syy liit­tyy maa­poh­jaan itseen­sä ja sen sää­te­lyyn, mie­luum­min kuin esim. toi­mi­joi­den vähyyteen.

    1. Satan Wors­hip­per:
      Mark­ki­nat on täy­sin pys­ty­vät tuot­ta­maan asun­to­ja, jopa hal­po­ja­kin asun­to­ja. Val­tiol­li­sen toi­min­nan ei kan­na­ta yrit­tää tuot­taa hyö­dy­ket­tä, jon­ka mark­ki­nat pys­ty­vät tuot­ta­maan tehok­kaas­ti. Kun olen kat­sel­lut joi­tain kun­nal­li­sia raken­nus­pro­jek­te­ja, niin sur­ke­aa on meno ollut. Kun­tien pitää vaan lopet­taa höl­möi­ly ja kaa­vot­taa niin pal­jon, että ton­teil­le ei enää löy­dy osta­jia tai vuo­kraa­jia. Ton­tit eni­ten tar­joa­vil­le, niin kyl­lä jon­ne­kin se hal­pa­kin tont­ti syntyy. 

      Mark­ki­nat toi­mi­vat kun tar­jon­taa on riit­tä­väs­ti vas­taa­maan kysyn­tään ja tar­jon­taa on help­po lisä­tä kysyn­nän kas­vaes­sa. Asun­to­jen mää­rää ei voi hel­pos­ti lisä­tä nopeas­ti (eikä myös­kään pie­nen­tää nopeas­ti), joten toi­mi­vat mark­ki­nat edel­lyt­täi­si­vät tar­jon­nan ole­van kysyn­tää suu­rem­paa. Tämän voi tode­ta esi­mer­kik­si toi­mi­ti­lois­ta jois­sa paras tasa­pai­no­ti­la val­lit­see kun osa toi­mi­ti­lois­ta on tyh­jil­lään. Toi­mi­ti­lo­ja raken­ne­taan lisää vie­lä sil­loin­kin, ja jos tar­jon­ta kas­vaa mer­kit­tä­väs­ti yli kysyn­nän alkaa pur­ku tai muut­ta­mi­nen asun­noik­si sel­lais­ten osal­ta jot­ka pysy­vät tyh­ji­nä pitkään.

      Kos­ka asun­nois­ta Hel­sin­gis­sä ei tule ole­maan yli­tar­jon­taa aina­kaan kym­me­neen vuo­teen, tus­kin 50 vuo­teen­kaan, mark­ki­nat eivät tule Hel­sin­gis­sä toi­mi­maan. Hel­sin­kiin oli­si muut­ta­mas­sa pal­jon useam­pi kuin mitä täl­lä het­kel­lä asun­to­ja on tar­jol­la, eikä asun­to­ra­ken­ta­mi­nen kas­va sel­lai­siin mit­toi­hin mil­lä tar­ve oikeas­ti kurot­tai­siin umpeen. Ellei jos­tain saa­da käyt­töön muu­ta­maan tuhat­ta koke­nut­ta ammat­ti­lais­ta ja muu­ta­maa­kym­men­tä­tu­hat­ta vähem­män koke­nut­ta pie­ni­palk­kais­ta duu­na­ria sekä raken­nus­yh­tiöi­tä jot­ka uskal­tai­si­vat näin pal­jon kasvaa.

      Vaih­toeh­to mark­ki­na­toi­mi­joil­le on jul­ki­syh­tei­sö jol­la on mui­ta­kin int­res­se­jä kuin mah­dol­li­sim­man suu­ri tuot­to. Ilman tukia toi­mi­va jul­ki­syh­tei­sö voi alen­taa vuo­kra­ta­soa tar­joa­mal­la asun­to­ja vuo­kral­le koh­tuul­li­sel­la tuo­tol­la ja sil­ti alle nykyi­sen mark­ki­na­vuo­kran. Pait­si, että tämä yhtei­sö tuot­taa rahaa omis­ta­jal­leen (vaik­ka­pa Hel­sin­gin kau­pun­ki), hyö­tyy kan­san­ta­lous esim. pie­nem­pien asu­mis­tu­kien ja kas­va­neen kulu­tuk­sen myötä.

      1. Ismo:

        Vaih­toeh­to mark­ki­na­toi­mi­joil­le on jul­ki­syh­tei­sö jol­la on mui­ta­kin int­res­se­jä kuin mah­dol­li­sim­man suu­ri tuot­to. Ilman tukia toi­mi­va jul­ki­syh­tei­sö voi alen­taa vuo­kra­ta­soa tar­joa­mal­la asun­to­ja vuo­kral­le koh­tuul­li­sel­la tuo­tol­la ja sil­ti alle nykyi­sen mark­ki­na­vuo­kran. Pait­si, että tämä yhtei­sö tuot­taa rahaa omis­ta­jal­leen (vaik­ka­pa Hel­sin­gin kau­pun­ki), hyö­tyy kan­san­ta­lous esim. pie­nem­pien asu­mis­tu­kien ja kas­va­neen kulu­tuk­sen myötä. 

        Mitään ei voi myy­dä tai vuo­kra­ta alle mark­ki­na­hin­nan. Tai voi, mut­ta joku tulee välis­tä ja kerää arbit­raa­sin, jäl­leen­vuo­kraa tai myy. Hin­ta palau­tuu välit­tö­mäs­ti mark­ki­na­hin­nak­si. Mah­dol­li­ses­ti tätä estä­mään jono­me­ka­nis­me­ja eli nykyi­sen hitas­pel­lei­lyn ja kau­pun­gin vuo­kra-asun­to­jen tapais­ta lot­toa, mit­kä jo täs­sä­kin alus­tuk­ses­sa todet­tiin toimimattomiksi. 

        Ismo: Ellei jos­tain saa­da käyt­töön muu­ta­maan tuhat­ta koke­nut­ta ammat­ti­lais­ta ja muu­ta­maa­kym­men­tä­tu­hat­ta vähem­män koke­nut­ta pie­ni­palk­kais­ta duu­na­ria sekä raken­nus­yh­tiöi­tä jot­ka uskal­tai­si­vat näin pal­jon kasvaa.

        Mis­tään ei tule myös­kään kun­nal­li­nen raken­nus­yh­tiö löy­tä­mään osaa­vaa työ­voi­maa sen hal­vem­mal­la. Kyl­lä työ­voi­ma­kin on mark­ki­noi­den lai­na­lai­suuk­sis­ta riip­pu­vai­nen, vaik­ka ay-lii­ke kaik­ken­sa yrittää.

  15. Jos kaa­voit­ta­ja rois­kai­see mata­lia talo­ja har­vak­sel­taan pit­kin met­siä, ollaan perus­syyn juu­rel­la. Maa­ta on — ja sil­ti tont­ti­pu­la. Kaa­voi­tet­ta­koon riit­tä­vä mää­rä tont­te­ja riit­tä­vän kor­keal­la tehok­kuu­del­la. Kor­kei­ta talo­ja pel­kää­vät voi­vat hakeu­tua Nurmijärvelle.

  16. Näki­sin että ongel­ma (=pula asun­nois­ta) on rat­kais­ta­vis­sa mel­ko tri­vi­aa­lis­ti triplaa­mal­la jokai­sen ton­tin raken­nusoi­keus pää­kau­pun­ki­seu­dul­la, ja sal­li­mal­la käyt­tö­muu­tok­set ilmoituksella.

    Kun raken­net­ta­vaa tont­tia pii­saa, seu­raa­va pul­lon­kau­la on työ­voi­ma­pu­la — tähän ei hopea­luo­ti­rat­kai­sua ole, mut­ta kyl­lä maa­il­mas­sa ammat­ti­lai­sia riittaa.

  17. Sin­ga­po­res­sa poli­tiik­ka on aivan toi­sen­lais­ta kuin Suomessa.Lähtökohtana on, että pie­nil­lä­kin tuloil­la on voi­ta­va elää ilman tukiaisia.

    Vaik­ka Sin­ga­po­re on äärim­mäi­sen mark­ki­na­hen­ki­nen ja auto­ri­tää­ri­nen ja kor­rup­toi­tu­nut­kin niin val­tion idea ei ole huk­ku­nut kuten Suomessa

    Niin­pä perus­e­le­men­tit eli asu­mi­nen, ruo­ka, lii­ken­ne ja vaa­te­tus on teh­ty edul­li­sek­si. ja 1000–1500 euron tuloil­la elää aivan hyvin.

    Asu­mis­ta ei ole jätet­ty mark­ki­na­voi­mi­nen armoil­le vaan val­tio vas­taa n 80 % asun­to­tuo­tan­nos­ta ja kyke­nee tar­joa­maan koh­tuu­hin­tais­ta asu­mis­ta suu­rel­le osal­le väestöä.
    Eikä tavoit­tee­seen ole pyrit­ty kani­ko­peil­la vaan hyväk­syt­tä­vä­nä asun­non mini­mi­ko­ko­na pide­tään 30 m 2

    1. Lii­an van­ha: Vaik­ka Sin­ga­po­re on äärim­mäi­sen […] korruptoitunutkin

      Mil­lä mit­ta­ril­la Sin­ga­po­re on kor­rup­toi­tu­nut. Vuo­den 2017 kor­rup­tio indek­sis­sä se oli sijal­la 6 pis­tei­nä 84. Ver­tai­lun vuok­si Suo­mi oli sijal­la 3 ja pis­tei­tä oli 85. Eli Suo­men ja Sin­ga­po­ren kor­rup­toi­tu­nei­suu­des­sa ei käy­tän­nös­sä ole eroa.

  18. Mik­si omis­tusa­su­mis­ta tue­taan verovähennyksillä?
    Mik­si taas vuo­kra-asu­mis­ta roko­te­taan verotuksella? 

    Miten voi­sim­me luo­da jär­jes­tel­män, jos­sa voit asua vuo­kral­la mis­sä vain haluat ottaen aina elä­män­ti­lan­tee­see­sen par­haan asun­non vuo­kra­mark­ki­noil­ta — ja pis­tä­mäl­lä vas­taa­vas­ti oman asun­to­si vuo­kral­le? Ja tämä kaik­ki ilman, että sinua roko­tet­tai­siin kah­des­sa vai­hees­sa: (a) kun vuo­kraat toi­sel­ta asun­non, niin omis­ta­jan pitää periä riit­tä­vää vuo­kraa mak­saak­seen verot (b) sinun tulee mak­saa vero vuo­kra­tes­sa­si oma asun­to­si toiselle.

    Jos haluam­me, että pää­oma ja asun­not vir­taa vuo­kra-asun­to­mark­ki­noil­la vapaas­ti ja ihmi­sil­le ei syn­ny asu­mis­louk­ko­ja ja voi­vat muut­taa työn­pe­räs­sä — tuli­si joten­kin rat­kais­ta tämä vero­tuk­sel­li­nen paradigma.

    1. Jon­ne: Miten voi­sim­me luo­da jär­jes­tel­män, jos­sa voit asua vuo­kral­la mis­sä vain haluat ottaen aina elä­män­ti­lan­tee­see­sen par­haan asun­non vuo­kra­mark­ki­noil­ta – ja pis­tä­mäl­lä vas­taa­vas­ti oman asun­to­si vuokralle?

      Var­maan­kin jon­kin­lai­nen asun­non­lai­naus­poo­li rat­kai­si­si asian. Asun­to­ja lai­nat­tai­siin vas­ta­vuo­roi­ses­ti ja vain käyt­tö­ar­von ero­tuk­ses­ta mak­set­tai­siin. Voi­si­ko olla jopa laillista?

  19. Osmon ehdo­tuk­sen esteet ovat:
    ‑Toi­nen puo­li Vih­reis­tä kan­nat­taa kaik­kea sään­te­lyä Hita­sis­ta alkaen
    ‑Dema­reis­ta ei tie­dä mil­lä puo­len pöy­tää istu­vat. Taik­ka luu­li­si että aja­vat AY-liik­keen vero­va­pauk­sia ja vuokratuloja
    ‑Vas­sa­rei­den vaa­lioh­jel­maan kuu­lui vuokrasäännlstely

    Sii­nä sitä saa pää­tä lyö­dä tyh­myy­den muuriin.

    1. ant­ti:
      Osmon ehdo­tuk­sen esteet ovat:
      ‑Toi­nen puo­li Vih­reis­tä kan­nat­taa kaik­kea sään­te­lyä Hita­sis­ta alkaen
      ‑Dema­reis­ta ei tie­dä mil­lä puo­len pöy­tää istu­vat. Taik­ka luu­li­si että aja­vat AY-liik­keen vero­va­pauk­sia ja vuokratuloja
      ‑Vas­sa­rei­den vaa­lioh­jel­maan kuu­lui vuokrasäännlstely

      Sii­nä sitä saa pää­tä lyö­dä tyh­myy­den muuriin.

      Tur­ha tosi­aan yrit­tää livaut­taa min­kään­lais­ta muu­tos­ta Koja­mon tuki­räls­siin dema­rei­den ohi. Hal­vat ton­tit “yleis­hyö­dyl­li­se­nä toi­mi­ja­na”, tulot ulos vero­va­paas­ti ja veron­mak­sa­jien takaa­mat mak­sut -> erit­täin tuot­toi­sa tapa pai­ka­ta hupe­ne­via jäsenmaksutuloja.

      1. Juk­kis: Tur­ha tosi­aan yrit­tää livaut­taa min­kään­lais­ta muu­tos­ta Koja­mon tuki­räls­siin dema­rei­den ohi. Hal­vat ton­tit “yleis­hyö­dyl­li­se­nä toi­mi­ja­na”, tulot ulos vero­va­paas­ti ja veron­mak­sa­jien takaa­mat mak­sut -> erit­täin tuot­toi­sa tapa pai­ka­ta hupe­ne­via jäsenmaksutuloja.

        Hyvää itse­käs­tä bis­nes­tä Koja­mo tosi­aan­kin tekee: “Koja­mo myy 1 594 vuo­kra-asun­toa Mor­gan Stan­ley Real Esta­te Inves­tin­gin hal­lin­noi­mal­le kiin­teis­tö­ra­has­tol­le. Kaup­pa­kir­ja alle­kir­joi­tet­tiin tänään.” Nopeas­ti vil­kais­tu­na nuo asun­not eivät olleet mitään kruu­nun­ja­lo­ki­viä, vaan asun­to­ja sta­bii­leil­la tai taan­tu­vil­la markkinoilla.

        Täl­lai­sen ope­raa­tion jäl­keen voi­daan tosi­aan kysel­lä perus­tei­ta verovapaudelle!

  20. Soi­nin­vaa­ran näke­mys on enem­män poliit­ti­nen kuin asun­to­po­liit­ti­nen ja tut­ki­muk­siin perus­tu­va, kos­ka sii­nä unoh­de­taan koko­naan ara­jär­jes­tel­mään kuu­lu­va oma­kus­tan­nus­pe­ri­aa­te. Vih­rei­den kisa kokoo­muk­sen kans­sa on kii­vas ja nyt Soi­nin­vaa­ra halu­aa ryn­niä oikeal­ta ohi ja näyt­tää niin kovin vaa­ti­mat­to­mien eliit­ti­vih­rei­den poliit­ti­sen mie­len ja sydäm­men paikan.

    1. Ara-asun­not eivät tai­da olla oma­kus­tan­tei­sia sii­nä mer­ki­tyk­ses­sä, että niis­tä mak­set­tai­siin pää­oman vaih­toeh­to­kus­tan­nus täy­si­mää­räi­se­nä (aina­kaan ton­tin osalta).

      1. Ossi Sare­so­ja:
        Ara-asun­not eivät tai­da olla oma­kus­tan­tei­sia sii­nä mer­ki­tyk­ses­sä, että niis­tä mak­set­tai­siin pää­oman vaih­toeh­to­kus­tan­nus täy­si­mää­räi­se­nä (aina­kaan ton­tin osalta). 

        Vaih­toeh­to­kus­tan­nus on poliit­ti­ses­sa pää­tök­sen­teos­sa tun­te­ma­ton asia. Esim. park­ki­paik­ka­vaa­ti­mus kaa­voi­tuk­ses­sa ei mak­sa mitään. Tai kaik­ki jul­ki­nen kulu­tus ja tuet ovat vain hyväk­si, kos­ka veroil­la kerät­ty raha kier­tää takai­sin talou­teen tuot­ta­maan lisää hyvää 😉

  21. Eri­tyi­sen olen­nais­ta tiet­ty oli­si, et olis riit­tä­vän pit­kä liu­ku­ma-aika. “Kau­pun­gin kovan rahan vuo­kra-asun­not, jot­ka voi­daan myös myydä”-markkinasegmentti alkaa vai­kut­taa vas­ta kun nii­tä on pal­jon. Sii­hen asti tar­vi­taan sitä kama­laa Hitas- ja Ara-asuntoa.

  22. Kuin­ka pal­jon alle mark­ki­na­hin­nan ARA- koh­tei­den ton­tit luo­vu­te­taan tai vuo­kra­taan? Kuin­ka suu­ri sub­ven­tio niis­sä on? Tai mis­tä läh­tees­tä asian saa selville?

    1. Vuo­kras­ta saa alen­nus­ta 40 % mut­ta tämä ei ole se point­ti. Kal­leim­mil­la alueil­la maan mark­ki­na­hin­ta on niin kor­kea, ettei ARA hyväk­sy sitä. Sik­si myös tuol­ta ton­tin arvoa, jos­ta vuo­kra las­ke­taan alen­ne­taan niin alas, että ARA sen hyväksyy.
      Alen­nuk­sen suu­rin mak­sa­ja uusil­la alueil­la ovat kui­tenkn van­hol­la hal­voil­la alueil­la asu­vat ARA-asuk­kaat, kos­ka he rahoit­ta­vat sen vuo­kran­ta­sauk­sen kautta.

Vastaa käyttäjälle Harri Väänänen Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.