Perustulo – negatiivinen tulovero ‑yhtenäinen perusturva – Universal credit

Halu­ja kor­ja­ta sosi­aal­i­tur­vaa kan­nus­tavaan suun­taan on nyt liik­keel­lä paljon. Kovaa huu­toa on Bri­tan­ni­as­sa käyt­töön otet­tu Uni­ver­sal credit–järjestelmä, jota esitel­lään Kris­til­lis­demokraat­tien puolue­si­h­teeri Asmo Maanselän eri­no­maises­sa kir­jas­sa Kan­nus­ta­va perus­tur­va. Kan­nat­taa lukea. Jos joskus löy­tyy vapaa­ta aikaa, arvoste­len sen täl­lä blogilla. Perus­tur­vaan liit­tyvien tulon­si­ir­to­jen – lähin­nä perus­tur­van ja asum­istuen yhdis­tämistä yhdek­si tulon­si­ir­roksi esit­tää myös Juho Saaren sosi­aal­i­tur­van uud­is­tamista poht­in­ut työryh­mä. Tässä ale­taan läh­estyä sitä, mitä esimerkik­si minä olen tarkoit­tanut perustulolla.

Perus­tu­lo ja negati­ivi­nen tulovero

Kuulee san­ot­ta­van, että perus­tu­lo on mah­do­ton, mut­ta negati­ivi­nen tulovero käy. Selvyy­den vuok­si san­ot­takoon, että ne ovat arit­meet­tis­es­ti aivan sama asia. Jos meil­lä olisi perus­tu­lo 600 €/kk ja siihen liit­tyvä lin­eaari­nen vero 40 %, se olisi aivan sama asia kuin jos verotet­ta­van tulon alara­ja olisi 1500 euroa ja sen alit­tavista tuloista mak­set­taisi­in negati­ivista veroa 40 % sum­mas­ta, jol­la tulot alit­ta­vat tuon rajan. Kan­nat­taa kokeil­la Excelil­lä, jos ei usko. Tai jos koulun matikan­tun­neil­ta on jäänyt jotain mieleen, niin näinkin sen voi todistaa.

T = 0,4(Y‑T) eli jos Y< 1500 €, negati­ivi­nen vero on 0,4(1500‑Y)

Y* = Y‑T = Y‑0,4(Y‑1500 €) = 600€ + 0,6 Y

Y= ansio­tu­lo,
Y* = käteen­jäävä tulo
T = vero

Perus­tu­lo­ma­llis­sa kul­kee rahaa enem­män edus­takaisin, mut­ta jär­jestelmä on äärim­mäisen yksinker­tainen toteut­taa. Negati­ivi­nen tulovero tarkoit­taa, että rahaa pitää joka kuukausi anoa ja jos jotain on muut­tunut, kaik­ki mak­sa­t­us pysähtyy kuukausik­si. Reaali­aikainen tulorek­isteri yhdis­tet­tynä älykkäisi­in ohjelmi­in tekee negati­ivisen tuloveron mallista toteut­tamiskelpoisem­man sit­ten joskus, kun tuo reaali­aikainen tulorek­isteri oikeasti toimii.

Negati­ivises­sa tuloverossa on se hyvä puoli, että nykyiseen sosi­aal­i­tur­va­jär­jestelmään tot­tunut ymmärtää, miten se toimii. Perus­tu­losta moni ihmettelee, mik­si sitä mak­se­taan hyvätuloisillekin.

Perus­tu­lon kan­nat­ta­jat luot­ta­vat siihen, että työt alka­vat mais­tua, kun työn vas­taan­ot­ta­mi­nen tehdään kan­nat­tavak­si ja sen vas­tus­ta­jat usko­vat, että pakko on paras motivoija.

Itse olen use­am­paan ker­taan esit­tänyt, että voisimme kom­pro­missi­na ainakin aloit­taa perus­tu­loon siir­tymisen syype­r­usteis­es­ta negati­ivis­es­ta tuloveros­ta siten, että sen nos­t­a­mi­nen edel­lyt­tää työ­markki­noiden käytet­tävis­sä olemista, kos­ka niin moni kuvit­telee, että työ­nan­ta­jat otta­vat iloiten vas­taan ihmisiä, jot­ka sanovat, etteivät suin sur­minkaan halua tänne töi­hin, mut­ta karenssin takia on pakko. (Käsi ylös, kuka palkkaisi!)

On tietysti niin, että mitä korkeampi on perus­tu­lo, sitä suurem­pi on ris­ki, että se edis­tää nuorten syr­jäy­tymistä. Perus­tu­lon on pakko olla aika niuk­ka, jot­ta se todel­la kan­nus­taisi töi­hin. Jos halu­taan yhdis­tää hyvä perus­tur­van taso ja perus­tu­lo, siihen on liki pakko liit­tää jokin työ­markki­noiden käytet­tävis­sä olemise­hto. Ansiosi­don­naista työt­tömyys­tur­vaa ei voisi ajatel­lakaan ilman työn vastaanottamisehtoa.

Olen­nais­in­ta on, että yhdis­tetään vero­tus ja tulon­si­ir­rot yht­enäisek­si kokon­aisu­udek­si. Jos nämä kak­si tulo­jen­tasausjär­jestelmää toimi­vat toi­sis­taan riip­pumat­ta, aina tulee sairai­ta tilantei­ta, joi­ta kukaan ei ole tarkoit­tanut. Tämä on aivan olennaista.

Olen myös ehdot­tanut aiem­min, että meil­lä voisi olla niuk­ka ehdo­ton perus­tu­lo ja siihen koro­tus, jon­ka saamisen ehtona on työ­markki­noiden käytet­tävis­sä olem­i­nen. Juha Saaren työryh­mä ehdot­taa itse asi­as­sa samaa. Jos kieltäy­tyy töistä saa 616 €/kk kun muuten saisi 697 €/kk. Minä olin jopa kaavail­lut noiden sum­mien välille vähän isom­paa eroa.

Kak­si seikkaa syype­r­usteisu­u­den puoles­ta. Jos perus­tu­lolle ei olisi mitään ehto­ja, se voisi tehdä Suomes­ta kotirou­vay­hteiskun­nan. Nyt halu­taan lyhen­tää koti­hoidon tukea, jot­ta naiset eivät syr­jäy­ty­isi työelämästä. Perus­tu­lo takaisi ikuisen oikeu­den koti­hoidon­tu­keen, eikä siihen tarvit­taisi edes sitä hoidet­tavaa las­ta. Maa­han­muut­ta­jaäi­tien kohdal­la tulon­si­ir­ron ehtona pitäisi olla kotout­tamis­toimi­in osal­lis­tu­mi­nen. Muuten jois­takin naisia sor­tavista kult­tuureista tule­vat naiset jäi­sivät koti­in hoita­maan lap­sia tai vaik­ka ei lap­si­akaan olisi, jäi­sivät koti­in muuten vain miehen­sä käskys­tä eivätkä oppisi koskaan Suomea.

Sata-komitea tut­ki yht­enäistä perusturvaa

Jo ennen kuin Bri­tann­ian Uni­ver­sal cred­it ‑mallista tiedet­ti­in mitään, Sata-komite­as­sa valmis­telti­in ehdo­tus­ta perus­tur­van yhdis­tämis­es­tä yhdek­si tulon­si­ir­roksi vuosi­na 2008 ja 2009. Se päät­tyi työ­markki­na­jär­jestö­jen sosi­aali-tupoon ja siihen, että maan hal­li­tus yhtyi työ­markki­na­jär­jestö­jen käsi­tyk­seen, että sosi­aal­i­tur­va­jär­jestelmämme on rak­en­teil­taan niin täy­delli­nen, ettei sitä ole syytä uud­is­taa lainkaan. Mik­si koko komitea oli sit­ten asetettu?

Sen me kuitenkin ehdimme havai­ta, että perus­tur­van yht­enäistämi­nen yhdek­si tukimuodok­si on aika han­kalaa. Joko joidenkin tilanne heikke­nee pahasti (ja tois­t­en tietysti para­nee), val­tion menot kas­va­vat tai jär­jestelmästä tulee hyvin epäkannustava.

Bri­tann­ian ja Kris­til­lis­demokraat­tien mallis­sa on valit­tu jälkim­mäi­nen. Efek­ti­ivi­nen mar­gin­aaliv­ero on jos­sain 70 pros­entin tietämis­sä. Tämä saat­taa todel­la vaa­tia pakol­lisen työn vas­taan­ot­tamisen. Kun kympin tun­tipalka­s­ta jää käteen kolme euroa, vapaa-aika alkaa tun­tu­va aika houkut­tel­e­val­ta. Työssä käymi­nen aiheut­taa hel­posti noin paljon kus­tan­nuk­sia (matkat, lounas­ruokailu, vaatteet).

Jos tama kään­net­täisi­in perus­tu­lon kielelle, se merki­tisi, että meil­lä olisi perus­tu­lo, joka riip­puisi asum­isolo­suht­es­ta ja jos­sa vero­tus ei olisi lin­eaari­nen, vaan  pienistä tuloista mak­set­taisi­in korkeam­paa veroa (70 %) kuin suurista. Suomek­si san­ot­tuna tama tasaa tulo­ja asteikon alapäässä voimakkaasti, mikä toisaal­ta merk­it­see, ettei työn­teko oikein kannata.

Kan­nus­timista on vaikea puhua julk­isu­udessa järkevästi. Mon­et ajat­telavat että jos Pekka menee töi­hin, on oikein ja kohtu­ullista, että Pekka saa riit­tävästi lisää rahaa, mut­ta kuitenkin niin, että jos Kalle ei mene töi­hin, on väärin, jos Kalle saa olen­nais­es­ti vähem­män rahaa kuin Pekka.

Näin sen tekisin

Sik­si en yhdis­täisi lop­ul­ta näitä tukia yhdek­si tuek­si, kos­ka sil­loin kan­nus­timet tuhoutu­vat kaik­il­ta. Nyt tulee vielä van­hempi ehdo­tus vuodelta 1994. *

Sosi­aal­i­tur­va voisi koos­t­ua neljästä palikasta.

  1. Perus­tu­lo tai negati­ivi­nen tulovero osa­puilleen 560 €/kk. Yhteenso­vi­tus tulo­jen kanssa noin 45 %, joka on samal­la yleisin mar­gin­aaliv­ero kaikille. Kateussy­istä tähän voi liit­tää korote­tun veron yli 5000 € ansait­seville. Se tekee jär­jestelmästä mon­imutkaisem­man, ei tuo­ta juuri lainkaan vero­tu­lo­ja, mut­ta voi olla tarpeen koheesiosyistä.
  2. Perus­tu­lon koro­tus, joka on tuloista riip­puma­ton. (Lap­sil­isä, keli­aki­ako­r­vaus, vammaistuki)
  3. Tulosi­don­nainen meno­tu­ki. (Asum­is­tu­ki, päivähoit­o­mak­su­tu­ki, korkei­den ter­vey­den­huoltomeno­jen korvaus)
  4. Ansio-osa eli tulo­jen vakuutus

Kohdan 3) kor­vat­ta­vat menot las­ke­taan ensin yhteen minkä jäl­keen niil­lä on yksi yhteinen tulo­hark­in­ta. Nuo sadan pros­entin pin­taan nou­se­vat efek­ti­iviset mar­gin­aaliv­erot johtu­vat mon­es­ta päällekkäis­es­tä tulo­harkin­nas­ta. Jos tässä tulo­hark­in­ta oli 25 %, mar­gin­aaliv­eroksi tulisi taas tuo 70 %. Se ei kuitenkaan koskisi kaikkia niin kuin tuos­sa Uni­ver­sal cred­it ‑mallis­sa.

Hyvää ei saa halvalla

Noin muuten olen sitä mieltä, että mah­do­ton yhdis­telmä kan­nus­ta­va, hal­pa ja riit­tävä sosi­aal­i­tur­va kan­nat­taa ratkaista luop­umal­la halpuudesta.

Ollak­seen kan­nus­ta­va, sosi­aal­i­tur­va ei voi olla ylen antelias, mut­ta niin huonoa siitä ei voi tehdä, että se olisi hal­pa ja kannustava.

On hyväksyt­tävä, että pieni­palkkaisten käteen jäävät tulot paranevat. Sor­ry, muit­ta se mak­saa vähän. Jotain 7,5 %:n tas­apain­o­työt­tömyyskin maksaa.

Jotain on mak­sanut myös Yhdys­val­loille ja tulee edelleen mak­samaan, että kur­jis­tunut keskilu­ok­ka äänesti val­taan Trumpin. Kalli­ik­si tulee myös Brex­it Britannialle

Ennen kaikkea kuitenkin kysymys on yhteiskun­nal­lis­es­ta oikeu­den­mukaisu­ud­es­ta, jos näin van­hanaikaises­ta asi­as­ta saa vielä puhua.

Teen asum­istues­ta toisen postauk­sen, kos­ka sen ympäril­lä on myös suuria muu­to­spainei­ta. Tiis­er­inä san­ot­takoon, että otan pääl­leni osavas­tu­un asum­is­tuki­meno­jen viimeaikaises­ta kasvusta.

[KORJAUS 29.3. Uni­ver­sal Grant kor­jat­tu Uni­ver­sal credit]

===

*  Osmo Soin­in­vaara. Hah­motel­ma perus­tu­lo­ma­llista. Sosi­aali- ja ter­veysmin­is­ter­iön monis­tei­ta 1994:2

65 vastausta artikkeliin “Perustulo – negatiivinen tulovero ‑yhtenäinen perusturva – Universal credit”

  1. Itse olen ymmärtänyt, että negati­ivisen tuloveron suurem­pi kan­na­tus perus­tu­loon ver­rat­tuna perus­tuu siihen, että negati­ivista tuloveroa olete­taan mak­set­ta­van vain jos verotet­tavaa tuloa ylipäätään on. Eli “työnvieroksujat”/työttömät eivät saisi mitään, tai saisi­vat nykyisen kaltaista työmarkkinatukea.

    1. arkkite­hti:
      Itse olen ymmärtänyt, että negati­ivisen tuloveron suurem­pi kan­na­tus perus­tu­loon ver­rat­tuna perus­tuu siihen, että negati­ivista tuloveroa olete­taan mak­set­ta­van vain jos verotet­tavaa tuloa ylipäätään on. Eli “työnvieroksujat”/työttömät eivät saisi mitään, tai saisi­vat nykyisen kaltaista työmarkkinatukea. 

      Näin­hän ei tokikaan ole. Tukien ulkop­uolelle ei olla ketään heit­tämässä, vaan jonkin tasoisen perus­tur­van saa­vat myös työn­vieroksu­jat. Negati­ivises­sa tuloverossa nol­lat­u­loil­la mak­set­tu negati­ivi­nen tulovero on suurim­mil­laan, ainakin tasavero + negati­ivi­nen tulovero ‑mallis­sa ( https://en.wikipedia.org/wiki/Negative_income_tax#Flat_tax_with_negative_income_tax ).

      Voitaisi­in tiet­ty käyt­tää siitä vähim­mäis­ta­sos­ta nimiket­tä “yleinen perus­tur­va” ja siihen päälle tulev­as­ta osas­ta nimiket­tä “negati­ivi­nen tulovero”, mut­ta kos­ka nämä las­ke­taan eri tavoin kansan­talouden tilin­pidos­sa (“lasken­nal­lis­es­ti negati­ivi­nen tulovero on osa vero­tus­ta ja vähen­tää kokon­aisveroast­et­ta, kun perus­tu­lo kas­vat­taa veroast­et­ta” — https://fi.wikipedia.org/wiki/Negatiivinen_tulovero) lie­nee parem­pi käsitel­lä ne yhdel­lä ja samal­la taval­la lais­sa ja ase­tuk­sis­sa sekä kansan­talouden tilas­toin­nis­sa, eri nimikkeitä voi sit­ten käyt­tää epä­muodol­lis­es­ti kuten halu­taan ja kuten itse kunkin arvo­maail­maan helpoiten saa hyväksyt­tävästi asettumaan.

    2. arkkite­hti:
      Itse olen ymmärtänyt, että negati­ivisen tuloveron suurem­pi kan­na­tus perus­tu­loon ver­rat­tuna perus­tuu siihen, että negati­ivista tuloveroa olete­taan mak­set­ta­van vain jos verotet­tavaa tuloa ylipäätään on. Eli “työnvieroksujat”/työttömät eivät saisi mitään, tai saisi­vat nykyisen kaltaista työmarkkinatukea. 

      Jos sosi­aal­i­tur­van rakenne luo kan­nus­teen, markki­na­t­alous luo kyl­lä työ­paikko­ja, jois­sa voidaan täyt­tää työssäoloe­hto, mut­ta palk­ka ja työvelvoite on mitätön. Äärim­mil­lään työn­tek­i­jä jopa mak­saa työ­nan­ta­jalle, jot­ta työ­nan­ta­ja kir­jaa jon­nekin jär­jestelmään verotet­tavaa tuloa. Kak­si “työn­vieroksu­jaa” voivat esimerkik­si “palkata” toisen­sa ris­ti­in matalapalkkatöihin.

      Johtopäätös on siis se, että negati­ivi­nen tulovero on sama taloudel­lis­es­ti sama kuin perus­tu­lo, mut­ta hallinnol­lis­es­ti monimutkaisempi.

      1. ” Kak­si “työn­vieroksu­jaa” voivat esimerkik­si “palkata” toisen­sa ris­ti­in matalapalkkatöihin. ”

        Ei toi­mi, kos­ka molem­mat muut­tuisi­vat yrit­täjik­si ja eivät olisi siten oikeutet­tu­ja työn­tek­i­jän työt­tömyys­tur­vaan tai ker­ryt­täisi työn­tek­i­jän työssäoloe­htoa. Yrit­täjän työssäoloe­hdon täyt­tämisek­si täy­tyy YEL-kas­saan mak­saa minim­i­työ­tu­lon mukaista mak­sua puoli­toista vuot­ta ja se ei ole mah­dol­lista, jos yri­tys­toim­inta ei tuota.

      2. Kyl­lä se ansa tässä tilanteessa laukeaisi yhdel­lä seu­raav­ista kahdes­ta tavoista:

        1) Molem­mat palkkaa­vat toisen­sa työ­suhteiseen työhön. Täl­löin real­isoitu­vat työhö­nan­ta­javelvoit­teet ja molem­mat kat­so­taan yrit­täjik­si sik­si, että palkka­si­vat toisen työ­suhteiseen työhön.

        2) Molem­mat palkkaisi­vat toisen­sa ali­hankki­joik­si. Täl­löin molem­mat kat­sot­taisi­in yrit­täjik­si sik­si, että työl­listyvät omas­sa työssä.

        Työ­suhteinen työ on tehty tarkoituk­sel­la vaikeak­si gen­eroi­da tyhjästä. Niis­sä laukea­vat aina jollekin isot vas­tu­ut ja byrokraat­tiset velvoitteet.

      3. Jos sinä palkkaat koti­isi siivoa­jan kolmek­si tun­niksi joka per­jan­tai, se ei tee sinus­ta yrit­täjää. Suomes­sa yksi­tyi­nen henkilö saa mak­saa palkkaa toiselle, eikä hän muu­tu sil­lä yrittäjäksi.

    3. arkkite­hti:
      Itse olen ymmärtänyt, että negati­ivisen tuloveron suurem­pi kan­na­tus perus­tu­loon ver­rat­tuna perus­tuu siihen, että negati­ivista tuloveroa olete­taan mak­set­ta­van vain jos verotet­tavaa tuloa ylipäätään on. Eli “työnvieroksujat”/työttömät eivät saisi mitään, tai saisi­vat nykyisen kaltaista työmarkkinatukea.

      Negati­ivisen tuloveron kohdal­la meil­lä Suomes­sa on kak­si mielestäni sekavu­ut­ta aiheut­tavaa käsitet­tä, joista ilmeis­es­ti viitt­taat EITC-peri­aat­teeseen. EITC (Earned Income Tax Cred­it) on käytössä muu­tamis­sa USA:n osaval­tiois­sa ja eräis­sä muis­sa mais­sa. Koke­muk­set ovat olleet myön­teisiä, mut­ta ne pitää suh­teut­taa paikalliseen perusturvaan. 

      Suomes­sa EITC koet­taisi­in pakko­työk­si. Moit­ti­han jo joku nykyi­nenkin aktivisti YLEssä Sip­ilän hal­li­tus­ta siitä, että se romuut­taa sosi­aal­i­tur­van niin pah­sti, että koh­ta on pakko men­nä töihin.

      1. Tapio: EITC (Earned Income Tax Credit)onkäytössä muu­tamis­sa USA:n osavaltioissa

        EITC on liit­to­val­tio­ta­son tuki, eli sitä saa jokaises­sa osavaltiossa.

  2. >Jotain on mak­sanut myös Yhdys­val­loille ja tulee edelleen mak­samaan, että kur­jis­tunut keskilu­ok­ka äänesti val­taan Trumpin. Kalli­ik­si tulee myös Brex­it Britannialle

    Ovatko ihmiset tyy­tyväisiä eläessään puo­lik­si tai 3/4:lta tulon­si­ir­to­jen varas­sa jos he sil­loin koke­vat, että he ovat kakkoslu­okan kansalaisia ja kyken­emät­tömiä elät­tämään itsen­sä? Sil­loin ennen muinoin vaan oli siel­lä tehtaal­la ihan hyvä­palkkaisia töitä tar­jol­la, nyt sit­ten jatke­taan tehtaan sulkemisen jäl­keen jon­ain DHL:n osa-aikalähet­tinä ja puo­lik­si sos­sun rahalla.

    Fyy­siseen hyv­in­voin­ti­in sosi­aaliset tulon­si­ir­rot ovan hyvä täs­mälääke, mut­ta aut­ta­vatko ne hukatun oman­tun­nonar­von muodostumisessa?

    Uskon, että keskilän­nen hiilikaivostyöläiset ja autote­htail­ta pois potk­i­tut britit eivät kaipaa isom­pia sos­su­tukia, vaan koke­muk­sen siitä, että he itse pystyvät elät­tämään itsen­sä hyväl­lä elin­ta­sol­la. Ts. väliä on myös sil­lä miten jokainen sen rahan saa sen lisäk­si että paljonko sitä saa.

    1. Ainakin oma koke­muk­seni on usein ollut se, että olen­nais­in­ta oma­nar­von­tun­nolle olisi se, että pää­sisi tekemään jotain itselleen mielekästä esim. vapaae­htoistyötä — ilman että tarvit­sisi jatku­vasti huole­htia siitä, riit­tävätkö rahat elämiseen. 

      Jos tekee jotain minkä kokee arvokkaak­si, niin se ylläpitää kyl­lä oma­nar­von­tun­toa vaikkei se elät­täisikään. Mut­ta se että jokin elät­tää ei vält­tämät­tä tee siitä arvokkaan tun­tu­ista. Se voi päin­vas­toin syödä elämästä arvokku­u­den, mikäli ener­gia ei riitä sekä itsen­sä elät­tämiseen että jonkin arvokkaan tun­tuisen tekemiseen.

  3. Eli kotona asu­va, äidin ruokia syövä nuori saa 600 euroa diskorahaa?
    Tilanne vas­taa pääkaupunkiseudul­la yksi­na­su­jan 3000 euron kuukausiansiota.

    1. Eli kotona asu­va, äidin ruokia syövä nuori saa 600 euroa diskorahaa?

      Tämä tilanne meil­lä on nyt kuitenkin sil­lä ero­tuk­sel­la, että jos ere­htyy men­emään töi­hin, menetä tuon edun. Tulot eivät peinene, mut­ta eivät juuri myöskään kasva.

      1. Osmo Soin­in­vaara: Tämä tilanne meil­lä on nyt kuitenkin sil­lä ero­tuk­sel­la, että jos ere­htyy men­emään töi­hin, menetä tuon edun. Tulot eivät peinene, mut­ta eivät juuri myöskään kasva.

        Mis­tä muka kotona asu­va, äidin ruokia syövä nuori saa nyky­isin 600 euroa kuus­sa disko­ra­haa? Kun lapseni täyt­ti 18 ja kävi lukio­ta, hän ei saanut sent­tiäkään mitään tukia. Sit­ten, kun hän aloit­ti opiske­lut yliopis­tossa (ja asui vielä kotona), rupe­si hän saa­maan opin­to­tukea noin 40 eur / kk. Tuet parani­vat vas­ta sit­ten, kun hän muut­ti omilleen opiske­li­ja-asun­toon. Perus­tu­lo olisi aivan olen­nainen tulo­jen lisäys täl­laiselle kotona asu­valle täysi-ikäiselle nuorelle.

      2. Osmo Soin­in­vaara: Tämä tilanne meil­lä on nyt kuitenkin sil­lä ero­tuk­sel­la, että jos ere­htyy men­emään töi­hin, menetä tuon edun. Tulot eivät peinene, mut­ta eivät juuri myöskään kasva.

        Van­hempi­en kotona asu­va saa työ­markki­natukea Kelan laskurin mukaan noin 300e kk, jos van­hem­mat ovat keskituloisia.

  4. Niin perus­tu­lo kuin negati­ivi­nen vero tarkoit­ta­vat sitä, että yhteiskun­ta mak­saa osan palka­s­ta yri­tyk­sen puoles­ta. Sitä voi kut­sua myös yritystueksi.

    Lähtöko­h­ta tulisi olla, että sel­l­aista työtä, jos­ta ei voi­da mak­saa sel­l­aista palkkaa, jol­la tulee toimeen, ei pidä tehdä eikä teettää.

    1. Jonne:
      Niin perus­tu­lo kuin negati­ivi­nen vero tarkoit­ta­vat sitä, että yhteiskun­ta mak­saa osan palka­s­ta yri­tyk­sen puoles­ta. Sitä voi kut­sua myös yritystueksi.

      Lähtöko­h­ta tulisi olla, että sel­l­aista työtä, jos­ta ei voi­da mak­saa sel­l­aista palkkaa, jol­la tulee toimeen, ei pidä tehdä eikä teettää.

      Nälkäkuole­ma olisi sit­ten hyväksyt­tävä vaihtoehto?

    2. Jonne:
      Niin perus­tu­lo kuin negati­ivi­nen vero tarkoit­ta­vat sitä, että yhteiskun­ta mak­saa osan palka­s­ta yri­tyk­sen puoles­ta. Sitä voi kut­sua myös yritystueksi.

      Lähtöko­h­ta tulisi olla, että sel­l­aista työtä, jos­ta ei voi­da mak­saa sel­l­aista palkkaa, jol­la tulee toimeen, ei pidä tehdä eikä teettää.

      Nämä ovat melko taval­lisia ja harmil­lisia väärinymmär­ryk­siä. Nykyisel­lä elin­ta­sol­lamme vain vähem­mistö pop­u­laa­tios­ta kyke­nee tuot­ta­maan sen ver­ran kuin kulut­taa. Silti vähem­män tuot­tavienkin työ on arvokas­ta — siitä on hyvä mak­saa markki­na­t­aloudessa tuot­tavu­u­den ver­ran; lop­ut annetaan tulon­si­ir­toina, kuten päivä-/koti­hoito, perusk­oulu, jatkok­oulu­tus, peruster­veys, tiet ja muu infra, kir­jas­tot, kult­tuuri­laitok­set yms. Tulon­si­ir­rot eivät ole “yri­tys­tukia” varsinkaan siltä osin, kuin ne annetaan perus­tu­lona, kos­ka sil­loin ei tue­ta mitään valikoitu­ja yrityksiä.

      1. Aika ajatel­la: Nämä ovat melko taval­lisia ja harmil­lisia väärinymmär­ryk­siä. Nykyisel­lä elin­ta­sol­lamme vain vähem­mistö pop­u­laa­tios­ta kyke­nee tuot­ta­maan sen ver­ran kuin kulut­taa. Silti vähem­män tuot­tavienkin työ on arvokas­ta — siitä on hyvä mak­saa markki­na­t­aloudessa tuot­tavu­u­den ver­ran; lop­ut annetaan tulon­si­ir­toina, kuten päivä-/koti­hoito, perusk­oulu, jatkok­oulu­tus, peruster­veys, tiet ja muu infra, kir­jas­tot, kult­tuuri­laitok­set yms. Tulon­si­ir­rot eivät ole “yri­tys­tukia” varsinkaan siltä osin, kuin ne annetaan perus­tu­lona, kos­ka sil­loin ei tue­ta mitään valikoitu­ja yrityksiä. 

        Tulon­si­ir­roille on täyspäiväis­ten työn­tek­i­jöi­den kohdal­la eri­no­maisia vai­h­toe­hto­ja, kuten yleis­si­to­van työe­htosopimuk­sen määrit­tämä min­imi­palk­ka. Tämän ansios­ta työn­tek­i­jä ei joudu ainakaan itse anomaan oman tuot­tavuuten­sa ja riit­tävän palkan ero­tus­ta Kelas­ta vaan sen mak­saa työ­nan­ta­ja. On työ­nan­ta­jan ja val­tion väli­nen asia, mak­se­taanko siinä välis­sä yri­tys­tukia vai annetaanko palkkaku­lu­jen jyvit­tyä kuluttajahintoihin.

        Palkan täy­den­tämi­nen sel­l­aisel­la sosi­aal­i­tur­val­la, jota työn­tek­i­jä joutuu anomaan itselleen voi kat­soa turhak­si työn­tek­i­jöi­den vaivaan­nut­tamisek­si ja häpäisemiseksi.

      2. Kyl­lä se palkkat­uen hakupros­es­si on aikalail­la vaivanut­tavaa sekin. Ja sor­ry, se palkkaku­lu­jen jyvit­tämi­nen kulut­ta­jahin­toi­hin ei ole aivan yksinker­tainen jut­tu, kos­ka kulut­ta­ja voi olla niin mata­lamieli­nen, ettei maksa.

      3. Mikko Num­melin: Tulon­si­ir­roille on täyspäiväis­ten työn­tek­i­jöi­den kohdal­la eri­no­maisia vai­h­toe­hto­ja, kuten yleis­si­to­van työe­htosopimuk­sen määrit­tämä min­imi­palk­ka. Tämän ansios­ta työn­tek­i­jä ei joudu ainakaan itse anomaan oman tuot­tavuuten­sa ja riit­tävän palkan ero­tus­ta Kelas­ta vaan sen mak­saa työnantaja.

        Jos määräät min­imi­palkan yli työn­tek­i­jän (mar­gin­aalisen) tuot­tavu­u­den, teet näistä työn­tek­i­jöistä (tai ainakin osas­ta) työt­tömiä (jos ratkaisuna ei sit­ten ole palkkatuki).

      4. Ossi Sare­so­ja: Jos määräät min­imi­palkan yli työn­tek­i­jän (mar­gin­aalisen) tuot­tavu­u­den, teet näistä työn­tek­i­jöistä (tai ainakin osas­ta) työt­tömiä (jos ratkaisuna ei sit­ten ole palkkatuki).

        Tämä tois­te­taan varsin usein ja se usko­taan kovin hel­posti todek­si. Sen perus­teel­la, mitä tiedän oikeista esimerkeistä henkilöitä, jot­ka ovat olleet silp­putöis­sä, ei tämä kuitenkaan tun­nu ole­van kestävä tapa työl­lisyy­den paran­tamiseen. Tilanne on nimit­täin se, että monil­la silp­putyöt joko hiipu­vat itses­tään käytän­nössä täy­dek­si työt­tömyy­dek­si tai sit­ten silp­putyön, jol­la ei elä ja jon­ka päälle joutuu anomaan tukea, tulee tek­i­jälleen niin vas­ten­mieli­nen, että työn­tek­i­jä omas­ta halus­taan yrit­tää päästä hom­mas­ta eroon tai saa­da työ­tun­timäärän­sä nollaan.

        On tot­ta, että opiske­li­jat ovat poikkeuk­selli­nen ryh­mä osa-aikaisil­la työ­markki­noil­la, kos­ka he ovat joskus innokkai­ta yli­työko­r­vaussy­istä otta­maan mah­dol­lisim­man paljon tun­te­ja epämääräisi­inkin aikoi­hin. Tämä johtuu kuitenkin siitä, että opiske­li­jat ovat elämän­ti­lanteen­sa vuok­si sel­l­aisen tuk­i­jär­jestelmän piiris­sä, jos­sa työn­teko ei itsessään aiheuta suo­raa karenssiseu­raa­mus­ta tai sel­l­aisen hark­it­semis­takaan ja toisin kuin moni­in mui­hin ryh­mi­in, opiske­li­joi­hin luote­taan sen ver­ran, että heille myön­netään lain­o­ja ja tar­jo­taan mah­dol­lisuuk­sia palaut­taa vapaae­htois­es­ti ylimääräiset tuet myöhem­min. Työt­tömän kykyyn tai halu­un mak­saa tukia takaisin taas ei luote­ta ja epä­var­maa tuen mak­sua lykätään var­muu­den vuoksi.

        Jotkut talousoikeis­to­laiset ekon­o­mistit eivät pidä opiske­li­jatyövoiman hyö­dyn­tämis­es­tä sik­si, että katso­vat opiske­li­joiden työn­teon viivästyt­tävän valmis­tu­mista ja kulut­ta­van yhteiskun­nan varo­ja paljon enem­män kuin mitä opiske­li­joiden työn­teosta on vero­hyö­tyjä. Vaik­ka opiske­li­jat oli­si­vat työt­tömi­in ver­rat­tuna mieluisam­paa työvoimaa työ­nan­ta­jille, halut­taisi­in esimerkik­si pikaruokaloiden ja kaup­po­jen kas­soille mielu­um­min työn­tek­i­jät kortis­tos­ta kuin yliopistoista.

  5. Todel­la vaikea uskoa, että val­tio pää­ty­isi mon­een, mon­een vuo­teen tekemään yhtään uud­is­tus­ta, joka merkit­tävästi lisäisi val­tion meno­ja. Ensin pitäisi ali­jäämäon­gel­ma ratkaista, sit­ten lyhen­tää velkaa, sit­ten hoitaa suuret ikälu­okat hau­taan. Ja tämä kaik­ki pitäisi tehdä pieneneväl­lä työikäisel­lä väestöl­lä (olet­taen, että Suo­mi ei pysty kil­paile­maan osaa­jista) ja investoin­neil­la, jot­ka ovat vuosia madelleet ala­mais­sa etenkin tuoteke­hi­tyk­sen suhteen. 

    Eri­ar­voisu­us­ryh­män perus­tur­vae­hdo­tuskin, jota jopa KELA tukee, ei tehtävä­nan­non mukaises­ti saa lisätä val­tion meno­ja. http://www.kela.fi/-/kela-tukee-eriarvoisuusryhman-ehdotusta-uudesta-perusturvalaista

    Sik­si ehdotankin, että negati­iviseen tuloveroon palataan joskus parinkymme­nen vuo­den kulut­tua — jos Suo­mi sil­loin olisi jonkun nokia­maisen ihmeen kaut­ta taas elin­voimainen kansan­talous eikä taan­tu­va euroalueen periferia.

  6. Blo­gis­sa on paljon hyviä point­te­ja, ja nos­to 24 vuo­den takaa on hieno. 

    Malli vaatii kuitenkin virtaviivaistamista.

    Paras perus­tu­lo ‑malli (PP):

    Kenelle? Perus­tu­lo koskekoon täy­si­val­taisia Suomen kansalaisia; hol­hot­taville ja ulko­maalaisille erilli­nen järjestelmä.

    Paljonko? Perus­tu­lon tulee taa­ta pääsy vähin­tään yhteis­es­ti sovi­t­ulle köy­hyys­ra­jalle. EU:n komis­sio määrit­telee rajak­si 60 % net­to­tu­lo­jen medi­aanista. Suomes­sa siis noin 1000 €/kk.

    Lisätuet? Eri­ty­is­ryh­mät (esim. inva­lid­it) voivat saa­da anom­al­la lisä­tukia. Asum­is­tukea, opin­to­tukea, eläket­tä, työt­tömyysko­r­vaus­ta ei mak­se­ta. Lap­sil­i­sistä tms. sääde­tään eril­lisessä järjestelmässä. 

    Ansiot? Tulo­ja saa han­kkia vapaasti. Verot­ta­ja ottaa noin 50 % (ellei vero­tuk­sen pain­opis­tet­tä saa­da siir­ret­tyä tuloista omis­tamiseen ja kulut­tamiseen). Val­tio ja kun­nat voivat muiden toim­i­joiden tapaan mak­saa palkkaa hyödyl­lis­es­tä toimin­nas­ta, kuten akti­ivis­es­ta työn hakemis­es­ta ja lap­sien hoitamisesta.

    Voit­ta­jat? Edullis­es­ti asu­vat. Opiske­li­jat. Köy­hät. Pien­i­t­u­loiset. Kotirou­vat. Kokonaisuus. 

    Häviäjät? Kalli­isti asu­vat. Ansiosi­don­naista työt­tömyysko­r­vaus­ta naut­ti­neet. Suur­ta eläket­tä saa­neet. Suurten kaupunkien asun­tokaup­pi­aat ja vuokranan­ta­jat. Yli varo­jen­sa elävät.

  7. Perus­tu­lo on hyvä ratkaisu mon­een ongelmaan. 

    Sel­l­ainen perus­tu­lo, joka on sama vas­ta­syn­tyneille, kolmekymp­pisille ja satavuo­ti­aille sen sijaan ei ole ratkaisu. Yleisen oikeusta­ju mieltää asian niin, että lap­sille ja van­huk­sille tulon­tasaus saa olla korkeampi kuin työikäisille. Eli lap­sil­isät ja kansaneläke voidaan hyvin hoitaa sel­l­aisel­la perus­tu­lol­la, jon­ka suu­ru­us muut­tuu iän myötä.

    Yleinen oikeusta­ju ei myöskään vas­taa tilan­net­ta jos­sa tur­va­paikan­hak­i­ja saa heti saavut­tuaan täyt­tä perus­tu­loa, mut­ta EU-kansalainen romaniker­jäläi­nen ei mitään. Eikä sitä, jos asia on päin vastoin.

    Tarvi­taan perus­tu­lo, joka muut­tuu iän myötä. Ja tarvi­taan taulukoi­ta, joiden mukaan maa­han­muut­ta­jat (lapsi­neen) pääsee perus­tu­lolle pikkuhil­jaa — ken­ties nopeam­min mak­samal­la vero­ja ja hitaam­min jos ei. 

    Jos perus­tu­lo on vain joko 0 € tai 560 € kuus­sa, syn­tyy rajat­a­pauk­sis­sa todel­la voimakkai­ta kan­nusti­non­gelmia. En tiedä miten saa­jat on tarkoi­tus raja­ta, mut­ta jotain esimerkke­jä jot­ka tule­vat itselle mieleen tässä heittelee.

    - 17v vs 18v, kul­keeko tässä raja? Ikä sinän­sä insen­ti­ivimielessä hyvä kun siihen ei voi vaikut­taa (pait­si tietysti vale­htele­mal­la ikän­sä paperit­tomana voi yrit­tää), mut­ta epäreilu se voi olla jos vaik­ka sis­aruk­set asu­vat olo­suhtei­den pakos­ta muual­la kuin van­hempansa tms.
    — Suomen kansalainen/ei-kansalainen?
    — ETA-kansalainen/ei-ETA ‑kansalainen?
    — Riit­tääkö osoite Suomes­sa vai tarvi­taanko todiste “tosi­asial­lis­es­ta oleskelus­ta” tms?
    — Kak­soiskansalaisu­us, vaikuttaako?
    — Turvapaikanhakija/tilapäisen oleskelu­lu­van saanut/kielteisestä päätök­ses­tä val­i­tuk­sen käsit­te­lyä odottavat/turvapaikan saaneet/turvapaikan saa­neen juuri vihit­ty puoliso jne. jne. eri­laiset viime vuosien otsikois­sa olleet kym­menis­sä tuhan­sis­sa las­ket­ta­vat ihmisryhmät
    — Osoit­teen Suomeen muu­ta­mak­si kuukaudek­si vai­h­tanut keikkakoodari / ydin­voimalan osan x valmis­tu­miseen asti jatku­val­la työkomen­nuk­sel­la Suomes­sa ole­va Are­van insinööri
    — Ulko­mail­la asu­va armei­jaan vuodek­si tule­va Suomen kansalainen
    — Suomen kansalainen joka asuu lähin­nä Espan­jas­sa ja mak­saa verot sinne / Suomen kansalainen joka asuu lähin­nä Espan­jas­sa mut­ta mak­saa verot Suomeen
    — Edel­lis­ten esimerkkien Gam­bialainen puoliso, jol­la on osoite Suomes­sa mut­ta jol­la avio­ero on vireillä

    jne jne.

    Näitähän on var­masti ratkaistu maail­man sivu eri­lai­sis­sa sosi­aal­i­tur­va-tapauk­sis­sa. Mut­ta voisi kuvitel­la, että kun tukivi­idakon eri osis­sa rajat­a­pauk­set ja tulkin­nat ovat eri­laisia, niin epäoikeu­den­mukaisu­udet ja insen­ti­iv­it osin tasoit­tuvat. Eli rajat­a­paus x saa tukea y mut­ta ei tukea z.

    Vaan kun jär­jestelmää yksinker­tais­te­taan, kuten kan­nat­taa, niin noista rajat­a­pauk­sista voi tul­la aika dramaattisia.

    Eli kan­natan Osmon neljää palikkaa lisäyk­sil­lä, että perus­tu­lon kuukau­sisum­ma ei ole vakio vaan sen suu­ru­us riippuu:
    — iästä
    — ei-syn­type­r­äisil­lä oleskelun pitu­ud­es­ta / perus­teesta / olo­suhteista / kansalaisu­ud­es­ta, jopa veronmaksusta
    — työ­markki­noiden käytet­tävis­sä olemis­es­ta / koulunkäyn­nistä / kotout­tamiseen osallistumisesta
    — maas­ta pois muut­tavil­la olo­suhteista / verokohtaannosta

    Ja päätös­val­ta para­me­treista eduskun­nalle. Kolmikan­ta-sanan mainit­semis­es­ta ehdo­tuk­se­na asian yhtey­dessä pudote­taan ehdot­ta­ja alimpaan 5€/kk ‑perus­tu­lolu­okkaan.

    1. Mil­tei ajat­telin tänään:
      Eli lap­sil­isät ja kansaneläke voidaan hyvin hoitaa sel­l­aisel­la perus­tu­lol­la, jon­ka suu­ru­us muut­tuu iän myötä.

      Ikä ei ole hyvä peruste oikein mihinkään. Sitä käytetään, kun parem­paa ei osa­ta. Parhaas­sa Perus­tu­los­sa osa­taan. Siinä perus­tu­loa mak­se­taan vain täy­si­val­taisille kansalaisille ja vain Suomes­sa viete­ty­iltä päiviltä.

      1. Siinä perus­tu­loa mak­se­taan vain täy­si­val­taisille kansalaisille ja vain Suomes­sa viete­ty­iltä päiviltä.

        Ajat­teli että Suomen pitäisi ero­ta EU:sta?

      2. Osmo Soin­in­vaara: Ajat­teli että Suomen pitäisi ero­ta EU:sta?

        Sen ver­ran ainakin olisi erot­ta­va, että Suo­mi saa suveree­ni­ut­ta toteut­taa perus­tu­lo ja muu­tamia muitakin asioi­ta kansalaisu­u­teen perustuen.

      3. Aika ajatel­la: Ikä ei ole hyvä peruste oikein mihinkään. Sitä käytetään, kun parem­paa ei osa­ta. Parhaas­sa Perus­tu­los­sa osa­taan. Siinä perus­tu­loa mak­se­taan vain täy­si­val­taisille kansalaisille ja vain Suomes­sa viete­ty­iltä päiviltä.

        Ei ole mitään järkeä raja­ta muut kuin Suomen kansalaiset lähtöko­htais­es­ti pois. Eihän me täl­läkään het­kel­lä tehdä niin. Mielestäni tämä “ongel­ma” tuo­daa yleen­sä esille taval­la, joka ei ollenkaan peilaa jo täl­lä het­kel­lä käytössä ole­vaa ratkaisua.

        Nykyään Kela tekee päätök­sen sosi­aal­i­tur­vaan kuu­lu­mis­es­ta (“vaku­ut­tamis­päätös”). Päätös tehdään pääsään­töis­es­ti vak­i­naisen asumisen perus­teel­la. Vak­i­naisi­na asukkaina pide­tään esim. Suomen kansalaisia jot­ka asu­vat vak­i­nais­es­ti Suomes­sa, eli käytän­nössä kotikun­ta Suomes­sa ja viet­tää myös tosi­asial­lis­es­ti yli puo­let vuodessa Suomes­sa. Vaku­ut­ta­mi­nen voidaan kuitenkin myön­tää myös per­he­suhtei­den perustel­la (esim. ulko­maalainen menee naimisi­in Suomen kansalaisen kanssa). Vak­i­naisen asumisen todis­teena voidaan käyt­tää myös vähin­tään kah­ta vuot­ta kestävää työsken­te­lyä. Tässä kuitenkin itse päätös tehdään asumisen, ei työsken­te­lyn perus­teel­la. Työsken­te­ly on vain tapa osoit­taa asumisen vakinaisuus.

        Vaku­ut­ta­mi­nen voidaan myön­tää myös määräaikaise­na työsken­te­lyn perus­teel­la jos joku tulee työsken­telemään vuodek­si Suomeen. Täl­löin päätös on voimas­sa sen vuo­den ajan (lisäk­si voi työskenteyn perus­teel­la olla oikeus työttömyysturvaan). 

        Vaku­ut­ta­mi­nen päät­tyy pääsään­töis­es­ti jos muut­taa Suomes­ta pois (yli vuodek­si), mut­ta poikkeuk­sia on lukuisia (esim. lähete­tyt työn­tek­i­jät ja opiske­li­jat). Eli ei ole mitään järkeä sitoa etuuk­sien mak­sa­t­us vain “Suomes­sa vietet­ty­i­hin päivi­in”. Jos menee Suomes­ta töi­hin muualle EU:n sisäl­lä kuu­luu sen jäl­keen sen maan sosi­aal­i­tur­va­jär­jestelmään vaik­ka onkin Suomen kansalainen. Ei siis myöskään ole järkeä mak­saa perus­tu­loa kaikille Suomen kansalaisille, kuten ei etuuk­sia mak­se­ta nytkään.

        Kos­ka sosi­aal­i­tur­va ja vero­tus muo­dosta­vat tässä mallis­sa yht­enäisen kokon­aisu­u­den, olisi täysin kestämätön­tä vaa­tia ulko­mail­ta työsken­telemään tule­vien mak­samaan mei­dän vero­ja saa­mat­ta samal­la kokon­aisu­u­teen kiin­teästi kuu­lu­vaa perus­tu­loa. Lisäk­si tämä taitaa olla mah­do­tona EU:n sisäl­lä (mihin Osmo jo viit­tasikin). Pääsään­tönä on, että työsken­te­ly ratkaisee mis­sä on vakuutettu.

        Voidaan tietenkin miet­tiä onko perus­tu­loa järkevää mak­saa esim. hyvin nuo­rille syr­jäy­tymis­pelon takia. Ongel­ma siitä, pitäisikö se perus­tu­lo muka­mas sit­ten mak­saa kaikille jot­ka astu­vat Suomen kama­r­alle, on täysin keinotekoinen. Me ratkaistaan jo tämä täl­läkin het­kel­lä. Ennen yliyksinker­tais­tu­jen ratkaisu­jen tar­joamista voisi ehkä hie­man tutus­tua siihen, miten tämä vas­taa­va lain­säädän­tö on täl­lä het­kel­lä tehty.

      4. Totte: Ei ole mitään järkeä raja­ta muut kuin Suomen kansalaiset lähtöko­htais­es­ti pois. Eihän me täl­läkään het­kel­lä tehdä niin. 

        Suomes­sa asuvil­la EU-kansalaisil­la ei nytkään ole yleis­es­ti samo­ja oikeuk­sia kuin Suomen kansalaisil­la, kuten esimerkik­si äänioikeut­ta val­ti­ol­li­sis­sa vaaleissa. 

        Täl­lä het­kel­lä on sovit­tu, että EU-kansalainen on asuin­maansa sosi­aal­i­tur­va­jär­jestelmän piiris­sä. Tästä peri­aat­teesta ei tarvitse luop­ua Parhaas­sa Perus­tu­los­sa: riit­tää tulki­ta tai säätää uudelleen niin, että maan sosi­aal­i­tur­va­jär­jestelmä voi pitää sisäl­lään eril­liset osajär­jestelmät kansalaisille ja ulkomaalaisille.

        Sitä, että jotain “ei tehdä täl­läkään het­kel­lä niin”, min­un on vaikea ottaa vah­vana argu­ment­ti­na. Toki ter­veen kon­ser­vatismin hengessä nyky­hetkestä ja men­neestä on pyrit­tävä säi­lyt­tämään hyvä. Mut­ta ei kaik­ki ollut ennen parem­min. Juuri sik­si­hän suun­nit­telemme parempaa. 

        Ulko­maalais­ten rin­nakkaisjär­jestelmä voisi olla paljolti samankaltainen kuin kansalais­ten jär­jestelmä. Erilli­nen jär­jestelmä kuitenkin antaisi tarpeel­lista ja tur­val­lista säätö­varaa, muun muas­sa eri­laisen veroko­htelun. Se myös alle­vi­ivaisi sitä tärkeää peri­aatet­ta, että viimekädessä jokainen maa on vas­tu­us­sa omista kansalaisistaan.

        Totte, en ymmär­rä ollenkaan “Eli ei ole” ja “Ei siis” ‑argu­men­toin­tisi logi­ikkaa. Voisitko ava­ta niitä hie­man lisää? 

        Suo­mi halu­aa jär­jestää yhteiskun­tansa niin, että sen jokaisel­la jäsenel­lä on korkea elin­ta­so. Sik­si tuon elin­ta­son takaavaa perus­tu­loa ei ole varaa ulot­taa kenelle tahansa niin, että se alka­isi vetää tulon­si­ir­to­jen net­tosaa­jia ulko­mail­ta Suomeen. Jos tätä huol­ta ei olisi, vir­tavi­ivais­in­ta oli laa­jen­taa perus­tu­lo koske­maan myös mui­ta kuin kansalaisia.

      5. Jos Ruot­salainen muut­taa Suomeenn asumaan ja tekemään töitä, hän siir­tyy lyhyen määräa­jan jäl­keen Suomen sosi­aal­i­tur­van varaan ihan siitä riip­pumat­ta, vai­h­taa ko kansalaisu­ut­ta vai ei. Samoin, jos suo­ma­lainen muut­taa Por­tu­gali­in, hän menet­tää Suomen sosi­aal­i­tur­van. Eläkkeitä tosin kohdel­laan eri taval­la, kos­ka ne kat­so­taan koti­maas­sa ansaitun palkan jälkimaksuksi.

      6. Osmo Soin­in­vaara:
        Jos Ruot­salainen muut­taa Suomeenn asumaan ja tekemään töitä, hän siir­tyy lyhyen määräa­jan jäl­keen Suomen sosi­aal­i­tur­van varaan ihan siitä riip­pumat­ta, vai­h­taa ko kansalaisu­ut­ta vai ei.

        Kyl­lä, näin lie­nee asia täl­lä het­kel­lä. Mut­ta tämä ei ker­ro sitä (a) pitäisikö niin olla tule­vaisu­udessakin ja (b) voiko maan sosi­aal­i­tur­va kohdel­la oman maan kansalaisia eri tavoin kuin muita.

      7. Aika ajatel­la: Kyl­lä, näin lie­nee asia täl­lä het­kel­lä. Mut­ta tämä ei ker­ro sitä (a) pitäisikö niin olla tule­vaisu­udessakin ja (b) voiko maan sosi­aal­i­tur­va kohdel­la oman maan kansalaisia eri tavoin kuin muita.

        Olete­taan, että Suo­mi pysty­isi muu­ta­maan tämän asian yksin. Eli muut EU-maat seu­raa­vat nyky­istä lin­jaa, mut­ta Suomes­sa sosi­aal­i­tur­va kuu­luisi vain 1) “täy­si­val­taisille kansalaisille” ja 2) “vain Suomes­sa viete­ty­iltä päiviltä”.

        Koh­ta 2) johtaa siihen, että:

        i) Kaik­ki ulko­mail­la ole­vat suo­ma­laiset diplo­maatit putoaisi­vat sosi­aal­i­tur­van ulkop­uolelle, sil­lä he eivät tämän jäl­keen kuu­luisi minkään maan sosi­aal­i­tur­van piiriin.

        ii) Sama kos­kee kaik­ki suo­ma­lais­ten yri­tys­ten lähetet­tyjä työntekijöitä.

        iii) Sama jut­tu kaikil­la vaihto-opiskelijoilla.

        iv) Finnairin lentäjät ja lentoemän­nät menet­tävät sosi­aal­i­tur­vansa suurim­man osan vuodesta.

        v) Suo­ma­laisen lipun alla ole­van laivan suo­ma­lainen miehistö tip­puisi matko­jen ajak­si kokon­aan sosi­aal­i­tur­van ulkopuolelle.

        Koh­ta 1) johtaa siihen, että:

        a) Suomen lipun alla ole­van laivan kaik­ki ulko­maalainen miehistö olisi täysin sosi­aal­i­tur­van ulkop­uolel­la. Ne eivät kuu­lu koti­maansa sosi­aal­i­tur­vaan, kos­ka työsken­televät Suomen lipun alla ja koti­maa soveltaa vielä nyky­isiä sään­töjä. (Nyt voi kysyä kuka näil­lä laivoil­la olisi enää tämän uud­is­tuk­sen jäl­keen töissä?)

        b) Suomeen töi­hin tulo ulko­mail­ta tarkoit­taisi yleis­es­tikin sitä, että ei kuu­luisi enää minkään maan sosiaaliturvaan.

        c) Kan­sain­väli­sis­sä avi­o­li­itois­sa joutuu käytän­nössä aina suo­ma­lainen muu­ta­maan ulko­maille, sil­lä vieras­maalainen puoliso ei pysty muut­ta­maan Suomeen (ei kuu­luisi sosi­aal­i­tur­vaan). Korkeasti koulutet­tua porukkaa ei täl­läkään het­kel­lä houkutel­la rahal­la tai sääl­lä, vaan merkit­tävä osa tulee per­he­suhtei­den perus­teel­la Suomeen. Tämä päät­ty­isi ja lisäk­si menetet­täisi­in ulko­maille myös hei­dän suo­ma­lainen puoliso (joka toden­näköis­es­ti on myös korkeasti koulutettu).

        Ja nämä esimerk­it oli nyt vain ihan mitä tuli hihaa rav­is­tele­mal­la. Mah­dol­lisia ongelmia mitä en edes osaa ajatel­la tulisi vielä paljon lisääkin. Sin­un ehdot­ta­ma jär­jestelmä toimii siinä tapauk­ses­sa, että kaik­ki suo­ma­laiset pysyvät aina Suomen rajo­jen sisäpuolel­la ja tois­taal­ta Suomen rajo­jen sisäpuolel­la ei ole muun maan kansalaisia. Yhteiskun­tamme ei ole täl­lainen ja ainakaan minä en koe tarvet­ta tehdä lain­säädän­töä jonkun fan­tasi­ay­hteiskun­nan mukaan.

        Eli kiteytet­tynä: Näin on täl­lä het­kel­lä, kos­ka nämä sään­nök­set ja EU-tason har­mon­isoin­ti on toteutet­tu ihan syys­tä, nimit­täin toimi­van jär­jestelmän takaamiseksi.

      8. Totte: Olete­taan, että Suo­mi pysty­isi muu­ta­maan tämän asian yksin. Eli muut EU-maat seu­raa­vat nyky­istä lin­jaa, mut­ta Suomes­sa sosi­aal­i­tur­va kuu­luisi vain 1) “täy­si­val­taisille kansalaisille” ja 2) “vain Suomes­sa viete­ty­iltä päiviltä”.

        Totte, kiitok­set jäsen­nellystä vas­takom­men­tista. Esit­tämäsi “ongel­mat” eivät oikeasti ole ongelmia Parhaas­sa Perus­tu­los­sa (PP:ssa). Toisin kuin tulk­it­sit, PP:n ei ole tarkoi­tus käsit­tää kaikkea sosi­aal­i­tur­vaa. Poimin pari esimerkkiä listastasi. 

        iii) Suo­ma­laiset vai­h­to-opiske­li­jat kuu­lu­vat ulko­mail­la asues­saan asuin­maansa sosi­aal­i­tur­van piiri­in. Sik­si heil­lä ei ole tarvet­ta kuu­lua PP:n piiri­in tuolloin. 

        b, c) Suomeen muut­ta­va ulko­maalainen (työn­tek­i­jä tai ei) kuu­luisi Suomen sosi­aal­i­tur­van piiri­in. Huo­maa, että PP ei käsitä Suomen sosi­aal­i­tur­vaa kokon­aisu­udessaa: hol­hot­taville ja ulko­maalaisille on erik­seen määritel­ty sosiaaliturva.

      9. Aika ajatel­la: Totte, kiitok­set jäsen­nellystä vas­takom­men­tista. Esit­tämäsi “ongel­mat” eivät oikeasti ole ongelmia Parhaas­sa Perus­tu­los­sa (PP:ssa). Toisin kuin tulk­it­sit, PP:n ei ole tarkoi­tus käsit­tää kaikkea sosi­aal­i­tur­vaa. Poimin pari esimerkkiä listastasi. 

        iii) Suo­ma­laiset vai­h­to-opiske­li­jat kuu­lu­vat ulko­mail­la asues­saan asuin­maansa sosi­aal­i­tur­van piiri­in. Sik­si heil­lä ei ole tarvet­ta kuu­lua PP:n piiri­in tuolloin. 

        b, c) Suomeen muut­ta­va ulko­maalainen (työn­tek­i­jä tai ei) kuu­luisi Suomen sosi­aal­i­tur­van piiri­in. Huo­maa, että PP ei käsitä Suomen sosi­aal­i­tur­vaa kokon­aisu­udessaa: hol­hot­taville ja ulko­maalaisille on erik­seen määritel­ty sosiaaliturva.

        Koh­ta iii) ei pidä paikkaana. Vai­h­to-opiske­li­ja ei muu­ta pysyvästi toiseen maa­han, eikä siten kuu­lu tilapäisen asuin­maan sosi­aal­i­tur­vaan. He siis putoa­vat jär­jestelmistä kokon­aan pois, aivan kuten muutkin mainit­se­mani ulko­mail­la aikaa viet­tävät ryhmät.

        Tietenkin voit esit­tää, että jokaiselle eri­ty­is­ryh­mälle olisi omat sään­nök­sen­sä mitä kos­kee sosi­aal­i­tur­vaa ja vero­tus­ta. Ihmiset voivat kuitenkin kuu­lua eri ryh­mi­in jopa vuo­den aikana, jol­loin vero­tus­takaan ei voi­da toimeen­pan­na yhden sään­nön mukaan. 

        Perus­tu­lon ideana on yleen­sä selkeyt­tää sosi­aal­i­tur­va­jär­jestelmää. Sin­un ehdot­ta­ma tapa toteut­taa se tekee asioista mon­imutkaisem­pia kun ihmiset pomp­pi­vat eri jär­jestelmien välil­lä, joi­ta joudut­taisi­in ylläpitämään rin­nakkain. Jos perus­tu­losta ei halua kat­tavaa niin jär­jestelmää joudu­taan paikkale­maan tilkkutäkin tavoin eri kohden­ne­tu­il­la etuuk­sil­la. Tämä on kai juuri se mis­tä halu­taan eroon.

        Sen lisäk­si, että ehdot­ta­masi toteu­tustapa ei saa sosi­aal­i­tur­va­jär­jestelmää yksinker­tais­tet­tua, se myös mon­imutkaistaa vero­tusjär­jestelmää luodessaan sinne rin­nakkaisia stan­dard­e­ja. Lisäk­si se on lail­lis­es­ti mah­do­ton niin kauan kun ollaan EU:n jäsen.

        Eli voit tietenkin halu­ta täl­laisen jär­jestelmän, mut­ta sen brändäämi­nen “Parhaak­si” vai­h­toe­hdok­si on hyvin kyseenalaista. Lisäk­si se sot­kee keskustelua, sil­lä se ei käytän­nössä ole toteut­tamiskelpoinen, ja jos sen saisi toteutet­tua, se ei yltäisi niihin tavoit­teisi­in joi­ta yleis­es­ti perus­tu­lol­ta toiv­otaan (eli mm. selkeys, jous­tavu­us ja yksinkertaisuus).

      10. olisi täysin kestämätön­tä vaa­tia ulko­mail­ta työsken­telemään tule­vien mak­samaan mei­dän vero­ja saa­mat­ta samal­la kokon­aisu­u­teen kiin­teästi kuu­lu­vaa perustuloa.

        Päin vas­toin. Niis­sä tulolu­okissa, jois­sa ~500 € perus­tu­lol­la on merk­i­tys­tä, emme halua kil­pail­la ulko­maalais­ten kanssa, eikä näistä ulko­maalai­sista ole meille hyö­tyä (enem­män meno­ja kuin tulo­ja val­ti­olle). Ei tänne ole mikään pakko tul­la jos tun­tuu epäreilulta.

        EU-kansalaisille voi mak­saa min­imin koti­maan ja Suomen sosi­aal­i­tur­vas­ta. Antaa tul­la lun­ta tupaan.

    2. ei-kansalainen?

      Mik­si ihmeessä mak­saisimme perus­tu­loa ei-kansalaisille? Toinen kysymys: mik­si antaisimme kansalaisuuk­sia ilmaisek­si ilman osuusmaksuja?

      Kut­su­taan perus­tu­loa kansalaisosin­gok­si. Ei se palkkaakaan ole, jos sen saa töitä tekemät­tä. “Osinko” antaisi rap­pi­oro­man­tikoille niin vasem­mal­la kuin oikeal­la sen tun­teen, että ehkä tässä fir­mas­sa on kuitenkin joku pen­ni kiinni.

    3. Nimeno­maan ikä on olen­nainen para­metri. Nuoren palk­ka on aina aika huono, joten nuoren perus­tu­lokaan ei voi olla suuri. Toisaal­ta opiske­li­jan työ­panos menee suo­raan opiskelu­un, ja yhteiskun­nan etu on tukea köy­histä per­heistä lähte­vien nuorten opin­to­ja. Koko lah­jakku­us­re­servi pitää saa­da käyt­töön. Eli nuorisolle pitää mak­saa jonkin­laista kan­nustin­ta opin­to­jen suorittamisesta. 

      Voisi olla mielekästä sitoa perus­tu­lo ikäkaudel­la 17–30 vuot­ta saman ikälu­okan medi­aa­ni­palkkaan siten, että mak­set­taisi­in esim. 60 % ikälu­okan medi­aan­i­t­u­losta. Jos tämä ei riit­täisi toimeen­tu­loon, annetaan tarvit­ta­vat tarpeet luon­nos­sa tavarana ja palveluina, ei rahana. Opin­to­ja voisi kan­nus­taa sil­lä, että tähän mak­set­taisi­in päälle jokin lisäosa.

      1. Eras­totenes alek­san­dri­alainen:
        Nimeno­maan ikä on olen­nainen para­metri. Nuoren palk­ka on aina aika huono, joten nuoren perus­tu­lokaan ei voi olla suuri. 

        Eikö tuos­sa argu­men­tis­sasi oleelli­nen para­metri ole (huono) palk­ka, ei (nuori) ikä?

        Jos ihmistä ei voi kohdel­la täy­si­val­taise­na aikuise­na, niin sil­loin hän­tä on kohdelta­va hol­hot­ta­vana. Perusk­oulun oppimäärän tyy­dyt­tävät taidot voisi­vat olla täy­si­val­taisen kansalaisu­u­den vält­tämätön (ken­ties ei vielä riit­tävä) ehto. Jos yhdelle täy­si­val­taiselle voidaan antaa rahana, niin sil­loin on voita­va antaa toisellekin.

      2. Aika ajatel­la: Eikö tuos­sa argu­men­tis­sasi oleelli­nen para­metri ole (huono) palk­ka, ei (nuori) ikä?

        Jos ihmistä ei voi kohdel­la täy­si­val­taise­na aikuise­na, niin sil­loin hän­tä on kohdelta­va hol­hot­ta­vana. Perusk­oulun oppimäärän tyy­dyt­tävät taidot voisi­vat olla täy­si­val­taisen kansalaisu­u­den vält­tämätön (ken­ties ei vielä riit­tävä) ehto. Jos yhdelle täy­si­val­taiselle voidaan antaa rahana, niin sil­loin on voita­va antaa toisellekin. 

        Ongel­mana tässä on se, että kukaan nuori ei käytän­nössä tien­aa kuin minim­i­toimeen­tu­lon ver­ran tai sitä vähem­män. On siis hyvin vaikeaa tehdä jär­jestelmää, joka kohtelisi 18-vuo­ti­as­ta tasa-arvois­es­ti van­hempi­en kansalais­ten kanssa ja olisi silti kan­nus­ta­va. Käytän­nössä nuorelle on pakko antaa minim­i­toimeen­tu­lo, mut­ta täl­löin työn­teosta ei ole mitään hyö­tyä, ei myöskään opiskelus­ta lyhyel­lä tähtäimel­lä. Kan­nus­tavu­us syn­tyy väistämät­tä siitä, että nuor­ta ran­gais­taan syr­jäy­tymis­es­tä, jollei sit­ten halu­ta palki­ta nuor­ta työn­teosta ja opiskelus­ta. Eräs tapa jär­jestää rankaisu on se, että minim­i­toimeen­tu­lo annetaan osit­tain luon­nos­sa, jol­loin nuori ei voi käyt­tää sitä hark­in­tansa mukaises­ti. (Esim. opiske­li­joiden ate­riatu­ki on lois­ta­va esimerk­ki tällaisesta.)

      3. Tämä keskustelu perus­tu­lon ikä­por­ratuk­ses­ta on vähän irral­laan todel­lisu­ud­es­ta. Perus­tu­lo tulee siis tulo­jen poh­jalle, joten se ei vie moti­vaa­tio­ta nuoreltakaan tehdä töitä. Nyt hänelle on tar­jol­la toimeen­tu­lo­tu­ki, 490 € + asum­is­menot kokon­aan, ja se estää työn­teon, kos­ka 80 % net­toan­sioista leikkaa toimeentulotukea.

  8. noin korkeil­la vero­pros­en­teil­la taitaa osaa­jat val­ua pois suomesta.

  9. Kan­nat­taa kor­ja­ta “uni­ver­sal grant“ –> “uni­ver­sal cred­it“, ettei tule epäselvyyksiä.

    1. Kan­nat­taa kor­ja­ta “uni­ver­sal grant“ –> “uni­ver­sal cred­it“, ettei tule epäselvyyksiä.

      Kiitos. Ei pitäisi kir­joit­taa kiireessä.

  10. Oliko naisia sor­tavia kult­tuure­ja ole­mas­sa? Eikös kaik­ki ole pelkästään miesten vika?

    Eikä ole ole­mas­sa miehiä tai naisia, teet olet­ta­ma sukupuoles­ta. Teil­lä vihreä nuorem­pi polvi on päässyt täl­lais­ten jaot­telu­jen yli.

  11. Niiden, jot­ka vihaa­vat perus­tu­loa sik­si että se antaa rahaa myös työn­vieroksu­jille, olisi syytä ymmärtää että sama minkälainen jär­jestelmä on käytössä, työn­vieroksu­jia ja työt­tömiä, mut­ta työhaluisia on mah­do­ton erot­taa toi­sis­taan mitenkään. Työn­vieroksu­ja voi aina teesken­nel­lä työhaluista kysyt­täessä tai käy­dä työhaas­tat­teluis­sa niin huonol­la asen­teel­la, ettei var­mas­tikaan töitä saa. Tästä seu­raa, että toinen seu­raav­ista vai­h­toe­hdoista on pakko valita:
    1) Hyväksytään, että on joukko ihmisiä jot­ka eivät halua tehdä mitään, mut­ta joi­ta yhteiskun­ta silti elät­tää. Sekä nykyjär­jestelmä, että perus­tu­lo­ma­lli toteut­ta­vat tämän vai­h­toe­hdon. Perus­tu­lo vain on paljon yksinker­taisem­pi ja ilman nykyjär­jestelmän kannustinloukkuja.
    2) Työt­tömät ja pien­i­t­u­loiset jätetään oman onnen­sa nojaan joko ker­jäämään kaduille tai har­ras­ta­maan jonkin­laista rikol­lisu­ut­ta henk­in­sä pitimik­si. Jos tätä halu­taan, voidaan sosi­aal­i­tur­va­jär­jestelmä pois­taa kokonaan.

  12. Kun esim. Helsingis­sä kuitenkin tarvit­sisi tuon perus­tu­lon päälle asumistuen/lisän/osan, niin eikö se kan­nat­taisi ottaa perus­tu­lon kanssa samaan tuloharkintaan/leikkaantumiseen, kun muuten tulee kumu­lati­ivis­es­ti se korkea mar­gin­aaliv­eroaste, eikä mitenkään mar­gin­aaliselle porukalle?

    1. Lukas Kor­pelainen:
      Kun esim. Helsingis­sä kuitenkin tarvit­sisi tuon perus­tu­lon päälle asumistuen/lisän/osan, niin eikö se kan­nat­taisi ottaa perus­tu­lon kanssa samaan tuloharkintaan/leikkaantumiseen, kun muuten tulee kumu­lati­ivis­es­ti se korkea mar­gin­aaliv­eroaste, eikä mitenkään mar­gin­aaliselle porukalle?

      Perus­tu­lon varas­sa elävän ei tarvitse/tule asua kalli­isti Helsingis­sä. Hätä­ta­pauk­sia varten kaupun­git tulee velvoit­taa jär­jestämään riit­tävästi mitoitet­tu säälli­nen kont­ti­ta­soinen majoitus.

  13. Talouden kokon­aisu­us on aina kehä, sil­lä kaik­ki yri­tys­ten tuot­ta­ma on viime kädessä yksi­tyiseen kulu­tuk­seen. Välis­sä toki on pitk­iäkin ketju­ja jois­sa tuote­taan yri­tyk­sille jot­ka tuot­ta­vat yri­tyk­sille jne, mut­ta lopus­sa on aina se yksi­ty­ishenkilö joka ostaa jotain.
    Julki­nen sek­tori voidaan kat­soa poikkeuk­sek­si, sil­lä puo­lus­tusvoimat eivät myy mitään yksi­ty­ishenkilöille. Mut­ta yhtä hyvin voidaan sanoa, että puo­lus­tusvoimat tuot­taa yksi­ty­ishenkilöille tur­val­lisu­us­palvelua joka mak­se­taan verois­sa. Sama muidenkin julkisen sek­torin tehtävien kohdal­la, viime kädessä kyse on aina luon­nol­li­sista henkilöistä.

    Mut­ta eivät ihmiset voi mitään ostaa elleivät saa jostain rahaa. Tässä kohdas­sa kehä umpeu­tuu, sil­lä raha tulee niiltä yri­tyk­siltä joi­hin raha tulee luon­nol­lisil­ta henkilöiltä, myös yri­tyk­sen omil­ta työntekijöiltä.

    Teo­ri­as­sa kaik­ki tämä tuot­ta­va (sekä tuot­tam­a­ton) toim­inta voitaisi­in jär­jestää ja tuotan­non hedelmät jakaa muutenkin, ilman rahaa tai palkkatyötä. Käytän­nössä vai­h­don väline on kuitenkin osoit­tau­tunut käteväk­si, ja yri­tyk­set kelvol­lisek­si tavak­si jär­jestää toim­intaa ja tuotan­non hedelmi­in oikeut­tavien vai­h­don välinei­den jakoa. Val­tio­ta tarvi­taan jär­jestämään osa toimin­noista, huole­hti­maan tuotan­non aiheut­tamien hait­to­jen kor­vaamis­es­ta, ja tasoit­ta­maan hedelmien jakoa väestön kesken.

    Jos sovimme tues­ta joka mak­se­taan kaikille kansalaisille (tai kaikille täysi-ikäisille kansalaisille, tai miten se lop­ul­ta määritetäänkin) samoin ehdoin ja tavoin, sitä ei oikein voi pitää tuke­na yri­tyk­sille. Jos ehdot aset­taisi­vat yri­tyk­set eri­ar­voisi­in asemi­in jol­lain tapaa, kansalaisen val­ti­ol­ta saamien hedelmien määrä riip­puisi siitä tekeekö töitä sel­l­un keitossa vai par­tu­ri­na, voisi kyse olla tues­ta joillekin yri­tyk­sille. Mut­ta yleisenä tuke­na ei.

    Ennem­min kan­nat­taa ajatel­la sitä osana kokon­aisu­ut­ta, tulo­jen tasauk­se­na, tuotan­non hedelmien jakamisena.

    Pidem­män päälle näk­isin ennem­min vero­tuk­sen pain­opis­teen siir­tymistä arvon­lisäveroon (yksi­tyi­nen kulu­tus), sil­lä yksi­tyiseen kulu­tuk­seen­han kaik­ki tuotan­to tähtää. Sekä yhteisöveroon ja yhteisö­jen liike­vai­h­toon kohdis­tu­vaan veroon, sil­lä jos vero­tus kohdis­tu­isi vain yksi­tyiseen kulu­tuk­seen, osa kulu­tuk­ses­ta naamioitaisi­in yhteisö­jen kulu­tuk­sek­si. Ja toisaal­ta, yhteisö­jen toimin­nan verot­ta­mi­nen suo­raan pitäisi huolen siitä, että yhteisöt pyrk­i­sivät pistämään rahan tuot­ta­maan. Muutenkin olisi hyvä huole­htia siitä, että yhteisö­jen toim­intaa verotet­taisi­in siel­lä mis­sä ne toimi­vat riip­pumat­ta siitä mitä kaut­ta ne rahaa kier­rät­tävät — tässä on ilmen­nyt hie­man haasteita.

    Toimin­nan aiheut­tamia hait­to­ja pitää toki aina verot­taa. Mieluiten riit­tävän koval­la kädel­lä, jot­ta ne hai­tat saadaan katet­tua hait­taveroil­la eikä siihen tarkoituk­seen tarvitse käy­dä muiden kukkarolla.
    Kiin­teistöjä voidaan aina verot­taa, täl­lä ker­taa poh­jat­en ole­tuk­seen, että kiin­teistöt tarvit­se­vat infraa jon­ka kun­ta maksaa.

    Jos pääosa val­tion tuloista tulisi yri­tyk­sistä, ansio­tu­lo­jen vero­tuk­sen ei tarvit­sisi olla suurem­paa kuin mitä tulo­jen tasaamisek­si halut­taisi­in isom­pia tulo­ja leika­ta. Se olisi siis puh­taasti moraa­li­nen ja arvo­maail­maan liit­tyvä vero, ei fiskaalinen.

  14. Miten nuo ehdo­tuk­set sovel­tu­vat monikansal­liseen ympäristöön? Sosi­aal­i­tur­vau­ud­is­tusten vaiku­tus­laskelmis­sa on lukuisia ker­to­ja uno­hdet­tu monikansal­lisu­us. Eli se, että nykyään moni kansalainen verote­taan ainakin joil­tain osin mon­een maa­han. Näin on pait­si osal­la työikäi­sistä, myös kas­vaval­la osal­la eläkeläi­sistä, joiden eläke­tu­lo­ja verote­taan joidenkin maid­en osalta sen mukaan, mis­tä maas­ta eläke on tien­at­tu. Negati­ivi­nen tulovero toimisi ajatuk­sel­lis­es­ti parem­min, jos tulot tuli­si­vat aina vain yhden maan vero­tuk­sen piiri­in. Niin ei ole nyt, ja Espan­jan ja Por­tu­galin kanssa tehty­jen uusien verosopimusten mah­dol­lis­es­ti voimaan tul­lessa yhä use­am­mal­la tulovero­tus pirstoutuu mon­een maahan.

  15. Luulen, että oikeis­to­lais­ten ja vasem­mis­to­lais­ten perus­tu­lo­ma­lli eroaa siltä osin, ote­taanko säästöt ja pääo­mat­u­lot huomioon. Ele­len aiem­min keräämäl­läni omaisu­udel­la. Pitäisikö min­un saa­da 600 e/kk, kos­ka olen työtön, tuloni eivät lasken­nal­lis­es­ti riitä edes asun­toni maksamiseen?

    1. Krtek:
      Luulen, että oikeis­to­lais­ten ja vasem­mis­to­lais­ten perus­tu­lo­ma­lli eroaa siltä osin, ote­taanko säästöt ja pääo­mat­u­lot huomioon. Ele­len aiem­min keräämäl­läni omaisu­udel­la. Pitäisikö min­un saa­da 600 e/kk, kos­ka olen työtön, tuloni eivät lasken­nal­lis­es­ti riitä edes asun­toni maksamiseen?

      Paras Perus­tu­lo antaa sin­ulle noin 1000 €/kk riip­pumat­ta säästöistäsi tai pääo­mat­u­lois­tasi, joi­ta kyl­läkin saate­taan pyrk­iä verot­ta­maan. PP kan­nus­taa säästämään itselleen rahaa vaikka­pa auton han­k­in­taan. PP kan­nus­taa suun­nitel­mallisu­u­teen ja laadukkaaseen elämänhallintaan.

  16. Mikään poli­it­ti­nen malli ei voi ratkaista köy­hyy­den ongel­maa ja perussyy on:

    1.
    Poli­ti­ik­ka on kau­pankäyn­tiä poli­itikko­jen ja äänestäjien kesken.
    2.
    Poli­itikko halu­aa ääniä ja kansalainen rahaa. Nämä ovat tämän kau­pankäyn­nin pelimerkit.
    3.
    Mitä vau­raampi tai parem­min toimeen­tule­va tuo äänestäjä on, sitä enem­män pitää jär­jestää hänelle rahaa, jot­ta ääni saadaan ostet­tua. — Rikkaan ääni on kalli­impi kuin köyhän.
    4.
    Poli­itikon on pidet­tävä äänestäjien­sä suuri enem­mistö köy­hänä, jot­ta samal­la rahal­la saadaan mah­dol­lisim­man paljon ääniä. Pitää luo­da tuk­i­jär­jestelmiä, jot­ka estävät kansalaista vauras­tu­mas­ta, pitävät hänet riip­pu­vaise­na puolueen poli­ti­ikas­ta ja mah­dol­lisim­man köy­hänä, että ääni saadaan halvalla.

  17. Mitäs mieltä olet Osmo aiem­mis­sa kom­menteis­sa maini­tun EITC:n kaltais­es­ta tues­ta, jol­la pieniä palkko­ja subventoitaisiin?

    1. EITC on toimin­ut Yhdys­val­lois­sa hyvin. Sitä voisi selvit­tää Suomes­sain, muta voi ola hiukan haas­teel­lista yhdis­tää sitä euroop­palaineen työt­tömyys­tur­vaan, eri­tyis­es­ti ansiosi­don­naiseen. Edel­lyt­täisi aika mon­en asian muuttamista.

  18. Olen kään­tynyt perus­tu­lon kan­nat­ta­jas­ta sen kri­itikok­si, ainakin siinä muo­dos­sa mitä siitä nyt puhutaan.

    Syy on aika yksinker­tainen: sys­teemin ongelmia ei kan­na­ta lähteä kor­jaa­maan siten, että sys­teemi­in lisätään lisää rahaa, kos­ka raha on täl­löin pois sieltä mis­sä sitä oikeasti tarvit­taisi­in. Jos mallia ei voi­da rak­en­taa niin, että sosi­aal­i­tur­vaan käyte­tyt rahat pysyvät samana tai laske­vat, se on jotenkin pielessä.

    Kun OS sanoo: “sosi­aal­i­tur­va kan­nat­taa ratkaista luop­umal­la halpu­ud­es­ta.” ollaan jo ikäänkuin luovutet­tu ja lähdet­ty rak­en­ta­maan lento­kent­tää, jolle toiv­otaan tip­pu­van paket­te­ja taivaal­ta. Ajatel­laan, että raha ohjaa ihmisiä työn­tekoon mut­ta samal­la ohjataan rahaa juuri sinne mis­sä töitä tehdään vähän ja tämän ohjaussig­naalin vaiku­tus­ta ei nyt arvioi­da kriittisesti.

    Mon­et argu­men­tit perus­tur­van puoles­ta kuu­losta­vat huolestut­taval­la taval­la pop­ulis­mil­ta, joka peit­tää alleen sen todel­lisen ongel­man — esimerkik­si sen että on käyn­nis­sä raken­nemuu­tos työ­markki­noil­la johon pitäisi kohden­taa rahoi­tus­ta vaikka­pa alako­htais­es­ti tai kehit­tämäl­lä koulu­tus­ta tai yksinker­tais­es­ti vain kor­jaa­mal­la sosi­aal­i­tur­van epäoikeu­den­mukaisuuk­sia parem­mal­la tieto­jenkäsit­te­lyl­lä ja mielekkääm­mil­lä prosesseilla. 

    Lisäk­si arve­len, että ne ongel­mat, joi­ta perus­tu­lol­la pyritään ratkaise­maan oli­si­vat ratkaistavis­sa parem­man tieto­jenkäsit­te­lyn avul­la siten, että työn vas­taan­ot­ta­mi­nen olisi sekä yhteiskun­nalle että henkilölle itselleen kan­nat­tavaa siten että sosi­aal­i­tur­van kulut lask­i­si­vat. On vaikea ymmärtää miten tämä ei voisi olla mahdollista.

    1. Tero Tolo­nen:
      Jos mallia ei voi­da rak­en­taa niin, että sosi­aal­i­tur­vaan käyte­tyt rahat pysyvät samana tai laske­vat, se on jotenkin pielessä.

      Ei se ole noin yksioikoista. Käyt­tämäl­lä sosi­aal­i­tur­vaan enem­män rahaa saat­taa yleinen toimeli­aisu­us kohen­tua, jol­loin kokon­aiskakku kas­vaa. Tähänkin perus­tu­lol­la pyritään. Liian niuk­ka perus­tu­lo johtaa run­saisi­in harkin­nan­varaisi­in tuki­in ja siten tuloloukkoi­hin eli heikkoon toimeli­aisu­u­teen. Toki liian suuri perus­tu­lo voi pas­sivoi­da. Hypo­teesi on, että väliltä löy­tyy makea piste.

  19. Tuo ”työ­markki­noiden käytet­tävis­sä” ehto on nykyisen jär­jestelmän suurin ongal­ma ja perus­tu­lon suurin hyö­ty olisi juuri tuon ehdon poi­tu­mi­nen. Mik­sikö ? Jos oma­l­la ammat­tialal­la ei ole töitä kaikille alan koulu­tuk­sen saaneille niin ei niitä työ­paikko­ja syn­ny vaik­ka jokain­nen tehtail­isi kym­meniä hake­muk­sia päivässä. Tästä seu­raa se kysymys että mitä kan­nat­taa tehdä jos alan töitä ei vaan ole riit­tävästi tar­jol­la ? On kak­si ilmeistä vai­h­toe­htoa, opiskel­la uusi ammat­ti alalle jolle on töitä, ei siis mikään työl­lisyyskurssi vaan ihan oikeasti opiskel­la uusi tutk­in­to tai ammat­ti. Toinen vai­h­toe­hto on ryhtyä yrit­täjäk­si ja tehdä itselleen työ­paik­ka. Nämä kak­si ilmeistä ja järkevää vai­h­toe­htoa ovat juuri ne jot­ka on kiel­let­ty kos­ka sil­loin henkilö ei ole työ­markki­noiden käytet­tävis­sä. Perus­tu­lo toisi yrit­täjälle myös perus­tur­van joka koskisi kaikkia yrit­täjiä YEL:istä riippumatta.

    Joku tietysti sanoo että jos saa vasti­kee­ton­ta rahaa nin se laiskistaa mut­ta tästäkin tehti­in paljon nyky­istä perus­tu­lokokeilua suurem­pi kent­täkoe. Kun Nokian matka­puhe­lin­toim­inta ajet­ti­in alas niin ansiosi­don­naisen työt­tömyys­tur­van vai­h­toe­htona jaet­ti­in vapaae­htoisia eropaket­te­ja. Paket­ti­in ei sisäl­tynyt mitään velvoit­tei­ta mut­ta ajal­ta ei saanut mui­ta tukia.

    Mikä oli tulos ? Vaik­ka en tiedä tekikö kukaan asi­as­ta tutkimus­ta niin sub­jek­ti­ivi­nen kuva on että jokainen tietämäni paketin saa­ja joko alkoi yrit­täjäk­si, opiske­li tai työl­listyi. Suurin osa meistä halu­aa tehdä jotain hyödyl­listä, aika har­va ei halua tehdä mitään. Jos siis ajatel­laan tätä ”työ­markki­noiden käytet­tävis­sä” ehtoa niin mikä on net­to­vaiku­tus ? Kuin­ka suurelta osalta se kieltää hyödyl­lisen tekemisen, yrit­tämisen tai opiskelun suh­teessa siihen että kuin­ka mon­ta työn­vieroksu­jaa sil­lä saadaan pakote­tuk­si töihin ?

  20. Luin tuon Maanselän kir­jan ja hän ylistää estoit­ta Ruotsin mallia ja ummis­taa silmän­sä sen ongelmilta.
    Aikoinan kun por­var­i­hal­li­tus astui val­taan tukien tasoa kiris­tet­ti­in ja velvoit­tei­ta lisät­ti­in niin se jakoi syr­jäy­tymis­vaarssa ole­vat kah­teen ryhmään
    Tukien tiuk­ka rajaami­nen ajoi työt­tömät ja köy­hät asumaan samoille alueille eli syn­tyy köy­hien get­to­ja, jot­ka tun­nemme nyt ampumisista,autojen poltoista no go-alueista etc Eli köy­hät jakaan­tu­i­v­at kah­teen osaan, ne jot­ka sin­nit­televät pie­nil­lä kor­vauk­sil­la kyykytet­tävänä ja toiseen , täysin syr­jäy­tyneeseen ryh­mään, joka elää yhteiskun­nan ulkopuolella

    Eli tukien tiuken­t­a­mi­nen johtaa vain syvem­pään seg­re­gaa­tioon ja suurem­paan syr­jäy­tymiseen ja väki­val­lan lisääntymiseen

    Mut­ta kyl­lä tähänkin varaudu­taan, suo­jeluskun­tia kaive­taan koi­pus­seista. Puolisos­ti­laal­lisia joukko­ja voidaan jotenkin perustel­la soti­laal­lisil­la tarpeil­la mut­ta vara­poli­isit on suo­raan tarkoitet­tu omia kansalaisia vastaan

    1. Liian van­ha:
      Tukien tiuk­ka rajaami­nen ajoi työt­tömät ja köy­hät asumaan samoille alueille eli syn­tyy köy­hien get­to­ja, jot­ka tun­nemme nyt ampumisista,autojen poltoista no go-alueista etc 

      Näi­den Ruotsin ongelmien pääsyy ja ‑seli­tys ovat aivan toisen­laises­sa nai­ivi­udessa. Eikö olisi rehellisem­pää, vaikkakin vähem­män kilt­tiä, tun­nus­taa asi­at sel­l­aisi­na kuin ne oikeasti ovat?

  21. Ennen kaikkea kuitenkin kysymys on yhteiskun­nal­lis­es­ta oikeu­den­mukaisu­ud­es­ta, jos näin van­hanaikaises­ta asi­as­ta saa vielä puhua. 

    Ei saa. Vasem­mis­to­lainen ajat­telu on kuulem­ma passé. Sik­si­hän oikeis­toa koko ajan äänestetään valtaan.

  22. Perus­tu­lo voitaisi­in nimetä köy­häi­navuk­si, ja sitä pitäisi hakea erik­seen. Hake­muk­set hyväksyt­täisi­in automaat­tis­es­ti joten byrokra­ti­aan ei palaisi val­tion rahaa. Veikkaan että säästy­isi aika mon­ta miljoon­aa kun niille ketkä eivät tuloa tarvitse tulisi korkeampi kyn­nys sitä nostaa.

Vastaa käyttäjälle Sakke33 Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.