Kilpailuviranomaisen leikatut siivet

Kil­pailun tehtävänä on pitää voitot kuris­sa. Paras tapa lisätä oman yri­tyk­sen kan­nat­tavu­ut­ta on sabotoi­da jotenkin kil­pailu­olo­suhtei­ta. Sik­si kaikil­la län­si­mail­la on omat kil­pailu­vi­ra­nomaisen­sa valvo­mas­sa, etteivät yri­tyk­set fuskaa. Se on markki­na­t­alouden tehokkaan ja oikeu­den­mukaisen toimin­nan perusedellytyksiä.

Suomes­sa kil­pailu- ja kulut­ta­javi­ran omaiset yhdis­tet­ti­in yhdek­si Kil­pailu- ja kulut­ta­javi­ras­tok­si, KKV. Pikkulin­nut ker­to­vat, että sen jäl­keen kil­pailu­olo­suhtei­den valvon­ta on ollut aivan retu­peräl­lä. Kil­pailupuolen palkko­ja las­ket­ti­in tun­tu­vasti, minkä seu­rauk­se­na henkilökun­nan vai­h­tu­vu­us on ollut niin suur­ta, ettei kun­nolli­nen toim­inta ole ollut mahdollinen.

Glob­al Com­pe­ti­tion Review teki arvion­sa Suomen kil­pailu­vi­ra­nomaisen toimin­nas­ta. Olemme tot­tuneet ole­maan kan­sain­väli­sis­sä arviois­sa kärk­isi­joil­la, mut­ta tämä arvio on todel­la murskaa­va. Raport­ti on valitet­tavasti mak­sumuurin takana (!), mut­ta jos rahaa on, sen voi lukea tästä.

Tärkein sanoma kitey­tyy näi­hin kappaleisiin:

“Prac­ti­tion­ers con­tin­ue to applaud Fin­land’s Com­pe­ti­tion and Con­sumer Author­i­ty (FCCA) for its merg­er con­trol work and say its eco­nom­ic analy­sis has grown more sophis­ti­cat­ed. But observers also view the agency as too over-tasked and under-resourced to take on the cas­es need­ed to move the Finnish econ­o­my forward.”

““Its enforce­ment record in terms of major car­tels and oth­er com­pe­ti­tion law abus­es is abysmal or even non-exis­tent,” one lawyer said of non-merg­er work by the FCCA. He and oth­er prac­ti­tion­ers say much of the prob­lem is down to staffing: expe­ri­enced man­agers are too often busy with sec­tor sur­veys or what he called “oth­er non­sense work”. New respon­si­bil­i­ties, such as its over­sight of pub­lic pro­cure­ment, dis­tract from pri­or tasks, anoth­er observ­er said, and the move­ment shift­ing peo­ple from one case team to anoth­er task with­in the agency can be a dis­trac­tion as well. The FCCA reports that 12% of its com­pe­ti­tion staffers left in 2016 — with­in the norm for this sur­vey. But the FCCA also acknowl­edges that churn in per­son­nel has fac­tored into the delay in resolv­ing its longest-run­ning abuse of dom­i­nance inves­ti­ga­tion. Finnish prac­ti­tion­ers per­ceive the agency as con­stant­ly recruit­ing to fill gaps, and com­plain that it does not receive enough mon­ey from the gov­ern­ment to com­pete with the Euro­pean Com­mis­sion, much less the pri­vate sec­tor, in employ­ing com­pe­ti­tion specialists.”

Viras­ton omas­sa tilin­päätök­sessä vuodes­ta 2016 asia san­o­taan näin:

”Sidos­ryh­mien arvio kartel­li­toimin­nan uskot­tavu­ud­es­ta ja seu­raa­mus­mak­sue­si­tys­ten määrä jäivät tulostavoit­teista. Tämä johtuu suurelta osin siitä, että kaikkien kartel­lia­sioiden käsit­te­ly viivästyi henkilökun­nan vai­h­tu­vu­u­den jatkues­sa vuon­na 2016. Palkkausjär­jestelmän puute ja ongel­mat palkko­jen kil­pailukyvyssä ovat johta­neet siihen, että viras­to ei pysty rekry­toimaan kokenei­ta asiantun­ti­joi­ta ja viras­tossa osaamista han­kki­neet vai­h­ta­vat töi­hin muualle val­tion­hallintoon ja yksi­tyiselle sek­to­rille. Syksyl­lä 2016 kil­pailu­vas­tu­ualueen tutkimushenkilöstöstä 39 % oli ollut viras­ton palveluk­ses­sa alle neljä vuot­ta. Osu­us tulee ole­maan läh­es 50 % vuon­na 2017 kun nyt avoin­na ole­vat virat täytetään.”

Ital­ias­sa kil­pailu­vi­ras­ton palkkata­so on erit­täin korkea, luokkaa 16 000 € kuus­sa, jot­ta tur­vat­taisi­in henkilökun­nan laatu ja lahjo­mat­to­muus. Suomes­sa tutk­i­joiden on luokkaa 3000 – 3100 € kuus­sa. Parhaat tutk­i­jat eivät tee pitkään töitä täl­lä pal­ka­lla. Heitä oste­taan mui­hin viras­toi­hin ja esimerkik­si EU:n olen­nais­es­ti parem­pi­palkkaisi­in tehtävi­in. Tämän lisäk­si valvot­ta­vat osta­vat lah­jakkaim­mat valvo­jat omi­in rivei­hin­sä – toiv­ot­tavasti, jot­ta saa­vat osaavaa henkilökun­taa eivätkä siitä tois­es­ta syystä.

Eihän tama näin voi olla!

 

16 vastausta artikkeliin “Kilpailuviranomaisen leikatut siivet”

  1. Ital­ias­sa lie­nee mafi­al­isä. Ital­ian suur­in­ta “fir­maa” ojen­ta­maa kukaan ei lähde kuin kun­non kor­vaus­ta vastaan.

  2. Taloudelli­nen sank­tio kartel­lista kir­paisee saman ver­ran kuin sakko lait­tomas­ta lakosta.

    Suomes­sa talous­teo­ria käyt­täy­tyy aivan oma­l­la tavallaan.
    UPM käräyt­ti met­sä­te­ol­lisu­u­den puunos­tokartel­lista, mut­ta oikeu­denkäyn­nin (vielä kesken) päätök­sen mukaan puun­myyjät eivät ole kärsi­neet tap­pi­oi­ta ostokartellin vuoksi.
    Eteen­päin päätök­ses­tä valit­tamista hillit­see pelko kartellin myön­täneen osa­puolen oikeu­denkäyn­tiku­lu­jen korvausvastuusta. 

    Kalle Kuitupu­un myyjä vas­taan kolme Suomen Top 10 ‑lis­tan yri­tys­tä. Jokainen yksit­täi­nen puun­myyjä on joutunut käymään oman eril­lisen korvauksenhakuprosessinsa.

    Kan­nat­taako Sote-monopole­ja pelätä, jos Suomen olo­suhteis­sa asi­akas ei sel­l­ais­es­ta kärsi?

  3. Meil­lä on aika mon­ta muu­takin paikkaa, jos­sa ver­rat­tain mata­la­palkkaisil­la virkamiehillä on iso vas­tuu yhteisen rahan käyt­tämis­es­tä ja sen rahan käyt­tämisen valvon­nas­ta. En tiedä onko siinä ongel­maa ja, jos on, onko palkan nos­t­a­mi­nen paras tapa kor­ja­ta se ongel­ma, kos­ka vilunkil­in­jal­la ole­val­la yri­tyk­sel­lä on aina enem­män rahaa annet­ta­vana sen perus­palkan päälle riip­pumat­ta siitä onko se perus­palk­ka iso tai pieni. On mah­dol­lista, että joltain yksit­täiseltä konepa­jal­ta lop­puu rahat lahjon­taan, jos palkkata­so aivan huimasti nousee, mut­ta ne toden­näköisim­mät lahjo­jat pelaa­vat niin isoil­la rahoil­la, että aivan var­masti pystyvät tekemään houkut­tel­e­van tar­jouk­sen palkan nos­tamis­es­ta huolimatta.

    Mei­dän on yhteiskun­nan jäs­en­inä voita­va luot­taa virkamieskun­taamme ja yhtälail­la mei­dän on voita­va luot­taa siihen, että mei­dän virkamieskun­tamme toim­intaa valvo­vat tahot hoita­vat hom­mansa. Vai­h­toe­htona tälle on se kor­rup­tion vaivaamista val­tioista tut­tu kehi­tys, jos­sa virkamieskun­ta ansait­see merkit­tävästi enem­män kuin keskiver­tokansalainen ja sen päälle tulee vielä bonuk­se­na ne ruskeat kirjekuoret.

  4. Suomes­sa on muu­ta­ma has­su ala jos­sa kil­pailu toimii, mut­ta pääsään­töis­es­ti olemme kyl­lä kartel­lien luvat­tu maa. 

    Tämä johtunee siitä, että meil­lä ei ole yhtään markki­na­t­alous­puoluet­ta, vaan pelkästää kon­ser­vati­ivipuoluei­ta, jot­ka pyrkivät säi­lyt­tämään sta­tus quo:n.

    Liekö kil­pailu­vi­ra­nomais­ten siip­i­en katkaisu puo­li­vahin­gos­sa tapah­tunut tämän takia?

  5. Onko kaik­ki siir­tyneet yksi­ty­isille sote-fir­moille, vai onko maas­sa suurem­piakin ongelmia kuin sote?

  6. Suomes­sa­han aina juh­li­taan sitä suur­ta kor­rup­tio­tutkimus­ta, jos­sa kysytään niiltä jot­ka eniten hyö­ty­i­sivät kor­rup­tios­ta, että onko tääl­lä kor­rup­tio­ta. Joka vuosi jostain syys­tä her­rat sanovat että ei ole näkynyt ja media tois­taa tätä ilman minkään­laista kritiikkiä. 

    Ei pidä ihme­tel­lä että yri­tys­ten valvon­taa pyritään lamaut­ta­maan ja aja­maan alas, kun kokoomus on val­las­sa. Ei sitä vaali­ra­haa ja työ­paikko­ja niille turhas­ta jae­ta. Jostain syys­tä se, että antaa jollekin rahaa, tai jär­jestää hyvä­palkkaisen työ­paikan, ei ole lähtöko­htais­es­ti medi­an mielestä vastik­keel­lista. Cor­po­rate wel­fare ei jostain syys­tä ole mikään jut­tu suo­ma­laises­sa poli­ti­ikas­sa. Sen ymmärtää että lehdis­tö ja suuret puolueet ovat ostet­tu­ja, mut­ta mik­si vihreät ovat esimerkik­si hil­jaa ja ei uskalla yhdis­tää lanko­ja. Pien­tä piip­istys­tä, vaik­ka koko pas­ka pitäisi räjäyttää.

  7. “Sama palk­ka saman­ta­sois­es­ta työstä” on type­r­in aja­tus ikinä. Jos tarpeek­si hyviä ei saa tarpeek­si, palkkaa pitää korot­taa tai organ­isoi­da työ uusik­si. Sama kos­kee lastentarhanopettajia.

  8. Tätä valvovien virkami­esten palk­ka pitäisi 5–7 ‑ker­tais­taa.

  9. Kartelle­ja tekevät niin suuret yksiköt, ettei niiden valvon­taa virkami­esten palkoil­la ratkota .

    Isoil­la fir­moil­la ja elinkei­noelämän liitoil­la on resursse­ja ostaa avain­henkilöitä ulos julkiselta sek­to­ril­ta eikä julki­nen kykene kil­paile­maan. Yri­tyk­set ja liitot kykenevät aina osta­maan halaua­mansa avain­henkilön julkiselta sek­to­ril­ta ja samal­la oste­taan sisäpi­irin tieto.

    Tämä on uusi kor­rup­tiomuo­to eli hallintoa heiken­netään aivan tarkoituksella.Heikko val­tio ei kykene puo­lus­ta­maan kansalaisia.

    Toisaal­ta kil­pailu­vi­ra­nomaiselta kan­nat­taa ostaa henkilökun­taa, sil­lä oste­tut pal­jas­ta­vat käyn­nis­sä ole­vista tutkin­noista salaisu­udet ja yri­tyk­set voivat olla näin askeleen edel­lä tutk­i­joi­ta. Näin val­tion mah­dol­lisu­udet puut­tua kartellei­hin tai mui­hin epäter­veen kil­pailun lieveilmiöi­hin on heikko

    Tämän tien päässä on demokra­t­ian kuole­ma, sil­lä ihmiset ovat alka­neet havai­ta, että mei­dä demokra­tia on feikkidemokra­tia eikä äänestämäl­lä enää vaikute­ta mihinkään.

    1. Liian van­ha:
      Tämä on uusi kor­rup­tiomuo­to eli hallintoa heiken­netään aivan tarkoituksella.Heikko val­tio ei kykene puo­lus­ta­maan kansalaisia. 

      Hallinto monin paikoin nimeno­maan mah­dol­lis­taa tämän kor­rup­tion muodon. Jos kaavoitussään­töjä ei olisi, eivät isot rak­safir­ma saisi kaikkia tont­te­ja. Jos julki­nen sek­tori ei pyörit­täisi niin val­tavaa osaa BKT:sta, ei Tieto Oy voit­taisi it-jär­jestelmien kil­pailu­tuk­sia, Apot­tia ei olisi koskaan star­tat­tu jne.

      Luon­nol­lisia monopole­ja on pakko reg­u­loi­da jonkun toimes­ta, mut­ta vas­taavasti moni monop­o­li / oli­gop­o­li on aivan turha ja johtuu liki 100%:sesti julkisen sek­torin sekaan­tu­mis­es­ta asioihin.

      Paikoitellen julkisen sek­torin tekemä ylireg­u­loin­ti ja aivan liian suuri hallinnon määrä nos­taa monien alo­jen kus­tan­nuk­sia ruti­ini­hom­mille ihan älyt­tömästi ja tap­paa kil­pailun, sekä aiheut­taa val­ta­vat hyv­in­voin­ti­tap­pi­ot meille taval­lisille yhteiskun­nan jäsenille.

    2. Liian van­ha:
      Kartelle­ja tekevät niin suuret yksiköt, ettei niiden valvon­taa virkami­esten palkoil­la ratkota .

      Isoil­la fir­moil­la ja elinkei­noelämän liitoil­la on resursse­ja ostaa avain­henkilöitä ulos julkiselta sek­to­ril­taeikä julki­nen kykene kil­paile­maan. Yri­tyk­set ja liitot kykenevät aina osta­maan­halaua­mansa avain­henkilön julkiselta sek­to­ril­ta ja samal­la oste­taan sisäpi­irin tieto.

      Ajatuk­sesi on tietyl­lä tapaa ymmär­ret­tävä, mut­ta kyse on suh­teel­lis­es­ta seikas­ta. Suurin osa virkamiehistä on töis­sä val­ti­ol­la osit­tain yhteisen hyvän palvelemisen ilosta. Tämä ilo ei kuitenkaan elätä. Kolme ton­nia kuus­sa on palkkana aika huono, ja ongel­mana on se, että sel­l­aisen palkan saa­ja on selvästi alem­paa keskilu­okkaa. Tuol­laisel­la pal­ka­lla ei pääkaupunkiseudul­la jää pariskunnal­ta asun­to­lainan ja elämisku­lu­jen jäl­keen paljoa käteen. Mak­samal­la esim. 4000–5000 euroa saadaan virkamies siir­ret­tyä ylem­pään keskilu­okkaan, ja tosi­asial­lis­es­ti virkamiehen elin­ta­so on jo aivan muka­va ver­rat­tuna yksi­tyisen puolen kol­le­goi­hin. Vaik­ka yksi­ty­is­puolel­la voisi tien­ata enem­män, on lisära­haan helpom­pi suh­tau­tua filosofis­es­ti ja arvostaa yhteistä hyvää. 

      Ero elin­ta­sos­sa on huikea, kun vuosi­t­u­lot nou­se­vat 35 tuhannes­ta 50 tuhanteen. Sen sijaan esim. 50 tuhannes­ta 70 tuhanteen siir­tymi­nen ei muu­ta tosi­asial­lista sosi­aalilu­okkaa mitenkään.

      1. Eras­totenes alek­san­dri­alainen:

        Ero elin­ta­sos­sa on huikea, kun vuosi­t­u­lot nou­se­vat 35 tuhannes­ta 50 tuhanteen. Sen sijaan esim. 50 tuhannes­ta 70 tuhanteen siir­tymi­nen ei muu­ta tosi­asial­lista sosi­aalilu­okkaa mitenkään.

        Ei, mut­ta jos yri­tyk­sen tarvit­see saa­da se yksi kaveri puolelleen, niin kyl­lä sieltä läh­tee ruskeis­sa kir­jekuoris­sa hel­posti niin paljon rahaa, että mieli saadaan mieluisak­si. Van­taan kaupung­in­jo­hta­ja­han sai nyt tuomion siitä, että hänen oli annet­tu asua hal­valle kovan rahan asun­nois­sa, eli sitä enem­pää ei tarvin­nut hänelle antaa ja saati­in suo­si­ol­lisia päätök­siä tilat­tua. Jos kaupung­in­jo­hta­jan, joka on kuitenkin selkeästi parem­min palkat­tu ammat­ti kuin 3 000 euroa kuus­sa, saa ostet­tua mak­samal­la vuokran käm­pästä ja par­il­la loma­len­nol­la, niin aivan var­masti saa yri­tyk­sen resurs­seil­la epäre­hellisen virkamiehen ostet­tua, on hänen palkkansa sit­ten 3 000 euroa kuus­sa tai 5 000 euroa kuus­sa. Sik­si mei­dän on turha puhua palkan nos­tamis­es­ta vaan mei­dän on lähdet­tävä siitä, että virkamiehistö on rehelli­nen ja virkamiehiä vah­ti­vat ovat rehellisiä.

      2. Lahjon­ta on asia erik­seen ja rikol­lista, mut­ta työ­paikan vai­h­t­a­mi­nen on ihan sal­lit­tua. Se on tämän asian ytimessä.

      3. Osmo Soin­in­vaara:
        Lahjon­ta on asia erik­seen ja rikol­lista, mut­ta työ­paikan vai­h­t­a­mi­nen on ihan sal­lit­tua. Se on tämän asian ytimessä.

        Avain­henkilön ostamisen suh­teen pätevät ihan samat lainalaisu­udet kuin lahjon­nan: ain­oa ero on tosi­aan työ­paikan vai­h­to ja toimin­nan lail­lisu­us. Kun kat­se­lee minkälaisi­in hom­mi­in mei­dän eduskun­nas­takin siir­ry­tään ja minkälaisia palkko­ja siel­lä mak­se­taan, niin en näe miten olisi mah­dol­lista estää vas­taa­van­laiset täs­mähank­in­nat virkamieskun­nas­ta palkko­ja nos­ta­mal­la. Jonkun 50 henkilöä työl­listävän konepa­jan voi olla mah­do­ton rekry­toi­da itselleen virkami­estä mak­samal­la sille 6 000 euroa kuus­sa, mut­ta eiväthän nämä kil­pailu­vi­ra­nomaiseltakaan lähtevät henkilöt lähde min­nekään ihan pieni­in fir­moi­hin hom­mi­in vaan sem­moisille jät­tiläisille, jot­ka voivat hel­posti tar­jo­ta palkkaa enem­män kuin mitä julki­nen puoli voi.

        Eihän se val­tion bud­jetis­sa var­maankaan kovin paljon näky­isi, jos mei­dän kil­pailu­vi­ra­nomais­ten palkko­ja nos­tet­taisi­in vaik­ka ton­nil­la kuus­sa, mut­ta kun se palkko­jen nousu ei ikinä jää vain yhteen viras­toon. Sen seu­rauk­se­na palkat nou­se­vat aika mon­es­sa muus­sakin paikas­sa, kos­ka “nämä tehtävät on arvioitu yhtä vaa­tiviksi kuin kil­pailu­vi­ra­nomais­ten tehtävät ja eihän meil­lä voi mak­saa eri palkkaa yhtä vaa­ti­vas­ta tehtävästä kuin siel­lä”. Lisäk­si sitä palkan­nos­tamista ei voi myöskään oikeasti kohdis­taa niille todel­lisille huipuille vaan se hajaan­tuu kaikille, joten jonkun yri­tyk­sen etsiessä täs­märekry­toitavaa on tämä kyseinen henkilö edelleen ihan yhtä lail­la nap­at­tavis­sa kuin aikaisem­minkin. Lop­putu­lok­se­na meil­lä tapah­tui yleinen palkanko­ro­tus, jol­la ei saavutet­tu tavoitet­ta (huip­pu­jen pysymistä kil­pailu­vi­ras­tossa), mut­ta saati­in nos­tet­tua val­tion palkkatasoa.

        Jos meil­lä tosi­aan on jatku­va pyöröovi kil­pailu­vi­ras­tossa, mut­ta johto pysyy paikallaan, suosit­telisin lähte­vien työn­tek­i­jöi­den yksilöl­lisiä haas­tat­telu­ja tun­nistaak­semme, että mah­taako kil­pailu­vi­ras­tossa olla jonkin­laisia ongelmia johtamises­sa. Oman ammat­ti­ni takia eri­lai­sis­sa yri­tyk­sis­sä pyöriessäni olen havain­nut, että jatku­va työn­tek­i­jöi­den vai­h­tu­vu­us, joka ei kuitenkaan koske tiet­tyjä (yleen­sä johtoase­mas­sa ole­via) työn­tek­i­jöitä on merk­ki ihan muista ongelmista kuin palkan riittävyydestä.

  10. Kiin­nos­ta­va havainto.

    Val­tion virkamiehenä ja KKV:n avoimia haku­ja seu­ran­neena en pitäisi palkkata­soa mitenkään törkeän alhaise­na — jos ei korkeanakaan. Täl­lä het­kel­lä avoin­na näyt­täisi ole­van kak­si tutk­i­jan hom­maa palkka­haitar­il­la 3200–4121€. Palkkaus on aika saman­ta­soinen kuin muis­sa vas­taavis­sa tehtävis­sä val­tion­hallinnos­sa. Rohke­nen pitää KKV:tä mon­elle kiin­nos­ta­vana työn­tan­ta­jana: toim­intak­ent­tä on dynaami­nen, tehtävät ovat yhteiskun­nal­lis­es­ti tärkeitä ja työssä pääsee mukaan monenlaiseen.

    Suurem­pi ongel­ma on mielestäni virko­jen määräaikaisu­us. Molem­mat maini­tu­ista avoimista tehtävistä ovat vähän yli vuo­den määräaikaisia peste­jä. Arvioisin tehtäväken­tän ja talon tapo­jen opet­telu­un kulu­van hel­posti 4–6kk, vaik­ka aikaisem­paa koke­mus­ta olisikin poh­jal­la. Kun tehtävään valit­ta­vat henkilöt alka­vat olla iskus­sa ja hoitaa hom­mi­aan itsenäis­es­ti, on määräaikaisu­us koh­ta lop­pumaisil­laan ja aika etsiä uusia töitä. Rekry­toin­te­ja hoita­vat vak­i­tu­is­ten virko­jen halti­jat tun­nista­vat täl­laisen epä­var­muu­den pelot­ta­van har­voin; korkein­taan ihme­tel­lään hake­musten vähäistä määrää ja kehnoa laatua.

    Hyvin har­va vak­i­tuises­sa viras­sa työsken­televä on niin masok­isti­nen, että halu­aa vai­h­taa var­mat tulot epä­var­maan määräaikaisu­u­teen. Samal­la mon­et määräaikaisputkessa ole­vat hakeu­tu­vat mielu­usti muualle tois­taisek­si voimas­saol­e­vaan työ­suh­teeseen heti kun pääsevät.

    Koke­muk­seni poh­jal­ta uskallan väit­tää, että yri­tyk­set, jot­ka rekry­toi­vat viras­toista (kuten KKV:sta) asiantun­ti­joi­ta, eivät ole sen kor­rup­tioalt­ti­impia kuin kil­pail­i­jansakaan — usein päin­vas­toin. Täl­lai­sis­sa yri­tyk­sis­sä kil­pailu­asi­at on tun­nis­tet­tu niin tärkeik­si, että halu­taan varmis­taa omas­ta talosta löy­tyvän aiheeseen liit­tyvää osaamista. Huo­mat­tavasti use­am­min nämä fir­mat halu­a­vat olla var­mo­ja toimi­vansa oikein, ennem­min kuin etsiy­tyä lain har­maalle alueelle.

  11. Suomes­sa ei tai­da olla ihan hirveästi sen tyyp­pisiä yri­tyk­siä, joil­la olisi tarvet­ta yhdelle tai jopa use­am­malle pää­toimiselle kil­pailus­pe­sial­is­tille muul­loin kuin ns. tilanteen ollessa pääl­lä. Poten­ti­aal­is­ten KKV:n tutk­i­joiden yksi­tyisen puolen vai­h­toe­hdot taita­vatkin olla enem­mänkin juris­teil­la yleis­li­ike­juridi­ikkaa (kil­pailu­oikeudel­lisel­la pain­o­tuk­sel­la) asiana­jo­toimis­tossa tai in-house-juristi­na yri­tyk­sis­sä ja kaup­pati­eteil­i­jöil­lä big‑4 tai muu vas­taa­va fir­ma tai sit­ten jotain ihan muu­ta. Noi­hin ver­rat­tuna tuo 3–4k/kk ei vaiku­ta kovin kil­pailukykyiseltä palkkatasolta.

Vastaa käyttäjälle Anna R Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.