Suomen puolueiden tila (4/4) Vihreät

Alun perin tar­koi­tuk­se­ni oli raja­ta kir­joi­tus­sar­ja kol­meen suu­reen puo­lu­ee­seen, mut­ta kun niin moni odot­taa kie­li pit­käl­lä ana­lyy­sia­ni vih­reis­tä, kir­joi­tet­ta­koon vie­lä tämä nel­jäs­kin osuus. En edes yri­tä kat­soa asi­aa ulko­puol­ta, mut­ta esi­tän itse­ni näköi­sen ana­lyy­sin sisäl­tä päin.

Kaik­ki puo­lu­eet ovat his­to­rian­sa van­ke­ja, vihreätkin.

Minul­le vih­rei­den perus­ta­mi­nen ajoit­tuu vuo­teen 1976, kun perus­tim­me Hel­sin­gin kun­ta­vaa­le­ja var­ten Hel­sin­ki-lii­ke ry:n. Se oli kau­pun­ki­po­liit­ti­nen ryh­mit­ty­mä, joka vas­tus­ti auton yli­val­taa lii­ken­ne­suun­nit­te­lus­sa, rumia beto­ni­laa­ti­koi­ta ja kau­pun­gin lii­al­lis­ta kas­vua (sic!). Vaa­li­toi­mis­to oli Enem­mis­tö ry:n tiloissa.

Koi­jär­vi-liik­keen jäl­keen lii­ke sai nykyis­tä sel­vem­min luon­non­suo­je­lu­pai­no­tuk­sia, mut­ta Vil­le Kom­sin yhden hen­gen val­tuus­to­ryh­män (1981–84) tee­mat oli­vat edel­leen vah­vas­ti kau­pun­ki­po­liit­ti­sia. Mukaan tuli eri­lai­sia vaih­toeh­to­liik­kei­tä, vaih­toeh­to­leh­dis­tä (Haa­vis­to, Hau­ta­la, Sau­ri, Tep­po Turk­ki), vam­mais­liik­kees­tä (Könk­kö­lät), femi­nis­teis­tä ja talon­val­taa­jis­ta. (Minul­la on Koi­jär­vi-liik­keen lisäk­si tilil­lä­ni myös sak­ko­tuo­mio pur­ku­tuo­mion saa­neen Tam­pe­reen van­han viras­to­ta­lon val­tauk­ses­ta. Talo on yhä pystyssä.)

1980-luku oli aat­teel­li­sen vapau­tuk­sen kuo­hua, kun yli­opis­tot ja nuo­ri­so­po­li­tiik­ka vapau­tui­vat tais­to­lais­ten hege­mo­nias­ta. Tämä kaik­ki kana­voi­tui hyvin kaoot­ti­ses­ti vihreisiin.

Vih­reät eivät olleet puh­das luon­non­suo­je­lu­lii­ke, vaan muka­na oli alun perin eri­lai­sia nykyi­sin arvo­li­be­ra­lis­miin lii­tet­tä­viä aktiviteetteja.

Ilta­leh­del­lä oli mis­sio lei­ma­ta vih­reät tais­to­lais­ten sala­juo­nek­si, mut­ta tilan­ne oli pikem­min­kin päin­vas­toin. Se oli anti­tee­si tais­to­lai­suu­del­le. Jos jokin poliit­ti­nen lei­ma oli­si pitä­nyt lyö­dä, oli­si se ollut libe­raa­lit, kos­ka har­vois­ta puo­lue­taus­tan omaa­vis­ta libe­raa­leil­la oli suu­ri ylie­dus­tus. Niin­pä kun vih­reät nousi­vat edus­kun­taan, libe­raa­lit pois­tui­vat siel­tä. Jotain sym­bo­liik­kaa oli sii­nä, että saim­me libe­raa­lien enti­sen ryh­mä­huo­neen. Jou­duin soit­ta­maan libe­raa­lien puo­lue­toi­mis­toon ja pyy­tä­mään hei­tä hake­maan Ståhl­ber­gin kuvan­sa pois.

Oli myös nii­tä, jot­ka oli­si­vat halun­neet vih­reis­tä tiu­kan syväe­ko­lo­gi­sen puo­lu­een. Tämä ris­ti­rii­ta sävyt­ti vih­reän edus­kun­ta­ryh­män toi­min­taa kah­dek­san vuot­ta, 1987 – 95. Näi­tä syväe­ko­lo­gi­sia puo­luei­ta perus­tet­tiin ympä­ri Euroop­paa, mut­ta en muis­ta yhden­kään niis­tä pääs­seen yli pro­sen­tin kannatukseen.

Ajat­te­lim­me tätä tila­päi­se­nä projektina

Muis­tan erään neu­von­pi­don Hel­sin­gis­sä sil­loin, kun vih­reät eivät vie­lä olleet puo­lue. Me vii­toi­tim­me, että vih­rei­den teh­tä­vä on toi­mia väliai­kai­se­na kata­lyyt­ti­na tar­koi­tuk­se­na muut­taa koko puo­lue­lai­tos­ta. Sydän­tä sosia­li­de­mo­kra­ti­aan ja jär­keä kes­kus­ta­lai­suu­teen, oli yksi slo­ga­neis­ta. Emme kuu­na päi­vä­nä kuvi­tel­leet, että vih­reis­tä kehit­tyi­si kes­ki­suu­ri puo­lue, en minä ainakaan.

Mei­tä oli aluk­si todel­la vähän, eikä meil­lä ollut mitään kun­nol­lis­ta orga­ni­saa­tio­ta. Sii­hen näh­den toi­min­tam­me oli val­ta­van teho­kas­ta. Euroa tai hen­keä koh­den las­ket­tu­na näky­vyy­tem­me oli val­ta­va. Nyt­tem­min olen oppi­nut, että menes­ty­vien luo­van alan yri­tys­ten orga­ni­saa­tiot muis­tut­ta­vat sen aikais­ta kaa­osor­ga­ni­saa­tio­tam­me. Nyt puo­lu­eel­la on puo­lue­tu­ki ja iso puo­lue­toi­mis­to. Resurs­sien val­ta­va kas­vu on joh­ta­nut tie­tys­ti näky­väm­pään ja laa­jem­paa toi­min­taan, mut­ta suh­tees­sa resurs­sien kas­vuun toi­min­nan kas­vu on vaa­ti­ma­ton­ta. ”Tuot­ta­vuus” on las­ke­nut mui­den puo­luei­den tasolle.

Jos ajat­te­lem­me sitä alku­pe­räis­tä aja­tus­tam­me väliai­kai­ses­ta, kata­lyyt­ti­ses­ta liik­kees­tä, oli­si ollut perus­tel­tua pan­na pil­lit pus­siin 2000-luvun alus­sa. Teh­tä­vä suoritettu.

Eko­lo­gi­nen loke­ro vahingossa

Vih­reät oli­vat kui­ten­kin val­lan­neet poli­tii­kas­sa eko­lo­gi­sen loke­ron, joka oli aivan eri­lai­nen kuin kuvittelimme.

Joku on vähä­tel­lyt vih­rei­tä sano­mal­la, että ette­hän te edus­ta oikea­ta kan­saa, kos­ka olet­te nuor­ten kou­lu­tet­tu­jen kau­pun­ki­lais­ten puo­lue. Miten sen nyt ottaa. Tuo jouk­ko on teh­nyt kaik­ki his­to­rian vallankumoukset.

Tuo on se loke­ro, jota kaik­ki puo­lu­eet himoit­se­vat, mut­ta jon­ka vih­reät val­ta­si­vat vähän ereh­dyk­ses­sä. Olen kir­joit­ta­nut tätä tässä.

http://www.soininvaara.fi/2017/04/14/urbaanin-liberaalipuolueen-ekologinen-lokero-odottaa-tayttajaansa/

Tähän liit­tyy vih­rei­den tule­vai­suu­den kan­nal­ta useam­pi­kin ongel­ma. Ensim­mäi­nen on, että puo­lue ei keh­taa olla rehel­li­ses­ti sitä mitä se on. En tie­dä, kuin­ka mon­ta maa­seu­tu­po­liit­tis­ta ohjel­maa vih­reät ovat ehti­neet jo laa­tia, mut­ta kau­pun­ki­po­liit­ti­sia ei ole laa­dit­tu. Häve­tään sitä, mis­sä ollaan vah­vo­ja ja kai­va­taan sitä, mis­sä ollaan heikkoja.

Kau­pun­ki­lais­puo­lu­een ei pidä olla maa­lais­vas­tai­nen puo­lue. Vii­me aikoi­na vih­reät ovat voi­mis­tu­neet nime­no­maan maa­kun­nis­sa. Ei pidä olla val­ta­kun­nal­lis­ta puo­luet­ta, joka ei täh­tää koko maan menes­tyk­seen. Maa­seu­dun uudis­ta­mi­ses­sa vih­reil­lä on oma teh­tä­vän­sä, mut­ta sil­ti puo­lu­een pai­no­tus on vähän erikoinen.

Fun­da­men­ta­lis­mi on aina pahasta

Aat­teel­li­suus on hyvä, mut­ta kaik­ki­nai­nen fun­da­men­ta­lis­mi on aina pahas­ta. Kun joka nel­jäs hel­sin­ki­läi­nen kan­nat­taa vih­rei­tä, he eivät ole kaik­ki kii­lu­va­sil­mäi­siä luon­to­fa­naa­tik­ko­ja. Moni vih­reä ajat­te­lee – ei enem­mis­tö, mut­ta lii­an moni – että mei­dän on olta­va aina luon­toar­vo­jen puo­lel­la, jos luon­toar­vot ja muu­ta arvot jou­tu­vat vas­ta­tus­ten. Eko­no­mis­ti­na ajat­te­len tavoit­tei­ta aina jon­kin­lais­ten vaih­to­suh­tei­den kautta.

Minul­le ilmas­to­ky­sy­myk­set ovat olleet jopa alku­pe­räi­sen luon­non suo­je­lua tär­keäm­pi asia. Kir­joi­tin sii­tä jos­kus jopa kou­luai­neen. (Tulin yli­op­pi­laak­si vuon­na 1970.) Jos­kus myös ilmas­to­ky­sy­myk­set ovat vas­tak­kain alku­pe­räi­sen luon­non­suo­je­lun kans­sa. Kau­pun­ki­suun­nit­te­lus­sa näin käy jopa usein.

Polii­ti­kois­sa on pal­jon nii­tä, joi­den mie­les­tä mei­dän on olta­va sil­lä tai täl­lä kan­nal­la, kos­ka kuu­lum­me tähän puo­lu­ee­seen. Kokoo­mus­lai­set esi­mer­kik­si kan­nat­ta­vat auto­maat­ti­ses­ti ja dema­rit vas­tus­ta­vat yhtä auto­maat­ti­ses­ti jok­seen­kin kai­ken mah­dol­li­sen yksi­tyis­tä­mis­tä. Vih­reät­kään eivät ole suo­jas­sa sel­kä­ran­gal­la ajat­te­lul­ta. Kavah­dan sitä vih­reis­sä enem­män kuin muis­sa, kos­ka mei­dän aat­teel­li­siin peri­aat­tei­siim­me on aina­kin ennen kuu­lu­nut toi­sen­lai­nen argumentointitapa.

Mik­si kir­joi­tan täs­tä? Kos­ka vih­rei­den val­taa­ma eko­lo­gi­nen loke­ro ei ole vih­rei­den käsis­sä kovin­kaan vah­vas­ti. Voi­dak­seen säi­lyt­tää joh­ta­van kau­pun­ki­puo­lu­een ase­man­sa vih­rei­den pitäi­si olla mal­til­li­sem­min vih­rei­tä, mut­ta eihän se taas käy. Sik­si tuo eko­lo­gi­nen loke­ro ei ole miten­kään suo­jat­tu kil­pai­lul­ta. Nyt tuos­ta loke­ros­ta kil­pai­le­vat kokoo­mus ja vih­reät, rajoi­te­tus­ti vasem­mis­to­liit­to­lai­set, mut­ta uusia yrit­tä­jiä voi ilmaantua.

Ydin­voi­ma

Vih­rei­den vah­vuus pää­tök­sen­te­ki­jöi­nä kun­nis­sa on puo­lu­een nuo­ruu­des­sa. Ei ole syn­ty­nyt sel­lai­sia fak­kiu­tu­mi­sia, jois­ta kir­joi­tin kokoo­muk­sen, kes­kus­tan ja eri­tyi­ses­ti dema­rien koh­dal­la. Jotain on meil­le­kin ehti­nyt karttua.

Olin itse hyvin voi­mak­kaas­ti muka­na 1980-luvun ydin­voi­man vas­tai­ses­sa liik­kees­sä. Me voi­tim­me sen tais­te­lun. Sel­lai­sia rotis­ko­ja, joi­ta sil­loin suun­ni­tel­tiin, ei saa raken­taa enää missään.

Vih­reil­le ydin­voi­mas­ta muo­dos­tui välil­lä kysy­mys, jos­ta ei sovi kes­kus­tel­la. Olem­me läh­te­neet kak­si ker­taa hal­li­tuk­ses­ta ydin­voi­man takia, vuon­na 2002 ja 2014. Vuo­den 2002 läh­tö risoi minua suu­res­ti, kos­ka työ jäi kes­ken ja se tun­tui rintamakarkuruudelta.

Minun minis­te­ri­pos­ti­ni oli sil­loin jo päät­ty­nyt, joten omas­ta ase­mas­ta ei ollut kyse. Vuon­na 2014 olin sitä miel­tä, että sii­tä hal­li­tuk­ses­ta oli­si pitä­nyt läh­teä jo aikai­sem­min, jot­ta huo­non hal­li­tuk­sen oli­si saa­nut nurin.

Ydin­voi­maa voi vas­tus­taa lii­al­lis­ten ris­kien takia tai sitä voi kan­nat­taa pääs­töt­tö­mä­nä ener­gia­läh­tee­nä, jon­ka käyt­tö ei vaa­di Suo­men met­sien alis­ta­mis­ta puupelloiksi.

Fun­da­men­ta­lis­ti­nen suh­tau­tu­mi­nen ydin­voi­maan on vih­reil­le taak­ka. Se myös kar­kot­taa ratio­naa­li­ses­ti ajat­te­le­via, ilmas­ton­muu­tok­ses­ta huo­les­tu­nei­ta.  Mut­ta ennen kaik­kea on suh­tee­ton­ta teh­dä sii­tä kai­ken ylit­tä­vä asia.

Kysy­mys ydin­voi­mas­ta toi­vot­ta­vas­ti nor­ma­li­soi­tuu. Vih­reä val­tuu­tet­tu Atte Har­jan­ne on alle­kir­joit­ta­nut aloit­teen Hel­sin­gin läm­mit­tä­mi­sel­lä modu­laa­ris­ten ydin­voi­ma­loi­den avul­la, eikä hän­tä ole tämän takia ryh­dyt­ty vie­rok­su­maan. Tie­teen ja tek­no­lo­gian vih­rei­den Viit­teen kes­kuu­des­sa suh­tau­tu­mi­nen ydin­voi­maan on perin sal­li­va. Tämä tai­taa olla vähän suku­pol­vi­ky­sy­mys. Nuo­ril­le kysy­mys ydin­voi­mas­ta ei ole samal­la taval­la mer­ki­tyk­sel­li­nen kuin meil­le 1980-luvun ydin­voi­ma­tais­tot läpikäyneille.

Kyvyt­tö­myys käyt­tää jäsenistöä

Eräs kokoo­mus­lai­nen sanoi minul­le vii­me val­tuus­to­kau­del­la, että on teil­lä help­poa, kun voit­te lähet­tää ryh­mien väli­siin neu­vot­te­lui­hin kenet tahan­sa, kun taas heil­lä on vain pari kol­me mahdollista.

Poli­tiik­ka potee kyky­pu­laa, mut­ta vih­rei­siin tulee nuor­ta osaa­vaa väkeä niin pal­jon, ettei hei­tä pys­ty­tä käyt­tä­mään tehok­kaas­ti. On itse asias­sa häpeä, ettei tuos­ta voi­ma­va­ras­ta saa­da enem­pää irti.

Jos vih­reil­lä oli­si saman­lai­set meri­to­kraat­ti­set peri­aat­teen kuin kes­kus­tal­la, jouk­kue oli­si aivan ylivoimainen.

Jos poli­tiik­ka oli­si kuin NHL, jos­sa pelaa­jia voi­daan myy­dä vas­tus­ta­jil­le, vih­reät teki­si­vät kas­vat­ti­seu­ra­na kovan tilin samal­la, kun eräät toi­set puo­lu­eet sai­si­vat kipeäs­ti kai­paa­maan­sa täy­den­nys­tä. J

Ei val­mis­te­lu­ko­neis­toa

Arvos­te­lin kokoo­mus­ta sii­tä, ettei puo­lu­eel­la ole kun­nol­lis­ta val­mis­te­lu­ko­neis­toa, mut­ta ei sitä ole vih­reil­lä­kään. Yleen­sä puo­luei­den val­mis­te­lu­ko­neis­tot hank­ki­vat osaa­mi­sen poliit­ti­ses­ti vali­tuil­ta vir­ka­mie­hil­tä ja etu­jär­jes­töis­tä. Vih­rei­den pitäi­si ver­kot­tua nykyis­tä­kin tehok­kaam­min tie­de­maa­il­man kans­sa. Jos aikoo kan­taa maan tule­vai­suu­des­ta, on paran­net­ta­va puo­lu­een kan­nan­muo­dos­tuk­sen tasokkuutta.

Por­va­ril­li­nen vasemmistopuolue?

Vih­reät eivät mie­lel­lään ase­moi itse­ään poliit­ti­sel­le kar­tal­le. Se voi olla vii­sas­ta, kos­ka mää­reet ovat van­han maa­il­man perua aika­na, jol­loin euroop­pa­lai­nen äärioi­keis­to ja ääri­va­sem­mis­to ovat löy­tä­neet toisensa.

Minä olen käyt­tä­nyt ter­miä por­va­ril­li­nen vasem­mis­to. Vasem­mis­to, kos­ka vih­reät ovat sosi­aa­li­sen tasa-arvon puo­lue ja kan­nat­ta­vat voi­mak­kaas­ti poh­jois­mais­ta hyvin­voin­ti­val­tio­ta. Por­va­ril­li­nen, kos­ka ajat­te­lu ei läh­de sen enem­pää val­tiol­li­ses­ta sosia­lis­mis­ta kuin ammat­ti­ryh­dis­tys­liik­keen val­las­ta­kaan. Myön­nän, että olen varas­ta­nut ter­min pre­si­dent­ti Ståhlbergilta.

Tar­vit­tai­siin vasem­mis­to­lais­ta mark­ki­na­li­be­ra­lis­mia. Mark­ki­na­ta­lou­den ymmär­tä­jiä vih­reis­sä on todel­la pal­jon. Jos dema­rit eivät kehi­tä vasem­mis­to­lais­ta stra­te­gi­aa mark­ki­na­ta­lou­den oloi­hin, vih­rei­den on se teh­tä­vä.  Sil­lä­kin uhal­la, että jokais­ta mark­ki­na­ta­lou­den toi­min­nan ymmär­tä­jää lei­ma­taan oikeistolaiseksi.

Miten sai­si ihmi­set ymmär­tä­mään, että ei-mark­ki­naeh­toi­sil­la rat­kai­suil­la suo­jel­laan pää­sään­töi­ses­ti jon­kun etuoikeuksia?

Ante­ro Var­tia on tun­keu­tu­nut aja­tuk­sil­laan jul­ki­suu­teen. Arvos­tan hän­tä joka päi­vä enem­män. Vähem­män tun­net­tua lie­nee, että Libe­ran toi­min­nan­joh­ta­ja Mik­ko Kie­si­läi­nen on vih­reä vara­val­tuu­tet­tu Helsingissä.

Uusi puheen­joh­ta­ja Tou­ko Aal­to on poliit­ti­sel­ta lin­jal­taan erit­täin hyvä. Hänel­lä on vähän ongel­mia jul­ki­suu­den kans­sa, mut­ta uskon nii­den mene­vän ohi. Jul­ki­suus on tot­tu­nut odot­ta­maan vih­reil­tä rävä­köi­tä heit­to­ja ja kun teks­ti onkin ihan asial­lis­ta, sitä ei julkaista.

Vih­reä populismi

Yksi niis­tä syis­tä, joi­den vuok­si en halun­nut jat­kaa edus­kun­nas­sa, oli se, että puo­lue kes­ken kau­den hal­li­tuk­ses­ta läh­det­ty­ään oli jok­seen­kin var­ma oppo­si­tio­puo­lue. Inhoan oppo­si­tio­kan­san­edus­ta­jien teh­tä­vää. Jul­ki­suus pal­kit­see hel­pois­ta hei­tois­ta. Tähän hou­ku­tuk­seen vih­reä edus­kun­ta­ryh­mä­kin minus­ta vähän sor­tui. Välil­lä mel­kein har­mit­ti, että sil­lä taval­la saa niin pal­jon kannatusta.

En ollut tämän huo­le­ni kans­sa yksin. Jos joku vai­vau­tui­si ana­ly­soi­maan vih­rei­den siir­to­ää­ni­jär­jes­tel­mään perus­tu­van puheen­joh­ta­ja­vaa­lin vai­hei­ta, huo­mat­tai­siin, että moni äänes­ti popu­lis­mia vastaan.

Samaan ongel­ma­kent­tään liit­tyy lii­al­li­nen sovin­nai­suus, siis se, ettei uskal­la olla roh­keas­ti eri miel­tä nii­den kans­sa, joi­den kans­sa kuu­luu olla samaa miel­tä. Ante­ro Var­ti­aa tämä kri­tiik­ki ei todel­la­kaan koske.

Lois­ta­va tule­vai­suus tai sit­ten ei

Dema­rien lamaan­tu­mi­nen on jät­tä­nyt puo­lue­ken­täs­sä pal­jon tilaa vih­reil­le. Vaik­ka omal­le puo­lu­eel­le­ni oli­si eduk­si, että dema­rit kai­vau­tui­si­vat yhä syvem­mäl­le juok­su­hau­toi­hin­sa ja unoh­tui­si­vat sin­ne, toi­voi­sin kui­ten­kin ihan isän­maan etua aja­tel­len, että he jos­kus tuos­ta vie­lä virkoavat.

Kokoo­muk­sen moder­ni­soi­tu­mi­nen voi­si vie­dä myös pal­jon tilaa vih­reil­tä, niin kuin on tain­nut vähän käy­dä­kin Jan Vapaa­vuo­ren myö­tä. (Täs­tä minul­la ei ole mitään mitat­tua tie­toa) Muu­ten uhkaa kokoo­muk­sen uudis­tu­mi­ses­ta ei vih­reil­le näy­tä olevan.

Vih­rei­den tule­vai­suus voi olla todel­la aurin­koi­nen, mut­ta kyl­lä se voi­daan myös tyriä. 2030-luvul­la vih­rei­tä kan­san­edus­ta­jia on jotain välil­lä 0–50.

= = = =

(Sar­ja päät­tyy tähän)

94 vastausta artikkeliin “Suomen puolueiden tila (4/4) Vihreät”

  1. Todel­la mie­lel­lä­ni kyl­lä luki­sin vie­lä perus­suo­ma­lai­sis­ta ja vasu­reis­ta analyysit.

    1. Daniel Feder­ley: Todel­la mie­lel­lä­ni kyl­lä luki­sin vie­lä perus­suo­ma­lai­sis­ta ja vasu­reis­ta analyysit.

      Entäs RKP:stä ja Kristillisistä?

      1. Ossi Sare­so­ja: Entäs RKP:stä ja Kristillisistä?

        Ei niil­lä ole mitään mer­ki­tys­tä. Yhden asian liik­kei­tä, joil­la on oma, pie­ni ja vakiin­tu­nut kannattajajoukkonsa.

        Sini­set? Nol­lan asian liike.

  2. Kysy­mys Oskul­le: Oli­si­ko 90-luvun Nuor­suo­ma­lai­set ‑puo­lu­ees­ta ollut mie­les­tä­si ainek­sia täk­si arvo­li­be­raa­lik­si kau­pun­ki­puo­lu­eek­si jon­ka eko­lo­gi­sen pai­kan Vih­reät on vahin­gos­sa napannut?

    1. Sanoi­sin, että lii­an aka­tee­mi­nen. Lop­pu­pe­leis­sä puo­lu­eet aja­vat kan­nat­ta­jien­sa etua, joten äänes­tä­jien on voi­ta­va tun­tea, että puo­lue ajaa sel­lai­sen ryh­män etua, johon he tun­te­vat kuu­lu­van­sa. 1990-luvul­la en ollut niin aktii­vi­nen kuin nyky­ään. (Eli en kom­men­toi­nut Osmon blo­gis­sa, kos­ka hänel­lä joko ei ollut sel­lais­ta tai en ollut löy­tä­nyt sitä. 😉 Niin­pä luin Wiki­pe­dia-artik­ke­lin Ris­to E. J. Pent­ti­läs­tä ja se vah­vis­ti käsi­tys­tä­ni nor­sun­luu­tor­nis­sa istu­vas­ta aka­tee­mi­kos­ta, jol­ta puut­tuu kos­ke­tus­pin­ta kes­ki­ver­to­ää­nes­tä­jän arkitodellisuuteen.

  3. Mai­nio kir­joi­tus. Yksi vih­rei­den ongel­ma jäi kui­ten­kin käsit­te­le­mät­tä — mai­ne yli­mie­li­se­nä poruk­ka­na. Vil­le Nii­nis­tön popu­lis­ti­set hei­tot eivät oli­si ärsyt­tä­neet niin pal­joa, jos vies­ti ei oli­si ollut niin sel­keäs­ti “MINÄ tie­dän miten hal­li­tuk­sen oli­si pitä­nyt toi­mia, kyl­lä­päs hal­li­tus on tyh­mä!”. Tai kun hyvin toi­meen tule­vat vih­reät por­va­rit ker­to­vat työ­läi­sil­le mikä heil­le oli­si paras­ta. Ehkä Tou­kon aika­na tie­dos­sa on enem­män myös kuun­te­le­mis­ta. Mut­ta vie­lä ker­ran kii­tos puo­lue-sar­jan kirjoittamisesta!

  4. Voi­han tätä Oden sar­jaa jatkaa.

    Kas näin:
    Suo­men Puo­luei­den tila (5/5): Sini­nen tulevaisuus.

    Sic!

    Kii­tos! Sar­ja päät­tyy tähän.

  5. Vih­reis­sä on tosi­aan laa­dit­tu useam­pi maa­seu­tuoh­jel­ma (1990, 1997, 2008) ja par­hail­laan­kin on val­mis­te­lus­sa maa­ta­lous­po­liit­ti­nen ohjel­ma­pa­pe­ri, joka on tar­koi­tus hyväk­syä syk­syl­lä. Mut­ta sen Ode muis­taa hie­man vää­rin, ettei­kö oli­si lain­kaan teh­ty kau­pun­ki­po­liit­tis­ta ohjel­maa. Sel­lai­nen on laa­dit­tu 2004 ja lisäk­si aihet­ta vähin­tään­kin sivua­vat “Vih­rei­tä lin­jauk­sia kas­vu­kes­kus­ten ja kau­pun­kien asun­to­po­li­tiik­kaan” (2008) ja asu­mis­po­liit­ti­nen ohjel­ma (2014). t. Ris­to Kan­kaan­pää, Vih­rei­den hallintopäällikkö

  6. Vih­reil­lä on ollut hyviä maa­seu­tuoh­jel­mia, mut­ta ilmei­ses­ti hei­dän joh­ta­vat polii­ti­kot eivät ole edes luke­neet nii­tä läpi vaan he ovat pro­fi­loi­tu­neet lähin­nä maa­seu­dun syöjinä.

  7. Kaar­lo Juho Ståhl­ber­gin pat­saan voi­sit­te hakea takai­sin. Ensim­mäi­nen tasa­val­lan pre­si­dent­ti ei hake­nut tois­ta kaut­ta, kos­ka piti sitä huo­no­na asia­na nuo­rel­le demo­kra­tial­le. Yli­pää­tään Vih­reät ovat Edis­tys­puo­lu­een hen­ki­nen jälkeläinen.

    Kaik­kien uusien puo­luei­den ongel­ma on on, että kos­ka ääniä on saa­ta­va jokai­nen kel­paa aluk­si mukaan. Tämä oli Vih­rei­den vai­va 1980-luvul­la — muka­na oli aika eri­koi­sia hiip­pa­rei­ta, jois­ta onnek­si hil­jal­leen on pääs­ty eroon. Saman on koke­nut Timo Soi­ni Per­suis­sa ja Sini­sis­sä ja Paa­vo Väy­ry­nen Kansalaispuolueessaan. 

    Pitäi­si olla enem­män sosi­aa­li­nen, enem­män mark­ki­na­myön­tei­nen, enem­män ympä­ris­tö­hen­ki­nen — en tie­deä mitä vas­taa­vaa halu­taan Kokoous­kel­ta, Kepul­ta tai Dema­reil­ta, pit­kä perin­ne tekee puo­lu­een moniäänisemmäksi.

    Jos ket­kä niin todel­li­set vasem­mis­to­lai­set ovat inhon­neet yli kai­ken vih­rei­tä aja­tuk­sia. Se kun ei ole sitä teh­das­ro­man­tiik­kaa ja yhteis­kunn­nan ohaus­ta ennen kaik­kea. Alun laken valin­nan­va­paus ja pien- ja yksi­ny­rit­tä­jyys tai­si­vat olla esil­lä. Niin ja sen kau­pun­ki­suu­nii­te­lun kaa­va­mai­sen toi­min­nan muut­ta­mi­nen kuten myös met­sien­kä­si­tet­lyn yksioi­koi­sen lin­jan moni­puo­lis­ta­mi­nen oli­vat esillä.

    Vaa­leis­sa Vih­reät ovat olleet pit­kään ali­suo­riu­tu­jia, osin sik­si että osaa­mis­ta kau­pan­join­nis­ta ei tun­nu ker­tyv­vän mil­lään. Nykyi­sin on jo hie­man leveyt­tä poli­tii­kan osaa­mi­ses­sa — eikä sitä ihan vuo­des­sa kun­nan­val­tuus­tos­sa vie­lä opi. Hyvä polii­tik­ko saa hil­jal­leen edis­tet­tyä asioi­taan, se vaa­tii käri­väl­li­syyt­tä ja kykyä yhteistyöhön.

  8. Läh­den tan­gen­til­le tuos­ta ydin­voi­mas­ta. Kun asia­ky­sy­myk­se­nä se on vähän epä­olen­nai­nen, ydin­voi­ma­loi­den raken­ta­mi­ses­ta on tul­lut niin absur­din hin­tais­ta että on vähän irre­le­vant­tia mitä edus­kun­nas­ta on sii­tä miel­tä, tilan­ne voi toki muut­tua jos ydin­voi­ma­la­tek­niik­ka kehit­tyy. Mut­ta olen­nai­sem­min, maa­il­ma tuot­taa kiih­ty­väl­lä tah­dil­la uusia ydin­voi­ma­ky­sy­myk­siä. Eli siis niin että tek­nis­tie­teel­li­nen kehi­tys, ala­ti kas­va­va tuot­tei­den ja rat­kai­su­jen saa­ta­vuus ja las­ke­va hin­ta tuot­taa yhä uusia tuot­tei­ta ja kysy­myk­siä nii­den sääntelystä.

    Ote­taan nyt ei edes ihan hypo­teet­ti­si­na esi­merk­ki­nä, että tie­de­mie­het kehit­tää sel­lai­sen tuot­teen kuin Nol­ko­ho­li. Se toi­mii niin kuin alko­ho­li päih­tee­nä, mut­ta vai­ku­tuk­sen voi nol­la­ta yhdel­lä pil­le­ril­lä var­tis­sa, se ei aiheu­ta riip­pu­vuutt­ta eikä tuhoa mak­saa. Toi­saal­ta voi­daan sanoa, aina voi­daan ja sano­taan, että sil­lä voi olla pii­le­viä pit­kä­ai­kais­vai­ku­tuk­sia joi­ta emme tun­ne, ja sii­tä saat­taa seu­ra­ta että useam­pi on ihan til­lin tal­lin useam­min. Sallitaanko?

    Toi­nen hypo­teet­ti­nen esi­merk­ki, ole­te­taan että robot­ti­au­tot tule­vat ole­maan luo­tet­ta­vuu­del­taan jok­seen­kin saman­lai­sia kuin tie­to­jär­jes­tel­mät ovat. Eli ne kyl­lä toi­mi­vat yleen­sä luo­tet­ta­vas­ti, ja kes­ki­mää­rin pal­jon parem­min kuin ihmi­set, mut­ta välis­tä ne syys­tä tai toi­ses­ta vaan bugaa täy­sin ja esi­mer­kik­si aja­vat ihmis­ten pääl­le. Ruu­mii­ta tulee kui­ten­kin pal­jon vähem­män ver­ra­tu­na ihmis­kul­jet­ta­jiin, toden­nä­köi­ses­ti, var­mak­si tuo­ta ei voi sanoa. Sallitaanko?

    Ymmär­tä­net­te mitä tar­koi­tan. Kun näi­tä kysy­myk­siä jois­sa tuli­si joten­kin ver­ra­ta uutuuk­sien etu­ja nii­den ris­kei­hin tulee koko ajan lisää, ja jot­ta asiat oli­si mah­dol­li­sim­man vai­kei­ta niin var­sin­kin ris­kit ovat hyvin vai­kei­ta toden­taa ja kvan­ti­fioi­da, ne on mal­lia jotain saat­taa sat­tua tai sit­ten ei. Polii­ti­nen jär­jes­tel­mä (Suo­mes­sa) jakau­tuu suu­rin piir­tein vasen-oikea akse­lil­la täs­sä suh­tees­sa kon­ser­va­tii­vei­hin, jot­ka mie­luum­min kiel­tä­vät kuin otta­vat ris­ke­jä, ja progres­sii­vi­siin, jot­ka kan­nat­taa mel­kein ris­keis­tä riip­pu­mat­ta. Ja pää­tök­set teh­dään käy­tän­nös­sä pit­käl­ti tuol­ta asen­ne­poh­jal­ta, eikä mihin­kää ana­lyy­siin perus­tuen, puo­lin ja toi­sin. Vih­reät on täs­sä­kin suh­tees­sa vähän leväl­lään, mut­ta kui­ten­kin enem­män kon­ser­va­tii­ve­ja. Minä väi­tän että tämä tulee ole­maan jat­kos­sa yhä mer­kit­tä­väm­pi poliit­ti­nen jakolinja.

  9. (Sar­ja päät­tyy tähän)”

    RKPs­ta oli­si ollut haus­ka lukea saman­lai­nen! Vaik­kei se kan­san­edus­ta­jien mää­räl­lä mitat­tu­na ole­kaan yksi “suu­ris­ta”, niin se on ollut hali­tus­puo­lue suu­rin piir­tein koko sodan jäl­kei­sen ajan.

  10. Hyvää teks­tiä, mut­ta yksi aspek­ti puut­tuu. Dema­reil­ta puut­tui ikä­ja­kau­ma, Vih­rei­den (ja perus­suo­ma­lais­ten) koh­dal­la ei voi minus­ta sivuut­taa suku­puo­li­ky­sy­mys­tä. Käsit­tääk­se­ni eri­tyi­ses­ti nuo­rem­mis­sa ikä­luo­kis­sa, var­sin­kin äänes­ty­si­kään vas­ta tule­vis­sa, Vih­reät on nais­ten ja tyt­tö­jen kes­kuu­des­sa jopa suo­si­tuin puo­lue, mut­ta nuo­ris­sa mie­his­sä on sel­väs­ti vaikeampaa. 

    Oma näke­myk­se­ni on, että on tun­net­tua vaan ei tun­nus­tet­tua eikä ymmär­ret­tyä, että suu­rim­mat tasa-arvon ongel­mat eivät lii­ty kes­ki­mää­räi­siin pro­sent­tie­roi­hin eivät­kä koke­mustren­dei­hin, vaan eri­tyi­ses­ti sosi­aa­li­sen huo­no-osai­suu­den kovaan yti­meen. Vähä­va­rais­ten, päih­tei­tä lii­kaa käyt­tä­vien, lain kans­sa kah­nauk­sis­sa ole­vien, asun­non­saan­tion­gel­mais­ten ja kou­lu­pu­dok­kai­den jouk­koon, jos­sa nuo­ret mie­het ovat todel­la yliedustettuja. 

    Täl­le jou­kol­le löy­tyy aina kuis­kut­te­li­joi­ta joi­den mukaan joko vää­rän­vä­ri­nen ulko­maa­lais­tu­lo­kas tai sit­ten öky­ri­kas por­va­ri ovat syyl­li­siä ja vie­vät tas­kui­hin­sa rahat. Vih­rei­den val­ta­vir­ral­le sydän­tä lähel­lä ole­vat sosi­aa­li­set hank­keet, kuten #MeToo ‑kam­pan­jat ja femi­nis­mi yli­pää­tään näyt­täy­tyy täl­le poru­kal­le lähin­nä alle­vii­vaa­maan sitä, että on ole­mas­sa mie­hiä joil­la on rahaa ja val­taa ja ulko­nä­köä joi­ta käyt­tää vää­rin — mut­ta ne ovat aivan mui­ta mie­hiä ne.

    Kuten edel­li­ses­sä Dema­rei­ta käsit­te­le­väs­sä osios­sa sanot­tiin, vasem­mis­ton kei­no­va­li­koi­mal­la ei ole hei­koim­mas­sa ase­mas­sa ole­vil­le juu­ri­kaan annet­ta­vaa vaan joka ker­ta kun teh­dään arvo­va­lin­ta, vaa­ka kal­lis­tuu elä­ke­läis­ten ja vaki­työs­sä ole­vien etu­jen säilyttämiseen. 

    On erit­täin help­poa aja­tel­la, että Vih­rei­den sel­käy­ti­mes­sä ja kei­no­va­li­koi­mas­sa nuor­ten mies­ten ydin­on­gel­mat saa­te­taan ehkä tun­nus­taa, mut­ta tosia­sias­sa ne halu­taan pitää vähän etääl­lä. Esi­mer­kik­si kir­joit­ta­mal­la joku “nuor­ten mie­so­le­tet­tu­jen sosi­aa­lis-konflik­til­li­set eri­tyis­ky­sy­myk­set 2018 ‑ohjel­ma”. Tämä tode­taan parem­mak­si ja lah­jak­kaam­mak­si kuin mui­den puo­luei­den vas­taa­vat pape­rit (kos­ka nii­tä ei ole) ja sit­ten tal­len­ne­taan ohjel­ma pöy­tä­laa­tik­koon aivan sen erin­omai­sen maa­seu­tu­po­li­tiik­ka­pa­pe­rin vie­reen. Mai­nit­ta­vak­si tar­vit­taes­sa jos joku arvos­te­lee. (ks. yllä ole­va esimerkkisuoritus)

    Ja sit­ten jat­ke­taan nii­tä tais­te­lu­ja jot­ka aidos­ti aktii­ve­ja kiin­nos­ta­vat. Ei näi­tä ongel­mia (eikä ongel­mal­li­sia) kai­va­ta häi­rit­se­mään kivaa menoa ja pöhinää.

    1. Mil­tei ajat­te­lin tänään:
      Hyvää teks­tiä, mut­ta yksi aspek­ti puut­tuu. Dema­reil­ta puut­tui ikä­ja­kau­ma, Vih­rei­den (ja perus­suo­ma­lais­ten) koh­dal­la ei voi minus­ta sivuut­taa suku­puo­li­ky­sy­mys­tä. Käsit­tääk­se­ni eri­tyi­ses­ti nuo­rem­mis­sa ikä­luo­kis­sa, var­sin­kin äänes­ty­si­kään vas­ta tule­vis­sa, Vih­reät on nais­ten ja tyt­tö­jen kes­kuu­des­sa jopa suo­si­tuin puo­lue, mut­ta nuo­ris­sa mie­his­sä on sel­väs­ti vaikeampaa.

      Oma näke­myk­se­ni on, että on tun­net­tua vaan ei tun­nus­tet­tua eikä ymmär­ret­tyä, että suu­rim­mat tasa-arvon ongel­mat eivät lii­ty kes­ki­mää­räi­siin pro­sent­tie­roi­hin eivät­kä koke­mustren­dei­hin, vaan eri­tyi­ses­ti sosi­aa­li­sen huo­no-osai­suu­den kovaan yti­meen. Vähä­va­rais­ten, päih­tei­tä lii­kaa käyt­tä­vien, lain kans­sa kah­nauk­sis­sa ole­vien, asun­non­saan­tion­gel­mais­ten jakou­lu­pu­dok­kai­den jouk­koon, jos­sa nuo­ret mie­het ovat todel­la yliedustettuja. 

      Täl­le jou­kol­le löy­tyy aina kuis­kut­te­li­joi­ta joi­den mukaan joko vää­rän­vä­ri­nen ulko­maa­lais­tu­lo­kas tai sit­ten öky­ri­kas por­va­ri ovat syyl­li­siä ja vie­vät tas­kui­hin­sa rahat. Vih­rei­den val­ta­vir­ral­le sydän­tä lähel­lä ole­vat sosi­aa­li­set hank­keet, kuten #MeToo ‑kam­pan­jat ja femi­nis­mi yli­pää­tään näyt­täy­tyy täl­le poru­kal­le lähin­nä alle­vii­vaa­maan sitä, että on ole­mas­sa mie­hiä joil­la on rahaa ja val­taa ja ulko­nä­köä joi­ta käyt­tää vää­rin – mut­ta ne ovat aivan mui­ta mie­hiä ne.

      Kuten edel­li­ses­sä Dema­rei­ta käsit­te­le­väs­sä osios­sa sanot­tiin, vasem­mis­ton kei­no­va­li­koi­mal­la ei ole hei­koim­mas­sa ase­mas­sa ole­vil­le juu­ri­kaan annet­ta­vaa vaan joka ker­ta kun teh­dään arvo­va­lin­ta, vaa­ka kal­lis­tuu elä­ke­läis­ten ja vaki­työs­sä ole­vien etu­jen säilyttämiseen. 

      On erit­täin help­poa aja­tel­la, että Vih­rei­den sel­käy­ti­mes­sä ja kei­no­va­li­koi­mas­sa nuor­ten mies­ten ydin­on­gel­mat­saa­te­taan ehkä tun­nus­taa, mut­ta tosia­sias­sa ne halu­taan pitää vähän etääl­lä. Esi­mer­kik­si kir­joit­ta­mal­la joku “nuor­ten mie­so­le­tet­tu­jen sosi­aa­lis-konflik­til­li­set eri­tyis­ky­sy­myk­set 2018 ‑ohjel­ma”. Tämä tode­taan parem­mak­si ja lah­jak­kaam­mak­si kuin mui­den puo­luei­den vas­taa­vat pape­rit (kos­ka nii­tä ei ole) ja sit­ten tal­len­ne­taan ohjel­ma pöy­tä­laa­tik­koon aivan sen erin­omai­sen maa­seu­tu­po­li­tiik­ka­pa­pe­rin vie­reen. Mai­nit­ta­vak­si tar­vit­taes­sa jos joku arvostelee.(ks. yllä ole­va esimerkkisuoritus)

      Ja sit­ten jat­ke­taan nii­tä tais­te­lu­ja jot­ka aidos­ti aktii­ve­ja kiin­nos­ta­vat. Ei näi­tä ongel­mia (eikä ongel­mal­li­sia) kai­va­ta häi­rit­se­mään kivaa menoa ja pöhinää.

      Vih­reät on mies­vi­ha­mie­li­nen puo­lue. Joten en ihmet­te­le ollen­kaan että mie­het ei sin­ne halua.

      1. Timo: Vih­reät on mies­vi­ha­mie­li­nen puo­lue. Joten en ihmet­te­le ollen­kaan että mie­het ei sin­ne halua. 

        Ei hyvää päi­vää. Tai­dan nyt sor­tua rea­goi­maan trol­li­pos­tiin, mut­ta täy­tyy kyl­lä miet­tiä että jäi­vät­kö­hän lääk­keet otta­mat­ta tuos­sa yllä. Mitä­hän “mies­vi­ha­mie­lis­tä” Vih­reät ovat Tim­pan mie­les­tä teh­neet. Taval­laan kiin­nos­tai­si kuulla.

  11. Samaa miel­tä Oden kans­sa nykyi­ses­tä popu­lis­miin eri­kois­tu­neis­ta polii­ti­kois­ta Emma Karis­ta ym. 

    Haluai­sin kui­ten­kin huo­maut­taa nois­ta pie­nis­tä ydin­reak­to­reis­ta, että nehän ovat ihan yhtä hai­hat­te­lua vie­lä kuin CCS tai kyl­mä­fuusio. Ne ovat lähin­nä Fen­no­voi­man stra­te­gia nos­taa ydin­voi­maa taas salon­ki­kel­poi­sem­mak­si, älkää men­ko tähän lan­kaan: https://studio.kauppalehti.fi/fennovoima-olemme-osa-ratkaisua/teollisuuden-paastoista-eroon-uusilla-konsteilla-pienet-sarjavalmisteiset-reaktorit-olisivat-nopeita-rakentaa

    Ydin­voi­maa ei nyky­ään kan­na­ta raken­taa kus­tan­nus­syis­tä, uusiu­tu­vat ovat hal­vem­pia kun nii­den kus­tan­nus­ket ovat las­ke­nee niin paljon.

    1. Krtek: Ydin­voi­maa ei nyky­ään kan­na­ta raken­taa kus­tan­nus­syis­tä, uusiu­tu­vat ovat hal­vem­pia kun nii­den kus­tan­nus­ket ovat las­ke­nee niin paljon.

      Ja…? Kan­nat­taa antaa inves­toin­nin mak­sa­vien päät­tää, mihin pääs­töt­tö­mään ener­gia­muo­toon ne halua­vat inves­toi­da. Lii­an usein kuu­lee tätä argu­ment­tia, että “uusiu­tu­vat ovat hal­vem­pia”. Jos ne oikeas­ti ovat hal­vem­pia, ja vas­taa­vat sii­hen tar­pee­seen, mikä inves­to­ril­la on, niin var­maan­kin inves­to­ri nii­hin investoi!

    2. Pie­niä reak­to­rei­ta on osat­tu teh­dä yli puo­li vuo­si­sa­taa, ja teh­dään edel­leen. Juu­ri­kin suu­ris­sa reak­to­reis­sa tun­tuu ole­van tätä kus­tan­nus­ten pai­su­mi­sil­miö­tä. Ja no, kyse nyt on enem­män sii­tä, että halu­taan­ko oikeas­ti eroon fos­sii­li­sis­ta, vai vain jos sii­hen saa käyt­tää vain kivo­ja kei­no­ja. Sto­kas­ti­set uusiu­tu­vat eivät voi olla kuin osa rat­kai­sua, jos oikeas­ti mei­na­taan kor­va­ta se 85% maa­il­man pri­mää­rie­ner­gian­tuo­tan­nos­ta, joka nyky­ään perus­tuu fos­sii­li­siin. Ei ydin­voi­ma­kaan mikään kaik­ki­voi­pa rat­kai­su ole, mut­ta skaa­lau­tuu kui­ten­kin pal­jon muka­vam­min kuin ei-polt­ta­mi­seen perus­tu­vat uusiu­tu­vat. Ydin­voi­maa voi­si kyl­lä perus­tel­la myös­kin sil­lä, että se on per tuo­tet­tu MWh tur­val­li­sem­pi ener­gian­läh­de kuin tuu­li- tai aurinkovoima.

      (Kus­tan­nus­ten pai­su­mi­sil­miö ei muu­ten ole ihan glo­baa­li, esim. Ete­lä-Koreas­sa ydin­reak­to­rien raken­ta­mi­sen kus­tan­nuk­set ovat pysy­neet aisois­sa, ilmei­ses­ti joh­tuen eri­lai­ses­ta poliit­ti­ses­ta ilmapiiristä.)

      1. Tapio Pel­to­nen:
        Pie­niä reak­to­rei­ta on osat­tu teh­dä yli puo­li vuo­si­sa­taa, ja teh­dään edelleen. 

        Pie­niä reak­to­rei­ta on monen­lai­sia ja uusia parem­pi on tulos­sa. Ongel­mak­si muo­dos­tuu poli­tiik­ka. Suo­mes­sa (ja var­maan muu­al­la­kin) ydin­voi­ma­la­lu­van saa­mi­nen on niin tus­kais­ta että sitä ei voi käy­dä läpi joka pik­ku­reak­to­ril­le. PItäi­si heti hakea lupa usem­mal­la. Tai sit­ten yhdel­le isolle.

        Ja vih­reät harai­si­vat vas­taan kaik­kin voimin.

    3. Uusiu­tu­vien tuo­tan­to­kus­tan­nuk­set ovat tosi­aan las­ke­neet ripeäs­ti, mut­ta aurin­ko­voi­man ja tuu­li­voi­man osal­ta hin­nas­ta puut­tu­vat vie­lä ener­gian varas­toin­nin ja siir­ron kus­tan­nuk­set. Nekin ongel­mat saa­daan mel­ko var­mas­ti rat­kais­tua jos­kus tule­vai­suu­des­sa. Jää näh­tä­väs­ti tapah­tuu­ko se ennen nel­jän­nen suku­pol­ven ydin­reak­to­rei­den sar­ja­tuo­tan­to­kel­poi­suut­ta. On sää­li että USA luo­pui 70-luvul­la sula­suo­la­reak­to­rin kehi­tys­työs­tä (Oak Rid­ges­sä tes­tat­tiin pro­toa tuhan­sien tun­tien ajan) nes­te­me­tal­li­jääh­dyt­tei­sen hyö­tö­reak­to­rin pääs­tyä poliit­ti­seen suo­sioon, niil­le oli­si nyt käyttöä.

    4. Pien­reak­to­rit ovat vähän haas­ta­va kom­mu­ni­koin­nin aihe, sil­lä se on laa­ja sateen­var­jo­ter­mi joka kat­taa alleen todel­la suu­ren mää­rän kon­sep­te­ja. Vaik­ka mikään niis­tä ei ole­kaan kyl­mä­fuusion tasol­la (kaik­ki muis­taak­se­ni vähin­tään TRL 1 — fyy­si­ses­ti mah­dol­li­sia), niin niis­sä on aika var­hai­ses­sa­kin vai­hees­sa ole­via kon­sep­te­ja jota hype­te­tään sitä­kin enem­män. Vaik­ka nuo torium­su­la­suo­la­reak­to­rit täy­del­li­sel­lä polttoainekierrolla.

      Toi­saal­ta on myös hyvin pit­käl­lä ole­via pro­jek­te­ja. NuSca­le USAs­sa sai juu­ri NRC:ltä hyväk­syn­nän sil­le että lai­tos kyke­nee sel­viä­mään ilman säh­kö­jä kai­kis­ta onnet­to­muus­ti­lan­teis­ta. Kii­nas­sa kuu­la­ke­ko­reak­to­rin pitäi­si men­nä pääl­le tänä vuon­na. Sama­ten Kii­nas­sa kau­ko­läm­pöy­din­voi­ma­loi­ta läh­tee nyt liik­keel­le kun ovat huo­man­neet että hii­les­tä on vai­kea poh­joi­ses­sa pääs­tä irti.

      Hypeä on, sitä on tur­ha kiel­tää. Jutun juju onkin löy­tää ne toden­nä­köi­set koh­teet. Kir­joi­tin täs­tä vas­ti­kää hie­man pidem­min: https://fissioreaktori.wordpress.com/2018/02/12/ydinvoimaviestinnan-vaikeudesta-hype/

      Ei tätä Fen­no­voi­man stra­te­gian takia tehdä.

      Ja lopuk­si, ei ole kyse sii­tä mikä yksit­täi­nen tuo­tan­to­muo­to on hal­vin. Vaan miten saa­daan raken­net­tua toi­mi­va jär­jes­tel­mä ilman että kulut räjäh­tä­vät. Ydin­voi­mal­la on paik­kan­sa täs­sä, nyt ja näh­tä­vis­sä ole­vas­sa tulevaisuudessa.

    5. Höpö höpö. Pie­niä ydin­reak­to­rei­ta on ollut jo vuo­si­kym­me­niä, eikä uusis­sa SMR-mei­nin­geis­sä ole tek­ni­ses­ti mitään eri­tyi­sen mul­lis­ta­vaa tai eri­tyi­sen epä­var­maa. CCS:n skaa­lauk­seen liit­tyy pal­jon isom­pia kysy­mys­merk­ke­jä ja kyl­mä­fuusio onkin sit­ten jo aika lail­la scifiä. 

      Fen­no­voi­mal­la ei ole mitään osaa eikä arpaa Hel­sin­gis­sä teke­määm­me ydin­kau­ko­läm­pö­aloit­tee­seen, vaik­ka se nyt hyö­dyn­tää­kin aihees­ta tar­jol­la ole­vaa näky­vyyt­tä markkinoinnissaan.

      Ener­gian hin­nois­ta ei kan­na­ta huu­del­la mitään kovin lavei­ta yleis­tyk­siä tar­ken­ta­mat­ta mitä las­kee nii­hin hin­toi­hin mukaan. Jos hin­noit­te­lee pääs­töt, muut ympä­ris­tö­vai­ku­tuk­set ja jär­jes­tel­mä­ta­son skaa­lauk­sen kus­tan­nuk­set mukaan, ydin­voi­ma eri muo­dois­saan on mones­sa paik­kaa hyvin­kin kan­nat­ta­va ja fik­su ratkaisu.

    6. Krtek: Ydin­voi­maa ei nyky­ään kan­na­ta raken­taa kus­tan­nus­syis­tä, uusiu­tu­vat ovat hal­vem­pia kun nii­den kus­tan­nus­ket ovat las­ke­nee niin paljon.

      Jos­tain kuman syys­tä edel­leen­kin tähän maa­han on het­kel­lä raken­teil­la palt­tia­ral­laa 3000 MW ydin­voi­maa, jot­ka on raken­net­tu omis­ta­jien omil­la rahoil­la. Pal­jon­ko on raken­teil­la tai raken­net­tu mark­ki­naeh­toi­sia uusiu­tu­via? Ei yhtään.

      Mik­si näin on, jos uusiu­tu­vat ovat ker­ran niin halpoja? 

      Yksi syy on uusiu­tu­vien mata­lat kapa­si­teet­ti­ker­toi­met. Kun tuu­lee niin säh­kön hin­ta romah­taa. Yri­tä sii­nä nyt sit­ten mak­saa mark­ki­naeh­toi­sia tuu­li­myl­ly­jä, kun mak­si­mi­tuo­tan­nos­ta saa nau­ru­hin­nan. Aurin­ko­voi­ma­lan omis­ta­jal­la tilan­ne on vie­lä­kin surkeampi.

    7. Krtek: Ydin­voi­maa ei nyky­ään kan­na­ta raken­taa kus­tan­nus­syis­tä, uusiu­tu­vat ovat hal­vem­pia kun nii­den kus­tan­nus­ket ovat las­ke­nee niin paljon.

      Tätä argu­ment­tia en ole kos­kaan ymmär­tä­nyt poliit­ti­ses­sa kes­kus­te­lus­sa. Jos joku on kal­lis­ta ja joku hal­paa, niin ei sitä kal­lis­ta tar­vit­se poliit­ti­ses­ti vas­tus­taa, kos­ka kukaan sii­hen omia raho­ja pane­va ei sitä raken­na muu­ten­kaan. Säh­kön­ku­lut­ta­ja­na minul­le on hert­ti­sen yhden­te­ke­vää, min­kä tek­no­lo­gian taka­na on hypeä ja min­kä ei, kun­han nii­tä kaik­kia koh­del­laan mark­ki­noil­la sama­nar­voi­ses­ti (=ei anne­ta sub­ven­tio­ta, mut­ta ran­gais­taan jos tuot­ta­vat saas­tei­ta tms.) Jää­köön mark­ki­noi­den pää­tet­tä­väk­si, tulee­ko säh­kö sit­ten modu­laa­riy­din­reak­to­reis­ta vai aurin­ko­pa­nee­leis­ta ihan niin kuin ne päät­tä­vät, puhum­me­ko iPho­nei­hin vai Androideihin.

  12. Arvos­tan Osmo ajat­te­lua­si todel­la kor­keal­le tasol­le. Tämä nel­jän kir­joi­tuk­sen sar­ja on todel­li­nen helmi. 

    Kui­ten­kin pari kom­ment­tia ydin­voi­maan. Ne “rotis­kot” joi­ta Suo­meen teh­tiin 80-luvul­la ovat olleet luo­tet­ta­vuu­del­taan maa­il­man huippua. 

    Toi­nen kom­ment­ti ydin­voi­man vas­tus­ta­mi­sen perus­tei­siin. Ris­kit eivät ole kovin ratio­naa­li­nen perus­te vas­tus­taa aina­kaan nyky­ään, kun meil­lä on jo nel­jän voi­ma­lan jät­teet. Mitä tulee käy­tön­ai­kai­siin ris­kei­hin, ydin­voi­man ainoa todel­li­nen vaih­toeh­to hii­li­voi­ma (aina­kin vie­lä het­ken aikaa) tap­paa joka vuo­si monin­ker­tai­sen mää­rän ihmi­siä (pelk­kä lou­hin­ta) sii­hen näh­den pal­jon­ko ihmi­siä on meneh­ty­nyt ydin­voi­ma­loi­den käy­tön joh­dos­ta kaut­ta historian.

    1. Kui­ten­kin pari kom­ment­tia ydin­voi­maan. Ne ”rotis­kot” joi­ta Suo­meen teh­tiin 80-luvul­la ovat olleet luo­tet­ta­vuu­del­taan maa­il­man huippua. 

      Kaik­ki isot ydin­vo­maon­net­to­muu­det liit­ty­vät ennen vuot­ta 1985 teh­tyi­hin rotiskoihin.

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Kaik­ki isot ydin­vo­maon­net­to­muu­det liit­ty­vät ennen vuot­ta 1985 teh­tyi­hin rotiskoihin.

        Kaik­ki isot ydin­voi­maon­net­to­muu­det liit­ty­vät 1960-luvun alus­sa suun­ni­tel­tui­hin reak­to­ri-ja voi­ma­lai­tos­tyyp­pei­hin. 80-luvul­la nuo oli­vat jo 20v van­haa teknologiaa.

      2. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Kaik­ki isot ydin­vo­maon­net­to­muu­det liit­ty­vät ennen vuot­ta 1985 teh­tyi­hin rotiskoihin.

        No, Suo­men ensim­mäi­sen pol­ven Lovii­san ja Olki­luo­don ydin­voi­ma­lat tai­si­vat val­mis­tua 70/80- luvun vaih­tee­seen men­nes­sä. Eivät ne ole olleet rotis­ko­ja, vaan hyvin luo­tet­ta­via. Kii­tos kuu­luu asian­osais­ten suo­ma­lais­ten vir­ka­mies­ten ja insi­nöö­rien ammat­ti­tai­dol­le ja eetokselle.

        Län­si­mai­set kau­pal­li­set reak­to­rit ovat olleet huo­mat­ta­van luo­tet­ta­via vii­meis­tään 80-luvul­ta läh­tien. Tsu­na­mis­ta seu­ran­neen Fukus­hi­man onnet­to­muu­den laa­juus oli japa­ni­lai­sen joh­ta­mis­kult­tuu­rin ja hal­lin­to­ta­van seu­raus. Kan­nat­taa tutus­tua ana­lyy­sei­hin. Japa­ni­lai­set oli­vat enem­män pro-busi­ness kuin pro-mar­ket kannalla.

      3. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Kaik­ki isot ydin­vo­maon­net­to­muu­det liit­ty­vät ennen vuot­ta 1985 teh­tyi­hin rotiskoihin.

        Pitää paik­kan­sa, mut­ta kyl­lä aivan uuden­kin lai­van saa ajet­tua karil­le, noin ver­tauk­se­na. Tsher­no­byl­kin tai­tai­si rul­la­ta vie­lä tänä­kin päi­vä­nä aivan koh­tuul­li­ses­ti, ellei osaa­ma­ton käyt­tä­jä­or­ga­ni­saa­tio oli­si saa­nut sitä räjähtämään.

    2. Kun se ei nyt valit­te­vas­ti nyt aina­kaan Suo­mes­sa mene niin että kivi­hii­len vaih­toeh­to on ydin­voi­ma, tai tuu­li­voi­ma, tai aurin­ko­voi­ma… Kivi­hii­len polt­ta­mi­nen ei ole miten­kään eri­tyi­sen hal­pa tuot­taa ener­gi­aa. Mut­ta sil­lä on sem­moi­nen etu että kivi­hii­li­voi­ma­la on suht hal­pa raken­taa, ja kivi­hiil­tä voi polt­taa sil­loin kun sil­le ener­gial­le on kysyn­tää eli hin­ta kor­kein. Eli tal­vel­la. Tämä on se min­kä takia polt­toai­neis­ta on niin vai­kea pääs­tä eroon.

      Ongel­ma on hyvin moni­mut­kai­nen, ja poten­ti­aa­li­nen rat­kai­su sisäl­tää kai­ken näköis­tä hin­noit­te­lu­me­ka­nis­meis­ta, parem­pien siir­to­yh­teyk­sien kaut­ta läm­mön varas­toin­tiin, ja ties mitä, mut­ta kes­keis­tä ei ole miten teh­dään pääs­töit­tä ener­gi­aa, johon on usei­ta ver­rat­taen toi­mi­via ratkaisuja.

  13. Vih­rei­den äänes­tä­jis­sä nai­set ovat sel­keä enem­mis­tö. Nais­ten ja mies­ten mää­räl­li­nen ero on sel­väs­ti suu­rem­pi kuin mis­sään muus­sa puo­lu­ees­sa. Täs­sä mie­les­sä voi arvel­la, että vih­reät ovat duu­naa­mas­sa muu­tok­sia lähin­nä nai­sia ja eten­kin nuo­ria ja kau­pun­ki­lai­sia nai­sia kuunnelleen.

    Vak­ka mie­li­pi­tee­ni eivät var­maan­kaan ole suo­sit­tu­ja tääl­lä tai mis­sään muu­al­la­kaan sano­pa sil­ti, että suu­ren kau­pun­ki­lai­sen nai­se­nem­mis­tön­sä takia vih­reät on tuo­mit­tu femi­nis­ti­sek­si puo­lu­eek­si. Sik­si se tus­kin osaa ragoi­da tehok­kaas­ti tai ratio­naa­li­ses­ti nykyi­siin tren­dei­hin, joi­den myrs­kyis­sä mie­het ovat ajau­tu­mas­sa sivuraiteille. 

    Nai­set ovat jo sel­väs­ti pare­mi­po­sai­nen suku­puo­li ja usei­den tilas­to­jen mukaan ero on kas­vus­sa. Syr­jäy­ty­vien mies­ten mää­rän kas­vu on jo mai­nit­tu viral­li­ses­sa selon­teos­sa Suo­men suu­rim­piin kuu­lu­vak­si uhak­si. Poi­kien huo­nom­man, osin syr­jin­näs­tä joh­tu­van kou­lu­me­nes­tyk­sen takia talous tök­kii muis­ta kou­lu­tus­kui­lus­ta seu­raa­via ongel­mis­ta puhu­mat­ta. Poliit­ti­sen agen­dan kär­ki­si­joil­la on mon­ta “nais­asi­aa” mut­ta ei yhtä­kään “mies­asi­aa” ja niin edelleen.

    En sit­ten tie­dä, olen­ko joten­kin type­rä, mut­ta en vain ymmär­rä, mik­si näi­tä kehis­ty­kul­ku­ja ei osa­ta pitää hälyt­tä­vi­nä tai usein edes mai­nin­nan arvoi­si­na. Mik­si nii­tä ei ote­ta mukaan, kun arvioi­daan vaik­ka­pa puo­luei­den kykyä vas­ta­ta tule­vai­suu­den haas­tei­sin. Ei edes Trum­pin jälkeen. 

    Blogs­ti­kaan ei muis­ta­nut mani­ta, ket­kä vih­rei­tä äänestää.

    1. TA: Poi­kien huo­nom­man, osin syr­jin­näs­tä joh­tu­van kou­lu­me­nes­tyk­sen takia talous tök­kii muis­ta kou­lu­tus­kui­lus­ta seu­raa­via ongel­mis­ta puhu­mat­ta. Poliit­ti­sen agen­dan kär­ki­si­joil­la on mon­ta “nais­asi­aa” mut­ta ei yhtä­kään “mies­asi­aa” ja niin edelleen.

      Ker­toi­sit­ko, mitä sinun mie­les­tä­si pitäi­si teh­dä tilan­teen kor­jaa­mi­sek­si? Minul­la­kin on (jo yli­op­pi­laak­si pääs­syt) poi­ka, joka menes­tyi kou­lus­sa sel­väs­ti sisa­ri­aan huo­nom­min. En kos­kaan huo­man­nut, että hän­tä oli­si kou­lus­sa syr­jit­ty eikä poi­ka itse­kään kos­kaan valit­ta­nut sel­lai­ses­ta. Omas­ta mie­les­tä­ni pojan huo­nom­man kou­lu­me­nes­tyk­sen selit­ti se, että hän oli yksin­ker­tai­ses­ti lais­ka kai­kis­sa niis­sä aineis­sa, jot­ka hän­tä eivät eri­tyi­ses­ti kiin­nos­ta­neet. Onnek­si hänel­lä sat­tuu ole­maan kiin­nos­tuk­sen koh­tee­na mate­ma­tiik­ka, fysiik­ka ja kemia, joten en usko juu­ri hänel­lä ole­van var­si­nais­ta syr­jäy­ty­mis­ris­kiä. Mut­ta kai­kis­sa muis­sa lukuai­neis­sa hän oli kyl­lä kou­lus­sa sel­väs­ti alisuorittaja.

      1. Itse “onnis­tuim­me” esi­koi­sen koh­dal­la. Toi­sen kans­sa oli mur­ro­siäs­sä ikä­vät välit ja hänel­lä meni kou­lu­kin huo­nom­min (nyt hänel­lä­kin menee hie­nos­ti, mikä mun on pak­ko isä­nä sanoa, että en teki­si hänel­le vääryyttä).

        Mut­ta minun lap­se­ni — tai sinun lap­se­si — eivät ole miten­kään oleel­li­nen kysy­mys kun puhu­taan yhteis­kun­nan raken­teis­ta ja trendeistä.

        Oleel­lis­ta on esi­mer­kik­si se, että tut­ki­mus­ten mukaan suo­ma­lai­nen kou­lu kuu­luu maa­il­man epä­ta­sa-arvoi­sim­piin (PISA), että opet­ta­jat tut­ki­tus­ti syr­ji­vät poi­kia, että kou­lu­jär­jes­tel­mä ei ota huo­mioon poi­kien hitaam­paa kehi­tys­tä, että ope­tuk­ses­ta vas­taa­va eliit­ti ei ole päät­tä­väi­ses­ti puut­tu­nut ongel­miin, että yhä useam­pi poi­ka ei edes osaa kun­nol­la lukea, että eri­tyi­ses­ti mamu-pojat pär­jää­vät sur­keas­ti mamu-tyt­töi­hin ver­rat­tu­na, että Ruot­sin tie syr­jäy­ty­nei­ne jen­gei­neen uhkaa Suomea …

        Lis­taa voi­si jat­kaa pit­kään. Ja sil­ti nämä ongel­mat eivät ole poliit­ti­sen agen­dan kärjessä.

        Mitä yhteis­kun­nan pitäi­si teh­dä, miten muut­taa rakenteita?

        Vih­reät vas­ta­si­vat Pelas­te­taan pojat ‑pamfle­tis­sa (vai mikä lie vaa­lioh­jel­ma). Sen mukaan pojat kär­si­vät ikiai­kai­ses­ta etuoi­keu­des­taan pär­jä­tä ilman yrit­tä­mis­tä. Lisäk­si isät eivät osaa oikein rakas­taa poi­ki­aan oikeal­la tavalla.

        Onnek­si olem­me femi­nis­ti­sen huu­haan varas­sa vain poliit­ti­ses­ti. Asi­aa on myös tut­kit­tu tie­teel­li­ses­ti ja jopa Suomessa. 

        Yksisn­ker­tais­taen: Kes­ki­mää­räi­nen poi­ka hyö­tyi­si mie­so­pet­ta­jis­ta maa­il­mas­sa, jos­sa esi­ku­van arvoi­siin mie­hiin ei vält­tä­mät­tä tör­mää lain­kaan. Hän hyö­tyi­si kou­lus­ta, joka ottai­si huo­mioon poi­kien hitaam­man kehittymisen. 

        Syi­tä on mui­ta­kin, mut­ta jos nois­ta alo­tet­tai­si in.

        Pojil­le parem­min sopi­vaa ope­tus­ta on kuu­lem­ma tulos­sa. En usko, että onnis­tuu nykyi­sen sys­tee­min sisäl­lä. Poi­kien tuke­mi­nen tupaa hii­pu­maan dyna­mi­kan puutteeseen.

        Ja se onkin suu­rin ongel­ma: päät­tä­jiä ei kii­nos­ta tar­peek­si — ja jos kiin­nos­taa, vir­ka­mie­het ja vii­me­si­tään opet­ta­jat pis­tä­vät ruo­tuun ker­to­mal­la “mit­kä ongel­mat oikeas­ti on tärkeitä”. 

        Sel­lai­nen dyna­miik­ka, joka on teh­nyt tytöis­tä ja nai­sis­ta sel­väs­ti parem­pio­sai­sen suku­puo­len puuttuu. 

        Ketään” ei kiinnosta.

      2. TA: väi­ses­ti puut­tu­nut ongel­miin, että yhä useam­pi poi­ka ei edes osaa kun­nol­la lukea, että eri­tyi­ses­ti mamu-pojat pär­jää­vät sur­keas­ti mamu-tyt­töi­hin ver­rat­tu­na, että Ruot­sin tie syr­jäy­ty­nei­ne jen­gei­neen uhkaa Suomea …

        TA:
        Oleel­lis­ta on esi­mer­kik­si se, että tut­ki­mus­ten mukaan suo­ma­lai­nen kou­lu kuu­luu maa­il­man epä­ta­sa-arvoi­sim­piin (PISA), että opet­ta­jat tut­ki­tus­ti syr­ji­vät poi­kia, että kou­lu­jär­jes­tel­mä ei ota huo­mioon poi­kien hitaam­paa kehi­tys­tä, että ope­tuk­ses­ta vas­taa­va eliit­ti ei ole päät­tä­väi­ses­ti puut­tu­nut ongel­miin, että yhä useam­pi poi­ka ei edes osaa kun­nol­la lukea, että eri­tyi­ses­ti mamu-pojat pär­jää­vät sur­keas­ti mamu-tyt­töi­hin ver­rat­tu­na, että Ruot­sin tie syr­jäy­ty­nei­ne jen­gei­neen uhkaa Suomea … 

        Hoh hoh, vai että opet­ta­jat tut­ki­tus­ti syr­ji­vät poikia.

        Poi­ka voi kat­soa pei­liin ja löy­tää syyn hitaam­paan kehi­tyk­seen ja huo­noon koulumenestykseen.

        Kukaan ei voi sitä tie­toa kaa­taa kenen­kään pää­hän ja kun poi­ka on niin idioot­ti, että ei lue, niin kukaan ei mah­da mitään, että sii­tä pojas­ta tulee vässykkä.

        Koh­ta var­maan argu­men­toit, että kou­lus­sa pitäi­si opet­taa pelaa­maan coun­ter stri­keä, nyl­ke­mään met­so­ja ja kor­ja­maan toy­otan vaih­de­laa­tik­ko, niin maa­il­ma pelastuisi.

      3. LK:
        Hoh hoh, vai että opet­ta­jat tut­ki­tus­ti syr­ji­vät poikia.

        Poi­ka voi kat­soa pei­liin ja löy­tää syyn hitaam­paan kehi­tyk­seen ja huo­noon koulumenestykseen.

        Kukaan ei voi sitä tie­toa kaa­taa kenen­kään pää­hän ja kun poi­ka on niin idioot­ti, että ei lue, niin kukaan ei mah­da mitään, että sii­tä pojas­ta tulee vässykkä.

        Koh­ta var­maan argu­men­toit, että kou­lus­sa pitäi­si opet­taa pelaa­maan coun­ter stri­keä, nyl­ke­mään met­so­ja ja kor­ja­maan toy­otan vaih­de­laa­tik­ko, niin maa­il­ma pelastuisi.

        En tie­dä, olen­ko tulos­sa van­hak­si vai mis­tä on kyse, kun trol­laa­mi­nen ei herä­tä mitään tun­tei­ta. Ennen sen­tään saat­to nau­res­kel­la, jos­kus ehkä jopa pro­vo­soi­tua. No, toi­saal­ta tää trol­laus on luo­kat­to­man huo­noa. Ehkä on kyse vain siitä

      4. LK:
        Hoh hoh, vai että opet­ta­jat tut­ki­tus­ti syr­ji­vät poikia. 

        Kyl­lä, ihan suo­ma­lais­ta tut­ki­mus­ta löy­tyy sii­tä, että arvo­sa­noi­hin vai­kut­taa osaa­mi­sen lisäk­si ”tem­pe­ra­ment­ti”, ennen tai­det­tiin puhua naa­ma­tau­lus­ta, noin nume­ron ver­ran. Tyt­tö­jen nume­roi­hin tämä vai­ku­tus on posi­tii­vi­sem­pi kuin poikien.

        Yli­pää­tään yksi lukio­va­lin­nan suu­ria ongel­mia on se, että perus­kou­lun pääs­tö­to­dis­tuk­sen nume­rot eivät ole mil­lään taval­la stan­dar­doi­tu­ja, kou­lu­jen väli­set erot arvo­sa­nas­sa samal­la osaa­mi­sel­la voi­vat olla hui­mia. Val­ta­kun­nal­li­sil­le kokeil­le oli­si todel­la­kin tilausta.

  14. täs­sä vähän mai­nit­tiin­kin mut­ta perus­suo­ma­lai­set oli­si pitä­nyt kat­taa joten­kin, tosin perus­suo­ma­lai­set yhdis­tel­mä­nä soi­ni­lai­set, ter­ho­lai­set ja hal­la-aho­lai­set (peruss., sini­set ja peruss. (toi­seen ker­taan)). sil­ti­kin mer­kit­tä­vin point­ti menee dema­rien kaut­ta, siis dema­rien menetys.

    muis­ta täy­tyy­nee kai sanoa että raja on johon­kin vedettävä. 

    rkp:sta sen ver­ran että sen ongel­ma lie­nee että tekee mel­kein mitä tahan­sa kom­pro­mis­se­jä ruot­siin kie­len nimessä.

  15. Minul­la on Koi­jär­vi-liik­keen lisäk­si tilil­lä­ni myös sak­ko­tuo­mio pur­ku­tuo­mion saa­neen Tam­pe­reen van­han viras­to­ta­lon val­tauk­ses­ta. Talo on yhä pystyssä.”

    Vali­tet­ta­vas­ti. Jäl­leen yksi rumi­lus, jon­ka räjäy­tys­tä tuli­sin mie­lel­lä­ni katsomaan.

    1. Kai tajusit että tuo van­ha viras­to­ta­lo = Tam­pe­reen kaup­pa­hal­li? Aivan mah­ta­va raken­nus ja paik­ka, jota ilman Tam­pe­re oli­si pal­jon huo­nom­pi kaupunki..

  16. Jos­kus myös ilmas­to­ky­sy­myk­set ovat vas­tak­kain alku­pe­räi­sen luon­non­suo­je­lun kans­sa. Kau­pun­ki­suun­nit­te­lus­sa näin käy jopa usein.”

    On vai­kea kuvi­tel­la tilan­net­ta, jos­sa ilmas­to­ky­sy­myk­set oli­si­vat vas­tak­kain luon­non­suo­je­lun kans­sa. Toden­nä­köi­ses­ti ajas­tus­vir­he vas­tak­kai­na­set­te­lus­ta perus­tuu tapaan tar­kas­tel­la ilmas­to­ky­sy­mys­tä luon­non hii­li­va­ras­tot unoh­taen. Luon­non­suo­je­lu on tär­ke­ää myös ilmas­to­nä­kö­kul­mas­ta, kos­ka luon­non moni­muo­toi­suus on lisää resi­liens­siä aina­kin kah­del­la taval­la: 1) se vai­men­taa ilmas­ton­muu­tok­sen hait­to­ja ja 2) moni­muo­toi­nen luon­to löy­tää uusia tapo­ja sitoa hiil­tä ilmakehästä.

    Kau­pun­ki­suun­nit­te­lus­sa ei yleen­sä olla tilan­tees­sa, jos­sa luon­toon raken­ta­mi­sel­le ei oli­si vaih­toeh­to­ja. Vih­reil­le ilmei­ses­ti kes­kei­siä ovat rai­tio­tiet, pyö­rä­tiet ja tii­vis asu­mi­nen. Mikään laki ei pako­ta levit­tä­mään nii­tä luon­toon, vaan ne voi sijoit­taa täy­den­tä­mäl­lä jo raken­net­tu­ja alueita.

    Hel­sin­gin yleis­kaa­van käsit­te­ly vie­raan­nut­ti minut vih­reis­tä. Tar­vi­taan mel­ko pal­jon teko­ja, ennen kuin puo­lue voi uudes­taan alkaa tun­tua mah­dol­li­sel­ta äänestettävältä.

    1. Se että johon­kin raken­ne­taan talo läh­tö­koh­tai­ses­ti tar­koit­taa että sen alle jää jotain, yleen­sä kaa­tuu pui­ta, kos­ka sem­moi­sis­sa pai­kois­sa joi­hin ei ole raken­net­tu kes­ki­mää­rin maas­sam­me kas­vaa pui­ta, ja jos ei nii­tä niin jotain muu­ta. Vai­ku­tus hii­len sito­mi­seen on täten aivan se ja sama riip­pu­mat­ta sii­tä teh­dään­kö talo Kirk­ko­num­mel­le vai Helsinkiin.

      Hel­sin­kiin tosin raken­ne­taan huo­mat­ta­vas­ti tii­viim­min kuin Kirk­ko­num­mel­le, eli pui­ta kaa­tuu pal­jon vähem­män. Lii­ken­teen pääs­töt on Hel­sin­kii raken­taes­sa pal­jon hel­pos­ti kym­me­nen ker­taa pie­nem­mät asu­kas­ta koh­den, kos­ka Hel­sin­gis­sä mat­kat on lyhyem­piä ja ne teh­däään pal­jon har­vem­min autolla.

      Täs­tä pers­pek­tii­vis­tä luon­non­suo­je­li­ja Kirk­ko­num­mel­la on liit­to­lai­nen, luon­non­suo­je­li­ja Hel­sin­gis­sä taas poten­ti­aa­li­ses­ti vastustaja.

      Minua ei tym­päi­se että Hel­sin­gis­sä suo­jel­laan luon­toa, itse­kin tie­ten­kin kan­na­tan eikä se ole mikään ongel­ma kun­han edes jon­ne­kin jos­sa kas­vaa jotain voi raken­taa, kos­ka muu­ten lop­puu käy­tän­nös­sä raken­nus­maa. Minua tym­päi­see se että muu­ta­maa erin­omais­ta poik­keus­ta lukuu­not­ta­mat­ta hel­sin­ki­läi­nen luon­non­suo­je­li­ja ei ole kar­tal­la. Esi­mer­kik­si sen yleis­kaa­van yhtey­des­sä oli lähes mah­do­ton­ta saa­da mitään vas­taus­ta kysy­myk­seen, että oli­si­ko laa­jas­sa kau­pun­gis­sam­me edes joku pus­ka jol­la ei ole niin väliä, ja sit­ten taas toi­saal­ta mit­kä niis­tä luon­toa­lueis­ta on eri­tyi­sen tär­kei­tä eli ei aina­kaan käy. Tämä tuot­taa koko­lail­la ongel­mal­li­sen ase­tel­man, kun joka iki­sel­lä muul­la int­res­si­ryh­mäl­lä urba­nis­teis­ta raken­nus­suo­je­li­joi­hin, teol­li­suusa­lue­lob­ba­reis­ta mota­rin­suo­je­li­joi­hin, ja niin edel­leen on ihan suht sel­keä ja ymmär­ret­tä­vä kart­ta sii­tä mikä on tär­ke­ää ja mikä ei.

    2. On vai­kea kuvi­tel­la tilan­net­ta, jos­sa ilmas­to­ky­sy­myk­set oli­si­vat vas­tak­kain luon­non­suo­je­lun kanssa.”

      Kyl­lä sel­lai­sia tilan­tei­ta on. Esi­mer­kik­si kiviai­nek­sen otto. Suo­mi on rou­dan ja pit­kien etäi­syyk­sien maa. Sik­si vaik­ka­pa ympä­ris­töys­tä­väl­li­sen rai­de­lii­ken­teen raken­ta­mi­nen vaa­tii hui­mia mää­riä kiviai­nes­ta eli luon­non­suo­je­lus­ta tin­ki­mis­tä. Tämä on mie­les­tä­ni vali­di esimerkki. 

      Edel­leen, ympä­ris­tön­suo­je­lun (har­ju­ki­viai­nek­sen sääs­tä­mi­nen) nimis­sä kiviai­nek­sen otto on vie­ty esi­mer­kik­si pää­kau­pun­ki­seu­dul­la jo lähes 100 km pää­hän käyt­tö­koh­teis­ta. Täs­tä joh­tu­van lii­ken­teen aiheut­ta­mat ympä­ris­tö­vai­ku­tuk­set ovat huomattavat.

    3. Han­na-Lee­na Yli­nen:

      Hel­sin­gin yleis­kaa­van käsit­te­ly vie­raan­nut­ti minut vih­reis­tä. Tar­vi­taan mel­ko pal­jon teko­ja, ennen kuin puo­lue voi uudes­taan alkaa tun­tua mah­dol­li­sel­ta äänestettävältä.

      Mikä puo­lue voi­si siis olla vih­rei­tä parem­pi äänes­tet­tä­vä ihmi­sel­le, joka kan­nat­taa sekä luon­non­suo­je­lua että ilmas­to­ky­sy­mys­ten ratkaisua?

      Poli­tii­kas­sa ja elä­mäs­sä ei voi mitään sil­le, että jos­kus hyvät tavoit­teet ovat ris­ti­rii­das­sa kes­ke­nään. Yhteis­kun­na­li­ses­sa moni­muo­toi­suu­des­sa ei yleen­sä ole ole­mas­sa täy­del­lis­tä rat­kai­sua. Paras on hyvän pahin vihol­li­nen, kuten sanotaan.

  17. Las­ku­tai­toa soi­sin siu­naan­tu­van lisää vihreille.
    Toi­si teil­le uskot­ta­vuut­ta kun pää­tök­sen­ne oli­si­vat perus­tet­la­vis­sa bud­je­teil­la. Tei­dän var­jo­bud­je­teis­sa­kin on muu­mi­ra­haa seas­sa niin että las­ku­tai­tois­ta hymyilyttää.

  18. Todel­la haus­ka aja­tus poliit­ti­sen toi­min­nan tuot­ta­vuu­des­ta: pie­ni­kin poruk­ka saa pal­jon aikaan, kun sil­lä on aate ja motii­vi. Vas­taa­van­lais­ta tai­si tapah­tua 1880-luvul­la, kun aate­vel­jet perus­ti­vat Päivälehteä.

    Miten yllä­pi­tää poliit­tis­ta tuot­ta­vuut­ta? Dema­rit juut­tui­vat ay-dokt­rii­nei­hin ja kokoo­mus huk­ka­si mark­ki­na­ta­lou­den bis­ne­sys­tä­väl­li­syy­teen. Kum­pi­kin tapa yllä­pi­tää ainoas­taan pyr­ky­ryyt­tä. Kepu­lai­set aja­vat moti­voi­tu­nees­ti vain oman maa­emon asi­aa, esi­mer­kik­si maatalousministereinä.

    Puo­lue­ra­ken­tee­seen tar­vi­taan aktii­vi­nen aat­tel­li­nen orga­ni­saat­to­ri tai orgaa­ni, joka yllä­pi­tää jäsen­ten­vä­lis­tä aitoa kes­kus­te­lua välit­tö­män päi­vän­po­li­tii­kan ulko­puo­lel­la vaik­ka pai­kal­lis­ten luku­pii­rien tavoin. Menes­tyk­se­käs sanan­ju­lis­tus on poli­tii­kas­sa oudon har­vi­nais­ta ilmei­ses­ti sik­si, ettei yhtei­nen käsit­teen­muo­dos­tus ole riit­tä­vän kehittynyttä.

  19. Itse en tosis­sa­ni usko­nut Vih­rei­siin 1980-luvul­la. Koto­na kävin 1990-luvul­la tiuk­kaa väit­te­lyä kol­man­nen ydin­voi­ma­lan tar­peel­li­suu­des­ta. Van­hem­pa­ni oli­vat aika tuoh­tu­nei­ta kun se äänes­tet­tiin edus­kun­nas­sa kumoon. Sen jäl­keen äänes­tin piruut­ta­ni Vih­rei­tä. Monet minun ikäi­se­ni , jot­ka olem­me sitä ikä­luok­kaa että olim­me lii­an nuo­ria tais­to­lai­sik­si mut­ta emme tar­peek­si skarp­pe­ja kasi­no­pe­lu­reik­si, löy­sim­me Vih­reät. Nime­no­maan kun­nal­lis­po­li­tii­kas­sa pk-seu­dul­la Vih­reät ovat jo hyvin edus­tet­tu­ja. Val­ta­kun­nan­po­li­tii­kas­sa kat­to lii­an kor­keal­la ja sei­nät lii­an leveäl­lä että pää­si­si val­tion­hoi­ta­ja­puo­lu­eek­si ‚mut­ta nii­tä voi äänes­tää tilan­teis­sa jois­sa kok­ka­rit + RKP on jos­sain asias­sa lii­an kireitä.

  20. Ana­lyy­se­ja on ollut nau­tin­to lukea, ja toi­voi­sin, että jak­sai­sit jat­kaa mui­den puo­luei­den ana­lyy­seil­la. Jos jak­sat, niin myös edus­kun­nan ulko­puo­lis­ten puo­luei­den analyyseilla.

    Muu­ta­mas­sa kom­men­tis­sa jo tul­lut esil­le tee­ma, jota vih­rei­den ana­lyy­sis­sa oli­sin toi­vo­nut sinun käsit­te­le­vän enem­män­kin. Tus­kai­lu bes­serwis­ser-popu­lis­min ja mark­ki­na­li­be­ra­lis­min välil­lä. Samal­la kun Vil­le Nii­nis­tön kal­tai­set polii­ti­kot vetoa­vat joi­hin­kin, ovat ne pitä­neet minut kokoo­muk­sen äänes­tä­jä­nä. Hel­sin­gis­sä tus­kai­len kum­paa pai­not­taa enem­män, ris­kiä saa­da vih­reil­tä vasem­mis­to­lais­ta rahan­ja­ko­po­li­tiik­kaa vai kokoo­muk­sel­ta auto­kes­keis­tä kau­pun­ki­suun­nit­te­lua. Tois­tai­sek­si vasem­mis­to­lai­sen rahan­ja­ko­po­li­tii­kan pel­ko on voit­ta­nut. Eilen var­mis­tui, ettei­vät vih­reät saa ään­tä­ni seu­raa­vis­sa­kaan vaa­leis­sa täy­sin äly­va­paan Van­taan Ener­gia ‑pää­tök­sen seu­rauk­se­na. Bes­serwis­se­röin­tiä ja tois­ten ton­til­le loik­ki­mis­sa häpeäl­li­sim­mäs­sä muodossaan.

  21. Poi­kien huo­nom­man, osin syr­jin­näs­tä joh­tu­van kou­lu­me­nes­tyk­sen takia talous tök­kii muis­ta kou­lu­tus­kui­lus­ta seu­raa­via ongel­mis­ta puhumatta.”

    Tai mitä­pä jos pojat ovat vain lais­ko­ja? Tytöt eivät enää suos­tu kes­kin­ker­tai­suuk­sien pas­saa­jik­si ja syn­ny­tys­ko­neik­si? Sekös masen­taa tie­to­ko­neel­la aamus­ta iltaan pelaa­vaa pojan ras­suk­kaa. Enää ei vii­na ja nyrk­ki riitä.

    1. LK: Tai mitä­pä jos pojat ovat vain laiskoja

      Jos täl­lais­ta seli­tys­tä tar­jo­aa, niin sil­ti­kin jää vas­taa­mat­ta kysy­myk­seen, mik­si pojat ovat laiskoja.

      Tah­don ole­mas­sa oloa ei tie­de kai ole pys­ty­nyt osoit­ta­maan, vaik­ka meil­lä tah­don koke­mus onkin. Täy­tyi­si siis kek­siä jokin muu seli­tys kuin yksi­lön valin­toi­hin vetoaminen. 

      Ilmiöi­den selit­tä­mi­nen yksi­lön valin­noil­la on vetoa­mis­ta uskon­nol­li­seen irra­tio­naa­li­seen maa­il­man­ku­vaan. Aivan kuin meil­lä oli­si mah­dol­li­suus vai­kut­taa käy­tök­seem­me, vaik­ka tus­kin on. Tie­de on vain niin alkeel­li­sel­la tasol­la, ettei se pys­ty nimeä­mään kuin pik­ku­rui­sen osan muut­tu­jis­ta, jot­ka käy­tös­täm­me selit­tä­vät ja määräävät.

      Ja jos tah­toon perus­tu­vaa seli­tys­tä tar­jot­tai­siin nai­sil­le, niin ei meni­si läpi. Vih­reäs­sä maa­il­mas­sa nai­set ovat vai­ku­tet­tu­ja ja estet­ty­jä, mut­ta mie­het ovat huo­non osan­sa valin­nei­ta. Se on yksi osa vih­rei­den poli­tii­kan perussanomaa. 

      Vih­rei­den kes­ki­ver­to­ää­nes­tä­jää ei kiin­nos­ta, mil­tä mie­hes­tä tun­tuu tai mitä mie­hil­le laa­jem­mas­sa kuvas­sa tapah­tuu. Mie­het kel­paa­vat vih­reil­le käyt­tö­voi­mak­si, mut­ta jos mie­hen koke­mus poik­ke­aa vih­rei­den perus­o­le­tuk­sis­ta, hänet pyri­tään vain kuo­hit­se­maan. Mie­hen koke­muk­sel­le ei ole vih­reis­sä tilaa.

      Minä voi­sin ehkä äänes­tää vih­rei­tä, mut­ta mie­he­nä koen, etten ole ter­ve­tul­lut. Jos ker­ron vil­pit­tö­mäs­ti, mitä tun­nen ja ajat­te­len, en kel­paa. Kel­paa­vuut­ta­ni ei myös­kään lisää se, että tah­toi­sin vih­reis­tä oikeas­ti vih­rei­tä, siis puo­lu­een, joka vas­tus­taa talous­kas­vua ja kulut­ta­mis­ta eikä ase­ta mate­ri­aa­lis­ta hyvin­voin­tia ihmi­se­lä­män päämääräksi.

      Niin kau­an kuin hyvin­voin­ti kas­vaa, myös luon­non tuhou­tu­mi­nen ete­nee. Fan­t­asiat aineet­to­mas­ta kas­vus­ta ovat hai­hat­te­lua. Tar­vi­taan enem­män köy­hyyt­tä, enem­män pai­kal­li­suut­ta, vähem­män ihmi­siä ja pal­jon kiel­to­ja ja anka­ria sank­tioi­ta, jot­ka estä­vät ihmis­ten ja tava­roi­den liikkeen. 

      Kau­pun­ki­lais­vih­reil­le täl­lai­nen ehdo­tus on täy­sin käsit­tä­mä­tön. He tah­to­vat sekä syö­dä että sääs­tää kakun. Hei­dän poli­tiik­kan­sa ei perus­tu tosi­asioi­hin vaan toi­vei­siin. Sik­si kau­pun­ki­lais­vih­reät ovat maa­pal­lon tuho­sa­no­man kiih­keim­piä levit­tä­jiä. He luo­vat har­haa, jos­sa ihmi­sil­le luva­taan hyve­pu­huen poliit­ti­ses­ti sel­lais­ta, joka tuho­aa ihmis­ten eli­nym­pä­ris­tön ja riis­tää ennen kaik­kea tule­vil­ta sukupolvilta.

      1. Junt­ti­pul­la Savos­ta: Jos täl­lais­ta seli­tys­tä tar­jo­aa, niin sil­ti­kin jää vas­taa­mat­ta kysy­myk­seen, mik­si pojat ovat laiskoja.

        Tah­don ole­mas­sa oloa ei tie­de kai ole pys­ty­nyt osoit­ta­maan, vaik­ka meil­lä tah­don koke­mus onkin. Täy­tyi­si siis kek­siä jokin muu seli­tys kuin yksi­lön valin­toi­hin vetoaminen. 

        Ilmiöi­den selit­tä­mi­nen yksi­lön valin­noil­la on vetoa­mis­ta uskon­nol­li­seen irra­tio­naa­li­seen maa­il­man­ku­vaan. Aivan kuin meil­lä oli­si mah­dol­li­suus vai­kut­taa käy­tök­seem­me, vaik­ka tus­kin on. Tie­de on vain niin alkeel­li­sel­la tasol­la, ettei se pys­ty nimeä­mään kuin pik­ku­rui­sen osan muut­tu­jis­ta, jot­ka käy­tös­täm­me selit­tä­vät ja määräävät.

        Ja jos tah­toon perus­tu­vaa seli­tys­tä tar­jot­tai­siin nai­sil­le, niin ei meni­si läpi. Vih­reäs­sä maa­il­mas­sa nai­set ovat vai­ku­tet­tu­ja ja estet­ty­jä, mut­ta mie­het ovat huo­non osan­sa valin­nei­ta. Se on yksi osa vih­rei­den poli­tii­kan perussanomaa. 

        Vih­rei­den kes­ki­ver­to­ää­nes­tä­jää ei kiin­nos­ta, mil­tä mie­hes­tä tun­tuu tai mitä mie­hil­le laa­jem­mas­sa kuvas­sa tapah­tuu. Mie­het kel­paa­vat vih­reil­le käyt­tö­voi­mak­si, mut­ta jos mie­hen koke­mus poik­ke­aa vih­rei­den perus­o­le­tuk­sis­ta, hänet pyri­tään vain kuo­hit­se­maan. Mie­hen koke­muk­sel­le ei ole vih­reis­sä tilaa.

        Minä voi­sin ehkä äänes­tää vih­rei­tä, mut­ta mie­he­nä koen, etten ole ter­ve­tul­lut. Jos ker­ron vil­pit­tö­mäs­ti, mitä tun­nen ja ajat­te­len, en kel­paa. Kel­paa­vuut­ta­ni ei myös­kään lisää se, että tah­toi­sin vih­reis­tä oikeas­ti vih­rei­tä, siis puo­lu­een, joka vas­tus­taa talous­kas­vua ja kulut­ta­mis­ta eikä ase­ta mate­ri­aa­lis­ta hyvin­voin­tia ihmi­se­lä­män päämääräksi.

        Niin kau­an kuin hyvin­voin­ti kas­vaa, myös luon­non tuhou­tu­mi­nen ete­nee. Fan­t­asiat aineet­to­mas­ta kas­vus­ta ovat hai­hat­te­lua. Tar­vi­taan enem­män köy­hyyt­tä, enem­män pai­kal­li­suut­ta, vähem­män ihmi­siä ja pal­jon kiel­to­ja ja anka­ria sank­tioi­ta, jot­ka estä­vät ihmis­ten ja tava­roi­den liikkeen. 

        Kau­pun­ki­lais­vih­reil­le täl­lai­nen ehdo­tus on täy­sin käsit­tä­mä­tön. He tah­to­vat sekä syö­dä että sääs­tää kakun. Hei­dän poli­tiik­kan­sa ei perus­tu tosi­asioi­hin vaan toi­vei­siin. Sik­si kau­pun­ki­lais­vih­reät ovat maa­pal­lon tuho­sa­no­man kiih­keim­piä levit­tä­jiä. He luo­vat har­haa, jos­sa ihmi­sil­le luva­taan hyve­pu­huen poliit­ti­ses­ti sel­lais­ta, joka tuho­aa ihmis­ten eli­nym­pä­ris­tön ja riis­tää ennen kaik­kea tule­vil­ta sukupolvilta.

        Voi elä­mä. Ole mies älä­kä valita.

      2. LK: Voi elä­mä. Ole mies älä­kä valita. 

        Saat­tai­si aut­taa var­sin mon­taa poi­kaa, jos he valit­tai­si­vat enem­män. Mitä enem­män valit­ta­mis­ta on opit­tu hyväk­sy­mään, sitä enem­män itse­mur­hien mää­rä on vähen­ty­nyt ja sitä enem­män ihmi­set ovat oppi­neet hake­maan apua.

        Ikä­vä vain, että vih­reät nai­set ja laa­jem­min kat­soen femi­nis­tit yrit­tä­vät kiih­keäs­ti estää mies­ten tun­neil­mai­sun. Samaa toki teke­vät jot­kut mie­het, joi­den mie­les­tä elä­män tar­koi­tus on kil­pai­lu, sel­viä­mi­nen ja tulok­sen tekeminen.

        Pas­si­voi­tu­mi­nen omaan kur­juu­teen­sa ei auta ketään, eikä köy­des­tä rat­kai­sun­sa löy­tä­nyt arvon tun­teen­sa menet­tä­nyt epä­on­nis­tu­nut yrit­tä­jä ole uljas näky.

        Vaik­ka kuin­ka uhoai­sit ja vaa­ti­sit ihmi­sil­tä pär­jää­mis­tä kil­pai­lus­sa, niin kil­pai­lun luon­ne on kui­ten­kin sel­lai­nen, että sii­nä on voit­ta­jia ja häviä­jiä. Sik­si kil­pai­lus­ta, joka tuho­aa myös maa­pal­lon, täy­tyy pääs­tä eroon.

    2. LK:
      Tai mitä­pä jos pojat ovat vain lais­ko­ja? Tytöt eivät enää suos­tu kes­kin­ker­tai­suuk­sien pas­saa­jik­si ja syn­ny­tys­ko­neik­si? Sekös masen­taa tie­to­ko­neel­la aamus­ta iltaan pelaa­vaa pojan ras­suk­kaa. Enää ei vii­na ja nyrk­ki riitä. 

      Jaa. No min­kä­lais­ta on hyvä Vih­reä poli­tiik­ka lais­ko­jen ras­su­koi­den osal­ta? Ei var­maan näi­tä kai­va­ta kun­non ihmi­siä häi­rit­se­mään, var­mas­ti on monia vää­riä mie­li­pi­tei­tä­kin näil­lä. Eli lai­te­taan­ko van­ki­laan vai kivi­lou­hok­sel­le? Aina­kin var­maan asun­to­jo­no­jen peräl­le tai muu­ten kuriin ja järjestykseen? 

      Ja jos on näin, niin var­maan työttömät/köyhät/kouluttamattomat/maahanmuuttajat ovat itse asias­sa vis­siin vain lais­ko­ja hekin? Net­to­ve­ron­mak­sa­jat eivät suos­tu enää edes kes­kin­ker­tai­suuk­sien saa­ti sit­ten poh­ja­sa­kan pas­saa­jik­si. Sekös masen­taa aamus­ta iltaan lor­vi­vaa rassukkaa. 

      Vai miten tämä nyt meni? 

      Sil­loin kun teks­ti on kuin per­sun kynäs­tä, kan­nat­taa kat­soa pei­liin pidem­pään. Naa­ma voi olla vino vaik­ka olo tun­tui­si kuin­ka lahjakkaalta.

      Jos ja kun Kokoo­mus­ta kiin­nos­taa vain menes­ty­jät, Kes­kus­taa vain alue­po­li­tiik­ka, Dema­rei­ta vain elä­ke­läi­set, Vasem­mis­to­lii­ton lääk­keet pahen­ta­vat oirei­ta ja Per­su­jen resep­ti ei ole lää­ke vaan har­hau­tus, niin jäl­jel­le jää että Vih­rei­den pitäi­si nuor­ten huo­no-osais­ten mies­ten asioi­ta hoi­taa. Ja mikä erin­omai­sin­ta, kei­no­ja­kin oli­si ihan luon­nos­taan. On Osmon luet­te­le­mat vah­vuu­det, ja mui­den iso­jen puo­luei­den kor­po­ra­tii­vi­set pai­no­las­tit puuttuvat.

      Mut­ta ei kiin­nos­ta. Kym­me­nes­osa ihmi­sis­tä, mut­ta ei kiin­nos­ta. Vää­rät ihmiset.

      1. Mil­tei ajat­te­lin tänään: Jaa. No min­kä­lais­ta on hyvä Vih­reä poli­tiik­ka lais­ko­jen ras­su­koi­den osal­ta? Ei var­maan näi­tä kai­va­ta kun­non ihmi­siä häi­rit­se­mään, var­mas­ti on monia vää­riä mie­li­pi­tei­tä­kin näil­lä. Eli lai­te­taan­ko van­ki­laan vai kivi­lou­hok­sel­le? Aina­kin var­maan asun­to­jo­no­jen peräl­le tai muu­ten kuriin ja järjestykseen? 

        Ja jos on näin, niin var­maan työttömät/köyhät/kouluttamattomat/maahanmuuttajat ovat itse asias­sa vis­siin vain lais­ko­ja hekin? Net­to­ve­ron­mak­sa­jat eivät suos­tu enää edes kes­kin­ker­tai­suuk­sien saa­ti sit­ten poh­ja­sa­kan pas­saa­jik­si. Sekös masen­taa aamus­ta iltaan lor­vi­vaa rassukkaa. 

        Vai miten tämä nyt meni? 

        Sil­loin kun teks­ti on kuin per­sun kynäs­tä, kan­nat­taa kat­soa pei­liin pidem­pään. Naa­ma voi olla vino vaik­ka olo tun­tui­si kuin­ka lahjakkaalta.

        Jos ja kun Kokoo­mus­ta kiin­nos­taa vain menes­ty­jät, Kes­kus­taa vain alue­po­li­tiik­ka, Dema­rei­ta vain elä­ke­läi­set, Vasem­mis­to­lii­ton lääk­keet pahen­ta­vat oirei­ta ja Per­su­jen resep­ti ei ole lää­ke vaan har­hau­tus, niin jäl­jel­le jää että Vih­rei­den pitäi­si nuor­ten huo­no-osais­ten mies­ten asioi­ta hoi­taa. Ja mikä erin­omai­sin­ta, kei­no­ja­kin oli­si ihan luon­nos­taan. On Osmon luet­te­le­mat vah­vuu­det, ja mui­den iso­jen puo­luei­den kor­po­ra­tii­vi­set pai­no­las­tit puuttuvat.

        Mut­ta ei kiin­nos­ta. Kym­me­nes­osa ihmi­sis­tä, mut­ta ei kiin­nos­ta. Vää­rät ihmiset.

        Mitä jos se ras­suk­ka ottai­si ihan itse vas­tuun elä­mäs­tään ja opis­ke­li­si itsel­leen amma­tin ja teki­si työnsä?

        Mut­ta kun ei pys­ty. Ei kyke­ne. Ei kiin­nos­ta. Ei jaksa.

        Mik­si ihmees­sä jon­kin poliit­ti­sen puo­lu­een pitäi­si alkaa hyy­sää­mään jotain vässyköitä?

      2. LK: Mitä jos se ras­suk­ka ottai­si ihan itse vas­tuun elämästään 

        Ehdot­to­mas­ti pitäi­si + yhteis­kun­nan tuli­si pot­kia sen ver­ran per­seel­le, että omien kal­ja­ta­ho­jen tie­naa­mi­nen alkai­si kiin­nos­ta­maan, tai siis ei pitäi­si mah­dol­lis­taa tätä. 

        Mut­ta nyt kun puhe on vih­reis­tä, niin heil­le mies­ten väs­sy­köi­nyi on oma vika mut­ta nais­ten ura­va­lin­nat yhteis­kun­nan syytä. 

        Joko pojat ovat lais­kem­pia ja nai­sia ei kiin­nos­ta taha ja kova työn­te­ko tai sit­ten kum­pi­kin ongel­ma on rakenteellinen.

      3. Sylt­ty: Ehdot­to­mas­ti pitäi­si + yhteis­kun­nan tuli­si pot­kia sen ver­ran per­seel­le, että omien kal­ja­ta­ho­jen tie­naa­mi­nen alkai­si kiin­nos­ta­maan, tai siis ei pitäi­si mah­dol­lis­taa tätä. 

        Mut­ta nyt kun puhe on vih­reis­tä, niin heil­le mies­ten väs­sy­köi­nyi on oma vika mut­ta nais­ten ura­va­lin­nat yhteis­kun­nan syytä. 

        Joko pojat ovat lais­kem­pia ja nai­sia ei kiin­nos­ta taha ja kova työn­te­ko tai sit­ten kum­pi­kin ongel­ma on rakenteellinen.

        Jos et ole vie­lä havain­nut, niin syn­ty­vyys las­kee kuin leh­män hän­tä ja seon seu­raus­ta sii­tä, että nai­sia kiin­nos­taa nime­no­maan raha ja kova työn­te­ko syn­ny­tys­ko­nee­na ole­mi­sen ja pas­saa­mi­sen sijaan.

      4. LK: Jos et ole vie­lä havain­nut, niin syn­ty­vyys las­kee kuin leh­män hän­tä ja seon seu­raus­ta sii­tä, että nai­sia kiin­nos­taa nime­no­maan raha ja kova työn­te­ko syn­ny­tys­ko­nee­na ole­mi­sen ja pas­saa­mi­sen sijaan.

        Olen aitio­pai­kal­la seu­raa­mas­sa nais­ten koh­ta­loa yllä­mai­ni­tun seu­rauk­se­na. Kun yhteis­kun­nan tar­joa­ma tur­va romah­taa ja eläk­keet ovat lopul­ta arvot­to­mia, aina sil­loin täl­löin koh­taa­mil­la­ni 7–19 lap­sen äideil­lä on tule­vai­suus jos­sain mää­rin tur­vat­tu, usein jopa hyvin. . Nii­tä on muu­ten yllät­tä­vän pal­jon, ja monet heis­tä näyt­tä­vät var­sin tyytyväisiltä.

      5. LK: Mitä jos se ras­suk­ka ottai­si ihan itse vas­tuun elä­mäs­tään ja opis­ke­li­si itsel­leen amma­tin ja teki­si työnsä?

        Mut­ta kun ei pys­ty. Ei kyke­ne. Ei kiin­nos­ta. Ei jaksa.

        Mik­si ihmees­sä jon­kin poliit­ti­sen puo­lu­een pitäi­si alkaa hyy­sää­mään jotain vässyköitä?

        Ei ongel­ma hyy­sää­mis­tä tarvitse. 

        Omas­ta sub­jek­tii­vi­ses­ta näkö­kul­mas­ta sanoi­sin että riit­täi­si että palau­tet­tai­siin perus­kou­lu- ja 2‑asteen kou­lu­tus sil­le tasol­le mitä se oli vie­lä 80–90-luvuille jol­loin kou­lus­sa ei kes­ki­tyt­ty viih­ty­mi­seen ja osal­lis­ta­mi­seen ja kaik­keen tren­di­sö­pöön puu­has­te­luun vaan jol­loin perin­tei­sen kou­lu­kun­nan opet­ta­jat vie­lä vaa­ti­vat ja takoi­vat pahim­pien­kin lais­ki­mus­ten kaa­liin sen­ver­ran oppi­mää­rää että about jokai­nen pää­si vie­lä ylit­se mur­ro­siän pahim­mas­ta sudenkuopasta.

        Lais­kuus sinän­sä on erin­omai­sen arvos­tet­ta­va luon­teen­piir­re jos se saa­daan kana­voi­tua vel­tos­ta lais­kuu­des­ta luo­vaan lais­kuu­teen joka yksi mer­kit­tä­vim­mis­tä kehi­tys­tä eteen­päin vie­vis­tä voi­mis­ta kuten Bill Gates esi­mer­kik­si asian hyvin on tiivistänyt:

        I choo­se a lazy per­son to do a hard job. Because a lazy per­son will find an easy way to do it.”

    3. LK:

      Tai mitä­pä jos pojat ovat vain lais­ko­ja? Tytöt eivät enää suos­tu kes­kin­ker­tai­suuk­sien pas­saa­jik­si ja syn­ny­tys­ko­neik­si? Sekös masen­taa tie­to­ko­neel­la aamus­ta iltaan pelaa­vaa pojan ras­suk­kaa. Enää ei vii­na ja nyrk­ki riitä.

      Täl­lais­ten näkö­kul­mien takia vie­ras­tan femi­nis­miä (vaik­ka kan­na­tan­kin tasa-arvoa). Nais­ten ja tyt­tö­jen menes­tys­tä estä­vät lasi­ka­tot ja muut yhteis­kun­nal­li­set raken­teet, mut­ta mies­ten ja poi­kien koh­dal­la kyse on siis suku­puo­leen liit­ty­vis­tä syistä?

  22. Jär­ki­vih­reyt­tä pitäi­si olla enem­män, nyt vain ei pys­ty vih­rei­tä äänes­tä­mään kun ääni menee osin naii­vil­le puna­vih­reäl­le poli­tii­kal­le ja täy­sin karikkoon..

  23. Osmo: “Fun­da­men­ta­lis­mi on aina pahas­ta… Aat­teel­li­suus on hyvä, mut­ta kaik­ki­nai­nen fun­da­men­ta­lis­mi on aina pahasta.”

    Osmo, täl­lais­ta fun­da­men­ta­lis­mia on havait­ta­vis­sa myös sinus­sa itses­sä­si jois­sain asiois­sa, esi­mer­kik­si usein kom­men­teis­sa­si aihees­ta rai­de- vs. bus­si­lii­ken­ne. Rai­de­lii­ken­teel­lä on omat etun­sa ja jois­sain tilan­teis­sa se on yli­voi­mai­nen, mut­ta kom­ment­ti­si bus­seis­ta ja nii­den “epä­mu­ka­vuu­des­ta” ovat usein tosi asenteellisia.

  24. Vih­rei­den suu­rin tule­vai­suu­de­nuh­ka on sen lei­mau­tu­mi­nen vasem­mis­to­lai­sek­si. Vih­reät on ollut täl­lä vaa­li­kau­del­la lähi­main kai­kis­sa asiois­sa vasem­mis­to­lai­nen rahan­ja­ko- ja veron­ko­ro­tus­puo­lue. Vih­rei­den erot­tu­mi­nen vasem­mis­tos­ta ei ole onnis­tu­nut. Vih­reis­tä on tul­lut ”nuo­ria sosia­li­de­mo­kraat­te­ja”, jon­ka poli­tiik­kaa lei­maa aka­tee­mi­nen teoreettisuus. 

    Ode kir­joit­taa vih­rei­den fun­da­men­ta­lis­mis­ta eikä se kos­ke vain ydin­voi­maa. Esi­mer­kik­si vesi­voi­man lisä­ra­ken­ta­mi­nen voi­si olla Suo­mel­le tär­keä. Se ei onnis­tu, kos­ka kos­kien pitää olla ”vapai­ta”. Fun­da­men­ta­lis­mis­sa ongel­ma on se, ettei se tun­nus­ta kehi­tys­tä täl­lä alalla.

    Kol­mas ongel­ma on val­heel­li­nen yli­mie­li­syys. Vih­reät anta­vat ymmär­tää, että vain he ymmär­tä­vät luon­non suo­je­lua ja ilmas­ton­muu­tok­sen hil­lit­se­mis­tä. ”Mehän tie­däm­me” tulee usein vas­taan vih­rei­den kans­sa asioidessa.

    Vih­reis­sä on yksi edus­ta­ja, joka ymmär­tää mark­ki­na­ta­lout­taa. Hän on Ante­ro Vartia.

    1. Jam­mu Salo­nie­mi:
      Vih­rei­den suu­rin tule­vai­suu­de­nuh­ka on sen lei­mau­tu­mi­nen vasem­mis­to­lai­sek­si. Vih­reät on ollut täl­lä vaa­li­kau­del­la lähi­main kai­kis­sa asiois­sa vasem­mis­to­lai­nen rahan­ja­ko- ja veron­ko­ro­tus­puo­lue. Vih­rei­den erot­tu­mi­nen vasem­mis­tos­ta ei ole onnis­tu­nut. Vih­reis­tä on tul­lut ”nuo­ria sosia­li­de­mo­kraat­te­ja”, jon­ka poli­tiik­kaa lei­maa aka­tee­mi­nen teoreettisuus. 

      Ongel­ma kos­kee osit­tain vain tätä vaa­li­kaut­ta. Kun maas­sa on umpi­kon­ser­va­tii­vi­nen hal­li­tus, vai­kut­taa oppo­si­tio­puo­lue hel­pos­ti vasem­mis­to­hen­ki­sel­tä (ellei se sit­ten ole niin sel­väs­ti oikeal­la, ettei epäi­lys­tä­kään pää­se syntymään).

      Vih­reis­sä minua on vie­hät­tä­nyt se Osmo Soi­nin­vaa­ran­kin esiin nos­ta­ma omi­nai­suus, että puo­lue ei yksioi­koi­ses­ti ase­tu mihin­kään perin­tei­sel­lä ja minun näkö­kul­mas­ta­ni vähän van­hen­tu­neel­la­kin oikeisto-vasemmisto-akselilla. 

      Toi­von, että tämä asiain­ti­la säi­lyi­si myös jat­kos­sa. Näin lie­nee­kin niin kau­an kun hauk­ku­ja tulee sekää oikeal­ta ja vasemmalta.

      1. Sel­lais­ta uhkaa ei ole, että vih­rei­tä pidet­täi­siin lii­an vasem­mis­to­lai­se­na. Vih­rei­tä on pidet­ty jo vuo­sia kokoo­muk­sen puu­tar­ha­tont­tuo­sas­to­na, ja osit­tain se pitää yhä paik­kan­sa. Soi­nin sinis­ten koh­dal­la puhu­taan ihan samas­ta ilmiös­tä. Sekin tai­taa pitää paikkansa. 

        Sini­siä ja vih­rei­tä yhdis­tää kes­ki­luo­kan poliit­ti­nen kosis­ke­lu, mut­ta vii­me aikoi­na on näyt­tä­nyt sil­tä, että vau­rain kes­ki­luok­ka on siir­ty­nyt vih­rei­den kan­nat­ta­jis­ta kokoo­muk­sen kan­nat­ta­jiin ja loput poliit­ti­ses­ti liik­ku­vas­ta kes­ki­luo­kas­ta dema­rei­den ja vasem­mis­to­lii­ton kan­nat­ta­jiin. Vih­rei­den kan­na­tus on ollut las­kusuun­tai­nen jo pitkään.

        Soi­nin sini­siin ja Aal­lon vih­rei­tä päin kal­lel­laan ole­va kes­ki­luok­kai­nen mah­dol­li­nen kan­nat­ta­ja on nopea kään­teis­sään. Sil­ti, kes­ki­luok­kai­sia äänes­tä­jä-kan­nat­ta­jia ei rii­tä näin pie­nes­sä maas­sa jokai­sel­le puo­lu­eel­le, täl­lä het­kel­lä puo­luei­ta tai­taa olla jo 15.

        Suo­mi on pie­ni maa. Kah­ta (tai kol­mea) kokoo­mus­puo­luet­ta tai por­va­ri­puo­luet­ta ei tar­vi­ta. Ylei­nen poliit­ti­nen tilan­ne on nyt se, että istu­van hal­li­tuk­sen kan­na­tus on hyvin pie­ni gal­lup­pien mukaan. Edus­kun­ta­vaa­leis­sa voi tapah­tua mitä hyvän­sä, äänes­tä­jät ovat nopeas­ti liik­ku­via (kos­kee eri­tyi­ses­ti vih­rei­den kan­nat­ta­jia) ja arvaamattomia.

  25. 20180216-Vih­reät
    Kii­tos Osmo Soi­nin­vaa­ral­le tie­to­rik­kaas­ta vih­rei­den sisä­ku­vas­ta. Kuten hän sanoo kovin eri­lai­sel­ta näyt­tää sisäl­tä kuin ulkoa kat­sot­tu­na, pal­jon moni­puo­li­sem­mal­ta ja ris­ti­rii­tai­sem­mal­ta. Minul­la on yksioi­koi­nen ulko­puo­li­sen kuva.
    Minun käsi­tyk­se­ni mukaan Vih­reät on ainoa demo­kra­tian kan­nal­ta vaa­ral­li­nen puo­lue, jon­ka ideo­lo­gi­aa vain sei­ti­no­hut, mut­ta läpi­nä­ky­mä­tön sei­nä erot­taa fasis­mis­ta. Ohuen vih­reän kuo­ren alla on pelk­kää punais­ta. Arbuusi on mai­nio Vih­rei­den sym­boo­li. Kaik­ki asia­si parem­min tie­tä­vät kuin sinä itse. Jos val­taan pää­si­si­vät, et omal­la ton­til­la­si ilman kes­kus­joh­don kir­jal­lis­ta lupaa pie­rai­si­si. Ainoa todel­li­nen vih­reä puo­lue on Kes­kus­ta. Sen jäse­nis­töl­lä lei­pä on kiin­ni vih­rey­des­tä. Ja sitä kaut­ta mei­dän kaik­kien. Itse en voi kuvi­tel­la mis­sään tapauk­ses­sa äänes­tä­vä­ni Vih­rei­tä. Kes­kus­tan tun­nen kodik­se­ni, vaik­ka 60 vuot­ta olen kau­pun­gis­sa asu­nut. Piraat­te­ja äänes­täi­sin, jos nimen­sä asial­li­sek­si vaihtaisivat.
    Kui­ten­kin pidän Vih­rei­den ole­mas­sao­loa tär­keä­nä. Vih­reät toi­mi­vat vara­vent­tii­li­nä, jon­ka kaut­ta yhteis­kun­nan fasis­ti­set pai­neet pur­kau­tu­vat joten­kin hal­li­tus­ti — niin kau­an kuin kan­na­tus pysyt­te­lee kym­me­nen pro­sen­tin tuntumassa.

      1. Sylt­ty:
        Nyt meni vih­reät ja PS sekaisin.

        Niin­pä. Mones­ta voi vih­rei­tä moit­tia, ja aihees­ta, mut­ta että vie­lä fasis­te­ja­kin? Näin ihmeel­li­nen väi­te vaa­ti­si Asko Kor­pe­lal­ta perusteluja.

  26. Vie­lä niis­tä “rotis­kois­ta”. Oli­si­ko kui­ten­kin ollut parem­pi raken­taa nii­tä, kuin tuot­taa tar­vit­tu ener­gia fos­sii­li­sil­la? Kuin­ka mon­ta voi­ma­laon­net­to­muut­ta oli­sim­me voi­neet sie­tää ja kui­ten­kin jää­dä luon­non ja ihmis­ten ter­vey­den kan­nal­ta run­saas­ti plus­sal­le? Vas­taa­via kysy­myk­siä vih­reän uskon osal­ta voi­daan var­maan aika­naan esit­tää vaik­ka­pa GMO:n osalta.
    Jos tek­no­lo­gian ja tie­teen vih­reät edus­tai­si­vat koko puo­luet­ta, sitä voi­si vaik­ka alkaa kan­nat­taa. Mut­ta nuo puo­lu­een enem­mis­tön (?) muo­dos­ta­vat usko­vai­set fun­da­men­ta­lis­tit ja puut­tu­maan jää­vä totuus­ko­mis­sio van­hois­ta tie­teen ja tut­ki­mus­tie­don vas­tai­sis­ta kan­nois­ta tai­ta­vat vie­lä pit­kään hai­ta­ta liik­keen ima­goa, jota kolum­nis­ti kyl­lä mai­nios­ti paran­taa. Kii­tos näis­tä puo­lue­a­na­lyy­seis­tä, ovat olleet nau­tit­ta­vaa luettavaa!

  27. Minus­ta soi­nin­vaa­ra­lai­nen vih­reys on vasem­mis­to­lais­ta sii­nä mer­ki­tyk­ses­sä kuin Tans­kan ja Nor­jan Vasem­mis­to-nimi­set puo­lu­eet ovat tämän nimen 1800-luvul­la omak­su­neet: Kan­ke­aa sää­ty-yhteis­kun­taa vapauttamaan!
    Jyrk­kä ato­mi­voi­man vas­tus­tus on saa­nut masen­ta­van man­ne­kii­nin Ange­la Mer­ke­lis­tä. Ydin­voi­maa kor­va­taan hiilivoimalla.

  28. Vih­rei­den ongel­ma on se, että ei ymmär­re­tä kon­kre­ti­aa ja sil­loin puut­tuu pal­jon, ettei kaik­ki. — Hel­sin­gis­sä hii­len käyt­tö on yli 90 %, Tuk­hol­mas­sa 10 % eikä esim. muo­vin­ke­räys­tä ole saa­tu toteu­te­tuk­si.— Kun­ta­po­li­tiik­ka Vih­reil­lä on outoa, omia ideoi­ta suo­si­vaa eikä rahaa sit­ten rii­tä kun­ta­po­li­tii­kan ydin­teh­tä­viin, esim. van­hus­ten­huol­toon. Hel­sin­gin poli­tii­kan­te­koa seu­raa­va­na ihmet­te­len, miten kovat oppi­ra­hat jou­dum­me­kaan mak­sa­maan Vih­rei­den poli­tii­kan­teos­ta. — Län­si­met­ro on pelot­ta­va fias­ko, sitä Vih­reät ajoi­vat kuin käär­met­tä pys­syyn. Kun puo­lu­ee­seen tulee uut­ta koke­ma­ton­ta väkeä, ei mikään näy muut­tu­van.— Lisää kau­pun­kia Hel­sin­kiin, kau­pun­kia pitäi­si saa­da kor­vien väliin, mitä Vih­reis­sä ei tai­de­ta ymmär­tää. Kau­pun­ki ei ole pelk­kiä talo­ja. Teo­reet­ti­nen ymmär­tä­mi­nen ei rii­tä: teo­riat pys­ty­vät van­git­se­maan hyvin pie­nen osan todellisuudesta.

    1. Hele­nin ener­gia­tuo­tan­nos­ta hii­len osuus ei ole 90 %, vaan jotain vähän alle puo­let sääs­tä ja säh­kön hin­nas­ta riip­puen. Val­tio on veron­muu­tok­sin ohjan­nut voi­ma­la­oi­ta pai­ot­ta­maan kivi­hiil­tä (ja tur­vet­ta) maa­kaa­sun sijaan, jota minun on vähän vai­kea ymmär­tää. Maa­ka­sul­la tulee sil­ti kol­man­nes, ydin­voi­mal­la 10 %. Lisäk­si ener­gi­aa tuo­te­taan läm­pö­pum­puil­la, pel­le­teil­lä ja vesi­vo­mal­la. Läm­pö­pum­puis­sa ja pel­le­tin käy­tös­sä Hel­sin­ki on Suo­men suu­rin, yli­voi­mai­ses­ti. Ainoa mer­kit­tä­vä ener­gia­läh­de, jota me emme käy­tä on suo­hii­li eli tur­ve, joka on tar­jol­la ole­vis­ta ener­gia­läh­teis­tä ilmas­ton kan­nal­ta huo­noin ja suo­men ilmas­to­syn­neis­tä mustin.

  29. Ulko­puo­lel­ta tar­kas­tel­tu­na tulee väki­sin­kin mie­li­ku­va, että Suo­mes­sa ja maa­il­mal­la muut puo­lu­eet ovat anta­neet vih­reil­le ener­gia- ja ympä­ris­tö­po­li­tii­kan tem­mel­lys­ken­täk­seen — ehkä jot­tei­vat vih­reät sai­si vahin­koa aikaan muualla.

    Tämä on sää­li, kos­ka nime­no­maan enr­gia- ja ympä­ris­tö­po­li­tii­kas­sa vih­reät ovat saa­neet eni­ten tuhoa aikai­sek­si. Vih­rei­den fun­da­men­taa­li­nen ydin­voi­ma­kiel­to nos­taa CO2-pääs­tö­jä kan­sain­vä­li­ses­ti mer­kit­tä­väs­ti. Täl­le poli­tii­kal­le on help­po saa­da tukea fos­sii­li­puo­lel­ta — var­sin­kin kaa­su­teol­li­suus mark­ki­noi itse­ään “vähi­hii­li­sen tule­vai­suu­den mah­dol­lis­ta­ji­na”, taa­ten säh­kön saa­ta­vuu­den myös sil­loin, kun ei satu tuu­le­maan. Tyk­käät­te puhua tuu­li- ja aurin­ko­voi­mas­ta pääs­töt­tö­mi­nä tule­vai­suu­den rat­kai­sui­na — ymmär­tä­mät­tä eroa tehon ja ener­gian välil­lä, saa­ti sit­ten sitä, että tuo­tan­non ja kulu­tuk­sen pitää vas­ta­ta toi­si­aan joka het­ki. Kysyn­tä­jous­to kuu­lem­ma tasoit­taa kivas­ti ongel­man tuu­li­tuo­tan­non ajoi­tuk­ses­ta kysyn­nän suh­teen. Haluai­sin näh­dä tun­ti­ta­son simu­laa­tioin­ne vähä­hii­li­ses­tä säh­kön­tuo­tan­nos­ta ilman ydinvoimaa.

    Tar­vit­tai­siin puo­lue, joka suh­tau­tui­si ympä­ris­tö­asioi­hin objek­tii­vi­ses­ti — joka pitäi­si ilmas­ton­muu­tos­ta ja luon­non moni­muo­toi­suu­den vähe­ne­mis­tä suu­rem­pa­na ongel­ma­na kuin kek­sit­tyä sätei­ly­pel­koa. Poh­jois­mais­sa (Tans­ka pois­lu­kien) säh­kön tuo­tan­to on jo var­sin vähä­hii­lis­tä. Teol­li­suus- ja läm­mön­tuo­tan­non ja lii­ken­teen dekar­bo­noi­mi­nen vaa­tii kui­ten­kin suu­ria lisäyk­siä säh­kön­ku­lu­tuk­seen kor­va­tak­seen fos­si­lis­ten käyt­töä. Tämä tuli­si teh­dä vähä­hii­li­ses­ti ja edul­li­ses­ti (pohoi­ses­sa tuuli‑, vesi- ja ydin­voi­mal­la, ete­läm­pä­nä myös aurin­gol­la). Edul­li­ses­ti, jot­ta fos­sii­lis­ten kor­vaa­mi­nen em. käyt­tö­tar­koi­tuk­sis­sa oli­si myös talou­del­lis­ta. Esi­mer­kik­si Sak­san ovat vih­reät aja­neet tilan­tee­seen, jos­sa pääs­tö­jä ei voi­da säh­kön­käy­tös­sä vähen­tää, kos­ka ydin­voi­man alas­ajo on ilmas­ton­muu­tos­ta tär­keäm­pää. Säh­kön­käy­tön ulko­puo­lel­la fos­sii­lis­ten käyt­töä ei voi­da vähen­tää, kos­ka säh­kö on ener­giewen­de-unel­mien myö­tä aivan lii­an kal­lis­ta. Kaa­su, die­sel ja hii­li palaa vie­lä lii­an pit­käl­le tulevaisuuteen.

    Toi­vot­ta­vas­ti SMR-reak­to­rit tar­joa­vat teil­le hyvän kei­non perään­tyä ydin­voi­man fun­da­men­taa­li­ses­ta vas­tus­ta­mi­ses­ta. Teil­lä on kui­ten­kin pal­jon hyviä tavot­tei­ta ja annet­ta­vaa ympä­ris­tö­po­li­tii­kan ulkopuolella.

      1. Schrö­de­rin hal­li­tus (jos­sa myös vih­reät oli­vat) päät­ti­vät ydin­voi­man alas­ajos­ta, muu­ta­ma reak­to­ri sul­jet­tiin­kin 2000-luvul­la. Mer­kel yrit­ti teh­dä Ruot­sit lykä­ten alas­ajon mää­rä­ai­kaa (Ruot­sis­sa­han oli pit­kään voi­mas­sa pää­tös, että Ruot­si on ydin­voi­ma­ton 2010. Pää­tös puret­tiin viral­li­ses­ti vas­ta 2009) vuon­na 2010. Pää­tös syn­nyt­ti voi­mak­kaat pro­tes­tit, mut­ta vas­ta Fukus­hi­man onnet­to­muus sai Mer­ke­lin pani­koi­maan ja vetäy­ty­mään aiem­mas­ta pää­tök­ses­tään. Tämän seu­rauk­se­na Sak­san säh­kön­tuo­tan­non pääs­töt ovat pol­ke­neet pai­kal­laan koko 2010 luvun, vaik­ka ydin­voi­man kor­vaa­mi­seen muil­la vähä­pääs­töi­sil­lä on käy­tet­ty sato­ja mil­jar­de­ja. Ainoa meriit­ti pääs­tö­nä­kö­kul­mas­ta Sak­sal­le voi­daan antaa sii­tä, että se nopeut­ti aurin­ko­pa­nee­lei­den hin­nan putoa­mis­ta kil­pai­lu­ky­kyi­sel­le tasolle.

    1. Kant­sii­ko vih­rei­den ydin­voi­ma­kan­nas­ta vään­tää, kun ker­ran se kan­ta on Suo­mes­sa hävin­nyt. Eikä ollut kos­kaan edes lähel­lä voittaa.

      1. Juu­ri nyt kan­nat­taa. Täl­lä het­kel­lä Emma Kari yrit­tää ajaa Hel­sin­kiä ja Van­taa­ta ulos Fen­no­voi­mas­ta (täs­tä hank­kees­ta voi toki olla perus­tel­lus­ti mon­taa mieltä).

        Lisäk­si Hel­sin­ki on aja­mas­sa alas Hana­saa­ren voi­ma­lai­tos­ta, suun­ni­tel­ma­na kor­va­ta tämä “CO2-neut­raa­lil­la” bio­mas­san pol­tol­la. Vih­reil­lä on pal­jon val­taa Hel­sin­gis­sä, ja jos he haluai­si­vat Hel­sin­gis­tä oikeas­ti vähä­pääs­töi­sen, tuli­si vih­rei­den muut­taa suh­tau­tu­mis­taan ydin­voi­maan. Oikeas­ti vähä­pääs­töi­siä vaih­toeh­to­ja on oleel­li­ses­ti kak­si*, eli säh­köön perus­tu­va läm­mi­tys (läm­pö­pum­put + säh­kö­vas­tuk­set) ja ydin­reak­to­ri. Molem­mat näis­tä vaa­ti­vat käy­tän­nös­sä ydin­voi­maa, ensim­mäi­ses­sä se vaan sijait­see Hel­sin­gin ulkopuolella.

        * Jos Ota­nie­men onka­lo osoit­tau­tuu toi­mi­vak­si, tulee siel­tä kol­mas vähä­pääs­töi­nen lämmönlähde.

      2. San­te­ri Oksa­nen:
        Juu­ri nyt kan­nat­taa. Täl­lä het­kel­lä Emma Kari yrit­tää ajaa Hel­sin­kiä ja Van­taa­ta ulos Fen­no­voi­mas­ta (täs­tä hank­kees­ta voi toki olla perus­tel­lus­ti mon­taa mieltä).

        Lisäk­si Hel­sin­ki on aja­mas­sa alas Hana­saa­ren voi­ma­lai­tos­ta, suun­ni­tel­ma­na kor­va­ta tämä “CO2-neut­raa­lil­la” bio­mas­san pol­tol­la. Vih­reil­lä on pal­jon val­taa Hel­sin­gis­sä, ja jos he haluai­si­vat Hel­sin­gis­tä oikeas­ti vähä­pääs­töi­sen, tuli­si vih­rei­den muut­taa suh­tau­tu­mis­taan ydin­voi­maan. Oikeas­ti vähä­pääs­töi­siä vaih­toeh­to­ja on oleel­li­ses­ti kak­si*, eli säh­köön perus­tu­va läm­mi­tys (läm­pö­pum­put + säh­kö­vas­tuk­set) ja ydin­reak­to­ri. Molem­mat näis­tä vaa­ti­vat käy­tän­nös­sä ydin­voi­maa, ensim­mäi­ses­sä se vaan sijait­see Hel­sin­gin ulkopuolella.

        * Jos Ota­nie­men onka­lo osoit­tau­tuu toi­mi­vak­si, tulee siel­tä kol­mas vähä­pääs­töi­nen lämmönlähde.

        Hie­nos­ti perusteltu.

      3. Hii­li­voi­man alas­ajo on peräi­sin Val­tion (kesk) vaa­ti­muk­sis­ta. Hana­saa­ren osal­ta kyse on myös sii­tä, että tuo maa-ala on kau­pun­gil­le sato­jen mil­joo­nien euro­jen arvoi­nen. Ydin­voi­ma ei toistaise4ksi oikein lei­tä kau­ko­läm­mön tuo­tan­nos­sa, kos­ka val­ta­kun­nal­li­set nor­mit estä­vät ydin­f­voi­ma­lan raken­ta­mi­sen kau­pun­gin lähel­le. Eihän Fen­no­voi­ma­kaan tuo­ta Ouluun kau­ko­läm­pöä, kos­ka voi­ma­la on kau­ka­na kau­pun­gis­ta. Ota­nie­men onka­lon osal­ta tilan­ne ei näy­tä kovin lupaavalta.

      4. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Ydin­voi­ma ei toistaise4ksi oikein lei­tä kau­ko­läm­mön tuo­tan­nos­sa, kos­ka val­ta­kun­nal­li­set nor­mit estä­vät ydin­f­voi­ma­lan raken­ta­mi­sen kau­pun­gin lähelle. 

        Val­ta­kun­nal­li­set nor­mit täs­sä STU­Kin ase­tuk­set, jot­ka on teh­ty tur­vaa­maan halut­tu hyvin kor­kea tur­val­li­suu­den taso. Ne ovat myös teh­ty suu­ria säh­köä tuot­ta­via lai­tok­sia sil­mäl­lä­pi­täen. Mil­lai­set nor­mit takai­si­vat vas­taa­van tur­val­li­suu­den tason esi­mer­kik­si allas­tyyp­pi­sen pai­neis­ta­mat­to­man kau­ko­läm­pö­reak­to­rin, sitä ei kukaan pys­ty täl­lä het­kel­lä aukot­to­mas­ti sano­maan. Täs­sä on sinän­sä aito muna/­ka­na-ongel­ma, sil­lä ainoa tapa sel­vit­tää onko ydin­voi­man sijoit­ta­mi­nen kau­pun­gin lähel­le oli­si että joku toi­mi­ja läh­tee aidos­ti liik­keel­le jol­loin se pitää sel­vit­tää, mut­ta toi­saal­ta, kuka oli­si niin roh­kea että läh­ti­si pis­tä­mään pauk­ku­ja (==rahaa) pro­jek­tiin jos­ta ei ole var­muut­ta onko se mahdollista?

        Peri­aat­tees­sa saat­tai­si olla mah­dol­lis­ta osoit­taa että jokin lai­tos oli­si riit­tä­vän tur­val­li­nen myös nykyis­tä pie­nem­mil­lä tur­va- ja varau­tu­mi­se­täi­syyk­sil­lä (laki on sel­keä, ydin­voi­man käy­tös­tä ei saa tul­la hait­taa yksi­löil­le eikä yhtei­söil­le), mut­ta moi­nen tar­kas­te­lu vaa­ti­si kon­kreet­ti­sen lai­tos­de­sig­nin. Yhdys­val­lois­sa NuSca­le pyr­kii perus­te­le­maan viran­omai­sel­le varau­tu­mi­sa­lu­een pie­nen­tä­mi­sen lai­to­sa­lu­een aitaan, mut­ta siel­lä­kin val­tio tukee tätä lisen­soin­ti­työ­tä huo­mat­ta­vas­ti. Kii­nas­sa taas on läh­det­ty kehit­tä­mään ydin­kau­ko­läm­pöä joten eikö­hän siel­tä­kin kuu­lu jotain lähiaikoina.

        Tuo ongel­ma­kent­tä on haas­ta­va. Mut­ta toi­saal­ta, edut­kin oli­si­vat huo­mat­ta­vat jos ydin­voi­ma oli­si käy­tet­tä­vis­sä ole­va osa lämmitystä.

      5. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Hii­li­voi­man alas­ajo on peräi­sin Val­tion (kesk) vaa­ti­muk­sis­ta. Hana­saa­ren osal­ta kyse on myös sii­tä, että tuo maa-ala on kau­pun­gil­le sato­jen mil­joo­nien euro­jen arvoi­nen. Ydin­voi­ma ei toistaise4ksi oikein lei­tä kau­ko­läm­mön tuo­tan­nos­sa, kos­ka val­ta­kun­nal­li­set nor­mit estä­vät ydin­f­voi­ma­lan raken­ta­mi­sen kau­pun­gin lähel­le. Eihän Fen­no­voi­ma­kaan tuo­ta Ouluun kau­ko­läm­pöä, kos­ka voi­ma­la on kau­ka­na kau­pun­gis­ta. Ota­nie­men onka­lon osal­ta tilan­ne ei näy­tä kovin lupaavalta.

        Kau­ko­läm­pöä Lovii­sas­ta? Oli­si­ko aihet­ta ava­ta taas kes­kus­te­lu asias­ta? Näil­lä näky­min Lovii­san ikään­ty­vät voi­ma­lat on pak­ko kor­va­ta uudel­la ydin­lai­tok­sel­la ja sii­tä saa­tai­siin kau­ko­läm­pö koko pää­kau­pun­ki­seu­dul­le. Toi­nen kär­pä­nen on sen pääs­töt­tö­myys eli rat­kai­su Hel­sin­gin hiiliongelmaan.

  30. Tää kom­ment­tien hie­rar­kian muut­ta­mi­nen on kuin taan­noi­nen keit­tiö­remp­pa: näyt­tää ehkä parem­mal­ta mut­ta toi­mii ehdot­to­mas­ti huo­nom­min. Lait­ta­kaa nyt aina­kin mah­dol­li­suus laji­tel­la vies­tit aika­jär­jes­tyk­seen. On jär­je­tön­tä olet­taa, että kukaan pitem­män pääl­le viit­sii käy­dä läpi koko vies­ti­ket­jun aina uudes­taan löy­tääk­seen ne vies­tit, joi­ta ei ole lukenut. 

    En siis usko, että se on uudis­tuk­sen tar­koi­tus — lan­nis­taa kom­ment­tien luki­joi­ta — mut­ta jos on, sit­ten tää toi­mii toki hienosti.

  31. OSn alus­tus Vih­reis­tä pal­jas­ti surul­li­sel­la taval­la sen, että puo­lue muo­dos­tuu seka­vas­ti ajat­te­le­vis­ta ihmi­sis­tä, joil­ta puut­tuu yhtei­nen maa­il­man­ku­va, mis­sio. Puut­tuu uskot­ta­va ja todel­li­ses­sa elä­mäs­sä toi­mi­va ohjelma. 

    Vih­reät näyt­täy­ty­vät nii­den ihmis­ten kaa­to­paik­ka­na, jot­ka halua­vat kovas­ti hös­söt­tää, mut­ta eivät oikein tie­dä mis­tä asias­ta. Sen he kui­ten­kin näyt­tä­vät tie­tä­vän, ettei­vät halua hös­söt­tää mitään sel­lais­ta, mitä muut puo­lu­eet teke­vät. Mää­ri­te­le­vät itsen­sä negaa­tion kaut­ta! Ovat kaik­kea jär­ke­vää kehi­tys­tä vas­taan neli­raa­ja-jar­ru­tuk­ses­sa. Ovat usein enti­siä sta­li­nis­te­ja, jot­ka ovat ket­te­räs­ti kään­tä­neet punai­sen tak­kin­sa vihreäksi.

    Har­va Vih­reä tai­taa tie­tää sitä, että muu­ra­hais­tu­tu­ki­ja Edward O. Wil­so­nin perus­ta­ma ”Saar­ten bio­maan­tie­de” on Suo­men ympä­ris­tö­lain perus­ta. Se on ihan hyvä laki, mut­ta sen sovel­ta­mi­nen käy­tän­töön ei näy­tä Vih­reil­tä onnistuvan.

    OS viit­taa vaa­ral­li­siin viher-fun­da­men­ta­lis­tei­hin, joil­la ilmei­ses­ti tar­koit­taa kau­pun­geis­sa asu­via Vih­rei­tä, jot­ka tees­ken­te­le­vät halua­van­sa pala­ta takai­sin luon­toon, uto­pis­ti­seen biodiversiteettiin. 

    Fun­da­men­ta­lis­tit ovat syväe­ko­lo­gi Pent­ti Lin­ko­lan seu­raa­jia, jot­ka halua­vat har­ven­taa luon­toa tuhoa­vien homo sapiens — suur­pe­to­jen mää­rää. Lin­ko­la rupe­si kalas­ta­jak­si ja valit­te­li kun puu­vil­la­ver­koil­la ei saa­nut kalaa ja jou­tui otta­maan nai­lon­ver­kot käyt­töön. Sit­ten tuli ongel­mak­si se, ettei kukaan nai­nen suos­tu­nut tule­maan hänen kans­saan asumaan…

    Suu­ri osa Vih­reis­tä näyt­tää ole­van epä­rea­lis­ti­sia maa­il­man­pa­ran­ta­jia, bes­serwis­se­rei­tä. Halua­vat unoh­taa sen, että Suo­men kan­sa on vain 0,78 % maa­il­man väes­tös­tä ja että pie­niä resurs­se­jam­me ei juu­ri kan­na­ta uhra­ta huu­haa-alar­mis­tien ennus­ta­man maa­il­man­lo­pun estämiseen. 

    OSn kehu­ma Vih­rei­den uusi puheen­joh­ta­ja Tou­ko Aal­to sanoo aiko­van­sa vie­dä Vih­reät takai­sin juu­ril­leen, esi­mer­kik­si soi­den ennal­lis­ta­mi­seen ja kai­vos­toi­min­nan asioi­hin puuttumiseen. 

    Talou­des­ta ja työl­li­syy­des­tä Tou­ko ei tai­da ymmär­tää pal­joa­kaan. Ymmär­tää­kö­hän sitä­kään, että rati­kat ovat iki­van­haa ja sika­mai­sen kal­lis­ta tek­niik­kaa, jon­ka tule­vai­suu­teen kat­soi­vat vih­reät ovat jo hylänneet…

    Toi­vot­ta­vas­ti Tou­ko ei kui­ten­kaan sor­ru popu­lis­miin ja hui­jaa­mi­seen, jol­la Vih­reät ovat tah­ran­neet maineensa. 

    Muis­tam­me nimit­täin vie­lä Suo­men suu­rim­man kiin­teis­tö-hui­jauk­sen, Natu­ra-hank­keen, jon­ka pape­rit ovat vie­lä­kin pii­los­sa ympä­ris­tö­mi­nis­te­riön kas­sa­kaa­pis­sa. Lisäk­si muis­tuu mie­leen lii­to-ora­van pas­kan­kul­je­tuk­set ja Tal­vi­vaa­ran julis­ta­mi­nen Tšer­no­byl-luo­kan ympäristökatastrofiksi.

  32. Has­su tuo vih­rei­den halu olla myön­tä­mät­tä ole­van­sa jos­sain koh­taa vasem­mis­to-oikeis­to-akse­lil­la. Ikään kuin lil­lui­si­vat jos­sain omas­sa poli­tii­kan uni­ver­su­mis­sa, jos­sa tämän reaa­li­maa­il­man lai­na­lai­suu­det eivät päde. Toki on free­siä aja­tel­la asioi­ta uusis­ta kul­mis­ta, mut­ta ei vasem­mis­to-oikeis­to-jaot­te­lus­ta mihin­kään pää­se. Voi­han vasem­mis­tol­le ja oikeis­tol­le kek­siä kyl­lä uudet nimet, jos se helpottaa.

    Vasem­mis­to­lai­suu­del­la (ja ay-liik­keel­lä) on nyky­ään paha kai­ku. Ollen­kaan mitä­tön teki­jä sen luo­mi­ses­sa ei ole ollut kapi­ta­lis­tien vuo­si­kym­men­ten pro­pa­gan­da­työ, jol­le var­sin­kin kau­pal­li­nen media on anta­nut auliis­ti pals­ta­ti­laa. On luon­nol­lis­ta, että vih­reät­kin kavah­ta­vat vasem­mis­to­lai­sek­si lei­mau­tu­mis­ta. Kyl­män­kal­seak­si oikeis­to­lai­sek­si julis­tau­tu­mi­nen ei hou­kut­te­le sekään, vaik­ka vih­reä polii­tik­ko oli­si todel­li­suu­des­sa umpioikeistolainen.

    On syväs­ti surul­lis­ta, jos vih­reät valit­se­vat var­tia­lai­sen, ohues­ti viher­kuor­ru­te­tun ayn­ran­din-mil­tonfried­ma­nin uus­li­be­ra­lis­min. Lais­sez-fai­re vaan, kaik­ki vapaak­si ja mark­ki­nat hoi­ta­vat hom­man. Pait­si, että eivät hoi­da. Eivät hoi­da ympä­ris­tön­suo­je­lua, ilmas­ton­muu­tos­ta, kou­lu­tus­ta, sote-pal­ve­lu­ja, vesi­huol­toa tai mui­ta perus­pal­ve­lu­ja, eivät­kä luon­nol­li­sia mono­po­le­ja, sosi­aa­lis­ta ja talou­del­lis­ta tasa-arvoa, yhteis­kun­ta­rau­haa jne. Soi­nin­vaa­ra:” Miten sai­si ihmi­set ymmär­tä­mään, että ei-mark­ki­naeh­toi­sil­la rat­kai­suil­la suo­jel­laan pää­sään­töi­ses­ti jon­kun etuoi­keuk­sia” ?? Asia on niin, että ei-mark­ki­naeh­toi­sil­la rat­kai­suil­la suo­jel­laan yhteis­kun­nan heikoimpia,suojellaan tasa-arvo­sia mah­dol­li­suuk­sia ja pal­ve­lui­ta, suo­jel­laan yhteis­tä omai­suut­ta ja yhteis­tä ympä­ris­töä kapi­ta­lis­tien voi­ton­ta­voit­te­lul­ta. USA:ssa yksi­tyis­tä­mi­nen, sään­te­lyn pois­to ja voi­ton­ta­voit­te­lu on ulo­tet­tu mel­kein joka sek­to­ril­le. Tätä­kö var­tia­lai­set halua­vat? Var­tia­lai­set vih­reät pukeu­tu­vat ideo­lo­gia­va­paa­seen naa­mio­asuun, vaik­ka oli­si­vat kovan lin­jan oikeis­to­lai­sia uusliberalisteja.

    Jos vih­reät halua­vat oikeas­ti saa­da tavoit­tei­taan läpi ympäristönsuojelu‑, arvo‑,sosiaali‑, koulutus‑, veroparatiisi(!)kysymyksissä, vih­rei­den pitää liit­tou­tua vasem­mis­to­puo­luei­den kans­sa. Kokoo­mus on vain suu­ry­ri­tys­ten ja ison rahan lii­tu­rai­ta­pu­kui­nen piraat­tiar­mei­ja. Jos taas vih­rei­den ainoa pää­mää­rä on vaik­ka­pa ay-liik­keen murs­kaa­mi­nen ja mil­lään muul­la ei ole väliä, kokoo­mus on lois­ta­va valin­ta kumppaniksi.

    1. Pia-Pet­ri Pam­pu­la-Kut­ri:
      Has­su tuo vih­rei­den halu olla myön­tä­mät­tä ole­van­sa jos­sain koh­taa vasem­mis­to-oikeis­to-akse­lil­la. Ikään kuin lil­lui­si­vat jos­sain omas­sa poli­tii­kan uni­ver­su­mis­sa, jos­sa tämän reaa­li­maa­il­man lai­na­lai­suu­det eivät päde. Toki on free­siä aja­tel­la asioi­ta uusis­ta kul­mis­ta, mut­ta ei vasem­mis­to-oikeis­to-jaot­te­lus­ta mihin­kään pää­se. Voi­han vasem­mis­tol­le ja oikeis­tol­le kek­siä kyl­lä uudet nimet, jos se helpottaa.

      Tie­ten­kin myös vasem­mis­to-oikeis­to-akse­li on edel­leen ole­mas­sa, mut­ta se ei ole ainoa akse­li, jol­le puo­luei­ta voi sijoit­taa. Sii­tä mai­nio esi­merk­ki ovat nämä kak­si peräk­käis­tä kom­ment­tia, jois­sa vih­rei­tä moi­ti­taan lii­as­ta vasem­mis­to­lai­suu­des­ta (Sep­po Korp­poo) ja oikeis­to­lai­suu­des­ta (Pia-Pet­ri Pam­pu­la-Kut­ri, joka hei­ken­tää sanot­ta­vaan­sa höl­möl­lä nimimerkillään).

  33. Har­mit­taa, etten omien kii­reit­te­ni takia ole ehti­nyt mukaan tähän mai­nion puo­luei­ta ana­ly­soi­van sar­jan vih­rei­tä kos­ke­vaan osuu­teen ennen kuin nyt vähän jäl­ki­ju­nas­sa. Otin jo vahin­koa takai­sin suih­ki­mal­la tuon­ne ylem­mäs ket­juun jou­kon vas­tauk­sia (yhdyn muu­ten nii­hin kir­joit­ta­jiin, jot­ka ovat moit­ti­neet tämän uuden blo­gi­ver­sion vai­ke­aa luettavuutta).

    Itse perus­si­tou­tu­mat­to­ma­na en koe mitään puo­luet­ta täy­sin oma­na, mut­ten myös­kään aivan kel­vot­to­ma­na. Vain popu­lis­mia vie­ras­tan. Pidän ympä­ris­tö­on­gel­mia yhte­nä aikam­me suu­rim­mis­ta haas­teis­ta ja niil­tä osin sym­pa­ti­see­raan vih­rei­tä. Se on kui­ten­kin vain yksi ja — sil­tä usein tun­tuu — har­mil­li­sen pie­ni osa vih­reyt­tä. Puo­lue kan­nat­taa kaik­kea hyvää ja kau­nis­ta, mut­ta aivan kai­kes­ta sii­tä en oikein jak­sa innos­tua, sem­min­kin kun vähän haja­nai­sel­ta puo­lu­eel­ta tun­tuu tur­han usein puut­tu­van suh­teel­li­suu­den tajua.

    Ovat­ko vih­reät popu­lis­te­ja, kuten tääl­lä on väi­tet­ty? Ovat, jos­sain mää­rin, mut­ta sitä ovat toki myös kaik­ki muut­kin puo­lu­eet. Se on tavat­to­man ikä­vä omi­nai­suus, joka vii­me aikoi­na on poli­tii­kas­sa lisään­ty­nyt. Kan­nat­taa sil­ti erot­taa var­si­nai­ses­ti popu­lis­ti­set puo­lu­eet muis­ta, sil­lä sii­nä on sen­tään vie­lä val­ta­va ero. Popu­lis­mia aivan uudel­la tasol­la vyö­ryt­ti­vät Suo­meen perus­suo­ma­lai­set, mut­ta hei­dän­kin suh­teen­sa sii­hen on nyt jon­kin ver­ran muut­tu­nut toi­saal­ta hal­li­tus­vas­tuun ja toi­saal­ta puo­lu­een hajoa­mi­sen myötä.

  34. O.S:“Siksi tuo eko­lo­gi­nen loke­ro ei ole miten­kään suo­jat­tu kilpailulta. ” 

    Mikä lie , häve­liäi­syys, Soi­nin­vaa­ra jät­tää mai­nit­se­mat­ta ainoan todel­li­sen eko­puo­leeen, Kes­kus­tan. Se on puo­lue, jon­ka kan­nat­ta­jat teke­vät eko­te­ko­ja joka iki­nen päi­vä. Ja nime­no­maan raken­ta­via, kes­tä­vän kehi­tyk­sen peri­aat­teil­la esim. ruu­an tuo­tan­toa, met­sän vil­je­lyä, poh­ja­ve­sien suo­je­lua. Miten O.S. saat­toi unoh­taa nämä ?

    Vih­rei­den tak­tiik­ka­na on luo­da vas­tak­kai­na­set­te­lu luon­non­suo­je­lun ja maa­lai­se­lä­män­muo­don välil­lä. Luon­non­va­ro­jen hyö­dyn­tä­mi­nen kes­tä­väs­ti­kin on läh­tö­koh­tai­ses­ti rikos eko­lo­gi­aa vas­taan Soi­nin­vaa­ra itse on tois­ta­nut juu­ri tätä truis­mia ali­tui­seen. Onnek­si juu­ri näin, sil­lä tuol­la ase­tel­mal­la ette iki­nä saa maa­seu­dul­la vank­kaa jalan­si­jaa, kiitos.

    Kulut­ta­jien huo­noa tie­don­ta­soa hyö­dyn­täen vih­reät ovat onnis­tu­neet syyl­lis­tä­mään maa­seu­dun luon­non­va­ro­ja kulut­ta­vak­si ja uhkaa­vak­si elin- ja elin­kei­no­mal­lik­si. Yhtääl­tä vaa­di­taan hal­paa ruo­kaa, mut­ta toi­saal­ta entis­tä­kin tiu­kem­paa lain­sää­dän­töä — ja val­von­taa. Komeat trak­to­rit pihas­sa esi­te­tään öky­kat­tee­na, joka on pois luon­non­suo­je­lus­ta. Ruu­an hin­nan ja eko­lo­gi­ses­ti kes­tä­vän tuot­ta­mi­sen välis­tä yhteyt­tä ei hahmoteta. 

    Tule­vai­suus on valoi­sam­pi, sil­lä väes­tö on Soi­nin­vaa­ran­kin mukaan entis­tä kou­lu­te­tum­paa, jol­loin näi­den­kin asioi­den hah­mot­ta­mi­nen tule­vai­suu­des­sa para­nee. Joten en lupai­si vih­reil­le kou­lu­tuk­sen tason nousun myö­tä mitään trium­fia, päin­vas­toin. O.S. ila­koi , ettei Kes­kus­ta tule saa­maan mitään otet­ta kou­lu­te­tus­ta nuo­ri­sos­ta kau­pun­geis­sa. Tulit herät­tä­neek­si nuk­ku­van kar­hun, sil­lä kau­pun­kei­hin muut­ta­nut nuo­ri­so on läh­töi­sin maaseutupaikkakunnilta. 

    Tämä äänes­tä­jä­kun­ta on aate­maa­il­mal­taan lähem­pä­nä maa­seu­tu­vih­reyt­tä kuin city­vih­reä­anar­kis­mia. Vie­lä sekin, että nuo­ri­so ei ole kiin­nos­tu­nut poliit­ti­ses­ta suh­mu­roin­nis­ta, var­sin­kaan city­nuo­ri­so. Maal­ta tule­va kou­lu­tet­tu , kii­re­vuo­sia elä­vä paris­kun­ta ei koe maa­il­man­lop­pua saar­naa­vaa ja syyl­lis­tä­vää vih­re­ää angs­tia omak­seen. Var­sin­kin, kun Suo­men vai­ku­tus glo­baa­lis­ti on kuin hie­kan­jy­vä saharassa.

    1. Kun ajat­te­lee, mitä maa- ja met­sä­ta­lous tekee vesis­töil­le ja luon­non moni­muo­toi­su­del­le, eemi­lin kom­ment­ti on kuin huo­no vitsi.

      1. TA: Kun ajat­te­lee, mitä maa- ja met­sä­ta­lous tekee vesis­töil­le ja luon­non moni­muo­toi­su­del­le, eemi­lin kom­ment­ti on kuin huo­no vitsi.

        Juu­ri noin pihal­la on kes­ki­ver­to­kan­sa­lai­nen maa­ta- ja met­sä­ta­lou­den ympä­ris­tö­vai­ku­tuk­sis­ta. Tämä on seu­raus­ta ympä­ris­töih­mis­ten mie­li­pi­de — ja media­ter­ro­ris­ta. Niin eikä pel­käs­tään vain sanal­li­ses­ta vaan myös oikeas­ta lail­lis­ta elin­kei­noa vas­taan koh­dis­tu­vas­ta terrorista. 

        Sii­nä toi­mi­taan logii­kal­la, että hyvän asian puo­les­ta saa suo­ras­taan valeh­del­la ja rik­koa lakia. Lain otta­mi­nen omiin käsiin eko­ter­ro­ris­sa on ylei­ses­ti hyväk­syt­tyä. Tuon toi­min­ta­mal­lin seu­rauk­se­na vih­rei­den menes­tys ei ole rehel­li­sel­lä poh­jal­la. Vih­reät sanou­tu­vat viral­li­ses­ti irti eläi­nak­ti­vis­mis­ta (lue rikok­sis­ta), mut­ta kui­ten­kin nämä teot sata­vat vih­rei­den laa­riin vaaliuurnilla.

        Onko joku näh­nyt vih­rei­den viral­li­sen irti­sa­nou­tu­mi­sen ja pahek­su­mi­sen näis­tä teois­ta. Onko Vih­reä puo­lue käs­ke­nyt nii­den lopet­ta­mi­sen ja nol­la­to­le­rans­sin näi­hin rikoksiin 

        Ps. TA:“Kun ajat­te­lee, mitä maa-”

        Etkö sinä syö lain­kaan ruokaa?

  35. On kyl­lä kama­la lukea tätä blo­gin uut­ta tait­toa. Lyhyem­piä rive­jä oli­si hel­pom­pi lukea. Ja kes­kus­te­lun seu­raa­mi­nen jää kyl­lä jat­kos­sa aim­paa vähem­mäl­le, kun uudet kom­men­tit ovat van­ho­jen seassa.

  36. Vuo­sien mit­taan vih­reät ovat todel­la­kin muut­tu­neet luon­non­suo­je­lu-viher­pii­per­tä­jis­tä kivi­ko­vik­si val­lan­käyt­tä­jik­si. Alkuai­ko­jen ihan­teet yksi­lön-ja sanan­va­pau­des­ta ovat vaih­tu­neet val­ta­kun­nan anka­rim­mak­si sään­tö­jen laa­ti­jak­si ja kan­sa­lais­ten valvojaksi.
    Oi nii­tä aiko­ja kun vih­reät vie­lä vas­tus­ti­vat esim. val­von­ta­ka­me­roi­ta, vedo­ten ihmi­sen yksi­tyi­syy­den suo­jaan myös jul­ki­sil­la paikoilla.
    Lie­kö vih­rei­siin siir­ty­neen stal­la­ri-frak­tion vai­ku­tus­ta vai­ko vain iki­van­ha “val­ta turmelee”.

  37. Koke­muk­se­ni mukaan vih­reis­sä on ylie­dus­te­tus­ti älyk­käi­tä ja jovi­aa­le­ja ihmi­siä, joi­den kans­sa pys­tyn kes­kus­te­le­maan eräis­tä näkö­kul­mae­rois­ta huo­li­mat­ta. Esi­mer­kik­si vasem­mis­to­lais­ten asen­ne ja käy­tös minua koh­taan on ollut taas junt­ti­mai­sen viha­mie­lis­tä aivan kate­go­ri­ses­ti, vaik­ka omas­ta mie­les­tä­ni olen perus­tel­lut näke­myk­se­ni asial­li­ses­ti ja humaa­nis­ti. Jo yksi hie­man suu­rem­pi näke­my­se­ro saa hei­dät vihaa­maan kes­kus­te­lu­kump­pa­nia, mis­tä tun­nis­taa yksin­ker­tai­sen ääri-ihmisen. 

    Kan­na­tan esi­mer­kik­si moder­nia ja puh­das­ta ydin­voi­maa, tii­viim­pää yhdys­kun­ta­ra­ken­net­ta kau­pun­kei­hin, perus­tu­loa, spon­taa­nin tur­va­pai­kan­haun sijaan enem­män kiin­tiö­pa­ko­lai­sia Euroo­pan ulko­puo­li­sil­ta lei­reil­tä sekä talous­tie­teen ja tilas­to­tie­teen huo­mioi­mis­ta pää­tök­sen­teos­sa entis­tä enem­män. On se kum­ma, ettei edes apteek­ki­mo­no­po­lia saa­da puret­tua täs­sä mark­ki­na­ta­lou­des­sa… Pis­teet hyväs­tä yri­tyk­ses­tä Ante­ro Vartialle!

    1. Toki vaih­toeh­toi­sia tul­kin­to­ja tilan­tees­ta voi olla, että olet itse jon­kin­lai­nen “ääri-ihmi­nen” ja että vain vih­reät eivät ymmär­rä tätä “näke­my­se­roa” tai että esi­tät asian eri taval­la hyväk­syt­tä­väs­ti eri ihmisille…

  38. Onko jo lii­an myö­häis­tä kysyä arvioi­ta­si, että pys­tyi­si­kö Vih­reät luo­pu­maan fun­da­men­ta­lis­ti­ses­ta arvo­li­be­ra­lis­mis­ta Kokoo­muk­sen tavoin? 

    Onko tätä poh­dit­tu vain onko tämä uusi idea? Tämä tar­joai­si mie­les­tä­ni Vih­reil­le tai vaih­toeh­toi­ses­ti myös dema­reil­le ja ehkä myös Kepul­le tai jopa Sini­sil­le mah­dol­li­suu­den pääs­tä vakaas­ti jopa 30–40 pro­sen­tin kan­na­tuk­seen. Olen perus­tel­lut tätä ole­tus­ta Uuden Suo­men blo­gi­pals­tal­la vähän enem­män. Lai­tan sen lin­kin tuo­hon nettisivukohtaan.

    Uskon aika vakaas­ti sii­hen että puo­lue­jär­jes­tel­mään ter­veh­dyt­täi­si jos meil­lä oli­si vakaas­ti Kokoo­mus­ta isom­pi, arvo­neut­raa­li puo­lue joka pro­fi­loi­tui­si prag­maat­ti­se­na ja pien­ten tuloe­ro­jen aja­ja­na. Kes­ki­luo­kas­ta ei tie­ten­kään pitäi­si puhua mitään. Kyse oli­si tie­ten­kin de fac­to pie­ni- ja kes­ki­tu­lois­ten luok­ka­puo­lees­ta, mut­ta sitä ei mani­fes­toi­tai­si kuten ei Kokoo­mus­kaan omaan de fac­to ‑luon­to­aan. Vih­reil­lä oli­si taval­laan erin­omai­nen läh­tö­koh­ta tuol­lai­sek­si mah­ti­puo­lu­eek­si kos­ka sil­lä sen ydin­kan­nat­ta­jia ovat hyvin kou­lu­te­tut nai­set jot­ka ovat kai­ken lisäk­si aika pienituloisia.

Vastaa käyttäjälle Risto Kankaanpää Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.