Työehtosopimusten tarpeellisuudesta

Jouduin twit­teris­sä kiis­taan työe­htosopimusten yksi­tyisko­htaisu­ud­es­ta ja jäykkyy­destä. Kos­ka 280 merkki­in ei mah­du kun­non perustelu­ja, kir­joi­tan vähän perustellummin. 

Jut­telin erään kesätöitä tehneen nuoren miehen kanssa hänen koke­muk­sis­taan. Hän oli ollut töis­sä rav­in­to­las­sa tehden aika sat­un­naisia työvuoro­ja. Kun hänelle eräänä iltana oli san­ot­tu, että tänään on niin vähän asi­akkai­ta, että voit lähteä pois, hän etsi tomerasti netistä työe­htosopimuk­sen ja tote­si aivan oikein, ettei näin voi tehdä.

Nämä sopimusjär­jeste­lyt ovat vält­tämät­tömiä heikolle osa­puolelle, kos­ka työ­nan­ta­jan on neu­vot­teluis­sa vahvem­mas­sa asemassa.

Mut­ta mitä TES tar­joaa ratkaisuk­si iltaan, jos­sa rav­in­to­la on tyhjä? Ain­oa vai­h­toe­hto on, että pyöritetään peukaloi­ta tyhjässä rav­in­to­las­sa. Teo­ri­as­sa omis­ta­ja saisi päästää henkilökun­nan koti­in, mut­ta mik­si hän tek­isi niin, kos­ka aina­han voi tul­la asi­akas ja täysi palk­ka pitää kuitenkin maksaa.

Järkevät ihmiset oli­si­vat sopi­neet vaik­ka, että mak­saa puo­let palka­s­ta tai mitä oli­si­vatkin sopi­neet. Jokin arvo vapaa-ajal­lakin on. Tässä tapauk­ses­sa kaik­ki paikalli­nen sopimi­nen oli kuitenkin kiel­let­tyä. Peri­aat­teessa tes­siä piti nou­dat­taa sen viimeistä pain­ovirhet­tä myöten.

Jotkut työt riip­pu­vat täysin säästä. Työvuoroista pitää kuitenkin sopia kolme viikkoa etukä­teen. Ilmati­eteen laitos ei ennus­ta kuin kymme­nen päivä eteen­päin ja senkin epävarmasti.

Twit­ter-keskustelus­sa antami­ani esimerkke­jä kumot­ti­in sanom­al­la, ettei päälu­ot­ta­mus­mies nyt tuo­hon tai tuo­hon kuitenkaan puut­tuisi. Päälu­ot­ta­mus­mies on uudessa taloudessa ylipään­sä aika outo ilmestys, mut­ta on myös yrit­täjän oikeustur­van kannal­ta han­kalaa, jos johonkin kuolleeseen kir­jaimeen voi kuitenkin jälkikä­teen vedo­ta ja vaa­tia suuria korvauksia.

Asi­at oli­si­vat paljon parem­min, jos paikallis­es­ti saisi sopia pare­to-opti­maalis­es­ta ratkais­us­ta keskenään.

Noin pääsään­töis­es­ti jär­jestö­jen suo­maa tur­vaa tarvi­taan enem­män SAK-laisil­la aloil­la kuin asiantun­ti­ja-ammateis­sa, jois­sa työ­nan­ta­jat kil­pail­e­vat osaa­jista niin, että työn­tek­i­jä on usein neu­vot­telu­jen vahvem­pi osa­puoli. Niis­sä on kuitenkin voimas­sa samat sään­nöt, ja sil­loin ne ovat aivan pölväste­jä. Sik­si koko jär­jestelmä alkaa muren­tua reunoiltaan.

Työe­htosopimuk­sis­sa on esimerkik­si sisään kir­joitet­tuna ole­tuk­se­na, että työ­suh­teessa nou­date­taan työ­nan­ta­jan määräämää työaikaa ja työ pitää tehdä työ­paikalla eikä esimerkik­si kahvi­las­sa tai kotona.

Kaik­ki eivät myöskään kuu­lu kirkkoon. Moni halu­aa vali­ta viikon vapaapäivät sääen­nus­teen eivätkä jumalan­palveluk­sen mukaan. Tämän kieltää peräti työaikala­ki. Kaik­il­ta. Tai siis ei kiel­lä, mut­ta jos työn­tek­i­jä halu­aa tehdä työn­sä mielu­um­min sateise­na sun­nun­taina kuin aurinkoise­na maanan­taina, työ­nan­ta­jan on mak­set­ta­va tuplapalkkaa.

Joillekin muuten pyhäpäivä on perjantai.

Työaikala­ki ei koske kotona tehtävää työtä, joten laki ei määrää mak­samaan tupla­palkkaa, jos toinen tekee työn­sä oma­l­la päätök­sel­lään sun­nun­taina, mut­ta tätä vapaut­ta ei ole ainakaan kaikki­in työe­htosopimuk­si­in siirretty.

Täl­laisille sään­nöille asiantun­ti­ja-ammateis­sa tietysti lähin­nä nau­re­taan. Sik­si juuri kukaan ei liity mihinkään ammattijärjestöön.

Työ­sopimusten jäykkyys – se, ettei pare­to-paran­nuk­sista[1] saa sopia työ­nan­ta­jan kanssa – hait­taa molem­pia osapuolia.

Niin­pä työ­suh­teet on usein kor­vat­tu yri­tys­suhteil­la. Työn­tek­i­jät yhtiöit­tävät itsen­sä, alka­vat mak­saa yrit­täjäeläket­tä ja laskut­ta­vat työstään. Kat­soin kolme vuot­ta van­haa tilas­toa, jon­ka mukaan yksinyrit­täjien määrä on nous­sut 150 000:een, mut­ta min­ua oikaisti­in, että nyt oikea luku on 180 000. Tämä on tulevaisuus.

Pienyri­tyk­sen ja koti­talouden on paljon yksinker­taisem­paa ostaa työ­suorituk­sia yri­tyk­seltä kuin palka­nsaa­jal­ta. Mitä epäop­ti­maalisem­pia ja jäykem­piä sopimuk­sia solmi­taan, sitä nopeam­min muu­tos kohti yksinyrit­täjyyt­tä tapahtuu.

Yksinyrit­täjä pääsee parem­mille ansioille myös, kos­ka tämä toim­inta jäykkyyk­sistä vapaana on tuot­tavam­paa. Jos se on vaik­ka 20 % tuot­tavam­paa, voidaan hyö­ty jakaa puo­lik­si asi­akkaan kanssa.

Yri­tys­muo­to on vahvem­man val­in­ta. Mitä parem­mak­si työn­tek­i­jä itsen­sä tun­tee, sitä kan­nat­tavam­paa itsen­sä yhtiöit­tämi­nen on. Voi neu­votel­la itselleen paljon parem­mat hyvän­miehen lisät kuin palkansaajana.

Tämä ei kos­ka vain asiantun­ti­ja-ammat­te­ja. Kuulin eräältä SAK toim­i­henkilöltä, että raken­nusalal­la yrit­täjä­muodon valin­neet remont­tireiskat pää­sevät selvästi parem­pi­in ansioi­hin kuin palka­nsaa­jana toimi­vat ammattitoverinsa.

Jos halu­aa puo­lus­taa työelämän heikko­ja osa­puo­lia, ei pyri karkot­ta­maan sopimusten ulkop­uolelle kas­vavaa määrää väkeä tekemäl­lä sopimuk­sista niin jäykkiä, että molem­pi­en osa­puolten kan­nat­taa pyrk­iä niistä eroon.

Yli sadan sivun mit­taiset sopimuk­set ovat jär­jet­tömiä. Mitä ei pysty tiivistämään viiteen sivu­un, kan­nat­taa jät­tää sopi­mat­ta. Ja pitää olla mah­dol­lisu­us sopia pare­to-paran­nuk­sista työpaikoilla.

Joil­lakin aloil­la paikalli­nen sopimi­nen voi tietysti olla riskialt­ti­im­paa kuin toisil­la. Eikö voitaisi yri­tysko­htais­es­ti päät­tää yri­tyk­sistä (ja aloista), joil­la työn­tek­i­jöi­den ase­ma on joka tapauk­ses­sa niin vah­va, että pär­jäävät itsekin.

= = = =

Twit­ter-keskustelus­sa min­ulle vas­tat­ti­in myös niin, ettei ehdot­ta­mani ollut lainkaan järkevää, kos­ka paper­im­ies ei voi tehdä pape­ria tehtaan ulkop­uolel­la. Tässä koko ongel­ma kiteytet­tynä. Mikä ei sovi paperite­htaisi­in, ei pidä olla sal­lit­tua muual­lakaan.  Ehkä kaik­ki työ­markki­na­jär­jestöt eivät ajat­tele aivan näin, mut­ta tätä henkeä sopimuk­sis­sa paljon on. Teol­lisu­us­li­itoil­la on aivan liian vah­va yliote muista aloista SAK:ssa, mut­ta työ­nan­ta­japuoli edus­taa kokon­aan suuryri­tyk­siä, suurelta osin jopa ulko­maises­sa omis­tuk­ses­sa ole­via suuryrityksiä.

[1] Pare­to-paran­nus: muu­tos, jos­ta ainakin yksi osa­puoli hyö­tyy eikä yksikään kärsi.

48 vastausta artikkeliin “Työehtosopimusten tarpeellisuudesta”

  1. “Mitä ei pysty tiivistämään viiteen sivu­un, kan­nat­taa jät­tää sopimatta.”

    Menee jo liioit­telun puolelle. Jos TES olisi yleis­si­to­van sopimuk­sen sijas­ta puite­sopimus, olisi se pidem­pi kuin tuo. Matkakus­tan­nusten kor­vauk­set, työaikasäädök­set, äitiys/isyys/jne palkat, koulu­tus,… Kaik­ki ne pitää kuitenkin sopia.

  2. Käytän­nössä rav­in­tolois­sa on käytössä työa­jan tasoit­tumisjär­jestelmä. Sil­loin kun on hil­jaisem­paa todel­la lähde­tään koti­in ja tun­te­ja taas täytetään niinä toisi­na aikoina. Var­maan on siis rav­in­toloitakin, jois­sa kuvat­tu on mah­dol­lista, mut­ta tuskin­pa monta.

    Sinäl­lään on jär­jetön­tä vedo­ta sivu­mit­taan jon­akin mit­ta­ri­na. Var­maan on jokin sivumäärä, jon­ka yli men­nessä ollaan jär­jet­tömän puolel­la, mut­ta ei sitä voi määritel­lä. Viisi sivua on aika vähän määräyk­siä, kun esimerkik­si jo pelkästään luot­ta­mushenkiön ase­maan menee hel­posti toista sivua ihan järkevää tek­stiä, mut­ta ei sitä kaikkien työn­tek­i­jöi­den tarvitse osata.

    Ongelma­han nois­sa pare­to paran­nuk­sis­sa on määrit­te­ly. Kuka päät­tää mikä kuu­luu tähän joukkoon ja mikä ei? Entä jos molem­mat ovat tänään sitä mieltä, että tämä on jees, ja huomen­na toinen tajuaa ettei niin ollutkaan? Miten täl­lainen paikalli­nen “sopimus” riitautetaan?

    Asiantun­ti­ja tes­sit ovat kyl­lä huo­mat­tavasti kevyem­piä kuin työn­tek­i­jöi­den sopimuk­set. On siis suo­ras­taan väärin tode­ta, että niis­sä pätevät saman lainalaisu­udet. Sitä­pait­si niis­sä on huo­mat­ta­van laa­jat sopimisen mah­dol­lisu­udet — myös yksilökohtaisesti.

  3. Blo­gin alus­sa maini­tun rav­in­tolan kan­nat­taa tehdä var­al­laolosopimus henkilökun­nalleen, ja kut­sua hei­dät töi­hin, mikäli töitä on. Mikäli töitä ei ole, niin ei tarvitse kut­sua, ja mak­saa vain var­al­laolosta. Reilu peli molem­mille osapuolille.

    1. Kysymys oli tilanteesta, jos­sa oli sovit­tu työvuoros­ta, mut­ta kesken työvuoron havait­ti­in, ettei asi­akkai­ta ole Tämä on ymmärtääk­seni vähän eri asia kuin var­al­la olo.

  4. Jos rav­in­to­la on tyhjä, niin ongel­ma ei todel­lakaan ole TES.…..

  5. Syyl­lisiä tähän on myös työ­nan­ta­japuolel­la. Työ­nan­ta­jat pitävät tiukasti kiin­ni “työn teet­tämis ‑oikeud­es­ta”, eli siitä, että saa­vat TES-kor­vauk­sil­la teet­tää työn­tek­i­jöil­lä työtä riip­pumat­ta siitä, onko siitä miten paljon hait­taa. Joulupäivä on tupla­palkkainen pyhä siinä mis­sä Kynttilänpäiväkin.

    Sen sijaan, että työn­tek­i­jöil­lä olisi oikeus vali­ta, halu­a­vatko tehdä työtä tiet­ty­inä pyhinä, työ­nan­ta­ja määrää han­kali­in pyhi­in jotkut onnet­tomat ja toi­sista hyvä­palkkai­sista pyhävuoroista taas on kisaa. Jos paikallis­es­ti pyhäpäiville voisi sopia kor­vauk­sen (ja työ­nan­ta­ja tähän sopimiseen myös velvoitet­taisi­in), voisi­vat Kynt­tilän­päivänä halukkaat olla töis­sä vaik­ka 145 % pal­ka­lla ja joulupäivänä löy­ty­isi riit­tävästi halukkai­ta vaikka­pa 380 % pal­ka­lla. Itarat työ­nan­ta­jat eivät vain halua mak­saa joulun töistä käypää kor­vaus­ta, nor­maalien sun­nun­taiden 200 % palkko­ja sen sijaan innokkaasti itkevät.

  6. Kotona tehtävä työ ei aina ole työtä, jota työaikala­ki ei koske. Tulkin­nas­sa kan­nat­taa olla varovainen, jollei halua ongelmia.

    Tästä pohd­in­taa linkissä ja samaan kan­taan pää­tynyt aikanaan myös työ­suo­jelupi­iri. KKO:ssa muu­ta­ma tapaus.

    http://www.asianajotoimistoviilo-vainio.fi/artikkelit/18-muut/41-kotona-teht%C3%A4v%C3%A4-ty%C3%B6.html

    “Pitäisin hyvinkin mah­dol­lise­na, että edel­lä mainit­tu työ kuu­luu työaikalain piiri­in sil­loin, kun työ­nan­ta­ja antaa etukä­teen määräyk­sen sen tekemiseen (joko nimeno­mais­es­ti tai hil­jais­es­ti edel­lyt­täen), työ on edel­lä maini­tu­ista syistä tehtävä muu­na kuin sään­nöl­lisenä työaikana ja että työtä on mah­dol­lista valvoa esim. sähkö­pos­tili­iken­teen avulla.”

  7. Ekonomile­hden kan­ta kotona tehtävään työhön ja tähän lain kohtaan “ettei voi­da kat­soa työ­nan­ta­jan asi­ak­si valvoa siihen käytet­tävän ajan järjestelyjä;”

    https://www.ekonomilehti.fi/tyoaikalaki-koskee-myos-ylempia-toimihenkiloita/

    “Olen­naista on, ettei työ­nan­ta­jal­la ole mah­dol­lisu­ut­ta valvoa työaikaa, sil­lä pelkästään työaikaseu­ran­nan laimin­lyömi­nen ei aikaansaa työn jäämistä työaika­lain ulkop­uolelle, jos työ­nan­ta­jal­la niin halutes­saan olisi mah­dol­lisu­us seu­ra­ta työn­tek­i­jän työaikaa.”

  8. Hyviä point­te­ja tässä on. Kyl­lä TESse­jä saisi yksinker­tais­taa paljon.

    On ok sopia vaik­ka palkoista. Mut­ta on aika hölmöä sopia, että keitä työ­nan­ta­ja saa ottaa töi­hin tehtaan port­tien sisäpuolelle, ulkois­tuk­set ovat kiel­let­tyjä, ali­hank­in­nan käyt­tö sään­nel­tyä jne, 

    Tämä nimit­täin menee liike­toimin­nan johdon puolelle eikä näitä asioi­ta pitäisi sisäl­lyt­tää TES­si­in. Näistä syistä muu­tok­set ovat hitai­ta pitkien neu­vot­telu­jen tulok­sia. LIsäk­si nopeasti muut­tuvas­sa palveluelinkeinoi­hin perus­tu­vas­sa yhteiskun­nas­sa täl­lais­es­ta jäykkyy­destä on vain hait­taa kaikille, myös työn­tek­i­jöille jot­ka kär­sivät sil­loin työttömyydestä.

  9. OS: “… hän etsi tomerasti netistä työe­htosopimuk­sen ja tote­si aivan oikein, ettei näin voi tehdä.”

    Täl­laista menet­te­lyä ei ehkä kuitenkaan kan­na­ta men­nä aivan yksiselit­teis­es­ti suosit­tele­maan. On nimit­täin ole­mas­sa myös TES:n soveltamiso­hje, johon vain har­vat vihi­tyt 3. tason lev­i­toi­vat ay-thetaan­it pää­sevät tutus­tu­maan. Käytän­nössä tämä ohjeis­to liit­tei­neen ylit­tää hel­posti TES:n sivumäärän.

    Sat­u­in­pa nimit­täin joskus ter­hakkaana luke­maan TES:n ja kysymään, että mik­si sun­nun­taina tapah­tu­vas­ta työ­matkus­tuk­ses­ta ei mak­se­ta palkkaa vaik­ka TES niin sanoo. Ei olisi kan­nat­tanut. Seu­ran­neesta paskamyrskys­tä selvisi vain sil­lä, että mateli lat­tial­la, pyysi anteek­si tyh­mää kysymys­tään ja van­noi, ettei enää iku­maail­mas­sa kyse­le mitään tyhmiä.

    Ja mitä ay-mafi­an paikkallisosas­to tähän tote­si? “Noku meil­lä on tää soveltamiso­hje… joten koi­ta pär­jätä ominesi”

  10. Paperite­htaat? Onko meil­lä tosi­aan vielä sel­l­aisia? Luulin, että ay-iike on siirtänyt ne kaik­ki jo Etelä-Amerikkaan.

  11. Kir­joitit “Yksinyrit­täjä pääsee parem­mille ansioille myös, kos­ka tämä toim­inta jäykkyyk­sistä vapaana on tuot­tavam­paa. Jos se on vaik­ka 20 % tuot­tavam­paa, voidaan hyö­ty jakaa puo­lik­si asi­akkaan kanssa.”

    Todel­lisu­udessa varsin mon­et yksinyrit­täjät jatka­vat toim­intaansa vain sen vuok­si, että se on vai­h­toe­hto työt­tömyy­delle, vaik­ka tulot ovatkin monel­la varsin pienet.

    “Yksinyrit­täjien tulo­jen jakau­ma on suh­teel­lisen lähel­lä palka­nsaa­jien tulo­jakau­maa. Alim­mis­sa tulolu­okissa yksinyrit­täjien osu­us on kuitenkin palka­nsaa­jia suurem­pi. Yli 40 pros­ent­tia pää­toimi­sista yksinyrit­täjistä ansait­see henkilöko­htaisi­na brut­to­tu­loina alle 2000 euroa kuukaudessa. Itsen­sä työl­listämi­nen ja yrit­täjäriskin kan­t­a­mi­nen ei siten monil­la yksinyrit­täjil­lä näy tulo­jen nousuna.”

    1. Yjksinyrit­täjis­sä on kak­si joukkoa, pakkoyrit­täjät, joiden “yrit­täjyys” on työ­nan­ta­jien pakot­ta­maa ja oma-aloit­teiset yksinyrit­täjät, jot­ka ovat peruste­neet yri­tyk­sen ole­tuk­se­naan poär­jätä näin parem­min. Kir­joituk­ses­sa käsitelti­in jälkim­mäistä ryhmää.

  12. Peru­songel­ma on, että S‑marketti taas ei tin­gi hin­noista, jos on sateinen kesä.

    TES:n kan­nat­taa olla selkeä ja kat­ta­va, jot­ta ongelmia ei tarvitse yrit­tää ratkoa aivan alus­ta saak­ka. Se säästää todel­la paljon työ­nanata­jan aikaa ja vaivaa.

    Jos case-esimerkissä olisi jak­so­työai­ka (tasoi­tu­sai­ka 3 viikkoa, max 12 h päivä työai­ka) ihmi­nen olisi töis­sä sil­loin kun tarvi­taan ja saisi ennakoitavaa palkkaa.

    Toinen puoli on pakkoyrit­täjyys, jos­sa ei toteudu verot­ta­jan halu­a­mat yrit­täjyy­den tun­nus­merk­it. Se tietää kylmää kyytiä. 

    Case-esimerkissä työ­nan­ta­ja halusi säästää sis­lloin kun ei ole myyn­tiä, ymmär­ret­tävää. Ei ole odotet­tavis­sa mitään lojaalia, oma-aloit­teista tai mitään muu­ta kuin minim­i­ta­son tekevää työn­tek­i­jää niihin hommiin.

  13. Make: Yli 40 pros­ent­tia pää­toimi­sista yksinyrit­täjistä ansait­see henkilöko­htaisi­na brut­to­tu­loina alle 2000 euroa kuukaudessa. Itsen­sä työl­listämi­nen ja yrit­täjäriskin kan­t­a­mi­nen ei siten monil­la yksinyrit­täjil­lä näy tulo­jen nousuna.”

    Tuo pitää var­masti paikkansa. 

    Se mikä kiin­nos­taisi, on tieto siitä
    — pysyvätkö pien­i­t­u­lois­t­en yksinyrit­täjien tulot pitem­mäl­lä aikavälil­lä noin pieninä
    — minkälaises­sa elämän­ti­lanteessa kyseiset pää­toimiset yrit­täjät ovat (onko tarkoi­tus työsken­nel­lä vain osa-aikaises­ti tai enem­män “har­rastepo­h­jal­ta”)
    — paljonko työn­tek­i­jät kyseisel­lä toimi­alal­la tien­aa­vat. Ei liene ihme, jos par­turi-kam­paamoalal­la merkit­tävä osa yrit­täjistä tien­aa brut­tona alle 2000 euroa, kun sama kos­kee työntekijöitä.

    On selvää että yri­tyk­sen alku­vai­heessa tulot ovat tyyp­il­lis­es­ti matalia. Omaa yrit­täjyyt­täni kun kat­soo, niin ainakin pari ensim­mäistä vuot­ta taisi men­nä alle 2000 euron brut­to­tu­loil­la. Tässä ei ole mitään ihmeel­listä, kos­ka kyseessä oli aloit­tel­e­va yri­tys eikä toim­inta ollut vakiintunutta.

    Suomes­sa aloite­taan sekä lopete­taan noin 40 000 yri­tys­tä vuodessa. Tuos­ta voi nopeasti yrit­tää haarukoi­da, että noin 40 000 yri­tys­tä on max vuo­den ikäisiä ja var­maan toiset 40 000 yri­tys­tä on 2–3v van­ho­ja. Täl­laiset yri­tyk­set eivät ole tyyp­il­lis­es­ti vielä vaki­in­nut­ta­neet toimni­taansa ja ulko­muis­tista vetäen noin puo­let yri­tyk­sistä lopete­taan ennen 3v rajapyykkiä. Ja vaik­ka tuos­sa nipus­sa onkin kaik­ki yri­tyk­set, niin var­masti suurin osa noista on tietenkin yksinyrit­täjien yrityksiä.

  14. Työe­htosop­pare­i­ta tarvi­taan yhä:
    — suo­jaa­maan öykkäri­no­maista man­age­ment by perkele ‑johtamista vastaan
    — takaa­maan min­imi­palkat. Myös koulutet­tu voi joutua palkkakuop­paan. Töitä joi­ta voi tehdä “kotona” voi myös tehdä Inti­as­sa tai Kiinassa.
    — koko yhteiskun­ta on raken­net­tu 7‑päiväisten viikko­jen ja nor­mi­työaiko­jen varaan. Sen mukaan pyörii las­ten päiväkodit ja koulut, joukkoli­ikenne ja päivit­täis­tavarakau­pat. Työa­jan ulkop­uoel­l­la taas viihdeala joi­hin rav­in­to­latkin las­ke­taan, mut­ta niil­lä on sit­ten omat sop­par­it ja sik­si moni rav­in­to­la pitää oven­sa kiin­ni maanantai-iltoina.

  15. Ei riitä tila kom­menteille kun on ambiva­lent­ti suhde tes­sei­hin ja ay-liik­keeseen. Otan yhden esimerkin. Lehden­jaka­ja voi saa­da aamuyön työstä 40 euroa brut­to, myös ensi lumiyönä (aluk­si kahdel­la bus­sil­la Van­taan lähiöstä Helsin­gin lähiöön). Se on kuulem­ma liikaa joten lehden­jaka­jille tar­jo­taan yrit­täjyyt­tä ja jotkut suos­tu­vat otta­maan työn vas­taan samal­la neljäl­lä kympil­lä. Kuitenkin alku­peräi­nen kokon­aisan­sio on ansiosi­don­nai­sine etu­ineen pyöreästi viisi kymp­piä. — Eli­na Lep­omä­ki ker­toi telkkaris­sa pystyvän­sä kos­ka vaan neu­vot­tele­maan itselleen työ­suh­teen. Var­maankin, mut­ta tuskin hänkään lehden­jaka­jana saisi parem­paa palkkaa.

    No miten tähän on tul­tu? Lehden­jaka­jat ovat liitois­sa hän­nän­huip­puna päivä­pos­ti­lais­ten tai kir­jatyön­tek­i­jöi­den var­jos­sa. Liit­to ei auta. Työ on sel­l­aista, että fik­su maa­han­muut­ta­ja sen pian omak­suu ja muiden töi­den puuttues­sa hyväksyy heikot ehdot. Maa­han­muut­ta­jia siis hyväk­sikäytetään edis­tyk­sel­lisen medi­an ja val­tionyri­tyk­sen toimes­ta. Ay-liike on hil­jaa. Eduskun­ta ei säädä min­imi­palkaa. Yksit­täi­nen lehden­jaka­ja on hukas­sa ilman liiton tukea mikä vas­taakin aika lail­la nykyti­lan­net­ta. Liit­to­ja tarvit­taisi­in kun­han ne tek­i­sivät työn­sä eivätkä näpertelisi pak­su­jen tessien kankei­ta pykäliä. 

    Pakolli­nen ansio­vaku­u­tus muo­dostaa yli neljän­nek­sen palka­nsa­jan kokon­aisan­sioista. Tätä ei aina oikein ymmär­retä, kun osaa ansios­ta kut­su­taan “työ­nan­ta­ja­mak­suk­si”. Koko ansio on työ­nan­ta­ja­mak­su. Olisi selkeäm­pää, kun brut­topalk­ka käsit­täisi koko pakol­lisen työn­tek­i­jäkus­tan­nuk­sen. Täl­löin näk­isimme vaku­u­tuk­semme hin­nan ja työmme arvon ja osaisimme ver­ra­ta yrit­täjä­tu­loa palkkatuloon.

    Yleis­si­tovil­la tes­seil­lä on lain voima. Olisi tasa-arvoisem­paa ja demokraat­tisem­paa jos ylei­sistä työe­hdoista sovit­taisi­in eduskun­nan valmis­tele­mis­sa ja säätämis­sä laeis­sa ja ay-liik­keelle jäi­sivät puh­taat palkka-asiat.

  16. Vaik­ka meneekin hie­man “janku­tuk­sen” puolelle on pakko taas ker­ran tode­ta, että eri­tyis­es­ti koti­talousvähen­nyk­sen max­i­mi määrän nos­t­a­mi­nen lisäisi merkit­tävästi yksinyrit­täjien ja myös työt­tömien työl­listymis­mah­dol­lisuuk­sia. Mik­si? Työn kysyn­tä lisääntyisi.

  17. Aikanaan kun eräs työ­nan­ta­ja antoi sop­parin allekir­joitet­tavak­si kat­soin, ettei siinä oikeasti ole järkeä. Viivailin sit­ten yli vähän kohtia ja kir­joit­telin hie­man uut­ta välei­hin (vilaisin mallia jostain, olisiko ollut YTY:n pru­juista), lopuk­si nimi alle. Niin vaan tuli takaisin muu­toksin hyväksyt­tynä. Olen­naista oli, että olin itsenäistä työtä tekevä asiantun­ti­ja jol­la ei ole lähies­imi­estä kyyläämässä miten työ­tun­nit ker­tyvät, työt ne oli mitä piti tehdä eikä tun­nit. Kun sop­pari saati­in sopi­vak­si, ei tarvin­nut perus­taa firmaakaan.

    Kaikil­la ei kuitenkaan ole saman­lainen tilanne. Jotkut tarvit­se­vat enem­män mihin noja­ta, ja joidenkin kohdal­la on vaikea saa­da sop­paria kun­toon vaik­ka yhteisym­mär­rys olisi jos halu­taan tehdä muuten kuin tessin mukaan. Jotkut pakote­taan yrit­täjik­si (kyl­lä, jos fir­ma irti­sanoo väkeä ilmoituk­sel­la, että voidaan ostaa työ ali­hank­in­tana jos halu­a­vat sitä jatkaa, on kyse yrit­täjyy­teen pakot­tamis­es­ta), jotkut halu­a­vat tehdä töitä yri­tyk­sen kaut­ta saadak­seen jous­tavam­man sopparin.

    On tot­ta, että tes­sit on isom­pi­en fir­mo­jen näkökul­mas­ta laa­dit­tu ja voi olla pienelle yri­tyk­selle vaikea. Jotain pitäisi tehdä, mut­ta mitä? Tehdä aloille joil­la pienyri­tyk­siä on enem­män kak­si tes­siä, toinen koskien pieniä yri­tyk­siä ja toinen suuria? Yleis­si­tovu­ushan aiheut­taa sen, etteivät pienet vält­tämät­tä saa tehdä omaa sop­pari­aan kun on ole­mas­sa jo se yksi yhteinen.

  18. Osmo Soin­in­vaara:
    Kysymys oli tilanteesta, jos­sa oli sovit­tu työvuoros­ta, mut­ta kesken työvuoron havait­ti­in, ettei asi­akkai­ta ole Tämä on ymmärtääk­seni vähän eri asia kuin var­al­la olo. 

    Kyl­lä: nämä ovat eri asioi­ta. Kir­joitinkin, että rav­in­toloit­si­jan ei kan­na­ta määrit­tää työvuoro­ja, vaan tehdä var­al­laolosopimuk­sia. Näin rav­in­toloit­si­ja tekee sopimuk­sen siitä, mitä hän oikeasti halu­aa (työn­tek­i­jä tulee paikalle, jos on tarvet­ta ja ei tule, jos ei ole tarvetta). 

    Luon­nol­lis­es­ti täl­löinkin kan­nat­taa arvioi­da työn­tek­i­jöi­den tarve mah­dol­lisim­man tarkkaan etukä­teen, kos­ka var­al­la pitämi­nenkään ei ole ilmaista (eikä pidä ollakaan, kos­ka siitä aiheutuu hait­taa työntekijälle).

  19. R.Silfverberg: – takaa­maan min­imi­palkat. Myös koulutet­tu voi joutua palkkakuop­paan. Töitä joi­ta voi tehdä “kotona” voi myös tehdä Inti­as­sa tai Kiinassa.

    OK, mut­ta onko ammat­tiy­hdis­tys­li­ike se oikea taho määräämään min­imi­palkat ja kom­pen­saa­tiot? Sil­loin­han on ensisi­jais­es­ti kysymys kunkin AY-jär­jestön neu­vot­telu­voimas­ta. Tämän seu­rauk­se­na muinoiset Suomen kunkut, paper­i­työläiset, sai­vat suh­teet­toman kovaa kom­pen­saa­tio­ta vaikka­pa enem­män koulutet­tuhin ja enem­män stres­saavas­sa työssä ole­vi­in sairaan­hoita­ji­in verrattuna. 

    Osa ammat­tuy­hdis­tyli­ik­keestä, SAK etunenässä, puo­lus­telee asi­aa luo­val­la tuholla.

    OK, mut­ta onko ammat­tiy­hdis­tys­li­ike se oikea taho ratkaise­maan, mis­sä se luo­va tuho käy? 

    Paper­ili­it­to koki itse tämän v. 2005, jol­loin työ­nan­ta­jat aset­ti­vat työ­su­lun ja neu­vot­telu­jen jäl­keen ryhtyivät sulke­maan tehtai­ta Suomes­sa. Ei pahan­tah­toisu­ut­taan, mut­ta kun IT.

    Kansan­taloudel­lis­es­ti saat­taisi olla parem­pi, että eduskun­ta määräisi min­imi­pal­ka ja ehdot. Luo­va tuho olisi sil­loin enem­män demokraat­tises­sa kontrollissa.

    Jot­tei tulisi väärinkäsi­tys­tä korostan, että kan­natan ja tuen eläk­keel­lä ollessani omaa ammat­ti­jär­jestöäni, sil­lä olen saanut sieltä merkit­tävää juridista neu­von­taa työ­sopimuk­sieni tekoon. Toivon, että se jatkaa samal­la linjalla.

  20. Osmo,

    TES:n pitu­us johtuu monil­la aloil­la siitä, että sinne on kopi­oitu työaikala­ki, työ­sopimus­la­ki ja muu­ta työelämän lain­säädän­töä. Tämä siirtää sil­loin näitä lake­ja koske­vat riidat työ­tuomiois­tu­imen toimi­val­lan piiri­in käräjäoikeuk­sista, mikä on työ­nan­ta­jan etu. Työ­tuomiois­tu­in näet antaa päätök­sen­sä työ­nan­ta­jaa suosien, kun on huono aika, eikä yksilö voi viedä TES-asi­aa oikeu­teen vas­toin ammat­tili­iton tah­toa. Toisaal­ta tämä on myös työn­tek­i­jän etu, kos­ka täl­löin lait­tomista toim­intatavoista voi liit­to käräjöidä ilman, että yksit­täi­nen jäsen leimau­tuu käräjäpukariksi.

  21. Tapio:Kansan­taloudel­lis­es­ti saat­taisi olla parem­pi, että eduskun­ta määräisi min­imi­pal­ka ja ehdot. Luo­va tuho olisi sil­loin enem­män demokraat­tises­sa kontrollissa. 

    Eduskun­ta voisi säätää alim­man mah­dolisen hyväksyt­tävän palkan mut­ta liit­to­jen tehtävä on kyl­lä neu­votel­la ammat­tiko­htaiset taulukkopalkat.

    Jos ver­taa mil­lä liitoil­la ja ammat­tiryh­mil­lä on tehokkain edun­valvon­ta niin se on Paper­ili­iton lisäk­si AKT satamien osalta, sekä Lääkärili­it­to ja OAJ. Sik­si että hei­dän töitä ei voi tehdä Kiinas­ta käsin.

  22. Kun hänelle eräänä iltana oli san­ot­tu, että tänään on niin vähän asi­akkai­ta, että voit lähteä pois, hän etsi tomerasti netistä työe­htosopimuk­sen ja tote­si aivan oikein, ettei näin voi tehdä. 

    En tunne asi­aa, mut­ta käsit­tääk­seni näin voi tehdä. Nuo tosin ovat sit­ten palkat­tu­ja tun­te­ja eli tuos­ta vapaa-ajas­ta silti mak­se­taan hänelle. Ihan hyvä kuitenkin huo­maut­taa asi­as­ta etukä­teen, ettei tule myöhem­min mitään epä­selvyyk­siä. Voin toki olla väärässä.

    Rolle: Syyl­lisiä tähän on myös työ­nan­ta­japuolel­la. Työ­nan­ta­jat pitävät tiukasti kiin­ni “työn teet­tämis ‑oikeud­es­ta”, eli siitä, että saa­vat TES-kor­vauk­sil­la teet­tää työn­tek­i­jöil­lä työtä riip­pumat­ta siitä, onko siitä miten paljon haittaa. 

    Niin, aina tun­tuu uno­htu­van, että TES:t peri­aat­teessa määrit­televät vain min­imin. On työ­nan­ta­jan oma vika, jos toim­inta “opti­moidaan” niin tiukalle, ettei tarvit­taes­sa voi­da jous­taa kuin yhteen suun­taan ja päädytään mak­si­moimaan oma haitta.

    åke: Tämä nimit­täin menee liike­toimin­nan johdon puolelle eikä näitä asioi­ta pitäisi sisäl­lyt­tää TES­si­in. Näistä syistä muu­tok­set ovat hitai­ta pitkien neu­vot­telu­jen tuloksia. 

    Näitä ei vält­tämät­tä tarvit­sisi ottaa TES:iin mukaan, jos työn­tek­i­jöil­lä olisi Sak­san mallin mukaises­ti sanan­val­taa toimin­nan järjestämisessä.

    Tapio: Kansan­taloudel­lis­es­ti saat­taisi olla parem­pi, että eduskun­ta määräisi min­imi­pal­ka ja ehdot. Luo­va tuho olisi sil­loin enem­män demokraat­tises­sa kontrollissa. 

    Olisi myös hyödyl­listä, jos eduskun­ta voisi myös määrätä palkkaa­maan ihmisiä. Sil­loin työ­paikko­jen luon­ti olisi vähän vähem­män narun työntämistä.

    1. En tunne asi­aa, mut­ta käsit­tääk­seni näin voi tehdä. Nuo tosin ovat sit­ten palkat­tu­ja tun­te­ja eli tuos­ta vapaa-ajas­ta silti mak­se­taan hänelle.

      Tietysti voi tehdä, jos mak­saa palkan. Tästä ei nyt kuitenkaan ollut kysymys.

  23. R.Silfverberg: Eduskun­ta voisi säätää alim­man mah­dolisen hyväksyt­tävän palkan mut­ta liit­to­jen tehtävä on kyl­lä neu­votel­la ammat­tiko­htaiset taulukkopalkat.

    Min­imi­palkkalain­säädän­nölä ei ole mitään mieltä, jos yleis­si­tovu­us säi­lyy. Sehän olisi tor­ta på torta.

  24. Tuo kysymys siitä, voiko työn­tek­i­jän lähet­tää kesken sovi­tun työvuoron koti­in, kun ei ole asi­akkai­ta, on työelämän ydin­tä. Työ­suh­teen perusa­jatuk­se­na on se, että työn­tek­i­jä vai­h­taa työvoimaansa ennal­ta sovi­t­ul­la taval­la ennal­ta sovit­tuun hin­taan. Jos on työvuorolista, se estää työn­tek­i­jää otta­mas­ta samak­si ajak­si muu­ta työtä, eli työ­nan­ta­ja on varan­nut työn­tek­i­jän työvoiman yksi­no­maiseen käyt­töön­sä. Lisäk­si työn­tek­i­jä on saa­punut paikalle ja aiheut­tanut itselleen työmatkakustannukset. 

    Se ris­ki, että mak­se­tulle työvoimalle ei ole käyt­töä, on osa työ­nan­ta­jan yrit­täjäriskiä. Tästä hänen kom­pen­saa­tion­aan on yrit­täjän mah­dol­lisu­us voit­toon, jota ei tarvitse jakaa työn­tek­i­jöi­den kanssa. 

    Aja­tus, että työvuorolis­taa ei tarvit­sisi nou­dat­taa, siirtäisi yrit­täjäriskin työn­tek­i­jälle, mut­ta säi­lyt­täisi voit­tom­ah­dol­lisu­u­den työnantajalla. 

    Oikeu­den­mukaisu­us edel­lyt­täisi, että mikäli työn­tek­i­jälle siir­retään yrit­täjäriskiä, hänelle annetaan samal­la osakku­us yri­tyk­sessä: osal­lisu­us voitos­ta ja vaikutusvallasta.

    1. Tuo kysymys siitä, voiko työn­tek­i­jän lähet­tää kesken sovi­tun työvuoron koti­in, kun ei ole asi­akkai­ta, on työelämän ydin­tä. Työ­suh­teen perusa­jatuk­se­na on se, että työn­tek­i­jä vai­h­taa työvoimaansa ennal­ta sovi­t­ul­la taval­la ennal­ta sovit­tuun hintaan. 

      Joo. Tämä on myös työ­markki­nakäytän­tö­jen ydin­tä. Ja on ihan ratio­naal­ista, että vaik­ka yhtään asi­akas­ta ei ole, siel­lä istu­taan peukaloi­ta pyörit­täen ilman mah­dol­lisu­ut­ta sopia siitä, että mak­se­tan puo­let, 70 % tai jotain muu­ta. Ay-liike pitää jäseniään kyvyt­töminä idioot­teina kieltäessään heiltä sopim­sen pareto-parannuksista.

  25. Suomes­sa lääkärin­toin­ta saa har­joit­taa vain Suomes­sa lail­lis­te­tu lääkäri. Esimerik­si rönt­genku­via ei voi lausua (siis kat­soa onko niis­sä jotain) Inti­as­sa, kos­ka laun­to tulee englannniksi , jota suo­ma­lainen lääkäri ei ehkä osaa ja kos­ka oli-ihan-kuka-vaan-asi­aan-paljon-erikois­tunut niin hän ei ole lail­lis­tet­tu lääkäri Suomessa.

    Ruot­sis­sa tulk­in­ta taisi olla että kun­han on EU:ssa lail­lis­tet­tu… Näitä hom­mia ali­hanki­taan siel­lä parem­man ilmas­ton maista.

    Oikein hyvä busi­ness muuten tääl­lä. Huonopaa laat­ua kallim­mal­la hinnalla.

    Hoita­va lääkäri olisi toki suo­ma­lainen ja hän ei saa todel­lakaan käyt­tää ilmeis­es­ti mitään ulko­mail­la kir­joitet­tua tek­stiä hoitopäätöksissään.

    Apteek­it taas…

    1. Suomes­sa lääkärin­toin­ta saa har­joit­taa vain Suomes­sa lail­lis­te­tu lääkäri. Esimerik­si rönt­genku­via ei voi lausua (siis kat­soa onko niis­sä jotain) Intiassa

      Niin­pä. Tek­sti­il­i­työläisel­lä ei ole vas­taavaa suo­jaa. Tuo on yhden nui­jankopau­tuk­sen päässä.

  26. Jos rav­in­toloit­si­jan ja sen tar­joil­i­jan välit on kun­nos­sa, ne voi hyvin sopia, että tun­tilis­taan merk­itään että kaveri oli töis­sä 8 tun­nin sijaan 6 tun­tia, vaik­ka lähtikin jo 4 tun­nin jäl­keen. Ihan sama mitä siel­lä TES­sis­sä lukee, kun­han molem­mat pystyy luot­ta­maan siihen että sana pitää.

    Ongelma­han on että monas­ti ei pysty luot­ta­maan että sana pitää. Tai jos työ­nan­ta­ja määräilee ne vuorot oman pään­sä mukaan eikä kuun­tele toivei­ta, niin ei ole kyl­lä var­masti intoa jous­taa toiseenkaan suun­taan, kun mikään ei takaa että niitä tun­te­ja saa jatkos­sa niin paljon että niil­lä elää, tai että sitä vapaa­ta saisi sil­loin kun sitä tarvitsee.

    Vapaa-ajal­la kun on har­voin itseis­ar­voa, jos työtä on niin vähän että vapaa-ajas­ta ei sinän­sä ole puutet­ta vaan vapaa-ajan har­ras­tuk­sia (ja muut elämää) rajoit­taa lähin­nä rahan puute (ja työvuoro­jen mielivaltaisuus).

  27. JTS:
    Ruot­sis­sa tulk­in­ta taisi olla että kun­han on EU:ssa lail­lis­tet­tu… Näitä hom­mia ali­hanki­taan siel­lä parem­man ilmas­ton maista.

    Oikein hyvä busi­ness muuten tääl­lä. Huonopaa laat­ua kallim­mal­la hinnalla.

    Mitenkään suo­ma­laisia lääkäre­itä haukku­mat­ta niin ei se kai niinkään ole, että vain Suomes­sa on hyviä lääkäre­itä? Nykyisessä sähköisessä maail­mas­sa näen paljonkin järkeä siinä, että rönt­genku­via viedään jon­nekin kat­sot­tavak­si, mis­sä on vain niitä katso­vat erikois­lääkärit niitä kat­so­mas­sa. Kyl­lähän sitä har­jaan­tuneem­pi silmäkin siitä tulee ja sitä kaut­ta tulk­in­to­jen ja lausun­to­jen laatu para­nee. Voitaisi­in vaik­ka aloit­taa siitä, että Suomes­sa vietäisi­in sähköis­es­ti kaik­ki kuvat yhteen paikkaan ihan suo­ma­lais­ten lääkärien kat­sot­tavak­si ja kat­sot­taisi­in, että miten paljon hyö­tyä siitä on.

    Fak­tis­es­ti näen tässä ole­van käyn­nis­sä tietyn­laisen kil­pa­juok­sun: joko tämä keskit­tymi­nen tapah­tuu ensin tai sit­ten meil­lä oppii tietokoneet kat­so­maan sitä keuhkoku­vaa parem­min ja tarkem­min kuin ihmis­silmä. Vaik­ka lääkäreil­lä onkin yliedus­tus eduskun­nas­sa, niin aika usko­ma­ton pitää neli­raa­ja­jar­ru­tuk­sen olla siinä vai­heessa, kun sopi­vasti koulutet­tu tekoä­ly kat­soo sato­ja kuvia läpi sekun­nis­sa ja on tarkem­pi havain­to­jen­sa ja diag­noosien­sa kanssa kuin kukaan ihmi­nen. Tämä tuskin tapah­tuu seu­raa­van vuosikymme­nen aikana ja ei vält­tämät­tä edes sitä seu­raa­van vuosikymme­nen aikana, mut­ta aivan var­masti todel­lisu­ut­ta ennen vuo­sisadan lop­pua ellemme onnis­tu jotenkin pysäyt­tämään kehi­tys­tä jol­lain ydin­so­dan kaltaisel­la järjettömyydellä.

  28. Tuos­sa on yksi koh­ta, mikä vaatii täs­men­nys­tä. Jos yksinyrit­täjä tekee työ­suorit­tei­ta pääasi­as­sa vain yhdelle yri­tyk­selle, kat­so­taan se työ­suh­teek­si ja osta­ja on velvoitet­tu hoita­maan sivuku­lut ja nou­dat­ta­maan alan sopimuk­sia. Tämän jous­ta­van malli on kat­sot­tu syr­jivän työ­suh­teessa ole­via. Sik­si jokaisen yksinyrit­täjän tulee huole­htia siitä, että jän tekee use­am­malle osta­jalle suoritteita.

  29. Osmo Soin­in­vaara: Joo. Tämä on myös työ­markki­nakäytän­tö­jen ydin­tä. Ja on ihan ratio­naal­ista, että vaik­ka yhtään asi­akas­ta ei ole, siel­lä istu­taan peukaloi­ta pyörit­täen ilman mah­dol­lisu­ut­ta sopia siitä, että mak­se­tan puo­let, 70 % tai jotain muu­ta. Ay-liike pitää jäseniään kyvyt­töminä idioot­teina kieltäessään heiltä sopim­sen pareto-parannuksista.

    Paikalli­nen sopimi­nen olisi toki aina paras vai­h­toe­hto, siis teo­ri­as­sa. Duu­nar­i­am­mateis­sa seu­rauk­se­na on kuitenkin läh­es aina paikalli­nen sanelu, eli käytän­nössä liiton pitäisi viedä jonkin­lainen koti­in­lähtöko­r­vaus TESi­in. Prob­lem solved.

  30. JTS:
    Suomes­sa lääkärin­toin­ta saa har­joit­taa vain Suomes­sa lail­lis­te­tu lääkäri. Esimerik­si rönt­genku­via ei voi lausua (siis kat­soa onko niis­sä jotain)Intiassa,

    Sen kuvan voisi tulki­ta kokenut rönt­gen­hoita­ja. Vuosia sit­ten poi­ka putosi puus­ta ja loukkasi kyynär­pään­sä. Hoita­ja sanoi kuvan otet­tuaan, että näkyy­hän tuos­sa pikku vek­ki ole­van. Kun­nan röt­gen­lääkäri ei kuitenkaan ollut paikkalla, niin mei­dät pas­sitet­ti­in Mehiläisen lääkärille, joka kat­seli kuvia pitkään, ja näki että oli niistä ihan pihal­la. Antoi sit­ten “var­muu­den vuok­si” lähet­teen sairaalaan. Kip­si­hän siihen tietysti laitettiin.

  31. Val­i­tuk­set työe­htosopimuk­sista voisi ottaa vähän vakavam­min, jos meil­lä olisi työe­htosopimuk­sia, jois­sa olisi edes vähän kohtu­ut­to­mia ehto­ja. Mut­ta kun ei meil­lä ole. Meil­lä on työe­htosopimuk­sia, jois­sa vaa­di­taan työn­tek­i­jöille 12 euron tun­tipalkkaa tai 15 euroa, jos kyseessä on todel­li­nen ammat­ti­lainen koulu­tuk­sel­la ja 20 vuo­den työkoke­muk­sel­la. Sun­nun­taina saa 30 euroa tun­nis­sa. Vaa­di­taan 40 tun­nin viikko­työaikaa ja pal­ka­llista vapaapäivää kun täyt­tää 50 vuot­ta. Samal­la kiel­letään irti­sanomi­nen ilman syytä. Tämäkö vie Suomen vien­ti­te­ol­lisu­udelta poh­jan? Näi­hin järkyt­tävi­in vaa­timuk­si­inko yrit­tämi­nen kaatuu?

    Parhaana esimerkkinä työe­htosopimusten pahu­u­den liioit­telus­ta ovat paper­im­iehet. Kun ihmisen elin­ta­so on 30 vuo­den työu­ran jäl­keen sitä, että omis­taa talon Kuu­sankoskelta, ajaa 8 vuot­ta van­hal­la Toy­ota Corol­lal­la ja käy vai­mon kanssa ker­ran vuodessa Kanar­i­al­la tai Kree­tal­la, on pakko kysyä että olet­teko ihan tosis­sanne. Tämäkö on se suo­ma­laisen ahneu­den ja työn­tek­i­jöi­den joukkovoimal­la sikailun kat­tavin esimerk­ki? Mis­sä ovat ne paper­im­iehet, jot­ka aja­vat urheilu­au­toil­la ja omis­ta­vat sijoi­tuskämp­piä Kaivopuistossa?

  32. “Yksinyrit­täjä pääsee parem­mille ansioille myös, kos­ka tämä toim­inta jäykkyyk­sistä vapaana on tuot­tavam­paa. Jos se on vaik­ka 20 % tuot­tavam­paa, voidaan hyö­ty jakaa puo­lik­si asi­akkaan kanssa.”

    Maail­ma ei tässäkään ole mus­tavalkoinen. Vuon­na 2013 Tilas­tokeskuk­sen tekemässä selvi­tyk­sessä itsen­sä­työl­listäjien tulota­sos­ta nousee toisen­lainen kuva. Esimerkik­si kult­tuuri­alo­jen naisyrit­täjistä 40 % elää köy­hyys­ra­jan ulkop­uolel­la. Jour­nal­is­tili­iton free­lancereilleen tekemän kyse­lyn mukaan läh­es samas­ta työmäärästä/tunneista saa yrit­täjänä toimi­va noin 1000 euroa pienem­mät verotet­ta­vat kuukau­sian­siot. Jos ain­oa mah­dol­lisu­us työl­listyä on yrit­täjyys ja alal­la on paljon yli­tar­jon­taa esimerkik­si dig­i­tal­isaa­tion ja alan mur­roksen vuoksi,ei yrit­täjyys ole vält­tämät­tä aitoa, vaan työn hin­ta ali­hin­noitel­laan. Aito yrit­täjähän hin­noit­telee työn­sä, sitä ei sanel­la hänelle. Yrit­täjän euron tulisi olla suurem­pi kuin palka­nsaa­jan, jot­ta yrit­täjäris­ki kan­nat­taisi ja tietysti myös sik­si, että yrit­täjän sivuku­lui­hin menee alas­ta riip­pumat­ta noin 50 % laskun lop­pusum­mas­ta. Jos työtään ei voi aidosti hin­noitel­la, yrit­täjä alim­i­toit­taa esimerkik­si lak­isääteisen eläke­vaku­u­tuk­sen­sa ja säästää sosi­aali- ja eläke­tur­vas­taan. Meil­lä on tiedos­sa aikamoinen köy­hien joukko, kun nykyiset itsen­sä­työl­listäjät tule­vat eläkeikään. Olen miet­tinyt, miten käy esimerkik­si sosi­aali-ja ter­veyspuolen yksinyrit­täjille, jot­ka myyvät esimerkik­si hoiva­palvelui­ta kun­nalle. Hin­nat sanel­laan yläpuolelta, muille asi­akkaille työsken­te­ly saat­taa olla kiel­let­ty. Kyseessä on täl­löin palkkatyön hal­ven­t­a­mi­nen, ei aito yrittäjyys.

  33. Peter: Parhaana esimerkkinä työe­htosopimusten pahu­u­den liioit­telus­ta ovat paper­im­iehet. Kun ihmisen elin­ta­so on 30 vuo­den työu­ran jäl­keen sitä, että omis­taa talon Kuu­sankoskelta, ajaa 8 vuot­ta van­hal­la Toy­ota Corol­lal­la ja käy vai­mon kanssa ker­ran vuodessa Kanar­i­al­la tai Kree­tal­la, on pakko kysyä että olet­teko ihan tosis­sanne. Tämäkö on se suo­ma­laisen ahneu­den ja työn­tek­i­jöi­den joukkovoimal­la sikailun kat­tavin esimerk­ki? Mis­sä ovat ne paper­im­iehet, jot­ka aja­vat urheilu­au­toil­la ja omis­ta­vat sijoi­tuskämp­piä Kaivopuistossa?

    Paper­i­työläis­ten jou­tu­mi­nen tikun nenään johtunee paljolti his­to­ri­as­ta ja siitä onnet­tomas­ta Sari Sairaan­hoita­ja ‑kam­pan­jas­ta v. 2007. Jotain perää his­to­ri­al­liselle maineelle kuitenkin on: Esim. vuon­na 2008 toimi­alal­la 171 “Mas­san, paperin etc. valmis­tus” kokon­aisan­sion keskiar­vo oli 3460 €/kk ja toimi­alal­la 861 “Ter­vey­den­huol­lon laitospalve­lut” se oli 2967 €/kk.

    Tilanne lie­nee noista vuo­sista hie­man tasoit­tunut, mut­ta han­ki­t­ul­la maineel­la on taipumus pysyä.

  34. Anna: Jour­nal­is­tili­iton free­lancereilleen tekemän kyse­lyn mukaan läh­es samas­ta työmäärästä/tunneista saa yrit­täjänä toimi­va noin 1000 euroa pienem­mät verotet­ta­vat kuukausiansiot.

    Meil­lä saa vuokramies työstä paljon pienem­män kk-palkan mitä vakihemmot. 

    “Ain­oa ero” on siinä, että vuokramiehillä on keskimäärin puoli vuot­ta työkoke­mus­ta kun vak­i­tu­isil­la sitä on 10 vuotta.

    Eli en usko että noi­ta luku­ja voi noin suo­raan vertailla. 

    Jos ain­oa mah­dol­lisu­us työl­listyä on yrit­täjyys ja alal­la on paljon yli­tar­jon­taa esimerkik­si dig­i­tal­isaa­tion ja alan mur­roksen vuoksi,ei yrit­täjyys ole vält­tämät­tä aitoa, vaan työn hin­ta alihinnoitellaan. 

    Jos alal­la on yli­tar­jon­taa ja mah­dol­lisu­us tehdä hom­mia yrit­täjänä, niin kyl­lähän siinä se työn hin­ta jous­taa. Hin­ta menee niin alas että osa porukas­ta tajuaa vai­h­taa järkevämpi­in hom­mi­in. Huonom­min toimi­val­la alal­la työn hin­ta ei jous­ta yhtään ja poruk­ka istuu kortis­tossa tekemät­tä mitään, kun työtä ei oste­ta sitä vähääkään tiukko­jen ehto­jen takia. 

    Hin­tamekanis­min toim­i­mat­to­muu­den val­i­tus nähdään tasaisin väli­a­join maat­aloudessa. Eri tuotan­to­muo­to­jen maat­alousyrit­täjät valit­ta­vat aina parin vuo­den välein, että nyt on yli­tar­jon­taa ja alalle tarvisi lisää tukea, jon­ka tarkoi­tus on ylläpitää yli­tar­jon­taa ja jatkaa epäter­vet­tä tilannetta.

  35. Jos olisi mah­dol­lista ‘sopia’ että mak­se­taan esim. 50% palk­ka sade­päivänä eikä tarvitse tul­la paikalle, niin tämähän johtaisi siihen, että ne työn­tek­i­jät, jot­ka eivät olisi aina valmi­ita ‘sopi­maan’ savustet­taisi­in hyvin nopeasti pihalle. Työn­tek­i­jä taas ei var­maankaan voi marssia pankki­in pyytämään lykkäys­tä asun­to­lainan mak­su­un, kos­ka olikin sadepäivä…

    Tuo on osa yrit­tämisen riskiä, jota ei tule sysätä työn­tek­i­jöi­den mak­set­tavak­si. Jos pelkää ‘sade­päiviä’, niin voi yrit­tää alal­la, jol­la ne ei haittaa. 

    Jos yri­tys on niin kan­nat­tam­a­ton, että pitää kaik­ki mah­dolli­nen kiristää työn­tek­i­jän palkka­pus­sista, niin sit­ten taitaa olla löy­tynyt vähän väärä markki­narako tai ei vain ole riit­tävästi taitoa yri­tyk­sen pyörit­tämiseen. Mik­si työn­tek­i­jän pitäisi mak­saa huonos­ta liikei­deas­ta tai yrit­täjän kyvyttömyydestä?

    Jos työn­tek­i­jä joutuu kan­ta­maan rahal­lisen vas­tu­un ‘sade­päivistä’, niin kyl­lä sit­ten pitää myös saa­da koro­tus­ta palkkaan aurinkoisi­na ‘hellepäiv­inä’.

    Työn­tek­i­jäl­lä ei paljon ole neu­vot­telu­valt­te­ja ‘sopies­saan’ itse paikallis­es­ti asioista. Työn­tek­i­jältä ei pidä vaa­tia ‘yrit­täjän taito­ja’ nevotel­la asioista — työn­tek­i­jän on tarkoi­tus tehdä osaa­maansa perustyötä ja saa­da siitä palkkaa. Jos kokee ole­vansa etevä aja­maan omia asioitaan ja sopi­maan kaiken itselleen parhain päin, niin voikin saman tien ryhtyä yrittäjäksi.

    Kyl­lä jonkin­laisel­la sään­te­lyl­lä pitää taa­ta myös heikom­pi­en työn­tek­i­jöi­den mah­dol­lisu­us pär­jätä pelkästään oma­l­la työl­lään ja myös jonkin­lainen min­i­mi tulota­so, ettei hom­mat luista liikaa hyväk­sikäytön ja orjatyön puolelle.

  36. Tapio: Paper­i­työläis­ten jou­tu­mi­nen tikun nenään johtunee paljolti his­to­ri­as­ta ja siitä onnet­tomas­ta Sari Sairaan­hoita­ja ‑kam­pan­jas­ta v. 2007. Jotain perää his­to­ri­al­liselle maineelle kuitenkin on: Esim. vuon­na 2008 toimi­alal­la 171 “Mas­san, paperin etc. valmis­tus” kokon­aisan­sion keskiar­vo oli 3460 €/kk ja toimi­alal­la 861 “Ter­vey­den­huol­lon laitospalve­lut” se oli 2967 €/kk.

    Tilanne lie­nee noista vuo­sista hie­man tasoit­tunut, mut­ta han­ki­t­ul­la maineel­la on taipumus pysyä.

    Onko joku sitä mieltä, että keskian­sio 3460 euroa on liikaa? Se on hyvä lik­sa, mut­ta min­ul­la ei ainakaan ole pokkaa sanoa yhdellekään ihmiselle, että hän ei ole ansain­nut tuol­laista palkkaa. Toi­sis­sa ammateis­sa on parem­mat palkat kuin toi­sis­sa, mut­ta ne sika­palkat ovat ihan erik­seen, joi­ta voi hyväl­lä syyl­lä ja/tai pop­ulis­tis­es­ti arvostel­la ja pilkata. Työe­htosopimuk­sista ei sel­l­aisia löydy.

  37. Jesse: Työn­tek­i­jä taas ei var­maankaan voi marssia pankki­in pyytämään lykkäys­tä asun­to­lainan mak­su­un, kos­ka olikin sadepäivä…

    Jesse: Jos työn­tek­i­jä joutuu kan­ta­maan rahal­lisen vas­tu­un ‘sade­päivistä’, niin kyl­lä sit­ten pitää myös saa­da koro­tus­ta palkkaan aurinkoisi­na ‘hellepäiv­inä’.

    Niin, työn­tek­i­jälle tärkeää on saa­da joka kuukausi riit­tävä määrä palkkaa yhteen­sä. Hän voi kuitenkin olla hyvinkin valmis jous­ta­maan siitä, mil­loin siel­lä työ­paikalla on, eli lähteä koti­in sade­päivänä ja olla pidem­pään hellepäivänä. 

    Ylem­mille toim­i­henkilöille on käsit­tääk­seni varsin nor­maalia se, ettei mitään viral­lisia yli­työko­r­vauk­sia ole, mut­ta sil­loin, kun jokin dead­line on edessä, niin paine­taan tarvit­taes­sa pidem­pää päivää. Eikä har­va juurikaan vali­ta, kos­ka se lop­ul­ta tilille kolah­ta­va rahamäärä on yleen­sä täl­laiss­sa hom­mis­sa työtä tekeväl­lä selvästi medi­aa­nia ylempi. 

    Tämä on minus­ta se, mihin OS viit­tasi pare­to-sopimisel­la. Työ­nan­ta­jalle voisi sopia hyvinkin se, että työn­tek­i­jät tek­i­sivät saman kokon­ais­tun­timäärän kuin aiem­minkin, mut­ta oli­si­vat jous­tavampia sen suh­teen, mil­loin ne tun­nit tehdään ja sit­ten tästä hyvästä saa­vat kokon­aisuute­na enem­män palkkaa. Jos TES sal­lisi kyl­lä korkeam­man palkan mak­sun, mut­tei niitä jous­to­ja, niin ei tässä ole mah­dol­lista löytää yhteistä säveltä. Ei, vaik­ka molem­mat osa­puo­let sitä haluaisivat.

  38. Samuli Saarel­ma:: Ylem­mille toim­i­henkilöille on käsit­tääk­seni varsin nor­maalia se, ettei mitään viral­lisia yli­työko­r­vauk­sia ole, mut­ta sil­loin, kun jokin dead­line on edessä, niin paine­taan tarvit­taes­sa pidem­pää päivää.

    Työ­tun­tiseu­ran­ta pitää silti olla, ja ylitöille on lais­sa sääde­tyt rajat. Näitä kan­nat­taa nou­dat­taa ihan ter­vey­den ja työte­honkin takia.

    Jos työ täyt­tää tietyt edel­ly­tyk­set itsenäisyy­destä ja työn­jo­h­dos­ta (itse itseään johta­va asiantun­ti­ja), voi työ­sop­paris­sa sopia yli­työko­r­vauk­set kiin­teänä sum­mana palkan päälle niin hom­ma on ok paper­il­lakin. Kan­nat­taa hoitaa sop­pari kun­toon tältä osin jot­ta tiede­tään hom­man ole­van ok sil­loinkin kun paper­it pitää kaivaa esiin.

    Ongel­ma tulee yleen­sä siitä, että sop­paris­sa ei ole mitään kor­vaus­ta ylitöistä, työn­tek­i­jä ei oikeas­t­aan täytä vaa­timuk­sia, mut­ta käyt­täy­dytään kuten näin olisi eli ylitöitä tehdään mut­ta niitä ei kor­va­ta. Esimerkik­si pro­jek­ti­ti­imis­sä on yksi tai kak­si senior­i­ta­son asiantun­ti­jaa jot­ka täyt­täi­sivät kri­teer­it, mut­ta sop­pare­i­ta ei vält­tämät­tä ole uusit­tu ylen­nyk­sen myötä joten yli­työt pitäisi edelleen kor­va­ta tessin mukaan, ja lop­pu tii­mi ei edes täytä kri­teere­itä itsenäis­es­tä työsken­telystä joten yli­työko­r­vauk­sia ei edes voi siirtää könttäkorvaukseksi.

    Sil­loin kun hom­ma toimii, saadaan bonuk­sia palkan päälle, ja yli­työ­tarve esi­in­tyy vain pari ker­taa vuodessa lyhyenä dead­line-spurt­ti­na, käytän­tö voi hyvin olla oikeu­den­mukainen ja kaikkien hyväksymä vaik­ka olisi­ki tessin ja/tai lain vastainen.

    Ainakin pro­jek­ti­toimin­nas­sa kaik­ki tietävät, että jous­toa pitää olla. Toki kumpaankin suun­taan, eli dead­line crunchin jäl­keen voidaan myös ottaa hie­man kevyem­min. Eikä kyse ole pelkästään niistä jot­ka ihan oikeasti ovat ylem­piä toim­i­henkilöitä, itsenäistä työtä teke­viä asiantun­ti­joi­ta. Kyl­lä jous­ton tarve kos­kee myös niitä jot­ka tekevät työtä tiimis­sä työn­jo­hdon alaisuudessa.

    Olisi hyvä saa­da tämä käytän­tö siir­ret­tyä tes­sei­hin, mut­ta en oikeas­t­aan osaa sanoa mihin kaikki­in tes­sei­hin ja koskien mitä kaikkia työn­tek­i­järyh­miä. Sop­parien ja käytän­nön kohtaami­nen parem­min olisi kaikkien edun mukaista, ja yleen­sä työ­nan­ta­japuoli on valmis tar­joa­maan jous­to­ja jos saa jous­to­ja — pro­jek­ti­toimin­nas­sa ainakin jous­tot ovat paljon euro­ja tärkeämpi asia.

  39. Peter: Onko joku sitä mieltä, että keskian­sio 3460 euroa on liikaa? Se on hyvä lik­sa, mut­ta min­ul­la ei ainakaan ole pokkaa sanoa yhdellekään ihmiselle, että hän ei ole ansain­nut tuol­laista palkkaa. Toi­sis­sa ammateis­sa on parem­mat palkat kuin toi­sis­sa, mut­ta ne sika­palkat ovat ihan erik­seen, joi­ta voi hyväl­lä syyl­lä ja/tai pop­ulis­tis­es­ti arvostel­la ja pilkata. Työe­htosopimuk­sista ei sel­l­aisia löydy.

    Huo­maa, että nuo luvut ovat läh­es 10 vuo­den takaa.

    Käsit­tääk­seni on yleis­es­ti hyväksyt­tyä, että tehtävän­mukainen palk­ka riip­puu esim. tehtävään vaa­dit­tavas­ta koulutuksesta/osaamisesta, siihen kuu­lu­vas­ta vas­tu­us­ta, ts. mitä onnis­tu­mis­es­ta tai epäon­nis­tu­mis­es­ta seu­raa, tehtävän stres­saavu­ud­es­ta ja ker­tyneestä rel­e­van­tista kokemuksesta. 

    Aika monista sopimuk­sista näitä ele­ment­te­jä ainakin takavu­osi­na löy­tyi. Voisi siis kuvitel­la, että saman sopimuk­sen sisäl­lä palkat ovat kohtu­ullisen oikeu­den­mukaisia. Sen sijaan eri sopimusten eri­laiset palkkata­sot riip­pu­vat ensi sijas­sa sopimus­puolten neu­vot­telu­voimas­ta ja härskiy­destä. Tuo van­ha Paa­vo Paperimies/Sari Sairaan­hoita­ja-ver­tailu ja nykyi­nen AKT:n uhkaus ovat hyviä esimerkkejä. 

    Sika­palkoista olen samaa mieltä.

  40. Point­ti­ni on se, että suo­ma­lai­sista työe­htosopimuk­sista ei mielestäni löy­dy kohtu­ut­to­mia palkko­ja. Jos se yksi kaikkein parhait­en palkat­tu duu­nariryh­mä nyt sat­tuu pääsemään asiantun­ti­jata­son palkkoi­hin, niin mitä sit­ten? Se ei vielä ole kohtu­u­ton­ta ja mah­tuu nor­maalin duu­nar­i­palkko­jen vai­htelu­välin sisään muo­das­taen sen toisen ääripään. Oikeas­t­aan paper­im­iehen palkkaa pitäisi ver­ra­ta parhaaseen asiantun­ti­japalkkaan mikä markki­noil­ta löy­tyy, jos ver­tail­la halu­aa. Kai eri ammat­ti­ta­sois­sa saa vähän päällekkäisyyk­siäkin olla, vaik­ka se huonoiten palkat­tu­ja “parem­pia ihmisiä” kiusaakin, että joku “huonom­pi ihmi­nen” tien­aa saman tai enem­män ilman koulutusta?

  41. Sata­maki­is­tas­sa oli tuol­lainen ehto:
    ”mak­se­taan tämän sopimuk­sen piiri­in kuu­luville sopimuk­seen osal­lis­ten ammat­tili­it­to­jen jäse­nille 210 euron kertakorvaus”.
    AY-liike kuitenkin estää liit­toon kuu­lumat­tomien tehdä TES:stä poikkeav­ia sopimuk­sia. Tuo­ta en voi mitenkään ymmärtää.
    Mielestäni tuo on perus­tus­lain vas­tainen, samoin kuin paperin sopimuk­sis­sa “ulkop­uolisen työvoiman” käyt­töä koske­vat sopimuk­set. Kuin­ka voi olla niin, että tiet­tyjä töitä voi tehdä vain tietyn liiton jäsenet?
    Toisaal­ta läh­es kaik­ki muut etu­udet ovat ansiosi­don­naisia, mut­ta työt­tömyys­tur­va vaatii kuu­lu­misen työt­tömyyskas­saan, onko­han tämäkään Perus­tus­lain mukaista?

Vastaa käyttäjälle Jukkis Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.