Työehtosopimusten tarpeellisuudesta

Jou­duin twit­te­ris­sä kiis­taan työ­eh­to­so­pi­mus­ten yksi­tyis­koh­tai­suu­des­ta ja jäyk­kyy­des­tä. Kos­ka 280 merk­kiin ei mah­du kun­non perus­te­lu­ja, kir­joi­tan vähän perustellummin. 

Jut­te­lin erään kesä­töi­tä teh­neen nuo­ren mie­hen kans­sa hänen koke­muk­sis­taan. Hän oli ollut töis­sä ravin­to­las­sa teh­den aika satun­nai­sia työ­vuo­ro­ja. Kun hänel­le erää­nä ilta­na oli sanot­tu, että tänään on niin vähän asiak­kai­ta, että voit läh­teä pois, hän etsi tome­ras­ti netis­tä työ­eh­to­so­pi­muk­sen ja tote­si aivan oikein, ettei näin voi tehdä.

Nämä sopi­mus­jär­jes­te­lyt ovat vält­tä­mät­tö­miä hei­kol­le osa­puo­lel­le, kos­ka työ­nan­ta­jan on neu­vot­te­luis­sa vah­vem­mas­sa asemassa.

Mut­ta mitä TES tar­jo­aa rat­kai­suk­si iltaan, jos­sa ravin­to­la on tyh­jä? Ainoa vaih­toeh­to on, että pyö­ri­te­tään peu­ka­loi­ta tyh­jäs­sä ravin­to­las­sa. Teo­rias­sa omis­ta­ja sai­si pääs­tää hen­ki­lö­kun­nan kotiin, mut­ta mik­si hän teki­si niin, kos­ka aina­han voi tul­la asia­kas ja täy­si palk­ka pitää kui­ten­kin maksaa.

Jär­ke­vät ihmi­set oli­si­vat sopi­neet vaik­ka, että mak­saa puo­let pal­kas­ta tai mitä oli­si­vat­kin sopi­neet. Jokin arvo vapaa-ajal­la­kin on. Täs­sä tapauk­ses­sa kaik­ki pai­kal­li­nen sopi­mi­nen oli kui­ten­kin kiel­let­tyä. Peri­aat­tees­sa tes­siä piti nou­dat­taa sen vii­meis­tä pai­no­vir­het­tä myöten.

Jot­kut työt riip­pu­vat täy­sin sääs­tä. Työ­vuo­rois­ta pitää kui­ten­kin sopia kol­me viik­koa etu­kä­teen. Ilma­tie­teen lai­tos ei ennus­ta kuin kym­me­nen päi­vä eteen­päin ja sen­kin epävarmasti.

Twit­ter-kes­kus­te­lus­sa anta­mia­ni esi­merk­ke­jä kumot­tiin sano­mal­la, ettei pää­luot­ta­mus­mies nyt tuo­hon tai tuo­hon kui­ten­kaan puut­tui­si. Pää­luot­ta­mus­mies on uudes­sa talou­des­sa yli­pään­sä aika outo ilmes­tys, mut­ta on myös yrit­tä­jän oikeus­tur­van kan­nal­ta han­ka­laa, jos johon­kin kuol­lee­seen kir­jai­meen voi kui­ten­kin jäl­ki­kä­teen vedo­ta ja vaa­tia suu­ria korvauksia.

Asiat oli­si­vat pal­jon parem­min, jos pai­kal­li­ses­ti sai­si sopia pare­to-opti­maa­li­ses­ta rat­kai­sus­ta keskenään.

Noin pää­sään­töi­ses­ti jär­jes­tö­jen suo­maa tur­vaa tar­vi­taan enem­män SAK-lai­sil­la aloil­la kuin asian­tun­ti­ja-amma­teis­sa, jois­sa työ­nan­ta­jat kil­pai­le­vat osaa­jis­ta niin, että työn­te­ki­jä on usein neu­vot­te­lu­jen vah­vem­pi osa­puo­li. Niis­sä on kui­ten­kin voi­mas­sa samat sään­nöt, ja sil­loin ne ovat aivan pöl­väs­te­jä. Sik­si koko jär­jes­tel­mä alkaa muren­tua reunoiltaan.

Työ­eh­to­so­pi­muk­sis­sa on esi­mer­kik­si sisään kir­joi­tet­tu­na ole­tuk­se­na, että työ­suh­tees­sa nou­da­te­taan työ­nan­ta­jan mää­rää­mää työ­ai­kaa ja työ pitää teh­dä työ­pai­kal­la eikä esi­mer­kik­si kah­vi­las­sa tai kotona.

Kaik­ki eivät myös­kään kuu­lu kirk­koon. Moni halu­aa vali­ta vii­kon vapaa­päi­vät sää­en­nus­teen eivät­kä juma­lan­pal­ve­luk­sen mukaan. Tämän kiel­tää perä­ti työ­ai­ka­la­ki. Kai­kil­ta. Tai siis ei kiel­lä, mut­ta jos työn­te­ki­jä halu­aa teh­dä työn­sä mie­luum­min satei­se­na sun­nun­tai­na kuin aurin­koi­se­na maa­nan­tai­na, työ­nan­ta­jan on mak­set­ta­va tuplapalkkaa.

Joil­le­kin muu­ten pyhä­päi­vä on perjantai.

Työ­ai­ka­la­ki ei kos­ke koto­na teh­tä­vää työ­tä, joten laki ei mää­rää mak­sa­maan tupla­palk­kaa, jos toi­nen tekee työn­sä omal­la pää­tök­sel­lään sun­nun­tai­na, mut­ta tätä vapaut­ta ei ole aina­kaan kaik­kiin työ­eh­to­so­pi­muk­siin siirretty.

Täl­lai­sil­le sään­nöil­le asian­tun­ti­ja-amma­teis­sa tie­tys­ti lähin­nä nau­re­taan. Sik­si juu­ri kukaan ei lii­ty mihin­kään ammattijärjestöön.

Työ­so­pi­mus­ten jäyk­kyys – se, ettei pare­to-paran­nuk­sis­ta[1] saa sopia työ­nan­ta­jan kans­sa – hait­taa molem­pia osapuolia.

Niin­pä työ­suh­teet on usein kor­vat­tu yri­tys­suh­teil­la. Työn­te­ki­jät yhtiöit­tä­vät itsen­sä, alka­vat mak­saa yrit­tä­jäe­lä­ket­tä ja las­kut­ta­vat työs­tään. Kat­soin kol­me vuot­ta van­haa tilas­toa, jon­ka mukaan yksi­ny­rit­tä­jien mää­rä on nous­sut 150 000:een, mut­ta minua oikais­tiin, että nyt oikea luku on 180 000. Tämä on tulevaisuus.

Pie­ny­ri­tyk­sen ja koti­ta­lou­den on pal­jon yksin­ker­tai­sem­paa ostaa työ­suo­ri­tuk­sia yri­tyk­sel­tä kuin pal­kan­saa­jal­ta. Mitä epä­op­ti­maa­li­sem­pia ja jäy­kem­piä sopi­muk­sia sol­mi­taan, sitä nopeam­min muu­tos koh­ti yksi­ny­rit­tä­jyyt­tä tapahtuu.

Yksi­ny­rit­tä­jä pää­see parem­mil­le ansioil­le myös, kos­ka tämä toi­min­ta jäyk­kyyk­sis­tä vapaa­na on tuot­ta­vam­paa. Jos se on vaik­ka 20 % tuot­ta­vam­paa, voi­daan hyö­ty jakaa puo­lik­si asiak­kaan kanssa.

Yri­tys­muo­to on vah­vem­man valin­ta. Mitä parem­mak­si työn­te­ki­jä itsen­sä tun­tee, sitä kan­nat­ta­vam­paa itsen­sä yhtiöit­tä­mi­nen on. Voi neu­vo­tel­la itsel­leen pal­jon parem­mat hyvän­mie­hen lisät kuin palkansaajana.

Tämä ei kos­ka vain asian­tun­ti­ja-ammat­te­ja. Kuu­lin erääl­tä SAK toi­mi­hen­ki­löl­tä, että raken­nusa­lal­la yrit­tä­jä­muo­don valin­neet remont­ti­reis­kat pää­se­vät sel­väs­ti parem­piin ansioi­hin kuin pal­kan­saa­ja­na toi­mi­vat ammattitoverinsa.

Jos halu­aa puo­lus­taa työ­elä­män heik­ko­ja osa­puo­lia, ei pyri kar­kot­ta­maan sopi­mus­ten ulko­puo­lel­le kas­va­vaa mää­rää väkeä teke­mäl­lä sopi­muk­sis­ta niin jäyk­kiä, että molem­pien osa­puol­ten kan­nat­taa pyr­kiä niis­tä eroon.

Yli sadan sivun mit­tai­set sopi­muk­set ovat jär­jet­tö­miä. Mitä ei pys­ty tii­vis­tä­mään vii­teen sivuun, kan­nat­taa jät­tää sopi­mat­ta. Ja pitää olla mah­dol­li­suus sopia pare­to-paran­nuk­sis­ta työpaikoilla.

Joil­la­kin aloil­la pai­kal­li­nen sopi­mi­nen voi tie­tys­ti olla ris­kialt­tiim­paa kuin toi­sil­la. Eikö voi­tai­si yri­tys­koh­tai­ses­ti päät­tää yri­tyk­sis­tä (ja alois­ta), joil­la työn­te­ki­jöi­den ase­ma on joka tapauk­ses­sa niin vah­va, että pär­jää­vät itsekin.

= = = =

Twit­ter-kes­kus­te­lus­sa minul­le vas­tat­tiin myös niin, ettei ehdot­ta­ma­ni ollut lain­kaan jär­ke­vää, kos­ka pape­ri­mies ei voi teh­dä pape­ria teh­taan ulko­puo­lel­la. Täs­sä koko ongel­ma kitey­tet­ty­nä. Mikä ei sovi pape­ri­teh­tai­siin, ei pidä olla sal­lit­tua muu­al­la­kaan.  Ehkä kaik­ki työ­mark­ki­na­jär­jes­töt eivät ajat­te­le aivan näin, mut­ta tätä hen­keä sopi­muk­sis­sa pal­jon on. Teol­li­suus­lii­toil­la on aivan lii­an vah­va ylio­te muis­ta alois­ta SAK:ssa, mut­ta työ­nan­ta­ja­puo­li edus­taa koko­naan suu­ry­ri­tyk­siä, suu­rel­ta osin jopa ulko­mai­ses­sa omis­tuk­ses­sa ole­via suuryrityksiä.

[1] Pare­to-paran­nus: muu­tos, jos­ta aina­kin yksi osa­puo­li hyö­tyy eikä yksi­kään kärsi.

48 vastausta artikkeliin “Työehtosopimusten tarpeellisuudesta”

  1. Mitä ei pys­ty tii­vis­tä­mään vii­teen sivuun, kan­nat­taa jät­tää sopimatta.”

    Menee jo lii­oit­te­lun puo­lel­le. Jos TES oli­si yleis­si­to­van sopi­muk­sen sijas­ta pui­te­so­pi­mus, oli­si se pidem­pi kuin tuo. Mat­ka­kus­tan­nus­ten kor­vauk­set, työ­ai­ka­sää­dök­set, äitiys/isyys/jne pal­kat, kou­lu­tus,… Kaik­ki ne pitää kui­ten­kin sopia.

  2. Käy­tän­nös­sä ravin­to­lois­sa on käy­tös­sä työ­ajan tasoit­tu­mis­jär­jes­tel­mä. Sil­loin kun on hil­jai­sem­paa todel­la läh­de­tään kotiin ja tun­te­ja taas täy­te­tään nii­nä toi­si­na aikoi­na. Var­maan on siis ravin­to­loi­ta­kin, jois­sa kuvat­tu on mah­dol­lis­ta, mut­ta tus­kin­pa monta.

    Sinäl­lään on jär­je­tön­tä vedo­ta sivu­mit­taan jona­kin mit­ta­ri­na. Var­maan on jokin sivu­mää­rä, jon­ka yli men­nes­sä ollaan jär­jet­tö­män puo­lel­la, mut­ta ei sitä voi mää­ri­tel­lä. Vii­si sivua on aika vähän mää­räyk­siä, kun esi­mer­kik­si jo pel­käs­tään luot­ta­mus­hen­kiön ase­maan menee hel­pos­ti tois­ta sivua ihan jär­ke­vää teks­tiä, mut­ta ei sitä kaik­kien työn­te­ki­jöi­den tar­vit­se osata.

    Ongel­ma­han nois­sa pare­to paran­nuk­sis­sa on mää­rit­te­ly. Kuka päät­tää mikä kuu­luu tähän jouk­koon ja mikä ei? Entä jos molem­mat ovat tänään sitä miel­tä, että tämä on jees, ja huo­men­na toi­nen taju­aa ettei niin ollut­kaan? Miten täl­lai­nen pai­kal­li­nen “sopi­mus” riitautetaan?

    Asian­tun­ti­ja tes­sit ovat kyl­lä huo­mat­ta­vas­ti kevyem­piä kuin työn­te­ki­jöi­den sopi­muk­set. On siis suo­ras­taan vää­rin tode­ta, että niis­sä päte­vät saman lai­na­lai­suu­det. Sitä­pait­si niis­sä on huo­mat­ta­van laa­jat sopi­mi­sen mah­dol­li­suu­det — myös yksilökohtaisesti.

  3. Blo­gin alus­sa mai­ni­tun ravin­to­lan kan­nat­taa teh­dä varal­lao­lo­so­pi­mus hen­ki­lö­kun­nal­leen, ja kut­sua hei­dät töi­hin, mikä­li töi­tä on. Mikä­li töi­tä ei ole, niin ei tar­vit­se kut­sua, ja mak­saa vain varal­lao­los­ta. Rei­lu peli molem­mil­le osapuolille.

    1. Kysy­mys oli tilan­tees­ta, jos­sa oli sovit­tu työ­vuo­ros­ta, mut­ta kes­ken työ­vuo­ron havait­tiin, ettei asiak­kai­ta ole Tämä on ymmär­tääk­se­ni vähän eri asia kuin varal­la olo.

  4. Jos ravin­to­la on tyh­jä, niin ongel­ma ei todel­la­kaan ole TES.…..

  5. Syyl­li­siä tähän on myös työ­nan­ta­ja­puo­lel­la. Työ­nan­ta­jat pitä­vät tiu­kas­ti kiin­ni “työn teet­tä­mis ‑oikeu­des­ta”, eli sii­tä, että saa­vat TES-kor­vauk­sil­la teet­tää työn­te­ki­jöil­lä työ­tä riip­pu­mat­ta sii­tä, onko sii­tä miten pal­jon hait­taa. Jou­lu­päi­vä on tupla­palk­kai­nen pyhä sii­nä mis­sä Kynttilänpäiväkin.

    Sen sijaan, että työn­te­ki­jöil­lä oli­si oikeus vali­ta, halua­vat­ko teh­dä työ­tä tiet­tyi­nä pyhi­nä, työ­nan­ta­ja mää­rää han­ka­liin pyhiin jot­kut onnet­to­mat ja toi­sis­ta hyvä­palk­kai­sis­ta pyhä­vuo­rois­ta taas on kisaa. Jos pai­kal­li­ses­ti pyhä­päi­vil­le voi­si sopia kor­vauk­sen (ja työ­nan­ta­ja tähän sopi­mi­seen myös vel­voi­tet­tai­siin), voi­si­vat Kynt­ti­län­päi­vä­nä haluk­kaat olla töis­sä vaik­ka 145 % pal­kal­la ja jou­lu­päi­vä­nä löy­tyi­si riit­tä­väs­ti haluk­kai­ta vaik­ka­pa 380 % pal­kal­la. Ita­rat työ­nan­ta­jat eivät vain halua mak­saa jou­lun töis­tä käy­pää kor­vaus­ta, nor­maa­lien sun­nun­tai­den 200 % palk­ko­ja sen sijaan innok­kaas­ti itkevät.

  6. Koto­na teh­tä­vä työ ei aina ole työ­tä, jota työ­ai­ka­la­ki ei kos­ke. Tul­kin­nas­sa kan­nat­taa olla varo­vai­nen, jol­lei halua ongelmia.

    Täs­tä poh­din­taa lin­kis­sä ja samaan kan­taan pää­ty­nyt aika­naan myös työ­suo­je­lu­pii­ri. KKO:ssa muu­ta­ma tapaus.

    http://www.asianajotoimistoviilo-vainio.fi/artikkelit/18-muut/41-kotona-teht%C3%A4v%C3%A4-ty%C3%B6.html

    Pitäi­sin hyvin­kin mah­dol­li­se­na, että edel­lä mai­nit­tu työ kuu­luu työ­ai­ka­lain pii­riin sil­loin, kun työ­nan­ta­ja antaa etu­kä­teen mää­räyk­sen sen teke­mi­seen (joko nimen­omai­ses­ti tai hil­jai­ses­ti edel­lyt­täen), työ on edel­lä mai­ni­tuis­ta syis­tä teh­tä­vä muu­na kuin sään­nöl­li­se­nä työ­ai­ka­na ja että työ­tä on mah­dol­lis­ta val­voa esim. säh­kö­pos­ti­lii­ken­teen avulla.”

  7. Eko­no­mi­leh­den kan­ta koto­na teh­tä­vään työ­hön ja tähän lain koh­taan “ettei voi­da kat­soa työ­nan­ta­jan asiak­si val­voa sii­hen käy­tet­tä­vän ajan järjestelyjä;”

    https://www.ekonomilehti.fi/tyoaikalaki-koskee-myos-ylempia-toimihenkiloita/

    Olen­nais­ta on, ettei työ­nan­ta­jal­la ole mah­dol­li­suut­ta val­voa työ­ai­kaa, sil­lä pel­käs­tään työ­ai­ka­seu­ran­nan lai­min­lyö­mi­nen ei aikaan­saa työn jää­mis­tä työaika­lain ulko­puo­lel­le, jos työ­nan­ta­jal­la niin halu­tes­saan oli­si mah­dol­li­suus seu­ra­ta työn­te­ki­jän työaikaa.”

  8. Hyviä point­te­ja täs­sä on. Kyl­lä TES­se­jä sai­si yksin­ker­tais­taa paljon.

    On ok sopia vaik­ka pal­kois­ta. Mut­ta on aika höl­möä sopia, että kei­tä työ­nan­ta­ja saa ottaa töi­hin teh­taan port­tien sisä­puo­lel­le, ulkois­tuk­set ovat kiel­let­ty­jä, ali­han­kin­nan käyt­tö sään­nel­tyä jne, 

    Tämä nimit­täin menee lii­ke­toi­min­nan joh­don puo­lel­le eikä näi­tä asioi­ta pitäi­si sisäl­lyt­tää TES­siin. Näis­tä syis­tä muu­tok­set ovat hitai­ta pit­kien neu­vot­te­lu­jen tulok­sia. LIsäk­si nopeas­ti muut­tu­vas­sa pal­ve­lue­lin­kei­noi­hin perus­tu­vas­sa yhteis­kun­nas­sa täl­lai­ses­ta jäyk­kyy­des­tä on vain hait­taa kai­kil­le, myös työn­te­ki­jöil­le jot­ka kär­si­vät sil­loin työttömyydestä.

  9. OS: “… hän etsi tome­ras­ti netis­tä työ­eh­to­so­pi­muk­sen ja tote­si aivan oikein, ettei näin voi tehdä.”

    Täl­lais­ta menet­te­lyä ei ehkä kui­ten­kaan kan­na­ta men­nä aivan yksi­se­lit­tei­ses­ti suo­sit­te­le­maan. On nimit­täin ole­mas­sa myös TES:n sovel­ta­mis­oh­je, johon vain har­vat vihi­tyt 3. tason levi­toi­vat ay-the­taa­nit pää­se­vät tutus­tu­maan. Käy­tän­nös­sä tämä ohjeis­to liit­tei­neen ylit­tää hel­pos­ti TES:n sivumäärän.

    Satuin­pa nimit­täin jos­kus ter­hak­kaa­na luke­maan TES:n ja kysy­mään, että mik­si sun­nun­tai­na tapah­tu­vas­ta työ­mat­kus­tuk­ses­ta ei mak­se­ta palk­kaa vaik­ka TES niin sanoo. Ei oli­si kan­nat­ta­nut. Seu­ran­nees­ta pas­ka­myrs­kys­tä sel­vi­si vain sil­lä, että mate­li lat­tial­la, pyy­si anteek­si tyh­mää kysy­mys­tään ja van­noi, ettei enää iku­maa­il­mas­sa kyse­le mitään tyhmiä.

    Ja mitä ay-mafian paik­kal­lis­osas­to tähän tote­si? “Noku meil­lä on tää sovel­ta­mis­oh­je… joten koi­ta pär­jä­tä ominesi”

  10. Pape­ri­teh­taat? Onko meil­lä tosi­aan vie­lä sel­lai­sia? Luu­lin, että ay-iike on siir­tä­nyt ne kaik­ki jo Etelä-Amerikkaan.

  11. Kir­joi­tit “Yksi­ny­rit­tä­jä pää­see parem­mil­le ansioil­le myös, kos­ka tämä toi­min­ta jäyk­kyyk­sis­tä vapaa­na on tuot­ta­vam­paa. Jos se on vaik­ka 20 % tuot­ta­vam­paa, voi­daan hyö­ty jakaa puo­lik­si asiak­kaan kanssa.”

    Todel­li­suu­des­sa var­sin monet yksi­ny­rit­tä­jät jat­ka­vat toi­min­taan­sa vain sen vuok­si, että se on vaih­toeh­to työt­tö­myy­del­le, vaik­ka tulot ovat­kin monel­la var­sin pienet.

    Yksi­ny­rit­tä­jien tulo­jen jakau­ma on suh­teel­li­sen lähel­lä pal­kan­saa­jien tulo­ja­kau­maa. Alim­mis­sa tulo­luo­kis­sa yksi­ny­rit­tä­jien osuus on kui­ten­kin pal­kan­saa­jia suu­rem­pi. Yli 40 pro­sent­tia pää­toi­mi­sis­ta yksi­ny­rit­tä­jis­tä ansait­see hen­ki­lö­koh­tai­si­na brut­to­tu­loi­na alle 2000 euroa kuu­kau­des­sa. Itsen­sä työl­lis­tä­mi­nen ja yrit­tä­jä­ris­kin kan­ta­mi­nen ei siten monil­la yksi­ny­rit­tä­jil­lä näy tulo­jen nousuna.”

    1. Yjk­si­ny­rit­tä­jis­sä on kak­si jouk­koa, pak­ko­y­rit­tä­jät, joi­den “yrit­tä­jyys” on työ­nan­ta­jien pakot­ta­maa ja oma-aloit­tei­set yksi­ny­rit­tä­jät, jot­ka ovat perus­te­neet yri­tyk­sen ole­tuk­se­naan poär­jä­tä näin parem­min. Kir­joi­tuk­ses­sa käsi­tel­tiin jäl­kim­mäis­tä ryhmää.

  12. Perus­on­gel­ma on, että S‑marketti taas ei tin­gi hin­nois­ta, jos on satei­nen kesä.

    TES:n kan­nat­taa olla sel­keä ja kat­ta­va, jot­ta ongel­mia ei tar­vit­se yrit­tää rat­koa aivan alus­ta saak­ka. Se sääs­tää todel­la pal­jon työ­na­na­ta­jan aikaa ja vaivaa.

    Jos case-esi­mer­kis­sä oli­si jak­so­työ­ai­ka (tasoi­tusai­ka 3 viik­koa, max 12 h päi­vä työ­ai­ka) ihmi­nen oli­si töis­sä sil­loin kun tar­vi­taan ja sai­si enna­koi­ta­vaa palkkaa.

    Toi­nen puo­li on pak­ko­y­rit­tä­jyys, jos­sa ei toteu­du verot­ta­jan halua­mat yrit­tä­jyy­den tun­nus­mer­kit. Se tie­tää kyl­mää kyytiä. 

    Case-esi­mer­kis­sä työ­nan­ta­ja halusi sääs­tää sisl­loin kun ei ole myyn­tiä, ymmär­ret­tä­vää. Ei ole odo­tet­ta­vis­sa mitään lojaa­lia, oma-aloit­teis­ta tai mitään muu­ta kuin mini­mi­ta­son teke­vää työn­te­ki­jää nii­hin hommiin.

  13. Make: Yli 40 pro­sent­tia pää­toi­mi­sis­ta yksi­ny­rit­tä­jis­tä ansait­see hen­ki­lö­koh­tai­si­na brut­to­tu­loi­na alle 2000 euroa kuu­kau­des­sa. Itsen­sä työl­lis­tä­mi­nen ja yrit­tä­jä­ris­kin kan­ta­mi­nen ei siten monil­la yksi­ny­rit­tä­jil­lä näy tulo­jen nousuna.”

    Tuo pitää var­mas­ti paikkansa. 

    Se mikä kiin­nos­tai­si, on tie­to siitä
    — pysy­vät­kö pie­ni­tu­lois­ten yksi­ny­rit­tä­jien tulot pitem­mäl­lä aika­vä­lil­lä noin pieninä
    — min­kä­lai­ses­sa elä­män­ti­lan­tees­sa kysei­set pää­toi­mi­set yrit­tä­jät ovat (onko tar­koi­tus työs­ken­nel­lä vain osa-aikai­ses­ti tai enem­män “har­ras­te­poh­jal­ta”)
    — pal­jon­ko työn­te­ki­jät kysei­sel­lä toi­mia­lal­la tie­naa­vat. Ei lie­ne ihme, jos par­tu­ri-kam­paa­moa­lal­la mer­kit­tä­vä osa yrit­tä­jis­tä tie­naa brut­to­na alle 2000 euroa, kun sama kos­kee työntekijöitä.

    On sel­vää että yri­tyk­sen alku­vai­hees­sa tulot ovat tyy­pil­li­ses­ti mata­lia. Omaa yrit­tä­jyyt­tä­ni kun kat­soo, niin aina­kin pari ensim­mäis­tä vuot­ta tai­si men­nä alle 2000 euron brut­to­tu­loil­la. Täs­sä ei ole mitään ihmeel­lis­tä, kos­ka kysees­sä oli aloit­te­le­va yri­tys eikä toi­min­ta ollut vakiintunutta.

    Suo­mes­sa aloi­te­taan sekä lope­te­taan noin 40 000 yri­tys­tä vuo­des­sa. Tuos­ta voi nopeas­ti yrit­tää haa­ru­koi­da, että noin 40 000 yri­tys­tä on max vuo­den ikäi­siä ja var­maan toi­set 40 000 yri­tys­tä on 2–3v van­ho­ja. Täl­lai­set yri­tyk­set eivät ole tyy­pil­li­ses­ti vie­lä vakiin­nut­ta­neet toim­ni­taan­sa ja ulko­muis­tis­ta vetäen noin puo­let yri­tyk­sis­tä lope­te­taan ennen 3v raja­pyyk­kiä. Ja vaik­ka tuos­sa nipus­sa onkin kaik­ki yri­tyk­set, niin var­mas­ti suu­rin osa nois­ta on tie­ten­kin yksi­ny­rit­tä­jien yrityksiä.

  14. Työ­eh­to­sop­pa­rei­ta tar­vi­taan yhä:
    — suo­jaa­maan öyk­kä­rin­omais­ta mana­ge­ment by per­ke­le ‑joh­ta­mis­ta vastaan
    — takaa­maan mini­mi­pal­kat. Myös kou­lu­tet­tu voi jou­tua palk­ka­kuop­paan. Töi­tä joi­ta voi teh­dä “koto­na” voi myös teh­dä Intias­sa tai Kiinassa.
    — koko yhteis­kun­ta on raken­net­tu 7‑päiväisten viik­ko­jen ja nor­mi­työ­ai­ko­jen varaan. Sen mukaan pyö­rii las­ten päi­vä­ko­dit ja kou­lut, jouk­ko­lii­ken­ne ja päi­vit­täis­ta­va­ra­kau­pat. Työ­ajan ulko­puoell­la taas viih­dea­la joi­hin ravin­to­lat­kin las­ke­taan, mut­ta niil­lä on sit­ten omat sop­pa­rit ja sik­si moni ravin­to­la pitää oven­sa kiin­ni maanantai-iltoina.

  15. Ei rii­tä tila kom­men­teil­le kun on ambi­va­lent­ti suh­de tes­sei­hin ja ay-liik­kee­seen. Otan yhden esi­mer­kin. Leh­den­ja­ka­ja voi saa­da aamu­yön työs­tä 40 euroa brut­to, myös ensi lumiyö­nä (aluk­si kah­del­la bus­sil­la Van­taan lähiös­tä Hel­sin­gin lähi­öön). Se on kuu­lem­ma lii­kaa joten leh­den­ja­ka­jil­le tar­jo­taan yrit­tä­jyyt­tä ja jot­kut suos­tu­vat otta­maan työn vas­taan samal­la nel­jäl­lä kym­pil­lä. Kui­ten­kin alku­pe­räi­nen koko­nai­san­sio on ansio­si­don­nai­si­ne etui­neen pyö­reäs­ti vii­si kymp­piä. — Eli­na Lepo­mä­ki ker­toi telk­ka­ris­sa pys­ty­vän­sä kos­ka vaan neu­vot­te­le­maan itsel­leen työ­suh­teen. Var­maan­kin, mut­ta tus­kin hän­kään leh­den­ja­ka­ja­na sai­si parem­paa palkkaa.

    No miten tähän on tul­tu? Leh­den­ja­ka­jat ovat lii­tois­sa hän­nän­huip­pu­na päi­vä­pos­ti­lais­ten tai kir­ja­työn­te­ki­jöi­den var­jos­sa. Liit­to ei auta. Työ on sel­lais­ta, että fik­su maa­han­muut­ta­ja sen pian omak­suu ja mui­den töi­den puut­tues­sa hyväk­syy hei­kot ehdot. Maa­han­muut­ta­jia siis hyväk­si­käy­te­tään edis­tyk­sel­li­sen median ja val­tio­ny­ri­tyk­sen toi­mes­ta. Ay-lii­ke on hil­jaa. Edus­kun­ta ei sää­dä mini­mi­pal­kaa. Yksit­täi­nen leh­den­ja­ka­ja on hukas­sa ilman lii­ton tukea mikä vas­taa­kin aika lail­la nyky­ti­lan­net­ta. Liit­to­ja tar­vit­tai­siin kun­han ne teki­si­vät työn­sä eivät­kä näper­te­li­si pak­su­jen tes­sien kan­kei­ta pykäliä. 

    Pakol­li­nen ansio­va­kuu­tus muo­dos­taa yli nel­jän­nek­sen pal­kan­sa­jan koko­nai­san­siois­ta. Tätä ei aina oikein ymmär­re­tä, kun osaa ansios­ta kut­su­taan “työ­nan­ta­ja­mak­suk­si”. Koko ansio on työ­nan­ta­ja­mak­su. Oli­si sel­keäm­pää, kun brut­to­palk­ka käsit­täi­si koko pakol­li­sen työn­te­ki­jä­kus­tan­nuk­sen. Täl­löin näki­sim­me vakuu­tuk­sem­me hin­nan ja työm­me arvon ja osai­sim­me ver­ra­ta yrit­tä­jä­tu­loa palkkatuloon.

    Yleis­si­to­vil­la tes­seil­lä on lain voi­ma. Oli­si tasa-arvoi­sem­paa ja demo­kraat­ti­sem­paa jos ylei­sis­tä työ­eh­dois­ta sovit­tai­siin edus­kun­nan val­mis­te­le­mis­sa ja sää­tä­mis­sä laeis­sa ja ay-liik­keel­le jäi­si­vät puh­taat palkka-asiat.

  16. Vaik­ka menee­kin hie­man “jan­ku­tuk­sen” puo­lel­le on pak­ko taas ker­ran tode­ta, että eri­tyi­ses­ti koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen maxi­mi mää­rän nos­ta­mi­nen lisäi­si mer­kit­tä­väs­ti yksi­ny­rit­tä­jien ja myös työt­tö­mien työl­lis­ty­mis­mah­dol­li­suuk­sia. Mik­si? Työn kysyn­tä lisääntyisi.

  17. Aika­naan kun eräs työ­nan­ta­ja antoi sop­pa­rin alle­kir­joi­tet­ta­vak­si kat­soin, ettei sii­nä oikeas­ti ole jär­keä. Vii­vai­lin sit­ten yli vähän koh­tia ja kir­joit­te­lin hie­man uut­ta välei­hin (vilai­sin mal­lia jos­tain, oli­si­ko ollut YTY:n pru­juis­ta), lopuk­si nimi alle. Niin vaan tuli takai­sin muu­tok­sin hyväk­syt­ty­nä. Olen­nais­ta oli, että olin itse­näis­tä työ­tä teke­vä asian­tun­ti­ja jol­la ei ole lähie­si­mies­tä kyy­lää­mäs­sä miten työ­tun­nit ker­ty­vät, työt ne oli mitä piti teh­dä eikä tun­nit. Kun sop­pa­ri saa­tiin sopi­vak­si, ei tar­vin­nut perus­taa firmaakaan.

    Kai­kil­la ei kui­ten­kaan ole saman­lai­nen tilan­ne. Jot­kut tar­vit­se­vat enem­män mihin noja­ta, ja joi­den­kin koh­dal­la on vai­kea saa­da sop­pa­ria kun­toon vaik­ka yhtei­sym­mär­rys oli­si jos halu­taan teh­dä muu­ten kuin tes­sin mukaan. Jot­kut pako­te­taan yrit­tä­jik­si (kyl­lä, jos fir­ma irti­sa­noo väkeä ilmoi­tuk­sel­la, että voi­daan ostaa työ ali­han­kin­ta­na jos halua­vat sitä jat­kaa, on kyse yrit­tä­jyy­teen pakot­ta­mi­ses­ta), jot­kut halua­vat teh­dä töi­tä yri­tyk­sen kaut­ta saa­dak­seen jous­ta­vam­man sopparin.

    On tot­ta, että tes­sit on isom­pien fir­mo­jen näkö­kul­mas­ta laa­dit­tu ja voi olla pie­nel­le yri­tyk­sel­le vai­kea. Jotain pitäi­si teh­dä, mut­ta mitä? Teh­dä aloil­le joil­la pie­ny­ri­tyk­siä on enem­män kak­si tes­siä, toi­nen kos­kien pie­niä yri­tyk­siä ja toi­nen suu­ria? Yleis­si­to­vuus­han aiheut­taa sen, ettei­vät pie­net vält­tä­mät­tä saa teh­dä omaa sop­pa­ri­aan kun on ole­mas­sa jo se yksi yhteinen.

  18. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kysy­mys oli tilan­tees­ta, jos­sa oli sovit­tu työ­vuo­ros­ta, mut­ta kes­ken työ­vuo­ron havait­tiin, ettei asiak­kai­ta ole Tämä on ymmär­tääk­se­ni vähän eri asia kuin varal­la olo. 

    Kyl­lä: nämä ovat eri asioi­ta. Kir­joi­tin­kin, että ravin­to­loit­si­jan ei kan­na­ta mää­rit­tää työ­vuo­ro­ja, vaan teh­dä varal­lao­lo­so­pi­muk­sia. Näin ravin­to­loit­si­ja tekee sopi­muk­sen sii­tä, mitä hän oikeas­ti halu­aa (työn­te­ki­jä tulee pai­kal­le, jos on tar­vet­ta ja ei tule, jos ei ole tarvetta). 

    Luon­nol­li­ses­ti täl­löin­kin kan­nat­taa arvioi­da työn­te­ki­jöi­den tar­ve mah­dol­li­sim­man tark­kaan etu­kä­teen, kos­ka varal­la pitä­mi­nen­kään ei ole ilmais­ta (eikä pidä olla­kaan, kos­ka sii­tä aiheu­tuu hait­taa työntekijälle).

  19. R.Silfverberg: – takaa­maan mini­mi­pal­kat. Myös kou­lu­tet­tu voi jou­tua palk­ka­kuop­paan. Töi­tä joi­ta voi teh­dä “koto­na” voi myös teh­dä Intias­sa tai Kiinassa.

    OK, mut­ta onko ammat­tiyh­dis­tys­lii­ke se oikea taho mää­rää­mään mini­mi­pal­kat ja kom­pen­saa­tiot? Sil­loin­han on ensi­si­jai­ses­ti kysy­mys kun­kin AY-jär­jes­tön neu­vot­te­lu­voi­mas­ta. Tämän seu­rauk­se­na mui­noi­set Suo­men kun­kut, pape­ri­työ­läi­set, sai­vat suh­teet­to­man kovaa kom­pen­saa­tio­ta vaik­ka­pa enem­män kou­lu­tet­tu­hin ja enem­män stres­saa­vas­sa työs­sä ole­viin sai­raan­hoi­ta­jiin verrattuna. 

    Osa ammat­tu­yh­dis­ty­liik­kees­tä, SAK etu­ne­näs­sä, puo­lus­te­lee asi­aa luo­val­la tuholla.

    OK, mut­ta onko ammat­tiyh­dis­tys­lii­ke se oikea taho rat­kai­se­maan, mis­sä se luo­va tuho käy? 

    Pape­ri­liit­to koki itse tämän v. 2005, jol­loin työ­nan­ta­jat aset­ti­vat työ­su­lun ja neu­vot­te­lu­jen jäl­keen ryh­tyi­vät sul­ke­maan teh­tai­ta Suo­mes­sa. Ei pahan­tah­toi­suut­taan, mut­ta kun IT.

    Kan­san­ta­lou­del­li­ses­ti saat­tai­si olla parem­pi, että edus­kun­ta mää­räi­si mini­mi­pal­ka ja ehdot. Luo­va tuho oli­si sil­loin enem­män demo­kraat­ti­ses­sa kontrollissa.

    Jot­tei tuli­si vää­rin­kä­si­tys­tä koros­tan, että kan­na­tan ja tuen eläk­keel­lä olles­sa­ni omaa ammat­ti­jär­jes­töä­ni, sil­lä olen saa­nut siel­tä mer­kit­tä­vää juri­dis­ta neu­von­taa työ­so­pi­muk­sie­ni tekoon. Toi­von, että se jat­kaa samal­la linjalla.

  20. Osmo,

    TES:n pituus joh­tuu monil­la aloil­la sii­tä, että sin­ne on kopioi­tu työ­ai­ka­la­ki, työ­so­pi­mus­la­ki ja muu­ta työ­elä­män lain­sää­dän­töä. Tämä siir­tää sil­loin näi­tä lake­ja kos­ke­vat rii­dat työ­tuo­miois­tui­men toi­mi­val­lan pii­riin kärä­jä­oi­keuk­sis­ta, mikä on työ­nan­ta­jan etu. Työ­tuo­miois­tuin näet antaa pää­tök­sen­sä työ­nan­ta­jaa suo­sien, kun on huo­no aika, eikä yksi­lö voi vie­dä TES-asi­aa oikeu­teen vas­toin ammat­ti­lii­ton tah­toa. Toi­saal­ta tämä on myös työn­te­ki­jän etu, kos­ka täl­löin lait­to­mis­ta toi­min­ta­ta­vois­ta voi liit­to kärä­jöi­dä ilman, että yksit­täi­nen jäsen lei­mau­tuu käräjäpukariksi.

  21. Tapio:Kan­san­ta­lou­del­li­ses­ti saat­tai­si olla parem­pi, että edus­kun­ta mää­räi­si mini­mi­pal­ka ja ehdot. Luo­va tuho oli­si sil­loin enem­män demo­kraat­ti­ses­sa kontrollissa. 

    Edus­kun­ta voi­si sää­tää alim­man mah­do­li­sen hyväk­syt­tä­vän pal­kan mut­ta liit­to­jen teh­tä­vä on kyl­lä neu­vo­tel­la ammat­ti­koh­tai­set taulukkopalkat.

    Jos ver­taa mil­lä lii­toil­la ja ammat­ti­ryh­mil­lä on tehok­kain edun­val­von­ta niin se on Pape­ri­lii­ton lisäk­si AKT sata­mien osal­ta, sekä Lää­kä­ri­liit­to ja OAJ. Sik­si että hei­dän töi­tä ei voi teh­dä Kii­nas­ta käsin.

  22. Kun hänel­le erää­nä ilta­na oli sanot­tu, että tänään on niin vähän asiak­kai­ta, että voit läh­teä pois, hän etsi tome­ras­ti netis­tä työ­eh­to­so­pi­muk­sen ja tote­si aivan oikein, ettei näin voi tehdä. 

    En tun­ne asi­aa, mut­ta käsit­tääk­se­ni näin voi teh­dä. Nuo tosin ovat sit­ten pal­kat­tu­ja tun­te­ja eli tuos­ta vapaa-ajas­ta sil­ti mak­se­taan hänel­le. Ihan hyvä kui­ten­kin huo­maut­taa asias­ta etu­kä­teen, ettei tule myö­hem­min mitään epä­sel­vyyk­siä. Voin toki olla väärässä.

    Rol­le: Syyl­li­siä tähän on myös työ­nan­ta­ja­puo­lel­la. Työ­nan­ta­jat pitä­vät tiu­kas­ti kiin­ni “työn teet­tä­mis ‑oikeu­des­ta”, eli sii­tä, että saa­vat TES-kor­vauk­sil­la teet­tää työn­te­ki­jöil­lä työ­tä riip­pu­mat­ta sii­tä, onko sii­tä miten pal­jon haittaa. 

    Niin, aina tun­tuu unoh­tu­van, että TES:t peri­aat­tees­sa mää­rit­te­le­vät vain mini­min. On työ­nan­ta­jan oma vika, jos toi­min­ta “opti­moi­daan” niin tiu­kal­le, ettei tar­vit­taes­sa voi­da jous­taa kuin yhteen suun­taan ja pää­dy­tään mak­si­moi­maan oma haitta.

    åke: Tämä nimit­täin menee lii­ke­toi­min­nan joh­don puo­lel­le eikä näi­tä asioi­ta pitäi­si sisäl­lyt­tää TES­siin. Näis­tä syis­tä muu­tok­set ovat hitai­ta pit­kien neu­vot­te­lu­jen tuloksia. 

    Näi­tä ei vält­tä­mät­tä tar­vit­si­si ottaa TES:iin mukaan, jos työn­te­ki­jöil­lä oli­si Sak­san mal­lin mukai­ses­ti sanan­val­taa toi­min­nan järjestämisessä.

    Tapio: Kan­san­ta­lou­del­li­ses­ti saat­tai­si olla parem­pi, että edus­kun­ta mää­räi­si mini­mi­pal­ka ja ehdot. Luo­va tuho oli­si sil­loin enem­män demo­kraat­ti­ses­sa kontrollissa. 

    Oli­si myös hyö­dyl­lis­tä, jos edus­kun­ta voi­si myös mää­rä­tä palk­kaa­maan ihmi­siä. Sil­loin työ­paik­ko­jen luon­ti oli­si vähän vähem­män narun työntämistä.

    1. En tun­ne asi­aa, mut­ta käsit­tääk­se­ni näin voi teh­dä. Nuo tosin ovat sit­ten pal­kat­tu­ja tun­te­ja eli tuos­ta vapaa-ajas­ta sil­ti mak­se­taan hänelle.

      Tie­tys­ti voi teh­dä, jos mak­saa pal­kan. Täs­tä ei nyt kui­ten­kaan ollut kysymys.

  23. R.Silfverberg: Edus­kun­ta voi­si sää­tää alim­man mah­do­li­sen hyväk­syt­tä­vän pal­kan mut­ta liit­to­jen teh­tä­vä on kyl­lä neu­vo­tel­la ammat­ti­koh­tai­set taulukkopalkat.

    Mini­mi­palk­ka­lain­sää­dän­nö­lä ei ole mitään miel­tä, jos yleis­si­to­vuus säi­lyy. Sehän oli­si tor­ta på torta.

  24. Tuo kysy­mys sii­tä, voi­ko työn­te­ki­jän lähet­tää kes­ken sovi­tun työ­vuo­ron kotiin, kun ei ole asiak­kai­ta, on työ­elä­män ydin­tä. Työ­suh­teen perus­a­ja­tuk­se­na on se, että työn­te­ki­jä vaih­taa työ­voi­maan­sa ennal­ta sovi­tul­la taval­la ennal­ta sovit­tuun hin­taan. Jos on työ­vuo­ro­lis­ta, se estää työn­te­ki­jää otta­mas­ta samak­si ajak­si muu­ta työ­tä, eli työ­nan­ta­ja on varan­nut työn­te­ki­jän työ­voi­man yksin­omai­seen käyt­töön­sä. Lisäk­si työn­te­ki­jä on saa­pu­nut pai­kal­le ja aiheut­ta­nut itsel­leen työmatkakustannukset. 

    Se ris­ki, että mak­se­tul­le työ­voi­mal­le ei ole käyt­töä, on osa työ­nan­ta­jan yrit­tä­jä­ris­kiä. Täs­tä hänen kom­pen­saa­tio­naan on yrit­tä­jän mah­dol­li­suus voit­toon, jota ei tar­vit­se jakaa työn­te­ki­jöi­den kanssa. 

    Aja­tus, että työ­vuo­ro­lis­taa ei tar­vit­si­si nou­dat­taa, siir­täi­si yrit­tä­jä­ris­kin työn­te­ki­jäl­le, mut­ta säi­lyt­täi­si voit­to­mah­dol­li­suu­den työnantajalla. 

    Oikeu­den­mu­kai­suus edel­lyt­täi­si, että mikä­li työn­te­ki­jäl­le siir­re­tään yrit­tä­jä­ris­kiä, hänel­le anne­taan samal­la osak­kuus yri­tyk­ses­sä: osal­li­suus voi­tos­ta ja vaikutusvallasta.

    1. Tuo kysy­mys sii­tä, voi­ko työn­te­ki­jän lähet­tää kes­ken sovi­tun työ­vuo­ron kotiin, kun ei ole asiak­kai­ta, on työ­elä­män ydin­tä. Työ­suh­teen perus­a­ja­tuk­se­na on se, että työn­te­ki­jä vaih­taa työ­voi­maan­sa ennal­ta sovi­tul­la taval­la ennal­ta sovit­tuun hintaan. 

      Joo. Tämä on myös työ­mark­ki­na­käy­tän­tö­jen ydin­tä. Ja on ihan ratio­naa­lis­ta, että vaik­ka yhtään asia­kas­ta ei ole, siel­lä istu­taan peu­ka­loi­ta pyö­rit­täen ilman mah­dol­li­suut­ta sopia sii­tä, että mak­se­tan puo­let, 70 % tai jotain muu­ta. Ay-lii­ke pitää jäse­ni­ään kyvyt­tö­mi­nä idioot­tei­na kiel­täes­sään heil­tä sopim­sen pareto-parannuksista.

  25. Suo­mes­sa lää­kä­rin­toin­ta saa har­joit­taa vain Suo­mes­sa lail­lis­te­tu lää­kä­ri. Esi­me­rik­si rönt­gen­ku­via ei voi lausua (siis kat­soa onko niis­sä jotain) Intias­sa, kos­ka laun­to tulee englann­nik­si , jota suo­ma­lai­nen lää­kä­ri ei ehkä osaa ja kos­ka oli-ihan-kuka-vaan-asi­aan-pal­jon-eri­kois­tu­nut niin hän ei ole lail­lis­tet­tu lää­kä­ri Suomessa.

    Ruot­sis­sa tul­kin­ta tai­si olla että kun­han on EU:ssa lail­lis­tet­tu… Näi­tä hom­mia ali­han­ki­taan siel­lä parem­man ilmas­ton maista.

    Oikein hyvä busi­ness muu­ten tääl­lä. Huo­no­paa laa­tua kal­lim­mal­la hinnalla.

    Hoi­ta­va lää­kä­ri oli­si toki suo­ma­lai­nen ja hän ei saa todel­la­kaan käyt­tää ilmei­ses­ti mitään ulko­mail­la kir­joi­tet­tua teks­tiä hoitopäätöksissään.

    Aptee­kit taas…

    1. Suo­mes­sa lää­kä­rin­toin­ta saa har­joit­taa vain Suo­mes­sa lail­lis­te­tu lää­kä­ri. Esi­me­rik­si rönt­gen­ku­via ei voi lausua (siis kat­soa onko niis­sä jotain) Intiassa

      Niin­pä. Teks­tii­li­työ­läi­sel­lä ei ole vas­taa­vaa suo­jaa. Tuo on yhden nui­jan­ko­pau­tuk­sen päässä.

  26. Jos ravin­to­loit­si­jan ja sen tar­joi­li­jan välit on kun­nos­sa, ne voi hyvin sopia, että tun­ti­lis­taan mer­ki­tään että kave­ri oli töis­sä 8 tun­nin sijaan 6 tun­tia, vaik­ka läh­ti­kin jo 4 tun­nin jäl­keen. Ihan sama mitä siel­lä TES­sis­sä lukee, kun­han molem­mat pys­tyy luot­ta­maan sii­hen että sana pitää.

    Ongel­ma­han on että monas­ti ei pys­ty luot­ta­maan että sana pitää. Tai jos työ­nan­ta­ja mää­räi­lee ne vuo­rot oman pään­sä mukaan eikä kuun­te­le toi­vei­ta, niin ei ole kyl­lä var­mas­ti intoa jous­taa toi­seen­kaan suun­taan, kun mikään ei takaa että nii­tä tun­te­ja saa jat­kos­sa niin pal­jon että niil­lä elää, tai että sitä vapaa­ta sai­si sil­loin kun sitä tarvitsee.

    Vapaa-ajal­la kun on har­voin itsei­sar­voa, jos työ­tä on niin vähän että vapaa-ajas­ta ei sinän­sä ole puu­tet­ta vaan vapaa-ajan har­ras­tuk­sia (ja muut elä­mää) rajoit­taa lähin­nä rahan puu­te (ja työ­vuo­ro­jen mielivaltaisuus).

  27. JTS:
    Ruot­sis­sa tul­kin­ta tai­si olla että kun­han on EU:ssa lail­lis­tet­tu… Näi­tä hom­mia ali­han­ki­taan siel­lä parem­man ilmas­ton maista.

    Oikein hyvä busi­ness muu­ten tääl­lä. Huo­no­paa laa­tua kal­lim­mal­la hinnalla.

    Miten­kään suo­ma­lai­sia lää­kä­rei­tä hauk­ku­mat­ta niin ei se kai niin­kään ole, että vain Suo­mes­sa on hyviä lää­kä­rei­tä? Nykyi­ses­sä säh­köi­ses­sä maa­il­mas­sa näen pal­jon­kin jär­keä sii­nä, että rönt­gen­ku­via vie­dään jon­ne­kin kat­sot­ta­vak­si, mis­sä on vain nii­tä kat­so­vat eri­kois­lää­kä­rit nii­tä kat­so­mas­sa. Kyl­lä­hän sitä har­jaan­tu­neem­pi sil­mä­kin sii­tä tulee ja sitä kaut­ta tul­kin­to­jen ja lausun­to­jen laa­tu para­nee. Voi­tai­siin vaik­ka aloit­taa sii­tä, että Suo­mes­sa vie­täi­siin säh­köi­ses­ti kaik­ki kuvat yhteen paik­kaan ihan suo­ma­lais­ten lää­kä­rien kat­sot­ta­vak­si ja kat­sot­tai­siin, että miten pal­jon hyö­tyä sii­tä on.

    Fak­ti­ses­ti näen täs­sä ole­van käyn­nis­sä tie­tyn­lai­sen kil­pa­juok­sun: joko tämä kes­kit­ty­mi­nen tapah­tuu ensin tai sit­ten meil­lä oppii tie­to­ko­neet kat­so­maan sitä keuh­ko­ku­vaa parem­min ja tar­kem­min kuin ihmis­sil­mä. Vaik­ka lää­kä­reil­lä onkin ylie­dus­tus edus­kun­nas­sa, niin aika usko­ma­ton pitää neli­raa­ja­jar­ru­tuk­sen olla sii­nä vai­hees­sa, kun sopi­vas­ti kou­lu­tet­tu teko­ä­ly kat­soo sato­ja kuvia läpi sekun­nis­sa ja on tar­kem­pi havain­to­jen­sa ja diag­noo­sien­sa kans­sa kuin kukaan ihmi­nen. Tämä tus­kin tapah­tuu seu­raa­van vuo­si­kym­me­nen aika­na ja ei vält­tä­mät­tä edes sitä seu­raa­van vuo­si­kym­me­nen aika­na, mut­ta aivan var­mas­ti todel­li­suut­ta ennen vuo­si­sa­dan lop­pua ellem­me onnis­tu joten­kin pysäyt­tä­mään kehi­tys­tä jol­lain ydin­so­dan kal­tai­sel­la järjettömyydellä.

  28. Tuos­sa on yksi koh­ta, mikä vaa­tii täs­men­nys­tä. Jos yksi­ny­rit­tä­jä tekee työ­suo­rit­tei­ta pää­asias­sa vain yhdel­le yri­tyk­sel­le, kat­so­taan se työ­suh­teek­si ja osta­ja on vel­voi­tet­tu hoi­ta­maan sivu­ku­lut ja nou­dat­ta­maan alan sopi­muk­sia. Tämän jous­ta­van mal­li on kat­sot­tu syr­ji­vän työ­suh­tees­sa ole­via. Sik­si jokai­sen yksi­ny­rit­tä­jän tulee huo­leh­tia sii­tä, että jän tekee useam­mal­le osta­jal­le suoritteita.

  29. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Joo. Tämä on myös työ­mark­ki­na­käy­tän­tö­jen ydin­tä. Ja on ihan ratio­naa­lis­ta, että vaik­ka yhtään asia­kas­ta ei ole, siel­lä istu­taan peu­ka­loi­ta pyö­rit­täen ilman mah­dol­li­suut­ta sopia sii­tä, että mak­se­tan puo­let, 70 % tai jotain muu­ta. Ay-lii­ke pitää jäse­ni­ään kyvyt­tö­mi­nä idioot­tei­na kiel­täes­sään heil­tä sopim­sen pareto-parannuksista.

    Pai­kal­li­nen sopi­mi­nen oli­si toki aina paras vaih­toeh­to, siis teo­rias­sa. Duu­na­riam­ma­teis­sa seu­rauk­se­na on kui­ten­kin lähes aina pai­kal­li­nen sane­lu, eli käy­tän­nös­sä lii­ton pitäi­si vie­dä jon­kin­lai­nen kotiin­läh­tö­kor­vaus TESiin. Problem solved.

  30. JTS:
    Suo­mes­sa lää­kä­rin­toin­ta saa har­joit­taa vain Suo­mes­sa lail­lis­te­tu lää­kä­ri. Esi­me­rik­si rönt­gen­ku­via ei voi lausua (siis kat­soa onko niis­sä jotain)Intiassa,

    Sen kuvan voi­si tul­ki­ta koke­nut rönt­gen­hoi­ta­ja. Vuo­sia sit­ten poi­ka puto­si puus­ta ja louk­ka­si kyy­när­pään­sä. Hoi­ta­ja sanoi kuvan otet­tu­aan, että näkyy­hän tuos­sa pik­ku vek­ki ole­van. Kun­nan röt­gen­lää­kä­ri ei kui­ten­kaan ollut paik­kal­la, niin mei­dät pas­si­tet­tiin Mehi­läi­sen lää­kä­ril­le, joka kat­se­li kuvia pit­kään, ja näki että oli niis­tä ihan pihal­la. Antoi sit­ten “var­muu­den vuok­si” lähet­teen sai­raa­laan. Kip­si­hän sii­hen tie­tys­ti laitettiin.

  31. Vali­tuk­set työ­eh­to­so­pi­muk­sis­ta voi­si ottaa vähän vaka­vam­min, jos meil­lä oli­si työ­eh­to­so­pi­muk­sia, jois­sa oli­si edes vähän koh­tuut­to­mia ehto­ja. Mut­ta kun ei meil­lä ole. Meil­lä on työ­eh­to­so­pi­muk­sia, jois­sa vaa­di­taan työn­te­ki­jöil­le 12 euron tun­ti­palk­kaa tai 15 euroa, jos kysees­sä on todel­li­nen ammat­ti­lai­nen kou­lu­tuk­sel­la ja 20 vuo­den työ­ko­ke­muk­sel­la. Sun­nun­tai­na saa 30 euroa tun­nis­sa. Vaa­di­taan 40 tun­nin viik­ko­työ­ai­kaa ja pal­kal­lis­ta vapaa­päi­vää kun täyt­tää 50 vuot­ta. Samal­la kiel­le­tään irti­sa­no­mi­nen ilman syy­tä. Tämä­kö vie Suo­men vien­ti­teol­li­suu­del­ta poh­jan? Näi­hin jär­kyt­tä­viin vaa­ti­muk­siin­ko yrit­tä­mi­nen kaatuu?

    Par­haa­na esi­merk­ki­nä työ­eh­to­so­pi­mus­ten pahuu­den lii­oit­te­lus­ta ovat pape­ri­mie­het. Kun ihmi­sen elin­ta­so on 30 vuo­den työ­uran jäl­keen sitä, että omis­taa talon Kuusan­kos­kel­ta, ajaa 8 vuot­ta van­hal­la Toy­ota Corol­lal­la ja käy vai­mon kans­sa ker­ran vuo­des­sa Kana­rial­la tai Kree­tal­la, on pak­ko kysyä että olet­te­ko ihan tosis­san­ne. Tämä­kö on se suo­ma­lai­sen ahneu­den ja työn­te­ki­jöi­den jouk­ko­voi­mal­la sikai­lun kat­ta­vin esi­merk­ki? Mis­sä ovat ne pape­ri­mie­het, jot­ka aja­vat urhei­luau­toil­la ja omis­ta­vat sijoi­tus­kämp­piä Kaivopuistossa?

  32. Yksi­ny­rit­tä­jä pää­see parem­mil­le ansioil­le myös, kos­ka tämä toi­min­ta jäyk­kyyk­sis­tä vapaa­na on tuot­ta­vam­paa. Jos se on vaik­ka 20 % tuot­ta­vam­paa, voi­daan hyö­ty jakaa puo­lik­si asiak­kaan kanssa.”

    Maa­il­ma ei täs­sä­kään ole mus­ta­val­koi­nen. Vuon­na 2013 Tilas­to­kes­kuk­sen teke­mäs­sä sel­vi­tyk­ses­sä itsen­sä­työl­lis­tä­jien tulo­ta­sos­ta nousee toi­sen­lai­nen kuva. Esi­mer­kik­si kult­tuu­ria­lo­jen nais­yrit­tä­jis­tä 40 % elää köy­hyys­ra­jan ulko­puo­lel­la. Jour­na­lis­ti­lii­ton free­lance­reil­leen teke­män kyse­lyn mukaan lähes samas­ta työmäärästä/tunneista saa yrit­tä­jä­nä toi­mi­va noin 1000 euroa pie­nem­mät vero­tet­ta­vat kuu­kausian­siot. Jos ainoa mah­dol­li­suus työl­lis­tyä on yrit­tä­jyys ja alal­la on pal­jon yli­tar­jon­taa esi­mer­kik­si digi­ta­li­saa­tion ja alan mur­rok­sen vuoksi,ei yrit­tä­jyys ole vält­tä­mät­tä aitoa, vaan työn hin­ta ali­hin­noi­tel­laan. Aito yrit­tä­jä­hän hin­noit­te­lee työn­sä, sitä ei sanel­la hänel­le. Yrit­tä­jän euron tuli­si olla suu­rem­pi kuin pal­kan­saa­jan, jot­ta yrit­tä­jä­ris­ki kan­nat­tai­si ja tie­tys­ti myös sik­si, että yrit­tä­jän sivu­ku­lui­hin menee alas­ta riip­pu­mat­ta noin 50 % las­kun lop­pusum­mas­ta. Jos työ­tään ei voi aidos­ti hin­noi­tel­la, yrit­tä­jä ali­mi­toit­taa esi­mer­kik­si laki­sää­tei­sen elä­ke­va­kuu­tuk­sen­sa ja sääs­tää sosi­aa­li- ja elä­ke­tur­vas­taan. Meil­lä on tie­dos­sa aika­moi­nen köy­hien jouk­ko, kun nykyi­set itsen­sä­työl­lis­tä­jät tule­vat elä­kei­kään. Olen miet­ti­nyt, miten käy esi­mer­kik­si sosi­aa­li-ja ter­veys­puo­len yksi­ny­rit­tä­jil­le, jot­ka myy­vät esi­mer­kik­si hoi­va­pal­ve­lui­ta kun­nal­le. Hin­nat sanel­laan ylä­puo­lel­ta, muil­le asiak­kail­le työs­ken­te­ly saat­taa olla kiel­let­ty. Kysees­sä on täl­löin palk­ka­työn hal­ven­ta­mi­nen, ei aito yrittäjyys.

  33. Peter: Par­haa­na esi­merk­ki­nä työ­eh­to­so­pi­mus­ten pahuu­den lii­oit­te­lus­ta ovat pape­ri­mie­het. Kun ihmi­sen elin­ta­so on 30 vuo­den työ­uran jäl­keen sitä, että omis­taa talon Kuusan­kos­kel­ta, ajaa 8 vuot­ta van­hal­la Toy­ota Corol­lal­la ja käy vai­mon kans­sa ker­ran vuo­des­sa Kana­rial­la tai Kree­tal­la, on pak­ko kysyä että olet­te­ko ihan tosis­san­ne. Tämä­kö on se suo­ma­lai­sen ahneu­den ja työn­te­ki­jöi­den jouk­ko­voi­mal­la sikai­lun kat­ta­vin esi­merk­ki? Mis­sä ovat ne pape­ri­mie­het, jot­ka aja­vat urhei­luau­toil­la ja omis­ta­vat sijoi­tus­kämp­piä Kaivopuistossa?

    Pape­ri­työ­läis­ten jou­tu­mi­nen tikun nenään joh­tu­nee pal­jol­ti his­to­rias­ta ja sii­tä onnet­to­mas­ta Sari Sai­raan­hoi­ta­ja ‑kam­pan­jas­ta v. 2007. Jotain perää his­to­rial­li­sel­le mai­neel­le kui­ten­kin on: Esim. vuon­na 2008 toi­mia­lal­la 171 “Mas­san, pape­rin etc. val­mis­tus” koko­nai­san­sion kes­kiar­vo oli 3460 €/kk ja toi­mia­lal­la 861 “Ter­vey­den­huol­lon lai­tos­pal­ve­lut” se oli 2967 €/kk.

    Tilan­ne lie­nee nois­ta vuo­sis­ta hie­man tasoit­tu­nut, mut­ta han­ki­tul­la mai­neel­la on tai­pu­mus pysyä.

  34. Anna: Jour­na­lis­ti­lii­ton free­lance­reil­leen teke­män kyse­lyn mukaan lähes samas­ta työmäärästä/tunneista saa yrit­tä­jä­nä toi­mi­va noin 1000 euroa pie­nem­mät vero­tet­ta­vat kuukausiansiot.

    Meil­lä saa vuo­kra­mies työs­tä pal­jon pie­nem­män kk-pal­kan mitä vakihemmot. 

    Ainoa ero” on sii­nä, että vuo­kra­mie­hil­lä on kes­ki­mää­rin puo­li vuot­ta työ­ko­ke­mus­ta kun vaki­tui­sil­la sitä on 10 vuotta.

    Eli en usko että noi­ta luku­ja voi noin suo­raan vertailla. 

    Jos ainoa mah­dol­li­suus työl­lis­tyä on yrit­tä­jyys ja alal­la on pal­jon yli­tar­jon­taa esi­mer­kik­si digi­ta­li­saa­tion ja alan mur­rok­sen vuoksi,ei yrit­tä­jyys ole vält­tä­mät­tä aitoa, vaan työn hin­ta alihinnoitellaan. 

    Jos alal­la on yli­tar­jon­taa ja mah­dol­li­suus teh­dä hom­mia yrit­tä­jä­nä, niin kyl­lä­hän sii­nä se työn hin­ta jous­taa. Hin­ta menee niin alas että osa poru­kas­ta taju­aa vaih­taa jär­ke­väm­piin hom­miin. Huo­nom­min toi­mi­val­la alal­la työn hin­ta ei jous­ta yhtään ja poruk­ka istuu kor­tis­tos­sa teke­mät­tä mitään, kun työ­tä ei oste­ta sitä vähää­kään tiuk­ko­jen ehto­jen takia. 

    Hin­ta­me­ka­nis­min toi­mi­mat­to­muu­den vali­tus näh­dään tasai­sin välia­join maa­ta­lou­des­sa. Eri tuo­tan­to­muo­to­jen maa­ta­lous­yrit­tä­jät valit­ta­vat aina parin vuo­den välein, että nyt on yli­tar­jon­taa ja alal­le tar­vi­si lisää tukea, jon­ka tar­koi­tus on yllä­pi­tää yli­tar­jon­taa ja jat­kaa epä­ter­vet­tä tilannetta.

  35. Jos oli­si mah­dol­lis­ta ‘sopia’ että mak­se­taan esim. 50% palk­ka sade­päi­vä­nä eikä tar­vit­se tul­la pai­kal­le, niin tämä­hän joh­tai­si sii­hen, että ne työn­te­ki­jät, jot­ka eivät oli­si aina val­mii­ta ‘sopi­maan’ savus­tet­tai­siin hyvin nopeas­ti pihal­le. Työn­te­ki­jä taas ei var­maan­kaan voi mars­sia pank­kiin pyy­tä­mään lyk­käys­tä asun­to­lai­nan mak­suun, kos­ka oli­kin sadepäivä…

    Tuo on osa yrit­tä­mi­sen ris­kiä, jota ei tule sysä­tä työn­te­ki­jöi­den mak­set­ta­vak­si. Jos pel­kää ‘sade­päi­viä’, niin voi yrit­tää alal­la, jol­la ne ei haittaa. 

    Jos yri­tys on niin kan­nat­ta­ma­ton, että pitää kaik­ki mah­dol­li­nen kiris­tää työn­te­ki­jän palk­ka­pus­sis­ta, niin sit­ten tai­taa olla löy­ty­nyt vähän vää­rä mark­ki­na­ra­ko tai ei vain ole riit­tä­väs­ti tai­toa yri­tyk­sen pyö­rit­tä­mi­seen. Mik­si työn­te­ki­jän pitäi­si mak­saa huo­nos­ta lii­kei­deas­ta tai yrit­tä­jän kyvyttömyydestä?

    Jos työn­te­ki­jä jou­tuu kan­ta­maan rahal­li­sen vas­tuun ‘sade­päi­vis­tä’, niin kyl­lä sit­ten pitää myös saa­da koro­tus­ta palk­kaan aurin­koi­si­na ‘hel­le­päi­vi­nä’.

    Työn­te­ki­jäl­lä ei pal­jon ole neu­vot­te­lu­valt­te­ja ‘sopies­saan’ itse pai­kal­li­ses­ti asiois­ta. Työn­te­ki­jäl­tä ei pidä vaa­tia ‘yrit­tä­jän tai­to­ja’ nevo­tel­la asiois­ta — työn­te­ki­jän on tar­koi­tus teh­dä osaa­maan­sa perus­työ­tä ja saa­da sii­tä palk­kaa. Jos kokee ole­van­sa ete­vä aja­maan omia asioi­taan ja sopi­maan kai­ken itsel­leen par­hain päin, niin voi­kin saman tien ryh­tyä yrittäjäksi.

    Kyl­lä jon­kin­lai­sel­la sään­te­lyl­lä pitää taa­ta myös hei­kom­pien työn­te­ki­jöi­den mah­dol­li­suus pär­jä­tä pel­käs­tään omal­la työl­lään ja myös jon­kin­lai­nen mini­mi tulo­ta­so, ettei hom­mat luis­ta lii­kaa hyväk­si­käy­tön ja orja­työn puolelle.

  36. Tapio: Pape­ri­työ­läis­ten jou­tu­mi­nen tikun nenään joh­tu­nee pal­jol­ti his­to­rias­ta ja sii­tä onnet­to­mas­ta Sari Sai­raan­hoi­ta­ja ‑kam­pan­jas­ta v. 2007. Jotain perää his­to­rial­li­sel­le mai­neel­le kui­ten­kin on: Esim. vuon­na 2008 toi­mia­lal­la 171 “Mas­san, pape­rin etc. val­mis­tus” koko­nai­san­sion kes­kiar­vo oli 3460 €/kk ja toi­mia­lal­la 861 “Ter­vey­den­huol­lon lai­tos­pal­ve­lut” se oli 2967 €/kk.

    Tilan­ne lie­nee nois­ta vuo­sis­ta hie­man tasoit­tu­nut, mut­ta han­ki­tul­la mai­neel­la on tai­pu­mus pysyä.

    Onko joku sitä miel­tä, että kes­kian­sio 3460 euroa on lii­kaa? Se on hyvä lik­sa, mut­ta minul­la ei aina­kaan ole pok­kaa sanoa yhdel­le­kään ihmi­sel­le, että hän ei ole ansain­nut tuol­lais­ta palk­kaa. Toi­sis­sa amma­teis­sa on parem­mat pal­kat kuin toi­sis­sa, mut­ta ne sika­pal­kat ovat ihan erik­seen, joi­ta voi hyväl­lä syyl­lä ja/tai popu­lis­ti­ses­ti arvos­tel­la ja pil­ka­ta. Työ­eh­to­so­pi­muk­sis­ta ei sel­lai­sia löydy.

  37. Jes­se: Työn­te­ki­jä taas ei var­maan­kaan voi mars­sia pank­kiin pyy­tä­mään lyk­käys­tä asun­to­lai­nan mak­suun, kos­ka oli­kin sadepäivä…

    Jes­se: Jos työn­te­ki­jä jou­tuu kan­ta­maan rahal­li­sen vas­tuun ‘sade­päi­vis­tä’, niin kyl­lä sit­ten pitää myös saa­da koro­tus­ta palk­kaan aurin­koi­si­na ‘hel­le­päi­vi­nä’.

    Niin, työn­te­ki­jäl­le tär­ke­ää on saa­da joka kuu­kausi riit­tä­vä mää­rä palk­kaa yhteen­sä. Hän voi kui­ten­kin olla hyvin­kin val­mis jous­ta­maan sii­tä, mil­loin siel­lä työ­pai­kal­la on, eli läh­teä kotiin sade­päi­vä­nä ja olla pidem­pään hellepäivänä. 

    Ylem­mil­le toi­mi­hen­ki­löil­le on käsit­tääk­se­ni var­sin nor­maa­lia se, ettei mitään viral­li­sia yli­työ­kor­vauk­sia ole, mut­ta sil­loin, kun jokin dead­li­ne on edes­sä, niin pai­ne­taan tar­vit­taes­sa pidem­pää päi­vää. Eikä har­va juu­ri­kaan vali­ta, kos­ka se lopul­ta tilil­le kolah­ta­va raha­mää­rä on yleen­sä täl­laiss­sa hom­mis­sa työ­tä teke­väl­lä sel­väs­ti medi­aa­nia ylempi. 

    Tämä on minus­ta se, mihin OS viit­ta­si pare­to-sopi­mi­sel­la. Työ­nan­ta­jal­le voi­si sopia hyvin­kin se, että työn­te­ki­jät teki­si­vät saman koko­nais­tun­ti­mää­rän kuin aiem­min­kin, mut­ta oli­si­vat jous­ta­vam­pia sen suh­teen, mil­loin ne tun­nit teh­dään ja sit­ten täs­tä hyväs­tä saa­vat koko­nai­suu­te­na enem­män palk­kaa. Jos TES sal­li­si kyl­lä kor­keam­man pal­kan mak­sun, mut­tei nii­tä jous­to­ja, niin ei täs­sä ole mah­dol­lis­ta löy­tää yhteis­tä sävel­tä. Ei, vaik­ka molem­mat osa­puo­let sitä haluaisivat.

  38. Samu­li Saa­rel­ma:: Ylem­mil­le toi­mi­hen­ki­löil­le on käsit­tääk­se­ni var­sin nor­maa­lia se, ettei mitään viral­li­sia yli­työ­kor­vauk­sia ole, mut­ta sil­loin, kun jokin dead­li­ne on edes­sä, niin pai­ne­taan tar­vit­taes­sa pidem­pää päivää.

    Työ­tun­ti­seu­ran­ta pitää sil­ti olla, ja yli­töil­le on lais­sa sää­de­tyt rajat. Näi­tä kan­nat­taa nou­dat­taa ihan ter­vey­den ja työ­te­hon­kin takia.

    Jos työ täyt­tää tie­tyt edel­ly­tyk­set itse­näi­syy­des­tä ja työn­joh­dos­ta (itse itse­ään joh­ta­va asian­tun­ti­ja), voi työ­sop­pa­ris­sa sopia yli­työ­kor­vauk­set kiin­teä­nä sum­ma­na pal­kan pääl­le niin hom­ma on ok pape­ril­la­kin. Kan­nat­taa hoi­taa sop­pa­ri kun­toon täl­tä osin jot­ta tie­de­tään hom­man ole­van ok sil­loin­kin kun pape­rit pitää kai­vaa esiin.

    Ongel­ma tulee yleen­sä sii­tä, että sop­pa­ris­sa ei ole mitään kor­vaus­ta yli­töis­tä, työn­te­ki­jä ei oikeas­taan täy­tä vaa­ti­muk­sia, mut­ta käyt­täy­dy­tään kuten näin oli­si eli yli­töi­tä teh­dään mut­ta nii­tä ei kor­va­ta. Esi­mer­kik­si pro­jek­ti­tii­mis­sä on yksi tai kak­si senio­ri­ta­son asian­tun­ti­jaa jot­ka täyt­täi­si­vät kri­tee­rit, mut­ta sop­pa­rei­ta ei vält­tä­mät­tä ole uusit­tu ylen­nyk­sen myö­tä joten yli­työt pitäi­si edel­leen kor­va­ta tes­sin mukaan, ja lop­pu tii­mi ei edes täy­tä kri­tee­rei­tä itse­näi­ses­tä työs­ken­te­lys­tä joten yli­työ­kor­vauk­sia ei edes voi siir­tää könttäkorvaukseksi.

    Sil­loin kun hom­ma toi­mii, saa­daan bonuk­sia pal­kan pääl­le, ja yli­työ­tar­ve esiin­tyy vain pari ker­taa vuo­des­sa lyhye­nä dead­li­ne-spurt­ti­na, käy­tän­tö voi hyvin olla oikeu­den­mu­kai­nen ja kaik­kien hyväk­sy­mä vaik­ka oli­si­ki tes­sin ja/tai lain vastainen.

    Aina­kin pro­jek­ti­toi­min­nas­sa kaik­ki tie­tä­vät, että jous­toa pitää olla. Toki kum­paan­kin suun­taan, eli dead­li­ne crunc­hin jäl­keen voi­daan myös ottaa hie­man kevyem­min. Eikä kyse ole pel­käs­tään niis­tä jot­ka ihan oikeas­ti ovat ylem­piä toi­mi­hen­ki­löi­tä, itse­näis­tä työ­tä teke­viä asian­tun­ti­joi­ta. Kyl­lä jous­ton tar­ve kos­kee myös nii­tä jot­ka teke­vät työ­tä tii­mis­sä työn­joh­don alaisuudessa.

    Oli­si hyvä saa­da tämä käy­tän­tö siir­ret­tyä tes­sei­hin, mut­ta en oikeas­taan osaa sanoa mihin kaik­kiin tes­sei­hin ja kos­kien mitä kaik­kia työn­te­ki­jä­ryh­miä. Sop­pa­rien ja käy­tän­nön koh­taa­mi­nen parem­min oli­si kaik­kien edun mukais­ta, ja yleen­sä työ­nan­ta­ja­puo­li on val­mis tar­joa­maan jous­to­ja jos saa jous­to­ja — pro­jek­ti­toi­min­nas­sa aina­kin jous­tot ovat pal­jon euro­ja tär­keäm­pi asia.

  39. Peter: Onko joku sitä miel­tä, että kes­kian­sio 3460 euroa on lii­kaa? Se on hyvä lik­sa, mut­ta minul­la ei aina­kaan ole pok­kaa sanoa yhdel­le­kään ihmi­sel­le, että hän ei ole ansain­nut tuol­lais­ta palk­kaa. Toi­sis­sa amma­teis­sa on parem­mat pal­kat kuin toi­sis­sa, mut­ta ne sika­pal­kat ovat ihan erik­seen, joi­ta voi hyväl­lä syyl­lä ja/tai popu­lis­ti­ses­ti arvos­tel­la ja pil­ka­ta. Työ­eh­to­so­pi­muk­sis­ta ei sel­lai­sia löydy.

    Huo­maa, että nuo luvut ovat lähes 10 vuo­den takaa.

    Käsit­tääk­se­ni on ylei­ses­ti hyväk­syt­tyä, että teh­tä­vän­mu­kai­nen palk­ka riip­puu esim. teh­tä­vään vaa­dit­ta­vas­ta koulutuksesta/osaamisesta, sii­hen kuu­lu­vas­ta vas­tuus­ta, ts. mitä onnis­tu­mi­ses­ta tai epä­on­nis­tu­mi­ses­ta seu­raa, teh­tä­vän stres­saa­vuu­des­ta ja ker­ty­nees­tä rele­van­tis­ta kokemuksesta. 

    Aika monis­ta sopi­muk­sis­ta näi­tä ele­ment­te­jä aina­kin taka­vuo­si­na löy­tyi. Voi­si siis kuvi­tel­la, että saman sopi­muk­sen sisäl­lä pal­kat ovat koh­tuul­li­sen oikeu­den­mu­kai­sia. Sen sijaan eri sopi­mus­ten eri­lai­set palk­ka­ta­sot riip­pu­vat ensi sijas­sa sopi­mus­puol­ten neu­vot­te­lu­voi­mas­ta ja härs­kiy­des­tä. Tuo van­ha Paa­vo Paperimies/Sari Sai­raan­hoi­ta­ja-ver­tai­lu ja nykyi­nen AKT:n uhkaus ovat hyviä esimerkkejä. 

    Sika­pal­kois­ta olen samaa mieltä.

  40. Point­ti­ni on se, että suo­ma­lai­sis­ta työ­eh­to­so­pi­muk­sis­ta ei mie­les­tä­ni löy­dy koh­tuut­to­mia palk­ko­ja. Jos se yksi kaik­kein par­hai­ten pal­kat­tu duu­na­ri­ryh­mä nyt sat­tuu pää­se­mään asian­tun­ti­ja­ta­son palk­koi­hin, niin mitä sit­ten? Se ei vie­lä ole koh­tuu­ton­ta ja mah­tuu nor­maa­lin duu­na­ri­palk­ko­jen vaih­te­lu­vä­lin sisään muo­das­taen sen toi­sen ääri­pään. Oikeas­taan pape­ri­mie­hen palk­kaa pitäi­si ver­ra­ta par­haa­seen asian­tun­ti­ja­palk­kaan mikä mark­ki­noil­ta löy­tyy, jos ver­tail­la halu­aa. Kai eri ammat­ti­ta­sois­sa saa vähän pääl­lek­käi­syyk­siä­kin olla, vaik­ka se huo­noi­ten pal­kat­tu­ja “parem­pia ihmi­siä” kiusaa­kin, että joku “huo­nom­pi ihmi­nen” tie­naa saman tai enem­män ilman koulutusta?

  41. Sata­ma­kiis­tas­sa oli tuol­lai­nen ehto:
    ”mak­se­taan tämän sopi­muk­sen pii­riin kuu­lu­vil­le sopi­muk­seen osal­lis­ten ammat­ti­liit­to­jen jäse­nil­le 210 euron kertakorvaus”.
    AY-lii­ke kui­ten­kin estää liit­toon kuu­lu­mat­to­mien teh­dä TES:stä poik­kea­via sopi­muk­sia. Tuo­ta en voi miten­kään ymmärtää.
    Mie­les­tä­ni tuo on perus­tus­lain vas­tai­nen, samoin kuin pape­rin sopi­muk­sis­sa “ulko­puo­li­sen työ­voi­man” käyt­töä kos­ke­vat sopi­muk­set. Kuin­ka voi olla niin, että tiet­ty­jä töi­tä voi teh­dä vain tie­tyn lii­ton jäsenet?
    Toi­saal­ta lähes kaik­ki muut etuu­det ovat ansio­si­don­nai­sia, mut­ta työt­tö­myys­tur­va vaa­tii kuu­lu­mi­sen työt­tö­myys­kas­saan, onko­han tämä­kään Perus­tus­lain mukaista?

Vastaa käyttäjälle Erastotenes aleksandrialainen Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.