Suomen työmarkkinat eivät toimi.

Suomen työ­markki­nat eivät toi­mi. Sik­si meil­lä on työt­tömiä enem­män kuin oli talvi­so­dan aikana miehiä rintamalla.

Melkein har­mit­taa, että kir­joitin ikävästi akti­ivi­mallista. Pidän sitä edelleen huonona ja köm­pelönä, mut­ta mon­et sitä vas­taan esite­tyt argu­men­tit ovat aivan pöljiä, enkä halu­aisi tul­la rin­naste­tuk­si niihin.

Eri­tyis­es­ti ihme­tyt­tää, että ne, jot­ka raivoisas­ti vas­tus­ta­vat vastik­kee­ton­ta perus­tu­loa ”kos­ka se suosii pum­me­ja”, halu­a­vat, että työt­tömyys­tur­va toimisi kuin perustulo.

Krug­manin mielestä pohjo­is­mainen malli ei voi toimia

Sosi­aal­i­sista syistä työt­tömyys­tur­van taso on halut­tu riit­tävän korkeak­si ja taloudel­li­sista syistä mata­lat palkat ovat Suomes­sa huono­ja. Näin syn­tyy yhdis­telmä, joka tekee työt­tömyy­destä houkut­tel­e­van pienel­lä pal­ka­lla raatamiseen ver­rat­tuna. Talousjär­jestelmämme man­neki­i­ni Homo Eco­nom­i­cus siis ainakaan ei vai­h­taisi työt­tömyyspäivära­haa ja vapaa-aikaa pieni­palkkaiseen työhön. Amerikkalais­ten talousti­eteil­i­jöi­den mielestä – myös niiden hyvis­ten kuten Paul Krug­manin mielestä ­– pohjo­is­mainen malli ei ker­ta kaikki­aan voi toimia.

Olete­taan kak­si kaverus­ta, Pekka ja Kalle, joista Pekka val­it­see työt­tömyy­den, menee niemen­nokkaan ongelle, naut­tii elämästään ja saa tililleen kuukaudessa tuhat euroa työt­tömyysko­r­vauk­se­na ja muina tuk­i­na ja lisäk­si sil­loin täl­löin muu­ta­man kalankin. Kalle menee töi­hin ”suo­lakai­vok­selle” ja saa tililleen 1300 euroa. Kun kaveruk­set vai­h­ta­vat kuu­lu­misia lauan­tai-iltana olusel­la,  kumpi tun­tee itsen­sä vähän hölmöksi?

Kun suo­lakai­vok­ses­ta saa noin vähän enem­män kuin työt­tömyys­tur­vas­ta (lisät­tynä asum­istuel­la ja toimeen­tu­lotuel­la), ei työn vas­taan­ot­ta­mi­nen voi olla vapaae­htoista, jos halu­taan, että edes Kalle vaivau­tuu töi­hin suolakaivokselle.

Tähän on tietysti toinen ratkaisu – se mihin perus­tu­lo tässä johtaisi – että Kallelle jäisi käteen enem­män niin, että hän voisi tila­ta vielä toisen olu­en, kun Pekalta jo on rahat loppu.

Työt­tömyys­tur­vaan sisäl­tyy velvol­lisu­us ottaa työtä vas­taan ja ainakin moraalise­na velvol­lisuute­na jopa yrit­tää hakea sitä. Ennen tämä oli yksinker­taista. Kun saha meni kiin­ni, siir­tyi työt­tömyys­tur­van varaan ja kun se sit­ten taas avat­ti­in, töi­hin oli men­tävä, halusi tai ei. Nyky­isil­lä työ­markki­noil­la ei ole riskiä joutua töi­hin, jos sitä ei itse halua – pait­si jos on niin tumpe­lo, ettei saa ilmais­tuk­si, että minus­ta saat­te hyvin halut­toman työn­tek­i­jän, joka vaivau­tuu paikalle vain, kos­ka saisi muuten karenssin. Sel­l­aista ei kukaan palkkaa.

Työl­lisyyskurssi, ran­gais­tus ja opetusta

Työn vas­taan­ot­tovelvol­lisu­us ei siis pelitä. Sekään käy, että Pekalla on niin kivaa siel­lä ongel­la, joten Pekka määrätään työvoima­toimis­ton kurssille. Näil­lä kurs­seil­la on kak­si tarkoi­tus­ta, joi­ta on vaikea sovit­taa yhteen: opet­taa jotain hyödyl­listä ja viedä Pekalta vapaa-aika niin, että työkin alkaa tun­tua vähän houkut­tel­e­vam­mal­ta vaihtoehdolta.

Nämä kurssien kak­si tavoitet­ta eivät voi toteu­tua yhtä aikaa. Vas­ta­hakois­es­ti kurssille osal­lis­tu­va Pekka ja muut hänen kaltaisen­sa pilaa­vat kurssin ilmapi­irin niiltäkin, jot­ka halu­aisi­vat oppia ja päästä taas töihin.

Pahat kielet myös ker­to­vat, että kurssit toimi­vat tar­jon­talähtöis­es­ti. Jos tilaa on hit­sauskurssil­la, joutuu hit­sauskurssille ja jos tilaa onkin kar­jan­hoitokurssille, joutuu kar­jan­hoitokurssille ilman, että kumpaakaan ammat­tia varsi­nais­es­ti tavoit­telisi. Tältä osin tietoni ovat van­hat ja toiv­ot­tavasti van­hen­tunei­ta. Moni aka­teem­i­nen työtön on kuitenkin ollut sitä mieltä, että hän olisi opet­ta­jaa pätevämpi pitämään kurssia.

Työn­haku­pakko johtaa ojas­ta allikkoon

Aja­tus pakot­taa hake­maan tiet­tyä määrää työ­paikko­ja on todel­la epäon­nis­tunut. Tämä pakot­taa työ­nan­ta­jat täyt­tämään työ­paikat tiskin alta, kos­ka sitä turhien hake­musten määrää ei kestä kukaan. Pekka osaa lähet­tää työhake­muk­set paikkoi­hin, jois­sa hän­tä ei kut­su­ta haastatteluun.

Kos­ka aina voi hakea työtä, johon ei var­masti pääse, halu­taan han­kaloit­taa Pekan tilan­net­ta niin, että keikkatöitä pitäisi oikeasti yrit­tää löytää eikä vain lähet­tää hake­muk­sia. Loogista, mut­ta on niitäkin, jot­ka eivät saa keikkatöitä, vaik­ka oikeasti yrit­tävät. Enem­mistö työt­tömistä kyl­lä saa jotain työtä edes sil­loin täl­löin, mut­ta kaik­ki eivät. Tämä malli edel­lyt­täisi, että yhteiskun­nan on jotenkin tuo 18 tun­nin työkeik­ka taat­ta­va niille, jot­ka eivät sitä itse saa.

Väki putoaa rattailta

Tarkoi­tus olisi, että töis­sä ole­vat pysy­i­sivät kär­ry­il­lä alansa kehi­tyk­ses­tä. Ennen työ­nan­ta­jat palkka­si­vat nuo­ria untu­vikko­ja, joista oli aluk­si vain meno­ja,  mut­ta joista ajan myötä kehit­tyi kelpo työn­tek­i­jöitä. Kun työ­suhteista on tul­lut lyhempiä, ei kan­na­ta olla ensim­mäi­nen työ­nan­ta­ja, kos­ka sil­loin koulut­taisi työn­tek­i­jöitä kilpailijoilleen.

Lyhyet työ­suh­teet ovat heiken­täneet moti­vaa­tio­ta myös ylläpitää työn­tek­i­jöi­den ammat­ti­taitoa. Pahim­mil­laan tämä näkyy rak­en­tamises­sa. Olen ennenkin päivitel­lyt, että jopa Uudel­la­maal­la raken­nus­mi­esten työt­tömyys on korkea (8% raken­nusalan työt­tömyyskas­san jäsenistä on työt­tömiä) samal­la kun alan työvoima­pu­la on kova. Työan­ta­jat ker­to­vat, ettei työ­maalle kan­na­ta näitä työt­tömiä palkata, sil­lä talo on valmis ennen kuin työtön on oppin­ut sen ver­ran, että hänestä on jotain hyö­tyä. Näin ala tietysti sahaa omaa oksaansa, kos­ka tulee uusia rakennustyömaita.

Palkkaerot eivät kan­nus­ta ural­la eteenpäin

Olisi tärkeätä myös saa­da ihmisiä siir­tymään ural­la eteen­päin ja jät­tämään hel­posti opit­ta­vat työt työt­tömille siinä vai­heessa kun oma osaami­nen on kart­tunut. Jot­ta kan­nat­taisi siir­tyä vaa­ti­vampi­in töi­hin, pitäisi vaa­ti­vam­mista töistä saa­da parem­paa palkkaa. Palk­ka-asteikon alapäässä palkkaerot ovat todel­la pieniä ja jos niitä on, ne ovat aivan epäjo­hdon­mukaisia. Ne ker­to­vat enem­män ammat­tili­iton neu­vot­telu­ase­mas­ta kuin työn vaativuudesta.

Palkkaero­ja ei alapäässä voi olla, kos­ka pien­im­mät palkat ovat niin pieniä, ettei pienem­mäl­lä enää pär­jää. Tämäkin olisi perus­tu­lo­maail­mas­sa paremmin.

Huono-osais­ten suo­jelem­i­nen työpaikalta

Hyvää tarkoit­ta­vat peri­aat­teet voivat joskus toimia itseään vas­taan. Työe­htosopimuk­set takaa­vat saman palkan hyvälle ja huonolle työn­tek­i­jälle. Kau­nis peri­aate, mut­ta sille huonolle työn­tek­i­jälle ei tuo sopimus ei kuitenkaan takaa työpaikkaa.

Ruot­sis­sa on päästy maa­han­muut­ta­jien työl­listämisessä hyvään tulok­seen sil­lä, että maa­han­muut­ta­jille voi mak­saa aluk­si vähän pienem­pää palkkaa. Oikeu­sop­pi­neemme kavah­ti­vat ja sanoi­vat, että tämä on aivan väärin. Se on kuitenkin ihan ok, että maa­han­muut­ta­ja jätetään palkka­mat­ta. Eikö siel­lä nor­sun­lu­u­tor­nissa ymmär­retä, että tämän sama­palkkaisu­us­vaa­timuk­sen tarkoi­tus ei ole suo­jel­la maa­han­muut­ta­jia huonoil­ta palkoil­ta vaan suo­ma­laisia maa­han­muut­ta­jien kil­pailul­ta? Ymmärtäisin, että on väärin vaa­tia karenssin uhal­la maa­han­muut­ta­jaa otta­maan vas­taan ali­palkatun hom­man, mut­ta se ei käy myöskään vapaae­htois­es­ti, ellei ymmär­rä ryhtyä yrittäjäksi.

Sen perus­teel­la ei voi mak­saa alem­paa palkkaa, että ei osaa suomea, mut­ta voi kyl­lä mak­saa pienem­pää palkkaa suomenkieliselle, joka ei osaa ruot­sia. Juristin mielestä kai tässä on ideana se, että ruot­sia osaa­va saa osaam­a­ton­ta suurem­paa palkkaa (kielil­isä) eikä niin, että osaam­a­ton saa pienem­pää palkkaa. Täy­tyy olla juristi nähdäk­seen jokin eron siinä, että B on suurem­pi kuin A ja siinä että A on pienem­pi kuin B.

Mut­ta aina­han me voimme tehdä tämän niin, että annamme maa­han­muut­ta­jille tuek­seen työ­nan­ta­jan kaut­ta kier­rätet­tävän palkkat­uen. Nykyi­nen palkkatu­ki on vain tuke­na aivan liian suuri. On aivan kaistapäistä pitää maa­han­muut­ta­jat työttöminä.

Perus­tu­lo­maail­mas­sa sen, jol­la on työ­markki­noil­la jokin rasite, olisi mah­dol­lista kom­pen­soi­da tämä vähän alem­mal­la palkka­toiveel­la. Perus­tu­lo vai­men­taisi tulon­mene­tys­tä. Yleen­sä tuol­laiset vajavaisu­udet kor­jau­tu­vat ajan myötä, joten alen­nus jäisi tilapäisek­si. Se olisi paljon pienem­pi paha kuin työt­tömyy­den jäämi­nen pysyväksi.

Perus­tu­lon korvikkeet ovat aika onnettomia

Kun meil­lä ei siis ole perus­tu­loa, sen tilalle on kek­sit­ty eri­laisia huono­ja korvikkei­ta. Yksi täl­lainen on sovitel­tu päivära­ha. Se on muuten hyvä, mut­ta se on ansiosi­don­naise­na suo­ranainen ylikom­pen­saa­tio – tai ainakin anteliaampi tuki kuin real­isti­nen perus­tu­lo koskaan olisi. Siinä on kak­si muu­ta vikaa.

Työai­ka ei saa ylit­tää 80 % vak­i­tuisen työa­jan työa­jas­ta. Tämän seu­rauk­se­na moni pääsee parem­mille ansioille nelipäiväisetä työvi­ikos­ta kuin viisipäiväis­es­tä. Se raja pitäisi pois­taa ainakin työmarkkinatuesta.

Vakavampi ongel­ma on, että päivära­ha ja osa-aikatyön palk­ka yhdessä tup­paa­van nous­ta korkeam­mak­si kuin kokoaikatyön palk­ka. Tämähän ei käy, joten kat­to tulee vas­taan. Se voi tul­la vas­taan jo alle 20 tun­nin työvi­ikol­la. Sil­lä siis pääsee samaan ansioon kuin 40 tun­nin työvi­ikol­la. Kau­pan alal­la teetetään paljon osa-aikatyötä. Kaik­ki eivät ole siitä lainkaan harmissaan.

Nuo­ril­ta tämä on evät­ty kivasti niin, että on ensin pitänyt olla puoli vuot­ta kokoaikatyössä ennen kuin pääsee naut­ti­maan tästä ylim­i­toite­tus­ta osa-aikatyön tuesta.

Ehdolli­nen perus­tu­lo – kek­si sille nimi

Näille, joiden mielestä työt­tömyysko­r­vauk­sen pitäisi toimia kuin perus­tu­lo, ei perus­tu­lo kuitenkaan käy, kos­ka se ei toi­mi kuin hei­dän vas­tus­ta­mansa akti­ivi­malli. Tämä tilkkutäk­ki pitäisi kuitenkin kor­ja­ta. Sitä ei voi enää kor­ja­ta paikkaile­mal­la, vaan on tehtävä kokon­aan uusi. Jos se uusi toimisi jotenkin johdon­mukaises­ti, sen pitäisi muis­tut­taa aika paljon perus­tu­loa, pait­si, että siinä ilmeis­es­ti pitäisi olla se työn vas­taan­ot­tovelvol­lisu­us, kos­ka on yhä niitä, jot­ka usko­vat sen vaikut­ta­van johonkin.  Jot­ta käsit­teet eivät menisi sekaisin, sitä ei siis pidä kut­sua perus­tu­lok­si. Kun se ker­ran on ehdolli­nen ja sik­si työläs toteut­taa, sen voisi saman tien toteut­taa negati­ivise­na tulovero­ja. Ei olisi sil­loin niin radikaali muu­tos.  Sen voi aloit­taa myös vai­heit­tain ylhäältä alkaen.

(Negati­ivi­nen tulovero tarkoit­taa, että jos tulot alit­ta­vat verotet­ta­van tulon alara­jan, verot­ta­ja kor­vaa osa ali­tuk­ses­ta mak­samal­la negati­ivista veroa. Pro­gres­si­ivi­nen tulovero tasaa tulo­ja kes­ki- ja pien­i­t­u­lois­t­en välil­lä, negati­ivi­nen tulovero tasaisi sitä pieni- ja vielä pienem­pit­u­lois­t­en välil­lä. Lop­putu­los on sama kuin perus­tu­los­sa, mut­ta paljon työläämpi toteut­taa. Nykyjär­jestelmään tot­tunei­den on kuitenkin paljon helpom­pi ymmärtää negati­ivi­nen tulovero kuin perus­tu­lo ja negati­iviseen tuloveroon voidaan siir­tyä asteittain)

Pieni­palkkaisten ase­maa on parannettava

Negati­ivi­nen tulovero tai perus­tu­lo ei paran­taisi Pekan ase­maa lainkaan, voisi jopa vähän heiken­tää sitä. Mut­ta Kallen ase­maa se paran­taisi. Se tietysti vähän mak­saisi, mut­ta saa maksaakin.

Kaik­ki on nimit­täin kiin­ni siitä, että pieni­palkkaisten ase­maa paran­netaan. Kos­ka pien­impi­en palkko­jen nos­t­a­mi­nen hin­noit­telisi vain lisää väkeä työ­markki­noil­ta, pitäisi pieniä palkko­ja tukea täy­den­tävil­lä tulon­si­ir­roil­la.  Sil­loin joitakin palkko­ja voitaisi­in myös alen­taa – se ei köy­hdyt­täisi palka­nsaa­jia, vaan palaut­taisi hei­dät pahim­mil­laan tilanteeseen, jos­sa palk­ka + tulon­si­ir­to oli­si­vat yhdessä niin pieniä kuin palk­ka on nyt ilman tulon­si­ir­to­ja. Use­ampi pää­sisi töi­hin samal­la, kun asteikon alapäähänkin syn­ty­isi palkkaero­ja kan­nus­ta­maan työu­ral­la eteenpäin

 

 

142 vastausta artikkeliin “Suomen työmarkkinat eivät toimi.”

  1. Pieni kom­ment­ti sivulauseeseen:

    “mata­lat palkat ovat Suomes­sa huonoja”

    - Käsit­tääk­seni tämä ei pidä ollenkaan paikkaansa, mikäli “Suomes­sa” ymmär­retään ver­tailu­na mui­hin mai­hin. Suomes­sa mata­lat palkat ovat suh­teel­lisen korkei­ta, ja korkeat palkat ovat huo­mat­ta­van matalia. Teol­lisu­ustyön­tek­i­jä ansait­see parem­min kuin vas­taa­va Sak­sas­sa, puhu­mat­takaan mini­jo­bia tekevästä sak­salais­es­ta. Koulutet­tu “suu­rit­u­loinen” suo­ma­lainen ansait­see selvästi vähem­män kuin sak­salainen tai ran­skalainen kollegansa.

  2. Sen perus­teel­la ei voi mak­saa alem­paa palkkaa, että ei osaa suomea, mut­ta voi kyl­lä mak­saa pienem­pää palkkaa suomenkieliselle, joka ei osaa ruot­sia. Juristin mielestä kai tässä on ideana se, että ruot­sia osaa­va saa osaam­a­ton­ta suurem­paa palkkaa (kielil­isä) eikä niin, että osaam­a­ton saa pienem­pää palkkaa. 

    Ryhdytään mak­samaan kielil­isää siitä, että osaa suomen kieltä?

  3. Kos­ka perus­tu­lo ja negati­ivi­nen tulovero kumpikin ovat vastik­keet­to­mia, ne eivät siis kel­paa niille jot­ka vaa­ti­vat vastik­keel­lisu­ut­ta. Vastik­keel­lisu­us taasen johtaa hel­posti jär­jet­tömyyk­si­in kuten nykyi­nen työt­tömyys­tur­va monine muo­toi­neen ja byrokra­tioi­neen joka aiheut­taa väli­aikaisen täy­den tulon mene­tyk­sen johon köy­häl­lä ei ole varaa, mut­ta 2020 tämän kai pitäisi olla kor­jat­tu tulorekisterillä.

    Mut­ta jos jär­jestelmä on vastik­keelli­nen, tarvi­taan edelleen perus­tur­va joka on vastik­kee­ton. Eli mikä tahansa vastik­keelli­nen jär­jestelmä pykätään kor­vaa­maan nyky­istä, jäl­jelle jää ken­ties vähäisem­pi mut­ta silti turhan mon­imutkainen monio­sainen järjestelmä.

    Earned income tax cred­it (miten tuo kään­tyy suomek­si?) on vastik­keelli­nen jär­jestelmä joka tar­joaa lisää niille jot­ka tekevät jotain, johonkin ylära­jaan asti. Ei min­ul­la mitään täl­laista vas­taan ole, mut­ta se tarkoit­taa edelleen perus­tur­vaa lisäk­si, jol­loin tosi­asi­as­sa alim­mis­sa tulolu­okissa mikään ei muu­tu. Mitä hyö­tyä siitä sil­loin on? Vas­taa jous­tavaa työn­tek­i­jään (eikä työ­nan­ta­jaan) sidot­tua palkkatukea kenties?

    Negati­ivi­nen tulovero lie­nee helpoin tapa tuo­da perus­tu­lon kaltaista vastik­kee­ton­ta perus­tur­vaa jol­la voitaisi­in vähen­tää nyky­is­ten tukien tarvet­ta. Jos ei poli­it­tis­es­ti ole mah­dol­lista tehdä suur­ta uud­is­tus­ta joka toisi ker­ral­la perus­tu­lon suu­ru­udeltaan nykyi­nen työ­markki­natu­ki, men­täköön sit­ten vähitellen negati­ivisel­la tuloverol­la alka­en pien­estä ja toiv­ot­tavasti jos­sain vai­heessa saavut­taen tason jol­la mah­dol­lisim­man moni eri­lainen perus­tur­van muo­to kor­vau­tu­isi kokonaan.

    Mitä tulee työt­tömi­in ja työhön pakot­tamiseen, voitaisi­in var­mas­tikin perus­taa TE-toimis­ton alaisu­u­teen henkilöstövuokrausy­htiö. Yhtiölle velvot­teek­si jär­jestää töitä siten, että työtön saa tekemästään työstä työe­htosopimuk­sen mukaista palkkaa. Siltä ajal­ta jona saa tätä kaut­ta töitä ja näi­nollen palkkaa tilitet­täisi­in työt­tömyys­tur­va yhtiölle, jol­loin olisi mah­dol­lista mak­saa täyt­tä palkkaa sil­loinkin kun ei täyt­tä hin­taa työstä saataisi.

    Ym. mallia saa vapaasti kehit­tää, mut­ta perusasi­at mitä tavoitellaan:
    — kun tehdään töitä, saadaan palkkaa
    — jos töitä ei ole, saadaan työt­tömyys­tur­van mukaista etuutta
    — jos töitä ei ole, työtön­tä ei voi ran­gaista kos­ka kyse ei ole työt­tömän kyvys­tä saa­da töitä vaan julk­ishallinnol­lisen henkilöstövuokrausy­htiön kyvys­tä välit­tää työvoimaa
    — bonuk­se­na: henkilöstövuokrausy­htiö ilmoit­taa TE-keskuk­selle mis­tä töistä ja mil­lä alueil­la on kysyn­tää, jol­loin TE-keskus jär­jestää kyseisille alueille suun­na­tusti kyseisi­in töi­hin johtavaa ammatil­lista muun­tok­oulu­tus­ta (jon­ka tulee olla tehokas­ta, kokopäiväistä opiskelua / har­joit­telua joka lyhyehkössä ajas­sa antaa aidosti pätevyy­den aloit­taa työt alalla)

    Nähdäk­seni jos yllä ole­vat koh­dat ovat velvoit­tavia niin työt­tömän kuin julk­ishalli­nonkin osalta, on peli reilu. Velvol­lisuuk­sien ja oikeuk­sien tulisi kulkea käsi kädessä. Ei siis voi­da velvoit­taa yhtä osa­puol­ta ilman, että toisel­la on vas­tavuoroiset velvoitteet.

  4. “Tämä malli edel­lyt­täisi, että yhteiskun­nan on jotenkin tuo 18 tun­nin työkeik­ka taat­ta­va niille, jot­ka eivät sitä itse saa.”

    Tan­skas­sa tämä on hoidet­tu niin, että työt­tömät menevät yhteisö­palvelu­un eli siivoa­vat esimerkik­si puis­to­ja ja kitkevät rikkaruo­ho­ja omis­sa haalareis­saan kuin ran­gais­tus­van­git ja tämä voi kestää 12 viikkoa* 

    Eli ei olisi oikeasti vaikea jär­jestää, mut­ta miet­tikää mikä hel­vetti repeäisi ‚jos joku edes leikil­läään ehdot­taisi suo­ma­laisille työt­tömille 3kk rikkaruo­honkitken­tää tukien menet­tämisen uhal­la. Ensin huu­taisi­vat työt­tömät, sit­ten tietenkin puis­to­työn­tek­i­jöi­den ammat­tili­it­to ja kuoroon yhty­isi koko vasemmisto.

    *) Ihan oikeasti, Tan­skan mallista oli laa­ja jut­tu tämän päivän Kalevassa.

  5. Entäpä jos työn­teon insen­ti­iviksi tuo­daan mukaan kan­nustin, jota voidaan kut­sua vaikka­pa lot­tokansalle kolah­tavasti kompensaatiolotoksi.

    Mikä se on? Aja­tus on tehdä työ­markki­noille osal­lis­tu­mis­es­ta läh­es työt­tömyysko­r­vaus­ta houkut­tel­e­vam­paa, mut­ta niin, ettei val­tio kier­rätä raho­ja esim. palkkat­uen kaltaisen byrokra­ti­aa lisävän mallin kautta.

    Määritel­lään palkan ja työt­tömyysko­r­vauk­sen väli­nen ero­tus X. Jos X on alle tietyn tason, on oikeutet­tu kom­pen­saa­ti­olot­toon. Lot­tokuponke­ja voi olla joko 1 per osal­lis­tu­ja, tai sit­ten huonoim­min palka­tu­ille annetaan suh­teessa enem­män kuponke­ja. (Suh­teelli­nen lasken­ta.) Palkathan saadaan kai pian läh­es reaali­a­jas­sa rek­isteri­in, joten täl­lainen lasken­ta olisi mahdollinen? 

    Joka kuukau­den 1. päivä jär­jestetään arvon­ta, jos­sa val­tion määrit­telemästä potista Y jae­taan voitot voit­ta­jille (N pros­ent­tia kaik­ista osal­lis­tu­jista). Voiton pitäisi olla saa­jalleen huo­mat­ta­va, mut­ta ei ker­tako­r­vaus. Voit­to­sum­ma mak­se­taan esim. seu­raa­van Z kuukau­den ajan. Voitol­la ei menetä osal­lis­tu­misoikeut­ta seu­raavi­in arvontoihin.

    Muut­tu­jia X, Y, Z ja N voi miet­tiä, kun haarukoi jär­jestelmän hin­ta­lap­pua. Jätän se Osmon kaltaisille tutkijoille. 

    Ei tuokaan täy­delli­nen ole, mut­ta nähdäk­seni hyvin automa­ti­soitavis­sa — kuten sanoin, sähköi­nen palkkarek­isteri taitaa olla viimeinen pala­nen, joka toteut­tamiseen min­un pähkäi­ly­jeni mukaan tarvitaan.

  6. Laa­jas­sa kat­san­nos­sa me elämme markki­na­t­aloudessa, joka lie­nee yliv­er­taisen tehokas talousjär­jestelmä. Sil­lä on kuitenkin puut­teen­sa, joten sitä joil­tain osin säädel­lään (esim. työn­tek­i­jöi­den oikeudet). Liikaa sitä ei kuitenkaan kan­na­ta säädel­lä, kos­ka se heiken­tää markki­na­t­alouden tehokkuutta.

    Tämä tas­apaino on työ­markki­noiden osalta men­nyt viime aikoina sekaisin. Jär­jestelmä on raken­net­tu toise­na aikana, toisen­laisi­in olo­suhteisi­in, eikä se enää kun­nol­la toi­mi. Lisäk­si siitä on tul­lut kovin monimutkainen.

    Jos työ­markki­nat suun­niteltaisi­in nyt puh­taal­ta pöy­dältä, päädyt­täisi­in ilmeis­es­ti paljon nyky­istä toimi­vam­paan lop­putu­lok­seen. Nyky­is­ten pelisään­tö­jen muut­ta­mi­nen on kuitenkin osoit­tau­tunut tavat­toman vaikeak­si. Muun muas­sa sik­si, että osa­puo­let keskit­tyvät lähin­nä saavutet­tu­jen etu­jen puolustamiseen.

    On todel­lakin jotenkin surkuhu­paisaa, miten (sinän­sä köm­pelöltä ja yksioikoiselta tun­tu­vaa) akti­ivi­mallia vas­tuste­taan rai­vokkaasti, kos­ka se yrit­tää houkutel­la ihmisiä töi­hin, mut­ta perus­tu­loa vas­tuste­taan, kos­ka sen ei usko­ta riit­tävästi houkut­tel­e­van ihmisiä töihin.

  7. Perus­tu­lo on peri­aat­teessa hyvä, mut­ta olen nyt­tem­min pää­tynyt siihen, että se tulee lyhen­tämään työuria eri­tyis­es­ti lop­pupäästä. Kun perus­tu­lo on hyväksyt­tävä tuen muo­to, ihmiset hyp­päävä eläkkelle ennen aiko­jaan. Nuorten osal­la ris­ki on siinä, että se lykkää työu­ran aloittamista.

    Edel­lyt­täisin puh­taan perus­tu­lon sijaan jonkin­laista osal­lis­tu­mista yhteiskun­nan rak­en­tamiseen, vaik­ka vapaae­htoistyötä, esim min. 16 h/vko. Vas­ta tuon osal­lis­tu­misen jäl­keen tulo olisi oikeutettu. 

    Kaikissa tilanteis­sa joutunemme edelleen säi­lyt­tämään byrokra­ti­aa esim. asum­istuen osalta, joten osal­lis­tu­misen voisi lait­taa siihen samaan.

    1. Perus­tu­lo on peri­aat­teessa hyvä, mut­ta olen nyt­tem­min pää­tynyt siihen, että se tulee lyhen­tämään työuria eri­tyis­es­ti loppupäästä. 

      Sin­ga­pores­sa on erään­lainen 62-vuot­ta täyt­tänei­den perus­tu­lo. S on piden­tänyt työuria kahdel­la vuodella

  8. Eikö kuitenkin ole asioiden pri­or­isoin­tikyvyn puutet­ta, että fokus on työha­lut­tomis­sa, vaik­ka töitä ei riitä edes työhaluisille? Eivätkö ne työha­lut­tomat muu­tu ongel­mak­si vas­ta sit­ten kun työhaluisia ei enää ole kortis­tossa? Tun­tuu että tässä men­nään tun­teet edel­lä eikä järki.

    1. Eikö kuitenkin ole asioiden pri­or­isoin­tikyvyn puutet­ta, että fokus on työha­lut­tomis­sa, vaik­ka töitä ei riitä edes työhaluisille? Eivätkö ne työha­lut­tomat muu­tu ongel­mak­si vas­ta sit­ten kun työhaluisia ei enää ole kortistossa?

      Työvoima ei ole yhtä yht­enäistä mas­saa. Työhaluisia voi olla vääräl­lä paikkakun­nal­la tai vääris­sä ammateis­sa ja silti on työvoimapulaa.

  9. Ai Ruot­sis­sako on onnis­tut­tu maa­han­muut­ta­jien työl­listämisessä? Var­maan näin on joskus ollutkin, kun maa­han­muu­ut­ta­jia houkutelti­in Volvolle töi­hin, mut­ta nykyään tilanne on huonom­pi, paljon huonompi.

    Viimeisim­mät luvut ovat jouluku­ul­ta 2017. Koti­maas­sa syn­tynei­den 16–64-vuotiaiden miesten työl­lisyysaste oli 81%, ulko­mail­la syn­tynei­den 72%. Ulko­mail­la syn­tynei­den nais­ten työl­lisyysaste oli 61%, koti­maas­sa syn­tynei­den 80%. 

    Luvuis­sa olisi var­maan eroa lisää, jos koti­maas­sa syn­tyneistä voitaisi­in erotel­la kan­taruot­salaiset ja maa­han­muut­to­taus­taiset. Vaikeaa siis on Ruotsissakin.

    1. Viimeisim­mät luvut ovat jouluku­ul­ta 2017. Koti­maas­sa syn­tynei­den 16–64-vuotiaiden miesten työl­lisyysaste oli 81%, ulko­mail­la syn­tynei­den 72%. 

      Meil­lä Suomes­sa syn­tynei­den työl­lisyysaste on nyt nous­sut 70 pros­ent­ti­in ja olemme tästä kovin tyytyväisiä.

  10. “Täy­den­tävät tulon­si­ir­rot” ovat selko­suomek­si yri­tys­tukia. Eikös yri­tys­tukia pitänyt päin­vas­toin karsia?

    Koko hal­li­tuskau­den olemme saa­neet kuul­la kuin­ka Suomen korkeat palkat ovat vie­neet kil­pailukykymme ja kuin­ka palkko­ja tulee laskea. Nyt sit­ten saam­mekin kuul­la, että mata­lat palkat ovat huono­ja. Kuinkas se nyt näin päin kääntyi?

  11. Pekka Taipale:
    Teol­lisu­ustyön­tek­i­jä ansait­see parem­min kuin vas­taa­va Saksassa

    Min­ul­la on aivan toinen käsi­tys. Sak­sas­sa tehdas­du­u­nari ansait­see todel­la hyvin. Suomes­sa poikkeusryh­miä luku­un otta­mat­ta liukuhi­h­na­hom­mis­sa ansait­see kovin vaatimattomasti.

    Mut­ta mitä tulee työt­tömi­in, niin ikävä ongel­ma on, että heistä puhutaan yht­enä ryh­mänä. Työt­tömät pitäisi jakaa ainakin näi­hin ryhmiin.

    -Mie­len­ter­veysongel­maiset. Eivät kuu­lu työ­maail­maan vaan ter­vey­den­huol­lon piiriin.

    -Juopot. Eivät kuu­lu työ­maail­maan vaan ter­vey­den­huol­lon piiriin.

    -Koulut­ta­mat­tomat. Eivät kuu­lu työ­maail­maan vaan koulun penkille. Koulu­tus­ta olisi tuet­ta­va niin, ettei se ole yksilölle ris­ki. Nyky­maail­mas­sa opin­to­lainan otta­mi­nen on silkkaa vas­tu­ut­to­muut­ta, kos­ka kukaan ei voi olla var­ma työl­listymis­es­tään. Opin­to­laina pitäisi kieltää ja val­tion tukia lisätä.

    -Heikkoit­se­tun­toiset. Osa näistä kuu­luu ter­vey­den­huol­lon piiri­in, osa muiden tuk­i­toimien piiri­in, mut­ta työelämään he eivät var­masti kuu­lu. Nykyi­nen työelämä vaatii kovaa itse­tun­toa, johon kaikil­la ei ole edes lähtöko­htais­es­ti valmiuk­sia. Heikko itse­tun­to voi näet olla per­imään liit­tyvä ominaisuus.

    -Iäkkäät. Parhaim­mat iäkkäistä työl­listyvät, mut­ta suuri osa ei. Nämä kuu­lu­vat eläkkeelle.

    -Sosi­aalis­es­ti köm­pelöt. Sosi­aa­li­nen suju­vu­us on vah­vasti perin­nölli­nen omi­naisu­us. Kos­ka yhä suurem­pi osa työte­htävistä vaatii sosi­aal­ista suju­vu­ut­ta, on turha yrit­tää työl­listää ihmisiä, joille per­imä ei mah­dol­lisu­ut­ta suju­vaan kanssakäymiseen suo.

    Kun nämä ryh­mät on pois­tet­tu työt­tömyys­ti­las­toista, voidaan alkaa hoitaa itse ongel­maa. Sil­loin hoidok­si tehoaa usein lisä- ja täsmäkouluttaminen.

    On tärkeää ymmärtää, että nyky­työelämän vaa­timuk­set ovat sel­l­aisia, että suures­ta joukos­ta ihmisiä ei ole työelämään. Tämä suun­taus tulee tule­vaisu­udessa vain korostumaan.

    Ei siihen auta kansalais­palk­ka vaan tap­pi­on myön­tämi­nen. On hyväksyt­tävä, että maail­ma on kehit­tynyt pis­teeseen, jos­sa yhä suurem­pi osa ihmi­sistä on tarpeettomia.

    Ennen palkat­ti­in heikosti pär­jääviä ja puo­likun­toisia. Enti­nen työelämä oli myös sosi­aal­i­työtä. Nyt sen sijaan men­nään suun­taan, jos­sa hyväkään pär­jäämi­nen ei vält­tämät­tä riitä.

  12. Tässäkin vihrei­den selkäran­ka taipuu heti kun virkamiehet tule­vat pikkuisen jut­tele­maan. Nyt on jo perus­tu­lokin hylät­ty ja koit­ta­vat olla niin kokkaria moral­isoidessaan. Viima vaalien lupaa­va jun­nuketju pal­jas­tui munat­tomak­si porukaksi.

  13. Pekka Taipale: Teol­lisu­ustyön­tek­i­jä ansait­see parem­min kuin vas­taa­va Sak­sas­sa, puhu­mat­takaan mini­jo­bia tekevästä saksalaisesta. 

    Teol­lisu­ustyön­tek­i­jäthän eivät kai koskaan ole olleet Suomes­sa varsi­nais­es­ti matalapalkkaisia?

    Tuol­ta löy­tyy vuodelta 2014 ole­va lista eri ammat­tiryh­mien keskipalkoista. Poh­jal­la on siivoa­jaa, vähit­täiskau­pan myymälähenkilökun­taa, rav­in­to­la­henkilökun­taa ja muu­ta palvelu- ja sosi­aalialo­jen väkeä.

    https://www.talouselama.fi/uutiset/katso-lahes-500-ammatin-uusi-jattitaulukko-nain-eri-ammateissa-nykyisin-tienataan/3121ed4a-4711–3a35-a95d-8c62f0c13073

  14. Osmo Soin­in­vaara: Sin­ga­pores­sa on erään­lainen 62-vuot­ta täyt­tänei­den perus­tu­lo. S on piden­tänyt työuria kahdel­la vuodella 

    Minkä tulota­son henkilöi­den työu­rat ovat jatkuneet? Onko työurien pitu­u­den lisäk­si myös tehdyt tun­timäärät kas­va­neet ko. ikäryh­mässä? Tuo ehkä keskeisem­pi mit­tari, Toki jos perus­tu­lo alkaa vas­ta 62v iästä, niin ongel­ma pienem­pi. Ennenaikaisen eläköi­tymisen uskon koske­van nimeno­maan hyvä­tu­lois­t­en nettomaksajien.

    Onko Sin­ga­pores­sa myös OVE? Tiedos­sa muu­ta­ma hyvä­tu­loinen tapaus, jos­sa henkilöt ovat otta­neet 50% OVEn ja jääneet samal­la ansiosi­don­naiselle. Käytän­nössä ratkaisu ei juurikaan vaiku­ta elini­aikaiseen kumu­lati­iviseen net­to­tu­lok­er­tymään. Yleistymässä? Erään­lainen perus­tu­lo­ma­lli tämäkin.

  15. “Amerikkalais­ten talousti­eteil­i­jöi­den mielestä – myös niiden hyvis­ten kuten Paul Krug­manin mielestä ­– pohjo­is­mainen malli ei ker­ta kaikki­aan voi toimia.”

    Olisi haus­ka nähdä se Soin­in­vaaran lista talousti­etelijöi­den “hyviksistä ja pahik­sista”. Ja tietenkin perustelut.
    Kruga­manin kohdal­la kan­nat­taa myös erot­taa toi­sis­taan Nobel-palkit­tu talousti­etelijä Krug­man ja New York Timesin kolum­nisti Krug­man. Edelli­nen ehkä ei ole hyvis, kos­ka hän kuitenkin pyrkii tieteel­lis­es­ti pitävi­in esi­tyk­si­in. Kolum­nisti Krug­man sen sijaan esit­tää asioi­ta, joi­hin evi­denssien haku on olema­ton­ta. Nobelin palk­in­toa ei tule kyl­lä uudelleen väit­teestä Trumpin valin­nan jäl­keen “Toden­näköis­es­ti edessämme on globaali taan­tu­ma, jon­ka lop­pua ei näy”.
    https://www.nytimes.com/interactive/projects/cp/opinion/election-night-2016/paul-krugman-the-economic-fallout

  16. Sit­ten Helsinkion­gel­ma. Helsin­ki esi­in­tyy mielel­lään kaiken hyvän vetu­ri­na. Jos työtön siir­tyy esim. Liek­sas­ta Helsinki­in, elinkus­tan­nuk­set kas­va­vat huimasti. Ehkä sitä ei tarvitse laskea, rahat tule­vat jostain isos­ta säk­istä. Ikävää kun tuo kaupunkipoli­ti­ikkakeskustelu ei ole oikein läht­enyt liikkeelle.

  17. Työ­markki­nat toimi­vat täy­del­lis­es­ti. Työ­nan­ta­jat saa­vat juuri sel­l­aisia työn­tek­i­jöitä, jol­laisik­si hei­dät koulut­ta­vat, ja juuri niin mon­ta, kuin kouluttavat.

  18. Perus­tu­loih­mis­ten ongel­ma on, että he eivät kan­na­ta aitoa perus­tu­loa vaan halu­a­vat edelleen säi­lyt­tää sekä asum­istuen että toimeen­tu­lotuen. Siis toisin sanoen nykytilanteen.

    Miltä tun­tu­isi aito perustulo?
    — 600e/kk eikä mitään mui­ta tukia
    — 35% tasavero kaik­ista ansiotuloista
    — TES-poh­japalkat pois. Tilalle lail­la säädet­ty min­imi­palk­ka 5e/tunti. Nyt ei tarvitse keskustel­la mis­tään kielil­i­sistä vaan työ­markki­nat löytävät asialle oikean hin­nan itse.
    — Sun­nun­tain tupla­palk­ka pois. Suur­in­pi­irtein yhdessä yössä syn­tyy 5000 työ­paikkaa yksin marata-aloille.

  19. Se Pekka, joka saa sen 1000/kk, joka siis ei ole Pekka Sauri läh­tee ongelta heti tien­aa­maan vaik­ka 300€/kk ylimääräistä, jos siitä ei seu­raisi mitään ongelmia toimeen­tu­loby­rokra­t­ian kanssa. Vaik­ka tien­aisi rahat esimerkik­si uut­ta uut­ta kän­nykkää varten käymäl­lä välil­lä hoita­mas­sa vanhuksia.

    Kuin­ka kivaa se Soin­in­vaaran mainit­se­ma ongel­la istu­mi­nen on, jos sitä tekee aina sil­loin, kun nor­maal­isti ihmiset ovat töis­sä? Alkaa aika äkkiä tym­päisemään. Soin­in­vaar­al­la taitaa olla hie­man epäre­al­isti­nen käsi­tys vapaa-ajan mielekkyy­destä. Pitkit­tynyt vapaa-aika on kaikille ihmisille haitallista. Hyvin voi­va ihmi­nen halu­aa tehdä töitä.

    Myös suurin osa ter­veistä työkyky­i­sistä elääk­keel­lä ole­vista oireil­e­vat liial­lisen vapaa-ajan vuoksi.

    Itse akti­ivi­mallin suh­teen asia lähti hal­li­tuk­selta lapas­es­ta heti, kun sitä käsitelti­in julk­isu­udessa. Puo­lus­tel­e­vat mallia epämääräisin tiedoin. Ei ole puret­tu toimeen­tu­lopy­rokra­ti­aa etukenos­sa. Juuri koke­muk­set toimeen­tu­lopy­rokra­t­ian aiheut­tamista vaikeuk­sista nos­tat­ta­vat kovaa vastarintaa.

  20. Kun ammat­tiy­hdis­tys­li­ike vas­tus­taa akti­ivi­mallia poli­it­tisel­la lakol­la, niin näkee, että kaik­ki eteen­päin­meno perus­tu­loi­neen on mah­do­ton­ta. Pelkään­pä, että edessä on Mar­garet Thatch­er ‑mainen yhteenot­to julkisen val­lan ja ay-liik­keen välillä.

  21. Pekka Taipale:
    Pieni kom­ment­ti sivulauseeseen:

    “mata­lat palkat ovat Suomes­sa huonoja”

    – Käsit­tääk­seni tämä ei pidä ollenkaan paikkaansa, mikäli “Suomes­sa” ymmär­retään ver­tailu­na mui­hin mai­hin. Suomes­sa mata­lat palkat ovat suh­teel­lisen korkei­ta, ja korkeat palkat ovat huo­mat­ta­van matalia. Teol­lisu­ustyön­tek­i­jä ansait­see parem­min kuin vas­taa­va Sak­sas­sa, puhu­mat­takaan mini­jo­bia tekevästä sak­salais­es­ta. Koulutet­tu “suu­rit­u­loinen” suo­ma­lainen ansait­see selvästi vähem­män kuin sak­salainen tai ran­skalainen kollegansa.

    Käsi­tit väärin. Sak­sas­sa teol­lisu­us­du­u­nari tien­aa selvästi suo­ma­laista kohtalo­tove­ri­aan paremmin.

  22. Olet oikeil­la jäljil­lä. Kuka sen pystyy tekemään? Jarmo

  23. “Olete­taan kak­si kaverus­ta, Pekka ja Kalle, joista Pekka val­it­see työt­tömyy­den, menee niemen nokkaan ongelle, naut­tii elämästään ja saa tililleen kuukaudessa tuhat euroa työt­tömyysko­r­vauk­se­na ja muina tuk­i­na ja lisäk­si sil­loin täl­löin muu­ta­man kalankin. Kalle menee töi­hin ”suo­lakai­vok­selle” ja saa tililleen 1300 euroa. Kun kaveruk­set vai­h­ta­vat kuu­lu­misia lauan­tai-iltana olusel­la, kumpi tun­tee itsen­sä vähän hölmöksi?”

    Sin­ul­la on tuos­sa ole­tusvirhe. Pekka putoaa tietyn ajan jäl­keen perus­päivära­halle, joka lie­nee vajaat 700 euroa, jos­ta vero­jen jäl­keen jää käteen run­saat 500 euroa. Sitä syö edelleen mm. asum­istuen omavas­tuu. Muut tuet, kuten asum­is­tu­ki ei siis lisää hänen käytet­tävis­sä ole­vaa rahansa määrää vaan hänen kuukausit­tain elämiseen kuten ruokaan, vaate­tuk­seen, hygien­i­aan jne. käytet­tävis­sään ole­van rahan määrä on kutakuinkin 500 euroa.

    Ja tuos­ta seu­raa, ettei hänel­lä ole varaa lauan­tai-iltaisin istuskel­la olusil­la Kallen kanssa. 

    Kun asetel­masi on noinkin väärä suh­teessa todel­lisu­u­teen niin epäilemät­tä siitä syn­tyy ajat­telua, että työt­tömyy­den val­it­se­via on pil­vin pimein. Itse en tuo­hon usko, kos­ka en tunne omas­ta tut­tava­pi­iristäni ketään, joka val­it­see mielu­um­min 500 euron kur­ju­u­den ja syr­jäy­tymisen kuin kohtu­ullis­es­ti hin­noitel­lun palkkatyön.

    1. Sin­ul­la on tuos­sa ole­tusvirhe. Pekka putoaa tietyn ajan jäl­keen perus­päivära­halle, joka lie­nee vajaat 700 euroa, jos­ta vero­jen jäl­keen jää käteen run­saat 500 euroa. 

      Ei ola virhet­tä. Pekka oli alun­perinkin työ­markki­nat­uel­la, jota täy­den­tää asum­is­tu­ki ja toimeen­tu­lo­tu­ki. Kos­ka toimeen­tu­lo­tu­ki on siinä mukana, hänelle ei ole tyuki­in 300 euron suo­jao­su­ut­ta, vaan kaik­ki lisä­työt leikkau­tu­vat pois 80-prosenttisesti.

  24. Jär­jestelmäon­gel­ma on, että kaik­ki selvit­te­lyyn kas­san ja TE-keskuk­sen kanssa pysäyt­tävät maksut.
    Mielu­um­min takaisin­per­in­tä kuin kuukausi kokon­aan rahatta.
    Akti­ivi­mallin vikoi­hin kuu­luu juuri tämä hitaus, kos­ka selvit­te­lyä tulee paljon.
    Miten maakun­tana löi hoitaa nykyisen kun­tien työl­listämis­ra­hoituk­sen. Palkkat­u­loa on toimi­va malli.

  25. Käyt­täen Pekkaa ja Kal­lea esimerkkinä niin miten paljon helpot­taisi Kallen tuskaa olut-tuopin ääressä asumisen hin­nan ajami­nen alas? Pekalle ei kävisi mitään, hän voisi huo­let­ta käy­dä edelleen kalas­sa ja pitää yllä samaa elin­ta­soaan asum­istuen pudotes­sa asumisen hin­nan pudotes­sa, mut­ta lasku johtaisi välit­tömästi korkeam­paan elin­ta­soon Kallelle ja siten korkeam­paan kan­nus­tavu­u­teen pysyä siel­lä suolakaivoksessa.

    Mil­lä sitä asumisen hin­taa sit­ten saisi alas? Var­maa vas­taus­ta min­ul­la ei ole, mut­ta Tukhol­mas­sa saati­in aika ter­ve­hdyt­tävä kor­jaus­li­ike aikaisek­si jol­lain taval­la, ken­ties sieltä voisi kat­soa jotain vinkkiä?

    1. Mil­lä sitä asumisen hin­taa sit­ten saisi alas? Var­maa vas­taus­ta min­ul­la ei ole, mut­ta Tukhol­mas­sa saati­in aika ter­ve­hdyt­tävä kor­jaus­li­ike aikaisek­si jol­lain taval­la, ken­ties sieltä voisi kat­soa jotain vinkkiä?

      Tukhol­mas­sa asun­not mak­sa­vat yhä 50 pros­ent­tia enemän kuin Helsingis­sä, joten kor­jaus­li­iket­tä tarvi­taan yhä. Suurim­mas­sa osas­sa Suomea asun­not ovat hyvin edullisia: “Vai­hde­taan omakoti­ta­lo käytet­tyyn Mersuun.”

  26. Lisäisin vielä, että Perus­tu­lon lisäk­si Perusti­likin olisi hyvä lisä työt­tömyys­tur­vaan. Usein ne on nähty vai­h­toe­htoina, mut­ta minus­ta parem­pi olisi saa­da molemmat.

    Minus­ta tulon­si­ir­to­jen parem­pit­u­loisil­ta pienem­pit­u­loisille pitäisi perus­tua mah­dol­lisim­man paljon elinkaar­it­u­loi­hin eikä het­kel­liseen työt­tömyy­teen. Nykyisel­lään enti­nen hyvä­palkkainen työtön saa aivan kohtu­ut­tomasti tulon­si­ir­toa ver­rat­tuna pieni­palkkaiseen työlliseen.

    Perus­tu­lo on hyvä väline elinkaar­it­u­lo­jen tasaamiseen. Peri­aat­teessa työt­tömän voisi olet­taa selviävän lyhy­istä työt­tömyys­jak­soista omil­la säästöil­lään, mut­ta ihmiset eivät usein ole täy­del­lisen ratio­naal­isia eivätkä säästä tarpeek­si. Niin­pä, työtön kär­sii hel­posti lyhyen ajan likvideet­tion­gel­mas­ta varsinkin, jos kulu­tuk­sen pudot­ta­mi­nen voi tun­tua vaikeal­ta hyvän elin­ta­son jäl­keen. Sik­si työt­tömiä on tuet­tu esim ansiosi­don­naisel­la, joka on vähän kohtu­ut­toman antelias tuki.

    Minus­ta olisi parem­pi, jos ainakin osa täl­lais­es­ta tues­ta perus­tu­isi Perustilin tapaan pakkosäästämiseen/lainamuotoisuuteen. Se olisi sekä reilumpaa että parem­mat kan­nus­timet antavaa, kun lyhyen ajan lik­vidi­teet­tion­gel­maan aut­ta­va tuki ei (nor­maalis­sa tapauk­ses­sa) olisi aito tulon­si­ir­to vaan oma säästö tai laina. Sit­ten työtön voisi päät­tää, että halu­aako ottaa väli­aikaises­ti pieni­palkkaisen työn vai vetääkö lep­iä oma­l­la kus­tan­nuk­sel­la ilman, että tarvii heti kiristää vyötä.

    (Lisäk­si minus­ta olisi hyvä, jos myös viime­si­jainen tuki eli toimeen­tu­lo­tu­ki olisi Perustilin tapaan laina­muo­toinen. Sil­loin tuen­saa­jia ei tarvit­sisi kytätä aivan niin tiukkaan kuin nyt.)

  27. Ismo: Earned income tax cred­it (miten tuo kään­tyy suomek­si?) on vastik­keelli­nen jär­jestelmä joka tar­joaa lisää niille jot­ka tekevät jotain, johonkin ylära­jaan asti. Ei min­ul­la mitään täl­laista vas­taan ole, mut­ta se tarkoit­taa edelleen perus­tur­vaa lisäk­si, jol­loin tosi­asi­as­sa alim­mis­sa tulolu­okissa mikään ei muu­tu. Mitä hyö­tyä siitä sil­loin on? Vas­taa jous­tavaa työn­tek­i­jään (eikä työ­nan­ta­jaan) sidot­tua palkkatukea kenties?

    Olen muu­ta­maan ker­taan yrit­tänyt tuo­da tuo­ta EITC:ä keskustelu­un. Siitähän on saatu hyviä koke­muk­sia ainakin mata­lan perus­tur­van mais­sa. Suomes­sa se taitaa olla liian kannustava. 

    Kaik­ki perus­tu­lo­jär­jestelmät vaa­ti­vat Suomen kaltaises­sa maas­sa jonkin harkin­navaraisen lisätuen. Tuos­sa EITC:ssä on kuitenkin se idea, että jos ansait­set vähänkin, yhteiskun­ta mak­saa jotain sen päälle, siis myös harkin­nan­varais­ten tukien saajille.

  28. Osmo Soin­in­vaara: Ei ola virhet­tä. Pekka oli alun­perinkin työ­markki­nat­uel­la, jota täy­den­tää asum­is­tu­ki ja toimeen­tu­lo­tu­ki. Kos­ka toimeen­tu­lo­tu­ki on siinä mukana, hänelle ei ole tyuki­in 300 euron suo­jao­su­ut­ta, vaan kaik­ki lisä­työt leikkau­tu­vat pois 80-prosenttisesti.

    Hän ei saa toimeen­tu­lo­tukea, jos hänen käteen jäävät tulon­sa ylit­tävät 491,21 euroa kuukaudessa. Jos ne jäävät tuon alle niin hän saa toimeen­tu­lo­tukea sen ja tuon 491,21 euron väli­in jäävän osan. Se, mitä tässä yritän ker­toa on, että lähtöko­htasi, jos­sa Pekka saa rahaa elämiseen 1000 euroa ei pidä paikkaansa vaan mak­simis­saan tuo on jotakuinkin 500 euroa. Asum­is­tu­ki taas menee vuokranantajalle. 

    Toisin sanoen esimerkki­ta­pauk­sesi oikeat ja keskenään ver­tail­ta­vat luvut Pekalla ja Kallel­la ovat 500 euroa ja 1300 euroa. Nuo ovat ne sum­mat, jot­ka kum­mal­lakin on tilil­lään tai kukkarossaan tule­van kuukau­den elämistä ja vaik­ka sitä lauan­tai-illan olus­ta varten.

    1. Helsingis­sä hän voi saa­da toimeen­tu­lo­tukea asumiseen 650 € ja muuhun elämiseen 491 € eli kas­saan kilah­taa 1140 €. Jos­sakin, jos­sa asum­i­nen on halvem­paa, tuki voi jäädä pienem­mäk­si. Muut tulot, koten työ­markki­natu­ki ja Kelan asum­is­tuke tue­vat lisäk­si, mut­ta ne vähen­tävät toimeen­tu­lo­tukea koko summallaan.

  29. Suomes­sa on kehit­tynei­den maid­en selvästi huonoiten toimi­vat työ­markki­nat. Kos­ka väestä on tarvit­taes­sa vaikea päästä eroon, ollaan todel­la varovaisia uusien palkkaamises­sa. Ja kon­fiska­tori­nen vero­tus huole­htii että on kan­nat­tavam­paa elää tuil­la kuin men­nä töihin. 

    Paljon puhutus­sa Tan­skan mallis­sa esim. potku­jen anta­mi­nen on suht. help­poa, eroko­r­vauk­set ovat suurem­pia, mut­ta yri­tyk­set palkkaa­vat myös hanakam­min uusia työn­tek­i­jöitä. Suomes­sa AY-liike on semen­toin­ut kaiken täältä ikuisu­u­teen ja yleis­lakon uhka lei­juu heti jos uskaltaa hiiskua muu­tok­sen tarpeesta. Kos­ka muuten yleishyödyl­lisyy­den taakse piiloutu­va verova­paa AY-rälssi aikoo ruve­ta mak­samaan vero­ja ? Saataisi­in sitä paljon kai­vat­tua veropo­h­jaa lisää.

    Muuten olen sitä mieltä että poli­it­tiset lakot pitää kieltää heti, Suo­mi on tässäkin poikkeus. Vasem­mis­tol­la on ilmi­selviä vaikeuk­sia pela­ta demokra­t­ian pelisään­tö­jen mukaan. Maa­ta johtaa demokraat­tis­es­ti valit­tu ja par­la­men­taari­nen, vakaa enem­mistöhal­li­tus, ei Hakaniemen betonibunkkeri.

    Voinko myös minä men­nä veron­mak­su­lakkoon kos­ka mak­san aivan liikaa vero­ja ver­rat­tuna mitä saan vastineeksi ??

  30. OS: (Negati­ivi­nen tulovero tarkoit­taa, että jos tulot alit­ta­vat verotet­ta­van tulon alara­jan, verot­ta­ja kor­vaa osa ali­tuk­ses­ta mak­samal­la negati­ivista veroa. Pro­gres­si­ivi­nen tulovero tasaa tulo­ja kes­ki- ja pien­i­t­u­lois­t­en välil­lä, negati­ivi­nen tulovero tasaisi sitä pieni ja vielä pienem­pit­u­lois­t­en välil­lä. Lop­putu­los on sama kuin perus­tu­los­sa, mut­ta paljon työläämpi toteut­taa. Nykyjär­jestelmään tot­tunei­den on kuitenkin paljon helpom­pi ymmärtää negati­ivi­nen tulovero kuin perus­tu­lo ja negati­iviseen tuloveroon voidaan siir­tyä asteittain)

    Jos ja kun tuo läh­es reaali­aikainen tulorek­isteri toteu­tuu, se tar­joaa äärim­mäisen helpon, automaat­tisen keinon ottaa negati­ivi­nen tulovero käyt­töön. Ei muu­ta kuin AI:tä peliin.

  31. On syytä pitää mielessä että kun olet­taa automaat­tis­es­ti että työ­markki­natukea saa­va Pekka on toimeen­tu­lotuel­la, tekee vah­van ole­tuk­sen ja siir­tyy puhu­maan ei enää työt­tömistä ylipäätään vaan osas­ta heitä. Toimeen­tu­lo­tu­ki nimit­täin ole mikään automaa­tio, vaan tuki jon­ka hakem­i­nen on vaival­loista työtä ja monista var­masti nöyryyt­tävää, eikä tulos silti ole varma. 

    Halu­aisin kysyä (noin tark­istaak­seni) mikä on käsi­tyk­sesi toimeen­tu­lo­tukivi­ra­nomaisen tulkin­nas­ta tilanteessa jos­sa Pekka on joutunut pakon edessä ennen toimeen­tu­lotuen hakemista lainaa­maan 800 euroa kaver­il­taan (tai pikavippifirmalta)?
    Tai, kun on lainan­nut edel­lisessä kuus­sa ja mak­sanut takaisin ja joutunut lainaa­maan taas saman sum­man tässä kuussa?
    Tuleeko tukea? 

    Osmo Soin­in­vaara: Ei ola virhet­tä. Pekka oli alun­perinkin työ­markki­nat­uel­la, jota täy­den­tää asum­is­tu­ki ja toimeen­tu­lo­tu­ki. Kos­ka toimeen­tu­lo­tu­ki on siinä mukana, hänelle ei ole tyuki­in 300 euron suo­jao­su­ut­ta, vaan kaik­ki lisä­työt leikkau­tu­vat pois 80-prosenttisesti.

  32. Meil­lä on asun­to Berli­inin Marzah­nis­sa. joka sijaisee ent. Itä-Berli­inin alueel­la. Siel­lä on run­sas vuokra-asun­tokan­ta. Vaik­ka vuokrat ovat halvem­mat kuin Suomes­sa niin HartzIV väki (per­heetömät) asu­vat ali-vuokralaisi­na (unter­mi­eter). Ja mitä tulee asun­top­u­laan Suomes­sa niin­sitä kas­vat­taa lisäk­si kak­si seikkaa. Meil­lä erolu­vut ovat korkeat: Yhden asun­non sijas­ta tarvi­taan kak­si. Lisäk­si opiske­li­jat asu­vat muis­sa mais­sa paljon enem­män alivuokralasi­na tai kah­den hen­gen huoneis­sa asuntoloissa.

  33. Rolling Heurlin: Kolum­nisti Krug­man sen sijaan esit­tää asioi­ta, joi­hin evi­denssien haku on olema­ton­ta. Nobelin palk­in­toa ei tule kyl­lä uudelleen väit­teestä Trumpin valin­nan jäl­keen “Toden­näköis­es­ti edessämme on globaali taan­tu­ma, jon­ka lop­pua ei näy”.

    Krug­man antoi tuon tietyis­sä piireis­sä vahin­go­nilois­es­ti run­saasti siteer­atun arvion päivä vaal­i­t­u­lok­sen jäl­keen, mut­ta kak­si päivää myöhem­min hän kirjoitti

    My own first instinct was to say that Trumpo­nom­ics would quick­ly pro­voke an imme­di­ate eco­nom­ic cri­sis, but after a few hours’ reflec­tion I decid­ed that this was prob­a­bly wrong. I’ll write more about this in the com­ing weeks..

    Kyseinen kir­joi­tusten sar­ja ilmestyi pian tuon perään, kauan ennen kuin Trumpin valin­nan taloudel­liset seu­rauk­set alkoi­vat näkyä, niin että kir­joituk­set edus­ta­vat aitoa ennustet­ta eivätkä jälkivi­isaut­ta. Krug­manin talous­näke­mys­ten pätevyyt­tä pitää mielestäni arvioi­da noiden harkit­tu­jen kir­joi­tusten perus­teel­la, eikä yhden toimit­ta­jien lyp­sämän vaal­in­jälkeiskom­mentin perusteella.

  34. Osmon sinän­sä hyvässä kir­joituk­ses­sa on yksi oleelli­nen virhe. Suomes­sa pien­im­mät palkat ovat kil­pail­i­ja­mai­hin näh­den kohtu­ut­toman korkei­ta. Tämä on uuti­soitu Suomes­sakin. Pien­impiä palkko­ja on varaa laskea reip­paasti, kun samal­la las­ke­taan veroast­et­ta. Korkeas­ta veroas­t­eesta kär­sivät eniten juuri pienipalkkaisimmat.

    1. Pien­impiä palkko­ja pitää ver­ra­ta asumiskus­tan­nuk­si­in. Monis­sa mais­sa val­tio toteut­taa negati­ivista vero­tus­ta sub­ven­toimal­la pieni­palkkaisten asumisku­lu­ja. Jos Suomes­sa saa 1500 €/kk net­to ja mak­saa 900 €/kk kak­sios­ta, se on vähem­män kuin 1300 €/kk net­to, kun asum­i­nen 400 €/kk.

  35. Jotkut hyvä­tu­loiset rak­en­ta­vat metropo­lia ja sit­ten mon­et pien­i­t­u­loiset tarvit­se­vat iso­ja tukia, että pär­jäävät siinä metrop­o­lis­sa. Helsin­gin sijain­ti niemen kär­jessä tulee erikoisen kalli­ik­si asumisen ja liiken­teenkin kannal­ta. Voitaisko työ­nan­ta­jille lait­taa kalli­in paikan mak­su, siis mak­saisi­vat noi­ta paikan asum­is- ja mui­ta tukia. Ehkä työ­paikat sijoit­tuisi­vat kokonaistaloudellisemmin.

  36. Minus­ta tämä kaik­ki ker­too siitä, kuin­ka vaikeaa on rak­en­taa toimi­va kan­nustin­jär­jestelmä. Sil­lä mitä muu­ta työ­markki­nat palkkaeroi­neen ja vero­tus asum­is­tuki­neen sekä sijoi­tusasun­non kulu­jen verovähen­nysoikeuksi­neen on? Yri­tyk­sessä kan­nustin­jär­jestelmän tehtävänä on saa­da aikaan tulosta, yhteiskun­nas­sa tavoite on vähän epämääräisem­pi, “toimi­va ja kehit­tyvä yhteiskun­ta”. Yri­tyk­sis­säkin kan­nustin­jär­jestelmien laadin­nas­sa mon­esti epäon­nis­tu­taan ainakin osit­tain. Useim­mat perus­tu­vat yksilön oman edun tavoit­telu­un, eikä siitä vält­tämät­tä aina tule lop­putu­lok­se­na niin san­ot­tua yleistä tai yhteistä etua. Omaa etua suosi­taan kuitenkin, kos­ka se on nähdäk­seni voimakas kan­nustin ja dynaamisu­ut­ta arvoste­taan niin yri­tyk­sis­sä kuin yhteiskun­nas­sa. Mut­ta, kuten san­ot­tu, kun kaik­ki kil­van tavoit­tel­e­vat omaa etu­aan, saat­taa tul­la kylk­iäis­inä kaiken­laisia ei-toiv­ot­tu­ja sivu­vaiku­tuk­sia. Yhteisen edun käyt­tämi­nen palkkion perus­teena olisi kyl­lä epäilemät­tä vaikea raken­nel­ma myös. Ehkä pitäisi kokeil­la kuitenkin, kokeilukult­tuurin hengessä?

  37. En vaan mil­lään lakkaa ihmettelemästä tätä itsepetok­sel­lista keskustelua siitä, miten työt­tömät saataisi­in “edes hake­maan töitä”, kun >200000 ihmistä hakee ja yrit­tää työl­listyä, mut­ta kansan­talous ei pysty syn­nyt­tämään niitä työ­paikko­ja. Suo­ma­laiset ovat yksi maail­man koulute­tu­impiä kan­so­ja ja työt­tömyys kos­kee kaikkia koulu­tus­ta­so­ja, joten keskustelu mata­la­palkkatyön vas­taan­ot­tamisen kan­nat­tavu­ud­estakin on pelkkää pup­pua, kun ongel­ma on tuot­tavu­udeltaan heikko elinkeino­rakenne, joka ei pysty hyö­dyn­tämään edes parhaiden tyt­tö­jen­sä ja poikien­sa osaamista.

  38. Lyhyet työ­suh­teet siirtävät koulut­tau­tu­misen hyödyt työ­nan­ta­jal­ta työn­tek­i­jälle. Sik­si pitäisi saa­da ottaa ensim­mäi­nen työ­paik­ka vaik­ka mii­nus­pal­ka­lla. Ehdolli­nen perus­tu­lo aut­taisi siinä.

  39. Palkkaerot eivät kan­nus­ta ural­la eteenpäin
    Olisi tärkeätä myös saa­da ihmisiä siir­tymään ural­la eteen­päin ja jät­tämään hel­posti opit­ta­vat työt työt­tömille siinä vai­heessa kuin oma osaami­nen on kart­tunut. Jot­ta kan­nat­taisi siir­tyä vaa­ti­vampi­in töi­hin, pitäisi vaa­ti­vam­mista töistä saa­da parem­paa palkkaa. Palk­ka-asteikon alapäässä palkkaerot ovat todel­la pieniä ja jos niitä on, ne ovat aivan epäjo­hdon­mukaisia. Ne ker­to­vat enem­män ammat­tili­iton neu­vot­telu­ase­mas­ta kuin työn vaativuudesta.
    Palkkaero­ja ei alapäässä voi olla, kos­ka pien­im­mät palkat ovat niin pieniä, ettei pienem­mäl­lä enää pär­jää. Tämäkin olisi perus­tu­lo­maail­mas­sa paremmin.

    Tämä ansait­sisi enem­män huomio­ta, mut­ta ongel­ma on se, että tyyp­pi­vasem­mis­tolle kaik­ki tulo­erot ovat pahas­ta samaan aikaan kun tyyp­pi­oikeis­tolle kaik­ki tulo­erot ovat taivaan lah­ja ihmis­ten kan­nus­tamiseen (ja huonom­pi­en ihmis­ten kyykyt­tämiseen). Pitäisi ymmärtää, että keskilu­okan tulo­erot (ja pieni veroki­ila) on käytän­nössä vält­tämätön edel­ly­tys toimi­valle yhteiskun­nalle, samaan aikaan kun tulo­jen ja var­al­lisu­u­den kerään­tymi­nen pienelle eli­it­ille on tuhoisaa sille toimi­valle hyviunvointiyhteiskunnalle.

  40. OS on pohjus­tanut tee­man ”Suomen työ­markki­nat eivät toimi”-teeman tut­tuun tyyli­in oikein hyvin.

    Olen kuitenkin yllät­tynyt siitä, että kom­ment­ti-ketjus­sa ei tule mitenkään esi­in todel­lista syytä työ­markki­noiden toimimattomuuteen.

    Asi­aa voisi val­ot­taa vaik­ka näin:

    Pres­i­dentin­vaalit voit­tanut Sauli Niin­istö ker­toi juuri pitävän­sä kort­tipelistä, varsinkin huu­to-mar­ja­pus­sista. Se on kehitet­ty venäläis­es­tä tys­jat­sa-pelistä, johon osal­lis­tuu kolme henkilöä. Siinä huude­taan siitä, kuka saa pelin­viejänä vali­ta valtin.

    Vaaleis­sa Niin­istö sai Suomen kansalta niin vah­vat valt­tiko­r­tit, että hänel­lä olisi nyt mah­dol­lisu­us huu­taa kolmikan­tainen, kansan edun vas­tainen ja toim­i­ma­ton työ­markki­napeli poikki.

    Vuosikym­me­nien ajan kolmikan­ta (ay-liike, suur­te­ol­lisu­us ja hal­li­tus) on porukalla pelan­nut 400 000 suo­ma­laisen käteen Mus­tan Pekan, jol­la ovat joutuneet toiv­ot­tomaan työttömyyskurjuuteen. 

    Kolmikan­tapeliä on pelat­tu todel­la juonikkaasti, sil­lä pelin häviäjiä, työt­tömiä ja pk-sek­to­ria ei ole päästet­ty edes pelipöytään, mut­ta Mus­ta Pekka heille on kuitenkin jaettu!

    Kuten tun­net­tua, tässä on keinona on käytet­ty mon­elta osin perus­tus­lain vas­taista työ­markki­na-lain­säädän­töä. Tästä esimerkkinä yleis­si­tovu­us, joka pakot­taa kuu­lumaan jonkun pri­vaat­ti-porukan perus­ta­maan yhdis­tyk­seen, jot­ta saa samat oikeudet kuin siihen kuu­luvil­la on.

    On selvää, että kolmikan­ta ei pysty työ­markki­noiden vält­tämät­tömään uudistamiseen. 

    Sik­si Pres­i­dent­ti Niin­istön tulisi nyt viedä peliä ja käyt­tää Suomen kansalta saa­mansa valt­tiko­r­tit huu­taa kansan edun vas­tainen kolmikan­ta-peli poikki.

    Mot­tona olkoon: ”Niin­istön takana seiso­va 62,7 % kansa yhtykää ja kaatakaa päät­täväis­es­ti kolmikan­ta ja yleissitovuus”.

    Sep­po Korp­poo, yleis­si­tovu­u­den päät­täväi­nen vastustaja.

  41. Tuos­ta negati­ivis­es­ta tuloveros­ta saisi vielä kan­nus­tavam­man, jos siihen yhdis­tet­täisi­in sopi­va työ­tulovähen­nys sekä val­tion että kun­nan vero­tuk­ses­sa. Töitä tehnyt saisi sil­loin verot­ta “peru­sosan” lisäk­si myös palkan tuo­hon rajaan asti. Vero­tus alka­isi purra vas­ta rajan jälkeen.

  42. Tapio: Olen muu­ta­maan ker­taan yrit­tänyt tuo­da tuo­ta EITC:ä keskustelu­un. Siitähän on saatu hyviä koke­muk­sia ainakin mata­lan perus­tur­van mais­sa. Suomes­sa se taitaa olla liian kannustava.

    Kos­ka EITC ei ole perus­tur­va, tarvi­taan perus­tur­va edelleen muuten. Minim­i­ta­so aset­tuu Helsingis­sä toimeen­tu­lo­tu­ki 491€/kk + vuokra (enin­tään 650€/kk, eli kaupun­gin vuokrakämp­pä sil­lä vapail­ta markki­noil­ta näin hal­paa ei löy­dy). Tässä kohtaa tulee se ensim­mäi­nen suuri ongel­ma: vuokra.
    Vuokran pitää olla pieni. 35 neliöi­nen yksiö 350€/kk on pieni. 25 neliöi­nen kop­pi 600€/kk ei ole pieni. Ellei kun­ta tai val­tio pysty tar­joa­maan jokaiselle halu­avalle kohtu­uhin­taista asun­toa, tarvi­taan asum­is­tu­ki joka kat­taa vuokran vapail­la markkinoilla.

    Lähde­tään siis liik­keelle n. 1100€/kk net­to (asum­is­tu­ki 406€/kk, ttt perus 491€/kk, ttt vuokra 203€/kk) tasos­ta yhden hen­gen ruokakun­nalle. Kun alkaa työt tästä tilanteesta ja saa vaikka­pa osa-aikaisen mata­la­palkkaisen duunin, 20h/vk (ei siis nol­la­sop­pari vaan oikea 50%) jos­ta 770€/kk brut­to eli 700€/kk net­to (ei mene vero­ja näin pien­estä, mut­ta menee palka­nsaa­jan osu­udet sivuku­luista toki), päälle tulee asum­is­tu­ki 406€/kk, yhteen­sä 1106€/kk. Tästä vuokra 609€/kk jät­tää net­to 497€/kk. TTT palkkat­u­loista 150€ vähen­nys, joten päälle TTT 144€/kk. Käteen näi­nollen 20% palka­s­ta, yhteen­sä 635€/kk vuokran jälkeen.

    Ja tämä oli siis hyvä tilanne jos­sa saati­in oikea 50% työ, ei nol­la­sop­paria jos­sa kk-tun­nit ehkä 20 jos hyvin käy…

    Kaik­ki perus­tu­lo­jär­jestelmät vaa­ti­vat Suomen kaltaises­sa maas­sa jonkin harkin­navaraisen lisätuen. Tuos­sa EITC:ssä on kuitenkin se idea, että jos ansait­set vähänkin, yhteiskun­ta mak­saa jotain sen päälle, siis myös harkin­nan­varais­ten tukien saajille. 

    Meinaat, että EITC olisi etuoikeutet­tua tuloa joka ei vähen­täisi asum­is­tukea tai toimeen­tu­lo­tukea ollenkaan…? Eli ym. tilanteessa jos EITC +50% 700€/kk (sivuku­lu­jen jäl­keen) eli +350€/kk, se ei vähen­täisi asum­is­tukea eikä toimeentulotukea?
    Tulee kalli­ik­si kun lisätään tuki ilman, että mitään tukea vähen­netään. Toki se pienen­täisi efek­ti­ivisen veron 81.3%:sta 38.5%:iin, joka alkaa olla samaa luokkaa kuin ylim­mässä tulokym­menyk­sessä, eli reilu ja rehelli­nen vero­pros­ent­ti. Paljonko se mak­saisi ja mil­lä katet­taisi­in, eli nos­tet­taisi­inko ansio­tulovero­pros­ent­ti suo­raan tasaveroksi 50%?

    Kun asum­istues­ta ei päästä kuitenkaan eroon, sil­lä mis­tään ei ole tulos­sa Helsinki­in kym­meniä tuhan­sia halpo­ja vuokra-asun­to­ja, näen perus­tu­lon tarkoituk­sek­si pois­taa muut perus­tur­van poh­jat, eli perus-ttt, työ­markki­natu­ki, kansaneläke, opin­to­tu­ki, mitä vielä olikaan, joka vähen­tää byrokra­ti­aa perus­tur­van kohdal­la. Vaik­ka jäl­jelle edelleen jäi­sivät harkin­nan­varaiset tuet sekä asum­is­tu­ki, oltaisi­in pitkäl­lä tulo- ja byrokra­tialoukku­jen purkamises­sa. Ja kun se verotet­taisi­in pois jol­lain tulota­sol­la (poli­it­ti­nen val­in­ta mil­lä), se tuskin olisi kovin kallis nettona.

  43. Osmo Soin­in­vaara: Helsingis­sä hän voi saa­da toimeen­tu­lo­tukea asumiseen 650 € ja muuhun elämiseen 491 € eli kas­saan kilah­taa 1140 €.

    “Helsingis­sä hän voi saa­da toimeen­tu­lo­tukea asumiseen 650 € ja muuhun elämiseen 491 € eli kas­saan kilah­taa 1140 €.”

    Kuitenkin niin, että toimeen­tu­lo­tu­ki asumiseen menee vuokranan­ta­jalle ja edelleenkin Pekalle tulee tilille tai kukka­roon vain joko tuo 491 euroa, tai työt­tömyy­den perus­tur­van run­saat 500 euroa, jol­la hänen pitää elää kuukausi. 

    Jota sum­maa pitää ver­tail­la Kallen 1300 euron tili­in pohdit­taes­sa, onko väit­teesi, että “kun suo­lakai­vok­ses­ta saa noin vähän enem­män kuin työt­tömyys­tur­vas­ta (lisät­tynä asum­istuel­la ja toimeen­tu­lotuel­la) ei työn vas­taan­ot­ta­mi­nen voi olla vapaae­htoista, jos halu­taan, että edes Kalle vaivau­tuu töi­hin suo­lakai­vok­selle” ollenkaan pätevä. Suo­lakai­vok­ses­ta saa sen­tään läh­es kolminker­tais­es­ti sen kuin mitä työt­tömyys­tur­vas­ta tulee.

    1. Jota sum­maa pitää ver­tail­la Kallen 1300 euron tili­in pohdit­taes­sa, onko väit­teesi, että ”kun suo­lakai­vok­ses­ta saa noin vähän enem­män kuin työt­tömyys­tur­vas­ta (lisät­tynä asum­istuel­la ja toimeen­tu­lotuel­la) ei työn vas­taan­ot­ta­mi­nen voi olla vapaae­htoista, jos halu­taan, että edes Kalle vaivau­tuu töi­hin suo­lakai­vok­selle” ollenkaan pätevä. Suo­lakai­vok­ses­ta saa sen­tään läh­es kolminker­tais­es­ti sen kuin mitä työt­tömyys­tur­vas­ta tulee.

      Kyl­lä sen kallenkn pitää asua.

  44. Ismo: Mitä tulee työt­tömi­in ja työhön pakot­tamiseen, voitaisi­in var­mas­tikin perus­taa TE-toimis­ton alaisu­u­teen henkilöstövuokrausy­htiö. Yhtiölle velvot­teek­si jär­jestää töitä siten, että työtön saa tekemästään työstä työe­htosopimuk­sen mukaista palkkaa. Siltä ajal­ta jona saa tätä kaut­ta töitä ja näi­nollen palkkaa tilitet­täisi­in työt­tömyys­tur­va yhtiölle, jol­loin olisi mah­dol­lista mak­saa täyt­tä palkkaa sil­loinkin kun ei täyt­tä hin­taa työstä saataisi.

    Peru­songel­ma täl­laises­sa sys­tee­mis­sä on se, että osa­puo­let oppi­vat melko pian pelaa­maan sil­lä. San­o­taan, että fir­mal­la on työn­tek­i­jä, joka on sil­lä rajal­la, että kan­nat­taako hän­tä pitää töis­sä työe­htosopimuk­sen mukaisel­la pal­ka­lla. Fir­ma sanoo työntekijälle:“Sinulle ei var­maan ole mitään väliä sil­lä, mis­tä rahat tilille­si joka kuukausi kop­sah­taa”, joten me irti­sanomme sin­ut nyt, haet TE-toimis­ton kaut­ta tätä työ­paikkaa ja me palkkaamme sin­ut niin, että net­to­tu­losi on ihan sama kuin nytkin, mut­ta 30% palka­s­ta tuleekin veronmaksajilta”.

    Kos­ka työn­tek­i­jälle tosi­aan asia on yksi hailee, hän suos­tuu tuo­hon. Ja seu­raus on sit­ten se, että tämä työ­nan­ta­ja saa kil­pailue­dun niihin työ­nan­ta­ji­in ver­rat­tuna, jot­ka pitävät saman­laisia työn­tek­i­jöitä nor­maalil­la pal­ka­lla töis­sä. Tämä pakot­taa sit­ten kaik­ki työ­nan­ta­jat tähän rumbaan. 

    Perus­tu­los­sa tätä samaa ongel­maa ei ole, kos­ka perus­tu­lo ei takaa mitään työe­htosopimuk­sen suu­ruista palkkaa, vaan jokainen euro, jon­ka työn­tek­i­jä saa puris­tet­tua työ­nan­ta­jal­taan, suurentaa hänen omaa net­to­tu­loaan. Se ei siis sotke työ­markki­noil­ta samal­la tavoin kuin sin­un ehdo­tuk­sesi, jos­sa yhdelle neu­vot­teli­jaos­a­puolelle on yksi hailee, mitä siinä sopimuk­ses­sa lop­pu­jen lopuk­si lukee. 

    Perus­tu­losys­tee­mis­sä työn­tek­i­jä on välit­tömästi valmis hyp­päämään kil­pail­i­jan palkkalistalle, jos hänen työ­nan­ta­jansa alkaa puhu­maan palka­nalen­nuk­ses­ta. Ja siis perus­tu­lo takaa toisaal­ta sen, että jos mitään kil­pail­i­joi­ta ei ole, niin ainakin perus­toimeen­tu­lo on aina taattu.

  45. Talouskasvun tek­i­jät ovat työvoima, pääo­ma ja teknolo­gia. Ain­oa mis­tä Suomes­sa on puutet­ta on teknolo­gia, osaami­nen on liian vähäistä. Koulu­ope­tus on kovin human­is­tista. Kuvit­te­len, että human­is­tit eivä aikaansaa ihmeen­piä vien­ti­t­u­lo­ja, vai olenko väärässä.

  46. Junt­tip­ul­la Savos­ta: Ei siihen auta kansalais­palk­ka vaan tap­pi­on myön­tämi­nen. On hyväksyt­tävä, että maail­ma on kehit­tynyt pis­teeseen, jos­sa yhä suurem­pi osa ihmi­sistä on tarpeettomia.

    Olen hyvin pitkälti samaa mieltä kir­joituk­sesi pää­point­tien kanssa, mut­ta tämän kohdan suh­teen sanois­in, että eikö kansalais­palkan toteut­ta­mi­nen olisi juuri sitä, että myön­netään, että osa ihmi­sistä on “tarpeet­to­mia” talouden pyörit­tämisen suh­teen, mut­ta heil­lä on siitä huoli­mat­ta oikeus osana yhteiskun­taa osu­u­teen sen taloudel­lis­es­ta hyv­in­voin­nista, joka on his­to­ri­al­lis­es­ti val­ta­van korkeal­la tasol­la ja tulee tule­vaisu­udessa nouse­maan edelleen korkeam­malle? He eivät myöskään vält­tämät­tä ole tarpeet­to­mia yhteiskun­nalle, vaik­ka hei­dän arvon­sa markki­na­t­alouden ehdoin pyöriv­il­lä työ­markki­noil­la onkin alhainen. He voivat silti puuhastel­la yhtä sun toista ja osa siitä voi hyvinkin olla yhteiskun­taa hyödyt­tävää, vaikkei kukaan siitä olisikaan valmis mak­samaan suo­raa korvausta.

  47. Ossi Sare­so­ja: Minus­ta olisi parem­pi, jos ainakin osa täl­lais­es­ta tues­ta perus­tu­isi Perustilin tapaan pakkosäästämiseen/lainamuotoisuuteen. Se olisi sekä reilumpaa että parem­mat kan­nus­timet antavaa, kun lyhyen ajan lik­vidi­teet­tion­gel­maan aut­ta­va tuki ei (nor­maalis­sa tapauk­ses­sa) olisi aito tulon­si­ir­to vaan oma säästö tai laina. Sit­ten työtön voisi päät­tää, että halu­aako ottaa väli­aikaises­ti pieni­palkkaisen työn vai vetääkö lep­iä oma­l­la kus­tan­nuk­sel­la ilman, että tarvii heti kiristää vyötä.

    Perustili on minus­takin aika hyvä idea elinkaaren yli tulon­si­ir­to­jen järkkäämiseen. Sen ain­oa ongel­ma on siinä, että jos siihen liit­tyy tuo pakkosäästämi­nen, niin seu­raus on se, että se entis­es­tään pahen­taa ihmis­ten oman elinkaaren yli menevää tulon­si­ir­to-ongel­maa. Ongelma­han on siinä, että eniten rahaa tarvit­see siinä vai­heessa, kun on juuri astunut työelämään, han­kkin­ut asun­non ja perus­tanut per­heen pie­nine lapsi­neen. Jos tähän raha­pu­laan lyödään vielä päälle pakkosäästämisvelvoite, niin se vain pahen­taa tilan­net­ta. Toisaal­ta sit­ten las­ten lähdet­tyä kotoa, uran ollessa siinä tilas­sa, että palk­ka on tapis­sa ja asun­to­lainankin tul­lessa kohti lop­puaan ihmisel­lä olisi hyvinkin kant­tia säästää enem­män. Tässä vai­heessa se Perustili sit­ten onkin täyn­nä, eikä sinne enää tarvi­ta säästämistä. 

    Hom­man pitäisi siis toimia jotenkin niin, että Perustili olisikin luot­toa, joka pitäisi mak­saa pois, sit­ten kun elämä läh­tee suju­maan parem­min. Vähän niin kuin opin­to­laina. Tietenkin tämän ongel­ma sit­ten on se, että jos sit­ten siihen työt­tömyy­destä työl­lisek­si siir­tymiseen liit­tyy vielä kaiken päälle se, että pitää alkaa mak­saa Perustilille työt­tömyy­den aikana nos­tet­tua lainaa, niin tämä voi huonon­taa insen­ti­ive­jä lähteä töi­hin. Takaisin­mak­sun pitäisikin siis olla jotenkin por­rastet­tua niin, että pienistä palkoista ei sinne jou­tu­isi mak­samaan takaisin. Hyväksyt­täisi­in siis se, että ne, jot­ka eivät koskaan pääse keskipalkkaiseen työhön jäävät koko elämän yli las­ket­tuna muiden eläte­tyik­si. Toisaal­ta kukaan ei jät­täisi sivu­un mah­dol­lisu­ut­ta päästä hyvä­palkkaiseen työhön vain sik­si, että sit­ten jou­tu­isi alka­maan mak­samaan takaisin niitä työt­tömänä mak­set­tu­ja tukia. 

    Ja lop­ul­ta Perustili voitaisi­in yhdis­tää per­im­iseen niin, että henkilön kuol­lessa val­tio vie ensin päältä pois sen, mitä henkilöl­lä olisi vielä tilil­lä lainaa. Tämä tuot­taisi sit­ten sen, että kaik­ki, joil­la jotain omaisu­ut­ta on, koit­taisi­vat min­i­moi­da sen, mitä tililtä nos­ta­vat eikä siten edes pien­i­t­u­loiset näk­isi sitä vält­tämät­tä täysin vastik­keet­tomana tulona, joka kan­nat­taa aina maksimoida.

  48. M- Toivo­nen: Se, mitä tässä yritän ker­toa on, että lähtöko­htasi, jos­sa Pekka saa rahaa elämiseen 1000 euroa ei pidä paikkaansa vaan mak­simis­saan tuo on jotakuinkin 500 euroa. Asum­is­tu­ki taas menee vuokranantajalle.

    Toisin sanoen esimerkki­ta­pauk­sesi oikeat ja keskenään ver­tail­ta­vat luvut Pekalla ja Kallel­la ovat 500 euroa ja 1300 euroa. Nuo ovat ne sum­mat, jot­ka kum­mal­lakin on tilil­lään tai kukkarossaan tule­van kuukau­den elämistä ja vaik­ka sitä lauan­tai-illan olus­ta varten.

    Siis Pekalla asum­i­nen ei ole elämistä, mut­ta Kallel­la on (vai mis­tä hänen ajat­telit sen asumisen kus­tan­nuk­sen repivän, jos ei siitä 1300:sta eurosta)?

    Jos Kalle saa “suo­lakai­vok­ses­ta” tililleen 1300 euroa, niin hänel­lä ei todel­lakaan ole tuo­ta määrää rahaa enää siinä vai­heessa, kun hän istah­taa sen olu­en ääreen, vaan ihan niin kuin Pekallakin, hänen vuokraisän­tän­sä on vienyt siitä päältä vuokran. Oikea ver­tailu on siis niin kuin OS alun­perin kir­joit­ti 1000 vs. 1300 tai sit­ten 500 vs. 800 (olet­taen, että molem­mil­la menee 500 vuokraan). Mis­sään tapauk­ses­sa se ei ole 500 vs. 1300.

  49. erk­ki nii­ni:
    Talouskasvun tek­i­jät ovat työvoima, pääo­ma ja teknolo­gia. Ain­oa mis­tä Suomes­sa on puutet­ta on teknolo­gia, osaami­nen on liian vähäistä. Koulu­ope­tus on kovin human­is­tista. Kuvit­te­len, että human­is­tit eivä aikaansaa ihmeen­piä vien­ti­t­u­lo­ja, vai olenko väärässä.

    Erk­ki hyvä ole ja lope­ta tuo höpötys.

    Esimerkik­si Suomen “human­is­tisim­mas­sa” yliopis­tossa Tam­pereen yliopis­tossa suurin tiedekun­ta on Johta­jako­rkeak­oulu, jos­sa opiskel­laan hallintoti­eteitä, kaup­pati­eteitä ja poli­ti­ikkaa. Eri­tyis­es­ti vaku­u­tusti­eteen akkred­i­toitu tutk­in­to-ohjel­ma on korkeatasoinen.

    Jopa Tam­pereel­la Tam­pereen ammat­tiko­rkeak­oulun, Tam­pereen yliopis­ton ja Tam­pereen teknil­lisen yliopis­ton joukos­ta human­is­tiset alat ovat vain murto-osa.

    Sisäänot­tomäärät human­is­tisille aloille ovat nau­ret­ta­van alhai­ta ver­rat­tuna kaup­pati­eteisi­in, tietotekni­ikkaan ja tekniikkaan.

    Surullista taas on, että myös kiel­ten tutkimus ja ope­tus on ajet­tu alas ja niin kut­sut­tu­jen kielikeskuk­sien voimin opete­taan ne pari pakol­lista kielikurssia (ruot­si, englanti).

    Suo­ma­lais­ten yritä siinä sit­ten tehdä vien­tiä, kun ei taivu edes rallienglanti.

  50. Ehkä pitäisi löytää sosi­olo­gi, joka ker­toisi osal­lis­tu­van havain­noin­nin keinoin mikä on ongel­ma. Sosi­olo­gi on käynyt tieteen vuok­si intin ja yläas­teen, ehkä ammat­tik­oulun. Voisi var­maan olla työt­tömänä joku.
    SDP ja ay-liike pyörit­tää työt­tömyyskas­so­jen koneis­toa, jol­la palk­i­taan omia akti­ive­ja. Kela on poli­itikko­jen johtama.

    Akti­ivi­mallin vas­tus ei ole demarien etu eikä minkään puolueen. Se on ihan oikei­den ihmis­ten huu­to, että mitä te oikein kuvit­telette. Jos ja kun joka välis­sä 650 euron raho­ja odot­telee pari kuukaut­ta, kyn­sien syömi­nen ei riitä.

    Varakas voi olla aktivoitu­vat työtön, köy­hä ei.

  51. Muis­tuu mieleen 1990-luvun alkupuolelta Ylen lähet­temä tele­vi­sio­ra­port­ti Tan­skan työt­tömistä (tai työl­lis­te­ty­istä) kun he kuori­vat perunoi­ta matalil­la jakkaroil­la istuen ja heit­ellen kuorit­tu­ja perunoi­ta ilmeis­es­ti viro­laisi­in sinkkiäm­pärei­hin. Tun­nel­ma oli kuin keski­tysleir­iltä ja sitä sen kaiketi oli tarkoi­tus ollakin.

  52. “Vakavampi ongel­ma on, että päivära­ha ja osa-aikatyön palk­ka yhdessä tup­paa­van nous­ta korkeam­mak­si kuin kokoaikatyön palk­ka. Tämähän ei käy, joten kat­to tulee vas­taan. Se voi tul­la vas­taan jo alle 20 tun­nin työvi­ikol­la. Sil­lä siis pääsee samaan ansioon kuin 40 tun­nin työvi­ikol­la. Kau­pan alal­la teetetään paljon osa-aikatyötä. Kaik­ki eivät ole siitä lainkaan harmissaan.”

    Toisaal­ta jär­jestelmään on sisään­raken­net­tu kan­nustin eli päivära­ha las­kee ajan kulues­sa. Ensim­mäisel­lä ker­ral­la kun työssäoloe­hto nol­laan­tuu ja päivära­ha las­ke­taan uusik­si, siinä on 80 pros­entin suo­ja, eli uusi päirära­ha on määrältää vähin­tään sen 4/5 alku­peräis­es­tä. Tämän jäl­keen suo­jaa ei ole ja sil­loin uusi päivära­ha las­ke­taan siitä osa-aikatyön palka­s­ta. Eli kuukausi­palkkasi on se määrä rahaa mitä kuukaudessa olet tien­an­nut, vaik­ka se olisi tien­at­tu 80 tun­nis­sa. Ja kun ale­taan laske­maan ansiosi­don­naista päivära­haa vaikka­pa 850 euron kuukausi­palka­s­ta, niin ei siitä paljoa kor­vaus­ta jää. 

    Ja kun kor­vaus piene­nee, las­kee myös se raja mis­sä kor­vauk­sen ja tulo­jen leikkuri iskee. Ja näin ollen ensim­mäisen parin vuo­den jäl­keen koko päivära­ha + osa-aikatyön tulo ‑kuvio menet­tää merk­i­tyk­sen­sä kos­ka elääk­seen on tehtävä enem­män kuin se 20 tun­tia työtä viikossa.

    Fik­sut työt­tömät tietävät tämän eivätkä päästä tilan­net­ta siihen, mikäli suinkaan pystyvät asi­aan vaikut­ta­maan. Toimeen­tu­lo­tuk­iluukulle jou­tu­misen uhka on tehokas kan­nustin ihmiselle, joka halu­aa työtä tehdä ja on siihen ilmeisen kykeneväkin. Ts. juuri näille osa-aikatyön­tek­i­jöille. Vähän ruhti­naal­lisem­pi tuen ja osa-aika­palkan yhdis­telmä työt­tömyy­den alus­sa saat­taa kan­nus­taa etsimään nopeam­min duu­nia lomailun sijaan.

    1. Tämä sovitel­tu päivära­ha tar­joaa työ­nan­ta­jalle ja tekjöille hyvän keinot­telumekanis­min, jol­la työ­nan­ta­ja teet­tää osa-aikatyötä ja työn­tek­i­jä saa kokoaikatyön ansion ja muut työn­tek­i­jät ja työ­nan­ta­jat mak­sa­vat. Työt­tömyysko­r­vaus las­kee vuosien mukana, mut­ta jos työ­nan­ta­ja on juones­sa mukana, aina voi teet­tää puoli vuot­ta täysipäiväistä työstä ja alkaa taas alus­ta. Kau­pan alal­la tämä ei tai­da olla aivan harv­inaista. Mut­ta joku on saanut siitäkin palkkaa, että on täl­laisen mallin meille suunnitellut.

  53. Samuli Saarel­ma: Peru­songel­ma täl­laises­sa sys­tee­mis­sä on se, että osa­puo­let oppi­vat melko pian pelaa­maan sillä.
    […]
    Perus­tu­los­sa tätä samaa ongel­maa ei ole

    Olen samaa mieltä. Perus­tu­lo on parem­pi vaihtoehto.

    Mut­ta niin kauan kuin kehitetään tilas­tokikkailua työt­tömyy­den hoitoon, eiköhän tuo TE-keskuk­sen henkilöstövuokraus olisi ihan OK. Ehto­ja siihen voi kehitel­lä, raja­ta mata­la­palk­ka-aloi­hin ja enin­tään 50% tun­tei­hin vaik­ka niin vain osa työ­nan­ta­jista voi alkaa käyt­tämään sitä hyväk­si. Saat­taa olla suo­ras­taan sama osa joka käyt­tää palkkatukia, har­joit­telu­ja, jne jo nyt… Ja jos sil­lä työl­lis­tet­täisi­in aidosti osa-aikaises­ti osa vaikeasti työl­listyvistä, olisi siitä jopa aitoa hyötyä.

  54. “Ruot­sis­sa on päästy maa­han­muut­ta­jien työl­listämisessä hyvään tulok­seen sil­lä, että maa­han­muut­ta­jille voi mak­saa aluk­si vähän pienem­pää palkkaa”

    Miten tulok­sia on mitat­tu, kun laki ei ole vielä voimas­sakaan? Täl­laista mallia on kyl­lä ehdotet­tu, mut­ta se oli ainakin jouluku­us­sa vielä neuvotteluasteella.

  55. Ismo: Meinaat, että EITC olisi etuoikeutet­tua tuloa joka ei vähen­täisi asum­is­tukea tai toimeen­tu­lo­tukea ollenkaan…? 

    Kyl­lä, mut­ta jos EITC-tyyp­piseen, tai ylipäätän­sä minkään­laiseen negati­iviseen tuloveroon men­täisi­in, koko harkin­nan­varainen tuk­i­jär­jestelmä para­metrit, vero­tuk­sen pros­en­tit ja työ­tu­lo- yms vähen­nyk­set pitäisi säätää uudelleen.

    En pidä EITC­tä Suomes­sa real­is­tise­na. Ehdotukseni:

    Tapio:
    Tuos­ta negati­ivis­es­ta tuloveros­ta saisi vielä kan­nus­tavam­man, jos siihen yhdis­tet­täisi­in sopi­va työ­tulovähen­nys sekä val­tion että kun­nan vero­tuk­ses­sa. Töitä tehnyt saisi sil­loin verot­ta “peru­sosan” lisäk­si myös palkan tuo­hon rajaan asti. Vero­tus alka­isi purra vas­ta rajan jälkeen.

    ..tuo mukaan kuitenkin hie­man noi­ta ele­ment­te­jä. Eri­laisil­la työ­tulovähen­nyk­sil­lä val­tion ja kun­nan verois­sa saataisi­in pro­gres­si­ivi­su­ut­ta myös tuloast­eikon alaosaan.

  56. Aini­in, ettei unohtuisi…

    Kos­ka työkyvyt­tömät ja osatyökyvyt­tömät ja sel­l­aiset jot­ka eivät tosi­asi­as­sa ole kykeneviä vapail­la markki­noil­la työl­listymään siir­retään kuntoutuk­seen tai eläk­keelle? Joku voisi potkia vaku­u­tus­lääkäre­itä per­suk­si­in sen ver­ta, etteivät enää hylkää kaikkea perus­teel­la “ei ole kuol­lut joten voi tehdä töitä”…

    Ei ole mitään järkeä siinä, että työt­töminä roikute­taan väkeä joka tosi­asi­as­sa tarvit­see jotain muu­ta, oli sit­ten kuntou­tus­ta ja koulu­tus­ta tai eläkkeelle.

    TE-keskuk­set pitää resur­soi­da siten, että voivat tehdä hyvän arvion työt­tömien mah­dol­lisuuk­sista, kyvy­istä, koulu­tus­tarpeista, jne. Jot­ta työt­tömiä voidaan työl­listää, pitää työt­tömien olla työkyky­isiä, työkun­toisia, oma­ta koulu­tus alalle jol­la tarvi­taan työvoimaa.

  57. Siis voisi kuvitel­la, että iso osa työt­tömien ongel­maa ratkeaisi sil­lä, että riit­tävän suurelle osalle voitaisi­in taa­ta hake­muk­sista seu­raa­van mielekäs työ­paik­ka, sekä sil­lä, että työpäivistä ei tulisi pitk­iä tulonmenetyksiä.

    Jos taas halu­taan yrit­täjiä, tuil­ta ei pitäisi niin hanakasti potkia pois, kos­ka yrit­täjän itsen­sä elät­tävää yri­tys­tä ei vähä­varainen työtön saa kauhean äkkiä pystyyn mikäli koskaan. Ennen kuin se onnis­tuu, tarvi­taan tukia. Lisäk­si olen ymmärtänyt, ettei epäon­nis­tunutkaan yrit­täjä enää tah­do päästä takaisin kortis­toon työt­tömäk­si työn­hak­i­jak­si vaan voi olla kusessa.

    Ennen aktivoin­tia kepil­lä kan­nat­taisi pois­taa isom­mal­la kepil­lä tehtävä pas­sivoin­ti. Työ­moraalin suu­ru­us saat­taisi yllät­tää mon­et, jos sitä ei yritet­täisi akti­ivis­es­ti tap­paa lan­nistaval­la onnis­tu­mis­pros­en­til­la ja etenkin pitkil­lä tuet­tomil­la käsittelyajoilla.

    Rolling Heurlin: Nobelin palk­in­toa ei tule kyl­lä uudelleen väit­teestä Trumpin valin­nan jäl­keen “Toden­näköis­es­ti edessämme on globaali taan­tu­ma, jon­ka lop­pua ei näy”. 

    Olisi var­maan kan­nat­tanut jatkaa kolumnin lukemista, kos­ka mies on itsekin tuo­ta jo mon­een otteeseen anteek­si pyytänyt ja tun­nus­tanut tun­nepo­h­jaisen reak­tion virheeksi.

    tcrown: Pitäisi ymmärtää, että keskilu­okan tulo­erot (ja pieni veroki­ila) on käytän­nössä vält­tämätön edel­ly­tys toimi­valle yhteiskun­nalle, samaan aikaan kun tulo­jen ja var­al­lisu­u­den kerään­tymi­nen pienelle eli­it­ille on tuhoisaa sille toimi­valle hyviunvointiyhteiskunnalle. 

    Eli pääo­mat­u­loille kova pro­gres­si­ivi­nen vero­tus, veronkiero kuri­in ja lait sel­l­aisik­si, että vero­su­un­nit­telua ei sal­li­ta..? Kyl­lähän tuo ainakin min­ulle käy, mut­ta aikamoinen urpu­tus tuos­ta syn­ty­isi ja toteut­ta­mi­nen voisi vaa­tia aika kovia toimia.

    Sep­po Korp­poo: Kolmikan­tapeliä on pelat­tu todel­la juonikkaasti, sil­lä pelin häviäjiä, työt­tömiä ja pk-sek­to­ria ei ole päästet­ty edes pelipöytään, mut­ta Mus­ta Pekka heille on kuitenkin jaettu! 

    Ei tuol­la kukaan muukaan yksilö itseään edus­ta. PK-sek­tori olisi voin­ut jär­jestäy­tyä ja änketä mukaan. AY-liike näyt­tää ikävästi uno­hta­neen vasem­mis­to­laisen taus­tansa (jol­loin työt­tömät oli­si­vat olleet mukana). Toisaal­ta ei työ­nan­ta­japuo­likaan ole heistä huole­ht­in­ut tai viime vuosi­na edes omaa yhteiskun­tavas­tu­u­taan kan­tanut, kos­ka sil­lä on ollut kova kiire päästä seu­rauk­sista välit­tämät­tä kas­vat­ta­maan val­taansa ja aja­maan omaa vial­lista yhteiskuntafilosofi­aansa kaikin keinoin, jopa poli­it­tisenkin vaikut­tamisen kautta.

    Tun­nut nyt kuitenkin uno­hta­van, että kolmikan­nas­sa on kolme osa­puol­ta. Val­tio olisi voin­ut kos­ka tahansa ottaa kopin työt­tömistä, mut­ta sitä se ei ole tehnyt. Työt­tömyys on yhteiskun­nalli­nen ongel­ma, jon­ka hoito kuu­luu val­ti­olle. Val­tio olisi voin­ut ajaa neu­vot­teluis­sa muitakin asioi­ta, mut­ta se ei ole sitä tehnyt. Kuten kiky-fiaskos­ta käy ilmi, val­ti­ol­la olisi man­daat­ti yrit­tää muoka­ta työvoima­markki­noi­ta ja se voisi tehdä sitä muutenkin kuin vain lähteä kri­ti­ikit­tömästi tuke­maan työ­nan­ta­jia, suuryri­tyk­siä ja osin­gon­saa­jia. (Laman aikana­han mak­set­ti­in hyviä osinko­ja yri­tys­ten pyöriessä voitol­lisi­na, joten siinä olisi ollut paik­ka vaikka­pa ajaa teol­lisu­u­teen vas­ta­syk­lisiä investoin­te­ja, jot­ta nousuaikana fir­mat oli­si­vat olleet parhaas­sa iskus­sa, tai vaa­tia palkkaa­maan työn­tek­i­jöitä. Samal­la oltaisi­in saatu elvy­tys­tä talouteen, mikä olisi sit­ten paran­tanut työttömyyttäkin.)

    Samuli Saarel­ma: He eivät myöskään vält­tämät­tä ole tarpeet­to­mia yhteiskun­nalle, vaik­ka hei­dän arvon­sa markki­na­t­alouden ehdoin pyöriv­il­lä työ­markki­noil­la onkin alhainen. 

    Hehän ovat kaikkea muu­ta kuin tarpeet­to­mia, sil­lä hei­dän kulu­tus­taan tarvi­taan. Sil­loin kun heikosti toimeen­tulevil­la, oli­vat he sit­ten työt­tömiä tai muuten vain pien­i­t­u­loisia, ei ole varaa kulut­taa riit­tävästi niin että säästöönkin jäisi jotain, talous ei yleen­sä pyöri tai on pyöriessäänkin todel­la epä­var­mal­la poh­jal­la. Ilman kulu­tus­ta ei ole taloutta.

    Samuli Saarel­ma: He voivat silti puuhastel­la yhtä sun toista ja osa siitä voi hyvinkin olla yhteiskun­taa hyödyt­tävää, vaikkei kukaan siitä olisikaan valmis mak­samaan suo­raa korvausta. 

    Ennen kaikkea heille ei sil­loin muo­dos­tu tarvet­ta puuhastel­la mitään yhteiskun­nalle vahin­gol­lista henken­sä pitimik­si, tule­vaisuuten­sa tur­vaamisek­si tai ihan vain pahaa oloa helpot­ta­maan. Sekin on arvokas­ta, etenkin ker­ran­nais­vaiku­tuk­set huomioiden.

  58. Samuli Saarel­ma: Perustili on minus­takin aika hyvä idea elinkaaren yli tulon­si­ir­to­jen järkkäämiseen. Sen ain­oa ongel­ma on siinä, että jos siihen liit­tyy tuo pakkosäästämi­nen, niin seu­raus on se, että se entis­es­tään pahen­taa ihmis­ten oman elinkaaren yli menevää tulon­si­ir­to-ongel­maa. Ongelma­han on siinä, että eniten rahaa tarvit­see siinä vai­heessa, kun on juuri astunut työelämään, han­kkin­ut asun­non ja perus­tanut per­heen pie­nine lapsi­neen. Jos tähän raha­pu­laan lyödään vielä päälle pakkosäästämisvelvoite, niin se vain pahen­taa tilannetta.

    En usko tämän vält­tämät­tä ole­van kovin vaka­va ongel­ma, kun­han pakkosäästön aste asete­taan sopi­vasti (mah­dol­lis­es­ti iästä riip­puen). Nytkin joudut samaan tapaan mak­samaan työt­tömyys­vaku­u­tus­mak­sua eikä se edes ker­ry­tä henkilöko­htaista varallisuutta.

    Samuli Saarel­ma: Hom­man pitäisi siis toimia jotenkin niin, että Perustili olisikin luot­toa, joka pitäisi mak­saa pois, sit­ten kun elämä läh­tee suju­maan parem­min. Vähän niin kuin opin­to­laina. Tietenkin tämän ongel­ma sit­ten on se, että jos sit­ten siihen työt­tömyy­destä työl­lisek­si siir­tymiseen liit­tyy vielä kaiken päälle se, että pitää alkaa mak­saa Perustilille työt­tömyy­den aikana nos­tet­tua lainaa, niin tämä voi huonon­taa insen­ti­ive­jä lähteä töihin.

    Mielestäni kan­nustin lähteä töi­hin paranisi ver­rat­tuna nykyiseen. Nykyisel­lään töi­hin men­nessään menet­tää suuren vaku­u­tus­muo­toisen tulon­si­ir­ron (ainakin, jos on ansiosi­don­naisel­la) ja sit­ten joutuu kuitenkin töi­hin men­nessä mak­samaan taas sitä työt­tömyys­vaku­u­tus­mak­sua. Jos saa aidon tulon­si­ir­ron sijaan lainaa tai jo itselle aiem­min ker­tynyt­tä var­al­lisu­ut­ta, ei tule yhtä voimakas­ta kan­nustin­ta lev­ätä kotona.

    Samuli Saarel­ma: Takaisin­mak­sun pitäisikin siis olla jotenkin por­rastet­tua niin, että pienistä palkoista ei sinne jou­tu­isi mak­samaan takaisin. Hyväksyt­täisi­in siis se, että ne, jot­ka eivät koskaan pääse keskipalkkaiseen työhön jäävät koko elämän yli las­ket­tuna muiden eläte­tyik­si. Toisaal­ta kukaan ei jät­täisi sivu­un mah­dol­lisu­ut­ta päästä hyvä­palkkaiseen työhön vain sik­si, että sit­ten jou­tu­isi alka­maan mak­samaan takaisin niitä työt­tömänä mak­set­tu­ja tukia.

    Joo, olen samaa mieltä siitä, että ainakin sen ver­ran voisi por­ras­ta, että mak­sua menisi vas­ta tietyn rajan ylit­tävistä tuloista (vaik­ka vähän samaan tapaan kuin Briteis­sä mak­se­taan opin­to­lain­o­ja takaisin).

  59. Robin:
    En vaan mil­lään lakkaa ihmettelemästä tätä itsepetok­sel­lista keskustelua siitä, miten työt­tömät saataisi­in “edes hake­maan töitä”, kun >200000 ihmistä hakee ja yrit­tää työl­listyä, mut­ta kansan­talous ei pysty syn­nyt­tämään niitä työ­paikko­ja. Suo­ma­laiset ovat yksi maail­man koulute­tu­impiä kan­so­ja ja työt­tömyys kos­kee kaikkia koulu­tus­ta­so­ja, joten keskustelu mata­la­palkkatyön vas­taan­ot­tamisen kan­nat­tavu­ud­estakin on pelkkää pup­pua, kun ongel­ma on tuot­tavu­udeltaan heikko elinkeino­rakenne, joka ei pysty hyö­dyn­tämään edes parhaiden tyt­tö­jen­sä ja poikien­sa osaamista.

    Täs­mälleen noin. Kortis­tossa on 40000 korkeak­oulutet­tua ja muuten ammat­ti­in koulutet­tu­ja se 160000–200000. Näpräämi­nen kan­nustei­den ja mata­la­palkkadu­u­nien kanssa pn kusetusta.

    1. Täs­mälleen noin. Kortis­tossa on 40000 korkeak­oulutet­tua ja muuten ammat­ti­in koulutet­tu­ja se 160000–200000. Näpräämi­nen kan­nustei­den ja mata­la­palkkadu­u­nien kanssa pn kusetusta.

      Pelkän perusk­oulun suorit­tanei­den työt­tömyyspros­ent­ti on 26 % ja työl­lisiä heistä on 43 %. Korke­qa-asteen joukos­sa työt­tömyys on 7% ja työl­lisyysaste 87 %. Kyl­lä työt­tömyys sinne koulu­tuk­sen mata­lam­paan päähän keskittyy.

  60. erk­ki nii­ni:
    Talouskasvun tek­i­jät ovat työvoima, pääo­ma ja teknolo­gia. Ain­oa mis­tä Suomes­sa on puutet­ta on teknolo­gia, osaami­nen on liian vähäistä. Koulu­ope­tus on kovin human­is­tista. Kuvit­te­len, että human­is­tit eivä aikaansaa ihmeen­piä vien­ti­t­u­lo­ja, vai olenko väärässä.

    Höpö höpö. Ongel­ma on teknolo­gian sovelt­a­mi­nen, käyt­tö ja tuotteiden/palveluiden myyn­ti. Itse teknolo­gia kehit­tyy hitaasti.

  61. Real­isti: Täs­mälleen noin. Kortis­tossa on 40000 korkeak­oulutet­tua ja muuten ammat­ti­in koulutet­tu­ja se 160000–200000. Näpräämi­nen kan­nustei­den ja mata­la­palkkadu­u­nien kanssa pn kusetusta.

    Kortis­tos­ta pitää siiv­ota eläk­keelle sairaat/työkyvyttömät ja yli 55v. Hei­dän pitämi­nen siel­lä on turhaa kyyky­tys­tä ja TE-resurssien haaskaamista, kos­ka työ­nan­ta­jat eivät ole heistä kiinnostuneita.

  62. Real­isti: Höpö höpö. Ongel­ma on teknolo­gian sovelt­a­mi­nen, käyt­tö ja tuotteiden/palveluiden myyn­ti. Itse teknolo­gia kehit­tyy hitaasti.

    Esimerk­ki. Nokial­la oli voit­ta­jate­knot pöy­däl­lään ennen Applea ja jopa paten­toitu­na. Siitä huoli­mat­ta tilanne ns. munittiin.

  63. Voisiko ajatel­la, että suo­lakai­vok­sen työn­tek­i­jät meni­sivät lakkoon ja hei­dän palkko­jaan korotet­taisi­in? Toki tämä rikkoo markki­nae­htoisu­u­den peri­aat­tei­ta, mut­ta niin rikkoo moni muukin asia ihan yri­tys­ten omis­sa toimintaperiaatteissakin.

  64. Luetel­laan­pa huip­puyri­tyk­siä: Microsoft, Apple, Google, Face­book,… Nois­sa on perus­ta­jana nimeno­maan teknolo­giaosaa­ja, joka on paris­sa vuodessa toden­nut yliopis­to-opin­to­jen riit­tävän ja läht­enyt oikeisi­in töi­hin. Teknolo­giaosaa­jat ovat nois­sa edelleenkin joh­dos­sa. Apple erot­ti Steve Job­sin jos­sain vai­heessa, mut­ta jou­tui otta­maan takaisi­na. Kyl­lä Applen men­estys tuli nimeno­maan Job­sin päästä, ei myyn­timiehiltä tai juristeilta.
    Nokian jut­tu on todel­la ikävä. Maail­mal­la kehut­ti­in, kuin­ka puhe­lin toi­mi heikos­sakin ken­tässä. Tämä perus­tui eri­no­maiseen radiotekniseen osaamiseen. Mut­ta juristin val­it­sem­i­nen toim­i­tusjo­hta­jak­si, huh. En tarkoi­ta mol­la­ta juris­te­ja enkä muitakaan, mut­ta jostain syys­tä nois­sa huip­puyri­tyk­sis­sä on joh­dos­sa teknologiaguru.

  65. Osmo Soin­in­vaara: Pelkän perusk­oulun suorit­tanei­den työt­tömyyspros­ent­ti on 26 % ja työl­lisiä heistä on 43 %. Korke­qa-asteen joukos­sa työt­tömyys on 7% ja työl­lisyysaste 87 %. Kyl­lä työt­tömyys sinne koulu­tuk­sen mata­lam­paan päähän keskittyy.

    Ensisi­jainen vai­h­toe­hto tuolle ryh­mälle on ammat­tik­oulu­tus esim. työvoimak­oulu­tuk­se­na. Näpräämi­nen kan­nustin­ten ja pili­palidu­u­nien kanssa on ajan ja resurssien haaskaamista.

  66. Kuin­ka työn­väl­i­tys toimii vapail­la markki­noil­la, sitä on nykyään help­po havain­noi­da ja vaikka­pa tutkia. Nimit­täin pako­lais­ten keskenään har­joit­ta­ma työlupi­en kaup­pa on juuri sitä.

    Jokaiselle työlle ja työ­paikalle on syn­tyy markki­nahin­ta, jon­ka mak­samal­la (peri­aat­teessa) kuka tahansa voi välit­tömästi men­nä työhön mak­samal­la tuon hin­nan. Työn­väl­i­tys­toim­intaa parhaim­mil­laan! Tämä jär­jestelmä vieläpä välit­tää työ­nan­ta­jalle uuden työn­tek­i­jän, jos edelli­nen on sairaslo­ma­l­la tai vaikka­pa loma­l­la; sil­loin työlu­pa vuokrataan eniten tarjoavalle.

    Täysin vapaat nuokaan työ­markki­nat eivät ole, kos­ka mon­et työlu­van vuokraa­jat tekevät työtä “pimeästi”. He saa­vat palkan lisäk­si kansalais­palkan, eli sosi­aal­i­tukea, jon­ka suu­ru­us jo itsessään riit­tää elinkus­tan­nuk­si­in. Mut­ta korkeam­man hin­nan toden­näköis­es­ti kuitenkin huu­taa todel­lises­sa hädässä, esimerkik­si karkotet­tuna, ole­va henkilö. — Ilman toimivia työlu­pa­markki­noi­ta Sak­sas­sakin moni työ jäisi kokon­aan tekemättä.

    Tämä uusi työvoimakult­tuuri olisi hel­posti poli­it­tisel­la päätök­sel­lä muutet­tavis­sa uudek­si työvoimapoli­ti­ikak­si. Täl­löin kan­nat­taisi, tasa-arvon nimis­sä tietenkin, vaa­tia kaik­il­ta työn­tek­i­jöiltä työlu­pa. Ja mis­tä tuon työlu­van sit­ten saa: Työ­nan­ta­jal­ta tietenkin! Kun työ­nan­ta­ja myy jokaisen työ­paikan eniten tar­joavalle, se saa työn­tek­i­jältä työl­listämis­tukea, että hal­vankin työn teet­tämi­nen tulee kan­nat­tavak­si. — Voit­ta­ja on val­tio, joka ei anna vähen­tää työlu­van vuokraa vero­tuk­ses­sa ja perii veron ja eläke­mak­sut palka­s­ta, jota ei koskaan ole maksettu.

    Jos toimi­in uuden työvoimapoli­ti­ikan kir­joit­tamisek­si laki­in ei ryhdytä, on seu­rauk­se­na, että ennen pitkään myös työ­nan­ta­jat siir­tyvät pimeille markki­noille. — Jos kysyn­tää löy­tyy, niin työt on teetet­tävä. Ja jos se ei lail­lis­es­ti onnis­tu, niin lait­tomasti sit­ten. — Ei val­tio voi työ­markki­noi­ta pysäyt­tää vain sen takia, että “poli­ti­ik­ka vaatii”.

  67. Ismo: Kos­ka EITC ei ole perus­tur­va, tarvi­taan perus­tur­va edelleen muuten. Minim­i­ta­so aset­tuu Helsingis­sä toimeen­tu­lo­tu­ki 491€/kk + vuokra (enin­tään 650€/kk, eli kaupun­gin vuokrakämp­pä sil­lä vapail­ta markki­noil­ta näin hal­paa ei löy­dy). Tässä kohtaa tulee se ensim­mäi­nen suuri ongel­ma: vuokra.

    Ellei kun­ta tai val­tio pysty tar­joa­maan jokaiselle halu­avalle kohtu­uhin­taista asun­toa, tarvi­taan asum­is­tu­ki joka kat­taa vuokran vapail­la markkinoilla.

    Olen aika lail­la täysin päin­vas­taista mieltä koko viestistäsi. Yhteiskun­nan ei todel­lakaan tulisi olla sel­l­ainen, että julkisen sek­torin vas­tu­ul­la on ter­vei­den ihmis­ten asut­ta­mi­nen. Ter­vei­den ja työkyky­is­ten ihmis­ten pitäisi lähtöko­htais­es­ti hoitaa itse oman elämän­sä perusasi­at kun­toon, eikä julkisen sek­torin pitäisi juurikaan puut­tua siihen miten kukakin asuu ja elää omien varo­jen­sa antamis­sa puitteissa.

    Työkyvyt­tömät, lapset jne. sit­ten erik­seen. Vähä­varaiselle lap­siper­heillekin on parem­pi antaa isot lap­sil­isät ja antaa hei­dän vali­ta, että asu­vatko he mielum­min pienessä asun­nos­sa hyväl­lä sijain­nil­la vai isos­sa asun­nos­sa kaukana kaikesta sen sijaan, että osoite­taan 3–4 makkarin per­hekämp­pä lähiöstä tyylil­lä ota-tai-jätä. Mitään per­hea­sun­to­jen liikarak­en­tamista ei todel­lakaan pidä reg­u­laa­ti­ol­la tehdä, vaan on paljon parem­pi antaa rahal­lista tukea niille joi­ta halu­taan tukea. Sil­loin ihmis­ten omat kulu­tus­tot­tumuk­set kyl­lä vaikut­ta­vat siihen, että raken­netaanko niitä iso­ja per­hea­sun­to­ja vaiko ei.

    Vapail­la markki­noil­la asumisen hin­ta määräy­tyy muut­tovoit­toalueil­la pääasi­as­sa ihmis­ten mak­sukyvyn mukaan, mikäli tar­jon­ta on kovin vajavaista. Jos ihmisil­lä on vähän rahaa, he mak­sa­vat vähän vuokraa ja vuokranan­ta­jat kyl­lä sopeu­tu­vat tähän, kos­ka on pakko. Tar­jon­ta taas on vajavaista lähin­nä julkisen sek­torin reg­u­laa­tion ja yksi­ty­is­ten maan­omis­ta­jien rent-seekingin takia. Tähän aut­taa reg­u­laa­tion vähen­nys (autopaikat, asun­to­jen kokonor­mit jne.) 

    Ensim­mäi­nen asia olisi nos­taa maapo­h­jan kiin­teistövero­ja ja vähen­tää tuo­ta kun­nal­lis­ta­son reg­u­laa­tio­ta. Rak­en­tamisen esteitä voisi vähen­tää myös perus­ta­mal­la eril­lisen toimi­val­taisen oikeuse­li­men käsit­telemään val­i­tuk­sia. Olisi melkein kaikkien etu, että val­i­tuk­set ratkaistaisi­in nopeasti.

    Toinen asia mitä pitäisi tehdä on se, että julk­sen puolen vuokra-asun­to­jen vuokrat pitäisi välit­tömästi hila­ta markki­navuokrien tasolle. Vaik­ka sit­ten niin, että kun­ta mak­saa lisää tukea niille, joil­ta muuten läh­tee kat­to pään päältä.

    Tämän idea on se, että kun­ta saa lisää rahaa niiltä jot­ka mak­sa­vat asumisen­sa itse, taloudel­liset insen­ti­iv­it uusien kovan rahan vuokra-asun­to­jen rak­en­tamiseen paranevat ja samal­la kun­nal­lispäät­täjille valke­nee, että paljonko veron­mak­sa­ja häviää rahaa kun se asut­taa tukea tarvit­se­via pk-seudulla.

    Bonuk­se­na julk­i­sis­sa vuokra-asun­nois­sa voidaan pois­taa tulo­ra­jat ja se kan­nus­taa ihmisiä tien­aa­maan lisää.

    Real­isti: Kortis­tos­ta pitää siiv­ota eläk­keelle sairaat/työkyvyttömät ja yli 55v. Hei­dän pitämi­nen siel­lä on turhaa kyyky­tys­tä ja TE-resurssien haaskaamista, kos­ka työ­nan­ta­jat eivät ole heistä kiinnostuneita. 

    Mik­si 55v+ poruk­ka on Ruot­sis­sa töis­sä paljon Suomea tehokkaammin?

    50+ työn­tek­i­jöi­den palkoista pitäisi voi­da neu­votel­la nyky­istä vapaam­min. Mon­es­sa fir­mas­sa olisi tarvet­ta kokeneille jer­muille, kun­han heille ei tarvit­sisi mak­saa val­tavia palkko­ja. Nyt liian koval­la pal­ka­lla isot työkyvyt­tömyys / työter­veysriskit aiheut­ta­vat put­sa­taan YT-neu­vot­teluis­sa ulos talosta.

    Iäkkäi­den työter­veysriske­jä pitäisikin siirtää val­ti­olle. Jos työ­nan­ta­ja tärvelee 25:sen työkyvyn, se on työ­nan­ta­jan vika ja rahal­lisil­la kan­nusteil­la kan­nat­taa ohja­ta työkyvyn suo­jelun suun­taan. Kun iäkäs läh­estyy eläkeikää, kään­tyy hom­ma päin­vas­toin: Jos työ­nan­ta­ja onnis­tuu keven­net­ty­jen vaku­u­tus­mak­su­jen takia pitämään työn­tek­i­jän töis­sä pari vuot­ta pidem­pään, niin sekä työn­tek­i­jä, että julki­nen sek­tori voit­taa kun kallista työt­tömyy­seläkeputkea ei muo­dos­tu ja viimei­sistä työvu­o­sista ker­tyy sen­tään jotain eläkettä.

  68. Vasem­mis­to­lainen:
    Voisiko ajatel­la, että suo­lakai­vok­sen työn­tek­i­jät meni­sivät lakkoon ja hei­dän palkko­jaan korotet­taisi­in? Toki tämä rikkoo markki­nae­htoisu­u­den peri­aat­tei­ta, mut­ta niin rikkoo moni muukin asia ihan yri­tys­ten omis­sa toimintaperiaatteissakin. 

    Ei, vaan suo­lakai­vok­set lakkautet­taisi­in Suomes­sa kokon­aan kos­ka niiden kan­nat­tavu­us on muutenkin ollut kiikunkaakun ja suo­laa löy­tyy maail­mal­ta markkinahintaan.

  69. Vasem­mis­to­lainen:
    Voisiko ajatel­la, että suo­lakai­vok­sen työn­tek­i­jät meni­sivät lakkoon ja hei­dän palkko­jaan korotet­taisi­in? Toki tämä rikkoo markki­nae­htoisu­u­den peri­aat­tei­ta, mut­ta niin rikkoo moni muukin asia ihan yri­tys­ten omis­sa toimintaperiaatteissakin.

    Tot­takai voi, mut­ta sil­loin Kalle ottaa riskin, että hänen työn­sä hin­ta nousee korkeam­mak­si kuin mitä hän tuot­taa työ­nan­ta­jalleen. Jos se yhtälö menee tarpeek­si pahak­si, siir­tyy suo­lakaivos muualle tai lopete­taan kokonaan.

  70. anonyy­mi: Hehän ovat kaikkea muu­ta kuin tarpeet­to­mia, sil­lä hei­dän kulu­tus­taan tarvi­taan. Sil­loin kun heikosti toimeen­tulevil­la, oli­vat he sit­ten työt­tömiä tai muuten vain pien­i­t­u­loisia, ei ole varaa kulut­taa riit­tävästi niin että säästöönkin jäisi jotain, talous ei yleen­sä pyöri tai on pyöriessäänkin todel­la epä­var­mal­la poh­jal­la. Ilman kulu­tus­ta ei ole taloutta.

    Olen kyl­lä vähän eri mieltä, että työt­tömien kulu­tus olisi ain­oa hyö­ty, jota heistä saadaan. Täl­lä logi­ikalla muulle yhteiskun­nalle työt­tömien “tarpeel­lisu­us” voitaisi­in kor­va­ta sil­lä, että val­tio käyt­täisi nyky­isin työt­tömille menevän sosi­aal­ituen siihen, että ostaisi markki­noil­ta hyödykkeitä ja sit­ten polt­taisi ne isos­sa kokos­sa. Vaiku­tus olisi markki­noiden kannal­ta sama kuin siinä, että val­tio antaa rahat työt­tömille, jot­ka sit­ten kulut­ta­vat ne hyödykkeisi­in, jot­ka hyödyt­tävät vain heitä itseään.

  71. Vasem­mis­to­lainen: Voisiko ajatel­la, että suo­lakai­vok­sen työn­tek­i­jät meni­sivät lakkoon ja hei­dän palkko­jaan korotet­taisi­in? Toki tämä rikkoo markki­nae­htoisu­u­den peri­aat­tei­ta, mut­ta niin rikkoo moni muukin asia ihan yri­tys­ten omis­sa toimintaperiaatteissakin.

    Tämä toimii vain, jos touhus­sa on jokin välistävetäjä, jolle menee ylisu­uri osa työn­tek­i­jöi­den tuot­ta­mas­ta lisäar­vos­ta. Jos työn­tek­i­jän tekemän työn lisäar­vo markki­noil­la ei mene korkeam­mal­la hin­nal­la kau­pak­si, niin se ei kyl­lä mene kau­pak­si, vaik­ka kuin­ka lakkoiltaisiin. 

    San­o­taan vaik­ka, että kaik­ki Suomen par­tu­rit meni­sivät lakkoon ja sanois­i­vat, että suos­tu­vat alka­maan leikkaa­maan hiuk­sia vas­ta, kun yhdestä leikkauk­ses­ta mak­se­taan vähin­tään 100€. Kum­man veikkaat ole­van seu­raus: Ihmiset alka­isi­vat kiltisti mak­saa 100€ per leikkaus vai että he alka­isi­vat kek­siä vai­h­toe­hto­ja par­turin käyttämiselle? 

    Lakko toimii sil­loin ansio­ta­son nos­tamisek­si, kun vastapuole­na on työ­nan­ta­ja eikä kulut­ta­ja. Jos työ­nan­ta­ja repii omaan tasku­un­sa ison osan kulut­ta­jan mak­saman ja työn­tek­i­jälle mak­se­tun palkan välistä, niin lakko on keino pakot­taa työ­nan­ta­ja pienen­tämään osu­ut­taan. Mut­ta tässä ole­tus on, että markki­nat eivät toi­mi tehokkaasti. Tehokkail­la markki­noil­la työ­nan­ta­jalle tulee kil­pail­i­ja, joka joko las­kee tuot­tei­den hin­to­ja kulut­ta­jille tai houkut­telee työn­tek­i­jät itselleen parem­mil­la palkoil­la. Lakko on peri­aat­teessa työn­tek­i­jöi­den kartellin käyt­töä työ­nan­ta­jien kartel­lia vas­taan. Jos kaik­ki toimii markki­nae­htois­es­ti, ei mis­sään ole tyhjää, jon­ka voisi lakol­la repiä itselleen.

  72. Osmo Soin­in­vaara: Pelkän perusk­oulun suorit­tanei­den työt­tömyyspros­ent­ti on 26 % ja työl­lisiä heistä on 43 %. Korke­qa-asteen joukos­sa työt­tömyys on 7% ja työl­lisyysaste 87 %. Kyl­lä työt­tömyys sinne koulu­tuk­sen mata­lam­paan päähän keskittyy. 

    Min­ul­la on kuti­na, että kun korkeak­oulutet­tu ajau­tuu pitkäaikaistyöt­tömäk­si, hän läh­tee etsimään mui­ta ratkaisu­ja, esimerkik­si uudelleenk­oulut­tau­tu­maan suorit­tavalle alalle. Myös yrit­tämi­nen on vai­h­toe­hto. Samal­la hän pois­tuu korkeak­oulutet­tu­jen työt­tömien joukos­ta. Pienem­pää työt­tömyyspros­ent­tia saat­taa siis selit­tää pikem­minkin ihmisen akti­ivi­su­us kuin se, että korkea koulu­tus sinän­sä kannattaisi.

    En siis luk­isi tuo­ta tilas­toa noin yksioikois­es­ti. On muis­tet­ta­va, että koulute­tul­la ja abstrak­ti­in ajat­telu­un ja nopeaan oppimiseen kykeneväl­lä ihmisel­lä on enem­män liikku­mavaraa kuin duu­nar­il­la, jon­ka kyvyt ovat sidot­tu­ja enem­män käytän­nön tekemiseen.

    Tähän liit­tyy yksi automaa­tion suurista ongelmista. Kun väestöstä suun­nilleen puo­let on joukkoa, jon­ka ÄO alle 100, niin tälle joukolle on vaikea kek­siä tule­vaisu­udessa järkevää tekemistä. Koulut­ta­mi­nen ei auta, kos­ka eväät eivät riitä korkeam­paan oppimiseen.

  73. Samuli Saarel­ma: Tehokkail­la markki­noil­la työ­nan­ta­jalle tulee kil­pail­i­ja, joka joko las­kee tuot­tei­den hin­to­ja kulut­ta­jille tai houkut­telee työn­tek­i­jät itselleen parem­mil­la palkoil­la. Lakko on peri­aat­teessa työn­tek­i­jöi­den kartellin käyt­töä työ­nan­ta­jien kartel­lia vas­taan. Jos kaik­ki toimii markki­nae­htois­es­ti, ei mis­sään ole tyhjää, jon­ka voisi lakol­la repiä itselleen.

    Hyvää pohd­in­taa. Sen ver­ran tarken­nan, että työn­tek­i­jäpuolen oikeus tehdä ammat­tili­iton kaut­ta kartel­li on tarkkaan harkit­tu perus­tus­lain erik­seen tur­vaa­ma ja lail­la tarkem­min säädel­ty eri­oikeus, joka on suo­tu sik­si, että työn­tek­i­jän ase­ma muuten on työ­nan­ta­jaan ver­rat­tuna kovin heikko etenkään vähän koulu­tus­ta vaa­tivil­la aloilla.

    Melkein kaikil­la muil­la aloil­la kartel­lien teko on kiel­let­ty, joten työ­nan­ta­jien kartel­lista ei käytän­nössä pitäisi olla kysymys. Jos työ­nan­ta­japuolel­la esimerkik­si jaet­taisi­in keskenään sel­l­ais­ten henkilöi­den henkilöti­eto­ja ja lis­to­ja, joi­ta he kollek­ti­ivis­es­ti päät­täi­sivät olla otta­mat­ta töi­hin, siinä toden­näköis­es­ti heilah­taisi häkki.

    Yleis­si­to­vat työe­htosopimuk­set luo­vat yri­tyk­sille vas­taavasti vero­jen kaltaisia velvoit­tei­ta huole­htia alan työn­tek­i­jöi­den toimeen­tu­losta ilman, että raho­ja kier­rätetään julkisen sek­torin kaut­ta sosiaaliturvana.

  74. Tapio: Kyl­lä, mut­ta jos EITC-tyyp­piseen, tai ylipäätän­sä minkään­laiseen negati­iviseen tuloveroon men­täisi­in, koko harkin­nan­varainen tuk­i­jär­jestelmä para­metrit, vero­tuk­sen pros­en­tit ja työ­tu­lo- yms vähen­nyk­set pitäisi säätää uudelleen.

    Jos­sain määrin, ja riip­puen mitä ja minkä suu­ruise­na otet­taisi­in käyttöön.
    EITC antaa lisää kun saa tuloa. Tämä muis­tut­taa nähdäk­seni palkkatukea mut­ta vak­i­naise­na ja työn­tek­i­jään (ei työ­nan­ta­jaan) sidottuna.
    Ei kan­na­ta sekot­taa negati­iviseen tuloveroon joka on veron­palau­tus siitä osas­ta minkä tulot jäävät alle rajan (eli veron­mak­sa­jalle mak­set­ta­va tuki joka on sitä suurem­pi mitä pienem­mik­si tulot jäävät).

    Vero­tuk­sen osalta­han on ansio­tulovähen­nys, työ­tulovähen­nys, ja perusvähen­nys, jot­ka kas­va­vat kun tulot kas­va­vat kunnes saavut­ta­vat huip­pun­sa ja lähtevät lasku­un. Näil­lä luo­daan pro­gres­sio kun­nal­lisvero­tuk­seen pie­nil­lä tuloilla.

    Eläke­tu­lo verote­taan samal­la asteikol­la kuin työ­tu­lo, joten pitää aina muis­taa se kun pohdi­taan vähen­nys­ten tai asteikon rukaamista. Esim. jos EITC palkkat­u­loon ja samal­la pois­tet­taisi­in ym. perusvähen­nyk­siä, miten kokon­aisu­us muut­taisi eläke­tu­lon verotusta?

    En pidä EITC­tä Suomes­sa realistisena.

    Mitä pidem­mälle kokon­aisu­ut­ta pohdi­taan, sitä parem­malle EITC minus­ta on alka­nut vaikut­taa, mut­ta ei perus­tur­van muo­tona. Olen­naista on, että se toimii samoin tavoin kuin palkkatu­ki sekä perusvähen­nyk­set. Se voisi siis kor­va­ta näitä, ja tätä kaut­ta helpot­taa mata­la­palkkaista työl­listymistä. Ei siis ole perus­tur­va vaan automaat­tis­es­ti toimi­va palkkatu­ki ilman byrokratiaa.

    Niille jot­ka halu­a­vat vastik­keel­lista tukea, EITC olisi var­maan helpom­pi kuin negati­ivi­nen tulovero, sil­lä sitä saisi vain saa­mal­la palkkaa (joka on eri asia kuin tekemäl­lä töitä, josko­h­ta usein kor­reloi, saat­taa jopa löy­tyä kausaa­li­nenkin suhde).

    Ehdo­tuk­seni:
    [… negati­ivi­nen tulovero + työtulovähennykset …]
    ..tuo mukaan kuitenkin hie­man noi­ta elementtejä. 

    Eri­laisil­la työ­tulovähen­nyk­sil­lä val­tion ja kun­nan verois­sa saataisi­in pro­gres­si­ivi­su­ut­ta myös tuloast­eikon alaosaan.

    Jos val­tion ansio­tuloveroast­eikos­sa on negati­ivi­nen tulovero, olisi tietysti selvä, ettei val­tion veroa mak­se­ta ennen kuin tulot nou­se­vat yli negati­ivisen tuloveron ylära­jan. Kun­nal­lisveron (ja jos­sain vai­heessa tule­van maakun­taveron — pakko­han maakun­nille on vero­tu­soikeus tul­la sote/alueuudistuksen myötä jot­ta ko. uud­is­tuk­sis­sa on järkeä) kohdal­la tämä pitäisi toteut­taa perusvähen­nys­ten muo­dos­sa (kuten nykyään) tai säätämäl­lä tulot val­tion­vero­tuk­sen negati­ivisen tuloveron osalta kun­nal­lisverossa verot­tomik­si (olisiko tässä jotain ongelmia?).

    Raken­net­ti­in paket­tia näistä (perus­tu­lo / negati­ivi­nen tulovero, sekä EITC) miten tahansa, asum­is­tu­ki jää ongel­mak­si. Sitä ei voi kor­va­ta mil­lään muul­la tukimuodol­la, sil­lä se kohdis­tuu nimeno­maa vain ja ain­oas­taan korkeisi­in asum­is­menoi­hin. Voidaan pois­taa varain­si­ir­tovero omaan käyt­töön tule­van asun­non han­k­in­nas­ta, voidaan säätää asun­non vuokraamisen tulo verot­tomak­si, mut­ta ellei julki­nen sek­tori pako­ta vuokria lähem­mäs omas­sa asun­nos­sa asumisen kus­tan­nuk­sia, markki­navuokrat tuskin laske­vat riit­tävästi jot­ta asum­is­tu­ki voitaisi­in pois­taa. Nähdäk­seni ongel­man kor­jaami­nen vaatii huo­mat­tavaa julk­ista vuokra-asun­to­tuotan­toa jos­sa asun­not annetaan vuokralle omakus­tan­teis­es­ti (ml. pääo­maku­lu) tai enin­tään hyvin pienel­lä voitol­la. Jos täl­lais­ten halpo­jen vuokra-asun­to­jen määrä kas­vaisi, tuli­si­vat markki­navuokratkin jonkin ver­ran alas.

    Myös per­hei­den kohdal­la tulisi var­masti säi­lymään joitain tukia, sil­lä tuis­sa ja verovähen­nyk­sis­sä joi­ta pyrit­täisi­in kor­vaa­maan on per­heen koon huomioon ottavaa skaalausta.

    Ole­tuk­se­na täl­lä het­kel­lä lie­nee, että
    1) kaikil­la ei ole sel­l­aista annet­tavaa jol­la saisi avoim­il­ta markki­noil­ta sel­l­aista työtä jol­la voi elät­tää itsen­sä ja perheensä,
    2) kun työt­tömien ryh­mä asian­mukaises­ti per­at­taisi­in ja työkyvyt­tömät siir­ret­täisi­in eläk­keelle, osatyökykyiset tarvit­tavaan kuntoutuk­seen jol­la vahvis­tet­taisi­in jäl­jel­lä ole­vaa työkykyä, koulu­tus­ta tarvit­se­vat koulu­tuk­seen, nähtäisi­in parem­min minkä ver­ran on “hel­posti työl­listyviä” ja minkä ver­ran niitä jot­ka tarvit­se­vat huo­mat­tavasti tukea työllistymiseen,
    3) hel­posti työl­listyvien joukos­ta niitä jot­ka eivät työl­listy nopeasti pitää hie­man tuup­pia, etteivät menetä työkykyään pitkäk­si venyvän työt­tömyy­den johdosta,
    4) jatku­val­la markki­noiden tarpeet huomioival­la muun­tok­oulu­tuk­sel­la voidaan aut­taa niitä joiden koulu­tus on van­hen­tunut tai joil­la muuten on työkykyä mut­ta vaikeuk­sia työllistymisessä,
    5) tuke­mal­la mata­la­palkkaista työn­tekoa voidaan sekä saa­da heikom­min työl­listyviä töi­hin, että lisät­tyä sel­l­aisia mata­lam­man tuot­tavu­u­den työ­paikko­ja joi­hin olisi helpom­pi työllistyä.

    Tarvi­taan vain keinot ja toimet. Jotain se mak­saa var­masti, mut­ta mitä automaat­tisem­min tuet joi­ta tarvit­see huo­mat­ta­van moni toimi­vat, sen parem­pi, sil­lä kaik­ki harkin­nan­varaisu­us tai ihan vain päätök­sen­tekoa vaa­ti­va aiheut­taa byrokra­tialoukku­ja sil­loinkin kun varsi­naista taloudel­lista loukkua ei synny.

  75. Sepi: Vähä­varaiselle lap­siper­heillekin on parem­pi antaa isot lap­sil­isät ja antaa hei­dän vali­ta, että asu­vatko he mielum­min pienessä asun­nos­sa hyväl­lä sijain­nil­la vai isos­sa asun­nos­sa kaukana kaikesta sen sijaan, että osoite­taan 3–4 makkarin per­hekämp­pä lähiöstä tyylil­lä ota-tai-jätä. 

    Peri­aat­teessa näin, mut­ta mitäpä, jos per­he (tai siis tarkem­min san­ot­tuna sen aikuiset) tuos­sa val­it­se­vatkin pienen asun­non lähiössä ja enem­män rahaa viinaan, uhkapelei­hin, jne.? Tuen kohdis­t­a­mi­nen asumiseen on erään­laista yhteiskun­nan hol­hoamista siten, että sil­lä pakote­taan tiet­ty osa kulu­tus­ta men­emään tähän elämisen kannal­ta suht tärkeään asi­aan. Olen samaa mieltä, että yksinäis­ten aikuis­ten kohdal­la tätä ei vält­tämät­tä tarvit­taisi, mut­ta jos tuo ote­taan lähtöko­hdak­si, niin sit­ten on aika vaikea puut­tua las­ten­suo­jelullisin keinoin tilanteeseen, jos­sa 2‑lapsinen per­he on “valin­nut” asun­nok­seen ahtaan yksiön. 

    Sepi: Toinen asia mitä pitäisi tehdä on se, että julk­sen puolen vuokra-asun­to­jen vuokrat pitäisi välit­tömästi hila­ta markki­navuokrien tasolle. Vaik­ka sit­ten niin, että kun­ta mak­saa lisää tukea niille, joil­ta muuten läh­tee kat­to pään päältä.

    Tästä olen ihan samaa mieltä. Toises­sa ketjus­sa kiivaasti keskustelti­in siitä, onko oikein sub­ven­toi­da omis­tusasum­ista sil­lä, että asun­to­tu­loa ei verote­ta, kos­ka tämä aset­taa eri asum­is­muodot eri­ar­voiseen ase­maan, mut­ta eikö kun­tien markki­nahin­taa alem­mat vuokrat tee tätä vielä eksplisiittisemmin? 

    En näe mitään tolkkua siinä, että kun­ta tukee tiet­tyjä onnekkai­ta sen asun­toi­hin itsen­sä ker­ran pääs­seitä ali­hin­taisel­la vuokralla. 

    Oikeas­t­aan koko kun­nan vuokra-asun­to­jen omis­tamises­sa ei ole mitään tolkkua. Ain­oas­taan, jos asun­not oli­si­vat sel­l­aisia hyvin perus­ta­son majoituk­sia, joista kaik­ki kyn­nelle kykenevät lähti­sivät pois heti kun varat anta­vat perik­si, mut­ta joil­la voitaisi­in taa­ta jokaiselle kat­to pään päälle, niis­sä on mitään järkeä. Jos ne ovat tasoltaan samaa tasoa kuin vapaiden markki­noiden vuokra-asun­not, niin kyse on puh­taas­ta tulon­si­ir­rosta kaik­il­ta muil­ta niille onnekkaille, jot­ka täl­laiseen ovat päässeet (riip­pumat­ta kenenkään tuloista). Asum­isoikeu­den sit­o­mi­nen matali­in (brutto)tuloihin ei tässä auta, kos­ka sil­lä vain luo­daan tuloloukku, kun ihmisen ei kan­na­ta pyrk­iä kas­vat­ta­maan tulo­jaan, kos­ka se johtaa vain kun­nan vuokra-asun­nos­ta ulos lentämiseen ja sitä kaut­ta käteen­jäävän rahan vähenemiseen.

  76. Samuli Saarel­ma: Siis Pekalla asum­i­nen ei ole elämistä, mut­ta Kallel­la on (vai mis­tä hänen ajat­telit sen asumisen kus­tan­nuk­sen repivän, jos ei siitä 1300:sta eurosta)?

    Jos Kalle saa “suo­lakai­vok­ses­ta” tililleen 1300 euroa, niin hänel­lä ei todel­lakaan ole tuo­ta määrää rahaa enää siinä vai­heessa, kun hän istah­taa sen olu­en ääreen, vaan ihan niin kuin Pekallakin, hänen vuokraisän­tän­sä on vienyt siitä päältä vuokran. Oikea ver­tailu on siis niin kuin OS alun­perin kir­joit­ti 1000 vs. 1300 tai sit­ten 500 vs. 800 (olet­taen, että molem­mil­la menee 500 vuokraan). Mis­sään tapauk­ses­sa se ei ole 500 vs. 1300.

    Reaal­i­maail­mas­sa Kallekin saa asum­is­tukea. Asum­is­tuk­i­laskuri antoi hänelle asum­is­tukea 200 euroa, jos esi­tys on, että hän saa tililleen 1300 euroa, jos­ta on tulovero­taulukon mukaan mak­set­tu veroa 220 euroa. Hän mak­saa siis vuokraa 300 euroa, jol­loin hänen kuukaudek­si käytet­tävis­sä ole­viksi rahoik­seen jää 1000 euroa.

    Pekalle laskin samoin 700 euron työt­tömyys­tur­van, jos­ta ennakkovero on 20 %, mukaan asum­istuen samoin ehdoin; molem­mat asu­vat 40 neliömetrin asun­nos­sa, jon­ka vuokra on 500 euroa, ja hän saa laskurin mukaan asum­is­tukea 375 euroa.

    Hän voi myös hakea toimeen­tu­lo­tukea, kos­ka vuokran jäl­keen hänen tulon­sa alit­ta­vat vaa­dit­ta­van 491 euron perus­toimeen­tulo­vaa­timuk­sen. Se voi 20 % alem­pikin, jos hän on kieltäy­tynyt töistä. Kos­ka hänelle vero­jen jäl­keen jää käteen 560 euroa niin hänelle mak­se­taan toimeen­tu­lo­tuke­na vuokras­ta 56 euroa, jol­loin sum­ma, joka hänelle jää kukkaudek­si käytet­täväk­si elämiseen, kuten ruokaan, vaate­tuk­seen jne. 491 euroa. 

    Ver­tailu­lu­vut, jot­ka reaal­isti syn­tyvät asum­istuen jäl­keen ovat siis Kallel­la 1000 euroa ja Pekalla 491 euroa.

  77. Pekan ja Kallen esimerkissä on paha per­spek­ti­ivivirhe. Siinä ver­rataan kaverusten brut­to­tu­lo­ja ja demon­stroidaan ettei työssä käyn­ti kan­na­ta, kos­ka sil­lä tulota­so nousee vain 30% jol­la ei kus­tan­na lauan­tai-iltana ylimääräistä olutta.

    Mut­ta “ei ne pienet tulot vaan suuret menot”. Todel­lisu­udessa­han pitäisi ver­ra­ta net­to­tu­lo­ja. Ole­tamme että molem­mat ovat suht nuukasti eläviä peruster­veitä ihmisiä. Asumiskus­tan­nuk­set ovat 450€/kk ja ruokaan, vaat­teisi­in, lääkkeisi­in yms vält­tämät­tömyyk­si­in menee 400 euroa. Pekalle jää käteen 150 euroa kuukaudessa kal­jan juon­ti­in, ja Kallelle 450 euroa. Kolminker­tainen ero!

    Eli sen jäl­keen kun Pekka joutuu lähtemään taskut tyhjänä kotiovea kohti, niin Kalle voi tila­ta, ei vain yhden vaan kak­si olut­ta. Työn­teko kannattaa!

    Käytän­nössä täl­laiset ‘havain­nol­lis­ta­vat’ esimerk­it täy­ty­isi tehdä tosielämän luvuil­la. Kos­ka lop­pupäätelmään vaikut­ta­vat tek­i­jät ovat kvan­ti­tati­ivisia, niin luku­ja eri tavoin tuu­naa­mal­la saa eri­laisia johtopäätök­siä. Rahi-ana­lyysil­la tem­pais­tut luvut ovat viihdyt­täviä mut­tei­vat hyödyllisiä.

  78. Osmo Soin­in­vaara:
    Kallel­la menee rahaa myös työ­matkoi­hin ja lounas­ruokailu­un ja työvaatteisiin.
    Työ­matkat ja työ­vaat­teet voi vähen­tää vero­tuk­ses­sa ja myös työtön tarvit­see lounaan. Lisäk­si työ­nan­ta­ja antaa Kallelle ilmaisen terveydenhuollon.

    Työ­suh­teesta seu­raa muitakin taloudel­lisia, yhteiskun­nal­lisia ja sosial­isia etu­ja, joi­ta työt­tömäl­lä ei ole. Ihan par­i­u­tu­mis­es­ta lähtien.

    Sik­si en usko, että taval­lisel­la ihmisel­lä ei olisi luon­nol­lista pyrkimys­tä työl­listyä, jos sen vai­h­toe­htona on kitu­ut­ta­mi­nen 491:n euron perus­tur­val­la ilman taloudel­lista ja sosi­aal­ista tulevaisuutta. 

  79. Yama: Mut­ta “ei ne pienet tulot vaan suuret menot”. Todel­lisu­udessa­han pitäisi ver­ra­ta net­to­tu­lo­ja. Ole­tamme että molem­mat ovat suht nuukasti eläviä peruster­veitä ihmisiä. Asumiskus­tan­nuk­set ovat 450€/kk ja ruokaan, vaat­teisi­in, lääkkeisi­in yms vält­tämät­tömyyk­si­in menee 400 euroa. Pekalle jää käteen 150 euroa kuukaudessa kal­jan juon­ti­in, ja Kallelle 450 euroa. Kolminker­tainen ero!

    Minus­ta tuol­laises­sa jako­laskus­sa ei ole mitään tolkkua, kos­ka sen tulok­sek­si saa melkein mitä tahansa pane­mal­la “ei-kal­jan­juon­tia” menevään kulu­tuk­seen enem­män tai vähemmän. 

    Pelkästään ruuan suh­teen on mah­dol­lista saa­da kaik­ki riit­tävät rav­in­teet monel­lakin eri­laisel­la bud­jetil­la. Val­it­se­mal­la sieltä sen kalleim­man, saa jako­laskus­sa ihan eri tulok­sen kuin jos val­it­sisi sen kaikkein säästeliäimmän.

    Minä pystyn kyl­lä kek­simään, miten sen kaiken Kallen saa­man 1300 euroa saa katoa­maan niin, ettei “käteen jää” euron euroa siinä vai­heessa, kun saavu­taan kapakan ovelle. 

    En tosin tien­nyt, että pieni­palkkainen henkilö voi saa­da niinkin paljon kuin mitä Toivo­nen kir­joit­ti (40% asum­is­menois­taan) kate­tuk­si asum­istuel­la. Se muut­taa tilan­net­ta työssäkäyn­nin hyväk­si, mut­ta toisaal­ta sit­ten leikkautues­sa tulo­jen kasvun mukana toimii “lisäverona”, joka leikkaa käteen­jäävää rahamäärää, jos hän koit­taa nos­taa tulo­jaan tuos­ta tasosta. 

    Mitä noi­hin “vält­tämät­tömyyk­si­in” tulee, niin olisin varsin kiin­nos­tunut, jos joku olisi sel­l­aisen ostosko­rin jon­nekin kerän­nyt. Olisi kiin­nos­tavaa ver­ra­ta sitä siihen, mil­lä tasol­la aikoinaan opiske­li­jana pyöritin kulutustani.

  80. Mikko Num­melin: Melkein kaikil­la muil­la aloil­la kartel­lien teko on kiel­let­ty, joten työ­nan­ta­jien kartel­lista ei käytän­nössä pitäisi olla kysymys. Jos työ­nan­ta­japuolel­la esimerkik­si jaet­taisi­in keskenään sel­l­ais­ten henkilöi­den henkilöti­eto­ja ja lis­to­ja, joi­ta he kollek­ti­ivis­es­ti päät­täi­sivät olla otta­mat­ta töi­hin, siinä toden­näköis­es­ti heilah­taisi häkki.

    Minus­ta tuo ei ole ain­oa työ­nan­ta­jien kartel­limuo­to. Toinen ja tärkeämpi muo­to on minus­ta se, että työ­nan­ta­japuoli toimii työe­htoneu­vot­teluis­sa yht­enä tahona ammat­tili­it­toa vas­taan sen sijaan, että ammat­tili­it­to menisi työ­paikas­ta toiseen erik­seen sopi­maan jokaisen työ­nan­ta­jan kanssa siel­lä toimivien työn­tek­i­jöi­den palkoista uhkaillen aina lakoil­la niitä työ­nan­ta­jia, jot­ka eivät pöytään lyö­tyyn sopimuk­seen suos­tu­isi. Työn­tek­i­jöille­hän sel­l­aiset lakot, jois­sa 90% ammat­tili­it­to­lai­sista olisi töis­sä (niis­sä fir­moissa, jot­ka oli­si­vat uhkailun alla myön­tyneet) ja he sit­ten tuk­i­si­vat niitä 10%:a, jot­ka oli­si­vat lakos­sa. Voimatas­apaino olisi täysin työn­tek­i­jöi­den puolel­la (ihan niin kuin se on työ­nan­ta­jan puolel­la sil­loin, jos työn­tek­i­jät toimi­vat yksilöinä). 

    Mikko Num­melin: Yleis­si­to­vat työe­htosopimuk­set luo­vat yri­tyk­sille vas­taavasti vero­jen kaltaisia velvoit­tei­ta huole­htia alan työn­tek­i­jöi­den toimeen­tu­losta ilman, että raho­ja kier­rätetään julkisen sek­torin kaut­ta sosiaaliturvana.

    Tästä olen eri mieltä. Työ­nan­ta­jal­la on alhaisen tuot­tavu­u­den työn­tek­i­jän kohdal­la kak­si vai­h­toe­htoa, nos­taa hänen palkkansa sille yleis­si­to­valle tasolle tai olla palkkaa­mat­ta hän­tä. Jos hänen tuot­ta­mansa lisäar­vo työssä olisi alem­pi kuin se yleis­si­to­va taso, niin työ­nan­ta­ja val­it­see sen, ettei palkkaa hän­tä. Tämä on tyyp­illi­nen vapaa­matkus­ta­jaon­gel­ma. Kun veron­mak­sa­jat huole­hti­vat tästä henkilöstä, taak­ka jakau­tuu kaikille. Jos hän huole­htii henkilöstä mak­samal­la hänelle tuot­tavu­ut­taan korkeam­paa palkkaa, hän kan­taa vas­tu­un yksin.

    Osakey­htiön johdol­la on vain yksi velvol­lisu­us. Mak­si­moi­da omis­ta­jien voit­to. Val­tion tehtävä olisi aset­taa insen­ti­iv­it niin, että tämä tarkoit­taisi sitä, että tätä velvol­lisu­ut­ta seu­rates­saan johto val­it­see koko yhteiskun­nan kannal­ta parhaat vai­h­toe­hdot. Itse olen varsin skepti­nen sen suh­teen, että yleis­si­to­vat sopimuk­set johta­vat tähän.

  81. Sepi: Mik­si 55v+ poruk­ka on Ruot­sis­sa töis­sä paljon Suomea tehokkaammin?

    50+ työn­tek­i­jöi­den palkoista pitäisi voi­da neu­votel­la nyky­istä vapaam­min. Mon­es­sa fir­mas­sa olisi tarvet­ta kokeneille jer­muille, kun­han heille ei tarvit­sisi mak­saa val­tavia palkkoja.

    Pitäisi voi­da neu­votel­la, mut­tei vält­tämät­tä alaspäin. Kan­nat­taisi myös keskustel­la työa­jan pitu­u­den ja palkan suhteesta.

    Seu­raa­va on hie­man off topics:

    Takavu­osi­na tein aika paljon töitä ruot­salais­ten korkean teknolo­gian yri­tys­ten kanssa. Yllä­tyin, kuin­ka mon­et ruot­salaiset tutkimus- ja kehi­tysinsinöörit oli­vat innokkai­ta har­maao­hi­moisia viisikymp­pisiä. Tit­telis­sä toki oli “senior”, ja vaikut­ti, että hei­dän kom­pen­saa­tion­sa oli riit­tävä. Näin ainakin hei­dän esimiehen­sä vaku­ut­ti­vat, kun ihmettelin pos­i­tivises­sa mielessä näkemääni.

    Suomes­sa­han siihen aikaan naa­pu­rit, puoli­tu­tut ja suku­laiset kat­soi­vat, että jos DI tai vas­taa­va ei ole nelikymp­pisenä johta­ja, tai vähin­tään pääl­likkö, hän on täysi luuseri. Puolisotkin oli­vat mon­esti samaa mieltä.

    Ongel­ma joh­tui ainakin osak­si siitä, että hyviä tyyppe­jä halut­ti­in palki­ta, mut­ta se ei ollut AY:n ja HR:n takia mah­dol­lista ilman tehtävä­muu­tos­ta. Mene­timme paljon asin­tun­ti­joiden työ­panos­ta, sil­lä pääl­likön ja johta­jan tehtävi­in kuu­lui enenevässä määrin hallintoa. 

    Toiv­ot­tavasti täl­lainen ain­oa palk­it­semisen muo­to on mennyttä.

  82. Sepi: Olen aika lail­la täysin päin­vas­taista mieltä koko viestistäsi. Yhteiskun­nan ei todel­lakaan tulisi olla sel­l­ainen, että julkisen sek­torin vas­tu­ul­la on ter­vei­den ihmis­ten asut­ta­mi­nen. Ter­vei­den ja työkyky­is­ten ihmis­ten pitäisi lähtöko­htais­es­ti hoitaa itse oman elämän­sä perusasi­at kun­toon, eikä julkisen sek­torin pitäisi juurikaan puut­tua siihen miten kukakin asuu ja elää omien varo­jen­sa antamis­sa puitteissa.

    Työkyvyt­tömät, lapset jne. sit­ten erik­seen. Vähä­varaiselle lap­siper­heillekin on parem­pi antaa isot lap­sil­isät ja antaa hei­dän vali­ta, että asu­vatko he mielum­min pienessä asun­nos­sa hyväl­lä sijain­nil­la vai isos­sa asun­nos­sa kaukana kaikesta sen sijaan, että osoite­taan 3–4 makkarin per­hekämp­pä lähiöstä tyylil­lä ota-tai-jätä. Mitään per­hea­sun­to­jen liikarak­en­tamista ei todel­lakaan pidä reg­u­laa­ti­ol­la tehdä, vaan on paljon parem­pi antaa rahal­lista tukea niille joi­ta halu­taan tukea. Sil­loin ihmis­ten omat kulu­tus­tot­tumuk­set kyl­lä vaikut­ta­vat siihen, että raken­netaanko niitä iso­ja per­hea­sun­to­ja vaiko ei.

    Vapail­la markki­noil­la asumisen hin­ta määräy­tyy muut­tovoit­toalueil­la pääasi­as­sa ihmis­ten mak­sukyvyn mukaan, mikäli tar­jon­ta on kovin vajavaista. Jos ihmisil­lä on vähän rahaa, he mak­sa­vat vähän vuokraa ja vuokranan­ta­jat kyl­lä sopeu­tu­vat tähän, kos­ka on pakko. Tar­jon­ta taas on vajavaista lähin­nä julkisen sek­torin reg­u­laa­tion ja yksi­ty­is­ten maan­omis­ta­jien rent-seekingin takia. Tähän aut­taa reg­u­laa­tion vähen­nys (autopaikat, asun­to­jen kokonor­mit jne.) 

    Ensim­mäi­nen asia olisi nos­taa maapo­h­jan kiin­teistövero­ja ja vähen­tää tuo­ta kun­nal­lis­ta­son reg­u­laa­tio­ta. Rak­en­tamisen esteitä voisi vähen­tää myös perus­ta­mal­la eril­lisen toimi­val­taisen oikeuse­li­men käsit­telemään val­i­tuk­sia. Olisi melkein kaikkien etu, että val­i­tuk­set ratkaistaisi­in nopeasti.

    Toinen asia mitä pitäisi tehdä on se, että julk­sen puolen vuokra-asun­to­jen vuokrat pitäisi välit­tömästi hila­ta markki­navuokrien tasolle. Vaik­ka sit­ten niin, että kun­ta mak­saa lisää tukea niille, joil­ta muuten läh­tee kat­to pään päältä.

    Tämän idea on se, että kun­ta saa lisää rahaa niiltä jot­ka mak­sa­vat asumisen­sa itse, taloudel­liset insen­ti­iv­it uusien kovan rahan vuokra-asun­to­jen rak­en­tamiseen paranevat ja samal­la kun­nal­lispäät­täjille valke­nee, että paljonko veron­mak­sa­ja häviää rahaa kun se asut­taa tukea tarvit­se­via pk-seudulla.

    Bonuk­se­na julk­i­sis­sa vuokra-asun­nois­sa voidaan pois­taa tulo­ra­jat ja se kan­nus­taa ihmisiä tien­aa­maan lisää.

    Mik­si 55v+ poruk­ka on Ruot­sis­sa töis­sä paljon Suomea tehokkaammin?

    50+ työn­tek­i­jöi­den palkoista pitäisi voi­da neu­votel­la nyky­istä vapaam­min. Mon­es­sa fir­mas­sa olisi tarvet­ta kokeneille jer­muille, kun­han heille ei tarvit­sisi mak­saa val­tavia palkko­ja. Nyt liian koval­la pal­ka­lla isot työkyvyt­tömyys / työter­veysriskit aiheut­ta­vat put­sa­taan YT-neu­vot­teluis­sa ulos talosta.

    Iäkkäi­den työter­veysriske­jä pitäisikin siirtää val­ti­olle. Jos työ­nan­ta­ja tärvelee 25:sen työkyvyn, se on työ­nan­ta­jan vika ja rahal­lisil­la kan­nusteil­la kan­nat­taa ohja­ta työkyvyn suo­jelun suun­taan. Kun iäkäs läh­estyy eläkeikää, kään­tyy hom­ma päin­vas­toin: Jos työ­nan­ta­ja onnis­tuu keven­net­ty­jen vaku­u­tus­mak­su­jen takia pitämään työn­tek­i­jän töis­sä pari vuot­ta pidem­pään, niin sekä työn­tek­i­jä, että julki­nen sek­tori voit­taa kun kallista työt­tömyy­seläkeputkea ei muo­dos­tu ja viimei­sistä työvu­o­sista ker­tyy sen­tään jotain eläkettä.

    Ruot­sis­sa laki määrää irti­sanomisjärjestyk­sen. First in, last out. Suomes­sa hom­ma menee, first in first out. Suomes­sa jo 45v on yli-ikäinen.

  83. Ismo: Mitä pidem­mälle kokon­aisu­ut­ta pohdi­taan, sitä parem­malle EITC minus­ta on alka­nut vaikut­taa, mut­ta ei perus­tur­van muo­tona. Olen­naista on, että se toimii samoin tavoin kuin palkkatu­ki sekä perusvähen­nyk­set. Se voisi siis kor­va­ta näitä, ja tätä kaut­ta helpot­taa mata­la­palkkaista työl­listymistä. Ei siis ole perus­tur­va vaan automaat­tis­es­ti toimi­va palkkatu­ki ilman byrokratiaa.

    Hyvä tarken­nus, juuri näin. Se on jopa ter­vei­den suo­ma­lais­ten parus­tur­vak­si liian “kan­nus­ta­va”, ja kuten san­ot, asumisen tukem­i­nen on asia erikseen.

    Wikipedi­as­sa on EITC:stä hyvä artikkeli.

  84. Yama:
    Pekan ja Kallen esimerkissä on paha per­spek­ti­ivivirhe. Siinä ver­rataan kaverusten brut­to­tu­lo­ja ja demon­stroidaan ettei työssä käyn­ti kan­na­ta, kos­ka sil­lä tulota­so nousee vain 30% jol­la ei kus­tan­na lauan­tai-iltana ylimääräistä olutta.

    Mut­ta “ei ne pienet tulot vaan suuret menot”. Todel­lisu­udessa­han pitäisi ver­ra­ta net­to­tu­lo­ja. Ole­tamme että molem­mat ovat suht nuukasti eläviä peruster­veitä ihmisiä. Asumiskus­tan­nuk­set ovat 450€/kk ja ruokaan, vaat­teisi­in, lääkkeisi­in yms vält­tämät­tömyyk­si­in menee 400 euroa. Pekalle jää käteen 150 euroa kuukaudessa kal­jan juon­ti­in, ja Kallelle 450 euroa. Kolminker­tainen ero!

    Kolminker­tainen ero kuu­lostaa dra­maat­tiselta, mut­ta Kalle toden­näköisem­min las­kee, että paljon jää käteen per tehty työpäivä / työ­tun­ti suh­teessa Pekkaan. Kyl­lä min­un olisi han­kala motivoi­da itseäni suo­lakai­vok­seen, jos käteen jää siitä kaikesta vain 1–2 euroa per tehty työ­tun­ti ver­rat­tuna Pekan kalastelu­un ja muuhun oleiluun.

  85. Sepi: Olen aika lail­la täysin päin­vas­taista mieltä koko viestistäsi. Yhteiskun­nan ei todel­lakaan tulisi olla sel­l­ainen, että julkisen sek­torin vas­tu­ul­la on ter­vei­den ihmis­ten asut­ta­mi­nen. Ter­vei­den ja työkyky­is­ten ihmis­ten pitäisi lähtöko­htais­es­ti hoitaa itse oman elämän­sä perusasi­at kun­toon, eikä julkisen sek­torin pitäisi juurikaan puut­tua siihen miten kukakin asuu ja elää omien varo­jen­sa antamis­sa puitteissa.

    Olen täysin samaa mieltä. Mikään kir­joit­ta­mani ei tai­da koskea sel­l­aisia henkilöitä joil­la on hyvin palkat­tu pysyväis­lu­on­teinen työ, joille pank­ki on hyvien tulo­jen ja pysyvän työ­suh­teen perus­teel­la antanut asun­to­lainaa jol­la he ovat voineet asun­non ostaa ja hyvil­lä tuloil­laan tätä lainaa sit­ten mak­saa pois.

    Kir­joit­ta­mani kos­kee niitä joiden tulot eivät riitä asun­to­lainan saamiseen, jot­ka tarvit­se­vat asum­is­tukea vuokran mak­su­un, joiden tosi­asial­liset asumiskus­tan­nuk­set määräy­tyvät tuurin (saako hal­van käm­pän kaupungilta vai ei) eikä muun perusteella.

    Asum­i­nen on vält­tämätön­tä. Pätkä­työläi­nen ei voi muut­taa kaupunki­in saat­u­aan työn ja taas kauem­mas kaupungista kun työ lop­puu. Joko asuu kaupungis­sa jos­sa voi saa­da töitä ja tarvit­see tukea sil­loin kun töitä ei ole (ja jos palk­ka on pieni, myös sil­loin kun töitä on), tai muut­taa kauem­mas kaupungista jos­sa töitä ei vält­tämät­tä ole.

    Asun­to­ja ei tarvitse olla tar­jol­la negati­ivisin kus­tan­nuksin. Mut­ta nykyiset markki­navuokrat ovat aikalail­la puh­das­ta ryöstöä. Sen näkee esimerkik­si ver­taa­mal­la keskenään ver­tailukelpoisia asun­to­ja joista toinen on vapail­la markki­noil­la ja toinen kaupun­gin vuokra-asun­to. Tai kat­so­ma­l­la ver­tailukelpois­t­en asun­to­jen hin­to­ja, hoitoku­lu­ja, ja vuokria.

    Asun­non (niin omis­tus kuin vuokra) hin­nan tulee muo­dos­tua raken­nuskus­tan­nuk­sista (sisältäen kohtu­ullisen voiton rak­en­ta­jalle) lisät­tynä ton­tin vuokran, hoitoku­lu­jen, ja vero­jen nyk­yarvol­la. Vuokran edelleen näin määrit­tyneen kohtu­ullisen hin­tata­son poh­jal­ta las­ke­tul­la kohtu­ullisel­la pääo­man tuo­tol­la lisät­tynä kuluil­la ottaen huomioon pitkän aikavälin korjauskustannukset.

    Asun­to­jen kysyn­tä voi aiheut­taa rak­en­tamiskus­tan­nusten nousua sekä raken­nut­ta­jien voiton kasvua, ja näin asun­to­jen hin­to­jen nousua. Edelleen kysyn­tä voi johtaa vuokrien nousu­un yli sen mitä asun­to­jen hin­to­jen nousus­ta olisi ollut johdet­tavis­sa, joka tarkoit­taa korkeam­paa tuot­toa asun­tosi­joit­ta­jalle. Kaupun­gin vuokra-asun­toy­htiö ei voi vaikut­taa raken­nuskus­tan­nuk­si­in alen­tavasti jos rak­en­ta­jil­la on muutenkin riit­tävästi hom­mia täl­lä het­kel­lä, mut­ta voi vaikut­taa vuokranan­ta­jien ylivirit­tyneisi­in tuot­to­tavoit­teisi­in pitämäl­lä omat tuot­to­tavoit­teen­sa kohtu­ullisi­na tai jopa nollassa.

    Laadul­taan vas­taavien asun­to­jen hin­taerot perus­tu­isi­vat näin sijain­ti­in (ton­tin arvo) ja raken­nuskus­tan­nuk­si­in (ton­tille rak­en­tamisen help­pous tai vaikeus) sekä mah­dol­lisi­in mui­hin vaa­timuk­si­in joi­ta rak­en­tamiselle on asetet­tu (esim. autopaikko­jen määrä ja laatu, talon yhteis­ten tilo­jen määrä ja laatu, jne), huoltokus­tan­nuk­si­in (vai­htelu mah­dol­lista rak­en­teel­li­sista ja muista ratkais­us­ta johtuen), sekä perus­ta­sos­ta poikkeav­i­in laatutek­i­jöi­hin (mate­ri­aalit, kiin­teät kalus­teet, jne).

    Jos sijain­ti vaikut­taa asun­non arvoon yli ton­tin arvon, on ton­tin arvo määritet­ty huonos­ti ja olisi pitänyt määrit­tää korkeam­mak­si. Tont­ti on kuitenkin ain­oa sijain­ti­in vaikut­ta­va tekijä.

    Jos asum­is­tu­ki pois­tet­taisi­in (vähitellen, hitaasti, kymme­nen vuo­den aikana), lask­i­si­vatko vuokrat saman ver­ran? Veikkaan, että eivät. Nousi­si­vatko pienet palkat kat­taen ero­tuk­sen? En jak­sa uskoa. Köy­hyys lisään­ty­isi täl­lä keinol­la. Vai­h­toe­htoisia kehi­tys­su­un­tia on liikaa jot­ta voisin ennus­taa mitä siitä seuraisi.

    Kyl­lä, on sel­l­ainenkin vai­h­toe­hto jos­sa markki­navuokrat lask­i­si­vat lähelle kus­tan­nuk­sia. Tämä lask­isi luon­nol­lis­es­ti asun­to­jen arvoa lähem­mäs kus­tan­nuk­sia. Ja näin päästäisi­in tilanteeseen jos­sa rak­en­tamisen kus­tan­nus­ta­sos­ta oltaisi­in hyvin tietoisia, raken­nut­ta­jille jäisi vain vähäi­nen voit­to asun­torak­en­tamis­es­ta, ja asun­to­ja vuokraa­vat yksi­tyiset tahot saisi­vat vain vähäisen voiton toimin­nas­taan. Nyky­is­ten asun­to­jen arvot luon­nol­lis­es­ti rom­ah­taisi­vat, ja lop­putu­lok­se­na 35 neliön yksiö kan­takaupungista mak­saisi alle 100k€ ja sen vuokratuot­to kaikkien kulu­jen (ml. suurem­mat kor­jauk­set mitä tulee parin vuosikymme­nen välein) jäl­keen jäisi suu­ru­us­lu­okkaan val­tion 10v viite­lainan korko (=riskitön sijoi­tus) + 2 pros­ent­tiyk­sikköä, eli vuokra olisi haarukas­sa 300–450€/kk.

    Mielestäni asum­ista pitää tukea siltä osin miltä kus­tan­nuk­set ylit­tävät omis­tusasun­nos­sa asumisen kulut, eli asumisen omakus­tan­nehin­nan. Kos­ka se ero­tus on varakkaan (omis­tusasun­to) ja pien­i­t­u­loisen (vuokra-asun­to) väli­nen ero. Jos asum­i­nen olisi saman hin­taista riip­pumat­ta asum­is­muo­dos­ta, olisi se neu­traalia. Jos vuokral­la asum­i­nen lisään­ty­isi, olisi myös muut­ta­mi­nen työn perässä helpom­paa ja oletet­tavasti myös lisääntyisi.

    Luon­nol­lis­es­ti varakas voi tehdä val­in­to­ja joi­hin muil­la ei ole mah­dol­lisuuk­sia. Voi ostaa suurem­man asun­non tai muil­la tavoin kalli­im­man asun­non. Yhteiskun­nan ei ole tarvis tätä tukea mitenkään, eli yhteiskun­nan tuki asumiseen on mielekästä raja­ta perus­ta­soon, sel­l­aiseen jos­sa asum­i­nen on mielekästä ja mah­dol­lis­taa nor­maalin elämän.

    Asumisen kus­tan­nuk­set yli omis­tusasun­non tason ovat tukea omis­tusasun­nos­sa asuville, eli varakkaille, ellei niitä kate­ta tuke­na niille joil­la ei ole mah­dol­lisu­ut­ta omis­tusasun­non han­kkimiseen. Tämä perus­tuu yksinker­tais­es­ti siihen, että tarvi­taan jokin var­al­lisu­us- tai tulota­so jon­ka ylit­tämäl­lä asumiskus­tan­nuk­set laske­vat merkit­tävästi. Jos tulo­jen tai var­al­lisu­u­den kasvu alen­taa asumiskus­tan­nuk­sia, on alem­man tulo- ja var­al­lisu­us­ta­son asumiskus­tan­nuk­sis­sa jotain ylimääräistä, liikaa. Tämä ero johtuu jostain rak­en­teel­lis­es­ta vias­ta joka tulee kor­ja­ta. Kor­jaavien toimen­pitei­den jäl­keen omis­tusasun­to on sijoi­tus­var­al­lisu­ut­ta siinä mis­sä muukin, eivätkä asumiskus­tan­nuk­set itsessään riipu asum­is­muo­dos­ta vaan asun­non sijain­nista, koos­ta, ja laadusta.

    Toisaal­ta, asum­is­tu­ki on myös tukea asun­non vuokraajalle.

    Todet­takoon tässä välis­sä, että vuokrasään­nöste­ly sekä mikä tahansa muu suo­ra puut­tumi­nen markki­navuokri­in johtaa jotakuinkin var­masti siihen, että osa vuokras­ta mak­se­taan pimeästi. Yhteiskun­ta ei voi tässä voit­taa, vain hävitä.

    Jos halu­amme, ettei var­al­lisu­us vaiku­ta mah­dol­lisuuk­si­in asua ja elää nor­maal­isti, ja toisaal­ta emme halua tukea niitä jot­ka perivät huo­mat­ta­van korkei­ta vuokria, on ratio­naal­ista lisätä julkisen sek­torin vuokra-asun­to­tar­jon­taa jol­loin kus­tan­nus muo­dos­tuu maan vai­h­toe­htoisen käyt­tö­ta­van jäämät­tä saaneista tuloista joista vähen­netään alen­tunut asumisen rahalli­nen tuki.

    Olen vaku­ut­tunut siitä, että kohtu­uhin­tais­ten vuokra-asun­to­jen lisään­tynyt tar­jon­ta alen­taisi markki­navuokria ja tätä kaut­ta tarvet­ta asumisen rahal­liseen tukemiseen. Tämä hyö­ty tulisi yllä mainit­tu­jen lisäksi.

    Luon­nol­lis­es­ti kaupun­gin vuokra-asun­to­ja haet­taisi­in kuten mitä tahansa muitakin, ja vuokranan­ta­ja val­it­sisi hak­i­joista omil­la kriteereillään.

    Sosi­aal­i­toi­mi voisi toki saa­da kaupungilta vuokra-asun­to­ja käyt­töön­sä (vuokra­sopimus jos­sa sosi­aal­i­toi­mi on vuokra-asun­toy­htiön vuokralainen, koskien sel­l­aista määrää ja laat­ua asun­to­ja joi­ta sosi­aal­i­toi­mi tarvit­see) ja asut­taisi näi­hin niitä jot­ka tarvit­se­vat sosi­aal­i­toimen osoit­ta­maan asun­toa syys­tä tai tois­es­ta. Tämä ryh­mä on toiv­ot­tavasti kohtu­ullisen pieni, eikä tarkoi­tus ole sekoit­taa kaupun­gin tavanomaista kohtu­uhin­taista vuokra-asun­to­tar­jon­taa siihen, että kaupun­gin on kyet­tävä osoit­ta­maan asun­to­ja jois­sain tilanteis­sa henkilöille jot­ka ovat asun­not­to­mia tai asun­not­to­muu­den uhan alla. Vuokraami­nen sosi­aal­i­toimelle pitää vuokra-asun­toy­htiön kannal­ta tilanteen nor­maali­na sosi­aal­i­toimen ollessa luotet­ta­va vuokralainen, ja toisaal­ta antaa sosi­aal­i­toimelle mah­dol­lisuuk­sia jär­jestää asi­at tarpeen mukaan.

    … aini­in, sote. Ehkä sote-keskuk­sista tulisi sit­ten vuokralaisia kaupungille.

    Vielä hie­man arvonmuodostuksesta.

    Olet­taen, että kaupun­ki kaavoit­taa sekoit­tunut­ta raken­net­ta jos­sa markki­nae­htoiset omis­tus- ja vuokra-asun­not, tue­tut omis­tusasun­not, tue­tut vuokra-asun­not, ja kaupun­gin oma asun­to­tuotan­to ovat kaik­ki läs­nä kaikkial­la, on mah­dol­lista toteu­tunei­den raken­nuskus­tan­nusten ja toteu­tunei­den kaup­po­jen ja vuokrien kaut­ta erot­taa sijain­nin halut­tavu­u­den muu­tok­set ja siirtää nämä ton­tin arvoon, sekä vuokri­in sisäl­tyvä tuotto.

    Kaupun­gin kannal­ta olisi luon­nol­lis­es­ti paras­ta jos sijain­nin arvo siir­ret­täisi­in kokon­aisu­udessaan ton­tin arvoon ja näin saataisi­in vero­tuk­sen piiri­in. Onhan kuitenkin selvää, että ton­tin verot­ta­mi­nen alle tosi­asial­lisen arvon on epä­suo­raa tukea ton­tin käyt­täjille. Mitä parem­min ton­tin arvo saadaan siir­ret­tyä kaupun­gin kas­saan, sitä parem­pi. Markki­noiden tehtävänä on kil­pail­la siitä, miten tont­ti saadaan kus­tan­nuste­hokkaim­min käyt­töön, ei kerätä voit­toa ton­tin hin­nan ja arvon välistä. Täl­lä olisi var­masti vaiku­tus­ta asun­to­jen hin­toi­hin, mut­ta kyl­lä se ilma tulee sieltä jos­sain vai­heessa jol­lain tapaa kuitenkin.

    Kun asun­non arvo saadaan aidosti jaet­tua ton­tin, rak­en­tamisen, ja hoitoku­lu­jen välil­lä, saa kaupun­ki myös omille vuokra-asun­noilleen aidosti las­ket­tua arvon. Ja kun arvo on selvil­lä, on mah­dol­lista aset­taa vuokra siten omakus­tan­teis­es­ti tai pienel­lä tuot­to­tavoit­teel­la siten, että markki­navuokra samal­la tuot­to­tavoit­teel­la ja toimin­nan tehokku­udel­la olisi sama. Näin saadaan esi­in täysimääräisenä markki­navuokraan sisäl­tyvä tuotto.

    Tämä myös tarkoit­taa, että kaupun­gin vuokra-asun­noista kalli­il­la ton­til­la sijait­se­vis­sa olisi korkeampi vuokra kuin hal­val­la ton­til­la sijait­se­vis­sa. Tot­takai kaupun­gin vuokra-asun­toy­htiö voisi perustel­lusti aset­taa vuokran muullekin tasolle (esim. sosi­aalisen sekoit­tumisen edis­tämi­nen), mut­ta tälle olisi paljon vähem­män tarvet­ta jos vuokrien tuot­to­tavoite painuisi lähelle tur­val­lista tuottoa.

    Tavoit­teena kum­mal­lakin meistä lie­nee, että asumisen kus­tan­nuk­set ovat kohtu­ulliset eikä kukaan voi saa­da huo­mat­tavaa hyö­tyä siitä, että kaikkien on pakko asua jossain.

    Sinä uskot, että pois­ta­mal­la tuet ja vapaut­ta­mal­la markki­nat niistäkin rajoituk­sista mitä nyt on, vuokrat lask­i­si­vat markki­nae­htois­es­ti tasolle jol­la vuokranan­ta­jat saisi­vat sijoituk­selleen (asun­to laitet­tuna vuokralle) kohtu­ullisen tuo­ton. Minä näen tässä suuria riske­jä siitä, etteivät markki­nat reago­isi riit­tävän nopeasti ja tehokkaasti vaan köy­hien tilanne kur­jis­tu­isi entisestään.

    Minä sen sijaan uskon siihen, että lisäämäl­lä kohtu­uhin­tais­ten vuokra-asun­to­jen tar­jon­taa saataisi­in markki­navuokrat lasku­un niin, ettei asun­to­jen rak­en­tamisel­la tai vuokraamisel­la voisi tehdä kohtu­ut­to­mia voit­to­ja vaan tuo­tot jäi­sivät lähelle riskitön­tä tuot­toa kun asun­to­jen hin­nat lask­i­si­vat lähem­mäs todel­lisia rak­en­tamis- ja ylläpi­tokus­tan­nuk­sia. Sinä et pidä tästä kos­ka tapah­tu­va markki­noiden pehmeä muokkaami­nen tehtäisi­in julkisen toim­i­jan toimesta.

    Niin kauan kuin asum­i­nen on vält­tämätön­tä ja tont­ti­maa rajal­lista, ei markki­noille voi antaa mah­dol­lisu­ut­ta repiä kovia voit­to­ja. Tar­jon­taa tulee lisätä vas­taa­maan kysyn­tää, ja koh­dat jois­sa markki­nat onnis­tu­vat keräämään kovia voit­to­ja pitää mah­dol­lisuuk­sien mukaan siirtää julk­ishallinnolle. Tämä on nähdäk­seni puh­taasti eet­ti­nen kysymys: onko oikeu­den­mukaista repiä voit­toa köy­hän selkä­na­has­ta kun köy­häl­lä ei ole muu­ta vai­h­toe­htoa kuin mak­saa ja kur­jis­tua entisestään.

    Nopeam­paa val­i­tusten käsit­te­lyä toki kan­natan. Tehokkaampi kaavoitus ja kaavo­jen toteut­ta­mi­nen toki sekin hyvästä, vaatii ilmeis­es­ti kaupun­gin oman toimin­nan mit­taamisen ja bud­je­toin­nin järkeistämistä.

    Kuitenkin kaupun­gin tulee huole­htia siitä, että kaupun­ki raken­netaan pitkän tähtäi­men mukaan eikä sen mukaan tont­ti siel­lä ja toinen tääl­lä mitä juuri tänään tarvi­taan. Kaupun­gin tulee edelleen aset­taa vaa­timuk­sia raken­nut­ta­jalle tont­tia luovut­taes­saan (oli kyseessä vuokraami­nen tai myymi­nen) jot­ta syn­tyy halut­tua kaupunki­raken­net­ta. Toki kaupun­gin pitää osa­ta suun­nitel­la mielekästä kaupunki­raken­net­ta jot­ta voi sel­l­aista vaa­tia toteuttamaan.

  86. Samuli Saarel­ma: Olen kyl­lä vähän eri mieltä, että työt­tömien kulu­tus olisi ain­oa hyö­ty, jota heistä saadaan. 

    Niin minäkin. Sik­si en niin kirjoittanutkaan.

  87. Tulon­hankkimisku­lut ja verot huomioitu­na opin­to­va­paa mak­saa itsel­leni 1,81 / tun­ti. Tuo ero tulee kui­tatuk­si jo melkein siitä, että kympin lounaat jää pois päivistä.

    Ja tämä siis koulutusrahalla.

  88. Ismo: Mielestäni asum­ista pitää tukea siltä osin miltä kus­tan­nuk­set ylit­tävät omis­tusasun­nos­sa asumisen kulut, eli asumisen omakus­tan­nehin­nan. Kos­ka se ero­tus on varakkaan (omis­tusasun­to) ja pien­i­t­u­loisen (vuokra-asun­to) väli­nen ero. Jos asum­i­nen olisi saman hin­taista riip­pumat­ta asum­is­muo­dos­ta, olisi se neutraalia. 

    Olen tästä hie­man eri mieltä. Omis­tusasun­non han­k­in­taan liit­tyy ris­ki siitä, että asun­non arvo rom­ah­taa. Tämän vuok­si siitä saata­va tuot­to (=alem­pi asumiskus­tan­nus) on minus­ta jos­sain määrin perustel­tua. Tätä puol­ta voisi toki paljonkin aut­taa sil­lä, että kiin­teistövero­ja nos­tet­taisi­in reip­paasti (toki pitkäl­lä siir­tymäa­jal­la), jol­loin asun­to­jen myyn­ti­hin­to­jen heilahte­lut pieneni­sivät. Täl­löin pääosa asumiskus­tan­nuk­ses­ta olisi hyvin vähän heilu­vaa kiin­teistöveroa ja pienem­pi osa asun­non sen het­kiseen myyn­ti­hin­taan liit­tyvää asuntolainakustannusta. 

    Tämän pitäisi myös tasoit­taa omis­tus- ja vuokra-asumisen vero­tuseroa. Vuokranan­ta­jan olisi mah­dol­lisu­us saa­da sama tuot­to­pros­ent­ti pääo­ma­lleen pienem­mäl­lä mar­gin­aalil­la vuokran ja kulu­jen välis­sä, kos­ka saisi ostet­tua asun­non halvem­mal­la. Ja tämä on se, mis­tä hän mak­saa veroa (ja jota omis­tusasu­ja ei maksa). 

    Toinen vai­h­toe­hto olisi sit­ten se, että val­tio tar­joaisi kenelle tahansa oikeu­den asum­isoikeusasun­toon. Tämä ei olisi mitenkään sub­ven­toitua, vaan asu­ja mak­saisi asun­non korkomenon, mut­tei lyhen­täisi lainaa. Tämän asum­is­muodon saisi vain tiet­tyyn asum­is­ta­soon asti. Jos halu­aisi parem­man asun­non, niin pitäisi siir­tyä vapaille markki­noille. Kun henkilö muut­taisi pois asun­nos­ta, hän mak­saisi val­ti­olle velka­nsa. Jos yli jäisi rahaa, hän saisi pitää sen, jos myyn­ti­hin­ta ei kat­taisi lainaa, hän jäisi sen ver­ran velkaa val­ti­olle. Tämä olisi siis käytän­nössä se, mitä halu­at, eli varat­tomille mah­dol­lisu­u­den omis­tusasun­toon tuo­den mukanaan toki kaiken sen riskin, mitä omis­tusasun­non omis­tamiseen liit­tyy. Jos tätä riskiä ei halua, niin sit­ten asu­isi vuokralla.

  89. sama anonyy­mi: Niin minäkin. Sik­si en niin kirjoittanutkaan. 

    Se oli kuitenkin ain­oa hyö­ty, jon­ka kir­joituk­ses­sasi työt­tömille mainit­sit. Et myöskään kom­men­toin­ut mitenkään sitä, mik­si kyseinen “hyö­ty” ei todel­lisu­udessa ole mikään hyö­ty, vaan vas­taa samaa kuin se, että työt­tömien kulu­tus kor­vat­taisi­in sil­lä, että val­tio han­kkisi hei­dän kulu­tus­taan vas­taa­vat hyödyk­keet ja tuhoaisi ne. 

    Todel­lisu­udessa­han esit­tämäsi hyö­tyä taloudelle ei ole lainkaan, vaan se on hait­ta, kos­ka rahan kier­rät­tämi­nen val­tion kaut­ta vain kulu­tuk­sen ylläpitämisek­si tuot­taa veroki­ilan ja sitä kaut­ta vähen­tää tuotan­toa. Se on talous­la­man aikana perustel­tua, jot­ta ole­mas­saol­e­va tuotan­toka­p­a­siteet­ti saadaan pidet­tyä käyn­nis­sä, mut­ta pitkäl­lä aikavälil­lä se on haitallista.

  90. Ismo: Tar­jon­taa tulee lisätä vas­taa­maan kysyn­tää, ja koh­dat jois­sa markki­nat onnis­tu­vat keräämään kovia voit­to­ja pitää mah­dol­lisuuk­sien mukaan siirtää julk­ishallinnolle. Tämä on nähdäk­seni puh­taasti eet­ti­nen kysymys: onko oikeu­den­mukaista repiä voit­toa köy­hän selkä­na­has­ta kun köy­häl­lä ei ole muu­ta vai­h­toe­htoa kuin mak­saa ja kur­jis­tua entisestään.

    Mikä sinus­ta on asun­tomarkki­noil­la se tek­i­jä, joka nyt johtaa siihen, että sieltä on mah­dol­lista kerätä “kovia voit­to­ja” (minä en käyt­täisi markki­noi­ta tässä sub­jek­tin ase­mas­sa, vaan ne kovat voitot menevät kyl­lä markki­noil­la toimivien ihmis­ten tasku­un, ei markki­noille itselleen)? 

    Ylisu­uri­in voit­toi­hin on minus­ta mah­dol­lista päästä vain sil­loin, jos on monop­o­lin tai kartellin ase­mas­sa. Jos ei ole kartel­lia ja joku toim­i­ja pystyy vetämään ylisu­uria voit­to­ja markki­noil­ta, tämän pitäisi vetää sinne uusia toim­i­joi­ta kuin huna­ja kär­päsiä, mikä taas lisää tar­jon­taa ja sitä kaut­ta las­kee hin­to­ja. Ain­oas­taan jos tar­jon­nan lisäämistä jotenkin rar­joite­taan (esim. kaavoituk­sen kaut­ta), niin hin­nat eivät pääse laske­maan. Minus­ta ei siis tarvitse eri­tyis­es­ti lisätä vuokra-asun­to­jen tuotan­toa, vaan toisaal­ta pitää huoli siitä, että tuotan­non lisäämi­nen on mah­dol­lista, jos markki­nahin­nat osoit­ta­vat, että siel­lä on enem­män kysyn­tää kuin tar­jon­taa, ja toisaal­ta pitää huol­ta siitä, ettei kartelle­ja (etenkään raken­nus­fir­mo­jen) päästetä muo­dos­tu­maan. Kaiken muun pitäisi kor­jau­tua itses­tään pelkästään sen ansios­ta, että kap­i­tal­is­tit ovat ahnei­ta ja halu­a­vat jokainen osin­goille sil­loin, kun jos­sain on vapaa­ta rahaa tar­jol­la. Sil­lä, että kaik­ki ihmiset tarvit­se­vat katon pään­sä päälle, ei tässä ole mitään merk­i­tys­tä ihan niin kuin ruoka­markki­noil­lakaan sil­lä ei ole merk­i­tys­tä, että jokainen tarvit­see joka päivä ruokaa. 

    Olisin siis kiin­nos­tunut kuule­maan sen, mikä sinus­ta asun­tomarkki­noil­la on pielessä. Onko siel­lä sinus­ta kartel­li (vuokranan­ta­jien, raken­nus­fir­mo­jen, jonkun muun)? Estääkö yhteiskun­ta kysyn­nän tyy­dyt­tämisen lisärak­en­tamisel­la pitämäl­lä kaavoituk­sen liian hitaana?

    1. Mikä sinus­ta on asun­tomarkki­noil­la se tek­i­jä, joka nyt johtaa siihen, että sieltä on mah­dol­lista kerätä ”kovia voit­to­ja” (minä en käyt­täisi markki­noi­ta tässä sub­jek­tin ase­mas­sa, vaan ne kovat voitot menevät kyl­lä markki­noil­la toimivien ihmis­ten tasku­un, ei markki­noille itselleen)? 

      Aiem­min tar­jon­taa todel­la rajoit­ti tont­tip­u­la, mut­ta kun se on nyt helpot­ta­mas­sa, rak­en­tamiska­p­a­siteet­ti hiertää kiin­ni — ja pula osaavas­ta työvoimasta.

  91. Osmo Soin­in­vaara: rak­en­tamiska­p­a­siteet­ti hiertää kiin­ni – ja pula osaavas­ta työvoimasta.

    Voiko tämä todel­lakin pitää paikkaansa? Kun 1960–1970-luvuilla piti asut­taa raken­nemuu­tok­sen mukana pääkaupunkiseudulle muut­ta­neet, tästä selvit­ti­in, mut­ta nyt kun pääkaupunkiseudun kasvu on paljon hal­li­tumpaa ja kau­pan päälle lah­den takana on tar­jol­la reservi­raken­nustyövoimaa, niin talo­ja ei saa­da pystyyn sitä mukaan, kun väestö kasvaa? 

    Mikä on markki­nois­sa vikana, jos kap­a­siteet­tiä ei pystytä kas­vat­ta­maan kysyn­nän mukana? Rak­en­tamisen ei nyt pitäisi olla sel­l­aista high-techiä, ettei siihen saa­da työn­tek­i­jöitä koulutet­tua tarpeen mukaan ja kysyn­nän puolestaan pitäisi nos­taa palkko­ja ja sitä myötä myös tar­jon­taa (jos ei muual­ta niin vähin­tään muista EU-maista).

  92. Osmo Soin­in­vaara: Robin

    On tietenkin tot­ta, että niil­lä noin 15% ikälu­okas­ta, joil­la on vaikeuk­sia suo­ri­u­tua perusk­oulua pidem­mälle koulu­tiel­lä, on vaikeuk­sia myös men­estyä työelämässä, mut­ta on melkoisen väärin kuvitel­la, että muuten kaik­ki hei­dän kohdal­laan olisi ollut kun­nos­sa, jos vain jotenkin olisi saatu se toisen asteen tutk­in­to plakkari­in. 26% tuos­ta 15% edus­taa alle neljää pros­ent­tia ikälu­okas­ta ja mis­sä tahansa yhteiskun­nas­sa ns. täystyöl­lisyy­denkin olo­suhteis­sa on suurin piirtein tuon ver­ran työvoiman ulkop­uolisia tai työt­tömiä. Iso ongel­ma on, jos maan parhaat voimat, joi­hin yhteiskun­takin on eniten panos­tanut koulut­ta­mal­la, eivät voi löytää työtä. Jos kansan­taloutemme olisi tuo­tok­seltaan ja tuot­tavu­udeltaan päälukun­sa mit­tainen, näi­den ihmis­ten panos syn­nyt­täisi hei­jas­tus­vaiku­tuk­se­na myös niitä vähem­män vaa­tivia töitä. Ongel­ma on sys­teem­i­nen ja työn tar­jon­ta­puolel­la, ei työt­tömien haku­mo­ti­vaa­tios­sa. Päälu­vul­taan perusastet­ta pidem­mälle koulutet­tu­ja on paljon enem­män kuin noi­ta vain perusk­oulupo­h­jal­ta työt­tömänä ole­via ja näil­lä koulute­tu­il­la ja ammat­ti­taitoisil­la työt­tömil­lä edel­ly­tys­ten työn­tekoon pitiäisi olla kun­nos­sa. Tuo­hon em. 15% koulut­ta­mat­tomaan joukkoon kuu­lu­vat monin muinkin tavoin ongel­maiset ihmiset, joi­ta ei sen parem­min kep­pi kuin porkkana saa liikkumaan.

  93. Kei­jo Äymälä:
    Eikö kuitenkin ole asioiden pri­or­isoin­tikyvyn puutet­ta, että fokus on työha­lut­tomis­sa, vaik­ka töitä ei riitä edes työhaluisille? Eivätkö ne työha­lut­tomat muu­tu ongel­mak­si vas­ta sit­ten kun työhaluisia ei enää ole kortis­tossa? Tun­tuu että tässä men­nään tun­teet edel­lä eikä järki. 

    Juuri näin. Kun liit­to­jen vuok­si työelämän rak­en­tei­ta ei voi muut­taa, ei työl­lisyys parane; hal­li­tus voi säätä vain epäolennaisuuksia.

  94. Samuli Saarel­ma: Olisin siis kiin­nos­tunut kuule­maan sen, mikä sinus­ta asun­tomarkki­noil­la on pielessä.

    Markki­noil­la viit­taan nyt ihan vain vapail­la markki­noil­la toimivi­in. Oli sit­ten Kojamo tai yksi­ty­ishenkilö jol­la sijoi­tusasun­to, SRV tai hartiapankkirakentaja.

    Ensin­näkin on muis­tet­ta­va, että maa on rajal­lista. Se ei uusi­udu, se on sidot­tu sijain­ti­in­sa, jne. Maan käyt­tö on näi­nollen täysin eri­lainen asia kuin vaikka­pa sel­l­un keit­to tai tasku­ti­etokonei­den valmis­t­a­mi­nen, eikä siis toi­mi samal­la mekanismilla.

    Kos­ka maa on rajal­lista, mah­dol­lisu­us käyt­tää sitä on yhtälail­la rajoitet­tu. Kulut­ta­jatuot­tei­den valmis­tamises­sa jos kolme yri­tys­tä halu­aa tuo­da samoille markki­noille tuot­teen, kaik­ki kolme voivat sen tehdä. Mut­ta jos halu­a­vat käyt­tää tiet­tyä tont­tia, vain yksi voi sen tehdä.

    Näi­nollen markki­nat eivät ratkaise ongel­maa tar­joa­mal­la kulut­ta­jalle ne vai­h­toe­hdot joista vali­ta, vaan jol­lain muul­la keinol­la val­i­taan mikä on se ain­oa vai­h­toe­hto joka toteutetaan.

    Tämä johtaa siihen, että sijain­nil­la on arvoa. Ja siihen, että asi­at tapah­tu­vat hitaasti: jos kysyn­tä kas­vaa, käy­dään läpi pitkä pros­es­si ennen kuin uusia asun­to­ja on tarjolla.

    Osmo jo vas­tasikin, eli pitkään ongel­ma oli kaupun­gin puolel­la. Ja nyt kun siel­lä on päästy liik­keelle, tulp­pa työn­netään eteen­päin kunnes löy­tyy kapeikko, joka täl­lä het­kel­lä on rak­en­tamises­sa. Kaavoitet­tua ja sovit­tua rak­en­tamista ei saa­da käyn­ti­in kun ei ole tekijöitä.

    Täl­lä het­kel­lä asun­to­ja on Helsingis­sä (koko Helsingis­sä, myös lähiöt mukaan­lukien, niis­säkin hin­nat yli muun maan) ihan liian vähän siihen näh­den paljonko on kysyn­tää. Ero on niin suuri, että vuokrak­si voidaan lyödä täysin jär­jet­tömiä luku­ja, ottaen huomioon senkin, että asun­to­jen hin­noik­si voidaan lyödä täysin jär­jet­tömiä lukuja.

    En usko markki­noiden toimi­van kun­nol­la ellei kap­a­siteet­tia ole liikaa (tämä nähdään esim. toim­i­tilois­sa: pelkästään tyhjän kap­a­siteetin vähen­e­m­i­nen nos­taa hin­to­ja, ei tarvitse odot­taa kysyn­nän ylit­tävän tar­jon­taa). Eli nähdäk­seni markki­nae­htoiset vuokrat putoa­vat nor­maalin tuo­ton tasoon vas­ta kun asun­to­ja on tyhjinä. Tähän tasoon ei tul­la pääsemään ellei seu­raa­va sukupolvi päätä, ettei kaupungeis­sa olekaan kivaa. Näi­nollen näen halpo­jen vuokra-asun­to­jen rak­en­tamisen vält­tämät­tömäk­si keinok­si ohja­ta markki­noi­ta alen­ta­maan vuokria.

    Ja nyt pikaises­ti “ylisu­urista voitoista”.

    Jos asun­non vela­ton hin­ta on 180k€, hoito­vastike 225€/kk, olete­taan kor­jaus­tarpeek­si 225€/kk (toteu­tuu toki vuosien var­rel­la isomp­ina erinä ker­ral­laan), ja tuot­to­tavoit­teek­si 2.5% (val­tion 10v + 2 pros­ent­tiyk­sikköä) jos­ta vero 30%, saadaan tästä vuokrak­si karkeasti 1000€/kk. Mut­ta vuokra mitä pyy­de­tään on 1300€/kk. Tuot­to ylit­tää kaik­ki vakaat ja tur­val­liset sijoituk­set, riskinä vain se, että asun­non hin­nas­sa on ilmaa. Mut­ta jos asun­to on han­kit­tu 10v sit­ten neljännestä alem­mal­la hin­nal­la, siihen sidot­tu pääo­ma jolle tuot­to las­ke­taan on neljännestä pienem­pi ja hin­taris­ki huo­mat­tavasti pienem­pi (tai real­isoima­ton asun­non arvon nousu las­ke­taan mukaan tuot­toon), ja tuot­to näi­nollen sitäkin parempi.

    Tämä ihan vain yht­enä esimerkkinä (jos­ta sat­tui ole­maan tiedot lähinnä).

    Vuokratuot­to on irtaan­tunut reali­teeteista ja läh­estyy osake­markki­noiden tuot­to-odotuk­sia. Asun­to­jen hin­to­jen nousu voidaan selit­tää kysyn­näl­lä ja tar­jon­nal­la. Mut­ta vuokrien nousu suh­teessa hin­to­ja nopeam­min ei enää seli­ty sil­lä — vuokrien tulisi hei­jas­taa asun­to­jen arvoa (ja arvoon sisäl­tyvää riskiä), hoitoku­lu­ja, arvioitu­ja pitkän aikavälin kor­jauskus­tan­nuk­sia, ja tur­val­lisen sijoituk­sen tuottoa.

    Jos markki­noille voitaisi­in tuo­da 100000 uut­ta asun­toa (+200000 Helsinkiläistä?) ensi vuon­na, ken­ties hin­tata­sos­sa nähtäisi­in kor­jaus­ta alaspäin. Mut­ta jos menee 20 vuot­ta täy­del­lä tohi­nal­la rak­en­taen ennen kuin läh­estytään kysyn­tää, ei täl­lä sar­al­la ole odotet­tavis­sa kor­jaus­ta. Niin­pä kor­jaamisek­si tarvi­taan niitä vuokra-asun­to­ja joiden vuokras­sa ei ole ym. ylisu­ur­ta tuot­toa, eli kaupun­gin vuokra-asuntoja.

  95. robin: Iso ongel­ma on, jos maan parhaat voimat, joi­hin yhteiskun­takin on eniten panos­tanut koulut­ta­mal­la, eivät voi löytää työtä. Jos kansan­taloutemme olisi tuo­tok­seltaan ja tuot­tavu­udeltaan päälukun­sa mit­tainen, näi­den ihmis­ten panos syn­nyt­täisi hei­jas­tus­vaiku­tuk­se­na myös niitä vähem­män vaa­tivia töitä. Ongel­ma on sys­teem­i­nen ja työn tar­jon­ta­puolel­la, ei työt­tömien haku­mo­ti­vaa­tios­sa. Päälu­vul­taan perusastet­ta pidem­mälle koulutet­tu­ja on paljon enem­män kuin noi­ta vain perusk­oulupo­h­jal­ta työt­tömänä ole­via ja näil­lä koulute­tu­il­la ja ammat­ti­taitoisil­la työt­tömil­lä edel­ly­tys­ten työn­tekoon pitiäisi olla kunnossa.

    Pitäisi olla, mut­ta eivät kyl­lä aina ole. Siinä mis­sä koulu­jen käymät­tä jät­tämi­nen voi indikoi­da jotain, mut­ta ei todista mitään, niin ei kyl­lä koulu­jen käymi­nenkään tee muu­ta kuin indikoi jostain, mut­ta ei todista mitään. Kun maas­samme on nos­tet­tu koulutet­tu­jen osu­us väestöstä niinkin korkealle kuin meil­lä on nos­tet­tu, siinä on joudut­tu matkalla tekemään kom­pro­mis­se­ja tutk­in­to­jen laadus­sa ja sen uskon ole­van taustal­la siinä, että meil­lä on ver­rat­tain paljon kohtuuko­rkealle koulutet­tua porukkaa kortistossa.

    San­o­taan näin: jos yli puo­let ikälu­okas­ta korkeak­oulute­taan, se tarkoit­taa, että ainakin osa korkeak­oulute­tu­ista on väistämät­tä keskiver­toa vähem­män älykkäitä. On puh­das­ta itselleen vale­htelua puhua enää siinä vai­heessa mis­tään eri­tyisen valikoituneesta porukas­ta, jos­ta löy­tyvät “maan parhaat voimat”, vaik­ka tutk­in­to omas­ta taskus­ta löy­ty­isikin. Samoin syytä tälle työt­tömyy­delle kan­nat­taa ehkä kuitenkin etsiä jostain muual­ta kuin “sys­teemis­es­tä ongel­mas­ta työn tarjontapuolella”.

    Itsel­läni on koke­mus­ta nykyis­es­tä Aal­to-yliopis­tos­ta, jos­sa matem­ati­ikan peruskurssien tasoa on joudut­tu laske­maan, kos­ka sisään­tule­vat yliop­pi­laat eivät pitkän matikan lukemis­es­taan huoli­mat­ta enää osaa samo­ja asioi­ta kuin van­hat sisään­päässeet. Samoin Helsin­gin yliopis­tol­la on käyn­nis­sä ties mitkä gradu­tuskan helpo­tuskurssit tilanteessa, jos­sa jo nyt jos­sain aineis­sa graduk­si riit­tää 40 sivua tekstiä.

    Tätä taus­taa vas­ten olen onnekas, että min­ul­la on jo tarpeek­si työhis­to­ri­aa, että en enää joudu yrit­tämään myymään itseäni pelkäl­lä tutkin­nol­lani työ­nan­ta­jille. Sää­lik­si käy niitä, joil­la on uuras­tuk­sen jäl­keen kädessä tutk­in­to, jon­ka arvoa hei­dän oma alma materin­sa jatku­vasti vesit­tää saadak­seen entistä isom­man osan niistä keskiver­toa tyh­mem­mistä kansalai­sista siitä putkesta läpi.

  96. Juha Kuusama: Juuri näin. Kun liit­to­jen vuok­si työelämän rak­en­tei­ta ei voi muut­taa, ei työl­lisyys parane; hal­li­tus voi säätä vain epäolennaisuuksia. 

    Mitään osaa/arpaahan tässä asi­as­sa ei ole työ­nan­ta­japuolel­la, joka käyt­täy­tyy kuin pahin mah­dolli­nen onnet­to­muus mikä heille voi tapah­tua on että joutu­vat palkkaa­maan jonkun.

  97. Osmo Soin­in­vaara: Pelkän perusk­oulun suorit­tanei­den työt­tömyyspros­ent­ti on 26 % ja työl­lisiä heistä on 43 %. Korke­qa-asteen joukos­sa työt­tömyys on 7% ja työl­lisyysaste 87 %. Kyl­lä työt­tömyys sinne koulu­tuk­sen mata­lam­paan päähän keskittyy.

    Kovin vaku­ut­tavaa, mut­ta olen miet­tinyt, että liit­ty­isikö tuo­hon mata­laan koulu­tus­ta­soon usein jotain mui­ta omi­naisuuk­sia, joi­ta työ­markki­noil­la ei arvoste­ta. Noiden omi­naisuuk­sien takia saat­taisi tuo kuvaile­masi riip­pu­vu­us hiukan loiven­tua. Toki saatan olla aivan väärässäkin.

  98. Ismo:saadaan tästä vuokrak­si karkeasti 1000€/kk. Mut­ta vuokra mitä pyy­de­tään on 1300€/kk. Tuot­to ylit­tää kaik­ki vakaat ja tur­val­liset sijoituk­set, riskinä vain se, että asun­non hin­nas­sa on ilmaa. 

    Kai olet itse sijoit­tanut ylimääräiset rahat vuokra-asun­toi­hin, jos siel­lä on mah­dol­lista tehdä läh­es riskit­tömiä ylivoittoja?

  99. Jukkis: Robin

    Koke­muk­sesi ovat tietenkin ihan todel­lis­es­ta maail­mas­ta, mut­ta puhut nyt kuitenkin vähän eri asi­as­ta kuin yllä. On eri tavoin vajaakun­toisia ihmisiä jo ihan lap­su­ud­es­ta saak­ka. Vaik­ka tek­isimme mitä, täl­laisia ihmisiä on jokunen pros­ent­ti ole­mas­sa. He ansait­se­vat tarvit­se­mansa tuen, mut­ta on melko väärin odot­taa heistä kansan­talouden tas­apain­ot­ta­jia. Heil­lä on mitä toden­näköisim­min ongelmia ihan minkälaisen koulun kanssa tahansa. Jos nyt kat­somme, että yhteiskun­nan ongel­ma on, miten “motivoidaan” ihmisiä tehokkaam­min, jot­ta tuon perusas­teen tai sitä alhaisem­min koulutet­tu­jen porukan työt­tömyysaste paranisi maini­tus­ta 26%:sta, keski­tymme väärään asi­aan. Täl­löin puhutaan hyvin pien­estä porukas­ta, joista toki osa voi olla vain moti­vaa­tio-ongel­maisia, mut­ta joka sisältää ihan kaiken muunkin — myös ihmiset, joil­la on diag­noosi syn­nyn­näis­es­tä ongel­mas­ta. Motivoin­ti tai odotuk­set tämän seg­mentin työl­lisyy­den kohen­tamis­es­ta ovat toden­näköis­es­ti vail­la pohjaa. 

    Kun puhut Aal­to-yliopis­tossa opiskele­vista, keskimääräistä vähem­män älykkäistä ihmi­sistä, emme puhu läh­eskään vajaakun­toi­sista tai työkyvyt­tömistä. Hei­dän trage­di­ansa voi olla ylik­oulu­tuk­sen mukana tule­vat ylisu­uret odotuk­set työn suh­teen, mis­tä tietenkin muo­dos­tuu työl­listymisen este. Heil­lä on silti kykyä tehdä moni­akin töitä, mut­ta he eivät lop­ul­ta edus­ta esim. aka­teemisen työt­tömyy­den kovaa ydin­tä. Aka­teemisen ja muun koulute­tun työt­tömyy­den vaikeim­mat tapauk­set ovat a) liian koulute­tut ja fik­sut, jot­ka järkyt­täi­sivät organ­isaa­tion hier­arki­aa ja/tai joiden ei uskot­taisi viihtyvän pitkään liian vaa­ti­mat­tomis­sa tehtävis­sä ja b) kapea-alais­es­ti kyvykkäät, joit­ka eivät pär­jää hyvin sosi­aal­isu­ut­ta ja organ­isaa­tiokult­tuuril­lista fit­tiä korostavas­sa val­in­tamenet­telyssä tai c) aka­teemisen itse­tark­outuk­sel­lisille aloille koulute­tut “folk­loris­ti­ikka­to­htorit”, jot­ka itse tai joi­ta ei osa­ta nähdä sopiviksi mihinkään muuhun.

    Suo­mi on valin­nut panos­taa ihmisi­in­sä hoivan, huolen­pidon ja koulu­tuk­sen kaut­ta. Koulu­tuk­sen merk­i­tys­tä koroste­taan sekä reg­u­la­toris­es­ti että asen­teel­lis­es­ti edel­lyt­tämäl­lä kaik­keen pitkää ja täs­mä­sisältöistä koulu­tus­ta. Samaan aikaan kuitenkin vuosikymmenet elinkei­noelämä, hal­li­tuk­set ja liitot ovat yhteis­tu­umin pyrki­neet jar­rut­ta­maan taloutemme diver­si­fioi­tu­mista ja elinkeino­rak­en­teen muut­tumista osaamis­in­ten­si­ivisem­mäk­si. Elinkei­nop­o­li­ti­ikas­sa on päätet­ty painia kehi­tys­maasar­jas­sa tai siir­tymä­talous­sar­jas­sa, kun sosi­aali- ja koulu­tus­poli­ti­ikas­sa on visioitu maail­man kär­keen tähtäävää osaamisy­hteiskun­taa. Tuki­aisil­la teko­hen­gitetään van­haa ja sään­nöil­lä rajoite­taan uut­ta. Tämä kos­kee sekä yhteiskun­nan rak­en­tei­ta että liike­toimin­nan sisältöjä. Ala ker­ral­laan menet­tää poh­jansa, kun arvon­lisäyk­sen herkullisim­mat viipaleet imais­taan Sil­i­con Val­leyssa ideoidun plat­form econ­o­myn vas­taansanomat­toman houku­tuk­sen myötä meiltä pois. Sil­i­con Val­leyssa näitä plat­forme­ja kehit­tävät tiim­it, jois­sa on jooga­len­tävä antropolo­gi, matemaatikko, enti­nen kehi­tys­a­putyön­tek­i­jä, tähti­ti­eteil­i­jän koulu­tuk­sen saanut taide­maalari, pari lakimi­estä ja muu­ta­ma ekono­mi. Suo­ma­laiselle elinkei­noelämälle, joka vuosikymmenet tais­teli muu­tos­ta vas­taan ja kävi perus­te­ol­lisu­u­den ja kolmikan­nan puo­lus­tus­tais­telua, tässä uudessa taloudessa tehtäväk­si jää valaa kivi­jal­ka ja hit­sa­ta kat­topalk­it. Kil­pailu­tuk­sen jäl­keen näi­hinkin tehtävi­in löy­tyy parhaat tek­i­jät Virosta.

  100. Sylt­ty: Kai olet itse sijoit­tanut ylimääräiset rahat vuokra-asun­toi­hin, jos siel­lä on mah­dol­lista tehdä läh­es riskit­tömiä ylivoittoja?

    Työkyvyt­tömyy­seläk­keel­lä, vuokral­la asuen, melko­lail­la kädestä suuhun eläen, ei valitet­tavasti ole mah­dol­lisu­ut­ta edes yhteen asun­toon saati kahteen.

    Jos taivaas­ta tipah­taisi 250k€ ostaisin kak­si asun­toa: yhden itsel­leni, toisen vuokralle laitet­tavak­si. Vuokrat­u­loil­la sit­ten mak­saisi kivasti pienen lainan jon­ka jäl­keen omat asum­is­menot saisi hoidet­tua vuokrat­u­loil­la lop­un ikää jopa siinä tilanteessa, että vuokrat lask­i­si­vat jonkin ver­ran. Nyky­isil­lä asun­to­jen hin­noil­la pitäisi vaan etsiä huolel­la mitä ostaa jot­ta vält­tää pahim­mat riskit.

    Tiesitkö, että yhden velat­toman asun­non omis­t­a­mi­nen pk-seudul­ta nos­taa koti­talouden suo­raan kuu­den­teen desi­ili­in net­to­var­al­lisu­udessa, kahdek­san­teen jos se on per­hea­sun­to Helsin­ki I tai II alueelta?

    Vain pienel­lä osal­la koti­talouk­sia on siis mah­dol­lisu­us sijoi­tusasun­toon. Jos mah­dol­lisu­us olisi kaikil­la, sehän vaan tarkoit­taisi, että kaikil­la on varaa asua omis­tusasun­nos­sa ja näi­nollen vuokral­la asum­i­nen olisi val­in­ta, ei siis pakko.

    Ken­ties jos­sain vai­heessa pääsen tähän varakkaaseen luokkaan per­imäl­lä asun­to-osak­keen. Siihen asti voi vain laskea vaihtoehtoja.

  101. Ismo: Osmo jo vas­tasikin, eli pitkään ongel­ma oli kaupun­gin puolel­la. Ja nyt kun siel­lä on päästy liik­keelle, tulp­pa työn­netään eteen­päin kunnes löy­tyy kapeikko, joka täl­lä het­kel­lä on rak­en­tamises­sa. Kaavoitet­tua ja sovit­tua rak­en­tamista ei saa­da käyn­ti­in kun ei ole tekijöitä.

    Jos asun­top­u­lan ongel­ma on todel­lakin siinä, että rak­en­ta­jil­la ei ole tarpeek­si tek­i­jöitä tar­jol­la, niin et voi tar­jo­ta ratkaisu­vai­h­toe­hdok­si sitä, että “raken­neteaan halpo­ja vuokra-asun­to­ja”, kos­ka luon­nol­lis­es­tikaan näillekään ei ole tek­i­jöitä tar­jol­la yhtään sen enem­pää kuin niille, joi­ta raken­nus­fir­moil­ta jää rak­en­ta­mat­ta työvoima­pu­lan vuoksi. 

    On kak­si vai­h­toe­htoa, joko rak­en­ta­japu­laa ei ole, jol­loin en näe mitään eri­ty­istä syytä (kun­han kartelli/monopoli on sul­jet­tu pois), mik­seivät markki­nat voisi tuot­taa asun­to­ja, joille on kova kysyn­tä (mis­tä merkkinä se, että vuokra­markki­noil­la on revit­tävis­sä ylisu­uria voit­to­ja). Tai sit­ten rak­en­ta­japu­la on ole­mas­sa, mut­ta sil­loin mikään real­isti­nen ratkaisu ei voi lähteä siitä, että “tuo­daan markki­noille 100 000 uut­ta asun­toa”, kos­ka tämä ei rak­en­ta­japu­lan vuok­si ole mah­dol­lista. Näin siis, vaik­ka jätet­täisi­in kokon­aan sivu­un se, olisiko kyseiselle ehdo­tuk­selle mitään poli­it­tista kannatusta. 

    Poli­ti­ikan liikku­mamah­dol­lisu­us on tässä seu­raavis­sa asioissa:
    1) Pide­tään huoli, että ainakaan maa­pu­la ei ole se, mikä pitää rak­en­tamista alhaise­na ja sitä kaut­ta ylläpitää asun­top­u­laa ja korkei­ta hin­to­ja. Tähän on kak­si vaikutin­ta, ensin­näkin riit­tävä kaavoitus ja toisek­si rak­en­ta­mat­toman kaavoite­tun maan rankaisuverotus.
    2) Koulute­taan tarpeek­si raken­nustyövoimaa. Rak­en­ta­japu­lan pitäisi kaiken jär­jen mukaan vetää sinne tek­i­jöitä. Ain­oa pul­lonkaula voisi olla se, ettei koulu­tus tuo­ta tarpeek­si. Tämä tun­tuu aika epä­to­den­näköiseltä, kos­ka puhutaan ammat­tik­oulu­ta­sois­es­ta koulu­tuk­ses­ta. Rak­en­ta­japu­laa pitäisi onnis­tua kor­jaa­maan myös EU-maista tule­val­la työvoimal­la. Tämä tässä min­ua ehkä eniten ihme­tyt­tää, kos­ka juuri rak­en­ta­jia on Itä-Euroop­pa pystynyt Län­si-Euroopan korkeampi­palkkaisille työ­markki­noille tuot­ta­maan paljonkin. Onko Suomes­sa jotain vas­ten­mielistä puo­lalais­ten tai balt­tien kannal­ta niin, että he ennem­min matkus­ta­vat Bri­tan­ni­aan tai Saksaan?
    3) Pide­tään huoli, ettei raken­nusalal­la pääse syn­tymään kartelleja.

  102. Sylt­ty: Kai olet itse sijoit­tanut ylimääräiset rahat vuokra-asun­toi­hin, jos siel­lä on mah­dol­lista tehdä läh­es riskit­tömiä ylivoittoja?

    Eikä vaan ylimääräisiä raho­ja, vaan tietenkin val­taval­la korko­vivul­la moninker­tais­es­ti oma pääoma.

  103. Tun­tuu jär­jet­tömältä, että työ­nan­ta­jata­ho on niin innois­saan aktista. Kyl­lä hymy hyy­tyy kun alkaa sähkö­pos­tit tukkeu­tua tuhan­sista työhake­muk­sista. Mul­la on aikaa tehtail­la niitä urakalla. Koh­ta eläk­keel­lä ollessa

  104. anonyy­mi: Rolling Heurlin: Nobelin palk­in­toa ei tule kyl­lä uudelleen väit­teestä Trumpin valin­nan jäl­keen “Toden­näköis­es­ti edessämme on globaali taan­tu­ma, jon­ka lop­pua ei näy”. 

    Olisi var­maan kan­nat­tanut jatkaa kolumnin lukemista, kos­ka mies on itsekin tuo­ta jo mon­een otteeseen anteek­si pyytänyt ja tun­nus­tanut tun­nepo­h­jaisen reak­tion virheeksi.

    Kyl­lä tuki luet­tua sekin. Edelleen kyl­lä ihmette­len, että oli käyt­tänyt sano­ja “ei koskaan toivu”. Kenkut­taa Trumpin val­in­ta tai ei. 

    Mut­ta tuo peruskymys on kuin­ka talousti­eteil­i­jät määritel­lään hyviksik­si ja pahik­sik­si. Aikoinaan muis­taak­seni Tauno Tiusas­ta nimitet­ti­in tutkimus­tu­lok­sien­sa takia neu­vos­to­vas­taisek­si, Hän tote­si, että se on sama kuin geolo­gia nimitet­täisi­in kallionvastaiseksi.

  105. Ismo:
    Jos asun­non vela­ton hin­ta on 180k€, hoito­vastike 225€/kk, olete­taan kor­jaus­tarpeek­si 225€/kk (toteu­tuu toki vuosien var­rel­la isomp­ina erinä ker­ral­laan), ja tuot­to­tavoit­teek­si 2.5% (val­tion 10v + 2 pros­ent­tiyk­sikköä) jos­ta vero 30%, saadaan tästä vuokrak­si karkeasti 1000€/kk. Mut­ta vuokra mitä pyy­de­tään on 1300€/kk. Tuot­to ylit­tää kaik­ki vakaat ja tur­val­liset sijoituk­set, riskinä vain se, että asun­non hin­nas­sa on ilmaa. 

    Olen harkin­nut asun­tosi­joit­tamista ja sen vuok­si ihan puoli­to­sis­sani tutk­in­ut pääkaupunkiseudun asun­tomarkki­noi­ta. Oma havain­toni on se, että jos hyvien joukkoli­iken­ney­hteyk­sien var­rel­la (vält­tämät­tömät, jot­ta asun­non saisi var­masti vuokrat­tua) ole­van asun­non vela­ton myyn­ti­hin­ta on 180 000 euroa, niin täl­lais­es­ta asun­nos­ta voi parhaim­mil­laankin odot­taa saa­vansa vuokraa 800–900 euroa kuukaudessa. Useim­mat näin edulli­sista asun­noista ovat sitä pait­si van­hois­sa taloy­htiöis­sä, joi­hin on tulos­sa putkire­mont­ti seu­raa­van viiden vuo­den sisäl­lä. Tyyp­il­lis­es­ti nämä asun­not ovat jos­sain 1970-luvun ele­ment­ti­talois­sa, eikä ole mitään takei­ta siitä, että asun­nol­la on jotain arvoa siinä vai­heessa, kun asun­non vuokratuot­to­jen sum­ma on ylit­tänyt hankintahinnan.

    Jos­sain maakun­takeskuk­sis­sa tilanne voi olla toinen.

  106. Ehkä joil­lain työt­tömil­lä on varaa istua kal­jal­la, mut­ta väit­täisin että kaikil­la kyl­lä ei ole. Reaal­i­maail­mas­sa Pekka saisi Kallelta ja kaik­il­ta muil­takin niin kovaa halvek­sun­taa ja kri­ti­ikkiä osak­seen ettei lähtisi tuonne kal­jalle vaan jäisi koti­in ja masen­tu­isi ja syr­jäy­ty­isi vielä lisää. Työt­tömyys ei ole hauskaa lomailua vaan ahdis­ta­va toimet­to­muu­den vanki­la jos­sa tun­tee itsen­sä arvot­tomak­si, tarpeet­tomak­si ja kel­paa­mat­tomak­si mihinkään. Veikkaan että Pekka kyl­lä lähtisi töi­hin jos saisi työn jos­sa työolot ja työ on siedet­tävää. Puhe­lin­myyn­ti­in tms. työhön joka on vielä ahdis­tavam­paa kuin työt­tömyy­den koke­mus (sel­l­aista on paljon nykyään tar­jol­la) ei toki lähtisi.

  107. Ismo: Tiesitkö, että yhden velat­toman asun­non omis­t­a­mi­nen pk-seudul­ta nos­taa koti­talouden suo­raan kuu­den­teen desi­ili­in net­to­var­al­lisu­udessa, kahdek­san­teen jos se on per­hea­sun­to Helsin­ki I tai II alueelta?

    Vain pienel­lä osal­la koti­talouk­sia on siis mah­dol­lisu­us sijoi­tusasun­toon. Jos mah­dol­lisu­us olisi kaikil­la, sehän vaan tarkoit­taisi, että kaikil­la on varaa asua omis­tusasun­nos­sa ja näi­nollen vuokral­la asum­i­nen olisi val­in­ta, ei siis pakko.

    Jos omis­taa velat­toman asun­non hyvältä paikalta, niin se luon­nol­lis­es­ti tarkoit­taa, että on ker­ryt­tänyt joko perien tai oma­l­la työl­lä rutkasti omaisu­ut­ta, joten minus­ta tuos­sa ei ole mitään ihmeellistä. 

    Mitä sijoi­tusasun­toon tulee, niin pankit anta­vat kyl­lä lainaa, jos on jotain omaa poh­jal­la. Eli et tarvitse lähellekään koko osto­hin­taa ennen kuin voit ryhtyä vuokraisän­näk­si. Juuri tämä oli min­un (ja Syl­tyn) point­ti. Jos sinus­ta vuokrista on revit­tävis­sä riskitön­tä tuloa, niin ota niin suuri laina, kuin pankit vain suos­tu­vat anta­maan (ja kos­ka asun­to on pant­ti­na, niin aika suuria suos­tu­vat anta­maan). Jos sin­un teo­ri­asi pätee, Riskitön vuokrat­u­lo + asun­non arvon­nousu — lainaku­lut on posi­ti­ivi­nen luku, mikä tarkoit­taa, että ilmaista rahaa on tarjolla. 

    Minä väit­täisin, että tuo ei ole riskitön­tä, vaan siihen liit­tyy ainakin kol­men­laisia riske­jä, ensin­näkin ris­ki asun­to­jen hin­to­jen rom­ah­tamis­es­ta ja toisek­si ris­ki vuokralais­es­ta, joka tuhoaa asun­non siihen kun­toon, ettei mikään vuokratakuu sitä kata. Kol­man­nek­si ris­ki siitä, että asun­nos­sa ei koko ajan ole vuokralaista, ja joudut käyt­tämään jotain väl­i­tys­fir­maa komis­sioi­neen uusien hakemiseen. 

    Ehkä tämä on se tek­i­jä, mikä tässä vaikut­taa. Omis­tusasu­jaa kos­kee tietenkin vain ensim­mäi­nen ris­ki. “Hyvä” vuokra-asu­ja joutuu sen sijaan vuokras­saan mak­samaan kaikkien hult­tiovuokralais­ten aiheut­ta­man riskin vuokranan­ta­jille, kos­ka tietenkin jostain vuokranan­ta­jien pitää repiä ne rahat, jot­ka he häviävät sil­loin, jos vuokralainen osoit­tau­tuu net­tomenok­si ja mis­täpä muual­ta kuin niiltä hyviltä vuokralaisil­ta ja etenkin niiltä, jot­ka ovat pitkissä vuokra­suhteis­sa, eivätkä siten aiheuta transaktiokuluja. 

    Tämä infor­maa­tioepä­suh­ta lie­nee yksi syy sille, mik­si vuokris­sa on ilmaa. Vaik­ka “hyvälle” vuokralaiselle oltaisi­in valmi­ita vuokraa­maan asun­to markki­nahin­taa alem­mal­la tietäen, että kokon­aisuute­na silti jää yhtä paljon tai enem­män plus­salle kuin han­kalan vuokralaisen kanssa, niin kos­ka vuokranan­ta­jal­la ei ole mitään var­maa keinoa varmis­taa, kuka on hyvä ja kuka han­kala, hänen on var­muu­den vuok­si pakko kerätä kaik­il­ta korkeam­paa vuokraa. Toisaal­ta siinä vai­heessa, kun hän on saanut itselleen vuokralaisen, joka on osoit­tau­tunut hyväk­si, hänel­lä ei ole mitään tarvet­ta laskea vuokraa, kos­ka tietää, että kil­paile­vien vuokranan­ta­jien on pakko pyytää samal­la tavoin korkeaa vuokraa, jos hänen vuokralaisen­sa koit­taa lähteä hake­maan halvem­paa tilalle. Hänen tieton­sa siitä, että hänel­lä on hyvä vuokralainen, on kul­la­nar­voista, eikä hän mis­sään nimessä pal­jas­ta sitä kellekään kilpailijalle. 

    Tämä hyvä vs. han­kala ‑aspek­ti puut­tuu kokon­aan omis­tusasumis­es­ta. Jos aiheutat tuhoa oma­lle asun­nolle­si tai jätät asun­to­lainasi mak­samat­ta, niin se on ennen kaikkea sinä itse, joka siinä kär­sii. Asun­to­lainae­hdot ovat taloudel­lisil­ta vaiku­tuk­sil­taan paljon tiukem­pia lainan­ot­ta­jan kannal­ta kuin vuokrae­hdot vuokralaisen kannalta.

  108. Samuli Saarel­ma: Minus­ta tuol­laises­sa jako­laskus­sa ei ole mitään tolkkua, kos­ka sen tulok­sek­si saa melkein mitä tahansa pane­mal­la “ei-kal­jan­juon­tia” menevään kulu­tuk­seen enem­män tai vähemmän. 

    Pelkästään ruuan suh­teen on mah­dol­lista saa­da kaik­ki riit­tävät rav­in­teet monel­lakin eri­laisel­la bud­jetil­la. Val­it­se­mal­la sieltä sen kalleim­man, saa jako­laskus­sa ihan eri tulok­sen kuin jos val­it­sisi sen kaikkein säästeliäimmän. 

    Saa toki, mut­ta sit­ten­hän iso­tu­loisem­pi on saanut rahalle vastiket­ta. Ei ruoas­ta mak­se­ta enem­pää vain sik­si että voi, vaan sik­si että se on parem­man makuista tai ter­veel­lisem­pää. Ei täl­laista ver­tailua voi tyr­mätä sil­lä argu­men­til­lä että no kuitenkin raha menee siihen että ostaa kalli­im­paa. Tai vas­taavasti perustel­la pienem­män tulota­son autu­ut­ta sil­lä että voi aina ostaa halvempaa.

    Mitä tulee työ­matkoi­hin, vaat­teisi­in ja lounaaseen niin jos työ­matkaa on enem­män niin sen voi vähen­tää vero­tuk­ses­sa, työ­vaat­teet kus­tan­taa usein työ­nan­ta­ja (kaikissa töis­sä sel­l­aisia ei tarvitse) ja työtön joutuu syömään lounas­ta yhtä lail­la. Ok, viimek­si­maini­tus­ta voi tul­la pieni ero mut­ta hyvin marginaalinen.

  109. Samuli Saarel­ma: Voiko tämä todel­lakin pitää paikkaansa? Kun 1960–1970-luvuilla piti asut­taa raken­nemuu­tok­sen mukana pääkaupunkiseudulle muut­ta­neet, tästä selvit­ti­in, mut­ta nyt kun pääkaupunkiseudun kasvu on paljon hal­li­tumpaa ja kau­pan päälle lah­den takana on tar­jol­la reservi­raken­nustyövoimaa, niin talo­ja ei saa­da pystyyn sitä mukaan, kun väestö kasvaa? 

    Mikä on markki­nois­sa vikana, jos kap­a­siteet­tiä ei pystytä kas­vat­ta­maan kysyn­nän mukana? Rak­en­tamisen ei nyt pitäisi olla sel­l­aista high-techiä, ettei siihen saa­da työn­tek­i­jöitä koulutet­tua tarpeen mukaan ja kysyn­nän puolestaan pitäisi nos­taa palkko­ja ja sitä myötä myös tar­jon­taa (jos ei muual­ta niin vähin­tään muista EU-maista).

    Markki­nois­sa ei var­maan ole mitään vikana. Kaavoituk­ses­sa on.
    Jos esität että “raken­netaan­pa tälle alueelle Helsingis­sä 100 000 uut­ta asun­toa” niin saat vas­tauk­sek­si ettet sä voi tuol­laista asun­tomäärää tuu­pa­ta markki­noille, sijoi­tusasun­to­jen hin­ta­han romahtaa.
    Tietysti julk­isu­udessa täl­laista argu­ment­tia ei tuo­da esille. Puhutaan vaan kier­toil­maisu­ista, kuten “virk­istysaluei­den säi­lyt­tämi­nen” “raken­nuskan­nan suo­jelu” “kaupunkiku­van säilyttäminen”.

  110. Rolling Heurlin: Edelleen kyl­lä ihmette­len, että oli käyt­tänyt sano­ja “ei koskaan toivu”. Kenkut­taa Trumpin val­in­ta tai ei. 

    Luulen, että tuos­sa on mukana myös poli­it­tista ana­lyysia. Trumpin aikana tehdyt repub­likaan­i­toimet voivat rikkoa Yhdys­val­to­jen talouden perus­tan ja muitakin rak­en­tei­ta todel­la pahasti ja val­lit­se­va poli­it­ti­nen todel­lisu­us (kan­na­tus, media, lahjoit­ta­jat, puolue­vaikut­ta­jat, jne.) pitää huolen siitä, ettei kor­jaavia toimen­piteitä kuitenkaan voi­da tule­vaisu­udessa tehdä samas­sa mit­takaavas­sa mikäli lainkaan. Repub­likaanien per­seily­hän on rikkonut poli­it­tisia tabu­ja niin paljon, ettei Yhdys­val­tain hallintoa voi hyväl­lä tah­dol­lakaan kut­sua eri­tyisen toimivaksi.

    Kak­sipuolue­jär­jestelmässä pitää toimia monien epävi­ral­lis­ten käyt­täy­tymis­sään­tö­jen mukaan, ettei se suis­tu raiteil­taan. Bri­tan­ni­as­sa vaal­i­jär­jestelmän perus­ta on sama, mut­ta siel­lä noi­ta sään­töjä nou­date­taan, jol­loin jär­jestelmän vajavaisu­us ei estä sitä toimimasta.

    Mut­ta tuo peruskymys on kuin­ka talousti­eteil­i­jät määritel­lään hyviksik­si ja pahiksiksi. 

    No, jos jätetään se ilmi­selvä vai­h­toe­hto tai rajoi­tus eli kunkin omien poli­it­tis­ten mielip­itei­den mukainen jaot­telu tai lisä­vaa­timus pois, kyse­hän on yleis­es­tä avoimuud­es­ta, ammat­ti­eti­ikas­ta ja sekä omien selvien virhei­den että todel­lisu­u­den tunnustamisesta.

    Hyviksen pitää voi­da tun­nus­taa men­neet virheet ja olleen­sa väärässä tai ainakin aina mielekkäästi uudelleen­analysoi­da van­ha tilanne. Hyviksen pitää käyt­tää mallia, joka perus­tuu todel­lisu­u­teen, ja kor­ja­ta sitä, mikäli ennus­tuk­set menevät väärin. (Se tosin ei ole väärin, että 90% toden­näköisyy­del­lä joku asia tapah­tuu ja sit­ten se ei tapah­dukaan. Toisaal­ta tuol­laista binääristä ehdol­lisu­ut­ta tuskin on ole­mas­sa vaan yleen­sä löy­tynee edes viit­teitä toden­näköisek­si ennuste­tun vai­h­toe­hdon dynami­ikas­ta.) Hyviksen pitää muut­taa toimen­pidesu­osi­tuk­sia käyt­tämän­sä mallin mukaan eikä vai­h­taa mallia ja sen perustei­ta pitääk­seen suosit­tele­mansa toimen­piteet samoina. Ana­lyysi ei siis saa olla keppihevonen.

    Joku muu var­maan kek­sii lisää.

    Anna: Ehkä joil­lain työt­tömil­lä on varaa istua kal­jal­la, mut­ta väit­täisin että kaikil­la kyl­lä ei ole. Reaal­i­maail­mas­sa Pekka saisi Kallelta ja kaik­il­ta muil­takin niin kovaa halvek­sun­taa ja kri­ti­ikkiä osak­seen ettei lähtisi tuonne kal­jalle vaan jäisi koti­in ja masen­tu­isi ja syr­jäy­ty­isi vielä lisää. Työt­tömyys ei ole hauskaa lomailua vaan ahdis­ta­va toimet­to­muu­den vanki­la jos­sa tun­tee itsen­sä arvot­tomak­si, tarpeet­tomak­si ja kel­paa­mat­tomak­si mihinkään. 

    Olen samaa mieltä. Poikkeus tosin muo­dos­tuu sit­ten, kun ihmi­nen saadaan syr­jäytet­tyä ja kyykytet­tyä niin rik­ki, ettei hänel­lä ole enää mitään ylpeyt­tä ja oma­nar­von­tun­toa eikä hän tah­do enää huole­htia lainkaan itses­tään, unel­moi­da parem­mas­ta, huole­htia edes lähi­t­ule­vaisu­ud­es­ta tai pitää kiin­ni perusvelvol­lisuuk­sis­taan, kos­ka elämä on käynyt niin raskaak­si. Sil­loin henkilö saat­taa yksinker­tais­es­ti pudot­taa taakkansa, jol­loin on onnis­tut­tu luo­maan “vapau­tunut” henkilö, jon­ka elämä on tuol­laista jouti­las­ta kal­jal­la käymistä ja muu­ta olemista eikä sit­ten yhtään mitään muu­ta. Se oletet­tavasti onnis­tuu häneltä jät­tämäl­lä nuo rahat käyt­tämät­tä ihmis­ar­voisen elämän kannal­ta tarpeel­lisi­in perusasioihin.

    1. Mut­ta tuo peruskymys on kuin­ka talousti­eteil­i­jät määritel­lään hyviksik­si ja pahiksiksi. 

      Tässä tarkoitin kyl­lä hei­dän yhteiskun­nal­lista suun­tau­tu­mis­taan, sil­lä amerikkalai­sis­sa talousti­eteil­i­jöis­sä on paljon noi­ta köy­hät kuyykkyyn ‑ihmisiä. Taloustiede ei ole aivan arvo­va­paa­ta, vaik­ka se ei olekaan niin arvosi­don­naista, kuin jotkut kuvittelevat.

  111. Yama: Ei ruoas­ta mak­se­ta enem­pää vain sik­si että voi, vaan sik­si että se on parem­man makuista tai terveellisempää.

    Niin? Sinä puhuit ruuas­ta “vält­tämät­tömyytenä”. Min­un point­ti­ni oli se, että vaik­ka riit­tävien rav­in­toainei­den saami­nen onkin vält­tämätön­tä elos­sa pysymiseen, niin “ruo­ka” on huono vält­tämät­tömyy­dek­si valit­tu tuote, kos­ka siihen voi upot­taa vaik­ka kuin­ka. Sisä­file mais­tuu parem­mal­ta, mut­ta mak­saa paljon enem­män kuin säi­lyke­ton­nikala, mut­ta molem­mat kuu­lu­vat tuotekat­e­go­ri­aan “ruo­ka”.

    Min­un point­ti­ni liit­tyen sin­un jako­lasku­usi oli se, että mitä lop­ul­ta sait jäämään kal­jaan kulutet­tavak­si (en tiedä, mik­si juuri tästä syin­tyi tässä ketjus­sa luk­suk­sen mit­tari), riip­puu rankasti siitä, miten esim. ruoka­menon­sa opti­moi. Joku arvostaa hyvää ruokaa enem­män kuin kal­jaa, mut­ta tästä ei voi päätel­lä, että onpa hän köy­hä, kun siinä vai­heessa, kun ruoka­menot on las­ket­tu pois, hänel­lä onkin vähem­män rahaa käytet­tävis­sä kuin sil­lä, joka halusi jät­tää rahaa yli kal­jan ostoon. 

    Mitä ter­veel­lisyy­teen tulee, niin väit­täis­in­pä, että val­in­tamyymälöi­den ter­veel­lisim­mät tuot­teet (raa’at vihan­nek­set) ovat kilo­hinnal­taan sieltä halvim­mas­ta päästä. Mitä pidem­mälle ruu­at on pros­es­soitu, sitä epäter­veel­lisem­piä ja kalli­impia ne yleen­sä ovat.

  112. Yama: Jos esität että “raken­netaan­pa tälle alueelle Helsingis­sä 100 000 uut­ta asun­toa” niin saat vas­tauk­sek­si ettet sä voi tuol­laista asun­tomäärää tuu­pa­ta markki­noille, sijoi­tusasun­to­jen hin­ta­han romahtaa.

    Väit­täis­in­pä, että omis­tusasun­to­jen omis­ta­jat ovat ihan yhtä kiihkeitä oman asun­ton­sa arvon vaal­i­joi­ta kuin sijoi­tusasun­to­jen omis­ta­jatkin. Olen samaa mieltä, että kaik­ki ratkaisut, jot­ka pyrkivät helpot­ta­maan asun­top­u­laa tekemäl­lä asun­noista halvem­pia, ovat poli­it­tis­es­ti erit­täin vaikeita.

    Ja tietenkin nim­by­i­ly vielä siihen päälle, vaik­ka asun­to­jen arvot eivät laskisikaan.

  113. sole­noi­di:
    https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005550939.html

    Työn­tek­i­jöistä on kovasti pulaa – siihen asti kunnes heille jou­tu­isi mak­samaan jotain.
    Työ­nan­ta­japuoli saa täysin syyt­tää itseään.

    Kaik­ki sesonkilu­on­toiset jutut ovat todel­la han­kalia Suomen kaltaisil­la työ­markki­noil­la. Tämäkin kaveri tässä jutus­sa tuskin tek­isi vaan 37,5 tun­nin työvi­ikko­ja sil­lä sesongin aikana tekemistä taa­tusti riit­tää, mut­ta sit­ten yrit­täjälle on jäätävä siitä sesongista tarpeek­si käteen, että riit­tää seu­raavaan sesonki­in asti. Tässä yhtälössä voi olla, että on kan­nat­tavam­paa yrit­tää joten kuten pär­jätä teet­tämäl­lä lisää ylitöitä sil­lä 9 euron tun­ti­hin­nal­la töitä tekeväl­lä tyyp­il­lä kuin nap­a­ta sinne kaveri, joka on suo­ral­ta kädeltä kym­meniä pros­ent­te­ja kalli­impi, vaik­ka sit­ten jou­tu­isikin myymään joillekin asi­akkaille ei oota.

    Olisi mie­lenki­in­toista tietää miten asi­at toimi­vat esimerkik­si Alpeil­la, joil­la on ole­mas­sa vas­taavaa sesonkilu­on­teisu­ut­ta: onko siel­lä asukkai­ta tarpeek­si, jot­ta ei tarvitse tuo­da sesonki­työn­tek­i­jöitä ja jos ei ole, miten hei­dän vuokra-asumisen­sa ja muut järjestetään?

  114. Samuli Saarel­ma: Niin? Sinä puhuit ruuas­ta “vält­tämät­tömyytenä”. Min­un point­ti­ni oli se, että vaik­ka riit­tävien rav­in­toainei­den saami­nen onkin vält­tämätön­tä elos­sa pysymiseen, niin “ruo­ka” on huono vält­tämät­tömyy­dek­si valit­tu tuote, kos­ka siihen voi upot­taa vaik­ka kuin­ka. Sisä­file mais­tuu parem­mal­ta, mut­ta mak­saa paljon enem­män kuin säi­lyke­ton­nikala, mut­ta molem­mat kuu­lu­vat tuotekat­e­go­ri­aan “ruo­ka”.

    Min­un point­ti­ni liit­tyen sin­un jako­lasku­usi oli se, että mitä lop­ul­ta sait jäämään kal­jaan kulutet­tavak­si (en tiedä, mik­si juuri tästä syin­tyi tässä ketjus­sa luk­suk­sen mit­tari), riip­puu rankasti siitä, miten esim. ruoka­menon­sa opti­moi. Joku arvostaa hyvää ruokaa enem­män kuin kal­jaa, mut­ta tästä ei voi päätel­lä, että onpa hän köy­hä, kun siinä vai­heessa, kun ruoka­menot on las­ket­tu pois, hänel­lä onkin vähem­män rahaa käytet­tävis­sä kuin sil­lä, joka halusi jät­tää rahaa yli kal­jan ostoon. 

    Mitä ter­veel­lisyy­teen tulee, niin väit­täis­in­pä, että val­in­tamyymälöi­den ter­veel­lisim­mät tuot­teet (raa’at vihan­nek­set) ovat kilo­hinnal­taan sieltä halvim­mas­ta päästä. Mitä pidem­mälle ruu­at on pros­es­soitu, sitä epäter­veel­lisem­piä ja kalli­impia ne yleen­sä ovat.

    Niin no, tuol­la logi­ikalla sit­ten kukaan ei voisi työl­lä rikas­tua kos­ka aina voisi ostaa kalli­im­paa ja kalli­im­paa ruokaa. Kymp­pi­ton­ninkin kuukausi­palk­ka hurah­taisi nopeasti kun söisi Gor­don Ram­sayn pais­tamia lin­nunkieliä ja sit­ten ei olisi rahaa käy­dä kaljalla.
    Nähdäk­seni jos tehdään joku ver­tailu, niin lähtöar­vois­es­ti täy­tyy olet­taa tietyt asi­at sama­nar­voisik­si, muuten mielekästä ver­tailua ei voi tehdä.

  115. Rolling Heurlin:

    Olisi haus­ka nähdä se Soin­in­vaaran lista talousti­etelijöi­den “hyviksistä ja pahik­sista”. Ja tietenkin perustelut.
    Kruga­manin kohdal­la kan­nat­taa myös erot­taa toi­sis­taan Nobel-palkit­tu talousti­etelijä Krug­man ja New York Timesin kolum­nisti Krug­man. Edelli­nen ehkä ei ole hyvis, kos­ka hän kuitenkin pyrkii tieteel­lis­es­ti pitävi­in esi­tyk­si­in. Kolum­nisti Krug­man sen sijaan esit­tää asioi­ta, joi­hin evi­denssien haku on olema­ton­ta. Nobelin palk­in­toa ei tule kyl­lä uudelleen väit­teestä Trumpin valin­nan jäl­keen “Toden­näköis­es­ti edessämme on globaali taan­tu­ma, jon­ka lop­pua ei näy”.

    Ei ole ole­mas­sa talousti­eteen Nobelin palkintoa…

  116. Samuli Saarel­ma: Väit­täis­in­pä, että omis­tusasun­to­jen omis­ta­jat ovat ihan yhtä kiihkeitä oman asun­ton­sa arvon vaal­i­joi­ta kuin sijoi­tusasun­to­jen omis­ta­jatkin. Olen samaa mieltä, että kaik­ki ratkaisut, jot­ka pyrkivät helpot­ta­maan asun­top­u­laa tekemäl­lä asun­noista halvem­pia, ovat poli­it­tis­es­ti erit­täin vaikeita.

    Ja tietenkin nim­by­i­ly vielä siihen päälle, vaik­ka asun­to­jen arvot eivät laskisikaan.

    Nojuu, itse yhdis­tin mielessäni omis­tus- ja sijoi­tusasun­not kos­ka omis­tusasu­jakin usein mieltää asun­ton­sa sijoituk­sek­si. Toisin kuin vaik­ka auto, har­va ajat­telee että käyt­töau­ton eteen­päin myymäl­lä saa edes omansa takaisin.

  117. sole­noi­di:
    https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005550939.html

    Työn­tek­i­jöistä on kovasti pulaa – siihen asti kunnes heille jou­tu­isi mak­samaan jotain.
    Työ­nan­ta­japuoli saa täysin syyt­tää itseään.

    Taivaan tosi. Työvoima­pu­laa hal­vas­ta tai mielel­lään mak­sut­tomas­ta yhteiskun­nan kus­tan­ta­mas­ta työvoimas­ta on AINA.

  118. Yama: Ei ole ole­mas­sa talousti­eteen Nobelin palkintoa…

    Hmm, palkin­non viralli­nen nimi on:“Sveriges riks­banks pris i ekonomisk veten­skap till Alfred Nobels minne”. Minus­ta ei ole pahasti pielessä, jos tuon suomek­si lyhen­tää, että talousti­eteen Nobelin palk­in­to. Itse en ainakaan jak­saisi koko rimp­sua aina lausua viitates­sani kyseiseen palk­in­toon. Palk­in­to myös jae­taan samas­sa tilaisu­udessa muiden Nobel-palk­in­to­jen (pl. rauhan­palk­in­to) kanssa.

  119. Yama: Niin no, tuol­la logi­ikalla sit­ten kukaan ei voisi työl­lä rikas­tua kos­ka aina voisi ostaa kalli­im­paa ja kalli­im­paa ruokaa. Kymp­pi­ton­ninkin kuukausi­palk­ka hurah­taisi nopeasti kun söisi Gor­don Ram­sayn pais­tamia lin­nunkieliä ja sit­ten ei olisi rahaa käy­dä kaljalla.
    Nähdäk­seni jos tehdään joku ver­tailu, niin lähtöar­vois­es­ti täy­tyy olet­taa tietyt asi­at sama­nar­voisik­si, muuten mielekästä ver­tailua ei voi tehdä.

    Kyl­lä minus­ta voi rikas­tua. Gor­don Ram­sayn pais­tamien lin­nunkielien syömi­nen on osa rikkaan elämää. Juuri tämä tässä oli pointtini.

    Point­ti oli siis se, että tuloista mieli­v­al­tais­es­ti osa leikkaa­mal­la “vält­tämät­tömik­si” menoik­si ja sit­ten lop­pu­jen ver­tailu jon­ain mit­ta­ri­na rikkaud­es­ta on harhaan­jo­htavaa. Selvem­pää on ver­tail­la käteen­jääviä net­to­tu­lo­ja ja sit­ten jät­tää jokaisen itsen­sä asi­ak­si se, miten ne käyt­tää. Asum­is­menot ovat ehkä ain­oa poikkeus sik­si, että osa tuista on sidot­tu siihen, että ne rahat tosi­aan upot­taa vuokraan, eikä esim. asu teltas­sa ja vedä asum­is­tuki­ra­ho­ja kal­jana kurkus­ta alas.

  120. Samuli Saarel­ma: Hmm, palkin­non viralli­nen nimi on:”Sveriges riks­banks pris i ekonomisk veten­skap till Alfred Nobels minne”. Minus­ta ei ole pahasti pielessä, jos tuon suomek­si lyhen­tää, että talousti­eteen Nobelin palk­in­to. Itse en ainakaan jak­saisi koko rimp­sua aina lausua viitates­sani kyseiseen palk­in­toon. Palk­in­to myös jae­taan samas­sa tilaisu­udessa muiden Nobel-palk­in­to­jen (pl. rauhan­palk­in­to) kanssa.

    Asian ydin on kuitenkin, että kyseistä palk­in­toa ei ole määrät­ty tai mainit­tu Nobelin tes­ta­men­tis­sa ja lisäk­si Nobelin perikun­ta vas­tus­taa sitä.

  121. Samuli Saarel­ma: Jos asun­top­u­lan ongel­ma on todel­lakin siinä, että rak­en­ta­jil­la ei ole tarpeek­si tek­i­jöitä tar­jol­la, niin et voi tar­jo­ta ratkaisu­vai­h­toe­hdok­si sitä, että “raken­neteaan halpo­ja vuokra-asun­to­ja”, kos­ka luon­nol­lis­es­tikaan näillekään ei ole tek­i­jöitä tar­jol­la yhtään sen enem­pää kuin niille, joi­ta raken­nus­fir­moil­ta jää rak­en­ta­mat­ta työvoima­pu­lan vuoksi.

    Olet oike­as­sa.

    Olen työn­tek­i­jäpu­lan osalta lehti­ti­eto­jen varas­sa, mut­ta se vaikut­taa aidol­ta. Osin var­masti voisi paika­ta työn­tek­i­jöil­lä joiden tiedot ja taidot ovat hie­man van­hen­tunei­ta, mut­ta ilmeis­es­ti ei vieläkään kat­teet riitä siihen, että työn­tek­i­jät joutu­vat päivit­tämään osaamis­taan töitä tekemäl­lä (ts. ovat kovin tehot­to­mia muu­ta­man kuukau­den). Viros­ta tääl­lä var­maan jo niin paljon kuin sieltä on saatavil­la. Paljonko muual­ta Itä-Euroopas­ta on saatavil­la ja kuin­ka moni saa hom­mia Sak­sas­ta (joka sil­lä suun­nal­la var­masti kiin­nos­tavampi kuin Suo­mi) on hyvä kysymys. Tosin kuvit­telisin tähän men­nessä jo haal­i­tun kasaan kaik­ki mitä on saatavilla.

    Jos koulu­tus­määriä on kas­vatet­tu, ottaa silti pari vuot­ta ennen kuin vaikut­taa. Eli jos kyse aidosti on työn­tek­i­jäpu­las­ta kuten olen ymmärtänyt, se ei ratkea huomen­na, mut­ta helpot­taa parin vuo­den päästä sikäli kun koulu­tus­ta on lisät­ty (ei vält­tämät­tä ole lisät­ty, sil­lä “kyse­hän voi olla vain het­kel­lis­es­tä suh­dan­neon­gel­mas­ta johon ei koulu­tuk­sen kan­na­ta reagoida”).

    Olin ajatel­lut, että tässä tilanteessa kaupun­gin ehdot­tomasti kan­nat­taisi pri­or­isoi­da omaa asun­to­tuotan­toaan kun siitä osan saa takaisin säästyneinä tuk­i­na. Mut­ta ehdin lukea jo viimeisim­män blogi­postauk­sen jon­ka perus­teel­la tämä ei ole mah­dol­lista: rak­en­tamisen hin­ta liian korkea, ei voi­da rak­en­taa halpo­ja asuntoja.

    Ja vaik­ka rak­en­tamisen työn­tek­i­jäpu­la helpot­taisi (lisät­ty koulu­tus + nopea muun­tok­oulu­tus + haal­i­taan kaik­ki mitä Itä-Euroopas­ta irtoaa) siten, että kap­a­siteet­ti saataisi­in vaikka­pa tuplat­tua kolmes­sa vuodessa, ei sitä seu­raa­vat 5–10 vuot­takaan vielä riitä vas­taa­maan ole­mas­saol­e­vaan kysyn­tään. Joten rak­en­tamisen hin­ta ei laske. Joten kaupun­ki ei voi rak­en­taa omia vuokra-asun­to­ja tois­taisek­si. Ei ilmeis­es­ti ennen kuin tulee seu­raa­va lama.

    Tämä plus hallinto-oikeu­den päätös yleiskaavas­ta nyt oikeas­t­aan riit­tävätkin sös­simään mah­dol­lisu­udet mitä olin ehtinyt pohtia. Ollaan puh­taasti markki­noiden toimin­nan varas­sa, enkä tiedä onko Suomes­sa rak­en­tamisen osalta koskaan ollut ihan oikeasti toimivia ihan oikei­ta markkinoita.

    Oikeasti hallinto-oikeu­den päätös vaikut­taa vas­ta muu­ta­man vuo­den päästä kun­han aloite­taan niiltä alueil­ta jot­ka jäivät voimaan. Jot­ka suurelta osin taisi­vat olla ne joil­ta oli muutenkin tarkoi­tus aloit­taa. Tont­tip­u­lan uhka pitäisi iskeä vas­ta jos työvoimaa saadaan rutkasti lisää ja KHO:sta tulee tyrmäys.

    Eli men­nään sil­lä mitä on: hin­nat nou­se­vat tois­taisek­si eikä ylära­jaa tiede­tä. Kun mitään jar­rua (esim. se kaupun­gin oma tuotan­to) ei ole ole­mas­sa, men­nään lujaa ja tul­laan sit­ten alas lujaa kun sen aika tulee.

  122. Kepavela­ton myyn­ti­hin­ta on 180 000 euroa […] vuokraa 800–900 euroa kuukaudessa

    On mah­dol­lista, että ne mis­tä min­ul­la on parem­mat tiedot ovat olleet poikkeuk­sel­lisen hyviä kaup­po­ja, eli hin­ta mata­la suh­teessa alueen hin­tata­soon, onnis­tunut remont­ti, ja näi­den jäl­keen onnis­tunut vuokra­suhde. Ovat PKS mut­ta ei yksikään Hel 1 tai 2.

  123. Samuli Saarel­ma: Jos omis­taa velat­toman asun­non hyvältä paikalta, niin se luon­nol­lis­es­ti tarkoit­taa, että on ker­ryt­tänyt joko perien tai oma­l­la työl­lä rutkasti omaisu­ut­ta, joten minus­ta tuos­sa ei ole mitään ihmeellistä.

    On kuitenkin selkeä osoi­tus siitä, että omis­tusasum­i­nen mitä pide­tään tavanomaise­na ja luon­nol­lise­na muo­tona asua, ja joka on huo­mat­tavasti vuokral­la asum­ista halvem­paa, on lop­pu­jen lopuk­si toteu­tunut aika pienel­lä osal­la väestöä. Velka­isia asun­to­ja on toki paljon enem­män, mut­ta velka­akaan ei saa ellei ole poh­jal­la säästöjä ja riit­täviä tuloja.

    Mitä sijoi­tusasun­toon tulee, niin pankit anta­vat kyl­lä lainaa, jos on jotain omaa pohjalla.

    Tämä on se ongel­ma. Jos asut vuokral­la, ei mitään ker­ry. Jos ker­tyy, ker­too se hyvästä tulota­sos­ta. Eli vain hyvä tulota­so mah­dol­lis­taa sen oman poh­jan jon­ka päälle saa lainaa. Ongel­ma ei siis ole markki­noiden toimin­nas­sa (lainaan sisäl­tyy ris­ki) vaan siinä, että syn­tyy luokkayhteiskunta.

    Min­ul­la ei juuri ole mah­dol­lisuuk­sia enää ellei perin­nön kaut­ta, sil­lä velkainen asun­to piti myy­dä työkyvyt­tömyy­den myötä: ei kuntou­tustuel­la tai työ­markki­nat­uel­la mitään asun­to­lainaa lyhen­netä. Säästöt luon­nol­lis­es­ti menivät myös, sil­lä tukia ei saa ennen kuin rahat lop­pu­vat. Vuosien kuntou­tusten jäl­keen kun sai eläk­keen on ehtinyt laskeskel­la tulo­ja, meno­ja, vuokraa, jne. Aika korkealle pitää tulo­jen nous­ta jot­ta asun­to­laina irtoaa, ainakin PK-seudulla.

    Sijoi­tusasun­to kan­nat­taa vas­ta kun on poh­jal­la omis­tusasun­to, sil­lä asumal­la siinä itse saa parhaan tuo­ton. Näi­nollen on vaikea nähdä miten kukaan voisi sijoi­tusasun­toa han­kkia olemat­ta jo valmi­ik­si varakas tai hyvä­tu­loinen (saa pankista lainaa sijoi­tusasun­toon vaik­ka on omaa asun­to­lainaa vielä jäl­jel­lä). Välil­lä lukee tari­noi­ta jois­sa nuori on sijoit­tanut asun­toi­hin ja men­estynyt, mut­ta niis­sä ei koskaan ker­ro­ta mis­tä se alkupääo­ma tuli…

    Jos val­tion toimet vääristävät asun­toon (omaan käyt­töön) sijoit­tamisen suhdet­ta muuhun sijoit­tamiseen, ja se vaatii pääo­mia joi­ta suurim­mal­la osal­la koti­talouk­sista ei ole, saadaan luokkay­hteiskun­ta jos­sa luok­ka määräy­tyy sen mukaan asuuko vuokral­la vai onko saanut asun­to­lainan. Tässä kohdas­sa on suuri kyn­nys: tulo­jen pitää nous­ta paljon yli sen, mil­lä asun­to­lainan lyhen­tämi­nen onnis­tuu jot­ta saa säästöön oman osu­u­den ja päälle lainan, sil­lä säästöt pitää kerätä mak­samal­la vuokraa joka on olen­nais­es­ti suurem­pi kuin omis­tusasun­nos­sa asumisen kulut.

    Jos asum­i­nen vuokral­la ja omis­tusasun­nos­sa oli­si­vat olen­nais­es­ti saman hin­taisia vai­h­toe­hto­ja, tätä luokka­jakoa ei olisi. Tämä ei ole mah­dol­lista markki­namekanis­mein (vuokran pitää kat­taa riskit asun­non vuokraamis­es­ta, ris­ki asun­non hin­nan muu­tok­ses­ta­han on sama asui asun­nos­sa itse tai oli se vuokral­la) edes sil­loin jos asun­non omis­t­a­mi­nen muut­tuisi kaikin tavoin muun sijoit­tamisen kaltaisek­si. Niin­pä edelleen jää tosi­asi­ak­si se, että köy­hän asumisku­lut ovat suurem­mat kuin varakkaan. Kaven­tunut ero olisi toki sekin posi­ti­ivi­nen seik­ka, eli kan­natan niin asun­non vuokraamisen verot­to­muut­ta (vuokrat­u­losta ei pääo­mat­uloveroa) kuin omis­tusasun­non han­k­in­taan ja ylläpi­toon liit­tyvien tukien pois­toa. Muis­tute­taan vielä, että saadessaan vuokrat­u­loa sijoi­tusasun­nos­ta on jotain mis­tä kulu­ja (lainan korko tai tehty remont­ti) voi vähen­tää. Omis­tusasun­non osalta kulu­ja ei voi vähen­tää mis­tään, sil­lä mitään tuot­toa ei syn­ny (ole­tan, ettei käytet­täisi mitään lasken­nal­lista tuottoa).

    Jos asun­not oli­si­vat suurim­malti osin (>75%) yleishyödyl­lis­es­ti omis­tet­tu­ja siten, että vuokrat määräy­ty­i­sivät kulu­jen & pääo­man alen­e­man (tai arvon säi­lyt­tävät kor­jauk­set huomioiden) mukaan, ero kapenisi. Ja kos­ka köy­hät tarvit­se­vat eniten tukia, alem­mat asumisku­lut näky­i­sivät kun­tien ja val­tion taloudessa myös pienemp­inä tuk­i­na. Toki myös suuri määrä asun­to­ja yksit­täisel­lä toim­i­jal­la tasaisi riske­jä ja näin alen­taisi riskien hin­taa vuokrissa.

  124. Ismo: ei kuntou­tustuel­la tai työ­markki­nat­uel­la mitään asun­to­lainaa lyhennetä. 

    Point­ti oli kai siinä, että jos puhutaan vain asun­tokus­tan­nuk­sista, eikä var­al­lisu­u­den kar­tut­tamis­es­ta, niin lyhen­nyk­set pitäisikin jät­tää pois. Ainakin jois­sain mais­sa saa asun­to­lainaa, jota ei lyhen­netä, vaan mak­se­taan vain korot ja pank­ki saa sit­ten rahansa takaisin, kun asun­to myy­dään (toiv­ot­tavasti korkeam­mal­la nimell­ishin­nal­la kuin mil­lä se oli ostettu). 

    Toki tätäkään ei var­maan saa 100%:lle asun­non hin­nas­ta. Tämä voisi siis olla koh­ta, johon asum­is­tukea voisi käyt­tää, jos nyt näyt­tää siltä, että se val­uu suo­raan asun­to­jen hin­toi­hin näh­den yliko­rkeisi­in vuokri­in. Eli tietyn tulolu­okan alle jäädessä val­tio takaisi vaikka­pa 10% asun­to­lainas­ta, eli 10% velas­ta olisi velkaa val­ti­olle ja lop­ut 90% pankille. Oleel­lista on toki se, ettei val­ti­olle velkaa olemisen tule olla yhtään halvem­paa kuin pankille, jot­tei tästä tulisi suo­raa rahan kaatamista ylisu­uren asun­to­lainan otta­jille, vaan ain­oas­taan sen aut­tamista, että ihmiset halutes­saan pää­sevät omis­tusasumiseen kiinni. 

    Sen suh­teen, että julk­isy­hteisö (valtio/kunta) rak­en­taisi alle markki­nahin­taisia asun­to­ja, jot­ka jaet­taisi­in jol­lain kri­teereil­lä ihmisille, olen varsin vas­ten­tah­toinen. Tästä seu­raa vain se, että asun­tomarkki­noille tulee epä­suh­taa sen suh­teen, kuka on onnekas ja pääsee niihin halpoi­hin asun­toi­hin ja kuka joutuu han­kki­maan asumisen kalli­il­la markki­noil­ta. Julk­isy­hteisön tärkeim­mät tehtävät ovat a) huole­htia, että rak­en­ta­jil­la on tarpeek­si kaavoitet­tua maa­ta rak­en­tamista varten, jot­tei rak­en­tamisen puute johdu siitä ja b) raken­nus­bis­nek­seen ei päästetä syn­tymään kartelle­ja, joil­la keinotekois­es­ti manip­u­loidaan uusien asun­to­jen hin­to­ja ylöspäin.

  125. Samuli Saarel­ma: Point­ti oli kai siinä, että jos puhutaan vain asun­tokus­tan­nuk­sista, eikä var­al­lisu­u­den kar­tut­tamis­es­ta, niin lyhen­nyk­set pitäisikin jät­tää pois. Ainakin jois­sain mais­sa saa asun­to­lainaa, jota ei lyhen­netä, vaan mak­se­taan vain korot ja pank­ki saa sit­ten rahansa takaisin, kun asun­to myy­dään (toiv­ot­tavasti korkeam­mal­la nimell­ishin­nal­la kuin mil­lä se oli ostettu).

    Tot­ta, mut­ta Suomes­sa lainaa on myös lyhen­net­tävä. Jon­ka lisäk­si on olta­va oma osu­us asun­non hin­nas­ta, täyt­tä 100% lainaa ei saa.

    Oma säästöo­su­us joka on olta­va kasas­sa alku­un, ja pankin arvio kyvys­tä ei vain mak­saa korko­ja vaan mak­saa laina takaisin muo­dosta­vat kyn­nyk­sen. Ne eivät ole asum­is­meno­ja vaan pääo­man muo­to­ja, mut­ta ilman ei omis­tusasun­toa saa. Asun­toon pääo­mana liit­tyy toki ris­ki, mut­ta jos tarkoi­tus on asua pitkään samas­sa asun­nos­sa, arvo ehtii vai­hdel­la ylös ja alas use­am­mankin ker­ran. Ris­ki on täl­löin olen­nais­es­ti lainanhoitokyvyssä.

    Kyn­nys tarkoit­taa nyt sitä, että jos koti­taloudel­la on riit­tävästi var­al­lisu­ut­ta ja riit­tävän korkeat tulot, koti­talouden asumisku­lu­ja voidaan alen­taa han­kki­mal­la asun­to. Asumisku­lu­jen alen­t­a­mi­nen ei ole mah­dol­lista ilman var­al­lisu­ut­ta ja tuloja.

    Vuokraan ei voi sisäl­lytää lainan korkoakaan ellei vähen­nä sitä pääo­man tuot­to­tavoit­teesta, muuten las­ket pääo­ma­lle tuo­ton kahdesti (yhden ker­ran pankille jol­ta se pääo­ma on, toisen ker­ran itselle­si vaik­ka pääo­ma olikin pankin eikä omaa).

    Jos asun­toa varten saisi lainaa 100% hin­nas­ta (ilman säästöjä), ilman lyhen­nyk­siä (pelkät korot), eikä lainan saami­nen edel­lyt­täisi kykyä lyhen­tää lainaa, vain riit­tävät tulot mak­saa korko­ja, olisi köy­hän mah­dol­lista han­kkia omis­tusasun­to. Mut­ta siinä tilanteessa asun­tomarkki­nat oletet­tavasti näyt­täi­sivät toisil­ta, sil­lä kaik­ki pääo­man tuot­to ja vuokralais­riskit pitäisi kat­taa asun­to­lainan korkoa vas­taaval­la sum­mal­la. Asun­to­lain­o­jen korot oletet­tavasti oli­si­vat korkeam­mat (pankille suurem­pi ris­ki kuin lainat jot­ka mak­se­taan pois). Vuokrat aset­tuisi­vat suu­ru­us­lu­okkaan tont­ti + hoito & ylläpi­toku­lut + korko mitä pank­ki ottaisi kyseisen asun­non ostamiseen tarvit­tavas­ta lainas­ta. Tai sit­ten niitä sään­neltäisi­in. Vas­taisiko tämä Tukhol­man tilannetta?

    Eli tietyn tulolu­okan alle jäädessä val­tio takaisi vaikka­pa 10% asun­to­lainas­ta, eli 10% velas­ta olisi velkaa val­ti­olle ja lop­ut 90% pankille.

    Val­tion takaus lainalle ei tee siitä lainaa val­ti­olle vaan edelleen pankille. Val­tion takauk­sen­han saa nyky­isin lainalle joka on enin­tään 85% asun­non hin­nas­ta, kuitenkin enin­tään 20% lainas­ta, kuitenkin enin­tään 50k€. Eli jos asun­non hin­ta 200k€, omaa rahaa 30k€, laina 170k€ johon val­tion takaus 34k€ (ja takaus­mak­su 850€). ASP:n piiris­sä hie­man enem­män ja ilman takausmaksua.
    Asun­to lainan vakuute­na yleen­sä 70% arvostaan, ja val­tion takauk­sen tarkoi­tus on olla vaku­us lop­ulle 15%:lle jol­loin pank­ki voi asun­to­lainan 85% osu­udelle hin­nas­ta myön­tää helposti.

    Muu­tos olisi olen­nais­es­ti se, että:
    — lainan saisi koko asun­non hinnalle
    — lainaa ei tarvit­sisi lyhen­tää ollenkaan
    — pank­ki edelleen arvostaisi asun­non vaku­udek­si 70% hinnasta
    — val­tio takaisi lop­ut 30%

    Miten tuo oikeasti menee Ruot­sis­sa? Se malli­han tässä kuitenkin on kyseessä. Tukhol­man asun­tomarkki­nat eivät toi­mi, mut­ta johtuuko se laina­mallista vai vuokrasääntelystä?

    Sen suh­teen, että julk­isy­hteisö (valtio/kunta) rak­en­taisi alle markki­nahin­taisia asun­to­ja, jot­ka jaet­taisi­in jol­lain kri­teereil­lä ihmisille, olen varsin vas­ten­tah­toinen. Tästä seu­raa vain se, että asun­tomarkki­noille tulee epä­suh­taa sen suh­teen, kuka on onnekas ja pääsee niihin halpoi­hin asun­toi­hin ja kuka joutuu han­kki­maan asumisen kalli­il­la markkinoilta.

    Tot­ta. Sen takia niitä pitäisi olla tar­jol­la paljon. Ennem­min 80% kuin 30% vuokra-asun­tokan­nas­ta. Jot­ta tilanne muut­tuisi, pitäisi Helsingis­sä jatkos­sa luovut­taa 90% asun­to­ton­teista oma­lle vuokra-asun­toy­htiölle joka myös han­kkisi van­ho­ja talo­ja tai asun­to­ja van­hoista taloista. Voisi suo­raan ostaa Kojamol­ta ja Satol­ta koko Helsin­gin alueel­la ole­van asun­tokan­nan pois kun eivät nuo entiset yleishyödyl­liset enää ole niin hyödyllisiä.

    Jos kun­nan vuokra-asun­toy­htiö pystyy toim­i­maan omakus­tan­teis­es­ti ja silti tar­joa­maan asun­to­ja hal­val­la, kyse on oikeasti vain siitä, että markki­navuokrien sisältämä tuot­to siir­retään osin vuokralaisen tasku­un ja osin kun­nan ja val­tion taskui­hin (pienen­tyneet tuet).

    Jos kun­nan vuokra-asun­toy­htiöltä edel­lytet­täisi­in pien­tä tuot­toa (esim. val­tion 10v laina + 1%-yksikkö), ero markki­navuokrien sisältämään tuot­toon siir­ty­isi suurim­mil­ta osin kun­nan ja val­tion taskuihin.

    Kum­mas­sakaan tapauk­ses­sa kyse ei olisi markki­noi­ta vääristävästä tues­ta, sil­lä yhtiö ei edelleenkään saisi tehdä tap­pi­o­ta, jälkim­mäisessä sen pitäisi tehdä voit­toa yli tur­val­lisen perustuoton.

    Jos markki­navuokrat jostain syys­tä ovat merkit­tävästi korkeam­mat kuin kun­nan vuokra-asun­to­htiön vuokrat tilanteessa jos­sa kun­nan yhtiö ei saa tehdä tap­pi­o­ta, tulee sen johtua siitä, että vapail­la markki­noil­la tar­jo­tut vuokra-asun­not ovat laadullis­es­ti tai muuten parem­pia kuin kun­nan vuokra-asun­not. Ei siitä, että kysyn­tä mah­dol­lis­taa poikkeuk­sel­lisen suuren tuoton.

    Vaik­ka kun­nal­liset vuokra-asun­not oli­si­vat 70–80% koko vuokra-asun­tokan­nas­ta, eivät ne syr­jäyt­täisi markki­noi­ta. Ne oli­si­vat kuitenkin perus­ta­son asun­to­ja, markki­noil­la kil­pail­taisi­in laadul­la yli perustason.

    Jos halu­amme panos­taa siihen, että ihmiset liikku­vat työn perässä eivätkä ole sidot­tu­ja kivi­jalka­an jos­sain paikas­sa jos­ta sen työn jatkos­sa on löy­dyt­tävä, tulee panos­taa vuokra-asun­tomarkki­noi­hin. Kos­ka suurel­la osal­la koti­talouk­sista ei ole merkit­tävää net­to­var­al­lisu­ut­ta ja tulotkin alle medi­aanin, on näi­den asun­to­jen olta­va halpo­ja. Kun­ta ja val­tio saa­vat tuloa epä­suo­rasti köy­hien asut­tamis­es­ta, markki­nat eivät. Joten kun­ta ja val­tio ovat ain­oat tahot jot­ka kykenevät tar­joa­maan asun­to­ja halvalla.

    Hin­tasään­te­lyä emme var­masti kukaan halua.

    Min­un on oikeasti vaikea ymmärtää mik­si kun­ta ja val­tio eivät voisi ottaa sitä rahaa mikä tar­jol­la on, säästämäl­lä tuis­sa jot­ka nyt menevät asumiseen, kun sen kuitenkin voi tehdä ilman markki­noi­ta vääristävää tukea (ts. mis­sään ei tehdä tap­pi­o­ta joka kate­taan val­tion tai kun­nan tuella).

Vastaa käyttäjälle erkki niini Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.