Eikö koulutus kannatakaan?

Julka­is­us­samme Lisää mata­la­palkkatyötä on tämä Juhana Var­ti­aisen kuva palkkata­sos­ta ja työl­lisyysas­teesta koulu­tuk­sen mukaan. Se osoit­taa, että asteikon yläpäässä parem­pi koulu­tus tuot­taa parem­man ansion, mut­ta ei paljon suurem­paa työl­lisyyt­tä kuin vähän alem­pi koulu­tus, kun taas asteikon alapäässä keski­as­teen ja vain perusas­teen suorit­tanei­den välil­lä ei ole juuri lainkaan eroa palkkata­sos­sa, mut­ta sitä suurem­pi ero työllisyysasteessa.

Halusin erästä tarkoi­tus­ta varten päivit­tää tämän kuvan kir­joit­taak­seni palkkain­flaa­tios­ta. Jos Val­in­tat­alon kas­sal­la merkonomille ja pelkän perusk­oulun suorit­ta­neelle mak­se­taan samaa palkkaa, merkono­mi vie paikan. Näin koulute­tut ihmiset vievät koulut­ta­mat­tomien nenän edestä nekin työ­paikat, joi­hin pelkän perusk­oulun pitäisi riittää.

Julk­i­sista tilas­toista en saanut tätä kuvaa aikaisek­si. Sain keskipalkat ikälu­okit­tain, mut­ta en sukupuolen mukaan jaotel­tuna enkä saanut työl­lisyysastet­ta ikälu­okit­tain. Halusin tiedot 30–54 vuo­ti­aista, jot­ta opiskelu ei vaikut­taisi työl­lisyysas­teeseen mut­ta ei myöskään eläk­keelle siirtyminen.

Mut­ta keskipalkat sain ja se tuot­ti yllä­tyk­sen. Pelkän perusk­oulun suorit­tanei­den keskipalk­ka oli parem­pi kuin keski­as­teen suorit­tanei­den. Ero ei ollut suuri: 3007 ja 2965 euroa kuus­sa, mut­ta kuitenkin. Tästä ei nyt voi suo­raan päätel­lä, ettei koulu­tus kan­na­ta, kos­ka työl­lisyys on pelkän perusk­oulun suorit­tanei­den kesku­udessa järisyt­tävän huono, 43 % kun taas keski­as­teen tutkin­nol­la pääsee 67 pros­entin työl­lisyysas­teeseen. Mut­ta siis ne pelkän perusk­oulun suorit­taneista, jot­ka pää­sevät töi­hin, saa­vat samaa palkkaa kuin keski­as­teen suorit­ta­neet ja vähän enem­mänkin. Mis­tä tämä voi johtua?

Tar­jokkai­ta selityksiä:

  • Tilanne muut­tuisi, jos mukana olisi sukupuoli. Pelkän perusk­oulun suorit­taneis­sa on enem­män miehiä kuin naisia ja nais­ten palkat taas ovat huonompia.
  • Suo­raan perusk­oulus­ta töi­hin men­neet ovat han­kki­neet koke­mus­ta työelämässä ja pätevöi­tyneet sil­lä aikaa, kun toiset ovat viet­täneet aikaa koulun penkillä.
  • Työ­nan­ta­jat suh­tau­tu­vat niin epälu­u­lois­es­ti koulupu­dokkaisi­in, että vain päte­vim­mät näistä pää­sevät töi­hin ja päte­vim­mät taas ovat päteviä.

73 vastausta artikkeliin “Eikö koulutus kannatakaan?”

  1. Vaikut­taako osa- vs. täy­saikainen työsken­te­ly näi­hin lukui­hin? Tuli mieleen, että koulute­tut jatkaisi­vat opin­to­ja ja työsken­telisivät ohes­sa sil­loin täl­löin tai kesällä.

    1. Nuo oli­vat kokoaikaisen työn palkko­ja ja opiskelun viaku­tus elim­i­noiti­in rajaa­mal­la tarkastelu 30 vuot­ta täyt­täneisi­in, mut­ta 55 vuot­ta nuorempiin

    2. Koti­taloustyön osalta tama hoidet­ti­in tekemäl­lä koti­talouk­sis­sa tehtävä osto­työ verot­tomak­si kotitalousväehnnyksellä.

  2. Vielä uuden kuvan asi­aan saisi jos käyt­täisi tilas­toitu­jen kk-palkko­jen sijaan (i) käteen jääviä ja (ii) todel­lisen työa­jan mukaisia tun­tipalkko­ja. Ainakin asiantun­ti­jatyössä todel­li­nen työte­htävien vierel­lä vietet­ty aika on jotain ihan muu­ta kuin mitä tyoaikati­las­tois­sa näkyy. Vero­pro­gres­sio sekin kaven­taa tulo­ero­ja tai ehkä työai­ka huomioiden jopa kään­tää erot päälaelleen.

    Toki on sekin vaikeus että asiantun­ti­jatössä on oma kysymyk­sen­sä kuin­ka pitkä on todel­li­nen hyö­ty-työai­ka ja kuin­ka paljon menee unel­moin­ti­in ja lorveksin­taan. Eri­tyis­es­ti kun asiantun­ti­ja pystyy usein de fac­to päät­tämään itse työa­jas­taan. Väit­täisin jopa että useis­sa asiantun­ti­jate­htävis­sä on de fac­to urakkapalkka.

    Voi olla että työ­paikan var­muus ja pysyvyys, ja työn mielekkyys ovat yhtä tärkeitä ellei tärkeämpiä työ­paikan val­in­takri­teere­jä, mut­ta tätä ja mui­ta moti­vaa­tiotek­i­jöitä voisi ruo­tia kun ensin olisi tilas­to. Myön­nän kyl­lä etten heti kek­si miten sem­moi­sen tilas­ton kokoaisi.

  3. Työasi­at voi oppia myös muual­la kuin koulus­sa. Älykäs, ammat­tik­oulun käynyt kaveri voi pistää fir­man pystyyn ja tehdä miljoo­nia. Ei siihen yliopis­toa tarvita.

  4. Mul­la oli äskön 72-vuo­tias ikku­nanko­r­jaa­ja, joka siir­tyi takas työelämään, kos­ka eläk­keel­lä oli tyl­sää. Vitut­ti kyl­lä hie­man, sil­lä 65-vuo­ti­aal­la insinööril­lä ei ole mitään mahik­sia työelämässä, ellei kuu­lu liitu­raita­jengi­in. Nyt olisi enem­män moti­ivia tehdäkin sitä työtä, kun taas 40-vuo­ti­aana piti ajaa potku­lau­dal­la maail­man ympäri ja opetel­la lentämistä.

  5. Voi tosi­aan olla hyvin polar­isoitunut tuo pop­u­laa­tio: niitä jot­ka tietävät mitä halu­a­vat ja jatka­vat vaik­ka isän jalan­jäljis­sä töis­sä oppi­en ja sik­si eivät kat­so tarvit­se­vansa ammat­tik­oulu­tus­ta — ja sit­ten moniongelmaiset. 

    Joskus aikanaan tuli tutkimus­tu­lok­sek­si että yliopis­ton dropoutit sai­vat keskimäärin parem­paa palkkaa kuin valmis­tuneet mut­ta voi olla että sekin pop­u­laa­tio on jakau­tunut: osa revitään töi­hin ennen tutk­in­toa ja toinen osa ei saa edes opin­to­jaan valmi­ik­si, kun mis­tään ei tule mitään.

  6. Minus­ta oleel­lista on ‚että koulu­tus kannattaa:joko työl­listymi­nen para­nee ja/tai palk­ka nousee.Kaskustelu parista eurosta( onko tot­ta vai ei) on epäoleel­lista ja häviää aineis­ton epävarmuustekijöihin

  7. JV:
    Työasi­at voi oppia myös muual­la kuin koulus­sa. Älykäs, ammat­tik­oulun käynyt kaveri voi pistää fir­man pystyyn ja tehdä miljoo­nia. Ei siihen yliopis­toa tarvita.

    Tässä oli kyse pelkän perusk­oulun suorit­taneista. Hekin voivat perus­taa yri­tyk­sen, mut­ta men­nä myös per­heyri­tyk­seen töi­hin tai muulle tutulle. Ja oppi­vat työssä itselleen ammatin.

  8. Eikö se ole kauan ollut nähtävis­sä että “merkono­mi tai muuten reipas nuori saa paikan”
    Tämähän on tut­tu ilmoi­tus paikko­ja tar­jol­la palstalla.
    Palk­ka ei ole ollut eikä ole suo­raan ver­ran­nolli­nen koulutukseen.

  9. JV:
    Työasi­at voi oppia myös muual­la kuin koulus­sa. Älykäs, ammat­tik­oulun käynyt kaveri voi pistää fir­man pystyyn ja tehdä miljoo­nia. Ei siihen yliopis­toa tarvita.

    Tot­ta. Mata­lan koulu­tus­ta­son ammat­tikaver­it on usein yrit­täjiä ja voivat tien­ata mukavasti. Yrit­täjät eivät tai­da olla tässä tarkastelus­sa mukana.

    Onko­han siitä tietoa onko yrit­täjyys tasaisen yleistä ja koulu­tus­ta­sos­ta riippumatonta?

  10. “..pelkän perusk­oulun suorit­taneista, jot­ka pää­sevät töi­hin, saa­vat samaa palkkaa kuin keski­as­teen suorit­ta­neet ja vähän enemmänkin.”
    Oliko tässä molem­mat sukupuo­let yhteen­sä? Koulu­tus­lu­okissa voi olla eri määrät miehiä ja naisia. Duu­narim­ies ilman tutk­in­toa taitaa usein tien­ata enem­män kuin keski­as­teen nainen.

  11. “Tar­jokkai­ta selityksiä:

    Tilanne muut­tuisi, jos mukana olisi sukupuoli. Pelkän perusk­oulun suorit­taneis­sa on enem­män miehiä kuin naisia ja nais­ten palkat taas ovat huonompia.”

    Selit­täisikö se mitään, kos­ka eihän naisille mak­se­ta sen vuok­si vähem­män palkkaa, että ovat naisia. Pitäisi var­maan tutkia ovatko pelkän perusk­oulun käyneet enem­män yksi­tyisel­lä puolel­la töis­sä ja tekevätkö pitem­pää päivää kuin keski­as­teen suorittaneet.

  12. JV:
    Työasi­at voi oppia myös muual­la kuin koulus­sa. Älykäs, ammat­tik­oulun käynyt kaveri voi pistää fir­man pystyyn ja tehdä miljoo­nia. Ei siihen yliopis­toa tarvita.

    Älykäs ei mene ammat­tik­oulu­un räkimään kat­toon ja kat­so­maan kuin­ka lapsen tasolle jääneet hilluu räkä poskella.

  13. Voisiko yksi syy olla, että nuorem­mis­sa ikälu­okissa on nykysys­tee­mis­sä vaikea jäädä pelkän perusk­oulun käyneek­si. Sen vuok­si pelkän perusk­oulun käyneet kokopäivä­työn tek­i­jät ovat suurem­mak­si osak­si van­hempia ikälu­okkia ja siten koke­neem­pia ja osaavampia, jol­loin palkan kuu­luukin olla korkeampi.

    1. Sen vuok­si pelkän perusk­oulun käyneet kokopäivä­työn tek­i­jät ovat suurem­mak­si osak­si van­hempia ikälu­okkia ja siten koke­neem­pia ja osaavampia, jol­loin palkan kuu­luukin olla korkeampi.

      No kun ei ollut. Tuo tilas­to oli ikälu­ok­it­g­tain ja ilmiö oli jo ikälu­okas­sa 30–34, jot­ka kuu­lu­vat siihenko­hort­ti­in, jos­sa perusk­oulun varaan jäänei­den osu­us oli jo lasklenut niin alas, ert­tei se ole siitä enää laskenut.

  14. > Jos val­in­tat­alon kas­sal­la merkonomille ja pelkän
    > perusk­oulun suorit­ta­neelle mak­se­taan samaa palkkaa,
    > merkono­mi vie paikan.

    Kaikkea hal­patyötä ei voi teet­tää hal­patyövoimal­la. Työ­nan­ta­jan on jatku­vu­u­den tur­vaamisek­si pidet­tävä reservis­sä työvoimaa, jon­ka kyke­nee nopeal­la siir­tymisa­jal­la siirtämään seu­raa­van tason työte­htävi­in, vaik­ka sitä seu­raa­van tason työtä ei ole vapaana.

    Tästä reservis­sä olosta on mak­set­ta­va palkan lisä. Palkan lisä on sen suu­ru­inen kuin minkä ver­ran alem­mal­la pal­ka­lla tuo vähem­män koulutet­tu olisi saanut paikan.

  15. Palkat määräy­tyvät tehtävän mukaan, ei koulutuksen.

    Alepan kas­sal­la saa koulut­tam­a­ton ja tohtori saman ver­ran liksaa,
    Tuot­tavu­udessa ei ole merkit­tävää eroa, tavaroi­ta lapetaan suurin piirtein samaa tah­tia hihnal­ta kaukaloon ja kone lukee tiedot.

    Var­maan 95 % kansas­ta kyke­nee työhön perehdyttämisellä.

    Pitää vain ihme­tel­lä niitä työ­nan­ta­jia, jot­ka val­it­se­vat tohtorin, hän häipyy oitis kun vähänkin parem­pi paik­ka löytyy.

    Ei ylik­oulutet­tua kan­na­ta vali­ta mihinkään tehtävään, turhau­tunut ja pet­tynyt työn­tek­i­jä ei ole hyvä.

    Kas­sa voi olla sisään­heit­topaik­ka, jos­sa ihmistä tes­tataan ja pere­hdytetään talon tavoille ja siir­retän parem­pi­in töi­hin ennen kuin ehtii häipyä muualle

  16. Mah­taisiko­han olla, että van­hem­mas­sa ikälu­okas­sa on enem­män vain perusk­oulun käyneitä, ja ovat ehti­neet ede­tä pidem­mälle ural­la keski­as­teen käyneisi­in verrattuna?

    Eli ikä/asema saat­taisi olla suurem­pi tek­i­jä kuin koulutusaste.

    1. Mah­taisiko­han olla, että van­hem­mas­sa ikälu­okas­sa on enem­män vain perusk­oulun käyneitä, ja ovat ehti­neet ede­tä pidem­mälle ural­la keski­as­teen käyneisi­in verrattuna?

      Tämä ei käynyt seli­tyk­sek­si, kos­ka ero oli perus­tutkin­non hyväk­si myös ikälu­okas­sa 30–34.

  17. Olen ollut jo vuosia sitä mieltä, että yhteiskun­nas­sa (ei vain Suomes­sa vaan ihan globaal­isti) val­lit­see jonkin­lainen koulutusharha.

    Sen näkee niin räikeästi it-alal­la, jos­sa koulu­tuk­sen arvo sinän­sä on läh­es­tulkoon nol­la — ain­oa hyö­ty koulu­tuk­ses­ta on se, että koulutet­ta­va on ser­ti­fioitu ns. hyväk­si tyypik­si, eli jos valmis­tut vaikka­pa matem­ati­ikas­ta korkein arvosanoin on läh­es­tulkoon var­maa, että pystyt toim­i­maan myös ohjel­moin­tialan tehtävissä.

    Ongel­ma ei niinkään ole koulu­tuk­ses­sa itsessään vaan siinä mitä se edus­taa — koulu­tuk­sen tavoite kun usein on tutk­in­to vaik­ka oikeasti tavoit­teen pitäisi olla jonkun asian osaaminen. 

    The Econ­o­mist pohdiske­li tätä samaa asi­aa muu­ta­ma vuosi sit­ten ja piti yht­enä korkeak­oulu­opiskelun merk­i­tyk­sistä juuri sitä, että ihmi­nen ikäänkuin ser­ti­fioidaan oppimiskykyisek­si. Tämä on eri asia kuitenkin kuin osa­ta jotain. Moni men­estyjä onkin lopet­tanut opiskelun välit­tömästi päästyään sisään johonkin oppi­laitok­seen. Eipä Linus Tor­vald­skaan tain­nut kovin mon­taa vuot­ta akti­ivis­es­ti opiskella.

    Osaamisen han­kkimi­nen taas onnis­tuu usein parhait­en itse työelämässä (tai tekemäl­lä jotain, kuten Linus) — työssäop­pimisen malli sopisi var­masti meillekin hyvin ja tätä tuke­maan voisi toki olla teo­riaopin­to­ja, jol­loin teo­ria olisi paljon mielekkäämpää.

    Yliopis­to­jen roo­likin on men­nyt todel­la pahasti sekaisin, kos­ka tutk­i­ja­nu­ra ei ole kovin mon­elle enää se tode­li­nen tavoite etenkään teknil­lisil­lä aloilla.

    Ammat­tik­oulu­tuk­seen on saatu ilmeis­es­ti paljon lisää taso­ja myös byrokra­t­ian kaut­ta. Vaikka­pa liiken­nemerkin asen­tamiseen pitää käy­dä työ­tur­val­lisu­usk­oulu­tus, jot­ta osaa asen­taa tikkaat oikein. Täm­möi­nen itses­tään­selvyyk­sien opet­telu saadaan sit­ten näyt­tämään koulu­tuk­selta, vaik­ka se ei lisää työ­paikko­ja tai työvoiman tar­jon­taa lainkaan.

  18. Koulu­tus ei vält­tämät­tä paran­na palkko­ja ja työl­lisyyt­tä vaan kor­reloi. Tun­nol­lisu­us ja älykkyys paran­ta­vat palkko­ja, työl­listymistä ja koulutusta. 

    Tässä talousti­eteil­i­jä ker­too, että yliopis­tos­ta valmis­tu­mi­nen nos­taa palkko­ja paljon enem­män kuin opiskelu: se, että on opiskel­lut 1 tai jopa 4 vuot­ta, nos­taa palkko­ja vähem­män kuin se, että 4 vuot­ta opiskel­lut saa tutkin­non suoritet­tua. Talousti­eteil­i­jä päät­telee, että yliopis­tossa ei opi kovinkaan hyödyl­lisiä asioi­ta, mut­ta valmis­tu­mi­nen mit­taa tun­nol­lisu­ut­ta, ahkeru­ut­ta ja älykkyyt­tä, joten siihen pystyville mak­se­taan iso lisä.
    https://www.theatlantic.com/magazine/archive/2018/01/whats-college-good-for/546590/?utm_source=atltw

  19. Olen tavan­nut muu­ta­mankin itselleen hyvän ekol­o­gisen lokeron löytäneen lois­ta­van älykkään tyypin.
    He ovat ammat­timiehiä, varsin usein kirvesmiehiä,muurareita, putkimiehiä, joskus kaikkia noi­ta, jot­ka ovat usein vielä pakus­ta rak­en­ta­neet itselleen liikku­van ver­staan. Hei­dän työn­sä jäl­ki on aina eri­no­maista. He val­it­se­vat asi­akkaansa ja hei­dän palveluis­taan tapel­laan. He eivät ole mitään suu­ta auki lok­sot­tavia enti­sa­jan sekatyömiehiä. Hei­dän ole­muk­ses­saan on usein jotain kärp­pämäistä, ja he naut­ti­vat tuol­lais­es­ta yrit­tämis­es­tä. Ja tien­aa­vat tietysti todel­la hyvin.

  20. Ainakin Suomes­sa, ehkä muual­lakin, jos työhön vaa­di­taan jokin lop­pututk­in­to, ei kait mikään ihme ole että valmis­tuneelle mak­se­taan enem­män kuin opiske­li­jalle? Opiske­li­ja ei kai saa toimia lääkärinä, tuo­ma­ri­na, lentäjänä jne, ainakaan samoin val­tuuksin kuin oppi­laitok­ses­ta valmistunut.

    Osmon grafi­ikas­sa taitaa näkyä saman­lainen lop­puhuipen­tu­ma, muu­ta­malle ammat­tiryh­mälle nyt vain mak­se­taan korkei­ta palkko­ja, mut­ta näi­den paikko­jen määrä ainakin julkisen sek­torin osalta on kuitenkin lop­pu­jen lopuk­si rajallinen.

  21. Onko näi­den eri­lais­ten tilas­to­jen tulk­in­ta sel­l­aista, kun ei oikein nähdä minkälaisia muu­tok­sia on tulos­sa, niin olete­taan, että olo­suh­teet ovat saman­laiset kuin tähänkin asti ja sen mukaan sit­ten vede­tään johtopäätök­set tilas­to­jen suh­teen? Kun ei ole parem­paakaan tar­jol­la, niin kat­so­taan sit­ten mitä on tähän asti tapah­tunut ja olete­taan, että saman­laise­na ilmiö jatkuu.

    Täl­laiseen tulk­in­taan otti Mat­ti Viren kan­taa, kun esimerkik­si otti kan­taa huolto­suh­teen paikkaamiseen maa­han­muu­ton avul­la. Hän nos­ti esi­in sen olet­ta­man mikä on tehty 20 vuodek­si eteen­päin, ikään kuin mikään ei muu­tu 20 vuodessa niiden asioiden osalta, joiden perus­teel­la on nyt nähty maa­han­muut­to hyväk­si ratkaisuk­si huolto­suh­teen paikkaamiseksi.

    “Julka­is­us­samme Lisää mata­la­palkkatyötä on tämä Juhana Var­ti­aisen kuva palkkata­sos­ta ja työl­lisyysas­teesta koulu­tuk­sen mukaan. Se osoit­taa, että asteikon yläpäässä parem­pi koulu­tus tuot­taa parem­man ansion mut­ta ei paljon suurem­paa työl­lisyyt­tä kuin vähän alem­pi koulu­tus, kun taas asteikon alapäässä keski­as­teen ja vain perusas­teen suorit­tanei­den välil­lä ei ole juuri lainkaan eroa palkkata­sos­sa, mut­ta sitä suurem­pi ero työllisyysasteessa.”

    “Jos val­in­tat­alon kas­sal­la merkonomille ja pelkän perusk­oulun suorit­ta­neelle mak­se­taan samaa palkkaa, merkono­mi vie paikan. Näin koulute­tut ihmiset vievät koulut­ta­mat­tomien nenän edestä nekin työ­paikat, joi­hin pelkän perusk­oulun pitäisi riittää.”

  22. Tero Tolo­nen:
    … Moni men­estyjä onkin lopet­tanut opiskelun välit­tömästi päästyään sisään johonkin oppi­laitok­seen. Eipä Linus Tor­vald­skaan tain­nut kovin mon­taa vuot­ta akti­ivis­es­ti opiskella.

    Mis­tähän täl­lainen käsi­tys tulee? Linus Tor­valds valmis­tui HY:ltä mais­terik­si suorit­ta­mal­la tarvit­ta­vat tieto­jenkäsit­te­lyti­eteen (ja muut vaa­di­tut) opin­not ihan nor­maalien vaa­timusten mukaises­ti. Linushan sai koko idean Lin­uxi­in siitä, kun hän tutus­tui HY:n opin­nois­saan Unixi­in ja halusi omaan tietokoneeseen­sa sitä muis­tut­ta­van käyttöjärjestelmän.

  23. Yletön mais­te­rien koulut­ta­mi­nen huonon­taa vain huolto­suhdet­ta, moni mais­teri on vain kansan­taloudelle kus­tan­nuserä. Ensin koulute­taan pitkään verovaroin ja sit­ten työl­lis­tetään verovaroin.

  24. Tämähän on ollut tiedos­sa jo pitkään. Perus­du­u­nar­ien palkat ovat Suomes­sa aivan älyt­tömän korkei­ta ver­rat­tuna muuhun Euroop­paan. Insinöörit, puhu­mat­takaan johta­jista ovat taas halpo­ja. Emme voi jatkaa lop­ut­tomasti täl­lä tiellä.

    1. Kalle:
      Tämähän on ollut tiedos­sa jo pitkään. Perus­du­u­nar­ien palkat ovat Suomes­sa aivan älyt­tömän korkei­ta ver­rat­tuna muuhun Euroop­paan. Insinöörit, puhu­mat­takaan johta­jista ovat taas halpo­ja. Emme voi jatkaa lop­ut­tomasti täl­lä tiellä.

      Ei korkei­ta, vaan matalia suh­teessa hin­tata­soon ja vero­tuk­seen. Suomes­sa pitää tien­ata brut­tona tupla­palk­ka muuhun Euroop­paan ver­rat­tuna saadak­seen edes saman elin­ta­son. Siitä harhaku­va korkeista palkoista: Suo­midu­u­nar­in elin­ta­so on alhaisem­pi kuin mis­sään EU-maas­sa ehkä Roma­ni­aa lukuunottamatta.

      Insinöörit taas ovat läh­es ilmaisia mas­si­ivisen ylik­oulu­tuk­sen seu­rauk­se­na: Koulu­tus ei kas­va­ta palkkaa eikä juuri paran­na työl­listymisas­tet­takaan ja vielä kun huomioidaan koulu­tuk­seen kulunut aika ja opin­tove­lat niin koulu­tuk­sen net­to­vaiku­tus on mii­nus­merkki­nen eläkeikään asti. Se ihan kir­jaimel­lis­es­ti ei kannata.

      Johta­jat taas ovat aivan törkeän yli­palkat­tu­ja muun maail­man tapaan, täysin epäpätevätkin kuit­taa­vat kym­me­nien tuhan­sien palkkaa ja tuhan­sien edestä verova­pai­ta etu­ja: Kon­trasti osaavaan väestönosaan on val­ta­va ja palkkain­flaa­tio laukkaa: Johdon palkat nou­se­vat tyyp­il­lis­es­ti 10–20% vuodessa.

  25. erk­ki nii­ni:
    Yletön mais­te­rien koulut­ta­mi­nen huonon­taa vain huolto­suhdet­ta, moni mais­teri on vain kansan­taloudelle kus­tan­nuserä. Ensin koulute­taan pitkään verovaroin ja sit­ten työl­lis­tetään verovaroin.

    Jaa entäs van­huk­set? Ajat­tele 28 mil­jar­dia euroa tänäkin vuon­na van­huk­si­in. Ai ai, on se kyl­lä kamala kuluerä. Voisiko van­huk­set lahjoit­taa Venäjälle? Siperi­as­sa voisi­vat kitkeä pot­tumaa­ta ja muis­tel­la Talvi­so­taa. Kyl­lä kansan­talous kiittäisi!

    1. “Jaa entäs van­huk­set? Ajat­tele 28 mil­jar­dia euroa tänäkin vuon­na vanhuksiin.”

      Suurin osa tuostakin rahas­ta menee yli 10 000 euron kuukausieläkkeisi­in joi­ta johdolle mak­se­taan. Ei suinkaan sille kansaneläk­keen peru­sosan varas­sa elävälle.

      Hal­li­tuk­sen tietoinen val­in­ta tämäkin.

      1. ”Jaa entäs van­huk­set? Ajat­tele 28 mil­jar­dia euroa tänäkin vuon­na vanhuksiin.”

        Suurin osa tuostakin rahas­ta menee yli 10 000 euron kuukausieläkkeisi­in joi­ta johdolle maksetaan. 

        Tuos­sa sin­ul­la taitaa olla suu­ru­us­lu­okkavirhe. Yli 10 000 euron kuukausieläk­keen saa­jia on todel­la vähän.

  26. Jos val­in­tat­alon kas­sal­la merkonomille ja pelkän perusk­oulun suorit­ta­neelle mak­se­taan samaa palkkaa, merkono­mi vie paikan. Näin koulute­tut ihmiset vievät koulut­ta­mat­tomien nenän edestä nekin työ­paikat, joi­hin pelkän perusk­oulun pitäisi riittää. 

    Myös suorit­ta­va työ sisältää nykysin “aka­teemisia vaa­timuk­sia”. Esimerkik­si kau­pan kas­san olisi hyvä osa­ta kor­ja­ta itse alen­nuk­set tai syöt­tövirheet, jos kone ei lue niitä oikein. Kovin on noloa sivus­ta seu­ra­ta, kun joku ‑30% ei onnis­tu kas­sanei­diltä ilman esimiehen apua. 

    Merkonomit eivät myöskään automaat­tis­es­ti ole väkeä, joka osaisi pros­ent­ti­laskun. Tutk­in­to­todis­tus isketään nykysin käteen kaikille (nuoriso­takuu?).

  27. Kepa: Mis­tähän täl­lainen käsi­tys tulee? Linus Tor­valds valmis­tui HY:ltä mais­terik­si suorit­ta­mal­la tarvit­ta­vat tieto­jenkäsit­te­lyti­eteen (ja muut vaa­di­tut) opin­not ihan nor­maalien vaa­timusten mukaises­ti. Linushan sai koko idean Lin­uxi­in siitä, kun hän tutus­tui HY:n opin­nois­saan Unixi­in ja halusi omaan tietokoneeseen­sa sitä muis­tut­ta­van käyttöjärjestelmän.

    Niin siis akti­ivi­nen opiskelu oli se mihin viit­tasin. Kauanko Linuk­sel­la kesti, 1988–1997? Mut­ta joo Wikipedi­as­ta sai sen käsi­tyk­sen että miehen itsen­sä puheista saa käsi­tyk­sen että vain eka vuosi oli akti­ivi­nen. Kor­jaa sinne jos on parem­paa tietoa.

  28. Pari lisäu­lot­tuvu­ut­ta saat­taisi aut­taa avaa­maan tilastoa:

    - jakau­mat ikäluokittain.
    — his­togram­mit palkoista per koulutusaste.

  29. Tilas­toti­eteel­lisen ymmär­ryk­seni mukaan miesten oleel­lis­es­ti naisia heikom­pi koulu­tus­ta­so johtaa toden­näköis­es­ti siihen, että heikom­min koulute­tuis­sa on ylieduste­tusti lah­jakkai­ta miehiä, kun olete­taan kum­mankin sukupuolen lah­jakku­us­jakau­ma ident­tisek­si. Esimerkik­si sähkömiehen, putki­asen­ta­jan tai autonasen­ta­jan työ on kog­ni­ti­ivis­es­ti vaa­ti­vampi kuin moni korkeak­oulu­ta­son työte­htävä, joten mielestäni on oikeu­den­mukaista myös mak­saa näille ”vähän koulute­tu­ille” ammat­ti­laisille hyvin sukupuoleen katsomatta.

  30. Monil­la aloil­la TES vähim­mäis­palkat ovat tuo­ta suu­ru­us­lu­okkaa. Suo­raan perusk­oulus­ta läht­eneil­lä pienin tuot­tavu­us ja usein tuot­tavu­us on vähim­mäis­palkaa pienem­pi -> hei­dät on “määrät­ty” työt­tömik­si. Suo­raan perusk­oulus­ta töi­hin läht­eneil­lä ja töis­sä pysyneil­lä palkkata­soa pönkit­tänee vähim­mäis­palkko­jen lisäk­si tuo muu­ta­man vuo­den etu­mat­ka työuras­sa. TES palkko­jen vaiku­tuk­ses­ta saisi vihiä tutki­mal­la kuin­ka suuri piik­ki on juuri vähim­mäis­palkkan kokoi­sis­sa palkois­sa. Veikkaan, että syr­jäseuduil­la mak­se­taan paljon tismall­een pien­in­tä sal­lit­tua palkkaa. Etu­matkahy­po­teesia voisi tutkia kat­so­ma­l­la onko vähän iäkkääm­mässä kohor­tis­sa tilanne muut­tunut niin, että koulute­tumpi tien­aa koulut­tam­a­ton­ta enemmän.

  31. Voisiko olla, että suo­raan yläas­teelta men­nään usein esim isän tms firmaan/maatilalle/jne (muualle ois aika vaikea päästä), jol­loin hom­mat osa­taan, mut­tei oppimi­nen näy mis­sään tilastoissa?

  32. Mil­lä tilas­ton­tek­i­jä tun­nistaa koulu­tuk­sen ja sen tason? Onko esim. paper­i­jätin koulu­tus­putken tuot­ta­ma kaveri edelleen “koulut­tam­a­ton”, kun for­maal­ista koulu­tuk­ses­ta huoli­mat­ta yhteiskun­nan tun­nus­tus­ta tälle ei ole, vaik­ka koulu­tus ei mil­lään muo­toa ole ollut mitään muu­ta kuin suun­nitel­mallista ja ammat­ti­in tähtäävää?

    Nyky­isin näitä vähem­män taitaa tul­la, kun isotkin lafkat sito­vat tuki­ra­ho­jen vuok­si koulu­tuk­sen­sa johonkin yhteiskun­nal­liseen osu­u­teen kiin­ni. Mut­ta edelleen jos pitää johonkin koulut­taa, niin oppi­laitok­sista osaamista ei voi löy­tyä, vaan se on tuotet­ta­va ihan itse.

  33. Bill Gates ja Steve Jobs jät­tivät muis­taak­seni opin­ton­sa kesken, halu­si­vat innol­la ruve­ta käytän­nön töi­hin. He eivät saa­neet koulu­tus­taan vas­taavaa palkkaa.

  34. Käytän­nössä Suomes­sa lie­nee aika vähän sel­l­aista lail­lista työtä, jos­ta mak­set­taisi­in ainakaan merkit­tävästi alle 1 500 €/kk. Noin 2 000 €/kk tasol­la ole­va keskian­sio on varsin vähän yli alim­man mah­dol­lisen ansiotason.

    Olema­ton ero keskian­siois­sa perusk­oulun ja keski­as­teen välil­lä lie­nee tässä. Ne, jot­ka ylipään­sä pää­sevät täysi­aikaisi­in töi­hin, tien­aa­vat varsin lähelle min­imi­an­sioi­ta eikä kovin isoa eroa pääse syntymään.

    Työl­lisyysas­teessa sit­ten näkyy selvästi se, että pelkän perusk­oulun käyneistä selvästi pienem­mälle osalle kan­nat­taa mak­saa edes täl­laista palkkaa (tai sit­ten nämä jät­täy­tyvät vapaae­htois­es­ti pois työelämästä).

  35. Ain­oas­taan perusk­oulun suorit­tanei­den ”liian hyvät tulot” selit­tynevät juuri yrit­täjyy­del­lä tai per­he-/mikroyri­tyk­sessä työskentelemisellä.

    Tuos­sa, aka­teemiselle vähän vier­aas­sa maail­mas­sa monil­la on mind­set ”hoitaa koulu pois alta”, ostaa tuotan­tovä­li­neet ja alkaa tehdä yksinker­taista, suorit­tavaa työtä yrit­täjänä. Usein yri­tyk­seen työl­listyy koko per­he: tuotan­tovä­lineitä kun on kallis seisot­taa tyhjän pant­ti­na. For­maali koulu­tus tuo heikosti lisäar­voa, kun työvä­linei­den käytön oppii nopeasti työn kaut­takin. Varsinkin maaseudul­la aja­tus­malli on voimissaan.

    Miltähän tulok­set näyt­täi­sivät, jos rajat­taisi­in tarkastelus­ta yrit­täjät tai mikroyri­tyk­sis­sä työsken­televät? Oma hypo­teesi­ni on, että perusk­oulun varaan jät­täy­tynei­den ase­ma näyt­täisi ker­talu­okkaa karummalta.

    1. Ain­oas­taan perusk­oulun suorit­tanei­den ”liian hyvät tulot” selit­tynevät juuri yrit­täjyy­del­lä tai per­he-/mikroyri­tyk­sessä työskentelemisellä.

      Nämä oli­vat palkkat­u­lo­ja kokoaikaises­ta työäskentelystä.

  36. Antibiootin turhas­ta varul­ta syömis­es­tä yksilö hyö­tyy, yhteiskun­nalle se lisää riskiä.

    Kansan­talous hyö­tyy väestön korkeas­ta osaamis­ta­sos­ta. Yksilön kohdal­la ekonomi­nen laskel­ma ei ole niin itses­tään­selvä. Jos työ mait­taa, voi tien­ata opiskelu­vuode­tkin. Kir­jas­ton­hoita­jan ja paperikoneen hoita­jan työn vaa­tivu­us ja palkkaus määrit­tyy heitä edus­tavien kor­po­raa­tioiden voimasuhteilla.

    Yksilön omat arvot voivat helpot­taa pienem­pään palkka­pus­si­in tyytymistä.

    Viimeisim­mät tutkimuk­set osoit­ta­vat ettei koulu­tus­ta­somme ole enää kohoa­mas­sa. Oden käp­pyrän perus­teel­la syylli­nen ei ole Hal­li­tus, vaan se etteivät nuoret ole hölmöjä. Opiskelu aina kan­nat­taa ‑mantra ei näytä olleen totta.

    1. Sor­ry, mut­ta tuo oli ansi­ta­so. Työl­lisyysasteit­ta oli jät­timäi­nen ero. Ilman perusk­oulun jälkeistä tutk­in­toa: työl­lisyysaste huimat 43%

  37. “Ero ei ollut suuri: 3007 ja 2965 euroa kuus­sa, mut­ta kuitenkin. Tästä ei nyt voi suo­raan päätel­lä, ettei koulu­tus kan­na­ta, kos­ka työl­lisyys on pelkän perusk­oulun suorit­tanei­den kesku­udessa järisyt­tävän huono, 43 % kun taas keski­as­teen tutkin­nol­la pääsee 67 pros­entin työllisyysasteeseen.”

    Mihin he kuu­lu­vat, jot­ka eivät ole suorit­ta­neet perusk­oulua lainkaan? Eläkeikää läh­estyy iso määrä työn­tek­i­jöitä, joiden kouluiässä sel­l­aista ei ollut ole­mas­sakaan. Ovatko he tuos­sa perusk­oulun suorit­taneis­sa mukana?

    Joka tapauk­ses­sa luvut ovat kyl­lä kum­mallisen korkei­ta, kun vas­taavaan tulota­soon ei esimerkik­si vuokratyö­fir­man leivis­sä pääse edes 40 h / vko tuntimäärillä.

    Jos olen väärässä, niin täl­löin suo­ma­laiset keski­t­u­loiset ovat ihan hel­vetil­lisessä palkkakuopassa!

  38. Kohtaan­to-ongel­ma on aika yksinkertainen.

    Työ­nan­ta­jat vaa­ti­vat liikaa ja tar­joa­vat liian vähän.

    Jos pain­os­te­taan 60-vuo­ti­as­ta insinööriä raskaan met­allin asen­nushom­mi­in niin tuskin­pa esi­tys kel­paa työ­nata­jalle eikä insinöörillekään

    https://www.talouselama.fi/uutiset/te-toimistot-katsovat-tyovoimapulan-johtuvan-huonoista-palkoista-ja-tyoajoista-tyonantajat-tyontekijoiden-osaamattomuudesta/2e89e58f-6918–3a54-9f16-7d7079cb2017

  39. Suo­ma­lainen paradoksi:
    pikaruoka­paikko­jen työvoima on exmi­an yliop­pi­lai­ta, joiden pitäisi olla val­men­tau­tu­mas­sa vaa­tivi­in tehtävi­in. Muual­la maail­mas­sa se on ammat­ti­taidot­toman työvoiman entry-lev­el hom­maa, johon pystytään koulut­ta­maan nopeasti kuka tahansa kieli­tai­dos­ta riippumatta. 

    Toki osaamisen huo­maa maussa.

    Ylipäätään osaa­vat ihmiset pää­tyvät hom­mi­in, jois­sa koulu­tus­ta ei hyö­dyn­netä ja taas työ­markki­noille ei ote­ta ihmisiä, joille hom­ma sopisi.

    Tietysti jokainen palkkaa parhaan mah­dol­lisen työn­tek­i­jän, mutta…

  40. Miltä tuo “ei perusk­oulun jälkeistä tutk­in­toa” näyt­tää 20–25 vuo­ti­aiden keskuudessa?

    Min­ul­la on sel­l­ainen mutu tun­tu­ma, että hei­dän 30–54 vuo­ti­aiden kesku­udessa, joil­la ei ole perusk­oulun jälkeistä tutk­in­toa (tai perusk­oulua käy­tynä) on paljon “perus­du­unare­i­ta” ja “rautak­ouria”.

    Nimit­täin vuosikym­me­nien työu­ra esimerkik­si hit­saa­jana nos­taa kyl­lä palkkata­soa mukavasti, ja varsinkin näinä aikoina, kun kan­ta­suo­ma­laisia nuo­ria ei kiin­nos­ta esimerkik­si hitsaaminen.

    Pystytkö tekemään minkään­laista ver­tailua ammat­tien suh­teen tuon 30–54 vuo­ti­aiden joukon sisällä?

    Lisäk­si kiin­nos­taisi, että kuin­ka suuri joukko tuo 30–54 vuo­ti­aat, joil­la ei ole perusk­oulun jälkeistä tutk­in­toa (tai perusk­oulu­akaan), ja jot­ka ovat työl­listyneet on?

    Tuos­sa kuvatek­stis­sä on “alin korkea-aste” ja “alem­pi korkea-aste”. Ovatko nämä käytän­nössä AMK ja kandi?

    “Tästä ei nyt voi suo­raan päätel­lä, ettei koulu­tus kan­na­ta, kos­ka työl­lisyys on pelkän perusk­oulun suorit­tanei­den kesku­udessa järisyt­tävän huono, 43 % kun taas keski­as­teen tutkin­nol­la pääsee 67 pros­entin työllisyysasteeseen.”

    Mut­ta kuvaa­jas­sa­han on, että “perusk­oulu tai vähem­män” 67 %, keski­aste hiukan yli 80 %, ja korkea-asteil­la yli 90 %. Onko siinä virhe vai luenko väärin?

  41. LK:
    Jos olen väärässä, niin täl­löin suo­ma­laiset keski­t­u­loiset ovat ihan hel­vetil­lisessä palkkakuopassa!

    Keskiar­vo on hämäävä mit­tari — kokoaikatyötä teke­vien palka­nsaa­jien medi­aa­ni­palk­ka on 2500 €/kk, mut­ta keskipalk­ka on läh­es 3400 €/kk. Noin 2/3 palka­nsaa­jien ansiot jäävät alle keskipalkan, eli medi­aani-keski­t­u­loiset ovat tosi­aan palkkakuopassa.

  42. Ville: Keskiar­vo on hämäävä mit­tari – kokoaikatyötä teke­vien palka­nsaa­jien medi­aa­ni­palk­ka on 2500 €/kk, mut­ta keskipalk­ka on läh­es 3400 €/kk. Noin 2/3 palka­nsaa­jien ansiot jäävät alle keskipalkan, eli medi­aani-keski­t­u­loiset ovat tosi­aan palkkakuopassa. 

    Meni väärin, medi­aa­ni­palk­ka on 3000 ja tuo 2500 oli yleisin palkka.

  43. Liian van­ha:
    Kohtaan­to-ongel­ma on aika yksinkertainen.

    Työ­nan­ta­jat vaa­ti­vat liikaa ja tar­joa­vat liian vähän.

    Tämä taitaa toimia myös toiseen suun­taan: työn­tek­i­jät vaa­ti­vat liikaa ja tar­joa­vat liian vähän.

    Molem­mista löy­tyy lop­ut­tomasti esimerkke­jä ja syytä on molem­mis­sa osa­puolis­sa. Siitä kinaami­nen kumpi on enem­män syylli­nen, on jok­seenkin hyödytön­tä. Itse olen taipu­vainen ajat­tele­maan, että tarvi­taan laa­ja kokon­aisu­ud­is­tus niin sosi­aal­i­tur­vaan, työe­htosopimusjär­jestelmään kuin verotukseenkin.

  44. LK:
    Nimit­täin vuosikym­me­nien työu­ra esimerkik­si hit­saa­jana nos­taa kyl­lä palkkata­soa mukavasti, ja varsinkin näinä aikoina, kun kan­ta­suo­ma­laisia nuo­ria ei kiin­nos­ta esimerkik­si hitsaaminen.

    Hit­saa­jan ammat­ti­tutk­in­to kuu­luu keski­as­teeseen. Näinkö hit­saa­jis­sa on paljonkin ilman ammat­ti­tutk­in­toa? Oppisopimuk­sel­la hit­saa­jak­si valmis­tunut saa tutkin­non siinä mis­sä ammat­tik­oulun käynytkin.

    Tuos­sa kuvatek­stis­sä on “alin korkea-aste” ja “alem­pi korkea-aste”. Ovatko nämä käytän­nössä AMK ja kandi?

    Keski­aste on ammattikoulu.
    Alin korkea-aste on van­ha opis­toaste. Nyky­isin en tiedä mitä sinne kuu­luu, erikoisam­mat­ti­tutk­in­to­ja ehkä? Alle AMK-tason kuitenkin.
    Alem­pi korkea-aste on sit­ten AMK ja alem­pi korkeak­oulu­tutk­in­to. Kan­di vai­htelee aloit­tain onko alem­pi vai ylem­pi, eikä kaikil­la aloil­la ole alem­paa olemassa.
    Ylem­pi korkea-aste on mais­teri, dip­painnsi jne.

  45. Tätä ei taide­ta lukea Helsingissä.
    Tässä on rak­en­teelli­nen ongel­ma — tutk­i­jak­oulu­tus voisi sisältää vaa­ti­van pro­jek­t­in­hal­li­nan ja taloushallinnon osiot, kos­ka niitä tarvi­taan koko ajan. 

    Mut­ta mik­si yri­tyk­set eivät työl­listä — kun ilmeis­es­ti tohtori on n 30% kuluil­taan ver­rat­tuna juniori-DI:n palkkaan.

    https://www.aamulehti.fi/uutiset/inari-aaltojarvi-kituutti-vuosia-surkealla-palkalla-yliopiston-patkatoissa-nyt-tyoton-tohtori-avautuu-tuttavani-jarkyttyivat-kun-kerroin-mita-tienaan-200687005/

  46. JTS: Mut­ta mik­si yri­tyk­set eivät työl­listä – kun ilmeis­es­ti tohtori on n 30% kuluil­taan ver­rat­tuna juniori-DI:n palkkaan.

    Sen ver­ran taval­lisil­la PK-yri­tyk­sil­lä taitaa olla ennakkolu­u­lo­ja tohtor­in­hat­tua kohtaan, että tohto­ria kiin­nos­ta­van PK-yri­tyk­sen toim­i­tusjo­hta­jalle kan­nat­taa tehdä seu­raa­van kaltainen tar­jous: “Halu­an näyt­tää osaamiseni, ja tulen töi­hin (esim 12 kk) määräaikaisel­la työ­sopimuk­sel­la, jos­sa palkkani on sopimus­palk­ka ‑10…-20%. Viimeistään kuukausi ennen määräa­jan lop­pumista sovimme jatkosta.”

    Takavu­osi­na aika har­va tohtori uskalsi hakea yksi­tyisen puolen paikko­ja. Nokia toki kel­pasi, mut­teivät PK-yri­tyk­set. Nämä har­vat PK-yri­tyk­si­in hakeu­tuneet luot­ti­vat itseen­sä niin paljon, että tuli­vat suurin piirtein ekonomin tai DI:n palkoil­la töi­hin. Kun osaami­nen ja aikaansaami­nen oli näytet­ty, tohto­rien, palk­ka- ja urake­hi­tys ylit­ti nopeasti rivi-insinöörien tai ‑ekonomien vas­taa­vat kuviot.

    No, aina on toim­i­tusjo­hta­jia, jot­ka eivät halua palkata itseään fik­sumpia ihmisiä. Sel­l­aiseen yri­tyk­seen ei kan­na­ta edes yrittää.

  47. Ismo: Hit­saa­jan ammat­ti­tutk­in­to kuu­luu keski­as­teeseen. Näinkö hit­saa­jis­sa on paljonkin ilman ammat­ti­tutk­in­toa? Oppisopimuk­sel­la hit­saa­jak­si valmis­tunut saa tutkin­non siinä mis­sä ammat­tik­oulun käynytkin. 

    Niin nykyään, mut­ta ei esimerkik­si 1980-luvul­la ammat­ti­tutk­in­toa tarvin­nut hit­sarin uralle päästäk­seen. Näil­lä alkaa pian olla eläke edessä.

  48. JTS:
    Tätä ei taide­ta lukea Helsingissä.
    Tässä on rak­en­teelli­nen ongel­ma – tutk­i­jak­oulu­tus voisi sisältää vaa­ti­van pro­jek­t­in­hal­li­nan ja taloushallinnon osiot, koskani­itä tarvi­taan koko ajan. 

    Mut­ta mik­si yri­tyk­set eivät työl­listä – kun ilmeis­es­ti tohtori on n 30% kuluil­taan ver­rat­tuna juniori-DI:n palkkaan.

    https://www.aamulehti.fi/uutiset/inari-aaltojarvi-kituutti-vuosia-surkealla-palkalla-yliopiston-patkatoissa-nyt-tyoton-tohtori-avautuu-tuttavani-jarkyttyivat-kun-kerroin-mita-tienaan-200687005/

    Tuo­ta tehtävää varten koulute­taan tradenomeja. 

    Mik­si tutk­i­jan pitäisi tehdä työhön­sä kuu­lumat­to­mia asioi­ta paskalla palkallaan?

    Jos yliopis­to ajat­telisi kuin yri­tys, niin tutk­i­jat keskit­ty­i­sivät tutkimukseen.

    Mut­ta Suomes­sa pro­fes­soritkin siivoa­vat ja hoita­vat it-tuelle kuu­lu­via asioi­ta “tehostamisen” nimissä.

    Mis­sä yri­tyk­sessä asiantun­ti­ja hoitaa vaikka­pa siivous­ta ja myyn­ti­työtä oman työn­sä sivus­sa? Ei missään.

  49. LK:

    Mis­sä yri­tyk­sessä asiantun­ti­ja hoitaa vaikka­pa siivous­ta ja myyn­ti­työtä oman työn­sä sivus­sa? Ei missään.

    Siivous­ta en juurikaan tee (joskin lataan tarvit­taes­sa pesukoneen ja palau­tan pan­til­lisia pul­lo­ja ja tölkke­jä sil­loin täl­löin), mut­ta myyn­ti­työtä kyl­läkin: myyn pro­jek­te­ja ja sen jäl­keen olen toteut­ta­mas­sa niitä. Var­maan yliopis­tois­sa jotain ylilyön­te­jä on sat­tunut siinä, että miten paljon hom­mia pro­fes­sor­eille on laitet­tu, mut­ta ei joku omien matkalasku­jen laskut­ta­mi­nen tai tietokoneen­sa päiv­i­tyk­sistä sähkö­pos­titse saatu­jen ohjei­den mukaises­ti huole­htimi­nen voi olla mitenkään mah­do­ton­ta hoitaa oman työn ohessa.

    Ihmisil­lä yliopis­tom­aail­mas­sa tun­tuu ole­van aika vah­vas­sa aja­tus siitä, että yri­tyk­sis­sä asiantun­ti­jat toimi­si­vat jotenkin tehden vain ja ain­oas­taan toimenku­vansa mukaisia tehtäviä, mut­ta se ei pidä paikkaansa. Asiantun­ti­jatyöhön kuu­luu jous­tavu­us ja on keskeistä kyetä pitämään mon­ta pal­loa ilmas­sa samanaikaises­ti. Sik­si JTS:n aja­tus siitä, että kaikessa tutk­i­jak­oulu­tuk­ses­sa käytäisi­in läpi vähin­tään pro­jek­t­in­hallinnan perusjut­tu­ja ei ole ollenkaan huono, kos­ka niille on käyt­töä niin yri­tyk­sis­sä kuin isom­pia tutkimuk­sia vetäessä ja nyky­isin niitä opete­taan vain pienelle osalle.

    1. Jukkis: mut­ta ei joku omien matkalasku­jen laskut­ta­mi­nen tai tietokoneen­sa päiv­i­tyk­sistä sähkö­pos­titse saatu­jen ohjei­den mukaises­ti huole­htimi­nen voi olla mitenkään mah­do­ton­ta hoitaa oman työn ohessa.

      Kir­joit­ta­ja ei ole koskaan näem­mä käyt­tänyt val­tion­hallinnon matkalasku­jär­jestelmiä. Niiden hal­lit­sem­i­nen on täyspäiväi­nen leipä­työ yksinään ja sen työn­tämi­nen alan amatöörille on täysin jär­jetön­tä touhua.

      Päiv­i­tys­ten asen­t­a­mi­nen vielä onnis­tuu mut­ta sit­ten kun joku ei toi­mi (siis kun eikä jos) niin tarvi­taan heti ammat­ti­laisen apua. Ylimääräis­ten ihmis­ten sotkem­i­nen asi­aan kas­vat­taa vain tehottomuutta.

      Alaan erikois­tunut ihmi­nen hoitaa asian nopeam­min, tehokkaam­m­min ja pienem­mäl­lä pal­ka­lla kuin pro­fes­sori, koko pro­fes­sorikun­nalle ja siis säästää rahaa merkit­täviä määriä.

      Mut­ta sitähän ei näy mis­sään että pro­fes­so­ril­ta palaa kokon­ainen työpäivä viikos­ta kaik­keen turhanaikaiseen byrokra­ti­aan, pro­fes­so­ril­la kun on kokon­aistyöai­ka ja ‑palk­ka.

      Se on se syy tähän, ei se, että rahaa tai aikaa säästyy: Se ote­taan kaik­ki pro­fes­sorin tehot­to­muute­na. Joka taas yliopis­ton toimin­nan kannal­ta on täysin absur­dia: Ihan puh­das kir­jan­pidolli­nen type­r­yys jos­sa kulu, jota ei las­ke­ta suo­raan, näyt­tää säästöltä.

      1. Tuo­mas: Kir­joit­ta­ja ei ole koskaan näem­mä käyt­tänyt val­tion­hallinnon matkalasku­jär­jestelmiä. Niiden hal­lit­sem­i­nen on täyspäiväi­nen leipä­työ yksinään ja sen työn­tämi­nen alan amatöörille on täysin jär­jetön­tä touhua.

        Päiv­i­tys­ten asen­t­a­mi­nen vielä onnis­tuu mut­ta sit­ten kun joku ei toi­mi (siis kun eikä jos) niin tarvi­taan heti ammat­ti­laisen apua. Ylimääräis­ten ihmis­ten sotkem­i­nen asi­aan kas­vat­taa vain tehottomuutta.

        Alaan erikois­tunut ihmi­nen hoitaa asian nopeam­min, tehokkaam­m­min ja pienem­mäl­lä pal­ka­lla kuin pro­fes­sori, koko pro­fes­sorikun­nalle ja siis säästää rahaa merkit­täviä määriä.

        Mut­ta sitähän ei näy mis­sään että pro­fes­so­ril­ta palaa kokon­ainen työpäivä viikos­ta kaik­keen turhanaikaiseen byrokra­ti­aan, pro­fes­so­ril­la kun on kokon­aistyöai­ka ja ‑palk­ka.

        Se on se syy tähän, ei se, että rahaa tai aikaa säästyy: Se ote­taan kaik­ki pro­fes­sorin tehot­to­muute­na. Joka taas yliopis­ton toimin­nan kannal­ta on täysin absur­dia: Ihan puh­das kir­jan­pidolli­nen type­r­yys jos­sa kulu, jota ei las­ke­ta suo­raan, näyt­tää säästöltä.

        Val­tion­hallinnon jär­jestelmää en, mut­ta seu­rakun­nan jär­jestelmää olen. M2 oli sen nimi seu­rakun­nal­la ja ymmärtääk­seni sama on val­tion­hallinnos­sakin käytössä, mut­ta saatan tässä olla väärässä. Toivoisin kuitenkin kir­joit­ta­jal­ta, että ihan niin nopeasti ei liipasin­sor­mi pamaut­taisi ole­tuk­sia, vaik­ka se omaa argu­ment­tia tukisikin.

        Itse tietoteknisen tuen osalta niin kan­natan ehdot­tomasti sen käyt­tämistä ja kun­nol­lisel­la ulkois­tus­sopimuk­sel­la sen saa tehtyä kätevästi ja tehokkaasti, kun keskite­tyssä tues­sa työsken­televä tuk­i­henkilö ottaa koneen hal­tu­un piuho­ja pitkin ja fik­saa ongel­man. Pieni oma-aloit­teisu­us ei olisi monel­la van­hem­mal­la henkilöl­lä pahit­teek­si, kos­ka mon­et ongel­mat ratkea­vat pienel­lä jet­sut­telul­la, mut­ta todel­lisen ongel­man edessä avun pitäisi olla ripeästi ja kätevästi tarjolla.

        Tämä kuitenkin perustelee eri asi­aa kuin mis­tä tämä kyseinen ketju lähti liik­keelle: nimel­lis­es­ti siitä ajatuk­ses­ta, että pro­fes­sor­eil­ta sih­teer­it pois otta­mal­la on tehty peru­ut­tam­a­ton­ta hal­laa ja jotenkin rikot­tu yksi­tyisen puolen hyviä peri­aat­tei­ta, jois­sa asiantun­ti­jat keskit­tyy vain omaan tekemiseen­sä. Todel­lisu­udessa nyky­isin yksi­tyisel­lä puolel­la merkit­tävä osu­us pienistä jutu­ista on tehty tietotekni­ikan avul­la niin helpok­si tehdä, että ne luon­nis­tuu asiantun­ti­joil­ta oman toimen ohes­sa. Ne mon­imutkaisem­mat ongel­mat­a­pauk­set taas ovat tyyp­il­lis­es­ti niin mon­imutkaisia, että sih­teeri ei ole se tehokkain ratkaisi­ja vaan se kan­nat­taa jät­tää sen alueen asiantun­ti­jan hoidet­tavak­si. En näe mitään syytä mik­sei asi­at voisi toimia näin myös julkisel­la puolel­la pois lukien se, että julki­nen puoli tun­tuu jär­jestäen tekevän huono­ja tieto­jär­jestelmähank­in­to­ja, mut­ta se on taas ongel­ma, jota ei ratkaista sih­tee­rien ja muiden tuk­i­henkilöi­den määrän kas­vat­tamisel­la suh­teessa asiantuntijoihin.

  50. LK: Mis­sä yri­tyk­sessä asiantun­ti­ja hoitaa vaikka­pa siivous­ta ja myyn­ti­työtä oman työn­sä sivus­sa? Ei missään.

    Heh, asiantun­ti­jat ovat parhai­ta myyjiä ainakin b2b-sek­to­ril­la. Kyl­lä heitä aivan yleis­es­ti myyn­ti­työssä käytetään 🙂

  51. Tapio: Heh, asiantun­ti­jat ovat parhai­ta myyjiä ainakin b2b-sek­to­ril­la. Kyl­lä heitä aivan yleis­es­ti myyn­ti­työssä käytetään 

    Joo, insinööri­taus­taiset ja har­va­partaiset koodar­inör­tit ovat tosikovia myyjiä.

  52. Myyjän pitäisi olla oman alansa ammat­ti­lainen eli myymisen.

    Pro­jek­tipääl­likön pitäisi olla pro­jek­t­in­hallinnan ammattilainen.

    Asiantun­ti­jan pitäisi olla oman alansa ammat­ti­lainen, mikä ikinä se onkaan.

    Jos jos­sain yri­tyk­sessä näitä kolmea roo­lia sekoite­taan, niin ammu­taan omaan jalka­an ja ris­tiri­idat ovat taattuja. 

    Suo­ma­lai­sista yri­tyk­sistä san­o­taan, etteivät ne osaa myy­dä. No ei ole ihme, jos insinöörit laite­taan myymään.. Siinä sitä tan­kero­englan­nil­la paper­it tärisee käsis­sä ja slaid­it heiluu eeestaas.

    Tutk­i­jan voi rin­nas­taa asiantun­ti­jaan. Yliopis­tois­sakin pitäsi ymmärtää, että tutkimushanke on pro­jek­ti, jon­ka markki­noin­ti­in pitäisi palkata myyjä, ja jon­ka hallinnoin­ti­in pitäisi palkata projektipäällikkö.

    Mitä enem­män tutk­i­ja tai asiantun­ti­ja käyt­tää aikaansa muuhun kuin tutkimiseen tai oman työn­sä toteut­tamiseen, niin sitä vähem­män tutkimus tai oma työ etenee.

    Esimerkik­si usei­den alo­jen tutk­i­joiden varsi­nais­es­ta työstä suurin osa kuluu tiedon keräämiseen ja pros­es­soimiseen, ja varsi­nainen ana­lyysi voi olla nopeakin pros­es­si. Tuo tiedon keräämi­nen ja pros­es­soimi­nen on usein hidas­ta työtä tietokonei­denkin aikakaudel­la ja joka iki­nen tämän työn ulkop­uo­li­nen tehtävä hidas­taa tuo­ta työtä.

    Ei ohjelmisto­pro­jek­te­jakaan markki­noi­da rahoit­ta­jille koodar­inört­tien voimin vaan markki­noin­ti- ja myyn­tior­gan­isaa­tioiden avul­la. Mik­si yliopis­tossa tehdään toisin?

    On aivan nau­ret­ta­va aja­tus, että stereo­tyyp­pinen luon­non­ti­etei­den pro­fes­sori muun­tu­isi jok­sikin pöhinä­tykik­si, joka kaataa joka laakil­la miljoona euroa rahoi­tus­ta laitokselleen. 

    Vielä nau­ret­tavampi on aja­tus, että kuka tahansa osaa myy­dä. Se on myyjien ja myyn­tialan aliarvioimista.

  53. LK: Joo, insinööri­taus­taiset ja har­va­partaiset koodar­inör­tit ovat tosikovia myyjiä.

    No, kyl­lä nois­sa b2b tapaami­sis­sa on aina mukana myös isotit­te­linen myyn­tipääl­likkö/-johta­ja ja tarvit­taes­sa jopa toim­i­tusjo­hta­ja. Asi­akkaan puolel­la on aivan vas­taa­va kuvio, mukana on aina hei­dän asiantuntijoitaan. 

    Uuden kau­pan ensim­mäi­nen ehto on, että asiantun­ti­joiden välille syn­tyy riit­tävä luot­ta­mus. Myyn­nin ammat­ti­laiset voivat sen jäl­keen neu­votel­la hin­noista ja muista ehdoista.

    Vuo­sisopimus- yms. neuovot­teluis­sa asiantun­ti­joi­ta ei yleen­sä tarvita.

  54. LK: Myyjän pitäisi olla oman alansa ammat­ti­lainen eli myymisen.

    Pro­jek­tipääl­likön pitäisi olla pro­jek­t­in­hallinnan ammattilainen.

    Asiantun­ti­jan pitäisi olla oman alansa ammat­ti­lainen, mikä ikinä se onkaan.

    Anteek­si vain, mut­ta oma koke­muk­seni on täs­mälleen päin­vas­tainen. Yri­tyk­sessä ei saa tuol­la taval­la siiloutua. 

    LK: Jos jos­sain yri­tyk­sessä näitä kolmea roo­lia sekoite­taan, niin ammu­taan omaan jalka­an ja ris­tiri­idat ovat taattuja.

    No, täl­laisien ris­tiri­ito­jen ehkäisyä ja ratkomista varten yri­tyk­sessä on mm. myyn­ti­jo­hta­ja ja toimitusjohtaja.

    LK:

    Tutk­i­jan voi rin­nas­taa asiantun­ti­jaan. Yliopis­tois­sakin pitäsi ymmärtää, että tutkimushanke on pro­jek­ti, jon­ka markki­noin­ti­in pitäisi palkata myyjä, ja jon­ka hallinnoin­ti­in pitäisi palkata projektipäällikkö.

    Tässä olet asian ytimessä. Myyjän ensisi­jaise­na tehtävänä on löytää poten­ti­aaliset asi­akkaat annetu­jen reunae­hto­jen sisäl­lä, sit­ten analysoi­da johdon kanssa, mihinkä noista löy­de­ty­istä halu­taan luo­da asi­akas­suhde, ja sit­ten, mikä tärkein­tä, herät­tää asikkaan kiin­nos­tus sille tasolle, että asin­tun­ti­jat pää­sevät keskustele­maan keskenään. Siihen tarvi­taa mon­esti rautaista ammattitaitoa.

    Tapio:

    Anteek­si vain, mut­ta oma koke­muk­seni on täs­mälleen päin­vas­tainen. Yri­tyk­sessä ei saa tuol­la taval­la siiloutua. 

    No, täl­laisien ris­tiri­ito­jen ehkäisyä ja ratkomista varten yri­tyk­sessä on mm. myyn­ti­jo­hta­ja ja toimitusjohtaja.

    Tässä olet asian ytimessä. Myyjän ensisi­jaise­na tehtävänä on löytää poten­ti­aaliset asi­akkaat annetu­jen reunae­hto­jen sisäl­lä, sit­ten analysoi­da johdon kanssa, mihinkä noista löy­de­ty­istä halu­taan luo­da asi­akas­suhde, ja sit­ten, mikä tärkein­tä, herät­tää asikkaan kiin­nos­tus sille tasolle, että asin­tun­ti­jat pää­sevät keskustele­maan keskenään. Siihen tarvi­taa mon­esti rautaista ammattitaitoa.

    Oma koke­muk­seni on b2b maail­mas­ta. Sil­lä alueel­la Suo­mi ei ole mikään surkimus. 

    Oma koke­muk­seni on b2b maail­mas­ta. Sil­lä alueel­la Suo­mi ei ole mikään surkimus.

  55. Tapio: Anteek­si vain, mut­ta oma koke­muk­seni on täs­mälleen päin­vas­tainen. Yri­tyk­sessä ei saa tuol­la taval­la siiloutua. 

    Help­po allekir­joit­taa myös oman koke­muk­sen poh­jal­ta. Meil­lä myyjät ja tek­i­jät ovat samaa porukkaa ja se tekee hom­mat mon­esti todel­la paljon helpom­mak­si, kun myyjät tietävät, mitä osa­taan tehdä ja tek­i­jät tietävät, että mitä myyjät ovat ajatelleet pro­jek­tia myydessään.

    Eikä kyseessä ole mikään eri­tyi­nen piirre Suomes­sa, vaan työ­nan­ta­jani käyt­tää tätä mallia ihan globaal­isti kaikkial­la maail­mas­sa ja vielä ver­rat­tain menestyksekkäästi.

    1. Jukkis: Meil­lä myyjät ja tek­i­jät ovat samaa porukkaa 

      Eri asia: Teil­lä ei ole tek­i­jät myymässä ja myyjät tekemässä. Yhteistyöl­lä se kyl­lä onnis­tuu, mut­ta ei niin että on vain jom­mat kum­mat jot­ka yrit­tävät tehdä kaiken, siitä ei tule mitään.

      1. Tuo­mas: Eri asia: Teil­lä ei ole tek­i­jät myymässä ja myyjät tekemässä. Yhteistyöl­lä se kyl­lä onnis­tuu, mut­ta ei niin että on vain jom­mat kum­mat jot­ka yrit­tävät tehdä kaiken, siitä ei tule mitään.

        Olet valitet­tavasti täysin väärässä: täl­lä het­kel­lä toteu­tan pro­jek­tia, jota olin myymässä ja muut pro­jek­ti­ti­imis­sä ole­vat kol­le­gani oli­vat yhtä lail­la myymässä. Edelleen sama toim­inta­pe­ri­aate on käytössä kaikkial­la oma­l­la työ­nan­ta­jal­lani ja men­estyvänä kan­sain­välisenä suuryri­tyk­senä tämä kom­bo ei voi aivan surkea olla. Tietenkin me myymme asiantun­ti­jatyötä, joka on sinäl­lään eri­laista kuin moni muu työ niin myyn­nin kuin toteu­tuk­senkin osalta, mut­ta edelleen on väärin väit­tää, että myymi­nen ja tekem­i­nen eivät olisi mah­dol­lista yhdis­tää samoi­hin henkilöi­hin. Omas­ta näkökul­mas­tani se on pikem­minkin päin­vas­toin: jos en olisi asi­akkaan kanssa määrit­telemässä täs­mälleen, että mitä hän halu­aa ja mitä me lupaamme hänelle tuot­taa, min­un olisi toteut­taes­sa paljon han­kalampi tietää, mis­sä kon­tek­stis­sa me oikeas­t­aan olemme asi­akkaalle tulleet.

  56. Viime viikon The Econ­o­mist-lehdessä oli mie­lenki­in­toinen kir­joi­tus korkeak­oulu­tutk­in­to­jen inflaa­tios­ta. Lehti kuvasi nykyti­lan­net­ta osu­vasti kil­pavarusteluk­si. Johtopäätök­senä oli, että olisi aloitet­ta­va aseistariisunta.

Vastaa käyttäjälle Pekka V. Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.